Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    TtM Minna Ylösen väitöstutkimus tuotti lupaavia tuloksia hoitotyön täydennyskoulutuksen näkökulmasta. Opetusmateriaalina käytettiin internetissä olemassa olevaa näyttöön perustuvaa materiaalia, joka on muutenkin hoitohenkilökunnan saatavilla. Internet-perustainen opetusohjelma paransi kotihoidon hoitotyöntekijöiden tietoja laskimohaavan hoidosta.
    Väestö ikääntyy ja samalla myös laskimohaavojen esiintyvyys lisääntyy. Suurin osa ikääntyneistä potilaista, joilla on laskimohaava, hoidetaan koti- tai avohoidossa. Toisaalta ikääntyneiden hoidon painopiste on yleisemminkin siirtynyt yhä vahvemmin kotihoitoon. Näistä syistä Minna Ylönen päätti tarkastella laskimohaavojen hoitoa juuri kotihoidossa. Tutkimukseen osallistui kahden suomalaisen kaupungin kotihoidon hoitohenkilökuntaa.
    – Tutkimusten mukaan hoitohenkilökunta luottaa pääasiassa kollegoiden tietoihin etsiessään ratkaisuja potilaan hoidossa tarvittavaan päätöksentekoon. Tämä saattaa kuitenkin johtaa siihen, että hoitotyössä käytetään vanhentunutta tietoa. Näyttöön perustuvan tiedon jalkauttaminen hoitotyöhön on siis erityisen tärkeää, Ylönen huomauttaa.  
    Täydennyskoulutuksen tarve on jatkuva
    Yleensä täydennyskoulutus parantaa hoitajien tietoja, taitoja ja asenteita, mutta vaikutuksen on todettu olevan lyhytaikainen. Tästä syystä jatkuva täydennyskoulutus onkin tarpeen. Koulutuksen toteutustapa vaatii kuitenkin pohtimista, koska koulutettavia osa-alueita on hoitohenkilökunnan työssä useita. Lisäksi olisi tarvetta pohtia sitä, mikä on hoitohenkilökunnan oma vastuu osaamisen ylläpidossa ja milloin tarvitaan työnantajan järjestämää täydennyskoulutusta. 
    – Osaamisen ylläpidon näkökulmasta on välttämätöntä luoda rakenteet, joilla uusi näyttöön perustuva tieto saadaan käyttöön ilman suuria investointeja hoitohenkilökunnan koulutukseen. Esimerkiksi Käypä hoito -suositukset ovat kaikkien ammattilaisten käytettävissä, ja niiden käyttöä konkreettisesti päivittäisessä hoidollisessa päätöksenteossa myös hoitotyössä olisi tärkeää tukea, Ylönen korostaa.
    Opetusohjelma paransi tietoja, muttei vaikuttanut taitoihin
    Ylösen tulosten perusteella internet-perustainen opetusohjelma paransi sekä itsearvioitua että teoreettista tietoa laskimohaavan hoidosta. Hoitajien jo alun perin positiivisiin asenteisiin opetusohjelmalla ei ollut vaikutusta. 
    Tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty todentamaan opetusohjelman vaikutusta hoitajien taitoihin, haavan paranemiseen ja haavanhoidon kustannuksiin mittauksiin osallistuneiden hoitajien vähäisen määrän vuoksi. 
    – Mielenkiintoista kuitenkin oli se, että täydennyskoulutukseen osallistuneen ryhmän kustannukset olivat korkeammat koko tutkimuksen ajan, Ylönen kertoo. 
    Haavanhoidon käytännöt näyttävät vaihtelevan kaupunkien välillä, vaikka suositukset ovatkin samanlaiset koko Suomessa. 
    – Tässä on todennäköisesti yksi syy sille, miksi kustannuksetkin eroavat eri kaupunkien välillä, Ylönen arvelee.   

    Hoitajat.net
    Suomessa todettiin kesän aikana, 9.6.–31.8.2020, 1 027 koronavirustartuntaa. Tartunnoista 883 todettiin työikäisillä ja niistä 47 terveydenhuollon työntekijöillä. Näin ollen terveydenhuollon työntekijöiden osuus kaikista kesän aikana työikäisillä todetuista koronavirustapauksista oli noin 5,3 prosenttia, kertoo THL tiedotteessaan.
    Keväällä tartunnoista 5 599 todettiin työikäisillä ja niistä 949 terveydenhuollon työntekijöillä. Terveydenhuollon työntekijöiden osuus kaikista työikäisillä todetuista koronavirustapauksista oli keväällä siis noin 17 prosenttia.
    – Terveydenhuollon työntekijöiden riski saada koronatartunta on ollut kesän aikana pienempi kuin keväällä. Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä on ollut kesällä vähäinen, joten tartunnan saamisen mahdollisuus sairaalassa on luonnollisesti ollut pieni, toteaa THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg.
    Vuonna 2019 noin 7,4 prosenttia kaikista työikäisistä työskenteli terveyspalvelujen parissa.
    THL

    Hoitajat.net
    Tunnettu hoitotyön koulutusta järjestävän yhtiön, Fioca Oy:n toiminta on päättynyt. Helsingin käräjäoikeus on asettanut yhtiön konkurssiin 17.9.2020.
    Fioca on Suomen Sairaanhoitajaliiton koulutusyhtiö.
    – Koronaepidemian myötä hoitohenkilöstön osallistuminen Fiocan järjestämiin hoitotyön koulutuksiin tyrehtyi alkukeväästä 2020 alkaen. Yhtiön vaikean taloudellisen tilanteen johdosta Fioca Oy:n hallitus joutui tekemään päätöksen yhtiön hakeutumisesta konkurssiin, kertoo Sairaanhoitajaliitto tiedotteessaan.
    Vielä syyskuussa yhtiö aktiivisesti mainosti koulutuksiaan.

    Hoitajat.net
    Suurta pulaa osaavasta työvoimasta on tuoreen ammattibarometrin mukaan erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalityön ammateissa. Näiden ammattien osuus pula-ammattien top 15 -listalla on nyt suurempi kuin koskaan aikaisemmin.
    Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat olleet jo korona-aikaa edeltäneissä arvioissa ammatteja, joissa on suurta pulaa työvoimasta usealla eri alueella Suomessa. Uusina ammatteina top 15 -listalle ovat nousseet terveydenhuollon ammateista bioanalyytikot ja kodinhoitajat, jotka puolestaan eivät ole kovin suuria ammattiryhmiä.
    Tiedot ilmenevät työ- ja elinkenoministeriön 18.9.2020 julkaisemasta ammattibarometrista, joka perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen näkemykseen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Tämänkertainen arviointi on tehty elo–syyskuussa.
    Miten ja miksi ammattibarometri tehdään?
    Ammattien työmarkkinanäkymien arvio tehdään TE-toimistoissa. TE-toimiston virkailijat arvioivat asiantuntemuksensa perusteella noin 200 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin.
    Työ- ja elinkeinotoimistot perustavat arvionsa työnantajilta ja työnhakijoilta haastattelujen ja työnantajakäyntien kautta saamiinsa tietoihin sekä mm. barometrien ja seurantajärjestelmien tietoihin.
    Ammattibarometriarvioinnilla pyritään parantamaan avointen työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista sekä edistämään ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.
     

    Hoitajat.net
    Miljardeja on jo jaettu ja jaetaan lisää tuoreen budjettiriihen päätöksin. Mutta maan hallituksen mielestä taputukset ja siniset valot saavat riittää kiitokseksi hoitohenkilöstön venymisestä koronatilanteessa ja valmiuslain alla, sanoo Tehy tiedotteessaan. 
    - Hoitajajärjestöjen vaatimaan koronalisään ei ole budjettiesityksessä osoitettu euroakaan. Nyt viimeistään tuli selväksi, mitä Suomen hallitus ajattelee vaativaa ja vaarallista työtä tekevistä ja kansalaisten henkiä pelastavista hoitajista, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. 
    Tehy on jo aiemmin kritisoinut valmiuslakia sekä sen leväperäistä käyttöä paikkamaan keväällä yleistä hoitajapulaa. Väärinkäytöksistä on myös tehty valitus oikeusasiamiehelle. 

    - Budjettiriihen piittamattomuus koronakorvauksesta osoitti, että valmiuslakia on ehdottomasti korjattava. Sinne on kirjattava asianmukaiset korvaukset pakkoylitöistä, lomien siirtämisestä, irtisanomisaikojen pidentämisistä ja pakkosiirroista muihin tehtäviin. Lisäksi tarvitaan tehokkaat oikeuskeinot ja rangaistukset työnantajille, jos valmiuslakia väärinkäytetään. Jo länsimainen oikeustajukin vaatii tätä erotuksena lähes pakkotyön tapaisille nykyisille määräyksille.
    - Hoitohenkilöstön jatkuvalla mitätöinnillä ja unohtamisella on seurauksensa. Heitä ei enää kohta ole. He jättävät alan, lähtevät ulkomaille, uupuvat ja joutuvat ennenaikaisesti eläkkeelle. Hallituksen toimesta voi kyllä kouluttaa lisää hoitajia, jotka hekin sitten vaihtavat alaa. Tai keksiä uusia pikakoulutuksia ja muita konsteja välttää vastuuta suomalaisten terveydestä ja hoidosta. 
    Rytkösen vakava viesti koronasyksynä on, että ainoa kestävä tapa taata Suomessa hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut on maksaa hoitajille kilpailukyistä palkkaa ja saada työolot kuntoon. 
    Hallituksen suurhanke sote-uudistus on lausuntokierroksella ja sitovasta hoitajamitoituksesta on sovittu. 

    - Suomi on vaarassa ajautua tilanteeseen, jossa keskeisiä uudistuksia uhkaa yksinkertaisesti se, että niille ei enää löydy riittävästi toteuttajia - osaavaa hoitohenkilöstöä, hän varoittaa.
    Pula on lisäksi kansainvälinen.

    - Kilpailijamaissa kuten Ruotsissa ja Saksassa on viime aikoina yritetty tehdä asialle jotain. Meillä jatkuu hoitajien kyykyttäminen.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...