Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Kelloja siirretään taas talviaikaan 25.10.2020. Talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunti taaksepäin klo 04:00 -> 03:00. Siirto tapahtuu siis lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
    Yövuorosta tulee tuntia pidempi, työaika lasketaan todellisten tuntien mukaan. Lisät maksetaan kello kolmen ja neljän väliseltä ajalta kahteen kertaan, koska tuo tunti on työskennelty kahteen kertaan. Palkanlaskennassa siirto huomioidaan yleensä automaattisesti.
    Puhelimet ja muut laitteet siirtävät itse itsensä yön aikana vastaamaan uutta aikaa, mutta asia kannattaa varmistaa aamusella.

    Hoitajat.net
    Uusi robottiohjausjärjestelmä on pienikokoisempi, voimakkaampi ja nopeampi kuin edellisen sukupolven laitteisto.
    – Tämä on merkittävä etu aiempaan verrattuna, sanoo HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksen rytmikardiologian ylilääkäri Pekka Raatikainen Stereotaxis Oy:n Genesis -laitteesta.
    Katetriablaatiohoito on toimenpide, jossa rytmihäiriötä aiheuttava rakenne poistetaan verisuonten kautta sydämeen viedyn hoitokatetrin avulla. Magneettinavigointi mahdollistaa rytmihäiriöiden hoidossa käytettävän katetrin tarkan ohjaamisen tietokoneen hiirellä toimenpidesalin ulkopuolelta.
    Magneettinavigoinnista suuri etu vaikeiden rytmihäiriöiden hoidossa
    Magneettinavigoinnissa käytettävä hoitokatetri on erittäin pehmeä ja magneettikentän avulla sitä voidaan ohjata tarkasti myös kohteisiin, joita tavanomaisella käsin ohjattavalla hoitokatetrilla ei tavoiteta. Erityisen suuri etu magneettinavigoinnista on vaikeiden rytmihäiriöiden, kuten eteisvärinän, henkeä uhkaavien kammioperäisten rytmihäiriöiden ja synnynnäisiin sydänvikoihin liittyvien rytmihäiriöiden hoidossa.
    Magneettinavigointi mahdollistaa myös toimenpiteiden tekemisen etänä. Tästä hyvä esimerkki on HUSin lääkäreiden noin vuosi sitten tekemä toimenpide, jossa hoitokatetria ohjaava lääkäri oli lääketieteellisessä kongressissa yli 6000 kilometrin päässä Dubaissa.
    Sydän- ja keuhkokeskus rytmihäiriöiden hoidossa edelläkävijä
    HUSissa magneettinavigointia on käytetty menestyksekkäästi vaikeiden rytmihäiriöiden hoidossa jo yli 10 vuoden ajan.
    – Nyt käyttöön otettu uusi teknologia tarjoaa meille ainutlaatuisen edun useisiin muihin keskuksiin verrattuna. Uusien laitteiden myötä voimme tarjota entistä parempaa hoitoa yhä laajenevalle joukolle rytmihäiriöpotilaita, Sydän- ja keuhkokeskuksen toimialajohtaja Antti Vento kertoo.

    Hoitajat.net
    Tampereen Ilveksen maalivahti Ville Kolppanen on teettänyt itselleen uuden maskin. Upeaa maskia koristaa supersankariksi taiteiltu hoitaja.
    – Näinä erikoisina aikoina on hyvä muistaa ketkä pitävät meidän terveydestä huolta, sanoo Kolppanen.
    Jos tviitti ei näy, avaa se tästä.
    Lue myös: Suomalaista graffititaidetta todellisten sankarien kunniaksi

    Hoitajat.net
    Tietojärjestelmät, erityisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmät, ovat sairaanhoitajien keskeisiä työvälineitä, mutta ne tukevat hoitajien työtä vain osittain. Tämä selviää valtakunnallisesta kyselystä, joka tehtiin sairaanhoitajille keväällä 2020.
    Tietojärjestelmät eivät esimerkiksi tue riittävästi ammattilaisten yhteistyötä, niiden teknisessä toimivuudessa on parannettavaa ja monet kokevat, että järjestelmien sisältämästä suuresta tekstimäärästä on vaikea hahmottaa olennaista. 
    Tutkimukseen vastanneista sairaanhoitajista valtaosa arvioi itsensä kokeneeksi tietojärjestelmäkäyttäjäksi. Samaan aikaan ainakin kaksi kolmesta koki, että järjestelmien käyttö vaatii pitkää perehdytystä. Monet myös katsoivat, etteivät saaneet riittävää perehdytystä aloittaessaan uudessa työssä.
    Rikkoutumaton tiedonkulku erittäin tärkeää
    Kyselyn mukaan sairaanhoitajat ovat tyytyväisiä tiedonkulkuun hoitajien välillä omassa organisaatiossaan, mutta puutteita koetaan tiedonkulussa eri organisaatioiden sekä hoitajien ja potilaiden välillä. 
    –  Organisaatioiden tulisi huomioida tiedonkulun puutteet, kun ne uudistavat toimintatapojaan. Lisäksi näkemykset tulisi huomioida valtakunnallisten tietojärjestelmäratkaisujen rakentamisessa. Kun potilas siirtyy hoitopaikasta toiseen, potilasta koskevan tiedon pitäisi olla seuraavassa hoitopaikassa käytettävissä välittömästi, jotta hoidon jatkuvuus ja turvallisuus voidaan taata, sanoo professori Kaija Saranto Itä-Suomen yliopistosta.
    Kyselyn vastauksia tarkasteltiin monipuolisesti eri toimintaympäristöjen ja asiakas- ja potilastietojärjestelmien mukaan. 
    – Kaikissa järjestelmissä on parantamisen varaa hoitajien ja potilaiden välisen yhteistyön mahdollistamisessa huolimatta siitä, työskenteleekö sairaanhoitaja terveyskeskuksessa, sairaalassa, sosiaalihuollossa vai yksityissektorilla, kertoo tutkija Maiju Kyytsönen THL:stä.
    Tietojärjestelmien käyttöön liittyvistä ongelmista huolimatta yhä useampi sairaanhoitaja koki, että järjestelmistä on hyötyä. Vastaajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua ja sitäkin useampi, että ne auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden.
    – Kokemukset järjestelmien hyödyistä ovat lisääntyneet vuodesta 2017, jolloin tehtiin edellinen vastaava kysely, Kyytsönen sanoo.
    Työnantajalta toivotaan täydennyskoulutusta
    Sairaanhoitajat toivovat työnantajiltaan nykyistä enemmän täydennyskoulutusta uusiin sähköisiin työprosesseihin. He haluaisivat oppia esimerkiksi siitä, miten asiakkaita tuetaan toimimaan digitaalisessa palveluympäristössä ja miten digitaalista palveluympäristöä kehitetään moniammatillisesti. 
    – Näitä asioita on jo huomioitu uudistetussa sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa, mikä on hienoa. Kuitenkin myös työelämässä olevat sairaanhoitajat tunnistavat digitalisaatioon liittyviä koulutustarpeita, ja niihin on tärkeää vastata, sanoo Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen.
    Vastaajia noin 3 600 - tulokset kaikkien hyödynnettävissä
    Sairaanhoitajille suunnattu kysely on osa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta (STePS 3.0), joka seuraa laajasti sote-digitalisaatiota. 
    Maalis–huhtikuussa 2020 toteutettuun kyselyyn vastasi 3 610 sairaanhoitajaa, kätilöä ja terveydenhoitajaa, jotka toimivat julkisessa terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja yksityisellä sektorilla. 
    Sairaanhoitajakyselyn tärkeimpiä tuloksia voi tarkastella interaktiivisesta tietokantaraportista, jossa tuloksia voi jaotella esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmittäin tai alueittain. 
    Tietokantaraportista löytyy edellä nostettujen teemojen lisäksi tietoa muun muassa tietojärjestelmien teknisestä toimivuudesta, helppokäyttöisyydestä ja vaikutuksista. Tuloksia voi katsoa sekä kattavana kuutiona että valmiiksi koostettuina tiivisteinä, joissa tuloksia esitetään karttoina ja kuvioina.
    Sairaanhoitajien sähköisen kyselyn toteuttamisesta vastasi Itä-Suomen yliopiston tutkijatiimi, ja se lähetettiin vastaajille yhteistyössä Sairaanhoitajaliiton, Tehyn sekä Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n kanssa hyödyntäen heidän jäsenkirjeitään. 
    Tuloksista on julkaistu kaksi tieteellistä artikkelia lehdessä Finnish Journal of eHealth and eWelfare.
    Kaikkiaan STePS 3.0 -hankkeessa tehdään kuusi kyselyä. Sairaanhoitajien lisäksi selvitetään lääkärien, sosiaalialan ammattilaisten, sekä sosiaali- että ja terveydenhuollon johtajien ja kansalaisten näkemyksiä.

    Hoitajat.net
    Apteekkariliitto suosittelee, että asiakkaat käyttäisivät kasvomaskia apteekissa asioidessaan erityisesti niillä alueilla, jotka ovat koronavirusepidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa.
    Ensisijaisesti maski estää tartunnan saanutta tartuttamasta muita, mutta maskin materiaalista riippuen se suojaa ainakin jossain määrin myös käyttäjäänsä. Maskin käytön ohella on tärkeää huolehtia turvaväleistä ja hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.
    – Asiakkaalla on oikeus asioida apteekissa myös ilman maskia. Kaikille sen käyttö ei esimerkiksi oman terveydentilan vuoksi ole mahdollista, sanoo farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler Apteekkariliitosta ja muistuttaa, että apteekkiin ei pidä nyt tulla flunssaoireisena, vaan kysyä neuvoa vaikkapa puhelimitse.
    Asiakas voi asioida apteekissa myös etänä tai pyytää lähimmäistään asioimaan puolestaan.
    – Etäasiointiin on hyvät mahdollisuudet, sillä Suomessa on noin 150 verkkoapteekkia. Omia reseptilääkkeitään voi pandemian ajan poikkeuksellisesti tilata myös puhelimitse kaikista apteekeista. Yhdeksän kymmenestä apteekista tarjoaa kotiinkuljetuspalvelua, Sandler kertoo.
    Linkit verkkoapteekkeihin löytyvät Apteekki.fi-sivustolta.
    Apteekit ovat pandemian aikana tehostaneet siivousta ja desinfiointia, ja apteekkien kassoille ja reseptintoimituspisteisiin on asennettu suojapleksejä. Apteekeissa on turvallista asioida ja maskien käyttö on yksi lisäkeino sen varmistamisessa.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...