Jump to content

Kaikki tapahtumat

Tämä syöte päivittyy automaattisesti     

  1. Tunnin sisällä
  2. Attendo työnantajana

    Terveystalohan attendon osti. Muuttuuko mikään?
  3. Eilen
  4. Kuinka moni kotihoitaja haluaa työauton?

    Km-korvaus ei riitä auton kuluvien osien huoltoon/maksuun.
  5. Attendo työnantajana

    Riippuu siitä millä resurssilla asukkaat ovat sopimusten mukaan tulleet ja onko osa töistä, kuten siivous ja ruoan valmistus hoidettu miten.
  6. Kuinka moni kotihoitaja haluaa työauton?

    No, vaihtoehdossa jossa sopimuksessa edellytetään oman auton käyttöä minä haluan omallani ajaa, koska tarvitsen ne km-korvaukset auton ylläpitoon. Yksi tai kaksi firman autoa ns. pakkoajossa ei innosta, koska silloinhan en saa autosta joka minulla on pakko olla, mitään. Se on siis joko tai, on oltava autoja niin että minä en tarvitse ollenkaan omaa, eikä niinkuin meidän työnantajan malli että tässä auto jolla on pakko ajaa kerran viikossa (juuri niinä päivinä kun tulisi paljon kilometrejä), loppuajan kitkutan pätkäajoa omalla. Auto siis kiertää työntekijöiden kesken. Saan kilometrikorvauksia keskimäärin kuukaudessa 200-300€. Dieselillä jopa kannattavaa, vaikka laskee ajoneuvoveron mukaan. Tankillinen maksaa n. 80€ ja tällä ajan kuukauden sis. siviiliajot myös.
  7. Olisi kiva kuulla mitä nämä työtehtävät ovat? Voisi arvioida paremmin.
  8. Tutkinnon kriteerit hohun jakson ajalta tulee täyttyä. Näitä ovat ainakin perushoidolliset toimet( suihkutus,kuivitus,syöttäminen,hoiva jne) ja lääkkeen antaminen tutkinnon kriteerien mukaan, sekä lääkkeenjako. Paikalla missä nämä suoritat ei ole kovinkaan suurta merkitystä, vain sillä että kriteerit täyttyy. Käy läpi tutkinnon osat ko jaksolta ja perustele opettajalle miksi vaikeavammaisten lasten hoivakoti olisi riittävä näyttämään ammattitaitosi. Näin mä tekisin
  9. Kuinka moni kotihoitaja haluaa työauton?

    Niimpä ja laskeehan se auton arvokin mitä enemmän kilometrejä mittariin tulee. Ja osat on kuluvia joten aina enemmän joutuu huollattamaan ja ostamaan esim. uusia renkaita. Itsellä usein vuoron aikana tulee se 80km...kuoppaisia, kuraisia hiekkateitä pitkin...
  10. Suositus: Hoitohenkilöstön osaaminen saattohoidossa varmistettava

    Vepaaehtoistyöntekijäthän eivät siis korvaa hoitajia saattohoidossa, ovat potilaan ja perheen tukena ja seurana, eivät osallistu hoitotoimenpiteisiin eivätkä vastaa potilaan hoidosta
  11. Tottakai saa, täysin työnantajan määräysvallan alainen asia. Mikään laki ei kiellä, ainoastaan THL suositus sanoo ettei pitäsi. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129969/URN_ISBN_978-952-302-577-6.pdf?sequence Lisäksi lähihoitajan tehtävissä saa toimia kuka tahansa kenet työnantaja katsoo sopivaksi, koulutuksesta riippumatta. "Nimikesuojatuissa terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä voivat toimia muutkin kuin kyseiseen ammattiin opiskelevat henkilöt. Palkatessaan henkilön nimikesuojatun ammattihenkilön tehtäviin työnantaja vastaa siitä, että valitulla henkilöllä on edellytykset toimia kyseisissä tehtävissä." http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/opiskelijat Myöskään ammattiliitoilla ei ole mitään sanomista esim lääkehoitoon.
  12. Ei saa jakaa lääkkeitä, eikä antaa lääkkeitä. Jos työnantaja on määrännyt hoiva-avustajat tälläisiin tehtäviin, joutuu myös työnantaja asiasta ongelmiin, tietenkin jos asiasta joku viitsii liittoon tai valviraan ilmaista.
  13. Viime viikolla
  14. Terveystieteet

    viime vuonna oli monivalintaa/oikein väärin -väittämiä
  15. Terveydenhoitajan harjoittelu, itsenäiset vastaanottokäynnit

    Tämä on 1. Th-harjoittelu ja neuvolassa, olen saanut välillä tehdä itse vastaanottoja (viime viikosta lähtien) mutta en silti niin paljon kun haluaisin, koska opin parhaiten tekemällä itse enkä opi seuraamalla sivusta. Ohjaaja tulee aina lopussa paikalle. Nyt on 2 viikkoa jäljellä enää harjoittelua.
  16. Vastavalmistunut työelämään

    Pari vuotta tulee työelämässä, eikä vieläkään tunnu että osaan. Opiskelijoitakin oon jo joutunut ohjaamaan, vaikka en itsekään tiedä mistään mitään
  17. Terveydenhoitajan harjoittelu, itsenäiset vastaanottokäynnit

    Yleensä ekassa neuvolaharjoittelussa on opiskelija voinut tehdä itsenäisesti vastaanottoja harjoittelun loppuvaiheessa, yleensä ehkä (3-)4.-5. viikolla. Riippuu vähän opintojen vaiheestakin, onko aiempas kokemusta vastaanottotyöstä. Ota asia esiin ohjaajan kanssa ja sano, että haluaisit tehdä myös itsenäisesti niin että ohjaaja tulee vo:n lopussa vasta paikalle. Neuvolassa käyntien sisältö on aika vakio, niin se on turvallinen paikja harjoitella (esim. akuuttivastaanottoon verrattuna) ja samat asiakkaat palaavat kuitenkin aina uudelleen, niin unohtuneita asioita voi myöhemmilläkin käynneillä käydä läpi. Ja ohjaajalta voi kysyä hankalammista tapauksista. Jos ohjaaja on sitä mieltä, että taidoissasi olisi vielä parantamista, niin sekin olisi hyvä kuulla hyvissä ajoin ennen harjoittelun loppua. Kannattaa siis ottaa asia esiin.
  18. Hoitotyön punainen lanka

    viagra and woman viagra without a doctor prescription viagra viagra without a doctor prescription - viagra comparison levitra viagra viagra spam filter ciallis
  19. Terveydenhoitajan harjoittelu, itsenäiset vastaanottokäynnit

    Eiköhän ohjaaja halua varmistaa että omaat riittävät tiedot ja taidot, jotta voit toimia harjoittelun loppupuolella itsenäisemmin.
  20. Terveydenhoitajan harjoittelu, itsenäiset vastaanottokäynnit

    Missäs vaiheessa opintoja olet? Toisaalta ymmärrän ohjaajan kannan, opiskelijaa ei mielellään jätetä itsenäisesti tekemään käyntejä, sillä hän on kummiskin vastuussa sun toiminnasta. Nimittäin ei ole ensimmäinen kerta, kun tarkka th bongaa esim sydänvian tai ongelman ravitsemuksessa, mikä opiskelijalta saattaa mennä ohi.
  21. Mitä teet, kun potilas valittaa erikoista oloa? Case rva Virtala

    Casen ratkaisu: Mitä Jussin ja Hannan tulee huomioida rva Virtalan hoidossa? Mistä erikoisessa, huonossa olossa voi olla kyse? Rva Virtalan kokonaishoidossa tulee huomioida eteisflimmeri (FA) ja Marevan-hoito. Hoitotyön ammattilaisen tulee olla selvillä, milloin viimeisen INR-arvo ja Marevan-lääke on otettu? Rva Virtalan tapauksessa nämä lienee selvitettyjä jo ensiavussa, viimeistään kuitenkin ennen leikkausta. Kokonaishoidossa on huomioitava myös yleistila ja muistettava, että potilas kärsii flunssasta. Potilaan hoikkuus huomioitava niin ravitsemuksessa, nestehoidossa kuin lääkehoidossakin. Hoidon ja erityisesti toipumisen kannalta olennaista on potilaan aiempi pärjääväisyys ja omatoimisuus. Kuntouttava hoitotyö huomioi potilaan yksilöllisyyden ja toimintakyvynkoko hoidon aikana ja sen jälkeen. Alkuun hyvin käynnistynyt leikkauksesta toipuminen muuttuu yhtäkkiä, ja potilas valittaa ”erikoista oloa” – mikä mutkistaa asiaa? Jussin ja Hannan tulee osata pohtia syitä 1. huonovointisuudelle ja erikoiselle ololle: a. Opioidilääkitys. Opioidilääkitys aiheuttaa hyvin usein potilaalle huonovointisuutta, huimausta ja väsymystä, myös tunnetta, jota potilas saattaa kuvailla erikoiseksi oloksi. Tätä voidaan hoitaa pahoinvointilääkkein, ja olisi hyvä, jos opioideja ei käytetä huonovointisille potilaille. b. Yleistila. Potilaalla on ollut jo muutamien päivien aikana flunssaa, mikä saattaa aiheuttaa vanhuksen kohdalla yleistilan laskua ja sitä myötä huonovointisuutta. Katetri on otettu pois, voisiko kyseessä olla virtsatieinfektio? Vanhuspotilaan kohdalla tämä vaihtoehto tulee poissulkea. Virtsatieinfektio aiheuttaa myös sekavuutta (joskus jopa ainoana oireena)! c. Kipu. Kipu on yleinen huonovointisuuden, myös sekavuuden ja erikoisen olon aiheuttaja. Jussin ja Hannan tulee esimerkiksi VAS-menetelmää käyttäen tarkistaa potilaan kiputilanne ja lääkitä mahdollinen kipu lääkärin ohjeen mukaan. d. Kuume. Hoitajien tulee mitata lämpö. Leikkauksen jälkeen saattaa esiintyä lämpöilyä. Hoitajien tulee kuitenkin pohtia virtsatieinfektion tai flunssaan liittyvän infektion mahdollisuutta, olisiko rouvan flunssa voinut edetä? e. Onko potilaalla mahdollisesti jotain neurologisella puolella? Potilas on kaatunut ja vain lonkka on tutkittu ja hoidettu. Nyt hän valittaa epämääräistä ”erikoista oloa”. Onko varma, ettei potilas ole lyönyt päätään? Hoitajat tarkistavat potilaan tajunnan tason ja orientoitumisen aikaan ja paikkaan. 2. Korkealle verenpaineelle ja pulssille a. Kipu. Kipu nostaa verenpainetta ja sykettä miltei poikkeuksetta. VAS-menetelmää käyttäen hoitajat saavat tietoa potilaan kivun voimakkuudesta. b. Neurologia. Hoitajien tulee osata tarkistaa potilaan tajunnan taso, aikaan ja paikkaan orientoituminen. Miltä potilas näyttää? Onko aivoinfarktiin liittyvää(Marevan-lääkitys, leikkauspotilas, riskit kasvavat) c. Kuume. Kuume nostaa verenpainetta ja pulssia. Mikäli kuume on yli 38, suositellaan sen laskemista esim. Parasetamoli-valmisteilla. d. Muu? Hoitajien tulee tarkastaa leikkaushaavasidokset, ja kolmantena päivänä haavasidokset voidaan avata ja myös haava tarkastaa. Mikäli haavavuotoa on paljon, haavan ympäristö punoittaa, on turvonnut tai erite on märkäistä, on hyvä konsultoida kirurgia ja varmistaa, ettei kyseessä ole esim. haavainfektio. Miten Jussi ja Hanna toimivat tullessaan potilashuoneeseen, jossa rva Väänäsen tilanne on muuttunut? Mitä ”toimenpiteitä” on ensisijaisesti tehtävä? · Potilaskontaktin luominen – tarkkaile onko hereillä, onko orientoitunut, kerro keitä olette ja mitä tekemässä, mitä kello on, mitä tapahtuu seuraavaksi, kysy vointi ja tarkenna kysymyksin. · Potilas on paikoillaan paljon, huomioi yllä olevat verenpaineen ja sykkeen korkeus, yleistila ja huonovointisuus. Muista keuhkokuumeen mahdollisuus, muun infektion ja trombin mahdollisuus. · Toimenpiteet : mittaa RR ja pulssi, pohdittava monitorointia huonon yleistilan vuoksi! Kytke monitoriin, tarkista haavasidos, kysy/selvitä virtsaaminen, mittaa VAS, mittaa lämpö. · Huolehdi aamutoimista potilaan voinnin mukaan (ainakin aamulääkkeet!). · Konsultoi lääkäriä. · Tilaa mahdolliset lääkärin määräämät tutkimukset (oletettavasti ainakin PVK, CRP, PLV ja INR), valmistele potilas niihin. · Toteuta ja kirjaa potilaan hoito. Miksi potilaalle on määrätty Klexane-injektiot leikkauksen jälkeen? KLEXANE vaikuttaa kahdella tavalla: 1) Se estää olemassa olevien verihyytymien suurenemista. Tämä auttaa elimistöäsi niiden pilkkomisessa ja estää niitä aiheuttamasta haittaa sinulle. 2) Se estää veritulppien muodostumista verisuonistossa. KLEXANE-valmistetta käytetään hoitamaan jo syntyneitä veritulppia, tässä tapauksessa estämään veritulppien muodostumista laskimoissa ennen ja jälkeen leikkauksen. Lääkettä voidaan käyttää myös, jos potilaalla on äkillinen sairaus, jonka vuoksi hän ei voi liikkua tavalliseen tapaan, tai jos potilaalla on epästabiili sepelvaltimotauti (tila, jossa sydän ei saa riittävästi verta) sekä sydänkohtauksen jälkeen. Laskut: Potilas saa 10 ml fentanyylikipulääkettä jonka vahvuus on 50 mikrogrammaa/ml. Lääke annostellaan infuusion kautta nopeudella 5ml/h. Kuinka monta milligrammaa fentanyylia potilas saa yhdessä tunnissa? Vastaus: 1ml kipulääkettä =50 mikrogrammaa fentanyyliä  5ml/h x 50 mikrogrammaa = 250 mikrogrammaa 250 mikrogrammaa = 0.25mg fentanyyliä Leikkauspotilas saa Klexane cum conservans – injektionestettä 40 mg x1 yhteensä 7 vuorokauden ajan. Injektionesteen vahvuus on 100 mg/ml. a) montako millilitraa on kerta-annos? 40mg = 100mg x 1ml 100x= 40  x= 0.4  Kerta-annos on 0.4ml b) Injektionesteen pakkauskoot ovat 3 ml ja 10 ml (säilyy avattuna 28 vrk). Kummasta pakkauksesta annokset on järkevämpää antaa? 7 x 0.4ml = 2.8ml (koko viikon määrä)  Järkevintä on antaa 3ml pakkauksesta. Potilaalle on tiputettava 1200 ml infuusionestettä 4 tunnin aikana. Millä tiputusnopeudella (gtt/min) annat infuusionesteen? 4 tuntia = 60 min x 4 = 240 min 1ml =20 gtt 1200 ml x 20 gtt = 24 000 gtt 24 000 gtt / 240 min = 100 gtt/min Miten selvisit casesta? terv. Minna ...Ja vielä ratkaisu juuri rouva Virtalan tapaukseen: Opiaatit ja VTI. Myös keuhkoista hienoista rahinaa, ei kuitenkaan keuhkokuumetta. Kipulääkitystä tulee tehostaa ilman opiaatteja, VTI tulee hoitaa iv-antibiootein (koska taustalla operaatio), herkkyys tulee testata. Minna
  22. Hei, Laitan tämän tännekin. Opiskelen terveydenhoitajaksi ja minulla on menossa neuvola-harjoittelu. Ongelma on se, että ohjaaja ei ole antanut minun pitää niin paljon kun haluaiisn käyntejä itsenäisesti, vaikka niin koen oppivani parhaiten. Suurin osa opiskelukavereista on pitänyt täysin itsenäisesti käyntejä viikkoja. Miten muilla th:ksi opiskelevilla, oletteko harjoitteluissa pitänyt miten paljon käyntejä itsenäisesti vai onko ohjaaja ollut koko ajan vieressä?
  23. Hei, Opiskelen terveydenhoitajaksi ja minulla on menossa neuvola-harjoittelu. Ongelma on se, että ohjaaja ei ole antanut minun pitää niin paljon kun haluaiisn käyntejä itsenäisesti, vaikka niin koen oppivani parhaiten. Suurin osa opiskelukavereista on pitänyt täysin itsenäisesti käyntejä viikkoja. Miten muilla th:ksi opiskelevilla, oletteko harjoitteluissa pitänyt miten paljon käyntejä itsenäisesti vai onko ohjaaja ollut koko ajan vieressä?
  24. Työpaikat

    Työpaikkaa haettaessa kannattaa kiinnittää huomiota moneen seikkaan. Monet isot firmat haukutaan useasti pystyyn eikä varmasti suotta. Totean tämän oltuani töissä perheyrityksessä, jossa mikään asia ei mennyt lakien tai pykälien mukaan. Nykyään minulla on esimies jolle kaikki työntekijät ovat samanarvoisia, kaikilla työntekijöillä samalla koulutuksella on sama palkka, peruspalkka inasen pienempi mutta lisät pyörii, työterveyshuolto, kaikille työntekijöille on samat virike/harraste-edut, asiat tehdään kaikkien lakien ja pykälien mukaan. Lisäksi paljon asioita liittyen itse hoitotyöhön! En suosittele Tuposvilla oy:tä!!!!!!
  25. klotsapiini: Leponex

    Kyllä sillä taitaa olla merkitystä, miksi niitä pitoisuuksia muuten otettais? Olen nähnyt tilanteita, joissa potilas oireilee ja pitoisuus alakantissa. Ja taas toisin päin, että pitoisuus yläkantissa ja tällöin vähennetty lääkitystä!
  26. Mielenterveys ja päihteet – kaveria ei työpaikalla jätetä?

    Työelämän vaatimukset ja työntekemisen tapa ovat muuttuneet viime vuosina nopeasti. Työpaikoilla käytetään yhä enemmän tekniikkaa ja digiyhteyksiä. Etätyöt yleistyvät nopeasti, myös muun muassa nettiauttamisessa ja vanhusten hoitotyössä. Aivojen tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat työssä kuin työssä kasvaneet. Tietyt tekijät, kuten ponnistelujen ja palkitsevuuden välinen epäsuhta, voivat lisätä mielenterveyteen liittyviä oireita 20–80 prosentilla. Siksi työssäjaksamisesta ja työntekijän hyvinvoinnin tukemisesta on syytä puhua työpaikalla uupumatta. Kun työnteon vaatimukset kasvavat, lievästäkin mielenterveyden häiriöstä tai hieman runsaammasta päihteiden käytöstä saattaa aiheutua haittaa työssä. Mielenterveyden häiriöt tai liiallinen päihteiden käyttö voivat heikentää työstä suoriutumista, eikä työpäivistä selviytyminen tai palautuminen ole itsestään selviä asioita. Esimerkiksi oppiminen, muistaminen ja keskittymiskyky voivat olla tällöin kortilla. Tapaturma-alttiuskin voi työssä ja vapaa-ajalla lisääntyä. Terveysmuutokset vaarantavat erityisesti sosiaali- ja terveysalalla työskenneltäessä helposti potilas- ja työturvallisuuden. Ne lisäävät myös työnantajalle kalliita sairauspoissaoloja. Jos sijaisia ei syystä tai toisesta saada sairastuneen työntekijän tilalle, kuormittuvat puolestaan työkaverit. He tekevät usein sosiaali- ja terveysalalla poissaolijoiden työt omiensa lisäksi. Kiire, vähäiset vaikutusmahdollisuudet ja epäoikeudenmukaisuus ovat omiaan lisäämään mielenterveyshäiriöiden riskiä työssä. Runsas alkoholin käyttö voi puolestaan olla keino yrittää hallita työstressiä, alentunutta mielialaa, liiallisia työvaatimuksia ja ylimitoitettua työmäärää. Jopa joka kolmannen työntekijän on arvioitu kuuluvan porukkaan, jolle alkoholin käyttö aiheuttaa terveysriskejä. Heiltä kuultu lausahdus kuluu usein: raskas työ, raskaat huvit. Ei ole työntekijää, joka ei toivo tulevansa kohdelluksi reilulla tavalla työssään. Asiaan kannattaa siksi kiinnittää erityistä huomiota. Vähäinen oikeudenmukaisuus kun lisää muun muassa työntekijöiden alkoholin suurkulutuksen riskiä. Huono työilmapiiri, epäoikeudenmukaisuus ja kiusaaminen taas lisäävät työntekijöiden masennuksen esiintymisen riskiä. Huonon työilmapiirin lisäksi vähäinen sosiaalinen pääoma ja työn asettamat suuret vaatimukset lisäävät mielialalääkkeiden käyttöä. Samoin voivat vaikuttaa huonot vaikutusmahdollisuudet ja työkavereilta saatu vähäinen tuki. On hyvä muistaa, että alkoholisairauksien takia sairaalahoitoon joutuneista ja kuolleista ihmisistä suurin osa on eri työntekijäammateista. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään heistä, erityisesti väestön ikääntyessä. Monella heistä on myös perhettä ja lapsia, joille tragedia on melkoinen ja menetykset korvaamattomia. Edellä mainituista syistä mielenterveyden häiriöiden ja alkoholin käytön ehkäisy on koko työpaikan yhteinen asia. Ensisijaisesti se kuuluu työntekijälle, työkavereille ja esimiehille. Näissä asioissa toivoisi enemmän kaveria ei jätetä -asennetta. Mutta tarjoaako työelämä meille riittävästi mahdollisuuksia ja keinoja ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen? Lähteet Ferrie JE ym. 2006. Injustice at work and incidence of psychiatric morbidity. Occupational and Environmental Medicine63(7):443–450. Holmberg J. 2016. Hoitajana mielenterveys- ja päihdehoitotyössä. Helsinki: Edita. Kivimäki M ym. 2007. Effort-reward imbalance, procedural injustice and relational injustice as psychosocial predictors of health: complementary or redundant models? Occupational and Environmental Medicine 64(10):659–65. Kivimäki M ym. 2003. Organisational justice and health of employees: prospective cohort study. Occupational and Environmental Medicine60(1):27–34. Kivimäki M ym. 2003. Association between organizational inequity and incidence of psychiatric disorders in female employees. Psychological Medicine 33(2):319–26. Kivimäki M ym. 2003. Workplace bullying and the risk of cardiovascular disease and depression. Occupational and Environmental Medicine 60(10):779–783. Kouvonen A, Kivimäki M, Elovainio M, Väänänen A, De Vogli R, Heponiemi T, Linna A, Pentti J, Vahtera J. 2008. Low organizational justice and heavy drinking: a prospective cohort study. Occupational and Environmental Medicine 65(1):44–50. Perkiö-Mäkelä M, Kauppinen T (toim.). 2012. Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset. Työ ja ihminen. Tutkimusraportti 41. Helsinki: Työterveyslaitos. Saatavana www.ttl.fi. Sinokki M ym. 2009a. The association of social support at work and in private life with mental health and antidepressant use: the Health 2000 Study. Journal of Affective Disorders 115(1–2):36–45. Sinokki ym. 2009b. The association between team climate at work and mental health in the Finnish Health 2000 Study. Occup Environ Med 66(8):523–528. Stansfeld S, Candy B. 2006. Psychosocial work environment and mental health – a meta-analytic review. Scandinavian Journal of Work, Environment and Health 32(6 special issue):443–462. Virtanen M ym. 2007. Work stress, mental health and antidepressant medication findings from the Health 2000 Study. Journal of Affective Disorders 98(3):189–97. Ylipaavalniemi ym. 2005. Psychosocial work characteristics and incidence of newly diagnosed depression: a prospective cohort study of three different models. Social Science & Medicine 61(1):111–122.
  27. Mitä teet, kun potilas valittaa erikoista oloa? Case rva Virtala

    Hei,hienoa, kiitos vastauksesta, ollaan tosi hyvin jäljillä terveisin Minna
  1. Load more activity
×