Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Suomessa on kehitetty Android-älylaitteissa toimiva sovellus, joka auttaa tunnistamaan uniapnean oireita kotioloissa. Sovelluksen ovat kehittäneet Aalto-yliopistossa tekoälyä, koneoppimista ja datatiedettä opiskelevat Joni Gardemeister, Jonatan von Martens ja Sowrov Doha sekä kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri ja dosentti Tapani Salmi, jolla on unilääketieteen erityispätevyys.
    Uniapnea, jonka tyypillinen oire ovat unenaikaiset hengityskatkokset, on yleisyytensä vuoksi kansantaudiksi luokiteltava sairaus. Siitä kärsii joidenkin tutkimusten mukaan peräti kymmenen prosenttia väestöstä. Tällä hetkellä jopa yhdeksän kymmenestä tapauksesta jää kuitenkin diagnosoimatta. Etenkin lievä ja kohtalainen uniapnea voivat aiheuttaa epämääräisiä oireita, jotka eivät välttämättä herätä epäilystä apneasta.
    Uniapnean diagnosointi vaatii unen aikana tehtävän monikanavamittauksen, joka tehdään yleensä kertaluontoisesti joko kotona tai sairaalaympäristössä. Mittausten tekeminen on työlästä ja kallista, ja niitä tehdään rajoitetusti - joissakin maissa ei juuri lainkaan. Jos tautia voisi seuloa ja seurata yksinkertaisemmin, useampi ihminen saisi tarvitsemaansa hoitoa.
    Aalto-yliopiston opiskelijoiden kehittämä ApneaTracker-sovellus tarjoaa ratkaisua ongelmaan: se seuraa käyttäjän kuorsausta mikrofonin kautta ja nukkumisasentoa älypuhelimen tai -kellon antureiden avulla. Näin sovellus voi havaita unenaikaiset hengityskatkokset. Jos kuorsausta tai apnean aiheuttamaa katkonaista kuorsausta esiintyy käyttäjän nukkuessa selällään, sovellus havaitsee tilanteen ja hälyttää nukkujan vaihtamaan asentoa. Selällään nukkuminen nimittäin pahentaa uniapnean oireita.
    - Älylaitteiden anturit ovat herkkiä ja luotettavia. Kotimittausta tehtäessä ei voida kuitenkaan kontrolloida sitä, että käyttäjä tekisi mittauksen optimaalisissa olosuhteissa. Erityisesti apneahälytysten tarkkuutta ei tutkittu. Sovelluksella on kuitenkin helppo tehdä monta mittausta, mikä kompensoi tilannetta ja lisää tulosten luotettavuutta, kertoo Joni Gardemeister, yksi sovelluksen kehittäjistä.
    Aamulla sovellus muodostaa kokonaistuloksen yön tapahtumista. Se tuottaa niistä graafiset kuvaajat ja antaa kuvan kuorsauksen ja hengityskatkojen määrästä eri asennoissa. Tulokset tallentuvat sovellukseen, joten niitä voi seurata pidemmällä aikavälillä.
    ApneaTracker perustuu kokonaan Android-älylaitteen ominaisuuksiin, joten käyttäjä ei tarvitse lisälaitteita ottaakseen sen käyttöön. Google Play -sovelluskaupasta voi tällä hetkellä ladata sovelluksen beta-version. Kehittäjät toivovat ihmisten löytävän sen pariin: käyttäjiltä kerätyn datan avulla he pystyvät selvittämään, miten hyvin sovellus toimii käytännössä, ja kehittää sitä eteenpäin.
    Sovellus sopii kenelle tahansa, joka epäilee saattavansa kärsiä uniapnean oireista tai haluaa yksinkertaisesti seurata untaan.
    - Sen avulla voi matalalla kynnyksellä tutkia omaa kuorsaamistaan, kuorsaamisen katkoja ja nukkumista kotona - myös silloin, jos ei ole mahdollisuutta varsinaisiin lääketieteellisiin unitutkimuksiin, Gardemeister huomauttaa.
    Hoitamaton uniapnea on vakava terveysriski
    Uniapneaa epäilevän on aina syytä ottaa yhteyttä myös terveydenhuoltoon. Tauti on hoitamattomana vakava terveysriski. Sen oireiden aiheuttama heikentynyt uni voi johtaa herkemmin esimerkiksi tapaturmiin ja onnettomuuksiin, ja tauti heikentää elämänlaatua. Se lisää myös muiden terveysongelmien, kuten verenpainetaudin ja neurologisten sairauksien, riskiä.
    Uniapnea on yleisintä keski-iän ylittäneillä ja ylipaino on sen merkittävä riskitekijä. Kun väestö ikääntyy ja ylipaino lisääntyy maissa, joissa on heikosti resursseja unilääketieteen tutkimukselle ja taudin hoitoon, uhkaa syntyä peräti uniapneaepidemia, sanoo sovelluksen taustalla olevaa tutkimustyötä vetänyt Tapani Salmi. Salmi on unilääketieteen pitkän linjan asiantuntija, joka on eläkkeellä virastaan Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja Helsingin yliopistossa.
    - Sovelluksen taustalla on vuosien tutkimustyö, jossa on pyritty tunnistamaan hengistyskatkoksia ja kehittämään algoritmeja. Menetelmien tarkkuutta on tutkittu Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja tuloksia on julkaistu Yhdysvalloissa Journal of Clinical Sleep Medicine -tiedelehdessä, Salmi kertoo.
    - ApneaTracker taitaa olla ensimmäinen kansantautitasoisen vaivan älypuhelinpohjainen seuranta- ja hoitohanke, hän toteaa.
    Kehittäjät painottavat, että ApneaTracker ei ole lääketieteellinen laite vaan terveyttä, unta ja hyvinvointia edistävä sovellus. Sovelluksen käytettävyyttä ja luotettavuutta parannetaan käyttäjien palautteen perusteella. Sovelluksen voi testausvaiheessa ladata Android-laitteeseen ilmaiseksi. Tulevaisuudessa sen lisäosat ovat maksullisia.
    ApneaTracker-sovelluksen voi ladata GooglePlay-sovelluskaupasta:
    https://play.google.com/apps/testing/smartvalley.homesleep

    Hoitajat.net
    Aluehallintovirasto on antanut huomautuksen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille (LPSHP) ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle siitä, että lääketieteen opiskelijat ovat työskennelleet päivystyksessä ilman riittävää valvontaa ja ohjausta. Lisäksi päivystysyksikössä ei ole ollut virkasuhteista päivystyspalvelun kokonaisuudesta vastaavaa laillistettua lääkäriä.
    Lapin aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnin Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystykseen toukokuussa yhdessä Valviran asiantuntijoiden kanssa. Tarkastuskäynnin syynä olivat aluehallintovirastolle tulleet epäkohtailmoitukset. Ilmoitusten mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalan ympärivuorokautisessa yhteispäivystyksessä, eli akuuttiklinikalla, työskentelee lääketieteen opiskelijoita ilman asianmukaista ohjausta ja valvontaa.
    Lääketieteen opiskelijoiden toimiminen sijaisena pitää olla tilapäistä
    Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirien täytyy ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa pitää olla riittävä osaaminen tarvittavilta erikoisaloilta. Lääketieteen opiskelija saa toimia laillistetun lääkärin sijaisena erikoissairaanhoidossa vain, jos hän on suorittanut kyseisen erikoisalan opinnot.
    Akuuttiklinikan vuorolistan mukaan 18.6.2018–12.5.2019 aikavälillä puolet vuoroista oli lääketieteen opiskelijoiden tekemiä. Aluehallintovirasto pitää osuutta suurena, etenkin kun huomioidaan, että kyseessä on erikoisaloihin jakamaton perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan lääketieteen opiskelijoiden toimiminen lääkärin sijaisina tulisi olla tilapäistä sen sijaan, että päivystysyksikön toiminta nojautuu opiskelijatyövoimaan.
    Opiskelijalla pitää olla ohjaavan lääkärin välitön johto ja valvonta
    Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa asetuksessa määritetään, että neljän vuoden opinnot suorittanut lääketieteen opiskelija voi toimia lääkärin tehtävässä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä. Päivystävän lääkärin tehtävässä toimimisen edellytyksenä on lisäksi, että hänellä on laillistetun lääkärin välitön johto ja valvonta. Myös viiden vuoden opinnot suorittaneella lääketieteen opiskelijalla on oltava kirjallisesti nimetty ohjaava lääkäri.
    Akuuttiklinikan vuorolistasta kävi ilmi, että akuuttiklinikalla on ollut tilanteita, jolloin kaikki päivystävät lääkärit ovat olleet lääketieteen opiskelijoita. Tilanteissa, joissa päivystävät lääkärit ovat olleet lääketieteen opiskelijoita, heidän ohjaajanaan on toiminut päivystävä kirurgi tai anestesialääkäri. Päivystävä kirurgi ja anestesialääkäri ovat olleet päivystysaikana talossa, mutta eivät konkreettisesti akuuttiklinikalla. Aluehallintovirasto katsoo, ettei toimintatapa täytä vaadittua ohjaus- ja valvontatarvetta.
    LPSHP:n ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n selvityksistä käy ilmi, että akuuttiklinikan toimintatapoja on korjattu lain mukaisiksi. Akuuttiklinikalla ei enää työskentele neljän vuoden opinnot suorittaneita lääketieteen opiskelijoita. Akuuttiklinikalla työskentelevät lääketieteen opiskelijat eivät enää työskentele klinikalla ilman laillistetun lääkärin ohjausta ja valvontaa.
    Julkisen vallan käyttö edellyttää virkasuhteista lääkäriä
    Päivystysasetuksen mukaan päivystysyksikössä on oltava saatavilla virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään oleva laillistettu lääkäri niiden päätösten tekemistä varten, jotka edellyttävät virkavastuulla toimimista. Lisäksi päivystyspalvelun kokonaisuudesta vastaavan laillistetun lääkärin on oltava virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään.
    Tarkastushetkellä akuuttiklinikan toiminnasta vastaava lääkäri ei kuitenkaan ollut virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Aluehallintovirasto pyytää LPSHP:ltä selvitystä 31.10.2020 mennessä siitä, mihin toimenpiteisiin se on asian korjaamiseksi ryhtynyt.
    Aluehallintovirasto painottaa, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä on kuntalaissa säädetty velvollisuus aktiivisesti seurata palvelujen laatua ja määrää sekä sitä, toteutuvatko ne vaatimusten ja tarpeen mukaisesti. Valvonta kattaa sekä oman toiminnan että sopimusjärjestelyihin perustuvien, muiden tuottamien palvelujen asianmukaisuuden.
    Lähde: AVI

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajaliitto kysyi sairaanhoitajaopiskelijoilta, miten he selviytyivät koronakeväästä, miten pandemia vaikutti heidän mielipiteisiinsä alasta ja miten he kokivat opintojensa edistyneen poikkeusolojen aikana.
    ”Tämä (koronapandemia) ei kuitenkaan ole muuttanut käsitystä sairaanhoitajan ammattia kohtaan – hienompaa ja merkityksellisempää työtä en voisi kuvitella. Tähän ammattiin todella haluan valmistua.”
    ”Pidän todella tästä ammatista, mutta huonot työolot, huono ja epäasiallinen johtaminen sekä palkkaus saavat väkisin ajattelemaan, tätäkö todella haluan tulevaisuudessa.”
    –Tämän kyselyn vastaukset antavat meille pienoiskoossa kuvan siitä, miltä työelämässä näyttää sairaanhoitajaopiskelijan näkökulmasta. Jäävätkö he alalle on tuhannen taalan kysymys, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
    Kyselyyn vastasi kesäkuussa yhteensä 437 opiskelijaa. Vastaajista 82 prosenttia opiskeli sairaanhoitajiksi, 10 prosenttia terveydenhoitajiksi, 4 prosenttia kätilöiksi ja 4 prosenttia ensihoitajiksi. Vastaajia oli melko tasaisesti kaikista sairaanhoitajia kouluttavista ammattikorkeakouluista. Vastaajat olivat iältään suurimmaksi (75 prosenttia) osaksi 18–34-vuotiaita nuorten ikäluokkien edustajia. 
    Sairaanhoitajaliitossa kyselyn myötä tarjoutuvaa näkymää pidetään hyvin tärkeänä.
    – Opiskelijoilla on herkät tuntosarvet ja heidän mielipiteensä kannattaa nähdä arvokkaana antina työelämän kehittämisessä. He pohtivat kyselyn avoimissa vastauksissa todella paljon alan arvostusta ja sitä, miten arvostus näkyi kansan eleinä, muttei valtakunnallisissa linjauksissa ja toimissa. Tällä saattaa olla kauaskantoiset vaikutukset alan vetovoimaisuuteen, sanoo Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe.
    Tiedotus ja johtaminen kummastuttivat, opiskelijat miettivät myös alanvaihtoa
    Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat erityisen huolestuttavina puutteet pandemian aikaisessa ohjeistuksessa ja tiedonkulussa. Lisäksi he kokivat, että henkilöstö ei saanut riittävästi tietoa eikä työpaikalla ollut resursseja noudattaa varotoimia. Myös johtamiskulttuurin uudistamista pidettiin tarpeellisena.
    ”Alistamis- ja uhkailukulttuuri saisi jo loppua.”
    ”Osittain työnantajien ja osastovastaavien käytös oli jopa töykeää ja heiltä tuli lisää painostusta kannustuksen ja ymmärtäväisyyden sijaan.”
    ”Johtamisen taso on heikkoa eikä työntekijöiden turvallisuudesta välitetä.”
    – Pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että nämä opiskelijoiden kriittisimmätkin kommentit otetaan työyhteisöissä rakentavasti vastaan. Toivon, että torjunnan ja selitysten sijaan syntyisi aito kiinnostus: näissä meilläkin on varaa parantaa, sanoo Hahtela.
    Opiskelijat toivovat, että sairaanhoitajan työstä myös maksettaisiin työn vastuuta ja vaativuutta vastaavaa korvausta. Tällä hetkellä vähän yli 2000 euron peruspalkka ei opiskelijoiden mielestä ole kohdillaan työstä, jossa ollaan vastuussa toisten ihmisten hengestä.
    ”Pohdin sitä, että joudun työskentelemään alalla, jossa uhkaan omaa terveyttäni, eikä minua arvosteta ja palkkaus on suhteellisen huono työn kuormittavuuteen ja vaativuuteen ja vastuuseen nähden. Koronapandemia on avannut silmiäni entisestään alaa kohtaan, ja olen ruvennut pohtimaan alanvaihtoa.”
    Toisaalta sairaanhoitajaopiskelijoita houkuttelee sairaanhoitajan työssä monipuolisuus ja haasteellisuus. Kun haasteista ja paineesta selviää hyvin, saa kokea työniloa.
    ”Pandemian aikana on konkretisoitunut, kuinka vähän hoitoalan vaativuutta arvostetaan. Ihmiset puhuvat kutsumuksesta, reippaudesta ja rohkeudesta, mutta nämä eivät kohtaa rahallisen korvauksen kanssa. Kun harjoitteluni peruttiin, menin sairaalaan töihin kohorttiosastolle. On henkisesti ja fyysisesti raskasta hoitaa eristyspotilaita ja hikoilla 8h/pvä suojavarusteissa ja vajaalla miehityksellä. Toisinaan mietin, että mihin olen itseni laittanut. Pandemia-aika on myös vahvistanut ajatustani jatko-opinnoista. Hoitotyössä sairaalan vuodeosastolla en tule jaksamaan eläkeikään asti.”
    ”Olen alkanut kyseenalaistamaan ammatinvalintaani, sillä sairastuttuani koronaan sairastutin koko perheeni enkä halua, että se enää koskaan toistuu. Mikään työ ei ole tärkeämpää kuin perheeni.”
    Pandemia-aika tarjosi ammatillisen mahdollisuuden kokea ja oppia uutta
    Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat, että pandemia-aika avasi heidän silmiään näkemään sairaanhoitajan työtä ja sen haastavuutta laajemmin osana suurta kokonaisuutta.
    ”Koin oppivani paljon uutta ja sellaista, mitä en välttämättä koe enää koskaan. Otin harjoittelusta kaiken irti ja sainkin hyvää palautetta.”
    ”Sairaanhoitajana haluan edelleen tulevaisuudessa työskennellä, mutta pandemia konkretisoi tilanteiden muuttuvuuden. Toisaalta myös opetti joustavuutta ja stressinhallintataitoja.”
    ”Oli jollain tavalla jopa hienoa kokea tällainen pandemia vielä opiskeluaikana. Tuntuu, että osaan toimia paljon paremmin alan ammattilaisena uuden vastaavanlaisen tilanteen sattuessa.”
    Opiskelijat kokivat, että tietoisuus ja ymmärrys käsihygieniasta, aseptiikasta ja infektioiden torjunnan varotoimista sekä niiden merkityksistä lisääntyivät pandemian vuoksi.
    Pandemian vuoksi tehdyt opintomuutokset saattoivat myös lisätä epävarmuutta oman oppimisen riittävyydestä.
    ”Ammattiin valmistuminen vähän pelottaa, koska etäopintojen vuoksi monet kädentaitojen tunnit järjestettiin myös etänä. Näitä tunteja on muutenkin supistettu paljon ja aikataulu on tiukka, joten vauhdilla mennään eteenpäin ja osa asioista jää väkisin heikommalle osaamistasolle.”
    Sairaanhoitajan työ voi olla riski omalle turvallisuudelle
    Sairaanhoitajilla tulee olla oikeus suojautua ja tehdä työtä turvallisesti. Nyt niin ei ollut.
    ”Suojainten käyttö on ammattioikeus, ei voida riskeerata työntekijöitä olemattomilla suojavarustuksilla tai vanhentuneilla! Meillä yksikössä oli vanhentuneita suojaimia, joista osa haisi ummehtuneille!”
    Opiskelijoiden vastauksissa näkyi myös suuri arvostus tulevia kollegoita kohtaan.
    ”Koronakevään aikana on entisestään vahvistunut käsitys siitä, kuinka tärkeää työtä sairaanhoitajat tekevät. Kun koko muu maailma pysähtyy, sairaanhoitajat jatkavat puurtamista työrintamalla muiden ihmisten hyväksi.”
    Sitaatit ovat suoria lainauksia opiskelijoiden koronakyselystä. Opiskelijakysely kokonaisuudessaan on luettavissa täältä.

    Hoitajat.net
    Jo kahdeksannelle kaudelleen Ruudussa ehtinyt Syke-sarja saa rinnalleen kokoillan trillerielokuvan! Teattereihin vuodenvaihteessa saapuva elokuva on sarjasta itsenäinen tarina, jossa nähdään Suomen eturivin näyttelijöitä. Mukana on monta fanien rakastamaa Syke-hahmoa sarjan alkuajoista lähtien.
    Tuleva Syke-elokuva on jännittävä trilleri, jossa traumapoli kohtaa yllättävän uhan ja ajautuu kaaoksen valtaan. Elokuvassa on paljon sarjasta tuttua Sykettä, mustaa huumoria sekä samaistuttavia arkielämän teemoja. Elokuva on sarjasta itsenäinen kokonaisuus ja tarjoaa jännittävän katseluelämyksen myös heille, jotka eivät ole Sykettä aikaisemmin seuranneet.
    Syke-elokuvaa tähdittävät Suomen eturivin näyttelijät. Iina Kuustonen esittää pääosassa nähtävää Iiristä, joka yrittää tarinan alussa toipua vaikeasta erosta. Elokuvassa nähdään muutkin alkuperäisen hoitajanelikon jäsenet: Johannan roolissa Leena Pöysti, Lenitana Lena Meriläinen ja Marleenan roolissa Tiina Lymi, joka piipahtaa elokuvassa yllättävällä tavalla.
    Mukana on lisäksi monta fanien rakastamaa Syke-hahmoa: Holopainen (Jarkko Niemi), Max (Antti Luusuaniemi), Ilmari (Matti Ristinen), Aino (Amelie Blauberg), Leevi (Valtteri Lehtinen), Jesse (Sebastian Rejman), Marjut (Jaana Pesonen), Sonja (Iida-Maria Heinonen), Nikke (Janne Saarinen), Artturi (Juha-Tapio Arola), Elina (Krista Putkonen-Örn) sekä Uffe (Pedram Notash). 
    Elokuvan ohjaa myös Syke-sarjaa ohjannut Toni Laine. Elokuvan tuottaa Yellow Film & TV ja sen on käsikirjoittanut Syke-sarjan luoja Petja Peltomaa.
    - Oli nautinnollista kirjoittaa Syke-elokuvaa – kaikki vanhat hahmot mukana. Halusin laittaa heidät mahdollisimman jännittävään paikkaan ja sitä kautta tyylilajiksi valikoitui trilleri. Silti siellä mukana on edelleen se alkuperäinen ystävyyden ja ammattiylpeyden teema, sekä tietenkin koskettavat potilaskohtalot, joiden pohjalle Syke on aina rakentunut. Elokuvassa Syke-saaga on mahdollista nostaa aivan uudelle tasolle, Peltomaa kertoo.
    Nelonen Median kotimaisen elokuvan päällikkö Antti Luusuaniemi työskentelee Syke-elokuvassa sekä kameran edessä että takana.
    - Olen näytellyt Syke-sarjassa alusta lähtien ja olen erittäin innoissani siitä, että olen saanut olla mukana synnyttämässä Syke-elokuvaa Nelonen Median kotimaisen elokuvan päällikkönä. Alkuperäinen Syke-jengi on kasassa kesän kuvauksissa ja Petja Peltomaan käsikirjoitus on aiheeltaan iso, tarkka ja vaikuttava. En malta odottaa, että elokuva on valmis ja pääsemme näyttämään sitä vanhoille ja uusille faneille. Mielestäni hitti tv-sarjan laajeneminen elokuvan puolelle tarjoaa täysin uuden ulottuvuuden sekä tekijöille että Syke-faneille, Luusuaniemi kertoo.
    Syke-elokuva saapuu elokuvateattereihin vuodenvaihteessa 2020–2021.

    Hoitajat.net
    Yksityisen terveyspalvelualan sekä sosiaalipalvelualan työehtosopimuksista on saavutettu neuvottelutulokset tällä viikolla. Neuvottelutuloksen sisältöjä ei avata tai kommentoida julkisesti ennen kuin liittojen hallinnot ovat käsitelleet asiaa. Liittojen hallinnot käsittelevät neuvottelutuloksen tämän viikon aikana. 
    Terveyspalvelualan neuvottelut aloitettiin tammikuussa. Neuvotteluja vauhdittaakseen liitot julistivat Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n toimipisteisiin ja työpaikoille ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 17. kesäkuuta. Kielto päättyi neuvottelutuloksen myötä 23.6.2020 kello 9:00.
    Sosiaalipalvelualan neuvottelut aloitettiin tammikuussa. Neuvotteluja vauhdittaakseen liitot julistivat sopimusalalle ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 18. kesäkuuta. Kielto päättyi neuvottelutuloksen myötä 24.6.2020 klo 9.00.
    Asiasta kertoivat SuPer, Tehy ja ERTO tiedotteessaan.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...