Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Hoitotyö tutkimussäätiö on julkaissut uuden hoitosuosituksen, jonka tavoitteena on tarjota kriittisesti arvioituihin tutkimuksiin ja asiantuntijalausuntoihin perustuva näyttö aikuisen diabetesta sairastavan insuliinihoidon ohjauksen sisällöistä.
    Hoitosuosituksen avulla voidaan yhtenäistää insuliinihoidon ohjausta, jolloin insuliinihoito toteutuu potilaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, turvallisesti, optimaalisesti, tasa-arvoisesti ja kustannusvaikuttavasti. Hoitosuosituksen tavoitteena on myös lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden, opettajien ja opiskelijoiden tietoisuutta insuliinihoidon ohjauksen sisällöistä.
    Hoitosuositus kohdentuu erityisesti aikuisten insuliinihoidon (pistettävä insuliini) ohjauksen sisältöön täydentämään aiemmin julkaistuissa hoitosuosituksissa olevia insuliinihoitoon liittyviä ohjeistuksia. Tässä suosituksessa ei käsitellä insuliinipumppuhoitoa.
    Lue koko hoitosuositus

    Hoitajat.net
    Lääkkeiden verkkokauppa on ollut Suomessa mahdollista jo lähes kymmenen vuotta. Korona-aikana lääkkeiden ostaminen on yleistynyt runsaasti. Yliopiston Apteekin marraskuussa 2020 Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan vähän yli neljännes (27 %) suomalaisista tietää, että reseptilääkkeiden ostaminen suomalaisista verkkoapteekeista on mahdollista.
    – Korona-aikana moni on huomannut, miten kätevää myös lääkkeitä on ostaa verkosta. Lääkkeet saa helposti vaikka kotiovelle toimitettuna, eikä kotoa tarvitse poistua, sanoo Joni Kataja ya.fi-verkkoapteekista.
    Taloustutkimuksen selvityksen mukaan 7 % suomalaisista on hankkinut verkkoapteekista tuotteita viimeisen puolen vuoden aikana. Joka kahdeksas (13 %) aikoo tehdä ostoksia verkkoapteekista seuraavan puolen vuoden aikana.

    Hoitajat.net
    Loppuraskauden unettomuusoireet lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä erityisesti, jos äidillä on muitakin masennuksen riskitekijöitä. Äidin masennus puolestaan ennustaa leikki-ikäisen lapsen tunne-elämän oireita. Äitien masennusoireet pitäisi siksi havaita mieluiten jo raskausaikana ja hoitaa matalalla kynnyksellä.
    Kansainvälisten tutkimusten perusteella tiedetään, että 10–15 % naisista sairastuu masennukseen raskausaikana tai synnytyksen jälkeen. Loppuraskaudessa ilmenevä unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä.
    LL Johanna Pietikäinen on Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessaan selvittänyt, mitä unettomuusoireita tulisi seuloa missäkin raskauden vaiheessa, jotta pystyttäisiin paremmin tunnistamaan, ketkä äideistä ovat vaarassa sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
    Tutkimuksessa vahvistui loppuraskauden unettomuusoireiden kuten huonon unenlaadun, lyhyen unen ja unensaantivaikeuksien yhteys synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin. Uutena löydöksenä havaittiin jo alkuraskauden unensaantivaikeuden lisäävän synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Useiden eri riskitekijöiden kasautuminen lisäsi synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä erityisen paljon. Riskitekijöitä olivat esimerkiksi aiempi masennus, ahdistuneisuus ja monilapsisuus.
    – Synnytyksen jälkeinen masennus on usein jatkumoa jo raskauden ajalta. Odottavan äidin unettomuusoireiden seulominen auttaisi tunnistamaan masennuksen riskissä olevat äidit aiemmin, Pietikäinen kuvailee löydöksen merkitystä.
    Vanhempien masennusoireet ovat pitkäkestoisia - koko perhettä tulisi hoitaa
    Tutkimuksessa selvitettiin myös äitien ja isien masennusoireiden jatkumista loppuraskaudesta lapsen toiseen elinvuoteen asti. Tulosten perusteella sekä äitien että isien masennusoireet ovat varsin pitkäkestoisia. Lisäksi puolisoiden masennusoireet liittyivät toisiinsa.
    – Vanhempien masennusoireita tulisi seuloa raskausajan lisäksi myös myöhemmin lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana, jotta masennusoireilu ei pääsisi kroonistumaan, Pietikäinen korostaa.
    Äitien lievienkin pitkäkestoisten masennusoireiden havaittiin tutkimuksessa nostavan riskiä kaksi- ja viisivuotiaiden lasten tunne-elämän oireille kuten ylivilkkaudelle, käytösoireille ja ahdistuneisuudelle. Näin tapahtui myös silloin, kun molemmilla vanhemmilla oli masennusoireita.
    Lisäksi äitien masennusoireiden voimistuminen aiheutti lasten tunne-elämän oireiden lisääntymistä. Isien masennusoireet eivät lisänneet lapsen oireita vastaavalla tavalla. Ne eivät lisänneet lasten tunne-elämän oireiden riskiä silloin, kun äidillä ei ollut masennusoireita.
    – Äitien masennusoireet pitäisi havaita mieluiten jo raskausaikana ja hoitaa matalalla kynnyksellä ensisijaisesti psykoterapeuttisilla hoitomuodoilla, Pietikäinen painottaa.
    – Julkiselle sektorille tulisi kehittää yksilö-, pari- ja ryhmäterapeuttisia hoitomuotoja, jotta raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyshäiriöiden lääkkeettömien hoitomuotojen lisääntyneeseen tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan, hän jatkaa.

    Hoitajat.net
    Suomen Bioanalyytikkoliitto valitsi Jenni Kalliomäen jatkokaudelle liiton puheenjohtajaksi. Kalliomäki on toiminut tehtävässä vuodesta 2019.
    Satu Taskinen valittiin varapuheenjohtajaksi. Valinnat tehtiin viikonloppuna liiton liittokokouksessa.


    Hoitajat.net
    Hallitus esittää, että laiton uhkaus säädetään virallisen syytteen alaiseksi, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Esityksen mukaan syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta, jos teko on kohdistunut henkilöön esimerkiksi terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä.
    Merkitystä ei olisi sillä, onko laiton uhkaus tehty uhrin työpaikalla vai esimerkiksi sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. 
    Laittoman uhkauksen syyteoikeuden laajentaminen parantaisi uhrin asemaa sekä viranomaisten mahdollisuuksia puuttua laittomiin uhkauksiin. Lainmuutos tähdentää sitä, ettei ole hyväksyttävää uhata työtehtävässä tai julkisessa luottamustehtävässä olevaa väkivallalla tai muulla rikoksella. Muutos voi myös osaltaan vähentää julkisessa keskustelussa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa esiintyviä laittomia uhkauksia.
    Laiton uhkaus on kyseessä, jos uhkaa toista rikoksella niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa.
    Syyttäjä saa nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta nykyisin lähtökohtaisesti vain, jos  asianomistaja esittää rangaistusvaatimuksen. Syyttäjä saa nostaa syytteen nykyisin myös, jos erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii.
    Myös silloin, kun on kyse virallisen syytteen alaisesta rikoksesta, teon tuleminen tutkintaan edellyttää, että joku ilmoittaa siitä poliisille. Rikoksen voi jo nykyään kuka tahansa, esimerkiksi työnantaja, ilmoittaa poliisille.
    Esitetty uusi säännös koskisi myös muun muassa tutkijoihin, toimittajiin tai taiteilijoihin kohdistuvaa uhkailua. Julkisista luottamustehtävistä soveltamisalaan kuuluisivat esimerkiksi kunnanvaltuuston ja -hallituksen, kunnallisen lautakunnan, johtokunnan ja neuvottelukunnan jäsenet, kansanedustajat sekä muut julkiset luottamushenkilöt.
    Lähde: Valtioneuvosto


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...