Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!

Hoitajat.net

STM julkaisi potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on julkaissut potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian vuosille 2017–2021. Sen avulla suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään kohti yhtenäistä turvallisuuskulttuuria. Tavoitteena on, että ihmisen saama hoito, hoiva ja palvelut edistävät hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan ja niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.
Strategia palvelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjiä ja tuottajia, henkilöstöä, potilaita, asiakkaita sekä heidän omaisiaan turvallisen ja vaikuttavan hoidon toteuttamisessa. 
Potilas- ja asiakasturvallisuuden ja laadun edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Tuottajien vastuuseen kuuluu, että potilas- ja asiakasturvallisuus varmistetaan käytännössä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta on ammattitaitoista, sitoutunutta ja toiminta säädeltyä, vaaratapahtumia ei voida välttää ilman kokonaisvaltaista laadun ja turvallisuuden hallintaa. Estämällä inhimillistä kärsimystä aiheuttavia tapahtumia vähennetään myös kustannuksia.
Strategian tavoitteena on, että potilas ja asiakas sekä heidän omaisensa ovat aktiivisia ja toimijoita potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämisessä. Jokainen voi vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta potilas- ja asiakasturvallisuudesta.
Lue lisää: Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia (valtioneuvoston periaatepäätös)
Hoitajat.net
Suomalaisten mielestä sairaanhoitajat ovat luotettavimpia ammattilaisia kuin lääkärit. Asia selviää Valittujen Palojen ja brittiläisen Wyman & Dillon -tutkimuslaitoksen kanssa tekemästä laajasta tutkimuksesta, jossa kysyttiin haastateltavien luottamusta eri ammattien edustajiin.
Luotettavimpia ammattilaisia ovat suomalaisten mielestä palomiehet, apteekin henkilöstö (esim. apteekkarit, proviisorit), lentäjät, käsityöläiset (esim. ompelijat ja puusepät) ja sairaanhoitajat. Palomieheen luottaa suuressa määrin tai melko paljon 98 prosenttia vastaajista, kun apteekin työntekijöillä ja lentäjillä vastaava luku on 96 prosenttia.
Suurimmat luottamuksen heikennykset mitattiin ammattilaisurheilijalle, papille, poliisille, lääkärille ja sairaanhoitajalle. Sairaanhoitajat pysyivät kuitenkin kärkiviisikossa.
Tutkimus toteutettiin viime vuodenvaihteessa, siihen vastasi Suomessa 1896 henkilöä. Kyselyn otos poimittiin asiakasrekisteristä, johon kuuluu noin 150 000 suomalaista.
Tulokset painotettiin iän (20+) ja sukupuolen mukaan väestöä vastaavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on enintään 2,2 prosenttiyksikköä.
Haastateltaville esitettiin seuraava kysymys. ”Kuinka paljon luotat seuraavien ammattien edustajiin Suomessa?” Kysymyksen perässä oli valmiiksi lueteltuna 24 ammattia.
Haastateltavia pyydettiin valitsemaan kunkin ammatin kohdalla jokin seuraavista vaihtoehdoista: suuressa määrin, melko paljon, en kovin paljon, en lainkaan. Heihin suomalaiset luottavat eniten (luottamusprosentti), suluissa tulos vuosi sitten
 
1. Palomies 98 (97)
2. Apteekin henkilöstö 96 (97)
3. Lentäjä 96 (96)
4. Käsityöläinen 95 (95)
5. Sairaanhoitaja 93 (95)
Hoitajat.net
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti kustannusvaikuttavuuden edellytyksiä paljon perusterveydenhuollon palveluja käyttävien asiakkaiden hoidossa. Tarkastus kohdistui terveyden- ja sairaanhoitajien vastaanottotoimintaan avosairaanhoidossa. Tarkastuksessa havaittiin puutteita asiakkaiden tunnistamisessa, hoidon koordinoinnissa ja tiedonvaihdossa.
VTV:n selvityksen mukaan alle puolet terveyskeskuksista pyrkii pitkäaikaissairaiden tai paljon palveluja käyttävien asiakkaiden systemaattiseen tunnistamiseen omana asiakasryhmänään. Tunnistamista tehdään ilman yhtenäisiä kriteerejä. Kirjallinen ohjeistus auttaisi yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja varmistaisi asiakkaiden tasapuolisen kohtelun. Vain 25 prosenttia tarkastusviraston kyselyyn vastanneista 118 terveyskeskuksesta pohjaa asiakkaiden tunnistamisen kirjalliseen ohjeistukseen. Ohjeistus puuttuu kokonaan 61 prosentilta terveyskeskuksia. Myös potilastietojärjestelmien hyödyntäminen tunnistamisessa vaihtelee. Terveyskeskuksissa on kuitenkin tiedostettu tarve paljon palveluita käyttävien parempaan huomiointiin ja heille ollaan kehittämässä kohdennettuja palveluja.
Vain osalla paljon palveluja käyttävistä potilaista on hoitosuunnitelma ja asiakastieto välittyy paikoin huonosti palveluntuottajien välillä. Asiakasvastaavan avulla tapahtuva yksilöllinen hoidon koordinointi ottaisi asiakkaan tarpeet paremmin huomioon. Asiakkaat ovat nyt eriarvoisessa asemassa, koska vain osa terveyskeskuksista tarjoaa yksilöllistä hoidon koordinointia.
Pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tietojen vaihtoa eri palveluntarjoajien välillä tulisi parantaa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tätä edistäisi potilastietojärjestelmien integraatio ja asiakastietojen hyödyntäminen asiakkaiden tunnistamisessa ja hoitoketjun suunnittelussa. Asiakkaiden palvelujen käytöstä ja sen kustannuksista tulisi kerätä systemaattisesti tietoa esimerkiksi potilastietojärjestelmistä ja tätä tietoa tulisi hyödyntää tehokkaasti palvelujärjestelmän hallinnassa ja kehittämisessä.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan terveyskeskusten tulisi seurata asiakkaiden palvelujen tarpeita ja käyttöä systemaattisemmin. Yhtenäinen kriteeristö edistäisi paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistamista, ja asiakkaan kanssa laadittu hoitosuunnitelma on hyvä väline hoidon seurantaan. 
Tarkastuskertomus 11/2017 Paljon palveluja tarvitsevat ja käyttävät asiakkaat perusterveydenhuollossa (pdf) (3.3 MB)
Hoitajat.net
Farmasialiitto haluaa kiinnittää huomiota kotilääkityksen seurantaan. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymässä on vakiintumassa malli, jossa sairaala-apteekin farmaseutit selvittävät sairaalaan tulovaiheessa, esimerkiksi päivystyksessä, potilaan kotona käyttämän lääkityksen.
– Potilaan kotilääkityksen selvittäminen on tärkeää, koska tietojärjestelmät eivät tue potilaan ajantasaisten lääkitystietojen siirtymistä eri sairaaloiden, yksityisten lääkärikeskusten, terveyskeskusten tai apteekkien välillä, sanoo Farmasialiiton puheenjohtaja Kirsi Kvarnström liiton tiedotteessa.
Syy potilaan tilan heikentymiseen ja päivystykseen hakeutumiseen saattaa löytyä myös lääkityksestä.
– On tärkeää selvittää, miten potilas on lääkkeitä todellisuudessa ottanut, sillä potilas on voinut ottaa lääkkeitä toisin kuin mitä lääkäri on määrännyt. Lisäksi itsehoitolääkkeillä ja luontaistuotteilla on vaikutusta muuhun lääkitykseen, mikä saattaa jäädä huomioimatta.
Farmasialiitto korostaa, että on tärkeää tarkastella lääkehuoltoa osana sote-palveluita, sillä lääkkeet ovat osa hoitokokonaisuutta.
– Uudenlaisten lääkehoidon hallintaa parantavien toimintatapojen juurruttaminen osaksi sotea on sekä potilaan että yhteiskunnan etu ja tukee maan hallituksen rationaalisen lääkehoidon tavoitetta.
Hoitajat.net

SuPer: 80 % lähihoitajista kutsumustyössä

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer julkisti tänään selvityksen, jonka mukaan lähihoitajista lähes 80 prosenttia kokee olevansa kutsumustyössä. Vastaajista 36 prosenttia kokee, että ammattietiikka ei toteudu, koska ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin osaisi. Kolmasosa on sitä mieltä, että eettisten periaatteiden noudattaminen on nykyisellä työntekijämäärällä mahdotonta.
Selvityksen mukaan lähihoitajat arvostavat osaamistaan. Kyselyyn vastanneista 88 prosenttia vastasi olevansa ammatissaan hyvä. Lähihoitajan ammattitaidon koki 63 prosenttia vastaajista perustuvan työkokemukseen, 42 prosenttia henkilökohtaiseen ammattietiikkaan, 36 prosenttia hyvään koulutukseen, 27 prosenttia henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja 26 prosenttia itsensä ammatilliseen kehittämiseen.
Lähihoitaja on arvostettu työelämässä
Lähihoitajista 82 prosenttia koki, että heitä arvostetaan työpaikalla.  Asiakkaat arvostavat minua ammattilaisena -väittämän kanssa oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä noin 93 prosenttia.
Lähihoitaja on kutsumustyössä
Kyselyyn vastanneista 78 prosenttia kokee olevansa kutsumustyössä, mikä antaa hyvän pohjan työpaikalla toteutettavalle eettiselle työskentelytavalle. Kutsumusta ei määritelty kyselyssä, vaan se oli jokaisen oma käsitys.
Kuitenkin 21 prosenttia vastaajista valitsi Työ kun työ – ei tarvita kutsumusta -vastausvaihtoehdon. Kyselyyn vastanneista yli 75 prosenttia ilmaisee noudattavansa työssään eettisiä periaatteita. Noin 36 prosenttia vastaajista kokee, että ammattietiikka ei toteudu, koska ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin osaisi. Kolmasosa on sitä mieltä, että eettisten periaatteiden noudattaminen on nykyisellä työntekijämäärällä mahdotonta.
Kuka tahansa ei sovi lähihoitajaksi
Työssä olevien lähihoitajien mielestä kuka tahansa ei sovi heidän työhönsä  (97 %). Moni vastaaja jakaa SuPerin huolen siitä, että alalle hakeutuu yhä useampi sinne soveltumaton. Syynä kehitykseen on, että osassa oppilaitoksia on luovuttu hakuvaiheen soveltuvuustestauksista. SuPer katsoo, että opiskelijavalintoihin tulee palauttaa soveltuvuuskokeet.
Selvitys: Tärkeä ja arvostettu ammatissaan - Lähihoitaja 100-vuotiaassa Suomessa
Hoitajat.net

Moni suomalainen sinnittelee sairaana töissä

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Yli puolella työikäisistä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Työelämässä pitkäaikaissairas saattaa joutua kamppailemaan oireiden lisäksi esimerkiksi leimautumisen, vakuutusyhtiön päätösten ja huonon omatunnon kanssa.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi, että tämä sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa.
Järjestöjen tuntuman mukaan moni sairastunut pyrkii peittelemään tilannettaan, mikä saattaa pahentaa tilannetta entisestään. Monissa pitkäaikaissairauksissa taudinkuva on yksilöllinen ja aaltoileva. Joskus oireet voivat pahentua vähitellen, joskus ne tulevat yllättäen. Työssä sinnitellessä vaarana on työkyvyn aleneminen.
Kalle Mattilan Turun yliopistoon tekemän väitöstutkimuksen mukaan pitkäaikaissairaudet voivat haitata työkykyä monin eri tavoin, esimerkiksi sairauspoissaolojen, sairaana työskentelyn sekä ennenaikaisen eläköitymisen kautta. Mattilan mukaan muut potilaaseen liittyvät tekijät, kuten työn luonne, vallitsevat sosiaaliturvajärjestelmät ja työlainsäädäntö, vaikuttavat myös suuresti siihen, mihin työnteon osa-alueisiin sairaudet vaikuttavat ja miten paljon.
Keinoja pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten huomioimiseen työpaikoilla löytyy, mutta niitä ei aina osata hyödyntää. Esimerkiksi työolosuhteiden järjestelytuki on päätetty lakkauttaa vähäisen ja epätarkoituksenmukaisen käytön vuoksi. Toisaalta joskus sairauteen liittyvät ennakkoluulot ovat itse sairautta suurempi haaste työllistymiselle. Mattilan tutkimuksen mukaan esimerkiksi psoriasiksessa sosiaalinen leimautuminen näkyvien ihomuutosten vuoksi nousi selkeästi esille työtä haittaavana tekijänä.
- Kaikkiin ratkaisuihin ei välttämättä tarvita rahaa, vaan välillä myös vain asenteiden muuttaminen voi riittää. Suvaitseva suhtautuminen näkyviin iho-oireisiin on tästä hyvä esimerkki, toteaa Psoriasisliiton toiminnanjohtaja Sonja Bäckman.
Mahdollisimman varhainen diagnoosi ja tehokas hoito ovat työkyvyn säilymisen edellytys. Myös avoimesta ilmapiiristä on apua.
- Työyhteisön asenne, hyväksyntä ja esimiehen tuki ovat pitkäaikaissairaalle äärimmäisen tärkeitä. Tietoa sairaudesta saa esimerkiksi sopeutumisvalmennuksesta. Kuitenkin sairastunut on itse oman sairautensa paras asiantuntija. On myös työnantajan ja yhteiskunnan etu, jos työ voidaan yhdessä työntekijän ja työnantajan välillä mitoittaa vastaamaan voimavaroja, sanoo Suomen Reumaliiton toimitusjohtaja Maria Ekroth.
Ennenaikaisesta eläköitymisestä koituu myös merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia.
- Työn mitoittaminen oikein on sekä työntekijän, työnantajan että yhteiskunnan etu. Ihmisillä on erilaisia rajoitteita, mutta niiden kanssa on mahdollista tulla toimeen myös työelämässä, toteaa Suomen Lyme Borrelioosin puheenjohtaja Laura Ortju.
Lisätietoa:
Krooniset sairaudet haittaavat työntekoa monin tavoin Osatyökykyisille tie työelämään  


Facebook

Twitter

Instagram