Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!

Hoitajat.net
Elintoimintojen yllättävä palautuminen tuloksettoman elvytyksen jälkeen on erittäin harvinaista, mutta kuitenkin mahdollista. Hiljattain julkaistun suomalaistutkimuksen löydösten perusteella elvytyssuosituksia tulee päivittää.
Kansainvälisessä lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kymmeniä raportteja viivästyneistä ja siten yllättävistä elintoimintojen palautumisista tuloksettomien elvytystoimenpiteiden jälkeen. Ensimmäinen raportti julkaistiin brittiläisessä lääketieteen aikakauslehdessä Lancetissa vuonna 1982, jossa kerrottiin Suomessa sattuneista tapauksista. Yllättävää spontaania elintoimintojen palautumista kutsutaan Lasarus-ilmiöksi.
- Ilmiö on erittäin harvinainen ja on todennäköistä, että yksittäinen terveydenhuollon ammattihenkilö ei kohtaa tällaista tapahtumaa koskaan uransa aikana. Kaikki Lasarus-ilmiöstä saatavilla oleva tieto on tähän asti perustunut yksittäisiin tapausselostuksiin ja siten esimerkiksi ilmiön todellinen esiintyvyys ei ole ollut tiedossa, kertoo ylilääkäri Markku Kuisma HYKS Akuutista.
Kuisman johtama ensihoidon tutkimusryhmä seurasi kuuden vuoden ajan (2011-2016) elvytyspotilaiden elintoimintoja normaalia pidempään tuloksettomien elvytysyritysten jälkeen. Hyksin lisäksi tutkimukseen osallistui Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Potilaita monitorointiin tarkasti 10 minuutin ajan sen jälkeen, kun elvytys oli hoito-ohjeiden mukaisesti todettu tuloksettomaksi.
Tuloksettomia elvytysyrityksiä oli yhteensä 840 ja näistä viidessä tapauksessa elintoiminnot yllättäen palautuivat 10 minuutin seurantajakson aikana. Elintoiminnot palautuivat 3-8 minuutin kuluttua elvytyksen lopettamisesta. Kaikilla potilailla elintoimintojen palautuminen oli tilapäistä ja potilaat menehtyivät nopeasti ilman aivotoimintojen palautumista. Näin ollen Lasarus-ilmiön ilmaantuvuudeksi tutkimuksen potilasaineistossa muodostui kuusi 1000 tuloksetonta elvytysyritystä kohti (6/1000).
- Kansainvälisissä ja suomalaisissa elvytyssuosituksissa tai terveydenhuoltoalan tutkintojen perusopetuksessa ei ole huomioitu Lasarus-ilmiön mahdollisuutta. Myöskään Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetus kuoleman toteamisesta (2004) ei ota kantaa potilaiden seurantaan tuloksettomien elvytysyritysten jälkeen. Asetuksen mukaan kuolema voidaan todeta, kun hengitys ja verenkierto ovat pysähtyneet, eikä verenkierto hoitotoimenpiteistä huolimatta käynnisty, kertoo Kuisma.
Tutkimuksen tulokset ovat välittömästi hyödynnettävissä terveydenhuolto- ja pelastushenkilöstön tutkinto- ja täydennyskoulutuksessa sekä kansainvälisten ja kansallisten elvytyssuositusten päivityksessä. Lisäksi tutkimusryhmä tulee esittämään STM:lle, että asetusta kuoleman toteamisesta päivitettäisiin huomioimaan Lasarus-ilmiön mahdollisuus lisäämällä asetukseen 10 minuutin seuranta-aikavelvoite ennen kuoleman toteamista.
Lisätietoja antaa tutkimusryhmän johtajana toiminut ylilääkäri, dosentti Markku Kuisma: markku.kuisma@hus.fi
Hoitajat.net

STM julkaisi potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on julkaissut potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian vuosille 2017–2021. Sen avulla suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään kohti yhtenäistä turvallisuuskulttuuria. Tavoitteena on, että ihmisen saama hoito, hoiva ja palvelut edistävät hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan ja niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.
Strategia palvelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjiä ja tuottajia, henkilöstöä, potilaita, asiakkaita sekä heidän omaisiaan turvallisen ja vaikuttavan hoidon toteuttamisessa. 
Potilas- ja asiakasturvallisuuden ja laadun edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Tuottajien vastuuseen kuuluu, että potilas- ja asiakasturvallisuus varmistetaan käytännössä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta on ammattitaitoista, sitoutunutta ja toiminta säädeltyä, vaaratapahtumia ei voida välttää ilman kokonaisvaltaista laadun ja turvallisuuden hallintaa. Estämällä inhimillistä kärsimystä aiheuttavia tapahtumia vähennetään myös kustannuksia.
Strategian tavoitteena on, että potilas ja asiakas sekä heidän omaisensa ovat aktiivisia ja toimijoita potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämisessä. Jokainen voi vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta potilas- ja asiakasturvallisuudesta.
Lue lisää: Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia (valtioneuvoston periaatepäätös)
Hoitajat.net
Suomalaisten mielestä sairaanhoitajat ovat luotettavimpia ammattilaisia kuin lääkärit. Asia selviää Valittujen Palojen ja brittiläisen Wyman & Dillon -tutkimuslaitoksen kanssa tekemästä laajasta tutkimuksesta, jossa kysyttiin haastateltavien luottamusta eri ammattien edustajiin.
Luotettavimpia ammattilaisia ovat suomalaisten mielestä palomiehet, apteekin henkilöstö (esim. apteekkarit, proviisorit), lentäjät, käsityöläiset (esim. ompelijat ja puusepät) ja sairaanhoitajat. Palomieheen luottaa suuressa määrin tai melko paljon 98 prosenttia vastaajista, kun apteekin työntekijöillä ja lentäjillä vastaava luku on 96 prosenttia.
Suurimmat luottamuksen heikennykset mitattiin ammattilaisurheilijalle, papille, poliisille, lääkärille ja sairaanhoitajalle. Sairaanhoitajat pysyivät kuitenkin kärkiviisikossa.
Tutkimus toteutettiin viime vuodenvaihteessa, siihen vastasi Suomessa 1896 henkilöä. Kyselyn otos poimittiin asiakasrekisteristä, johon kuuluu noin 150 000 suomalaista.
Tulokset painotettiin iän (20+) ja sukupuolen mukaan väestöä vastaavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on enintään 2,2 prosenttiyksikköä.
Haastateltaville esitettiin seuraava kysymys. ”Kuinka paljon luotat seuraavien ammattien edustajiin Suomessa?” Kysymyksen perässä oli valmiiksi lueteltuna 24 ammattia.
Haastateltavia pyydettiin valitsemaan kunkin ammatin kohdalla jokin seuraavista vaihtoehdoista: suuressa määrin, melko paljon, en kovin paljon, en lainkaan. Heihin suomalaiset luottavat eniten (luottamusprosentti), suluissa tulos vuosi sitten
 
1. Palomies 98 (97)
2. Apteekin henkilöstö 96 (97)
3. Lentäjä 96 (96)
4. Käsityöläinen 95 (95)
5. Sairaanhoitaja 93 (95)
Hoitajat.net
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti kustannusvaikuttavuuden edellytyksiä paljon perusterveydenhuollon palveluja käyttävien asiakkaiden hoidossa. Tarkastus kohdistui terveyden- ja sairaanhoitajien vastaanottotoimintaan avosairaanhoidossa. Tarkastuksessa havaittiin puutteita asiakkaiden tunnistamisessa, hoidon koordinoinnissa ja tiedonvaihdossa.
VTV:n selvityksen mukaan alle puolet terveyskeskuksista pyrkii pitkäaikaissairaiden tai paljon palveluja käyttävien asiakkaiden systemaattiseen tunnistamiseen omana asiakasryhmänään. Tunnistamista tehdään ilman yhtenäisiä kriteerejä. Kirjallinen ohjeistus auttaisi yhdenmukaistamaan käytäntöjä ja varmistaisi asiakkaiden tasapuolisen kohtelun. Vain 25 prosenttia tarkastusviraston kyselyyn vastanneista 118 terveyskeskuksesta pohjaa asiakkaiden tunnistamisen kirjalliseen ohjeistukseen. Ohjeistus puuttuu kokonaan 61 prosentilta terveyskeskuksia. Myös potilastietojärjestelmien hyödyntäminen tunnistamisessa vaihtelee. Terveyskeskuksissa on kuitenkin tiedostettu tarve paljon palveluita käyttävien parempaan huomiointiin ja heille ollaan kehittämässä kohdennettuja palveluja.
Vain osalla paljon palveluja käyttävistä potilaista on hoitosuunnitelma ja asiakastieto välittyy paikoin huonosti palveluntuottajien välillä. Asiakasvastaavan avulla tapahtuva yksilöllinen hoidon koordinointi ottaisi asiakkaan tarpeet paremmin huomioon. Asiakkaat ovat nyt eriarvoisessa asemassa, koska vain osa terveyskeskuksista tarjoaa yksilöllistä hoidon koordinointia.
Pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluja käyttävien asiakkaiden tietojen vaihtoa eri palveluntarjoajien välillä tulisi parantaa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tätä edistäisi potilastietojärjestelmien integraatio ja asiakastietojen hyödyntäminen asiakkaiden tunnistamisessa ja hoitoketjun suunnittelussa. Asiakkaiden palvelujen käytöstä ja sen kustannuksista tulisi kerätä systemaattisesti tietoa esimerkiksi potilastietojärjestelmistä ja tätä tietoa tulisi hyödyntää tehokkaasti palvelujärjestelmän hallinnassa ja kehittämisessä.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan terveyskeskusten tulisi seurata asiakkaiden palvelujen tarpeita ja käyttöä systemaattisemmin. Yhtenäinen kriteeristö edistäisi paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tunnistamista, ja asiakkaan kanssa laadittu hoitosuunnitelma on hyvä väline hoidon seurantaan. 
Tarkastuskertomus 11/2017 Paljon palveluja tarvitsevat ja käyttävät asiakkaat perusterveydenhuollossa (pdf) (3.3 MB)
Hoitajat.net
Farmasialiitto haluaa kiinnittää huomiota kotilääkityksen seurantaan. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymässä on vakiintumassa malli, jossa sairaala-apteekin farmaseutit selvittävät sairaalaan tulovaiheessa, esimerkiksi päivystyksessä, potilaan kotona käyttämän lääkityksen.
– Potilaan kotilääkityksen selvittäminen on tärkeää, koska tietojärjestelmät eivät tue potilaan ajantasaisten lääkitystietojen siirtymistä eri sairaaloiden, yksityisten lääkärikeskusten, terveyskeskusten tai apteekkien välillä, sanoo Farmasialiiton puheenjohtaja Kirsi Kvarnström liiton tiedotteessa.
Syy potilaan tilan heikentymiseen ja päivystykseen hakeutumiseen saattaa löytyä myös lääkityksestä.
– On tärkeää selvittää, miten potilas on lääkkeitä todellisuudessa ottanut, sillä potilas on voinut ottaa lääkkeitä toisin kuin mitä lääkäri on määrännyt. Lisäksi itsehoitolääkkeillä ja luontaistuotteilla on vaikutusta muuhun lääkitykseen, mikä saattaa jäädä huomioimatta.
Farmasialiitto korostaa, että on tärkeää tarkastella lääkehuoltoa osana sote-palveluita, sillä lääkkeet ovat osa hoitokokonaisuutta.
– Uudenlaisten lääkehoidon hallintaa parantavien toimintatapojen juurruttaminen osaksi sotea on sekä potilaan että yhteiskunnan etu ja tukee maan hallituksen rationaalisen lääkehoidon tavoitetta.
Hoitajat.net

SuPer: 80 % lähihoitajista kutsumustyössä

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer julkisti tänään selvityksen, jonka mukaan lähihoitajista lähes 80 prosenttia kokee olevansa kutsumustyössä. Vastaajista 36 prosenttia kokee, että ammattietiikka ei toteudu, koska ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin osaisi. Kolmasosa on sitä mieltä, että eettisten periaatteiden noudattaminen on nykyisellä työntekijämäärällä mahdotonta.
Selvityksen mukaan lähihoitajat arvostavat osaamistaan. Kyselyyn vastanneista 88 prosenttia vastasi olevansa ammatissaan hyvä. Lähihoitajan ammattitaidon koki 63 prosenttia vastaajista perustuvan työkokemukseen, 42 prosenttia henkilökohtaiseen ammattietiikkaan, 36 prosenttia hyvään koulutukseen, 27 prosenttia henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja 26 prosenttia itsensä ammatilliseen kehittämiseen.
Lähihoitaja on arvostettu työelämässä
Lähihoitajista 82 prosenttia koki, että heitä arvostetaan työpaikalla.  Asiakkaat arvostavat minua ammattilaisena -väittämän kanssa oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä noin 93 prosenttia.
Lähihoitaja on kutsumustyössä
Kyselyyn vastanneista 78 prosenttia kokee olevansa kutsumustyössä, mikä antaa hyvän pohjan työpaikalla toteutettavalle eettiselle työskentelytavalle. Kutsumusta ei määritelty kyselyssä, vaan se oli jokaisen oma käsitys.
Kuitenkin 21 prosenttia vastaajista valitsi Työ kun työ – ei tarvita kutsumusta -vastausvaihtoehdon. Kyselyyn vastanneista yli 75 prosenttia ilmaisee noudattavansa työssään eettisiä periaatteita. Noin 36 prosenttia vastaajista kokee, että ammattietiikka ei toteudu, koska ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin osaisi. Kolmasosa on sitä mieltä, että eettisten periaatteiden noudattaminen on nykyisellä työntekijämäärällä mahdotonta.
Kuka tahansa ei sovi lähihoitajaksi
Työssä olevien lähihoitajien mielestä kuka tahansa ei sovi heidän työhönsä  (97 %). Moni vastaaja jakaa SuPerin huolen siitä, että alalle hakeutuu yhä useampi sinne soveltumaton. Syynä kehitykseen on, että osassa oppilaitoksia on luovuttu hakuvaiheen soveltuvuustestauksista. SuPer katsoo, että opiskelijavalintoihin tulee palauttaa soveltuvuuskokeet.
Selvitys: Tärkeä ja arvostettu ammatissaan - Lähihoitaja 100-vuotiaassa Suomessa


Facebook

Twitter

Instagram