Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Terveydenhuollon henkilöstöä on rokotettu monissa ammattiryhmissä jo kattavasti. Rokotuskattavuus on korkein lääkäreillä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä selvityksestä.
    15.4.2021 mennessä Suomessa lääkäreistä oli rokotettu melkein 60 %, röntgenhoitajista 50 %, laboratorio- ja sairaanhoitajista yli 40 % sekä kätilöistä ja terveydenhoitajista melkein 40 %. Hammaslääkäreistä, hammashoitajista ja lähihoitajista oli rokotettu noin 30 %. Fysioterapeuteista ja suuhygienisteistä oli rokotettu viidennes.
    – Valtaosa niistä terveydenhuollon ammattilaisista, jotka ovat säännöllisesti tekemisissä koronaa sairastavien tai koronaviruksen kanssa, on saanut koronarokotuksen. Muiden ryhmien rokotuskattavuus on pääsääntöisesti matalampi. Tämä kertoo siitä, että rokotteita on pystytty kohdentamaan rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä oleville terveydenhuollon ammattilaisille ja ikääntyneille” kertoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino. 
    Sairaanhoitopiireittäin ammattiryhmien rokotuskattavuus vaihtee paljon. Suurimmat alueelliset erot rokotuskattavuudessa ovat kätilöillä ja hammashuollossa.
    Lääkäreiden korkeampaa rokotuskattavuutta voi THL:n mukaan selittää lääkäreiden laajempi päivystysvelvollisuus, jolloin muihin yksiköihin sijoitetut lääkärit työskentelevät ajoittain myös päivystyksessä. Laboratorio- ja röntgenhoitajien korkeaa rokotuskattavuutta selittää koronapotilaiden laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta.
    Terveydenhuollon henkilöstön rokotuskattavuus (1. annos) 

    Terveydenhuollon henkilöstön rokotettujen (1. annos) ja rokottamattomien lukumäärä ammattiryhmittäin 
    Ensimmäisen rokotusannoksen saaneita terveydenhuollon ammattilaisia oli 15.4.2021 noin 140 000. Määrällisesti eniten rokotetuissa oli lähi- ja sairaanhoitajia, kaikkiaan 95 600 henkilöä. Rokotettuja lääkäreitä oli noin 13 900.

    Lähde: https://www.julkari.fi/handle/10024/141671

    Hoitajat.net
    Valvira otti vuonna 2020 selvitettäväkseen yli tuhat terveydenhuoltoa koskevaa valvonta-asiaa. Valtaosa niistä oli kanteluja tai Valviralle saapuneisiin ilmoituksiin perustuvia. 
    Merkittävä osa valvonta-asioista on työnantajien ilmoituksia terveydenhuollon ammattihenkilöistä, joiden epäillään vaarantavan potilasturvallisuutta, mutta joiden aiheuttamaan riskiin ei pystytä riittävästi vaikuttamaan työnantajan omilla toimenpiteillä.
    - Jos on riski, että ammattihenkilö vaarantaa potilasturvallisuuden, täytyy tämä ensin pyrkiä hoitamaan omavalvonnan keinoin. Valvira antaa työnantajille ohjausta ammattihenkilöitä koskevissa tilanteissa, kertoo ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen.  
    Työnantajien lisäksi ammattihenkilöitä koskevia ilmoituksia tulee esimerkiksi muilta ammattihenkilöiltä, apteekeilta ja viranomaisilta. Ilmoitukset voivat myös koskea laajemmin terveydenhuollon toimintayksikön toimintaa ja sen omavalvonnan puutteita.
    Ratkaistujen terveydenhuollon valvonta-asioiden määrä oli viime vuonna lähes edellisen vuoden tasolla. Ratkaistuja asioita oli 1033. Vuonna 2019 vastaava luku oli 1041.

    Hoitajat.net
    Vuonna 2007 eduskuntavaaleissa kampanjoitiin ”Sari sairaanhoitaja” -teemalla, jossa lupailtiin hoitajille parempaa palkkaa. Vaalilupaukset ilmeisesti upposivat tuolloin hoitajiin. Vaalien jälkeen hoitajien etujärjestöt alkoivat vaatia vaalilupausten lunastamista. Se johti edelleen työtaisteluihin, jonka seurauksena säädettiin laki potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana.
    Viimeisen vuoden aikana yhteiskunnassa on tapahtunut paljon poikkeuksellisia asioita, joita ei ole ennen koettu. Näiden tapahtumien taustalla on koronavirus, COVID-19. Alkuvuodesta 2020 valtion johdon toimesta kuitenkin vakuuteltiin, että koronavirus ei uhkaa Suomea, ja jos uhkaisikin, Suomi olisi hyvin varautunut. Tilanne oli kuitenkin toinen. Kun pandemian todettiin olevan globaali maaliskuussa 2020, Suomessa otettiin ensimmäistä kertaa maan historian aikana käyttöön valmiuslaki. Valmiuslain pykälät kohdistuivat voimakkaasti hoitohenkilökunnan oikeuksiin työaikojen ja lomien osalta, lisäten työnantajien työnjohdollisen oikeuden käyttöä etenkin terveydenhuollossa.
    Hoitoalan työntekijöiden taakka on ollut jo pitkään äärimmilleen venytetty. Työtä tehdään vähäisellä henkilöstöllä, vastuun ja haastavuuden kasvaessa entisestään. Pandemia nosti tämän kärjistetysti esille, aiheuttaen huolen omasta ja läheisien terveydestä. Terveydenhuollon ammattilaisten lomia peruttiin tai siirrettiin valmiuslain nojalla. Viimeaikaisissa kyselyissä hoitohenkilöstölle on tullut ilmi huolestuttavan suuri vastausprosentti sille, että alaa ollaan vaihtamassa tai sen vaihtamista on mietitty.
    Poikkeusaikaan sisältyy myös neuvottelukierros työehtosopimuksista. Hoitajilta vietiin kaikki mahdollisuudet työtaisteluun. Perusteluna oli terveydenhuollon kapasiteetin turvaaminen. Hoitajat saivat tyytyä selkään taputuksiin ja hienosti valaistuihin rakennuksiin. Yleinen mielipide oli, että tämä on täysin väärä aika vaatia lisää rahaa, kun koko maailma on kriisissä. Kuitenkin juuri hoitajat ovat etulinjassa hoitamassa tämän kriisin seurauksia, vaarantaen oman terveytensä. Olisi ollut eettisesti väärin lähteä työtaisteluun.
    Poikkeusolot saivat ihmiset hamstraamaan vessapaperia, ja yhtäkkiä tavallisesta kulutustuotteesta oli pulaa. Jos paperimiehet olisivat menneet lakkoon, olisiko heidän toimintansa tulkittu eettisesti vääränä, kun koneet olisivat seisoneet? Vai olisiko paperityöntekijöiden palkkoja nostettu, että saadaan koneet taas pyörimään? Tulevina sairaanhoitajina meitä huolettaa terveydenhuollon koneisto, jonka tärkeimpien osien huolto ja käyttökapasiteettin kohtuullinen käyttö on tyystin unohdettu. Osat ovat käytössä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Näitä osia olemme me - hoitajat. Meidän ammattitaitoamme tulee arvostaa enemmän, kyse on yhteiskunnallisista arvovalinnoista. Ei ole yhdentekevää, kuinka meitä hoitajia kohdellaan. Meillä on oma elämä arkisine velvoitteineen, ja monella on kotona perhe. Meitä tulee myös kohdella eettisesti ja moraalisesti kestävällä tavalla.
    Diakonia-ammattikorkeakoulu
    Pieksämäki
    Sairaanhoitajaopiskelijat
    Emma Lyyra, Joonas Röppänen ja Nena Repo

    Hoitajat.net
    Tehyn valtuustovaalien tulokset julkaistiin tänään. Vaalien äänestysprosentti oli hyvä, joka kolmas käytti äänioikeuttaan. 
    - On huikeaa, että äänestysprosentti nousi näinkin korkeaksi 33,2 prosenttiin asti. Siis joka kolmas tehyläinen äänesti valtuustovaaleissa. Tulos on poikkeuksellisen hyvä ammattiyhdistyskentässä ja siksikin, että kahteen aiempaan valtuustovaaliin verrattuna äänestysprosentti nousi, iloitsee järjestöjohtaja Tanu Heikkinen Tehyn tiedotteessa.
    Valtuusto tekee päätökset muun muassa hyväksyy työehtosopimukset, tekee ratkaisuja työtaistelutoimista sekä päättää liiton toiminnan linjauksista.
    Valtuusto valitsee järjestäytymiskokouksessaan 8.-9.6.2021 Tehylle uuden puheenjohtajan, varapuheenjohtajat, hallituksen sekä valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Samalla myös valtuuston kokoonpanoa täydennetään. 
    Ääniharavat
    Millariikka Rytkönen sai vaaleissa 4712 ääntä, seuraavina tulivat Siru Heromaa-Karjalainen (440), Kim Berg (404), Pekka Rastas (386) ja Mika Länsisola (368 ääntä).
    Tarkemmat tiedot vaalituloksesta löytyvät vaalien tulospalvelusivustolta www.tehy.fi/tulospalvelu

    Hoitajat.net
    THL on tarkentanut koronarokotusjärjestyksen kohtaa 1.5, joka koskee kiireellistä hoitoa antavaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä.
    Ryhmässä 1.5 voidaan rokottaa rajoitetusti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä niissä toiminnoissa, jotka ovat alueen arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon.
    Kiireellisiä ryhmiä ovat THL:n mukaan:
    Akuutin psykiatrian yksiköiden henkilökunta Kiireellistä hoitoa antavan vastaanottotoiminnan välttämätön henkilökunta (kuten ympärivuorokautinen päivystys ja päiväpäivystys) Päivystyksellistä tai kiireellistä hoitoa antavat leikkaus- ja toimenpideyksiköiden henkilökunta Päivystyksellistä tai kiireellistä hoitoa antavien vuodeosastojen henkilökunta Synnytyksiä hoitava henkilökunta Kiireellisen päihdehoidon henkilökunta Lastensuojeluyksikön päivystyksellisen toiminnan henkilökunta Tehyssä tarkennusta pidetään hyvänä, mutta riittämättömänä askeleena. Tehyn mukaan koronarokotukset tarvitaan pikaisesti koko sote-henkilöstölle.
     


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...