Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!

    Yksityissektorille sopimusratkaisuja

    Yksityiselle sosiaalipalvelualalle sekä terveyspalvelualalle on hyväksytty uudet työehtosopimukset. Sopimusten piirissä on noin 100 000 työntekijää.
    Yksityisen sosiaalipalvelualan palkankorotukset ovat yli ns. yleisen linjan ja yli muiden kunta-alan järjestöjen sopiman palkkaraamin ensimmäisen vuoden osalta. Sopimus on kaksivuotinen ja se voidaan tarvittaessa irtisanoa ensimmäisen vuoden jälkeen.
    Yksityisen terveyspalvelualan työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.10.2022 alkaen kahden prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Jälkimmäisenä vuonna palkkoja korotetaan 1.6.2023 alkaen 1,9 prosenttia. Mikäli valtakunnallisten toimialakohtaisten palkkaratkaisujen korotustaso ylittää edellä mainitun määrän, se lisää korotusta edelleen.
    Aiheesta lisää liittojen tiedotteissa: SOSTES | TPTES
    Huonosti suunnitellut tietojärjestelmät hidastavat hoitotyötä ja vaarantavat potilasturvallisuuden joka viikko. Tiedot selviävät Reaktor Healthin tuoreesta sairaanhoitajien työn arkea koskevasta tutkimuksesta.
    Sairaanhoitajat joutuvat käyttämään työpäivänsä aikana useita vanhentuneita ja käytettävyydeltään heikkoja tietojärjestelmiä, joita ei ole suunniteltu käyttäjien tarpeisiin.
    – Jos tietojärjestelmät olisi sovitettu paremmin hoitotyön tarpeisiin, hoitajat voisivat käyttää joka päivä kaikkiaan tunnin ja neljä minuuttia enemmän aikaa potilaiden hoitoon. Teknologian aiheuttamiin ongelmiin tuhlaantuu nykyään niin paljon aikaa, että paremmin suunnitellut järjestelmät voisivat ratkaista hoitajapulan Suomessa, Reaktor Healthin johtaja Riku Ruotsalainen toteaa.
    Reaktor kartoitti tietojärjestelmien vaikutuksia hoitajien työn arkeen toukokuussa haastattelututkimuksella, johon osallistui 22 sairaanhoitajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Britanniasta. Kaikissa maissa on samantyyppisiä ongelmia tietojärjestelmien kanssa. Eniten ongelmia tuli esille Suomessa. Aiemmat akateemiset tutkimukset ovat tuoneet esille yksittäisiin potilastietojärjestelmiin liittyviä haasteita. Aiemmin ei kuitenkaan ole selvitetty, miten erilaisten työkalujen kirjo vaikuttaa hoitotyön sujuvuuteen ja työn tuloksiin. .
    Potilasturvallisuus uhattuna viikoittain
    Neljäsosa haastatelluista sairaanhoitajista kokee joka viikko tilanteita, joissa potilasturvallisuus vaarantuu tietojärjestelmien vuoksi.
    – Sairaanhoitajien pitää tyypillisesti syöttää samoja tietoja useampaan eri tietojärjestelmään. Tämä ei ole ainoastaan hidasta ja hankalaa, vaan se lisää inhimillisten virheiden todennäköisyyttä, Ruotsalainen huomauttaa.
    Hoitajan on vaikeaa saada kokonaiskuvaa potilaan tilanteesta, koska potilaan tiedot on ripoteltu sirpaleisesti eri järjestelmiin. Järjestelmien hankala käytettävyys ja heikosti suunnitellut käyttöliittymät saattavat johtaa siihen, että potilastietoja tallennetaan vääriin paikkoihin. Kun tietoja on haastavaa löytää, potilaan hoidon kannalta olennaiset tiedot esim. lääkkeistä voivat hoidossa jäädä vaille huomiota – erityisesti kiireisissä tilanteissa kuten päivystyksessä. 
    Elintärkeät tiedot eivät liiku järjestelmästä toiseen
    Tyypillinen tietojärjestelmiiin liittyvä ongelma syntyy, jos potilasta hoidetaan muilla osastoilla tai muissa yksiköissä, mutta hänen tietojaan ei siirretä uudelle osastolle. Potilasturvallisuus vaarantuu, jos esimerkiksi elintärkeitä tietoja kuten verenpainetta, verensokeria tai aivosähkökäyriä koskeva data ei liiku järjestelmien ja hoitavien yksiköiden välillä. Tällaisissa tilanteissa hoitajat joutuvat tekemään paljon turhaa, manuaalista työtä ja hankkimaan potilastietoja puhelimitse.
    – Jos hoitaja pääsisi helpommin käsiksi muiden syöttämiin potilastietoihin, potilaan kokonaisvaltainen, moniammatillinen hoito onnistuisi nykyistä paremmin. Näin ei käy, jos hoitajan pitää navigoida eri alustojen välillä tietoja löytääkseen tai kysyä puhelimitse lääkäriltä asioita, jotka olisi voinut hoitaa nopeammin katsomalla järjestelmästä, Ruotsalainen sanoo.
    Järjestelmät eivät keskustele keskenään
    Sairaanhoitajien työajasta jopa puolet kuluu nykyään tietokoneella. Hoitajat käyttävät työpäivänsä aikana keskimäärin yli seitsemää erilaista järjestelmää tai työkalua. Siirtyminen järjestelmästä toiseen sekä järjestelmän sisällä osiosta toiseen vie paljon aikaa. Järjestelmät ovat usein vanhoja, eivätkä ne keskustele keskenään.
    Nykyiseen tilanteeseen on ajauduttu, koska uusia tietojärjestelmiä otetaan tyypillisesti käyttöön yksi kerrallaan. Silloin uusi järjestelmä ei välttämättä sovi kokonaisuuteen.
    – Tietojärjestelmien parempi käytettävyys ja tehokkaat käyttöliittymät eivät ole mitään luksusta. Hyvin suunniteltu järjestelmä kokoaa yhteen näkymään potilasta koskevat olennaiset tiedot. Tällaisella järjestelmällä olisi mahdollista kohdistaa hoitajien niukat resurssit oikein, Ruotsalainen sanoo.
    Käyttäjät unohdettu järjestelmien suunnittelussa
    Terveydenhoidon järjestelmiä ei yleensä suunnitella sopimaan sairaanhoitajan työn arkeen. Tämän takia järjestelmä saattaa esimerkiksi vaatia monia klikkauksia tietyn toiminnon suorittamiseksi, tai järjestelmä ei anna käyttäjän mennä eteenpäin, jos tiettyihin kysymyksiin ei ole vastattu.
    – Raivo. Tekee mieli hakata seinää. Kun työnsä haluaa tehdä kunnolla ja tehokkaasti ja järjestelmä ei toimi, se tietysti ärsyttää, tutkimukseen haastateltu suomalainen hoitaja kuvailee.
    Yli 80 % tutkimukseen haastatelluista hoitajista kokee, että käyttäjiä ei kuunnella tarpeeksi, kun uusia tietojärjestelmiä otetaan käyttöön. Tutkimukseen haastateltu suomalainen työterveyshoitaja arvioi, että järjestelmiä rakentavat eivät tunne hoitotyötä.
    – Nämä järjestelmät on rakentanut joku, joka ei tee varsinaista hoitotyötä, koska ne eivät palvele meitä työntekijöitä (ja tarpeitamme). Ne ovat liian monimutkaisia eivätkä käyttäjäystävällisiä. Niissä vaaditaan liikaa klikkauksia, niissä ei ole mahdollista edetä loogisesti ja niissä täytyy muistaa tehdä liian paljon asioita.
    Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksesta on saavutettu neuvottelutulos. Neuvottelutuloksen sisältöä ei avata tai kommentoida julkisesti ennen kuin liittojen hallinnot ovat käsitelleet asiaa. Liittojen hallinnot käsittelevät neuvottelutuloksen ensi viikon aikana.
    Terveyspalvelualan neuvottelut aloitettiin maaliskuussa. Tehy, SuPer ja ERTO neuvottelevat ainoina järjestöinä terveyspalvelualan yleissitovasta työehtosopimuksesta Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa.
    Yksityinen terveyspalveluala käsittää mm. lääkäri- ja työterveysasemat, yksityiset sairaalat, terveyskylpylät ja kuntoutuslaitokset sekä edellä mainittuihin yrityksiin kuuluvat laboratorio-, röntgen- ja fysikaaliset hoitolaitokset. Terveyspalvelualan sopimuksen piirissä on noin 38 000 työntekijää.
     
    Yksityisen sosiaalipalvelualan (SOSTES) työehtosopimuksesta on saavutettu neuvottelutulos. SuPerin, Tehyn ja ERTOn hallinnot käsittelevät neuvottelutulosta ensi viikolla. Neuvottelutuloksen sisältö ei ole julkinen ennen kuin neuvotteluosapuolten hallinnot ovat käsitelleet asiaa.
    Sosiaalipalvelualan neuvottelut aloitettiin helmikuussa. Neuvotteluja vauhdittaakseen SuPer, Tehy ja ERTO julistivat koko sopimusalalle ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 21. kesäkuuta. Kielto päättyi neuvottelutuloksen myötä tänään 22. kesäkuuta.
    SuPer, Tehy ja ERTO kuuluvat neuvottelujärjestö Sote ry:hyn, joka neuvottelee yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelee noin 70 000 työntekijää, joista Sote ry edustaa selvästi valtaosaa.
    Tays päätti ottaa käyttöön vinkkipalkkion vauhdittamaan uusien työntekijöiden rekrytointia.
    Vinkkauspalkkio maksetaan sairaanhoitopiirin työntekijälle, kun hän antaa tiedon uudesta työntekijästä rekrytointihaasteelliselle alueelle tai tehtävään. Uudelta työntekijältä pyydetään myös vinkkitiedon vahvistaminen. Vinkattu ja sen jälkeen palkattu työntekijä eivät saa olla rekrytointitilanteessa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa.
    Rekrytointihaasteellisiksi alueiksi sairaanhoitopiirissä on määritelty
    Kaikkien kliinisten, hoidollisten yksiköiden hoitohenkilökunta toimialueilla, kun toimintaa on 24 h/7pv Lääkärit psykiatriaan kokonaisuutena, keuhkosairauksiin, geriatriaan, päivystykseen, neurologiaan sekä sairaalahammaslääkärit Kehitysvammahuollon hoitohenkilöstö ja lääkärit Erityishenkilöstössä psykologit, puheterapeutit Vinkkauspalkkio on 500 euroa ja se maksetaan vinkin antajalle 30.9.2022, jos vinkattu työntekijä on aloittanut työssään 21.6. - 31.8.2022 välisenä aikana ja työsuhde tai virkamääräys jatkuu edelleen 30.9.2022. Vinkkauspalkkion maksaminen edellyttää myös sitä, että työsuhde tai virkamääräys tehdään vähintään 50 prosentin työajalle. Vinkkauspalkkio maksetaan vinkinantajalle kertapalkkiona.
     
    SuPer, Tehy ja ERTO julistavat ylityö- ja vuoronvaihtokiellon yksityiselle sosiaalipalvelualalle. Se koskee koko sopimusalaa, muun muassa yksityisiä hoiva-alan yrityksiä, kotipalvelua ja varhaiskasvatusta. Kielto alkaa tiistaina 21.6.2022 klo 12.00.
    Toimenpiteellä halutaan vauhdittaa neuvotteluja Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa, sillä neuvottelut eivät ole edenneet toivotusti. Kielto päättyy perjantaina 1.7.2022 klo 23.59, jonka jälkeen työtaistelutoimia voidaan tarvittaessa jatkaa. Sote ry edustaa selvästi valtaosaa yksityisen sosiaalipalvelualan työntekijöistä.
    Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana järjestöjen jäsenet tekevät töitä normaalisti ennalta suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti, jolloin ylityötä ei tehdä eikä vuoroja muuteta.
    – Sote ry:n keskeiset tavoitteet liittyen palkankorotuksiin ja työolojen kehittämiseen eivät ole edenneet. Neuvotteluja vaikeuttavat myös työnantajaliiton tekemät merkittävät heikennysesitykset. Hoitajapula koettelee todella voimakkaasti yksityistä sosiaalipalvelualaa eikä työnantajalla ole aitoa halua ratkaista yhteistä haastetta, kertovat SuPerin, Tehyn ja ERTOn neuvottelijat.
    – Alan vetovoiman parantamiseksi tarvitaan palkkausta ja työoloja parantavia ratkaisuja myös pitkällä tähtäimellä, siksi palkankorotusten on oltava jo tehtyjä ratkaisuja parempia, SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkola sanoo.
    – Myös työssä jaksamista ja työntekijöiden turvaa lisäävät parannukset on viimein otettava vakavasti. Työoloihin voidaan vaikuttaa myös parantamalla työsuojeluvaltuutettujen asemaa, joka on yksityisellä sosiaalipalvelualalla heikolla tolalla.
    Yksityisellä sosiaalipalvelualalla, johon muun muassa yksityiset hoivapalvelut kuuluvat, henkilöstön riittävyys on suuri ongelma ja henkilöstö uupuu. Moni hoitaja on viime vuosina jättänyt alan, koska parannusta alan työehtoihin ei ole tullut.
    – Yksityisen sosiaalipalvelualan palkat ovat jääneet huomattavasti jälkeen kuntasektorin palkoista. Nämä perusteettomat palkkaerot on korjattava, jotta alan veto- ja pitovoima saadaan turvattua, Tehyn juristi Mirja Kinnunen toteaa.
    SuPer, Tehy ja ERTO tekivät yhdessä yksityisen sosiaalipalvelualan jäsenilleen työhyvinvointikyselyn keväällä 2022. Kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta.
    – Alan epäkohdat on viimeinkin ratkaistava. Olemme pian tilanteessa, jossa ratkaisut ovat nyt esillä olevia huomattavasti kalliimpia, ERTOn lakimies Camilla Heikkinen kertoo.
    SuPer, Tehy ja ERTO kuuluvat neuvottelujärjestö Sote ry:hyn. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelee noin 70 000 työntekijää, joista Sote ry edustaa selvästi valtaosaa.
     


    Paitakauppa

    Facebook

    Mainokset

    Twitter


    Mainokset

×
×
  • Create New...