Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Lääkäriliitto, SuPer ja Tehy ovat huolissaan terveydenhuollon kantokyvystä kesälomakauden lähestyessä, sillä terveydenhuollon henkilöstöstä suuri osa on edelleen rokottamatta. Työssäjaksamisen turvaamiseksi tulevan kesän lomat on voitava pitää, sillä terveydenhuollossa on työskennelty koronan tuoman lisäpaineen alla jo reilu vuosi.
    Rokotteiden saatavuuden parannuttua useilla paikkakunnilla on jo päästy aloittamaan vanhimpien työikäisten rokottaminen ja samaan aikaan sairaalahoitoisten koronapotilaiden määrä on lähtenyt laskuun. Henkilökuntaa on kuitenkin sidottava koronapotilaiden hoitoon entinen määrä, mikä kesäaikaan merkitsee aiempaa suurempaa sijaisten tarvetta. Heidän rokotuksistaan on huolehdittava mahdollisimman nopeasti.
    Terveydenhuollon kantokyky voi vaarantua myös sen vuoksi, että tiettyä potilasryhmää hoitava henkilöstö itse sairastuu tai joutuu karanteeniin. Moniin työtehtäviin liittyy niin paljon erityisosaamista, että sijaisten saaminen on erittäin vaikeaa.
    Jotta terveydenhuollon kantokyky voidaan varmistaa, tulee terveydenhuollon henkilöstön rokotuksia kiirehtiä. Näin pystymme tarjoamaan kaikille suomalaisille heidän tarvitsemansa hoidon tulevana kesänäkin, toteavat liitot yhteisessä kannaotossaan.

    Hoitajat.net
    Hoitohenkilöstö on monin paikoin osallistunut kansainväliseen Jerusalema -tanssihaasteeseen, jolla levitetään yhteisöllisyyttä ja hyvää fiilistä pandemian keskelle. Suomessa mallia näyttävät esimerkiksi EMA:n ensihoitajat sekä Mustasaaren terveyskeskuksen henkilökunta. Onko teidän työyhteisössä osallistuttu? Lisää linkki kommentteihin! 🙂
     

    Hoitajat.net
    Tehyn puheenjohtaja purkaa pettymystään hallitukseen liiton tiedotteessa. Vajaat kaksi vuotta sitten Tehy arvioi tuoretta hallitusohjelmaa ilahtuneena. Suomi haluttiin nostaa tasa-arvon kärkimaaksi. Miesten ja naisten keskimääräinen palkkaero tunnustettiin ja sen kaventamiseksi luvattiin toimenpiteitä.
    Palkkatasa-arvoa luvattiin edistää kunnianhimoisemmin ja konkreettisemmin. Tasa-arvo esiintyy sanana hallitusohjelmassa yli 70 kertaa.
    – Hallituskauden puolivälissä pettymys on suuri. Koronapandemia on toki hallinnut ja määritellyt päätöksentekoa, mutta se ei selitä näin suurta ristiriitaa suhteessa hallitusohjelman tavoitteisiin tai sitä, että suurinta naisvaltaista alaa, sote-alaa ja hoitajia on suoraan sanoen potkittu päähän viime vuoden maaliskuusta lähtien hallituksen taholta, lataa Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkönen.  
    Kerrataan lyhyesti: suojainpula ja työturvallisuusriski, valmiuslaki ja perusoikeuksien rajoittaminen, koronakorvauksen maksamatta jättäminen ja tänä keväänä uudelleen työturvallisuuden vaarantaminen, nyt rokotusjärjestyksessä.
    Vaikka Suomi on selvinnyt koronasta kansainvälisesti vertaillen tähän mennessä hyvin, hinta sote-alalle tulee olemaan kova ja pitkävaikutteinen. Korona on eskaloinut pulaa hoitohenkilöstöstä. Hoitovelan purku tulee vaatimaan tekijänsä. Silti valtiovallan suunnasta ole osoitettu hoitajille ainuttakaan myönteistä signaalia.  
    – Johdonmukaisella hoitajien kyykyttämisellä on johdonmukaiset seuraukset. Hakijamäärät alan oppilaitoksiin ovat laskussa. Sekä kokeneet että nuoremmat hoitajat vaihtavat alaa kiihtyvällä tahdilla. Leikkaussaleja ja osastoja suljetaan. Jopa kokonaisia hoivakoteja suljetaan. Syynä hoitajapula tai oikeastaan hoitajakato, Rytkönen kuvaa.  
    Kesästä on Rytkösen mukaan tulossa ennätysvaikea. Jo nyt kuuluu alan työpaikoilta, että vakituisiinkaan toimiin ei ole hakijoita. Sijaisia on mahdoton saada. Tehy on myös toistanut tilastoja globaalista hoitajapulasta tai meillä eläkkeelle jäävien sairaanhoitajien ja lähihoitajien määristä yhä uudelleen, mutta kuuroille korville.   
    Rytkösen viesti on selkeä.
    – Pelastakaa sote-ala, pelastakaa hoitajat. Aikaa ei ole hukattavaksi.
    Hänen mukaansa kevyt korjausliike ei auta. Alan palkkatasoa on nostettava. Koronakorvaus on maksettava.

    – Työolojen parantaminenkin alkaa nyt olla kiinni siitä, että työpaikalla on ylipäänsä riittävästi kollegoja, jotta työ ei ole pelkkää selviytymiskamppailua vuorosta toiseen. Vaikuttavin keino tyrehdyttää hoitajien kato alalta on parempi palkka. Muu on itsepetosta.  

    Hoitajat.net
    Valtioneuvosto täsmensi Suomen koronarokotusjärjestystä. Hoitohenkilöstön rokotusjärjestykseen ei tullut muutosta. Esimerkiksi alle 30-vuotias perusterve hoitaja kuuluu rokotusjärjestyksessä viimeisiin. Tehyn ja Suomen Röntgenhoitajaliiton puheenjohtajat arvostelevat päätöstä kovin sanoin Twitterissä.
    – Näyttää siltä, että alle 30-vuotiaat perusterveet sote-alan ammattilaiset rokotetaan Suomessa viimeisenä. Kyllä. Luit oikein. VIIMEISENÄ, Millariikka Rytkönen twiittaa.
    Alalla on paljon alle 30-vuotiaita hoitajia.
    –  Jep, sote-henkilöstö rokottamatta, heti perään ilmoitetaan, että vaalitoimitsijoiden rokottamiset voidaan aloittaa maanantaina. Prioriteetit on todella kunnossa tässä maassa, Röntgenhoitajaliiton puheenjohtaja Hanna Kalliomäki tviittaa.
    Hoitajat.netin tekemän kyselyn mukaan moni hoitaja odottaa edelleen rokotetta. Myös Twitterissä ollaan asiasta huolestuneita.
    –  Kaverini sairaanhoitajana hoitaa päivittäin vastasyntyneitä, jotka tarvivat apuja elintoimintoihin ensimmäisinä päivinä. Ei ole saanut rokotetta, joutuu perusterveenä odottamaan kesä-heinäkuulle rokotettaan, Päivi Jauhola kertoo.
    Sosiaali-ja terveysministeriön tiedote rokotusjärjestyksestä Tehy-lehden artikkeli aiheesta

    Hoitajat.net
    Vanhustyöntekijöiden työn lopettamisaikeet ovat yleistyneet voimakkaasti Suomessa. Jo kaksi viidestä kertoo harkinneensa työnsä jättämistä. Lopettamisaikeiden syitä kartoittanut Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa, että työn kuormittavuuteen on puututtava.
    Erityisesti kotihoidon työntekijöiden psykofyysiset rasitusoireet ovat lisääntyneet paljon. Tutkijoiden mukaan kotihoitoon tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
    – Vuonna 2005 vanhushoidon työntekijöistä 26 prosenttia kertoi harkinneensa vakavasti työnsä lopettamista. Vuonna 2015 vastaava osuus oli 39 prosenttia. Erityisen voimakkaasti lopettamisaikeet ovat yleistyneet kotihoidossa, tutkijatohtori Lina Van Aerschot kertoo.
    Samaan aikaan lopettamisaikeiden kanssa ovat voimistuneet vanhustyöntekijöiden kokemukset työn kuormittavuudesta. Yhä useampi kokee itsensä työpäivän jälkeen henkisesti ja fyysisesti uupuneeksi sekä kärsii työstä johtuvista selkäkivuista ja univaikeuksista. Kuormittuneisuus on kasvanut erityisesti kotihoidossa.
    – Tutkimuksessamme hoitajien psykofyysinen kuormitus lisäsi lopettamisaikeita selvästi eniten. Lopettamisaikeita lisäsivät myös kokemukset siitä, etteivät työtehtävät ole aina mielekkäitä ja että liian paljon työaikaa kuluu asioiden kirjaamiseen. Lisäksi lähijohtajalta ei saa riittävästi tukea, Van Aerschot tiivistää tutkimustuloksia.
     Ympärivuorokautisen hoidon karsiminen lisää kotihoidon työkuormaa
    Jos vanhushoidon työoloja halutaan parantaa ja alan vetovoimaa lisätä, työkuorma ei saa olla nykyisellä tasolla.
    - Työntekijöitä pitää olla riittävästi, työtehtävien on oltava ajan tasalla ja lähijohtamista pitää vahvistaa, jotta työntekijät saavat johdolta tarvitsemansa tuen, sanoo tutkijatohtori Antero Olakivi.
    Yksi kotihoidon työn kuormittavuuteen vaikuttava seikka on ympärivuorokautisen hoidon saatavuus. Ympärivuorokautista hoitoa on karsittu erityisesti yli 90-vuotiailta dementiaa sairastavilta ihmisiltä. Nyt hyvin iäkkäät ja paljon hoivaa tarvitsevat ihmiset asuvat kotihoidon turvin kodeissaan.
    - Tällöin kotihoidon työ muodostuu erityisen vaativaksi ja resurssien puutteessa myös kohtuuttoman raskaaksi. Kotihoidon työn kuormitusta on mahdollista keventää paitsi parantamalla kotihoidon henkilöstömitoitusta ja muita resursseja, myös parantamalla ympärivuorokautisen hoidon saatavuutta, Olakivi huomauttaa.
    Ellei vanhustyön kuormittavuuteen ja muihin epäkohtiin puututa, vanhustyöhön ei saada työntekijöitä, eikä ikääntyneiden hoitoa pystytä järjestämään, tutkijat kiteyttävät.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...