Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Sosiaali- ja terveydenhuollon suojavarusteiden kulutus on loppuvuoteen verrattuna hieman tasaantunut. Suojavarusteita on hankittu jatkuvasti lisää sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin, ja nykyisellä kulutuksella suojainten riittävyys on hyvällä tasolla, kertoo Huoltovarmuuskeskus tiedotteessaan.
    Koronapandemian aikana vakiintuneiden hankintaorganisaatioiden ostoja täydennetään Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ostoilla, jotka perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hankintaesityksiin. STM on tähän mennessä tehnyt HVK:lle yksitoista hankintaesitystä. HVK siirtyi syksyn 2020 aikana suorahankinnoista pääosin kilpailutuksiin, jotka toteutetaan yhdessä julkishallinnon yhteishankintayksikkö Hanselin kanssa.
    Suojavarusteita hankittiin vuoden 2020 aikana yli miljardi kappaletta, ja hankinnat jatkuvat vuonna 2021. Kotimainen tuotanto toimii, ja suojaimia pystytään hankkimaan kustannustehokkaasti. Hankintoja on pystytty tekemään jopa ennalta arvioitua edullisemmin.
    Tällä hetkellä arvioidaan, että kirurgisia suu- ja nenäsuojaimia tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon puolella 700 000  ̶  800 000 kappaletta vuorokaudessa.
    Hengityksensuojaimia (FFP2 ja FFP3) arvioidaan tarvittavan 10 000  ̶  12 000 kappaletta vuorokaudessa.
    Suojavaatteita arvioidaan tarvittavan 40 000  ̶  50 000 kappaletta vuorokaudessa.
    Arvio suojainten riittävyydestä
    Eri suojainten riittävyyttä voidaan yleisesti kuvata asteikolla: erinomainen, hyvä, kohtalainen, välttävä, heikko. Tämän hetkisten tietojen ja käyttöä koskevien ohjeistusten mukaan suojavälineiden riittävyys ja hankintatilanne eri suojavarusteiden osalta on Huoltovarmuuskeskuksen mukaan seuraava:
    Kirurgisten suu-nenäsuojaimien (2 ja 2R) riittävyys on erinomainen.
    • Kirurgisten suu- ja nenäsuojaimien saatavuus kansainvälisiltä markkinoilta on hyvä. Kotimaisen valmistuksen toimitukset ovat käynnistyneet.
    Hengityssuojainten (FFP2 ja FFP3) riittävyys on hyvä.
    • Hengityssuojainten saatavuus kansainvälisiltä markkinoilta on hyvä. Kotimaisen valmistuksen toimitukset ovat käynnistyneet.
    Suojavaatteiden riittävyys on erinomainen.
    • Suojavaatteiden kansainvälinen tarjonta on asettunut hyvälle tasolle, ja kotimaisten valmistajien toimitukset ovat käynnissä myös uudelleen pestävien takkien osalta.
    Suojakäsineiden riittävyys on kohtalainen.
    • Suojakäsineiden saatavuuden odotetaan parantuvan maaliskuun aikana.
    Suojavisiirien riittävyys on erinomainen.
    • Suojavisiirien kansainvälinen ja kotimainen tarjonta on hyvä. Kotimaiset toimitukset ovat käynnissä.
    Riittävyyttä on arvioitava säännöllisesti
    Riittävyysarviot muuttuvat epidemiatilanteen ja viranomaisohjeistuksen myötä, ja siksi tilannetta on tärkeää arvioida säännöllisesti. HVK julkaisee sosiaali- ja terveydenhuollon suojavarusteiden tilannekuvakoosteen kuukausittain verkkosivuilleen.

    Hoitajat.net
    Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyys ja fyysisen väkivallan lisääntyminen ensihoitotehtävillä huolestuttaa pelastuslaitoksia. Kuntaliiton koordinoima Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita vuodesta 2014 lähtien. Vuodesta 2016 vuoteen 2020 ilmoitukset ovat lisääntyneen 67 prosenttia.
    - Raportoidut uhka- ja väkivaltailmoitukset ovat ensihoidossa edelleen ainoastaan jäävuoren huippu. Viime vuoden tilastoissa erityistä huolta herättää fyysisen väkivallan merkittävä kasvu, kertoo vs. ensihoitopäällikkö Jukka Lehtola Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
    Fyysisen väkivallan tilanteita kirjattiin viime vuonna 46 kappaletta, mikä on 10 prosenttia kaikista raportoiduista tilanteista. Kasvua edellisvuoteen oli 130 prosenttia. Aiempina vuosina (2016 - 2019) vastaavia tilanteita on kirjattu vuosittain 16 - 21 kappaletta.
    Uhkaavia tilanteita eniten ensihoidossa
    Suurin osa väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa päihtyneen potilaan hoidon yhteydessä joko ambulanssissa, potilaan kotona tai ulkona. Vuonna 2020 tyypillinen uhka- tai väkivaltatilanteen aiheuttaja oli ensihoidon asiakas (89 % tapauksista), sukupuoleltaan mies (73 %) sekä päihtynyt (86 %).
    Pääosa uhka- ja väkivaltatilanteista tapahtuu ensihoidossa, mutta niitä ilmenee vuosittain muutamia myös muissa pelastustoimen tehtävissä, kuten palotarkastusten yhteydessä. Tieto mahdollisesta väkivallan uhasta oli etukäteen tiedossa vain noin kymmenessä prosentissa tilanteista. Lopuissa tilanne tuli eteen yllättäen (60 %) tai tieto ei ollut saatavilla tehdyistä ilmoituksista (30 %).
    - Hälytystehtävien lähtökohtana on aina asiakkaan hoidontarpeen arviointi, ensihoitoa vaativa tilanne tai muu pelastustoimen tuottama palvelu. Henkilöstön fyysinen koskemattomuus sekä työrauhan turvaaminen on tehtävillä ensisijaisen tärkeää, sanoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston koordinaattori Terhi Virtanen.
    Tilanteiden seurantaan tarvitaan yhdenmukainen raportointijärjestelmä
    Pelastuslaitoksissa on vuosien saatossa lisätty henkilöstön koulutusta ja parannettu suojavarustusta väkivaltatilanteiden varalta. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn tulee kuitenkin panostaa konkreettisin toimenpitein.
    Paremman kokonaiskuvan aikaansaamiseksi pelastuslaitokset toivovat yhdenmukaista raportointijärjestelmää, jolloin tieto olisi helpommin saatavilla ja kynnys raportointiin madaltuisi.
    - Yhdenmukainen raportointimenettely olisi tärkeä askel tilanteiden luotettavassa seurannassa. Raportointijärjestelmän integrointi esimerkiksi osaksi sähköisen potilastietojärjestelmän hoitokertomusta mahdollistaisi luotettavammat tilastotiedot, Virtanen sanoo.
    Kuntaliiton yhteydessä toimiva Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. 

    Hoitajat.net
    Tuoreen tutkimuksen mukaan loma voi vaikuttaa vuorotyöntekijöihin myös geenien toiminnan tasolla: lepääminen lomajakson aikana palautti univajeesta kärsivien vuorotyöntekijöiden DNA:n toimintaan liittyviä muutoksia.
    Pitkäaikainen univaje on terveydelle haitallista, ja se lisää psykiatristen ja somaattisten sairauksien, kuten masennuksen tai sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Vielä on kuitenkin vähän tietoa niistä univajeen aiheuttamista molekyylibiologisista mekanismeista, jotka ovat terveyshaittojen taustalla.
    Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL) sekä Finnair selvittivät vastikään julkaistussa tutkimuksessa DNA-metylaation dynaamisia muutoksia vuorotyötä tekevillä. DNA:n metylaatio on epigeneettistä säätelyä, joka muokkaa geenien toimintaa ja säätelee niiden aktiivisuutta ilman, että DNA:n emäsjärjestys muuttuu.
    DNA-metylaation aiheuttamista lyhytaikaisista geenimuutoksista tiedetään vain vähän. Metylaatio on yhteydessä elinympäristöömme, mutta se, miten ympäristömme vaikuttaa epigeneettiseen säätelyyn ja geenien toimintaan, kaipaa lisää tutkimusta.
    Tuoreen tutkimuksen avulla tutkijat ovat saaneet lisää tietoa sekä DNA-metylaation toiminnasta että biologisista prosesseista, jotka vaikuttavat vuorotyöhön liittyvään unihäiriöön.
    Tutkimus on julkaistu arvostetussa Scientific Reports -julkaisusarjassa.
    DNA-metylaation muutokset voivat välittää univajeen aiheuttamia tulehduksia
    Tutkimukseen osallistui 32 vuorotyöntekijää, joista 21 kärsi vuorotyön aiheuttamasta unihäiriöstä ja 11 edusti kontrolliryhmää. DNA-metylaation dynaamisia muutoksia selvitettiin koko perimän kattavalla analyysilla sekä työn aikana että lomajakson jälkeen.
    Tutkimuksessa havaittiin, että vuorotyön aiheuttamasta unihäiriöstä kärsivillä esiintyi geenien toimintaan vaikuttavia DNA:n metylaation muutoksia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lomajaksojen lepo ja palautuminen johtivat myös työjakson aikana havaittujen DNA-metylaatiomuutosten palautumiseen.
    Työssä osoitettiin DNA:n metylaation dynaaminen luonne, joka korostui erityisesti NMDA-glutamaattireseptorien toiminnassa. Vahvin näyttö tuli GRIN2C-reseptorista: sen säätelyalueella tietyn CpG-emäsparin metylaatiotaso oli työjakson aikana matalampi niillä, jotka kärsivät vuorotyöstä johtuvasta unihäiriöstä. Tämä muutos kuitenkin palautui ennalleen lomajakson jälkeen.
    – Tulosten perusteella voimme päätellä, että vuorotyöstä johtuvaan unihäiriöön liittyy veren valkosolujen DNA-metylaation muutoksia. Nämä muutokset, kuten tutkimuksessa työjakson aikana havaittu matala metylaatiotaso, liittyvät todennäköisesti univajeeseen ja sen aiheuttamiin tulehduksellisiin seurauksiin, joita DNA:n muutokset voivat välittää, sanoo Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, filosofian maisteri Alexandra Lahtinen.
    – Riittävä lepo ja palautuminen ovat kaikille tärkeitä, mutta ne ovat erityisen tärkeitä silloin, jos taustalla on pitkäaikaista univajetta – esimerkiksi elämäntapojen tai työolosuhteiden epäsäännöllisyyteen liittyen. On kuitenkin positiivista, että ainakin osa tutkimuksessa havaituista vuorotyöunihäiriöön liittyvistä muutoksista palautui lomajakson jälkeen, toteaa tutkimuksen vastuututkija, Helsingin yliopiston ja THL:n professori Tiina Paunio.

    Hoitajat.net
    Potilastyössä tapahtuvia onnistumisia raportoiva PosiPro-järjestelmä on valittu vuoden 2020 sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon saajaksi. Eksote ensihoidon ja Awanic Oy:n kehittämä järjestelmä raportoi potilastyön onnistumisista ensimmäistä kertaa suomalaisessa terveydenhuollossa. Järjestelmä mahdollistaa tiedonkeräyksen ja -analysoinnin onnistumisiin johtaneista tekijöistä. Näin toimintaa voi kehittää potilasturvallisemmaksi jo ennen kuin mahdollisia vaaratilanteita syntyy.  
    Palkinnon vastaanottivat Eksoten ensihoidon toimintayksikön esimies Kati Saarikivi ja Eksoten Akuuttisairaalan potilasturvallisuuskoordinaattori Petteri Alavahtola, jotka ovat olleet mukana järjestelmän kehittämisessä alusta alkaen. Palkitseminen tehtiin poikkeuksellisen tilanteen vuoksi virtuaalisesti.
    PosiPro-järjestelmän luominen on arvokasta työtä sosiaali- ja terveysalan turvallisuuden puolesta. Systemaattinen tietojen kerääminen tapahtuneiden virheiden ja haittojen lisäksi myös onnistumisista tarjoaa mahdollisuuden työntekijöille ja organisaation johdolle kehittää toimintaansa. Järjestelmän ansiosta on mahdollista tunnistaa, mallintaa ja ottaa käyttöön onnistuneet käytänteet muuallakin organisaatiossa. Lisäksi positiivisen palautteen antamisella on suora yhteys työhyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja työssäjaksamisen parantamiseen. PosiPro on otettavissa käyttöön Eksoten lisäksi myös muualla Suomessa. 
    Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta kiittää koko alaa pandemia-ajan toiminnasta  
    Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta haluaa kiittää vuoden 2020 osalta koko terveydenhuoltoalan henkilöstöä koronatilanteen hoitamisesta.  
    – Edelleen jatkuva koronaviruspandemia on koetellut terveydenhuoltoalan henkilöstön henkistä ja fyysistä sietokykyä jo lähes vuoden, muistuttaa toimikunnan puheenjohtaja ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Jussi Rapeli.  
    Epävarmuuden ja pelon aiheuttama työn kuormitustekijöiden lisääntyminen, työmäärän kasvaminen ja tilanteen edellyttämät poikkeusjärjestelyt sekä huoli omasta ja läheisten voinnista ovat tehneet työskentelystä raskasta ja ahdistavaakin.   
    – Suomen selviytyminen koronatilanteessa ei ole tapahtunut itsestään vaan se on vaatinut kaikilta työntekijöiltä venymistä päivästä toiseen haasteellisissa olosuhteissa. Vaikka lopullista voittoa taistelussa koronaa vastaan ei vielä olekaan saavutettu, haluaa toimikunta osoittaa arvostuksensa ja kiittää osaltaan jokaista terveydenhuollon ammattilaista tärkeästä ja kallisarvoisesta työstä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, Rapeli kiteyttää.
    Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon taustat
    Turvallisuuspalkinnon taustalla on sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta, johon kuuluvat Suomen Palopäällystöliitto, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto, Mehiläinen hoivapalvelut, pelastustoimi, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto. Toimikunnan puheenjohtaja on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Jussi Rapeli. 
    Turvallisuustoimikunta myöntää vuosittain Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon esimerkillisestä työstä alan turvallisuuden kehittämiseksi. Palkinnon voi saada onnettomuuksien ehkäisytyöstä, tapahtumasta tai toiminnasta, jolla on estetty tai rajoitettu vahinkojen määrää, ansiokkaasta toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan turvallisuuden kehittämiseksi tai alan turvallisuutta edistävän laitteen, toimintatavan tai vastaavan kehittämisestä. Palkintoa on jaettu vuodesta 2005 alkaen. 

    Hoitajat.net
    Olet rikki.
    Sen näkee
    et ole kunnossa.
    Vuosia juossut osaston käytävillä
    selkä märkänä hiestä
    kaksi riittämätöntä kättä.
    Näyttelet tervettä, 
    hirveät riesat niskoissa,
    selkä paskana.
    Olet hajalla, 
    yrität korjata itsesi.
    Väsynyt silmien asento.
    Mulle niin rakas työkaveri. 
    Kahvihuoneessa jaetut ilot ja surut.
    Kun sä katselet mua.
    Mulle olet puhunut kaiken,
    olet väsynyt kertomiseen.
    Sen näkee,
    sairaus rikkoo,
    rikkoo kyvyn.
    Suomi tarvitsee hoitajiaan. 
    Runo ja kuva: Tarja Nieminen, sairaanhoitaja, runoilija ja kuvataideopiskelija.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...