Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt keskeyttää Pihlajalinna Oyj:n hoivakoti Ikipihlaja Annen toiminnan osittain. Sastamalassa Pirkanmaalla toimivan hoivakodin asiakas- ja potilasturvallisuus on vaarantunut merkittävästi.
    Ikipihlaja Anne -toimintayksiköstä tulee vähentää asiakaspaikkoja tänään siten, että toimintayksikön asiakaspaikkojen määrä on 15 ja toiminta tulee keskittää ainoastaan alakertaan 13.11.2019 mennessä. Asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja toimintayksiköstä pois siirtyvien asiakkaiden turvallisen siirtymisen vuoksi keskeyttämiselle on asetettu edellä mainittu siirtymäaika.
    Palveluntuottajan tulee kuitenkin välittömästi varmistaa se, että toimintayksikössä tällä hetkellä ja jatkossa asuvat asiakkaat saavat palvelutarpeidensa mukaisen hoidon ja hoivan jatkuvasti kaikkina vuorokauden aikoina.
    Keskeyttäminen on voimassa siihen saakka, kunnes aluehallintovirasto toisin päättää.
    AVIN PÄÄTÖS

    Hoitajat.net
    Tehyn kyselyn mukaan erikoissairaanhoidon sairaanhoitajat kokevat työn iloa ja pitävät työtään merkityksellisenä ja voivat työssään hyvin. He kuitenkin pitävät sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa vähäisenä. Vetovoimaa laskevat työn vaativuuteen nähden liian alhainen palkka ja liian vähäiset henkilöstöresurssit, kertoo Tehy tiedotteessaan.
    Näkemykset käyvät ilmi Tehyn Vetovoimatekijät erikoissairaanhoidossa -kyselystä, joka tehtiin erikoissairaanhoidossa työskenteleville tehyläisille sairaanhoitajille keväällä 2019. Kysely lähettiin 4 924 sairaanhoitajalle, joista vastasi 497. Kyselyn vastausprosentti oli kymmenen. Matalan vastausprosentin vuoksi kyselyn tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta linjassa yleisen tutkimustiedon kanssa.
    – Tutkimustiedon mukaan matala palkka, vaativa ja stressaava työ sekä kohtuuton työmäärä laskevat sote-alan vetovoimaa. Vetovoimaa ja työtyytyväisyyttä puolestaan lisäävät esimerkiksi työn vaativuutta vastaava palkka, mahdollisuus vaikuttaa työhön ja työoloihin sekä ammatillinen kehittyminen, sanoo Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco.
    94 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työn vaativuutta vastaava palkka lisäisi alan vetovoimaisuutta. Myös riittävät henkilöstöresurssit sekä työn ja perheen yhteensovittaminen helpottaminen lisäisivät enemmistön mielestä sote-alan vetovoimaa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että myös työaikaergonomialla ja autonomisella työvuorosuunnittelulla olisi vetovoimaa kohentava vaikutus.
    Lähes puolet vastaajista koki henkisesti kuormittavana sen, että työtä ei ole mahdollista tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Vastaajat pelkäävät myös tekevänsä työssään virheitä kiireen vuoksi. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että fyysinen kuormitus työssä oli vähäistä.
    Väestön ikääntyminen vaikuttaa terveydenhuollon työvoimatarpeisiin myös erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoito edellyttää sairaanhoitajalta erityisosaamista. Sairaanhoitajien määrä on mitoitettava sen mukaan, miten vakavasti sairaita potilaat ovat. Riittävä henkilöstömitoitus ja osaaminen parantavat hoidon laatua, koska ne tutkitusti vähentävät kuolleisuutta ja poikkeamia hoidossa.

    Hoitajat.net
    Pelastustoimen toimintavalmiutta ei saa vaarantaa säästötavoitteiden takia. Pelastushenkilöstöön kohdistuvat vähennykset vaikuttavat suoraan kansalaisten turvallisuuteen, sanoo Palomiesliitto tiedotteessaan.
    Useilla pelastuslaitoksilla on viime aikoina käynnistetty henkilöstöön kohdistuvia säästötoimia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Lapissa on vireillä pelastustoimen henkilöstöön vaikuttavia rahoituksen leikkauksia. Taustalla ovat kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien käynnistämät yt-neuvottelut.
    Säästöihin tähtäävien yt-neuvottelujen ja jo päätettyjen säästöjen piirissä on jo lähes 11 prosenttia pelastusalan ammattilaisista.
    Palomiesliitto varoittaa kuntapäättäjiä lyhytnäköisistä päätöksistä.
    – Useilla alueilla pelastustoimessa työskennellään jo nyt resurssien äärirajoilla. Pelastajia ei ole yhtään ylimääräistä. Jos tästä vielä ruuvia tiukennetaan, vaikutukset näkyvät tavalla tai toisella kuntien asukkaiden arjessa, sanoo edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola Palomiesliitosta.
    Juuri julkistetun kansalaiskyselyn mukaan suomalaiset haluavat turvata pelastustoimen resurssit. Kun kansalaisilta kysyttiin, voidaanko pelastuslaitosten toimintavalmiutta madaltaa, jos kustannuksia saadaan näin pienennettyä, 81 prosenttia oli täysin tai jokseenkin eri mieltä. Jyrkkä enemmistö vastaajista vastusti ajatusta, että palomiehiä voisi tarvittaessa säästösyistä vähentää. TNS Kantarin toteuttamaan tutkimukseen vastasi 1 027 henkilöä.
    Palomiesliitolle kansalaisten viesti on selkeä, Jaakkola toteaa.
    – Kansalaiset eivät halua säästöjä pelastustoimeen. Kuntapäättäjien pitää kantaa vastuunsa ja varmistaa, että oman alueen pelastustoimi tuottaa riittävää ja välitöntä apua hätätilanteissa.

    Hoitajat.net
    Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tekemän päätöksen mukaan työntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa ei voi pidentää kilpailukykysopimuksen mukaisen työajanpidennyksen nojalla. Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa pitää päätöstä merkittävänä oikeudellisena linjauksena.
    Suunnittelu- ja konsulttialalla työskentelevä Insinööriliiton jäsen halusi käräjäoikeuden selvittävän, voiko hänen työsopimuksessaan sovittua työaikaa pidentää sillä perusteella, että alan työehtosopimukseen sisällytettiin kilpailukykysopimuksessa sovittu 24 tunnin työajan pidennys.
    Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus totesi maanantaina antamassaan päätöksessään työajan pidennyksen perusteettomaksi. Päätös perustuu niin sanottuun edullisemmuussääntöön eli työehtosopimuksella ei voi määrätä työajasta työsopimuksessa sovittua huonommin.
    Annetun tuomion valossa kikyssä sovittua työajan pidentämistä ei voi toteuttaa työntekijöille, joiden työsopimukseen on suoraan kirjattu työaika.
    – Käräjäoikeuden linjaus on erittäin mielenkiintoinen. Tämän perusteella työajan pidennys on voitu tehdä perusteettomasti isolle joukolle työntekijöitä. Myös päätöksen ajankohta on mielenkiintoinen, kun mainittu työajan pidentäminen eli niin sanotut kiky-tunnit aiheuttavat ongelmia työehtosopimuksia uusittaessa, Oksa sanoo.
    Insinööriliiton lakimies Satu Tähkäpää olettaa asian käsittelyn jatkuvan hovioikeudessa.
    – Päätöksellä voi olla merkittäviä seurauksia siihen, miten työajan pidennykseen suhtaudutaan, miten sitä käytetään ja sovelletaan yrityksissä, hän sanoo

    Hoitajat.net
    HUS käynnistää kriittisessä tilassa olevan potilaan hoitoon suunnitellun RAPTOR-toiminnan ensimmäisenä Euroopassa. Kolmen vuoden kuluttua valmistuvaan Siltasairaalaan rakennetaan RAPTOR-sali (Resuscitation with Angiography, Percutaneous Techniques, and Operative Repair), jossa hoidetaan voimakkaasta ja henkeä uhkaavasta verenvuodosta kärsiviä potilaita.
    Hankittava RAPTOR-laitteisto sisältää integroidun laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuuden, jossa liukukiskoilla liikkuvaan tietokonetomografialaitteistoon on yhdistetty angiografialaitteisto sekä kallistettavissa oleva leikkauspöytä. RAPTOR-sali on optimaalinen toimintaympäristö henkeä uhkaavan verenvuodon hoitamiseen, sillä salin laitevarustelu tekee toimenpiteet mahdollisiksi potilasta siirtämättä. Näin säästetään elintärkeää aikaa.
    - Potilas tuodaan RAPTOR-saliin suoraan ambulanssista. Salissa suoritetaan päivystykselliset alkuvaiheen tutkimukset ja hoito, FAST-ultraäänitutkimus verenvuodon paikantamiseksi, tietokonetomografiakuvaus, hengenpelastavat verenvuodon tyrehdyttämiseksi tehtävät toimenpideradiologiset suonensisäiset toimenpiteet sekä tarvittaessa avoleikkaukset, kertoo toiminnan suunnittelua koordinoinut ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomas Brinck.
    - Uutta on, että tietokonetomografia- ja angiografiatutkimusten välillä saadaan paikkatieto siirtymään automaattisesti ja tämä auttaa vuotavan suonen tarkassa paikantamisessa, kertoo radiologian ylilääkäri Mika Koivikko.
    Hoidon tavoitteena on pitää kriittisessä tilassa oleva potilas hengissä tyrehdyttämällä verenvuoto ja vakauttamalla elintoiminnot. Tämän jälkeen potilaan jatkohoito tapahtuu teho-osastolla.
    Uutta toimintamallia harjoitellaan kolme vuotta
    Toiminta RAPTOR-salissa perustuu ennalta määritettyyn ja harjoiteltuun malliin, jossa potilaan hoidosta vastaa 11 henkilöstä koostuva tiimi traumatologian, verisuonikirurgian, anestesiologian ja radiologian ammattilaisia. Alkuvaiheessa mukana on myös 3–4 ensihoidon edustajaa. Tiimin jäsenet suorittavat tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä samanaikaisesti. Työskentelyä koordinoi traumajohtaja.
    - Koska RAPTOR-salia ja -toimintamallia ei ole ennestään Euroopassa, on henkilöstön huolellinen perehdyttäminen uuteen toimintaympäristöön ja -prosessiin välttämätöntä, Brinck sanoo.
    Tiimien perehdyttäminen ja toiminnan harjoittelu tapahtuvat Meilahden sairaala-alueelle rakennettavassa RAPTOR-mallitilassa esittelykäytössä olleen laitteiston avulla. Mallitila valmistuu alkuvuodesta 2020 ja se toimii jatkuvana koulutuspaikkana siitä eteenpäin.
    - Henkilöstön simulaatioharjoittelun avulla RAPTOR-salin tutkimus- ja hoitomenetelmät jalostetaan mahdollisimman sujuviksi, jotta kulloinkin työvuorossa oleva tiimi kykenee toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, Brinck sanoo.
    Mallitilassa myös suunnitellaan ja varmennetaan varsinaiseen käyttöön tulevien laitteiden ja välineiden sijoittelu optimaaliseksi. Siltasairaalaan asennetaan uusi laitteisto, joka on mallitilan laitteiston mukainen.
    Ensimmäiset potilaat hoidetaan Siltasairaalassa vuonna 2023
    RAPTOR-sali tulee sijaitsemaan Siltasairaalassa päivystys- ja leikkausalueiden vieressä, lähellä tehohoidon tiloja. HUSin arvioiden mukaan RAPTOR-salissa hoidetaan 130–150 potilasta vuosittain. Vammautumisen aiheuttamasta voimakkaasta verenvuodosta kärsivät potilaat ovat yleensä nuoria, keski-iältään hieman yli 40-vuotiaita. Sairaudesta aiheutunut vakava sisäinen verenvuoto taas koskettaa yleensä iäkkäämpiä potilaita.
    Siltasairaala on HUSin historian suurin rakennushanke. Se rakennetaan korvaamaan Töölön sairaala sekä osa Syöpätautien klinikasta. Rakennustyöt valmistuvat kesällä 2022 ja ensimmäiset potilaat otetaan vastaan vuoden 2023 alkupuolella.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...