Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!

Hoitajat.net
Selkeällä johtamisella on merkitys onnistuneessa elvytyksessä sairaalaolosuhteissa. Näin todetaan Hämeen ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä, jonka Anniina Tölli on toteuttanut osana sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoa.
Opinnäytetyössä havainnoitiin hoitohenkilökunnan työskentelyä elvytyssimulaatioharjoituksissa, joissa luotiin aitoja olosuhteita mukaileva oppimisympäristö. Harjoituksiin osallistui erään kuntakuntayhtymän hoitohenkilökuntaa sekä hoitoalan opiskelijoita. 
Simulaatioissa hoitohenkilökunta harjoitteli myös elvytyksen johtamista. Tutkimusten perusteella selkeällä johtamisella on merkitys onnistuneessa sairaalaelvytyksessä. Sillä saadaan parannettua potilasturvallisuutta sekä tiimityöskentelyä hoitohenkilökunnan kesken. Johtovastuunotto ei ole aina helppoa. Kokenut hoitaja tai lääkäri on paras johtovastuunottaja. 
Elvytystilanne edellyttää teknisten taitojen hallintaa ja ymmärrystä, kuten elvytyssuositusten hallintaa. Suositusten kertaaminen ja suositusten ajantasalla pysyminen on työyhteisön sekä työntekijän vastuulla. Elvytysharjoituksia tulisi olla vuoden välein tai useammin hoitoalan yksiköissä. Johtamisen osa-alueisiin kuuluu teknisen osaaminen lisäksi päätöksenteko, kommunikaatio ja dokumentoinnin osaaminen.
Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa ammattikorkeakoulujen Theseus-verkkokirjastossa:
http://www.theseus.fi/handle/10024/123474
Hoitajat.net
Tehy kysyi pääluottamusmiehiltään kesäajan työjärjestelyistä ja sijaistilanteesta. Puolet heistä ilmoitti, että sijaisten saatavuudessa on ollut ongelmia tulevana kesänä. Osassa työpaikkoja sijaispula on kuitenkin hieman helpottanut. Tässä on suuria alueellisia vaihteluita – esimerkiksi Uudellamaalla on pulaa sijaisista, mutta Satakunnassa on jopa ylitarjontaa työntekijöistä.
Pääluottamusmiesten mukaan osaan organisaatioita joudutaan palkkaamaan aiempaa enemmän opiskelijoita, koska valmistuneita ei ole tarjolla.
– Tämä aiheuttaa haasteita työvuorosuunnittelulle ja perehdytykselle. Opiskelijoilta voi esimerkiksi puuttua tarvittavat lääkeluvat ja laillistettujen ammattihenkilöiden sijaisena toimiessaan he eivät voi yksin olla vastuussa potilaista työvuorossa, sanoo selvityksen toteuttanut Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman.
Ikäihmisten hoidon tilanne on pääluottamusmiesten mukaan huolestuttava. Rekrytointi on hankalaa työn heikon vetovoiman ja raskauden vuoksi. Sen sijaan vetovoimaisimmat organisaatiot ja yksiköt saavat hyvin sijaisia ja ovat haluttuja työpaikkoja.
– Opiskelijat toimivat ”hyvinä kelloina” ja kertovat hyvistä harjoittelupaikoista eteenpäin. Organisaatioiden tulee panostaa työantajakuvaansa ja vetovoimaisuuteen, jotta ne saavat jatkossakin palkattua kesäksi osaavia ja motivoituneita sijaisia, Flinkman sanoo.

Kuvan lähde: Tehy
Pääluottamusmiesten kommentteja tilanteesta:
– Opiskelijoita ja vastavalmistuneita palkataan ja pyritään rekrytoimaan. Hoitajapula vaivaa kovasti, kaikki mahdolliset ovat tervetulleita!
– Koulutetuista sijaisista pulaa, varsinkin sairaanhoitajista. Vakituisten työntekijöitten sairauslomat lisääntyneet, joten niukka sijaisten määrä tarkoittaan sitä, että töissä olevat tekevät pitkää päivää ja joustavat omista vapaistaan.
– Vastavalmistuneet ovat hyvin tervetulleita ja kaikki otetaan "kiinni", jos vain saadaan. On huomioitava, että nyt alkaa olla enemmän työntekijöiden markkinat eli voivat itse valita, mihin menevät töihin.
– Meillä ei ole vara valita epäpäteviä sijaisia, koska työvoimaa on muutenkin vähän. Loma-aikoina sijaisreservi on olematon. Yllättävissä työvoiman tarpeissa joudutaan työvuorojen muutoksiin esim. vapaapäivien ja työvuorojen vaihtoihin.

– Sijaisiksi palkataan myös opiskelijoita, mutta varsinkin kotihoitoon on todella vaikea heitä saada. Luulen että tilanne on mennyt huonompaan suuntaan vuodesta 2016, kotihoito ei ole vetovoimainen. Ikäihmisten hoivalaitoksissa osa on perunut tulonsa kun saavatkin työtä muualta.
–  Palkataan yhtä paljon kuin aikaisemmin, vastavalmistuneista käyvät eri yksiköt jopa kisaa kuka saa parhaat.
–  Opiskelijoita palkataan hieman enemmän, koska valmiita hoitotyöntekijöitä näyttää olevan niukemmin.
– Joihinkin paikkoihin ollut vaikea saada sijaisia. Päteviä ei vaan ole tarjolla.
– Ruotsalaiset ja Norjalaiset vuokrafirmat kalastelevat opiskelijoita ja vakituisia hoitajia. Hyvillä eduilla.
– Vastavalmistunut lähihoitaja sekä sairaanhoitajaopiskelija tulee sijaiseksi. Palkattaisi kyllä jos olisi tulijoita.
– Palkattaisi enemmän jos olisi. Jonkun verran myös ongelmia hakijoiden halukkuudessa vuorotyöhön.
Selvitykseen vastasi yhteensä 106 tehyläistä pääluottamusmiestä.
Hoitajat.net

SuPer: Kotihoidossa näännytään työn alle

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

THL:n julkaiseman tutkimuksen mukaan vanhustenhoidon yksiköissä henkilöstö on huolissaan siitä, ettei ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kotihoidossa jopa puolet työntekijöistä koki, ettei ehdi tekemään työtä kunnolla tai että joutuu ottamaan vastaan tehtäviä ilman riittäviä resursseja. SuPerin vaatii, että kotihoitoon palkataan riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa.
Myös SuPerin selvitykset kertovat samaa karua viestiä kotihoidon tilanteesta. On myös uutisoitu, että Helsingin kotihoito on joutumassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston valvontaan. Viraston tietojen mukaan kotihoito on kuormittunut liikaa erityisesti Itä-Helsingin alueella.
1.7.2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki vahvisti, että laitoshoitoa vähennetään. Kotihoito jäi kuitenkin kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista. Monessa kunnassa käyntimäärät ovat nousseet tuhansilla käynneillä vuodessa. Henkilöstömäärä on kuitenkin pidetty lähes samana. Pelkkä työn organisointi ja tekniset apuvälineet eivät riitä laadukkaan hoidon toteuttamiseen. Tarvitaan lisää henkilökuntaa.
SuPerin vuonna 2015 tehdyn kotihoidon selvityksen mukaan hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vain viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Lähes 70 prosenttia koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa.
Kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia, jolloin hoitaminen on vaativampaa ja hoidettavan luona on tarpeen käydä useita kertoja vuorokaudessa. 88 prosenttia kyselyyn vastanneista koki työmäärän nousseen viimeisen vuoden aikana. Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla vastaajista. Nykyisessä ammatissa työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä noin puolet vastaajista. Alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana oli harkinnut kaksi kolmasosaa vastaajista.
SuPer julkisti selvityksen hoitajien työkuormasta kesällä 2016. Selvityksen mukaan lähi- ja perushoitajista 93 % oli huolissaan hoidon laadusta. Hoidettaville ei ole riittävästi aikaa eikä heidän yksilöllisiä tarpeitaan pystytä huomioimaan. Vastaajista 70 prosenttia joutuu tekemään vähintään viikoittain asioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa. Huoli hoidon laadusta oli kasvanut noin viidenneksen vuodesta 2012.
Lähde: SuPer
Hoitajat.net
Kaatuilevat järjestelmät ja käyttökatkokset ovat hoitajien arkipäivää. Sairaanhoitajien mielestä nykyiset potilastietojärjestelmät eivät tue sujuvaa tiedonkulkua organisaatioiden välillä. Tämä käy ilmi Potilastietojärjestelmät sairaanhoitajan työvälineenä 2017 -kyselytutkimuksen ennakkotuloksista.
Tietojärjestelmät tukevat sairaanhoitajien mielestä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa oman organisaation sisällä, mutta huonosti eri organisaatioiden välillä tai sairaanhoitajien ja potilaiden välillä.
- Tekninen vakaus on keskeinen potilasturvallisuuteen vaikuttava tekijä potilastietojärjestelmissä ja edellytys potilastietojen käytölle ja ajantasaiselle tallentamiselle sähköiseen muotoon eri osapuolten hyödynnettäväksi, sanoo potilasturvallisuuspäällikkö Sari Palojoki HUS:sta.
Keskeisiksi potilastietojärjestelmien ongelmiksi sairaanhoitajat tunnistavat paitsi järjestelmien hitauden ja käyttökatkokset, myös lääkityslistan puutteet ja välttämättömyyden kirjata sama asia moneen paikkaan. Pulmallista on myös, etteivät järjestelmät auta estämään virheitä eivätkä mahdollista automaattista hoitotyön yhteenvedon koostamista.
Eniten sairaanhoitajan työtä hankaloittavat ongelmat tietojärjestelmissä - TOP 5 
Sama asia täytyy kirjata moneen paikkaan. Järjestelmän hitaus ja yllättävät käyttökatkot. Järjestelmät eivät auta estämään virheitä. Hoitotyön yhteenvedon koostaminen ei ole automaattista. Lääkityslistan puutteet (tiedon laatu tai listan käytettävyys). Potilastietojärjestelmät sairaanhoitajan työvälineenä -tutkimus toteutetaan Sairaanhoitajaliiton, Tehyn, THL:n, Itä-Suomen yliopiston, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston toimesta. Tutkimukseen vastasi yli 3600 sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajien osalta kysely tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Lopulliset tiedot potilastietojärjestelmien nykytilasta ja käytettävyydestä valmistuvat loppuvuodesta. 
Tutkimuksen ennakkotuloksia
Hoitajat.net

Sisällöntuottajia haussa

Kirjoittaja: Hoitajat.net Kategoria: Ajankohtaista

Haluatko tavoittaa monituhatpäisen hoitoalan osaajajoukon? Olemme parhaillaan rekrytoimassa blogaajia hoitajat.netiin ja hoitoalan verkkokoulutuspalvelu Skholen alustoille.
Tavoittelemme mahdollisimman monipuolista edustusta hoitoalan ammattilaisia ja opiskelijoita kertomaan, miten alan ajankohtaiset (erityisesti koulutukseen liittyvät) asiat näkyvät omassa elämässä & mitä niistä pitäisi ajatella! Hoitajat.net -yhteisön parista uskomme löytyvän alan osaajia, joilla on sanottavaa.
Työstä saa rahallisen korvauksen sopimuksen mukaan, ja tarjoamme sisällöntuotantokoulutusta sekä tuemme alan tapahtumiin osallistumista. Blogaustahti muutama postaus / kk. 
Jos kiinnostuit, kommentoi alle mistä näkökulmasta haluaisit kirjoittaa, oma alasi ja uravaiheesi (opiskelija/työelämässä/eläkkeellä jne.). Jos sinulla on jo oma blogi tai julkinen sometili, linkkaa siihen!
Hoitajat.net
Hoitotyön ammattilaisten lääkehoito-osaamisen varmistaminen edellyttää näyttöön perustuvien oppimis- ja opetusmenetelmien hyödyntämistä koulutuksissa. Simulaatio-oppimismenetelmä soveltuu hyvin lääkehoidon täydennyskoulutukseen, ilmenee terveystieteiden maisteri Suvi Auran väitöstutkimuksen tuloksista.
Potilasturvallisuus ja erityisesti lääkehoidon turvallisuus ovat olleet viime aikoina maailmanlaajuisen huomion kohteena. Lääkehoidon vaara- ja haittatapahtumat ovat yleisiä sairaaloissa.
- On välttämätöntä, että lääkehoito toteutetaan oikein ja näin ollen sekä osaamisen arviointi että opetus- ja oppimismenetelmien arviointi ja kehittäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Viime vuosina teknologia ja hoitomenetelmät ovat kehittyneet nopeasti ja muun muassa erilaiset kuvantamistutkimukset ja -toimenpiteet ovat lisääntyneet runsaasti. Tästä johtuen radiologian yksiköissä käytetään aiempaa enemmän laskimoon annettavia eli iv-lääkkeitä. Röntgenhoitaja on kuvantamisen ja hoitotyön laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka vastaa potilaan lääkehoidosta osana moniammatillista tiimiä. Röntgenhoitajien sekä muiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten lääkehoidon osaamisen varmistamiseksi on Suomessa laajalti käytössä LOVe – lääkehoidon osaaminen verkossa -lupakoulutus, joka sisältää useita verkkokursseja.
Tutkimuksen mukaan simulaatio-oppimismenetelmä on yhtä tehokas tai jopa tehokkaampi menetelmä röntgenhoitajien iv-lääkehoidon teoreettisessa oppimisessa ja tiedon pysyvyydessä kuin verkko-oppimismenetelmä. Taustatekijöillä, kuten oppijan iällä tai työkokemuksella, ei ollut vaikutusta simulaatio-oppimisryhmän tuloksiin. Nuoremmat ja vähemmän työkokemusta omaavat röntgenhoitajat puolestaan näyttäisivät hyötyvän verkko-oppimisesta enemmän kuin vanhemmat ja kokeneemmat kollegansa.
Ennen koulutusta vähintään viikoittain iv-lääkkeitä antavat röntgenhoitajat arvioivat osaamisensa korkeammalle kuin harvemmin lääkkeitä antavat, mikä oli myös yhteydessä todelliseen osaamiseen tietotestin perusteella. Koulutuksen jälkeen simulaatio-oppimisryhmän röntgenhoitajien itsearviointi omasta iv-lääkehoidon osaamisesta oli yhteydessä todelliseen osaamiseen, kun taas verkko-oppimisryhmän itsearviointi ja todellinen osaaminen eivät olleet samansuuntaiset.
Simulaatio-oppimisryhmän haastatteluissa ilmeni, että lääkehoito- ja päätöksentekotaidot kehittyivät simulaatio-oppimisen avulla. Muun muassa toimenpiteen aikaisen kivun arvioinnin, kivun lääkkeellisen hoidon ja potilaan monitorointitaitojen kuvattiin kehittyneen koulutuksen avulla. Moniammatillisesti toteutettujen simulaatioiden todettiin vahvistavan ryhmätyö- ja kommunikaatiotaitoja, jotka ovat tärkeitä potilasturvallisuuden edistämisen kannalta. Simulaatioiden toteuttaminen ”in situ” eli todellisessa toimintaympäristössä lisäsi todenmukaisuutta ja tuki opitun siirrettävyyttä kliiniseen työhön. Tutkimus osoitti, että simulaatio-oppimismenetelmä soveltuu hyvin iv-lääkehoidon täydennyskoulutukseen.
Terveystieteiden maisteri Suvi Auran hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Simulation-based Pharmacotherapy Learning: Assessing Educational Effectiveness in Radiographers’ Continuing Education (Simulaatiomenetelmä lääkehoidon oppimisessa: Vaikuttavuuden arviointi röntgenhoitajien täydennyskoulutuksessa) tarkastetaan 16.6 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.


Facebook

Twitter

Instagram