Jump to content
MAINOS

Lähihoitajakoulutus


Alf

Recommended Posts

Tärkeää on myös oppia tietämään milloin ei voi luottaa automaattimittareihin. Aika noloa kun lehdissä on tutkimustulos että automaattimittareihin ei voi luottaa ja hoitohenkilökunta käyttää niitä sairaaloissa. Manuaalinen mittaus kunniaan!!!

Itsellä on tapana melko usein tehdä tarkistusmittaus elohopeamittarilla jos epäilen Omronin lukemaa. Jos mittausolosuhteet hyvät ja mansetti oikein asetetttu, niin kyllä ehjä Omroni suunnan kymmenen pykälän tarkkuudella antaa. Ja sehän riittää lähes aina.
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS
  • Vastauksia 272
  • Aloitettu
  • Uusin vastaus

Tärkeää on myös oppia tietämään milloin ei voi luottaa automaattimittareihin. Aika noloa kun lehdissä on tutkimustulos että automaattimittareihin ei voi luottaa ja hoitohenkilökunta käyttää niitä sairaaloissa. Manuaalinen mittaus kunniaan!!!

Eli kun mittaan päivän aikana potilaalta esimerkiksi 100 kertaa verenpaineen, pitäisi kaivaa joka kerta stetarit esille? :o

Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

No jos samalta mittaat niin alkaa potilaan käsi tulla kipeäksi :o

Leikki leikkinä. Mutta milloin on teidän automaatimittarit kalibroitu välinehuollossa? Onko teille ollut koulutusta milloin voit niihin luottaa ja milloin on parempi ottaa manuaalisesti? Onko teillä ammattikäyttöön vai kotikäyttöön suunnitellut mittarit? Onko teillä RR vakavasti mitattava arvo vai riittääkö suuntaa-antava lukema?

Jos voit hyvällä omallatunnolla vastata näihin kysymyksiin niin jatka vaan niiden käyttöä.

Ei tässä kädestä suuhun elämisessä haittaa muu kuin tuo käden pienuus ja suun suuruus. Mutta kutsumusta löytyy!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mutta milloin on teidän automaatimittarit kalibroitu välinehuollossa?

Tuskin koskaan, pystyykö Omroneita tai LP:n mittareita kalibroimaan?

Onko teille ollut koulutusta milloin voit niihin luottaa ja milloin on parempi ottaa manuaalisesti?

Ei ole, kokemus on sen opettanut.

Onko teillä ammattikäyttöön vai kotikäyttöön suunnitellut mittarit?

Jos puhutaan automaattimittareista niin eikös Omroneita myydä kotikäyttöönkin?

Onko teillä RR vakavasti mitattava arvo vai riittääkö suuntaa-antava lukema?

Riittää yleensä. Poikkeaviin arvoihin puututaan.

Jos voit hyvällä omallatunnolla vastata näihin kysymyksiin niin jatka vaan niiden käyttöä.

Työnantaja antaa työkalut ja minä käytän niitä, se on niin yksinkertaista. Ja jos puhutaan automaattimittareista niin kai työnantajan mielestä käytännöllisyys ajaa ohi eksaktin mittaustarkkuuden.
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Työnantajan silmissä halpuus ajaa tarkkuuden edelle.

Koulutuksessa pitäisi käydä nämä asiat läpi. Kokemus voi opettaa asiat yleensä ikävä kyllä kantapään kautta.

Omronista en tiedä, LP ja Zoll:n NIBP mittarit pystytään kalibroimaan huollossa. En kyllä itse pidä Omronia muuta kuin suuntaa-antavana mittarina, ja samaa kertoi tutkimus.

Yleensä riittää pelkkä suuntaa-antavuus, jos sitä tarkkaa tietoa tarvitaan niin silloin sairaalassa on jo invasiiviset mittarit paikoillaan. Kentälä yleensä riittää MAP minkä saa hyvistä ammattikäyttöön tehdyistä mittareista.

En tiedä miten muissa suuntaus vaihtoehdoissa nämä on käyty läpi, mutta EH suuntautumisessa nämä käytiin kun oli anestesia harjoittelussa.

Ei tässä kädestä suuhun elämisessä haittaa muu kuin tuo käden pienuus ja suun suuruus. Mutta kutsumusta löytyy!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kokemus voi opettaa asiat yleensä ikävä kyllä kantapään kautta.

Näinhän se monesti on. Tosin se on sitä mieleenpainuvinta oppia.

En kyllä itse pidä Omronia muuta kuin suuntaa-antavana mittarina, ja samaa kertoi tutkimus.

Oliko tuohon tutkimukseen jo linkkiä tai lähdeviitettä? Kuinka paljon tutkimus sai virhemarginaaliksi?
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Se oli Hesarissa viime kuussa. Oli muistaakseni kuluttajaviraston tekemä. On ihan virallistakin tutkimusta nähnyt mutta lähdettä ei nyt ole antaa. Etsitään...

Ei tässä kädestä suuhun elämisessä haittaa muu kuin tuo käden pienuus ja suun suuruus. Mutta kutsumusta löytyy!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Koko ajan kuulee kentältä, että vastavalmistuneet eivät osaa mitata edes kunnolla verenpainetta tai yhtikäs mitään hoidollista kunnolla. Ymmärrän asian, jos harjoittelupaikoissa ei ole annettu näitä taitoja harjoitella (on paikkoja missä ei anneta). Koulussa tällaisia ei pahemmin minulla ainakaan ollut tai sitten ne oli jotain "leikitään viis minuuttia nuken kanssa" -juttuja, joista ei saanut mitään irti. Tosin helsingissä ainakin oli puhetta, että lh opiskelijoiden taso on muutenkin laskenut. On paljon nuoria, joita ei kiinnosta koko homma edes kunnolla ja luulevat hoitotyön olevan siistiä kunnes kohtaavata todellisuuden, että pyllyjä sitä pyyhitäänkin useimmiten.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 5 kuukautta myöhemmin...

Mä opiskelen lähihoitajaksi, kohta on ensimmäinen vuosi takana. Jotkut kauhisteli että lähihoitajakoulutukseen pitäisi laittaa joku ikäraja, etteivät suoraan peruskoulusta tulleet pääsisi opiskelemaan lähihoitajiksi. Mä ite ja suurin osa meidän luokasta on suoraan peruskoulusta tulleita, syksyllä aloittaessa 15-16-vuotiaita. Suurimmalla osalla meidän luokkalaisista on jotain kokemusta hoitoalasta mm. TET-harjoittelujen kautta tai vanhempien/tuttavien kautta, vaikka kokemus on usein vähäistä niin kyllä sitä oppii koulussa ja työharjoitteluissa. Jotkut perusteli asiaa sillä etteivät 15-16-vuotiaat osaa kantaa vastuuta, mun mielestä se ei pidä paikkaansa ja sitäpaitsi me ollaan kaikki vähintään 18-vuotiaita valmistuassamme, joten on tässä vielä aikaa kypsyä ja oppia  :)

Monet on kritisoineet opetuksen huonoa tasoa. Meillä on ollut mun mielestä suurimmaksi osaksi pätevä opetu. Joku sanoi että köksä on turhaa, mutta ainakin meillä ollaan köksässä tehty mm. silakkapihvejä, pinaattikeittoa ja liharuokia, joista vanhukset pitävät. Vaikka kaikki eivät tulevassa työssään tule valmistamaan ruokaa, pitää meillä olla silti siihen pätevyys.

Me ollaan ns. käytännöntunneilla harjoiteltu mm. verenpaineenmittausta, erilaisia siirtoa esim. sängyltä tuolille tai pyörätuolista pöntölle erilaisia apuvälineitä käyttäen, potilaan "kävelyttämistä" eri tavoin, alusastian käyttöä eri tavoin, potilaan kääntämistä ym. Ensivuonna jatkamme käytännön tunteja ja mm. pistämme toisiamme persuksiin (auts), syötämme toisiamme ja suihkutamme toisiamme, bikinit saa sentään olla päällä :). Sitten marraskuun paikkeilla pääsemme käyttämään oppimiamme taitoja ja oppimaan uutta työssäoppimisjaksolla

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mä opiskelen lähihoitajaksi, kohta on ensimmäinen vuosi takana. Jotkut kauhisteli että lähihoitajakoulutukseen pitäisi laittaa joku ikäraja, etteivät suoraan peruskoulusta tulleet pääsisi opiskelemaan lähihoitajiksi. Mä ite ja suurin osa meidän luokasta on suoraan peruskoulusta tulleita, syksyllä aloittaessa 15-16-vuotiaita. Suurimmalla osalla meidän luokkalaisista on jotain kokemusta hoitoalasta mm. TET-harjoittelujen kautta tai vanhempien/tuttavien kautta, vaikka kokemus on usein vähäistä niin kyllä sitä oppii koulussa ja työharjoitteluissa. Jotkut perusteli asiaa sillä etteivät 15-16-vuotiaat osaa kantaa vastuuta, mun mielestä se ei pidä paikkaansa ja sitäpaitsi me ollaan kaikki vähintään 18-vuotiaita valmistuassamme, joten on tässä vielä aikaa kypsyä ja oppia  :)

Munkin mielestä lähihoitsukoulu sopii hyvin nuorisolle, varmaan paremmin kuin meille aikuisille  :)

Olen opiskellu vuoden ja odottanut millon päästään asiaan.

Älä ylpeile sillä, ettet ole koskaan kaatunut vaan sillä, että olet aina noussut ylös.- Joseph Campbell-

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Munkin mielestä lähihoitsukoulu sopii hyvin nuorisolle, varmaan paremmin kuin meille aikuisille  :)

Kiva kun sä oot tota mieltä, että lähihoitsukoulu sopii hyvin myös meille nuorille :happy: Yleinen mielipide ainakin tässä keskustelussa taitaa olla, että ikärajat lähihoitajakouluun.

Mä en ota kantaa sopiiko tää meille paremmin kuin aikuisille, koska enhän edes juuri tunne aikuispuolen opiskelijoita, mutta luulisin että tää koulutus sopii molemmille oikein hyvin  ;)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mietin tätä just kun oli tuo nuoren kehitys ja elinolosuhteet-kurssi,johon kuului nuoren haastattelu, että kuinkahan hyvin kyseinen kurssi mahtaa PK-pohjaisilla opiskelijoilla vastata tarkoitustaan. Itselläni oli haastateltavana 16-vuotias, ja koin että se oli minulle haaste. Mutta eihän toiselle 16-vuotiaalle ole homma eikä mikään haastatella ikätoveriaan.

Kehtaan kyllä myös väittää (anteeksi vaan) että peruskoulusta tulleilla ei ole vielä sitä tarvittavaa motivaatiota alalle. Ei se johdu iästä, vaan siitä, että ei ole sitä kokemusta näistä hommista jos ei ole ollut päivääkään hommissa (enkä nyt puhu mistään lastenvahtikeikoista, koiran ulkoilutuksesta ja nurmikonleikkuusta, joita tekee kaikki.)

Tästä nousee kyllä hirveä haloo, mutta avasinpa nyt sanaisen arkkuni, jonka nyt suljen, ennen kuin tulee lisää mitään nasevaa mieleen.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mulla on ollut muutama päivä ohjattavana yo-pohjainen lähihoitajaopiskelija ja pk-pohjainen lähihoitajaopiskelija. Arvo- ja ajatusmaailma oli samanlaisia, mutta motivaatio työhön ja opiskeluun oli tällä pk-pohjaisella enemmänkin sitä että varsinaista opiskelupaikkaa ei ole löytynyt mihin olisi halunnut mennä.

Mun mielestäni pk-pohjasten tulisi kyllä ensin miettiä 2 kertaa ennen kuin alalle lähtee. Lukio yms. amisaikana tulee mietittyä mitä oikeasti haluaa ja sitten voi lähteä kouluttautumaan hoitajaksi.

En tienny ylä-asteen jälkeen mitä olisin lähteny tekemään, mut lukiosta löysin itseni. Sain tarvittavan yleissivistyksen, josta on apua nyt kun kouluttauduin lähihoitajaksi. Kieletkin tulivat helpommiksi kun niitä joutuu työssä käyttämään päivittäin, molempia kotimaisia sekä englantia. Ja työharjoitteluissaikin ulkomailla on paljon helpompaa kun on hieman sitä kypsyyttä jo ...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mulla on ollut muutama päivä ohjattavana yo-pohjainen lähihoitajaopiskelija ja pk-pohjainen lähihoitajaopiskelija. Arvo- ja ajatusmaailma oli samanlaisia, mutta motivaatio työhön ja opiskeluun oli tällä pk-pohjaisella enemmänkin sitä että varsinaista opiskelupaikkaa ei ole löytynyt mihin olisi halunnut mennä.

Mun mielestäni pk-pohjasten tulisi kyllä ensin miettiä 2 kertaa ennen kuin alalle lähtee. Lukio yms. amisaikana tulee mietittyä mitä oikeasti haluaa ja sitten voi lähteä kouluttautumaan hoitajaksi.

No laajaan tutkimusmateriaaliin sun päätelmäs ainakin nojaa...  :ruoskii:

Anna muutokselle aikaa. Eihän mikään voi kasvaa pellossa, jota jatkuvasti kynnetään.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

mieti vähän aikaa..

jos mä olisin lähteny 16-vuotiaana lukemaan lähäriksi, olisin het. automaattisesti siitä jatkanu lukemaan sairaanhoitajaksi. Mutta, halusin saada lukion tietomäärän ja sitten lähteä kouluttautumaan ammattiin.. ei koskaa oo pahitteeks yleissivistys. Kun tuntuu että "teini"lähärit on sitten juuri niitä jotka ei vakuuta työpaikoilla...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

(huh, kukaan ei puuttunutkaan mun kommenttiin....  :D)

Nii, välihuomautuksena, että itse olen siis tuossa YO-pohjaisessa LH-koulutuksessa. Ettei tule epäselvyyksiä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

mieti vähän aikaa..

jos mä olisin lähteny 16-vuotiaana lukemaan lähäriksi, olisin het. automaattisesti siitä jatkanu lukemaan sairaanhoitajaksi. Mutta, halusin saada lukion tietomäärän ja sitten lähteä kouluttautumaan ammattiin.. ei koskaa oo pahitteeks yleissivistys. Kun tuntuu että "teini"lähärit on sitten juuri niitä jotka ei vakuuta työpaikoilla...

Täytyy myöntää että mietin tuota sun kirjotusta kyllä pidemmänkin aikaa... Itse menin 16 vuotiaana lh-kouluun ja koko ajan ollut tarkoitus jatkaa amk:ssa kätilöksi/sh:ksi... Koulu meni hyvin ja kentältä olen saanut 99% hyvää palautetta nuoresta iästä huolimatta... Voin myöntää että useammassa paikassa on ihmetelty "topakkuutta", yms. vaikka ikää onkin niin vähän... Yleissivistys peruskoulun jälkeen ei olisi ollut pahasta mutta voin sanoa suoraan omalta kohdaltani että tuskinpa motivaatio/koulumenestyksessä olisi ollut kovin kehuttavaa...

Tällä tekstillä on tarkoitus vaan muistuttaa että meitä on moneen junaan ja osa jää asemallekin... Eli toivoisin ettei annettas ton iän olla aina syy yleistyksiin  :D

Mä en halua olla töissä enää, mä en ikinä riitä.

Mä raadan ja raadan mutta kukaan ei nää,

kukaan ei kiitä

- Maija Vilkkumaa-

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Minäkin aloitin lh-opinnot jo heti peruskoulun jälkeen. Ja töitä on sitten piisannutkin. Kertaakaan en ole kuullut kenenkään sanovan (ainakaan minulle päin naamaa) mitään iästäni (nyt siis 20v. joulukuussa 21). Mutta posiitivista palautetta on kyllä tullut ja aina ovat uudelleen töihin kyselleet. Paikallisessa tk:ssakin olen jo tehnyt arviolta noin 4-v. keikkaa (aloitin heti ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen).

- Sinähän olet väsynyt, kun on oikein pussitkin silmien alla!

- Ei ne oo pussit, ne on tissit!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mulla on ollut muutama päivä ohjattavana yo-pohjainen lähihoitajaopiskelija ja pk-pohjainen lähihoitajaopiskelija. Arvo- ja ajatusmaailma oli samanlaisia, mutta motivaatio työhön ja opiskeluun oli tällä pk-pohjaisella enemmänkin sitä että varsinaista opiskelupaikkaa ei ole löytynyt mihin olisi halunnut mennä.

-----

Mun mielestäni pk-pohjasten tulisi kyllä ensin miettiä 2 kertaa ennen kuin alalle lähtee. Lukio yms. amisaikana tulee mietittyä mitä oikeasti haluaa ja sitten voi lähteä kouluttautumaan hoitajaksi.

Tuokin riippuu niin kauheasti koulusta, meidän kouluun pääsee noin 30-35 prosenttia hakeneista (vuodesta riippuen) joten ne jotka eivät ole motivoituneita tai ainakin suuri osa ei-motivoituneista karsiutuu pääsykokeiden takia. Tietenkin aina jokunen lopettaa koulun kesken tai vaihtaa alaa (meidän luokalla lopettaneet eivät kyllä ole suoraan peruskoulusta, jos sillä on ylipäätään merkitystä).

Mutta valitettavasti on myös sellaisia lähihoitsukouluja johon pääsee teoriassa kuka tahansa ja joissa opetus on huonoa...

Tuosta lukio asiasta, tietenkin yleissivístys on hyvästä, mutta lukio ei vaan sovi kaikille. Jos ala ei ole selvillä on lukio hyvä vaihtoehto, saahan siinä (keskimäärin) 3-vuotta lisää miettimisaikaa. Mutta esim. mulla oli ala jo selvillä ja lukio ois varmasti mennyt ihan perseelleen huonon motivaation takia, joten miksi ihmeessä kituuttaa lukiossa jos mieleinen ala on tiedossa  :D  Mä oon ainakin iloinen että mulla on 18-vuotiaana ammatti (jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan  :nauraa:), kouluttautua voi aina lisää, tiedä vaikka joskus meen lukioonkin, jos motivaatio ongelmat häviää ensin  :P

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Lukio on henkisen kasvun aikaa.

Sori nyt on pakko vähän kärjistää vaikka yritänkin välttää tätä viimeiseen asti...

Nuoruus sinäänsä on hyvin vaativa elämänvaihe johon liittyy hurjasti erilaisia kehitystehtäviä, mm. liittyen henkiseen kasvuun. Samalla tavalla siellä amiksen puolellakin ihminen kehittyy henkisesti  ;D. Myönnän että välillä tuntui kamalan raskaalta kun täytyi kasvaa aikuiseksi ja ammattiin samaan aikaan. Mutta ainakin itse koin että se kuitenkin onnistui hyvin vaikeuksista huolimatta.

Tarkoitit ehkä asian kuitenkin niin että tätä henkistä kypsyyttä tarvitaan päätökseen hakeutua alalle? Jollekin voi olla itsestään selvää jo 16-vuotiaana mitä haluaa tehdä, osalle on vaan selvää mitä haluaa tehdä juuri nyt. Ainakaan itse en osaa ajatella että olisin koko elämäni tällä alalla vaikka tällä hetkellä ei ole kiinnostusta hakeutua alalta pois... Suomessa voi opiskella ihan minkä ikäisenä tahaansa  :nauraa:, vaikka siellä lukiossa....

Mä en halua olla töissä enää, mä en ikinä riitä.

Mä raadan ja raadan mutta kukaan ei nää,

kukaan ei kiitä

- Maija Vilkkumaa-

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Lukio on hyvä pehmeä lasku niille jotka sitä tarvii... Mut älytöntä yleistää yhden tai parinkaan ihmisen kokemuksella kaikkia. Mun pikkusisko on 16v ja mun mielestä se on kaikessa teinimäisyydessäänkin ikäisiään kypsempi. Sehän riippuu paljon siitä mitä on ehtinyt nähdä ja kokea siihen ikään mennessä.

Anna muutokselle aikaa. Eihän mikään voi kasvaa pellossa, jota jatkuvasti kynnetään.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Lukio on hyvä pehmeä lasku niille jotka sitä tarvii... Mut älytöntä yleistää yhden tai parinkaan ihmisen kokemuksella kaikkia. Mun pikkusisko on 16v ja mun mielestä se on kaikessa teinimäisyydessäänkin ikäisiään kypsempi. Sehän riippuu paljon siitä mitä on ehtinyt nähdä ja kokea siihen ikään mennessä.

Olet Kerde ihan oikeassa! Kukaan ei osaa varmaan sanoa paremmin onko kypsä alalle kuin itse hakemassa oleva  ;D

Mä en halua olla töissä enää, mä en ikinä riitä.

Mä raadan ja raadan mutta kukaan ei nää,

kukaan ei kiitä

- Maija Vilkkumaa-

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Totuushan on että nuoret kypsyvät eri tahtiin, toiset ovat varmasti peruskoulun jälkeen valmiimpia opiskelemaan noin vastuulliseen ammattiin kuin toiset. Toiset taas eivät ole koskaan valmiita sellaiseen.

Haluamatta nyt loukata ketään mietin vaan onko nuorelle itselleen välttämättä hyväksi niin varhaisessa vaiheessa hakeutua noin vastuulliseen koulutukseen? Eikö ensin pitäisi itsenäistyä omilleen ennen kuin alkaa ammatillisesti hoivaamaan muita? Psykologeillahan tuntuu olevan joku näkemys siitä mitä ihmiselle voi aiheutua liian vastuun saamisesta liian varhaisessa vaiheessa. Joku syyhän niihin lähihoitajakoulutuksen ikärajoihin aikanaan oli... Mietin että mahtaakohan ikärajoista nyt olla tingitty vain työvoimapulan vuoksi...

Vai onko tämä vain tässä länsimaisessa kulttuurissa että nuoruuden pitäisi olla jotenkin huoletonta aikaa?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...