Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Rokotteen saa omasta terveyskeskuksesta tai marras-joulukuussa HUSin sairaaloiden potilaiden ja lähipiirin rokotuspisteistä. Rokotuspisteet aukeavat 25.11.2019.
    Influenssarokotukset ovat tärkeä osa HUSin potilasturvallisuustyötä. Viime vuosina yli 95 prosenttia henkilökunnasta on ottanut rokotteen. Koska HUSin yksiköissä hoidetaan influenssapotilaita epidemian aikana joulukuusta huhtikuuhun, on mahdollista, että influenssa voi tarttua potilaasta toiseen. Siksi HUS suosittelee riskiryhmille ja heidän lähipiirilleen influenssarokotetta.
    HUS järjestää marras-joulukuussa useissa HUSin sairaaloissa matalan kynnyksen influenssarokotuspisteitä. Näin HUSin alueella asuvat potilaat ja heidän lähipiirinsä voivat ottaa maksuttoman rokotteen helposti vaikkapa ohi kulkiessaan.
    Tiedottaminen vaikeutuu postin lakon vuoksi
    Aiempina vuosina HUSin rokotuspisteistä on tiedotettu potilaiden kutsukirjeissä. Postin lakon vuoksi ajanvarauskirjeiden postitus viivästyy ja on vaarana, että tieto rokotuspisteistä ei saavuta potilaita ja heidän omaisiaan.
    -- HUSin rokotuspisteiden suosio on lisääntynyt vuosi vuodelta. Viime vuonna rokotimme näissä pisteissä 5 500 henkilöä, kertoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.
    Rokotuspisteet aukeavat 25.11.2019. Lapsia rokotetaan ainoastaan Uuden lastensairaalan (kuuden kuukauden ikäisestä alkaen) ja Kirurgisen sairaalan (yli kolmevuotiaasta alkaen) matalan kynnyksen rokotuspisteissä.
    Rokotuspisteiden aukioloajat ja paikat löytyvät tästä linkistä.

    Hoitajat.net
    Hoitotyön tutkimussäätiön, Hotuksen, johtaja Arja Holopainen on huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ilmenneistä puutteista ja perusteettomista käytäntöjen vaihteluista. Ne voivat olla riski potilasturvallisuudelle ja potilaiden tasa-arvoiselle kohtelulle.
    - Kaikilla suomalaisilla tulee olla oikeus saada näyttöön perustuvaa, yhtenäistä, tasa-arvoista ja turvallista hoitoa, Holopainen korostaa.
    Näyttöön perustuvan toiminnan tukena ovat ensisijaisesti hoitotyöntekijöille suunnatut Hotuksen julkaisemat hoitosuositukset ja pääasiallisesti lääkäreille suunnatut Käypä hoidon julkaisemat Käypä hoito -suositukset. Ne täydentävät toisiaan, ja molempia tarvitaan yhtenäisen ja tasalaatuisen hoidon mahdollistamiseksi.
    - Molemmat edellä mainitut tahot tarvitsevat myös asianmukaisen rahoituksen voidakseen viedä tärkeää työtään eteenpäin, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela painottaa.
    Puheenjohtaja Hahtela ja tutkimusjohtaja Holopainen ovat huolissaan Suomessa vallalla olevasta käsityksestä, että hoitotyöhön suunnattuja hoitosuosituksia ei pidetä yhtä tärkeinä kuin lääketieteen vastaavia.
    - Millä muulla selitetään se, ettei valtio rahoita Hotuksen julkaisemien hoitosuositusten laadintaa samassa määrin kuin Käypä hoito -suositusten, Hahtela ja Holopainen kysyvät.
    Holopainen muistuttaa, että kaikista sote-alan työntekijöistä noin 60 prosenttia on hoitotyöntekijöitä. He ovat koulutustaustaltaan hyvin heterogeeninen ryhmä, joten tarve näyttöön perustuvaa toimintaa tukeville hoitosuosituksille on todellinen.
    Hoitosuositusten laadinnan lisäksi Hotus kehittää hoitosuositusten käyttöönottoa tukevia rakenteita.
    - Muutoin hoitosuositukset ja muu tutkimusnäyttö eivät vakiinnu terveydenhuoltolain vaatimalla tavalla hoitotyön käytäntöön, Holopainen toteaa.
    Hoitotyöntekijöitä työskentelee palveluketjun kaikilla tasoilla, muun muassa perusterveydenhuollossa, muistisairautta sairastavien ja ikäihmisten hoitokodeissa sekä kotihoidossa. Usein juuri näissä työyksiköissä hoitotyöntekijöitä ei ole riittävästi tai he työskentelevät yksin. Lisäksi lääkäripula on näillä sektoreilla arkipäivää.
    - Oman työnsä päätöksenteon tueksi ja hoitotyön laadun varmistamiseksi hoitotyöntekijät tarvitsevat hoitosuosituksia ja näyttöön perustuvan toiminnan varmistamisen tukirakenteita, sanoo Holopainen.
    Suomalainen terveydenhuolto ei toimi ilman osaavia hoitotyöntekijöitä. Maailman terveysjärjestö (WHO) on tunnustanut sairaanhoitajien ja kätilöiden merkityksen potilaiden hyvän hoidon varmistamisessa. WHO on julistanut vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden vuodeksi.
    - Myös meillä Suomessa ensi vuosi on tärkeä sairaanhoitajien ja kätilöiden merkityksen tunnustamiseksi. Olisikin aiheellista saada hoidon tasa-arvoa ja potilasturvallisuutta edistävien hoitosuositusten rahoitus kuntoon, toteaa Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajaliitto on huolissaan perusterveydenhuollon tilasta, muun muassa väestön epätasa-arvoisesta hoitoon pääsystä ja terveydestä. Hallitusohjelmassa todetaan tavoitteena: Suomi on maa, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Tämä ei tällä hetkellä toteudu.
    Hallitusohjelmassa tuodaan ratkaisuna esille muun muassa moniammatillisten sosiaali- ja terveyskeskusten kehittäminen, joissa hyödynnetään digitalisointia sekä tuodaan vastaanottotoimintaan uudella työnjaolla eri ammattilaisten työpanosta ja erityistason konsultaatioita. Tavoitteena on lisätä palveluihin noin 1 000 yleislääkäriä.
    – Näkökulma vääristyy, jos puhutaan terveyskeskusten lääkäripulasta kuin se olisi ainoa asia, joka pitää ratkaista. Nyt pitää keskittyä siihen, minkälaista apua terveyskeskuksessa asioiva potilas tarvitsee, ja miten se hänelle voidaan parhaiten tarjota, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Meidän pitää arvioida, miten kaikkiaan vastaamme asiakkaan tarpeisiin eikä vain siitä, onko lääkäriaikoja tarpeeksi. Ratkaisu seitsemän päivän hoitotakuun toteutumiseen, kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja terveyskeskuskriisin ratkaisuun löytyy palveluiden moniammatillisesta kehittämisestä.
    Hahtelan mukaan palveluprosesseja on jo kehitetty oikeaan suuntaan monissa terveyskeskuksissa. Avovastaanottotoiminnassa sairaanhoitajien itsenäistä työnkuvaa osataan jo hyödyntää. Sairaanhoitajan rooli hoidon tarpeen arvioinnissa on keskeinen: hän pystyy ohjaamaan potilaan oikealle ammattilaiselle ilman turhaa odottelua ja pompottelua. Tätä kannattaa Hahtelan mielestä vielä entisestään kehittää.
    Tuloksellisiksi, asiakaskeskeisiksi ja kustannustehokkaiksi toimintamalleiksi ovat osoittautuneet myös lääkäri–sairaanhoitaja-työparimalli, sairaanhoitajien asiakasvastaava -malli paljon palveluita tarvitseville ja monisairaille, hoitajavastaanotot, ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuskoulutuksen saaneiden sairaanhoitajien kouluttaminen, ja heidän määränsä lisääminen terveyskeskuksissa.  Myös kliinisen hoitotyön asiantuntijoilla voisi olla nykyistä vahvempi rooli terveyskeskusten hoitotyön kehittäjinä.   
    Hahtela näkeekin, että sairaanhoitajien merkitys tulevaisuuden sote-keskuksissa edelleen korostuu väestön vanhetessa ja kroonisten sairauksien lisääntyessä. Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan rooli on ollut hyvin keskeinen esimerkiksi Samarian terveyskeskuksessa Espoossa, jossa 70 prosenttia asiakkaista kulkee sairaanhoitajan kautta.
    Sairaanhoitajaliitto kannustaa päättäjiä satsaamaan sairaanhoitajien osaamisen maksimaaliseen hyödyntämiseen sote-keskusten kehittämisessä. Se voi tarkoittaa sairaanhoitajien lähettämistä lääkkeenmääräämiskoulutukseen, digikoulutukseen tai muuhun täydennyskoulutukseen. Se voi tarkoittaa hoitotyön esimiesten toimivallan ja määrän vahvistamista. Se voi myös tarkoittaa sen varmistamista, että sairaanhoitajakoulutus vastaa kaikilta osin tulevaisuuden haasteisiin.
    – Ja se tarkoittaa myös sairaanhoitajien arvon ja merkityksen tunnustamista sekä rahallista satsausta sen varmistamiseen, että meillä on ammattitaitoisia sairaanhoitajia töissä myös tulevaisuuden sote-keskuksissa.

    Hoitajat.net
    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt keskeyttää Pihlajalinna Oyj:n hoivakoti Ikipihlaja Annen toiminnan osittain. Sastamalassa Pirkanmaalla toimivan hoivakodin asiakas- ja potilasturvallisuus on vaarantunut merkittävästi.
    Ikipihlaja Anne -toimintayksiköstä tulee vähentää asiakaspaikkoja tänään siten, että toimintayksikön asiakaspaikkojen määrä on 15 ja toiminta tulee keskittää ainoastaan alakertaan 13.11.2019 mennessä. Asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja toimintayksiköstä pois siirtyvien asiakkaiden turvallisen siirtymisen vuoksi keskeyttämiselle on asetettu edellä mainittu siirtymäaika.
    Palveluntuottajan tulee kuitenkin välittömästi varmistaa se, että toimintayksikössä tällä hetkellä ja jatkossa asuvat asiakkaat saavat palvelutarpeidensa mukaisen hoidon ja hoivan jatkuvasti kaikkina vuorokauden aikoina.
    Keskeyttäminen on voimassa siihen saakka, kunnes aluehallintovirasto toisin päättää.
    AVIN PÄÄTÖS


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...