Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei toistaiseksi suosittele perusterveille sote-ammattilaisille syystalven koronarokotusten tehosteannoksia. Perusterveiden rokotettujen työikäisten aikuisten riski parhaillaan kiertävien omikronvarianttien aiheuttamalle vakavalle koronataudille on erittäin pieni.
    Tällä hetkellä ei ole riittävästi tutkimustietoa, joka tukisi sote-ammattilaisten tehosteannoksia.
    – Tehosteannoksiksi suositellaan varianttiräätälöityjä rokotteita, jotta suojan immunologinen pohja laajenee. Emme kuitenkaan tiedä vielä, millainen niiden suoja tartuntoja vastaan on verrattuna alkuperäisiin rokotevalmisteisiin, ja millainen vaikutus tällä olisi mahdollisesti sairauspoissaoloihin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.
    Sote-ammattilaisten saama suoja tartuntoja ja tartuttavuutta vastaan voisi myös parhaimmillaan suojata epäsuorasti potilaita ja pitkäaikaishoitolaitosten asukkaita. Alkuperäisten koronarokotevalmisteiden suoja tartuntoja vastaan on kuitenkin vain kohtalainen ja lyhytaikainen eli pari kuukautta.
    Monella on jo hybridi-immuniteetti
    THL:n tutkimuksissa on havaittu, että suurella osalla väestöstä on koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita. Tartunnan saaneiden osuus kasvoi keväällä ja kesällä 2022.
    Vasta-aineiden esiintymistä on tutkittu THL:ssä seeruminäytteistä, jotka otettiin 1–17-vuotiailta muita kuin koronatautiin liittyviä laboratoriotutkimuksia varten HUSLABissa. Toukokuussa otetuista näytteistä 73 prosentista löydettiin koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita.
    Tartunnan saaneiden aikuisten osuutta on arvioitu satunnaisotantana toteutetussa väestötutkimuksessa. Tutkimukseen HUSin alueelta osallistuneiden 18–84-vuotiaiden näytteistä 27 prosentista löydettiin koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita maaliskuussa. Touko-kesäkuussa HUSin ja neljän muun sairaanhoitopiirin alueelta tutkimukseen osallistuneista vasta-aineita löytyi 35 prosentilta. Nuoremmissa ikäryhmissä tartunnasta kertovia vasta-aineita löytyi suuremmalta osalta. 
    Vasta-aineita esiintyi eri ikäryhmillä touko-kesäkuussa seuraavasti:
    18–29-vuotiaat 55 % (n=66) 30–44-vuotiaat 46 % (n=196) 45–64-vuotiaat 36 % (n=519) 65–85-vuotiaat 28 % (n=464) Koska tartunnan saaneiden osuus on vuoden 2022 kevään omikronaallon aikana kasvanut suureksi etenkin nuorimmissa ikäryhmissä, hyvin suurella osalla 12 vuotta täyttäneistä on koronavirustartunnan ja rokottamisen yhteisvaikutuksena muodostunutta hybridi-immuniteettia. Hybridi-immuniteetti on voimakkaampi ja tunnistaa laajemmin erilaisia virusmuunnoksia kuin yksin tartunnan tai rokottamisen seurauksena muodostunut suoja”, Melin selvittää.
    Varianttivalmisteiden paremmasta tehosta ei ole vielä tutkimusnäyttöä
    Osa Euroopan maista suosittelee sote-ammattilaisille tehosteannoksia tänä syksynä.
    – Päätösten tukena ei ole tutkimusnäyttöä varianttivalmisteiden paremmasta tehosta alkuperäisvalmisteisiin verrattuna. Suositukset perustuvat toiveeseen, että varianttivalmisteet olisivat tehokkaampia ehkäisemään tartuntoja, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
    – THL tekee suosituksensa tehosterokottamisesta lääketieteellisin perusteluin, Nohynek korostaa.
    Jos sote-ammattilainen kuuluu ikänsä tai perussairautensa vuoksi syystalven 2022 tehosteannoksien kohderyhmään, hänelle suositellaan tehosterokotetta samalla tavalla kuin muillekin kohderyhmään kuuluville.
    Hoitajien riittävyyden ja jaksamisen kanssa kamppailevassa vanhusten hoivassa haetaan lisää tuottavuutta digitalisaatiolta. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että hoitajien työhyvinvoinnin kannalta on keskeistä heidän mahdollisuutensa kokea empatiaa. Teknologia ei sulaudu hoivatyöhön automaattisesti, vaan sille tulee varata aikaa ja resursseja.
    Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi -tutkimushanke tarkasteli, millaisia vaikutuksia teknologian käytöllä on hoivatyön ytimeen: mahdollisuuteen tuntea empatiaa. Tutkimushankkeessa kysyttiin, miten teknologian käyttö istuu hoitajien työhön vanhusten hoivan arjessa. Tuoko se lisää aikaa kiireiseen vuorotyöhön vai viekö se hoitajalta mahdollisuuksia kokea empatiaa?  
    – Vanhusten hoivassa tehdään jatkuvasti ratkaisuja, joissa otetaan käyttöön teknologiaa tarkoituksena tehostaa hoivatyötä. Silti ei oikein tiedetä, miten erilaiset teknologiat muuttavat hoivan laatua, kertoo johtava tutkija Eveliina Saari Työterveyslaitoksesta.  
    Tutkimuksen mukaan teknologian ylläpitotehtävät ja hyvän hoivan tuottaminen arjessa samanaikaisesti voivat aiheuttaa jatkuvaa kuormitusta hoitajien työhön. 
    – Päähavainto on, että teknologian käyttö vie hoitajalta aikaa hoivasta. Toisaalta hyvin suunniteltu ja hyödyllinen teknologiaratkaisu tuo hoitajille myös lisää aikaa keskittyä hyvään ja laadukkaaseen hoivaan, Saari toteaa.  
    Uudet ratkaisut eivät kuitenkaan takaa tuloksia. Teknologiset ratkaisut vaativat huolellista suunnittelua ja ymmärrystä hoitajan työstä, koska hoivapalvelut ja käytössä olevat teknologiat vaihtelevat.Olennaista olisi tunnistaa teknologian käyttö osana hoitajan työtä aikaa vaativana tehtävänä. 
    Työhyvinvointi syntyy asiakkaan kanssa 
    Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhusten hoivan arkea sekä kotihoidossaettä tehostetussa palveluasumisessa. Arkeen päästiin käsiksi haastatteluiden, havainnointien sekä yhteisen pohdinnan kautta.  
    Hoitajat arvioivat, etteivät he itse voi vaikuttaa hoivatyön teknologisoitumiseen. Esihenkilöiden ja johdon tulisi sen vuoksi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että työolot säilyvät hoivatyössä mielekkäinä, kuntueksi otetaan erilaisia teknologioita. Työhyvinvointi syntyyammattilaisen ja asiakkaan kanssakäymisessä.  
    – Kaikki tutkimukseemme osallistuneet hoitajat näkivät, että empatian merkitys on hoivatyössä keskeinen, vaikkei sitä mitata tai arvioida. Empatian kokemusta kannattaisi arvioida osana työhyvinvointitutkimuksia ja seurata sen muuttumista pitkällä tähtäimellä, Saari summaa.  
    Esihenkilöiden merkitys korostui, kun puhuttiin hyvästä hoivasta ja hetkellisestä kuormituksen sietämisestä. Esihenkilöt ja johto ovat myös avainasemassa nostamaan esiin empaattisen asiakasvuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä ja merkitystä. 
    – Työyhteisössä on tärkeää arvostaa yksilöllisiä hyviä asiakasvuorovaikutuksen tapoja ja edistää kollegoiden oppimista toinen toisiltaan. Empaattiset kohtaamiset tuottavat hyvinvointia sekä ikääntyneille asiakkaille että hoitajille, huomauttaa Saari. 
    Empatia vaatii aikaa
    Hyvään hoivaan liittyvä empatia ei ole kadonnut hoivan teknologisoitumisen myötä, mutta siitä on tullut entistäkin ”hiljaisempaa tietoa”. Empatian arvostus on vaarassa jäädä varjoon.  
    – Hyvän hoivan, laadukkaiden asiakaskontaktien ja hyvän elämän turvaaminen tulisi nostaa entistä painokkaammin esiin osana hyvää hoivatyötä ja vanhushoivatyön kunniatehtävänä, painottaa Saari. 
    Yhteiskunnallisella tasolla olisi käytävä arvokeskustelua siitä, miten voidaan turvata hoivan riittävyys ja samalla hoivan laatu ikääntyvässä väestörakenteessa.  
    – Voisiko vanhushoivatyön keskiöön nostaa enemmän asiakkaiden hyvän elämän tukemista, eikä lääketieteellisiä hoitotoimenpiteitä? Tutkimuksen analyysit viittaavat siihen, että nyt hoitajat tuottavat hyvää hoivaa ja pyrkivät empatiaan, vaikka se tuottaisi kuormitusta työhön. Empatia ei viihdy kiireessä, eikä vaihtuvissa asiakassuhteissa, Saari muistuttaa. 
    Kun Valvira on poistanut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuden hänen omasta pyynnöstään, henkilöllä ei enää ole oikeutta toimia ammatissaan eikä oikeutta käyttää ammattinimikettään, muistuttaa Valvira tiedotteessaan. Ammattioikeuksien poistaminen ei siis tarkoita ainoastaan tietojen poistamista ammattihenkilörekisteristä.
    Esimerkiksi omasta pyynnöstä ammattioikeutensa menettänyt sairaanhoitaja ei enää ole sairaanhoitaja eikä hänellä ole oikeutta tehdä sairaanhoitajan tehtäviä. Valviraan tulleiden yhteydenottojen perusteella osalle omasta pyynnöstä ammattioikeutensa menettäneistä tämä seikka on jäänyt epäselväksi.
    Ammattioikeuksien poistaminen tai rajoittaminen omasta pyynnöstä
    Valvira voi terveyden- tai sosiaalihuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä poistaa ammatinharjoittamisoikeuden tai rajoittaa sitä tai poistaa oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.  Ammattihenkilön on toimitettava pyyntö Valviraan kirjallisesti. Valvira antaa poistamisesta erillisen päätöksen ja tekee siitä merkinnän ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Päätös myös julkaistaan kuulutuksena Virallisessa lehdessä (virallinenlehti.fi). Käsittelyprosessi kestää useita kuukausia.
    Palauttamista voi anoa
    Ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden palauttamista on mahdollista anoa Valviralta takaisin. Palauttaminen käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa. Käsittelyaika on vähintään kuusi kuukautta.
    Lisätietoa ammattioikeuksien poistamisesta Valviran verkkosivuilla
    Hoitajien työtaistelu kuumenee. Tehy ja SuPer ovat ilmoittaneet valmistautuvansa nyt joukkoirtisanoutumiseen. Tehy erikoissairaanhoidossa, SuPer kotihoidossa. Ilmeisesti nimien keruu on alkanut, koska hoitajat kertovat allekirjoituksistaan mm. Twitterissä. Tarkempia kohteita tai ajankohtia irtisanoutumisille ei ole kerrottu.
    "Nyt on nimi laitettu paperiin. Päätyyn asti karmit kaulassa!"
    "Taisin juuri joukkoirtisanoutua. Enkä todellakaan ollut ainoa."
    ”Jos haluat muuttaa maailmaa - ota kynä ja kirjoita” - Martin Luther King. Kirjoitin.
    ”Kynä on miekkaa mahtavampi” Edward Bulwer-Lytton 1839
    Suomen lähi- perushoitajaliitto SuPer on päättänyt edistää joukkoirtisanoutumista työtaistelutoimenpiteenä hyvin vaikean neuvottelutilanteen vuoksi. Joukkoirtisanoutuminen tapahtuu kotihoidossa myöhemmin ilmoitettavissa kohteissa. SuPer päättää tarkemmasta ajankohdasta myöhemmin.
    Eduskunta äänestää tänään ns. pakkolaista, joka käytännössä veisi hoitajilta lakko-oikeuden. – Laki rajoittaa hoitajien perusoikeuksia ja kurittaa naisvaltaista alaa. – Tällä lailla heikennetään entisestään alan veto- ja pitovoimaa, Paavola sanoo. – Pakkolain sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten hoitajien saatavuus turvataan normaalioloissa. Asiakas- ja potilasturvallisuus vaarantuu joka päivä eikä työnantaja ole ollut tästä huolissaan muutoin kuin työtaistelutoimien aikana.
    SuPer ja useat muut asiantuntijat ovat jo kauan varoittaneet vakavasta sote-alan kriisistä, jossa nyt olemme. Kriisi voi vielä syventyä, jos ei sitä nyt korjata. Hoitajapula on todettu useissa selvityksissä ja tilastoissa. Hoitajat ovat itse kertoneet, etteivät he enää suostu tekemään työtään nykyisellä palkalla ja alalta on poistunut ammattilaisia muille aloille. – Maan hallitus on löytänyt ratkaisuja ja rahaa muihin kriiseihin, mutta sote-alan kriisiä se ei ole halunnut ratkaista, Paavola sanoo.
    – Miten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä myös varhaiskasvatuksen palvelut aiotaan jatkossa turvata kansalaisille, jos hoitajat hakeutuvat muualle? Tilanne uhkaa sisäistä turvallisuutta ja se on otettava vakavasti, Paavola muistuttaa.
    – Tavoitteenamme on edelleen sopimus, eivät työtaistelutoimet, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
    Päätoimittaja Jussi Kärki syytti hoitajia trollaamisesta MTV:n Pöllöraadissa, jossa käsiteltiin hoitajien työtaistelua.  
    – Aina kun hoitajia lähtee kritisoimaan, niin tulee kova, järjestelmällinen sometrollaus, sanoi Kärki suorassa lähetyksessä.
    Lausunto on herättänyt hoitajien keskuudessa ihmettelyä ja suuttumusta sosiaalisessa mediassa.
    – Hoitajat osallistuvat itseään koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja puolustavat oikeuksiaan, niin toimittaja Jussi Kärki kutsuu sitä TV:ssä järjestelmälliseksi trollaukseksi. En löydä sanoja nyt, kirjoitti Tehyn somemanageri, "ex-hoitopoika" Jan-Olof Eriksson Twitterissä.
    – Kun mun kollegat vihdoin löytää äänen ja rohkeuden käyttää sitä puolustaakseen itseään ja oikeuksiaan sekä osallistumaan ITSEÄÄN koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, journalisti kutsuu sitä sometrollaukseksi. Oo koo, sanoi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
    – Tehyn jäsenet ja kollegat on vihdoin löytäneet äänensä ja uskaltavat sanoa, mitä ajattelevat niin tottakai setämiehet tulee tuomitsemaan sen, kirjoitti sairaanhoitaja Siru Heromaa-Karjalainen.
    – Ihmisoikeudet eivät ole kaikille tärkeitä. Nää fossiilit ovat toistensa kavereita ja lobbaavat toistensa puolesta. kirjoitti sairaanhoitaja Nizo Dara. 
    – Mä mietin,että hiljaa nöyränäkö vaan pitäs kritiikki ottaa vastaan? Jos kritiikki esim täällä twitterissä pitää sisällään selkeitä asiavirheitä tai kärjistyksiä joiden vuoksi ei pysytä asiakeskustelussa, kyllä, edelleen osallistun äänelläni keskusteluun, sanoo sairaanhoitaja Nina Pulkkinen.
     
    SuPer ja Tehy vastustavat hallituksen esitystä ns. pakkotyölaiksi, joka loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia. Toteutuessaan laki vie hoitajilta työtaisteluoikeuden ja syventää hoitajapulaa.
    "Ei pakkotyölaille – #MeidänKaikkienAsia -mielenilmaus alkaa perjantaina 16.9. klo 11 Kansalaistorilta, josta marssikulkue suuntaa eduskuntatalolle. Paikalle on kutsuttu kansanedustajia ja ministereitä vastaamaan hoitajien kysymyksiin. Mielenilmauksessa ovat paikalla SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
    Mielenilmaus on avoin kaikille kansalaisille. Tilaisuus päättyy noin klo 15.
    Ilmoittaudu mukaan
    SuPerin ja Tehyn keskeinen tavoite on ratkaista hoitajapula parantamalla palkkausta ja työoloja. Liitot ovat jättäneet viisi lakkovaroitusta, ja kunta-alalle on asetettu ylityö- ja vuoronvaihtokielto vauhdittamaan neuvotteluja.


    Paitakauppa

    Facebook

    Mainokset

    Twitter


    Mainokset

×
×
  • Create New...