Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on tyytymätön valtiovarainministeriön budjettiesitykseen, jossa ei ole varattu riittävästi rahaa hoitajamitoituksen nostamiseen. Luvattu 0,7:n mitoitus vaatii huomattavasti enemmän kuin viisi miljoonaa euroa. Paavola vaatii tiedotteessaan, että vaalilupausten täyttämiseen on löydyttävä asianmukaiset varat.
    Paavolan mukaan tilanne vanhustenhoidossa huononee koko ajan. Viestiä jäsenistöltä sekä omaisilta virtaa SuPerin toimistoon yhä useammin. Huoli hoitajien jaksamisesta ja hoidon laadusta on suuri.
    – Onko oikein, että Suomessa arvostus hoidettavia ja hoitajia kohtaan ei näy missään? puheenjohtaja Paavola kysyy. – Ei ole oikein, että hoitajat tekevät työtään hyvästä sydämestään ja uhraavat jopa oman terveytensä eivätkä hoidettavat saa sitä hyvää hoitoa, jonka yhteiskunta on heille luvannut. Nyt luotetaan liikaa hoitajien jaksamiseen.
    Vanhustenhoidon kriisi ei ole ohi. Samat ongelmat kuin keväällä ovat yhä olemassa. Hoitohenkilökuntaa on aivan liian vähän, niin ympärivuorokautisessa kuin kotihoidossakin. Vanhustenhoitoa on kehitettävä monella saralla, mutta henkilöstömitoitus on saatava kuntoon pikaisesti. Muutoin meillä ei ole hoitajia tekemässä työtä tällä sektorilla. Työntekijöiden loppuun palaminen ei ole vain uhka vaan se on todellisuutta tällä hetkellä. Yhä useampi vaihtaa alaa jaksamisongelmien vuoksi.
    On arvioitu, että hoitajamitoituksen nostaminen tasolle 0,7 vaatii 250 miljoonaa euroa. Suuruusluokaltaan se vastaa kuntaveron nostoa keskimäärin 0,25 prosenttiyksiköllä koko maassa. Tämä ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan valtio on luvannut korvata kunnille hoitajamitoituksen nostamisesta aiheutuvat kulut, muistuttaa Paavola tiedotteessaan.

    Hoitajat.net
    Tutkimukset osoittavat, että terveydenhuoltoalan henkilökunnan tietotaidoissa esiintyy usein puutteita liittyen 12-kytkentäisen EKG:n ottamiseen. Yhdeksi yleisimmistä virhelähteiden aiheuttajista paljastui rintaelektrodien väärä sijoittelu. EKG-rekisteröinti on yksi tärkeimmistä perustutkimuksista sydämen häiriöihin liittyen ja laadukkaan EKG:n ottamisen hallinta on tärkeä osa hoitajan työnkuvaa. 
    Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat Minna Kuikka ja Anna-Reetta Oravainen tarttuivat toimeen ja tekivä opinnäytetyönään tämän opetusvideon 12-kytkentäisestä EKG-rekisteröinnistä.
    Opinnäytetyö: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801231538

    Hoitajat.net
    Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia ensimmäisen asumisvuoden aikana. Vanhusten päivittäisistä toimista suoriutuminen, kävelynopeus ja oikean käden puristusvoima heikkenivät.
    Tutkimuksessa itse arvioitu fyysinen toimintakyky, sosiaalinen ympäristö ja psyykkinen hyvinvointi olivat yhteydessä mitattuihin fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Oulun yliopistosta väittelevän TtM Sinikka Lotvosen tutkimuksessa havaittiin, että kävelynopeus hidastui enemmän niillä asukkailla, jotka kokivat fyysisen toimintakykynsä ja aktiivisuutensa alentuneen, ja heillä, jotka sopeutuivat huonosti palvelutalossa asumiseen.
    Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että palvelutaloon muuttaneiden iäkkäiden henkilöiden fyysinen toimintakyky on heikko. Päivittäisistä toimista suoriutuminen (IADL), kävelynopeus ja oikean käden puristusvoima heikkenivät ensimmäisen asumisvuoden aikana. Asukkaiden itsearvioinnin mukaan ulkona liikkuminen ja arkiaskareista suoriutuminen vaikeutuivat palvelutaloon muuton jälkeen. Toisaalta taas uusi arki palvelutalossa sisälsi enemmän lihaskuntoharjoittelua ja harrastusryhmiin osallistumista kuin aiemmin.
    Tutkimuksessa selvisi, että asukkaiden mahdollisuudet tehdä päätöksiä oman elämänsä asioista vähenivät, mutta turvallisuuden tunne lisääntyi. Asukkaat kokivat voivansa tehdä mitä haluavat, ja tapaavansa riittävästi heille läheisiä ihmisiä palvelutalossa. Kuitenkin haastatelluista asukkaista 35% koki, että heillä ei ole riittävästi mielekästä tekemistä uudessa kodissaan eli palvelutalossa.
    Väitöstutkimuksessa selvitettiin palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia ensimmäisen asumisvuoden aikana. Lisäksi tarkasteltiin itsearvioidun fyysisen toimintakyvyn, sosiaalisen ympäristön ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyttä fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Aineisto kerättiin kotikäyntien aikana 3 ja 12 kuukautta palvelutaloon muuton jälkeen. Ikääntyneitä haastateltiin kyselylomakkeiden avulla ja heidän fyysinen toimintakykynsä mitattiin toimintakykytesteillä.
    Muutto palvelutaloon on ikääntyneelle suuri elämänmuutos, joka aiheuttaa riskin toimintakyvyn heikkenemiselle entisestään. Itsenäiseen kotona asumiseen riittävä fyysinen toimintakyky edellyttää selviytymistä tavallisimmista päivittäisistä toimista, kuten liikkumisesta asuinympäristössä, itsestä huolehtimisesta, ostosten tekemisestä, kauppakassien kantamisesta, tavaroiden nostamisesta ja asioiden hoitamisesta.
    Väestörakenteen muutokseen varautuminen korostuu vanhuspalvelulaissa ja sosiaali- ja terveysministeriön strategioissa. Tavoitteena on toimintakyvyn säilyminen väestön ikääntyessä, ja toimintakykyä tukevien laadukkaiden arviointimenetelmien ja palveluiden saatavuus. Muuttoliike palvelutaloihin lisääntyy väestön vanhenemisen myötä, ja niihin muuttaa ikääntyneitä, jotka eivät enää selviydy entisessä asuinympäristössään toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.
    Aikaisempaa tutkittua tietoa palvelutaloon muuttaneiden fyysisestä toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä uudessa asuinympäristössä on hyvin vähän. Tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden toimintakyvyn arvioimiseen ja tukemiseen tähtäävien käytäntöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja johtamisessa tunnistettaessa ja ennaltaehkäistäessä toimintakyvyn alenemiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen tulokset voivat lisätä hoitotyön johtajien, ammattilaisten ja opiskelijoiden tietoisuutta ja ymmärrystä ikääntyneiden toimintakyvyn arvioinnin, tukemisen ja edistämisen merkityksestä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
    Väitös: Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysinen toimintakyky, sen muutos ja toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät ensimmäisen asumisvuoden aikana

    Hoitajat.net
    Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymähallitus päätti eilen yt-neuvottelujen euromääräisestä säästötavoitteesta. Hallitus linjasi, että hyvinvointiyhtymän on säästettävä kahden seuraavan vuoden aikana kulujaan 15 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilöstövähennystarpeen arvioidaan olevan 250 henkilötyövuotta. Yt-menettely koskee koko organisaatiota, kaikkia toimintoja ja koko henkilöstöä. 
    Yt-neuvottelut alkavat ensi viikolla ja kestävät minimissään kuusi viikkoa siitä, kun työnantaja on esittänyt työntekijäjärjestöille virallisen neuvottelukutsun. 
    – Luvut ja säästöjen kokonaisuus täsmentyvät neuvottelujen aikana ja ensi vuoden talousarvioraamin valmistuttua. Keskusteluyhteys kuntiin pidetään tiiviinä koko syksyn ajan. Samoin talouden kehityksestä informoidaan omistajia, sanoo toimitusjohtaja Marina Erhola hyvinvointiyhtymän tiedotteessa.
    Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on maakunnan suurin työllistäjä ja valtakunnallisesti merkittävä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja. Henkilöstöä yhtymällä on 7079. Yhtymän liikevaihto viime vuonna oli 723 miljoonaa.

    Hoitajat.net
    Väkivallan uhkaa kokevat yhä useammat työssään. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on noussut esille, että väkivallan uhkaa koetaan useimmiten sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, turvallisuustoimialalla, kaupan- sekä hotelli- ja ravintola-alalla, kuljetusalalla, tukipalveluissa kuten kiinteistönhoidossa sekä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, kertoo Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) tiedotteessaan.
    Päiväkodeissa ja kouluissa yhä useampi on kokenut työssään väkivallan uhkaa. Useimmiten tilanne on liittynyt siihen, että lapsi on syystä tai toisesta käyttäytynyt hyvin aggressiivisesti. Lasten haasteellinen käytös ja moninaiset ongelmat johtavat ajoittain hyvinkin hankaliin tilanteisiin.
    Kuinka paljon työntekijän tulee sitten sietää väkivaltaa työssään? On paljon ammatteja, joissa työskennellään läheisesti ihmisten kanssa. Työturvallisuuslain näkökulmasta on kuitenkin huomioitava, että väkivaltaa työssä ei tule sietää yhtään. On olemassa ammatteja, joihin liittyy ilmeinen väkivallan uhka. Työnantajan on tällöin huolehdittava, että työpaikalla on riittävät turvallisuusjärjestelyt, mahdollisuus hälyttää apua sekä menettelytapaohjeet uhkaaviin tilanteisiin.
    Lainsäädännön tarkoituksena on suojella työntekijää väkivallalta. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työntekijä voi työskennellä turvallisesti terveyttään menettämättä. Työsuojeluviranomainen haluaakin muistuttaa näin koulujen alkaessa, että väkivallan uhkaan tulee varautua myös päiväkodeissa ja kouluissa. Tehdyn riskienarvioinnin pohjalta tulee laatia menettelytapaohjeet uhkaavien tilanteiden varalle. On muistettava, että ohjeistuksen tulee olla riittävän konkreettinen ja työpaikan arkeen soveltuva. Esimerkiksi kouluissa väkivallan uhan hallitsemiseksi ei aina riitä ohje pitää ulko-ovet lukossa. Mikäli esimerkiksi jossain luokassa on aggressiivisesti käyttäytyvä oppilas, tarvitsee henkilökunta oman turvallisuutensa vuoksi toimintaohjeet, jos oppilas esimerkiksi heittää tuolin kohden. Jos lasten käytös on haasteena, on erittäin tärkeää, että työntekijät saavat myös riittävästi koulutusta haastavasti ja aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamiseen.
    AVI:n mukaan työnantaja vastaa siitä, että väkivallan uhka on työpaikalla hallinnassa. Väkivallan uhan hallinta on haastavaa ja monen eri osatekijän summa. Työnantajan tulee yhdessä työntekijöiden kanssa pohtia keinoja väkivallan uhan hallintaan. Väkivallan uhan hallinta on myös tärkeä osa turvallisuusjohtamista ja on tärkeää, että esimiesasemassa olevien vastuut ja velvollisuudet on määritelty.
    Lisätietoja väkivallan uhan hallinnasta työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa Tyosuojelu.fi:
    https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/vakivallan-uhka
    Lähde: AVI


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...