Jump to content
MAINOS

Search the Community

Showing results for tags 'uutiset'.

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Opiskelu
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Työpaikat
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
  • Erikoisalat
    • Akuutti- ja ensihoito
    • Bioanalytiikka
    • Farmakologia
    • Juoksuhauta
    • Pediatria
    • Perioperatiivinen
    • Radiografia
    • Synnytys ja naistentaudit
    • Terveydenhoitotyö
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

  1. Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi. Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen. – Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa, kertoo tutkimuspäällikkö Merit Melin THL:n tiedotteessa. Tutkittavat olivat sairastaneet koronavirustaudin keväällä 2020 Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan keväällä 2020. Tartunta oli todennettu PCR-testillä, minkä jälkeen heillä ei ollut todettu uutta koronavirustartuntaa eivätkä he olleet saaneet koronavirusrokotetta ennen näytteenottoa. Yhteensä 1292 henkilöltä tutkittiin vasta-aineet puolen vuoden kuluttua tartunnasta ja 367 henkilöltä vuoden kuluttua. Puolen vuoden jälkeen tutkituista 15 prosentilla ja vuoden jälkeen tutkituista 13 prosentilla oli ollut sairaalahoitoa vaativa, vakava koronavirustartunta. Vakavan, sairaalahoitoa vaatineen taudin sairastaneilla vasta-aineiden määrä oli merkittävästi korkeampi kuin lievän taudin sairastaneilla. Kaikilla vakavan taudin sairastaneilla oli neutraloivia vasta-aineita vielä vuoden jälkeen. – Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koronavirustartunnan jälkeen neutraloivat vasta-aineet ja suoja uutta tartuntaa vastaan säilyvät pitkään, jos vasta-aineiden määrä on alun perin ollut korkea, Melin sanoo. Vasta-ainetaso virusvariantteja vastaan matalampi Tutkimuksessa selvitettiin myös vasta-aineiden kykyä neutraloida muuntuneita virusmuotoja. Neutraloivien vasta-aineiden määrä Alfa-muunnosta vastaan oli viruksen kantamuotoon verrattuna hieman matalampi ja Beeta- ja Delta-muunnoksia vastaan merkittävästi matalampi. Etenkin lievän taudin sairastaneilla vasta-ainetaso virusmuunnoksia vastaan oli heikentynyt. Virusmuunnosten aiheuttamia tartuntoja on todettu myös rokotetuilla sekä yhden että kahden rokoteannoksen jälkeen. Rokotteet antavat kuitenkin hyvän suojan virusmuunnoksien aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa vastaan. – Tartunnan tai rokottamisen seurauksena muodostunut suoja vakavaa tautia vastaan perustuu vasta-aineiden lisäksi myös soluvälitteiseen immuniteettiin ja muistisoluihin, jotka aktivoituvat ja tuottavat vasta-aineita kohdatessaan taudinaiheuttajan, Melin täsmentää. Persistence of neutralizing antibodies a year after SARS-CoV-2 infection
  2. Näyttelijä Riku Nieminen vaatii Twitterissä hoitajille työn vaativuutta vastaavaa palkkaa. – Mietin, pitäisiköhän hoitajien palkkatasoa, joka pohjoismaisessa vertailussa laahaa muiden maiden perässä kirkkaasti, vaan siis niinku - nostaa? Että ihan korotus siihen palkkaan, Finlandiatalon sinisten valojen ja apisten sijaan. Ratkeaisikohan hoitajapula sillä? Mene ja tiedä, hän pohtii. Nieminen olisi valmis maksamaan enemmän veroja, jotta korotukset olisivat mahdollisia. Kun häneltä kysyttiin kuinka monta prosenttia, "vaikka 2", vastasi Nieminen – Jos palkka vastaisi edes jollain tasolla työn vaativuutta ja raskautta niin niitä töitä jaksaisi ihmiset myös tehdä, pohtii Nieminen.
  3. Enemmistö lääkäreistä olisi valmis kieltämään joitain ns. vaihtoehtohoitoja lailla, ilmenee Taloustutkimuksen Lääkäriliitolle ja Nuorten Lääkärien Yhdistykselle tekemästä tutkimuksesta. Kriittisintä lääkärien suhtautuminen on henkiparannukseen, homeopatiaan ja reikihoitoon. – Niiden tarjoamista pidetään ihmisten pettämisenä. Kärsijöinä ovat usein muutenkin haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, joiden terveyden katteettomat lupaukset voivat vaarantaa. Terveydenhoidon pitäisi aina perustua tutkittuun tietoon, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki. – Uskomushoidoista on tullut arkipäivää, eikä niitä lainsäädännöllä hävitetä kokonaan. Kuitenkin haavoittuvimpia potilasryhmiä, kuten syöpäsairaita lapsia tai vaikeaa mielenterveyden häiriötä sairastavaa vanhusta olisi syytä hoitaa terveydenhuollon ammattilaisen toimesta luotettavien hoitokäytänteiden mukaan, Nuorten Lääkärien Yhdistyksen puheenjohtaja Jesper Perälä selventää. Tutkimuksesta ilmenee myös, että ylivoimainen enemmistö suomalaisista pitää terveysasioissa luotettavimpina asiantuntijoina alan tutkijoita ja koulutettuja ammattilaisia. Väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 60 prosenttia vastaajista ja jonkin verran samaa mieltä 22 prosenttia vastaajista. – Koronavirukseen liittyvässä uutisoinnissa ja tiedottamisessa olemmekin nähneet paljon tutkijoita ja lääkäreitä, mikä kertoo myös osaltaan siitä, että heihin luotetaan, Perälä iloitsee. Joihinkin ns. vaihtoehtohoitoihin lääkärit suhtautuvat sallivammin, ja he olisivat valmiita harkitsemaan niiden laajempaa käyttöä myös lääkärin työssä. Esimerkiksi akupunktion laajempaa käyttöä harkitsisi noin 40 prosenttia lääkäreistä. Vähintään joka neljäs lääkäri harkitsisi myös lymfahieronnan, kiropraktiikan tai ravintolisien käyttöä. Lääkärikunta on halukas keskustelemaan potilaiden kanssa heidän käyttämistään vaihtoehtohoidoista ja tarvittaessa valmis kertomaan niiden vaaroista. Tutkimuksessa tämän väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 57 prosenttia vastaajista ja jonkin verran samaa mieltä oli 33 prosenttia vastaajista. – Eettisissä ohjeissammekin pidetään tärkeänä, että potilaat uskaltavat kertoa lääkärille kaikista käyttämistään hoitomuodoista. Siksi lääkärin ei pidä tuomita vaan sen sijaan pyrkiä mahdollisimman avoimeen vuoropuheluun potilaansa kanssa, Myllymäki sanoo. Taloustutkimus toteutti 11.–30.5. Suomen Lääkäriliiton toimeksiannosta kaksi erillistä kyselytutkimusta, jotka liittyvät Lääkäriliiton Tutkitun tiedon teemavuoteen. Toinen kyselyistä suunnattiin lääkäreille ja toinen suomalaiselle aikuisväestölle. Tutkimukseen kutsuttiin 5000 työikäistä lääkäriä, joista siihen vastasi 834 lääkäriä. Aikuisväestölle suunnattu tutkimus toteutettiin internet -paneelissa 11.–17.5. Kutsut lähetettiin 8095 henkilölle ja siihen vastasi 1414 henkilöä. Tutkimustulokset
  4. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto määrää Liljanne-Kodin huolehtimaan, että Mertokarin yksikössä lääkehoito on turvallista ja henkilökunta ammattitaitoista. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston selvitysten mukaan Liljanne-Koti Oy:n Mertokarin toiminnassa on toistuvasti ollut suuria puutteita. Palveluntarjoaja ei ole aluehallintoviraston neuvonnasta ja ohjauksesta huolimatta korjannut toimintaansa. Aluehallintovirasto määrää, että Liljanne-Koti Oy:n Mertokarin yksikössä lääkehoidon tulee olla turvallista. Yksikössä tulee olla kokoaikainen vastuuhenkilö, joka tosiasiallisesti vastaa yksikön toiminnasta. Hänen on huolehdittava, että henkilökunnalla on tehtäviinsä vaadittava ammattitaito. Henkilökuntamitoitus on vastattava asiakkaiden palvelutarpeita. Kaikki toiminnan epäkohdat pitää korjata välittömästi. Mertokarin valvonta jatkuu, kunnes toiminta on luvan- ja lainmukaista. Valvonnan aikana yksikköön ei saa ottaa uusia asiakkaita. Liljanne-Koti Oy:n Mertokarin yksikkö saa tuottaa tehostettua palveluasumista vanhuksille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdekuntoutujille. Lähde: AVI
  5. Jonoa sekä erikoissairaanhoidon osastoille että perusterveydenhuollon jatkohoitopaikkoihin on nyt huomattavan paljon. – Pitkäaikainen helle on aiheuttanut ruuhkautumisen. Perusterveydenhuollolla on vaikeuksia ottaa potilaita päivystyksestä, sanoo HUS Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrén. Pitkiin jonotuksiin on nyt syytä varautua. HUSissa toivotaan, että ellei kyseessä ole hätätilanne, otetaan ensimmäiseksi yhteyttä päivystysavun numeroon 116 117. Lisäksi päivystyksen kautta voi hakea palvelusetelin yksityiselle puolelle. Auringolta suojautuminen, asunnon viilentäminen mahdollisuuksien mukaan sekä nesteen (kuten kivennäisvesi) riittävä nauttiminen ovat helleaallon keskellä erittäin keskeisiä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, neuvoo HUS tiedotteessaan.
  6. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston mukaan Hoivakymppi Oy:n Hannun Linnan toimintayksikössä ei ole ollut tarpeeksi henkilökuntaa eikä vaadittavaa vastuuhenkilöä. Lisäksi toimintayksikön asiakkaiden itsemääräämisoikeutta on laiminlyöty. Aluehallintovirasto määrää Hoivakymppi Oy:n korjaamaan toiminnan epäkohdat viipymättä. Hoivakymppi Oy:n on huolehdittava elokuun loppuun mennessä, että Hannun Linnassa on sen lupaa vastaava henkilöstö. Lisäksi toimintayksikön omavalvontasuunnitelma tulee päivittää. Palveluntarjoajan on myös välittömästi huolehdittava, että Hannun Linnan toiminta täyttää asiakkaiden itsemääräämisoikeutta koskevan lain edellytykset. Hoivakymppi Oy:n Hannun Linna -toimintayksikkö on Tampereella sijaitseva aikuisten kehitysvammaisten yksikkö, jolla on lupa tehostetun palveluasumisen tuottamiseen 21 asiakkaalle. Lisäksi yksikkö tuottaa tukiasumista kuudelle kehitysvammaiselle asiakkaalle. Aluehallintoviraston saamien selvitysten perusteella Hannun Linnan palvelumitoitus on 1.2.-31.3.2021 selvästi alittanut luvan edellyttämän henkilöstömäärän. Lisäksi ajalla 19.4.-20.6.2021 henkilömitoitus on ollut luvanmukainen vain muutamana päivänä. Hoivakymppi ei ole myöskään huolehtinut, että Hannun Linnassa on ollut lain vaatima vastuuhenkilö. Hoivakymppi saa huomautuksen myös asiakkaiden itsemääräämisoikeutta koskevan lain laiminlyömisestä. Epäkohdat ovat merkittävästi heikentäneet Hannun Linnan palvelun laatua ja vaarantaneet asiakasturvallisuuden. Lähde.
  7. Toimitusjohtaja Juha Tuominen jää työkyvyttömyyseläkkeelle 1.8.2021 alkaen, kertoo HUS tiedotteessaan. Juha Tuominen on sairastanut vuosikymmenien ajan vähäoireista MS-tautia. Taudin nyt uudelleen aktivoiduttua Tuominen on jäänyt sairauslomalle 5.7. alkaen lääkärien suosituksesta. HUSin toimitusjohtajan tehtäviä hoitavat toistaiseksi hallintosäännön mukaisesti johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ja tämän ollessa estynyt tai poissa hallintojohtaja Lauri Tanner.
  8. Lähihoitajaksi opiskeleva oppisopimusopiskelija voidaan tietyin edellytyksin laskea mukaan henkilöstömitoitukseen vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa, kertoo Valvira tiedotteessaan. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että opiskelijalla on työsopimus toimintayksikön kanssa sekä opintojen kautta hankittu riittävä osaaminen. Työnantajan tehtävä on vanhuspalvelulain mukaisesti arvioida, milloin oppisopimusopiskelijan osaaminen hoidon ja huolenpidon tehtävissä on riittävää, jotta hänet voidaan laskea mukaan henkilöstömitoitukseen. Osaamista on arvioitava suhteessa tutkinnon perusteisiin, ammattihenkilölainsäädännön edellyttämään osaamiseen ja työpaikan osaamistarpeisiin. Vastuu opiskelijan riittävästä osaamisen arvioinnista on aina työnantajalla. Opiskelijan työskentely yksin työvuorossa on lain vastaista. Oppisopimusopiskelijan tekemä siivous, pyykki- tai ruokahuolto tai muut välilliset tehtävät opintojen edellyttämän tuntimäärän ohella lasketaan välilliseen työhön. Valvontaviranomaiset käyttävät näitä ohjeita lakisääteisen henkilöstömitoituksen valvonnan pohjana. Vähimmäishenkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa säädetään vanhuspalvelulaissa (finlex.fi). Laki edellyttää toimintayksikössä henkilöstöä, jonka määrä, koulutus- ja tehtävärakenne vastaavat yksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Lähde: Valvira
  9. Pohjois-Pohjanmaalla asuvien ikääntyneiden kotihoitoa vahvistetaan Oulun yliopiston GeroNursing Centren (GNC) ja POPsoten IKÄ-hankkeen uraauurtavalla yhteistyöllä. Vuoden 2021 loppuun mennessä 600–700 hoitotyön ammattilaista kehittää kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamistaan täydennyskoulutuksella. GNC voitti POPsote IKÄ-hankkeen kilpailutuksen kuntoutumista edistävän hoitotyön koulutuksen toteutuksesta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Mittavassa yhteistyössä täydennyskoulutetaan alalla toimivia ammattilaisia GNC:n kehittämällä GeroNurse -verkkokoulutuksella. GNC on Suomen ensimmäinen ikääntyneiden kuntoutumista edistävään hoitotyöhön keskittyvä tutkimus- ja osaamiskeskus, joka tarjoaa täydennyskoulutusta kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja sairaalan hoitohenkilöstölle, omaishoitajille, vapaaehtoistyöntekijöille, alalle hakeutuville sekä ikääntyneille itselleen. Kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteena on parantaa ja tukea ihmisen jokapäiväistä elämää sekä muuttaa hoitamisen filosofiaa passiivisesta, hoitajalähtöisestä toimintatavasta kohti aktiivista, ikääntyneen toimintakykyä lisäävää ja ylläpitävää toimintaa. – Toimintakykyä voidaan tukea ikääntyneiden kotona monin päivittäiseen elämään liittyvin tavoin, joilla lisätään fyysistä aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Kotona tapahtuneen kuntoutuksen on todettu lyhentävän kotikäyntien kestoa, vähentävän palveluiden käyttöä sekä pienentävän kustannuksia verrattuna tavanomaista hoitoa saaneisiin ikääntyneisiin. Tutkimusten mukaan kuntoutumista edistävän hoitotyön hyvin johdettu käyttöönotto vähentää hoitohenkilökunnan sairauspoissaoloja, lisää työhyvinvointia ja työhön sitoutumista, GNC:n tutkijatohtori Sinikka Lotvonen kertoo. POPsoten IKÄ-hanke on kerännyt ikääntyvien tarpeita ja kokemuksia tiiviissä yhteistyössä maakunnallisen järjestöverkoston ja Muistiliiton kanssa. ”Kartoituksissa esiin nousee selvästi, että ikääntyvät eivät halua olla kohteita, joille joku suunnittelee palvelua ja kuntoutusta. He haluavat olla aktiivisia toimijoita ja oman elämänsä suunnittelijoita myös silloin, kun kaikki hyvän elämän edellytykset eivät ole aivan kohdillaan”, POPsoten IKÄ-hankkeen projektikoordinaattori Satu Kangas kertoo. – GeroNursingCentren koulutus ja yhteiskehittämisen mahdollisuus auttavat meitä ikääntyvien palvelujen työntekijöitä olemaan tukena ja mahdollistajina silloin, kun tulevan hyvinvointialueemme ikääntyvä henkilö kamppailee haasteellisemman elämäntilanteen kanssa. Henkilökunnan laaja koulutuskokonaisuus on mukana viitoittamassa tietä sote-uudistuksen sisällöille tulevaisuudessa, Kangas jatkaa. POPsote-hankkeessa kehitetään Pohjois-Pohjanmaan ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluita yhdessä alueen kuntien ja sote-organisaatioiden kanssa. Tavoitteena on parantaa paitsi palvelujen saatavuutta myös niiden laatua, kun painopistettä siirretään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Samanaikaisesti vahvistetaan ikääntyvien kanssa työskentelevien ammatillista osaamista.
  10. Nyt on nuorten aika tehdä päätös siitä, ottavatko he koronarokotteen käsivarteensa. Nuorten rokotusinto on korkealla: Tilastokeskuksen Kansalaispulssin mukaan alle 30-vuotiaista valtaosa aikoo ottaa rokotteen tai on jo ottanut sen. Muusikoksi vuosi sitten valmistunut ja juuri siviilipalveluksensa päättänyt rovaniemeläinen Janne Sarvi on yksi heistä. Hän oli heti koronarokotteesta täysin varma. – Minulle on ollut pandemian alusta asti itsestäänselvyys, että otan rokotteen. En ole kaivannut enempää tietoa rokotteiden turvallisuudesta ja mahdollisista sivuvaikutuksista. Minun mielestäni rokotteen ottamisen hyvät puolet peittoavat siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat, pohtii 21-vuotias Sarvi. Sarvi ei kuulu siihen pieneen joukkoon nuorista, jotka vielä empivät koronarokotteen ottamista tai ovat jo päättäneet kieltäytyä rokotteesta. – Muusikkona kaipaan todella paljon normaaliin. Rokotteella voimme varmistaa elävän musiikin tapahtumien elpymisen. Itsekin olen ostanut jo liput syksyn Elton Johnin konserttiin sekä ensi kesän Eric Claptonin konserttiin. Toivon todella, että nämä huippukeikat voidaan toteuttaa, hän sanoo. Rokotepisteen sujuvuus on tarkan työn tulosta Lappican työterveyshoitaja Nea Oikariselle Janne on yksi päivän 80::sta rokotettavasta. – Kun laskee, että työskentelen tässä pisteessä yhteensä 10 päivää, piikitän rokotteen noin 800:lle rovaniemeläiselle. Meitä on joka päivä yhtä aikaa töissä 8-9 hoitajaa, joten koko joukon päivätahti on 700 rokotteen luokkaa, laskeskelee Oikarinen. Koronarokottaminen on saatu toimimaan Rovaniemellä tehokkaasti. Kaupungintalon rokotuspisteen läpi on kulkenut tuhansia tyytyväisiä kaupunkilaisia. Tuskin mikään sote-palvelu aiemmin on saanut osakseen yhtä paljon kiitoksia. – Kyllä tämä on ollut melkoinen palapeli, jonka onnistuminen on ollut tarkan työn tulosta. Hyvä palaute on auttanut jaksamaan alati vaihtuvissa tilanteissa, sanoo pakettia kasassa pitävä palveluesimies Arja Saarinen. Saarinen haluaa erityisesti kiittää vapaaehtoisia, jotka opastavat rokotuspaikalla. SPR:n vapaaehtoiset myös jututtavat rokotettavia ja luovat hyvää tunnelmaa. Myös opiskelijoita ja tuoreita ylioppilaita on ollut ohjaamassa asiakkaita ja kirjaamassa rokotustietoja. – Ihmiset ovat olleet todella tyytyväisiä. Lämmin vastaanotto ja selkeä ohjeistus rokotepaikalla vie pois jännitystä. Erityisesti hyvä palaute auttaa hoitohenkilöstöä jaksamaan haastavien aikojen läpi, Saarinen toteaa. Lähde: Rovaniemen kaupunki
  11. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan noin joka kolmas sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä kokee työmääränsä kasvaneen ja pelänneensä oman terveytensä puolesta.  Työn kuormittavuutta lisäävät vaikutukset ovat kasautuneet etenkin nuorille, työntekijäasemassa toimiville ja tietyille ammattiryhmille: röntgenhoitajille, sairaanhoitajille, laboratoriohoitajille ja laboranteille sekä lähi- ja perushoitajille.  Vaikka koronakuorman on aiemminkin tiedetty kasautuvan tietyille työntekijäryhmille, tutkijat pitävät nyt työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemista aiempaakin tärkeämpänä.  – Korona on aiheuttanut lisäkuormitusta ennestään kuormittuneessa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja monen työntekijän jaksaminen on veitsenterällä, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta korostaa.   – Nyt kun sote-uudistus viimein etenee, on sen onnistumista tuettava määrätietoisella työhyvinvoinnin johtamisella. Muuten on suuri vaara, että työntekijöiden jaksamisongelmat romahduttavat toiminnan uudistamisen, Laitinen arvioi.  Erikoistutkija Kirsikka Selanderin mukaan hätkähdyttävintä koronakuorman kasautumisessa ovat nuorten tulokset.  – Ammatista riippumatta nuorimmat, eli alle kolmekymppiset, kertovat kohdanneensa lisäkuormitusta vanhempia ikäryhmiä useammin. Kun tämän yhdistää toiseen Mitä kuuluu -tulosten huolestuttavaan tietoon, että nuorimmat sote-ammattilaiset palautuvat heikoimmin, joutuu kysymään, miten me saamme alle kolmekymppiset pysymään alalla?  Nuorimpien työntekijäryhmien heikentyvä jaksaminen ja palautuminen lisäävät huolta sote-alan veto- ja pitovoimasta.   Korjaustoimissa tarvitaan osaavaa johtamista Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että nykyisellä johtamisella sote-alan kasautuvaa kuormitusta ei saada korjatuksi.  – Nyt pitää työhyvinvoinnin johtamiseen panostaa määrätietoisesti. Vuosittain tehtävän työhyvinvointikyselyn tulokset antavat osviittaa keihin pitää kohdistaa ja millaisia toimenpiteitä. Näemme seuraavista tuloksesta, miten näissä toimenpiteissä onnistutaan, Laitinen ehdottaa.  Kuormituksen takana on monta tekijää Sote-alan ammattilaisten kokemassa kuormituksen kasvussa kyse ei ole vain tuntemuksista. Mitä kuuluu -tuloksissa erilaiset mittarit kertovat konkreettisia esimerkkejä kuormitusta lisänneistä tekijöistä. Tekijöitä on monia.  – Korona on vaatinut työntekijöiltä joustoa. Pienessäkään nuhassa ei ole saanut tulla töihin, minkä vuoksi muut ovat joutuneet venymään ja paikkaamaan työvoimapulaa. Samalla lomia on voinut jäädä pitämättä, jotta on pystytty vastaamaan hoivan tarpeeseen, Selander avaa tuloksia. Tutkijat muistuttavat tulosten painoarvoa tilanteessa, jossa sote-uudistus edellyttää myös venymistä monilta ammattiryhmiltä.  – Voimakkaimmin korona on kurittanut niitä, jotka ovat jollain lailla taudin kanssa tekemisissä. Sairaanhoitajat, lähi- ja perushoitajat potilaiden hoivaamisen myötä, sekä laboratorio- ja röntgenhoitajat, jotka kuvaavat ja tutkivat näytteitä. Nämä ovat ammattiryhmiä, joiden jaksamisesta sairaanhoitopiirien johtajien tulisi olla erityisen huolestuneita, Selander muistuttaa.  Mitä kuuluu -kyselytutkimus Tiedot ovat peräisin syksyllä 2020 kerätystä sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kyselyaineistosta. Tutkimuksessa pyrittiin kuvaamaan, millaisia työhön liittyviä muutoksia koronapandemia on tuonut sote-henkilöstölle. Kyselyyn osallistui runsas 22 500 sote-ammattilaista eri ammattiryhmistä, vastausprosentti oli 67.  Selander, K., Nikunlaakso, R., Sipponen, J., Niemi, M., Olin, N., Laitinen, J. (2021) Sosiaali- ja terveysalan kasautuva koronakuorma: kyselytutkimus Suomen tilanteesta syksyllä 2020. Tutkiva Hoitotyö 19(2), 30-37.
  12. Pietarin jalkapalloturisteilla on todettu Suomessa jo satoja koronatartuntoja. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on tyrmistynyt kisaturistien vastuuttomuudesta. – Ihmiset. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat painaneet äärirajoilla 1,5 vuotta. PUOLITOISTA V-U-O-T-T-A, Rytkönen kirjoittaa Twitterissä. – Ja sinusta on just nyt hyvä idea hakea korona vaikkapa Venäjältä Suomeen? Ja levittää sitä?, hän jatkaa. – Totaalisen vastuutonta. Totaalisen. Prkle.
  13. Hoitajien ahdingon odotetaan kesälomakaudella pahenevan, kertoo SuPerin ja NayaDayan empatiatutkimus. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya tutkivat SuPerin jäsenten tunteita ja tunteiden vaikutuksia suhteessa alalla työskentelyyn, työskentelyolosuhteisiin koronaviruspandemian keskellä sekä kesän tilanteeseen omalla työpaikalla. Yli puolet SuPerin jäsenistä kokee negatiivisia tunteita omalla alalla työskentelyä kohtaan. Negatiiviset tunteet ovat vahvasti yhteydessä alan vaihtoa koskevaan harkintaan. Jäsenistä noin 60 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa vähintään kuukausittain. Kielteisiä tunteita kokee alan vaihtoa harkinneiden joukossa 71 prosenttia, ei-harkinneiden joukossa vain 22 prosenttia. Alan vaihtoa harkinneiden yleisimpiä tunteita omalla alalla työskentelyä kohtaan ovat pettymys, suuttumus ja suru. Yli 80 prosenttia SuPerin jäsenistä kokee pandemian vaikuttaneen työoloihinsa negatiivisella tavalla. Yleisimmät tunteet ovat pelko, suuttumus, pettymys, suru ja myötätunto. Kielteisten tunteiden perusteluissa näkyvät selvästi muun muassa oma ja asiakkaiden mahdollinen sairastuminen, maskien käytön haittavaikutukset, vanhusten yksinäisyys, arvostuksen puute omaa työtä kohtaan sekä pitkäkestoisen kuormituksen aiheuttama väsymys. Harvinaisempien positiivisten tunteiden takana ovat mm. tautitilanteen helpottaminen, rokotteiden saaminen, rajoitusten lieventäminen, tärkeään pandemiatyöhön osallistuminen sekä yhdessä selviytymisen kokemus. Vastausten perusteella olosuhteet eivät ole helpottamassa: noin 60 prosenttia hoitajista kokee negatiivisia tunteita suhteessa kesän tilanteeseen omalla työpaikalla. – Vaikka koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne on monilla aloilla jo helpottamassa, hoitajien tilanne jatkuu vaikeana. Kasvomaskien käyttö kahdeksan tuntia päivässä fyysisesti raskaassa työssä, kesähelteellä, tartunnan saamisen ja levittämisen pelossa, on erittäin kuormittavaa. Ei ihme, että pelko ja pettymys nousivat tutkimuksessa hallitseviksi. Kesän tilanteen osalta vastauksissa korostuvat erityisesti pätevien sijaisten puute, ylikuormitus ja huoli jaksamisesta, SuPerin viestintäjohtaja Päivi Jokimäki sanoo. – SuPerin viimeisen vuoden aikana teettämissä tutkimuksissa olemme tunnistaneet useita kertoja hoitajien tukalan tilanteen. Uudet tulokset osoittavat ahdingon jatkuvan. Kesälomakaudella useimmilla suomalaisilla on mahdollisuus palautumiseen – ikävä kyllä hoitajien kesää varjostavat pettymys ja pelko. Moni odottaa tilanteen muuttuvan aiempaakin hankalammaksi, NayaDaya Oy:n toimitusjohtaja Timo Järvinen toteaa. Tutkimusdata kerättiin 11.6.-16.6.2021 online-kyselynä, johon osallistui 2 157 SuPerin jäsentä. Raportti – SuPer-liiton jäsenistön tunteet, käyttäytyminen ja sitoutuminen
  14. Turun kaupunki määräsi keskitetyn terveysaseman työntekijät ylitöihin vuosi sitten keväällä valmiuslain nojalla. Länsi-Suomen aluehallintoviraston tuoreen päätöksen mukaan näin ei olisi saanut toimia. Tehy vaatii valmiuslakiin korjauksia. – Ylityön tarve ei johtunut koronaepidemiasta eikä työssä ollut sellaista ruuhkaa, joka olisi seurannut koronatilanteesta. Työnantajan olisi pitänyt kysyä työntekijän suostumus ylityöhön eikä määrätä valmiuslain nojalla, toteaa Tehyn lakimies Juho Kasanen liiton tiedotteessa. Aluehallintoviraston mukaan kyseisenä päivänä oli tavanomainen määrä sairauspoissaoloja eikä työntekijöitä ollut karanteenissa tai poissa koronan takia. Ylityöhön tarvitaan lain mukaan työntekijän suostumus eikä siitä voinut aluehallintoviraston mukaan poiketa valmiuslakiin vedoten terveysaseman tilanteessa. Asian selvittely alkoi noin vuosi sitten Turussa luottamusmiehen yhteydenotolla aluehallintovirastoon, josta tuolloin todettiin, että se ei valvo valmiuslain käyttöä eikä voi ottaa kantaa ylityömääräykseen. Tämän jälkeen Tehy teki kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka jätti kantelun tutkimatta, koska sen mukaan marssijärjestys oli väärä. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan luottamusmiehen olisi ensin pitänyt tehdä valvontapyyntö aluehallintovirastoon. Tämän jälkeen siellä olisi pitänyt päättää, että valmiuslain mahdollinen rikkominen ei kuulu sen toimivaltaan. Vasta tämän päätöksen jälkeen oikeusasiamies olisi voinut tutkia asiaa. Valmiuslain ongelmakohdat korjattava Koko prosessi on Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemen mukaan ollut melkoinen farssi ja asettanut työntekijät mielivallan kohteeksi. – Kansalaisen suoja valmiuslain väärinkäytöstapauksissa on olematon, ja mahdollisen väärinkäytöksen tutkiminen viranomaisten toimesta osoittautui Turun tapauksen perusteella lähes mahdottomaksi, sanoo Kirvesniemi. Tehy vaatii valmiuslain useiden ongelmakohtien korjaamista. Työnantajan tulkintaetuoikeudesta johtuen työntekijällä ei ole mahdollisuutta toimia vastoin työnantajan määräystä, vaikka se olisi selvästi lainvastainen. Määräyksen vastustaminen voi johtaa työsuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen työnantajan toimesta. Työntekijältä puuttuvat kokonaan tehokkaat oikeussuojakeinot valmiuslain mielivaltaista käyttöä vastaan. Yksi työntekijän käytettävissä oleva keino voisi olla hallintovalitus hallinto-oikeudelle. Käytännössä valmiuslain käytöstä ei tehdä työpaikalla sellaista päätöstä, josta voisi valittaa vaan työnantaja käyttää asiassa direktio-oikeuttaan, jolloin hallintovalituskaan ei tosiasiassa ole mahdollinen. – Tämä oleellinen puute työntekijän oikeusturvassa on korjattava. Jo olosuhteet, joissa valmiuslakia ylipäänsä käytetään, ovat täysin poikkeukselliset. On aivan välttämätöntä, että valmiuslain väärinkäyttötilanteissa työntekijällä on turvanaan nopeutettu valitusmenettely, Kirvesniemi vaatii. Toinen merkittävä puute valmiuslaissa on, että sen rikkominen on rikosoikeudellisesti sanktioitu vain työntekijöiden osalta. Työnantajalle ei ole säädetty rikosoikeudellista vastuuta valmiuslain väärinkäytöstä. Tehy edellyttää, että myös työnantajalle säädetään rikosoikeudellinen vastuu väärinkäytöksistä. Lisäksi työntekijällä tulee olla näissä tilanteissa oikeus hyvitykseen. Kolmas valmiuslain ongelma on, että lainsäätäjä ei ole osoittanut perusoikeuksien rajoittamisesta mitään velvoitetta korvauksiin sille ryhmälle tai niille yksilöille, joihin rajoitukset kohdistuvat heidän valitsemansa koulutuksen ja alan perusteella. Tehy esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perusoikeuksia rajoittavien määräysten lisäksi lakiin tulisi korvausperusteet niiden käytöstä. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi korotettu ylityökorvaus ylityön teettämisestä ja korotettu kuukausipalkka ja vahingonkorvaus irtisanomisajan pidentämisestä. Lisäksi tarvitaan kertakorvaus ja vahingonkorvaus vuosiloman siirtämisestä, keskeytyksestä tai peruutuksesta. Lue myös: Turun kaupunki rikkoi lakia – ylityöhön ei voinut määrätä valmiuslain perustella
  15. Punaisen Ristin kansainvälinen Florence Nightingale -mitali on myönnetty sairaanhoitaja Jorma Jokelalle. Mitali on tunnustus rohkeudesta sekä sitoutumisesta auttamiseen ja sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseen. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean Florence Nightingale -mitali on korkein sairaanhoitajille myönnettävä tunnustus, jonka saajat osoittavat poikkeuksellista rohkeutta ja omistautumista aseellisen konfliktin tai luonnonkatastrofien uhrien auttamistyöhön. Tänä vuonna tunnustuksen saa 25 ansioitunutta sairaanhoitajaa 18 maasta. Sairaanhoitajana vuonna 1979 uransa aloittanut Jorma Jokela on toiminut hoitotyön lisäksi monipuolisesti kouluttajana ja koulutuksen kehittäjänä sekä Suomessa että kansainvälisesti. – Ammatillinen kohokohtani oli toimia opetushoitajana ja tiiminvetäjänä kahden Punaisen Ristin sairaalan henkilökunnan koulutus- ja peruskorjausprojektissa Afganistanissa vuonna 2004, Jokela kertoo. Tällä hetkellä Jokela toimii yliopettajana Laurea-ammattikorkeakoulussa ja dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä osallistuu kansainvälisiin terveysprojekteihin. Afganistanin kokemusten pohjalta hän on tehnyt uraauurtavaa työtä simulaation hyödyntämisessä sairaanhoitajien koulutuksessa. Lapualla syntyneen Jorma Jokelan yhteys Punaiseen Ristiin alkoi surullisesti. Hänen äitinsä menehtyi Lapuan patruunatehtaan räjähdyksessä vuonna 1976. Orvoksi jäänyt Jokela sai apua Punaisen Ristin katastrofirahastosta. – Olen halunnut antaa takaisin sitä tukea ja apua sekä toivoa, mitä olen saanut Punaiselta Ristiltä elämässäni. Olen koko työurani ajan saanut tehdä merkityksellistä työtä Punaisessa Ristissä, Puolustusvoimissa ja Laurea-ammattikorkeakoulussa, Jokela toteaa. Florence Nightingale -mitali Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) on vuodesta 1921 lähtien myöntänyt joka toinen vuosi mitalin kansainvälisessä terveydenhoitotyössä ansioituneille koulutetuille sairaanhoitajille ja Punaisessa Ristissä vapaaehtoisina toimineille henkilöille. Mitalinsaajat ilmoitettiin kansainvälisenä sairaanhoitajan päivänä toukokuussa. Palkitsemisen yhteydessä korostettiin sairaanhoitajien poikkeuksellista sitoutumista työhönsä koronapandemian aikana. Ensimmäinen Florence Nightingale -mitalin saanut suomalainen oli vapaaherratar Sophie Mannerheim vuonna 1925. Edellisen kerran suomalainen sai tunnustuksen vuonna 2015, kun palkinto myönnettiin sairaanhoitaja Åke Hydénille.
  16. Tehyn valtuusto valitsi tänään järjestäytymiskokouksessaan yksimielisesti Millariikka Rytkösen jatkamaan Tehyn puheenjohtajana toiselle kaudelle. Linjapuheessaan Rytkönen korosti työmarkkinatoiminnan merkitystä ja toi esiin kuinka viime viikolla solmittu SOTE-sopimus on ollut Tehyn keskeinen tavoite vuosikymmenten ajan. – Yhtäkkiä porvoolaisen makuuhuoneen etätyöpisteen äärellä kyyneleet alkoivat valua poskilleni. Olin saanut kunnian signeerata neuvottelujärjestö Sote ry:n puolesta istuvana puheenjohtaja SOTE-sopimuksen ja yli 30 vuoden tehyläisten tavoite oli siinä konkreettisesti. Solmittu sopimus astuu voimaan syyskuussa ja se on Suomen suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus. Sopimus antaa koulutetulle sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle aivan uudenlaiset mahdollisuudet solmia työehtosopimuksia ja parantaa työoloja. – Sote-alan oma työehtosopimus ei ole vastaus kaikkiin alamme ongelmiin, mutta se on konkreettinen työkalu, jolla pystymme ratkomaan alan ongelmia. Aivan kuten opettajat ja lääkärit ovat tehneet ennen meitä. Rytkönen korosti, että jatkossakin tarvitaan joukkovoimaa, kun sopimusehdoista neuvotellaan. Myös yhteistyö Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kanssa on toiminut ja sitä Rytkönen haluaa jatkaa. – Ensi keväänä neuvoteltaessa SOTE-sopimuksesta tarvitsemme tiiviit rivit työpaikoilla ja joukkovoimaa. Yksin voi pyytää, mutta joukolla voi vaatia. Voittajajoukkueessa on aina laaja kokoonpano. Meidän viimeisen neljän vuoden joukkueessa pelasivat rintarinnan Tehyn ja SuPerin joukkueet ja tällä joukkueella haluan pelata jatkossakin. Rytkönen toi puheessaan esiin myös varhaiskasvatuksen edunvalvonnan jatkossa. Varhaiskasvatuksen opettajien siirtyminen opetushenkilöstön sopimukseen ja SOTE-sopimuksen synty merkitsevät muutoksia myös kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES). – Lastenhoitajista tulee jatkossa suurin KVTES:in henkilöstöryhmä. Lastenhoitajien suhteellinen asema ja edunvalvonta vahvistuu tässä ratkaisussa ja olen tästä ratkaisusta erityisen tyytyväinen. Viesti päättäjille - hoitajapulaan auttaa palkkatason nosto Rytkönen kertasi puheessaan mitä korona-aika on viimeiset puolitoista vuotta tehyläisten näkökulmasta merkinnyt: suojainpula ja työturvallisuusriski, valmiuslaki ja perusoikeuksien rajoittaminen, koronakorvauksen maksamatta jättäminen ja tänä keväänä uudelleen työturvallisuuden vaarantaminen, nyt rokotusjärjestyksessä. Rytkönen mainitsi myös eettisen stressin, jokapäiväisen ongelman hoitoalalla. Hoitajat eivät saa tehdä työtä siten kuin heidät on koulutettu se tekemään. – Olosuhteet ovat ne, jota saavat ammattilaiset väsymään. Emme saa tehdä työtämme riittävän hyvin ja omien arvojemme mukaisesti ja se syö ammattilaista. Jos päivittäin joudut puntaroimaan, mitä jätät tekemättä kuormitus alkaa käydä ylitsepääsemättömäksi. Tehy on varoittanut Suomen hallitusta hoitajapulasta kerta toisensa jälkeen. Erityisesti korona on tuonut esiin tehyläisten merkityksen ja pulan hoitohenkilöstöstä. Rytkönen lähetti päättäjille selkeän viestin. – Nyt ei kevyt korjausliike auta. Tästä ei selvitä pienellä pintaremontilla. Alan palkkatasoa on nostettava. Koronakorvaus on maksettava. Vaikuttavin keino tyrehdyttää hoitajien kato alalta on parempi palkka. Kaikki muu on itsepetosta. Tehyn valtuusto hyväksyi neuvottelutuloksen SOTE-sopimuksesta Tehyn valtuusto hyväksyi 2.6. syntyneen neuvottelutuloksen uudesta kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksesta kokouksessaan yksimielisesti. Uusi SOTE-sopimus on maan suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus ja sen piiriin kuuluu noin 180 000 työntekijää. Sopimus tulee voimaan 1.9.2021.
  17. Rajala Galleryyn avattu näyttely "Kasvokkain – tarinoita ihmisen ja työn arvosta" on taiteilija Meeri Koutaniemen ja Tehyn yhteinen puheenvuoro hoitotyön ja varhaiskasvatuksen tekijöiden arvostuksen puolesta. Näyttely tuo esiin ammattilaiset, joiden merkitys on käynyt selväksi kuluneen vuoden aikana, mutta joiden arvostus ei näy palkkauksessa eikä siinä, että alan suuret ja alati kärjistyvät haasteet otettaisiin tosissaan. Teokset ovat esillä nyt ensimmäistä kertaa. Ne koostuvat valokuvista ja niissä esiintyvien omista tarinoista. ”Se, että saa olla elämän päättymisen hetkellä läsnä ihmisen rinnalla, tuntuu suurimmalta kunnialta, jonka hoitaja voi työssään kohdata.” Näin kertoo Anna. Hän on yksi kuudestatoista hoitotyön ja varhaiskasvatuksen ammattilaisesta, jotka avaavat näyttelyssä työtään ja sen tärkeyttä itselle ja yhteiskunnalle. Koutaniemen valokuvat ja ihmisten omat tarinat vievät henkilökohtaiselle tasolle, josta löytyy syvempi yhteiskunnallinen viesti: mikä arvo näillä ammattilaisilla on ja mitä olemme siitä valmiita maksamaan. – Valokuvanäyttely antaa mahdollisuuden kohdata kasvokkain mahdollisimman monta aitoa henkilötarinaa. Kun kuvaan astuu ihminen, joka kertoo työnsä merkityksestä itselleen ja yhteiskunnalle, aukeaa alan todellisuus uudella tavalla. Se, kuinka vaativaa työtä nämä ihmiset tekevät ja kuinka tärkeää on, että he jaksavat työssään, kertoo valokuvaaja Meeri Koutaniemi. Näyttely nostaa esiin myös yhteiskunnallisen arvoristiriidan. Hoitotyöntekijöitä arvostetaan puheissa, mutta arvostus ei näy palkkauksessa tai siinä, että alan todella suuret ja alati kärjistyvät haasteet otettaisiin tosissaan. – Tietoa ja tilastoja hoitoalan huonoista työoloista, heikosta palkkatasosta ja hoitajakadosta on valtavasti. Tilanne on kärjistynyt niin, että ongelmia ei enää paikata pienillä korjausliikkeillä. Tarvitaan isompaa muutosta ja vaikuttavin keino on raha. Suomi tarvitsee päättäjiä, jotka haluavat pelastaa tämän maan sote-palvelut, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Lisää näyttelystä: kasvokkain.fi
  18. Hoitajat.net

    SOTE-sopimus tulee voimaan syyskuussa

    Viime kevään työmarkkinakierroksella kuntasektorilla sovittiin kokonaan uudesta sopimusalasta eli sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksesta (SOTE-sopimus) ja sen voimaantulosta alkaen 1.9.2021. Asiasta kerrotaan Tehyn ja SuPerin tiedotteessa. Samalla sovittiin varhaiskasvatuksen opettajien siirtymisestä opetushenkilöstön sopimukseen (OVTES). Uudistukset aiheuttivat muutostarpeita myös yleiseen kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES). Osapuolet ovat neuvotelleet viime elokuusta lähtien SOTE-sopimuksen määräyksistä ja soveltamisalasta sekä mainituista muista muutoksista kunnalliseen sopimusjärjestelmään. Neuvottelutulos kokonaisuudesta syntyi kunta-alan pääneuvotteluryhmässä tänään. SOTE-sopimus tulee voimaan syyskuun alussa. Voimaantulo ei ole sidoksissa sote-uudistuksen etenemiseen. Ensimmäinen sopimuskausi on 1.9.2021-28.2.2022. Uutta SOTE-sopimusta sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työskentelevään henkilöstöön. Sopimus muistuttaa rakenteeltaan lääkärien virkaehtosopimusta. SOTE-sopimus oli tärkeä hoitajajärjestöjen Tehyn ja SuPerin yhteinen viime kierroksen tavoite, joka ei olisi toteutunut ilman hoitajajärjestöjen määrätietoista työtä ja yhteistä rintamaa vaikeassa neuvottelutilanteessa. – Kuntasektorille syntyi historiallisesti kokonaan uusi sopimusala. SOTE-sopimuksesta tulee maan suurin alakohtainen työehtosopimus, jonka piiriin tulee noin 180 000 työntekijää - melkoinen joukkovoima, toteaa Millariikka Rytkönen. Sote-henkilöstön työehtoihin keskittyvä sopimus tulee helpottamaan merkittävästi ratkaisujen löytämistä sosiaali- ja terveydenhuollon alakohtaisiin ongelmiin, mikä on ollut haasteellista aiemmassa hyvin monialaisessa yleisessä kuntasopimuksessa. Korona-aika on vain korostanut tarvetta juuri sote-alan vetovoiman ja työehtojen parantamiseen. Vaikka nyt ei käytykään varsinaista työmarkkinakierrosta vaan neuvoteltiin sopimuskaudella työrauhan voimassa ollessa, SOTE-sopimuksen jaksotyöaikaa koskeviin määräyksiin saatiin eräitä parannuksia. – Nämä edistysaskeleet osoittavat, että sote-sektorin omalle sopimusalalle on todella ollut tarvetta. Vaikuttaa myös siltä, että työnantajapuolellakin on alettu hahmottaa alan vetovoimaongelma. Ja mikä tärkeintä, nyt meillä on työvälineet ja keinot lähteä parantamaan sote-alan työehtoja varsinaisella neuvottelukierroksella ensi vuonna, sanoo Silja Paavola. Varhaiskasvatuksen opettajien siirtyminen opetushenkilöstön sopimukseen ja SOTE-sopimuksen synty merkitsevät muutoksia myös kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES). Käytännössä lastenhoitajista tulee jatkossa siellä suurin henkilöstöryhmä. – Myös lastenhoitajien suhteellinen asema vahvistuu tässä ratkaisussa ja heidän edunvalvontansa tehostuu, toteavat Rytkönen ja Paavola.
  19. LL Katja Ovaskainen tutki väitöskirjassaan sairaalan ulkopuolella tapahtuvien synnytysten yleisyyttä sekä lasten ja äitien sairastavuutta ja kuolleisuutta eri ryhmissä ja näihin liittyviä riskitekijöitä. Tutkimuksessa ilmeni, että sairaalan ulkopuolisiin suunnittelemattomiin synnytyksiin liittyi selvästi enemmän vastasyntyneiden kuolleisuutta ja kuolleisuudessa ennenaikaisesti syntyneet lapset olivat yliedustettuina. Sairaalan ulkopuoliset synnytykset voidaan jakaa suunnittelemattomiin ja suunniteltuihin. Tiedetään, että sairaalan ulkopuolisiin synnytyksiin liittyy selvästi suurempi vastasyntyneen kuolleisuus ja sairastavuus sairaalassa syntyneisiin lapsiin verrattuna. Vastasyntyneen lämpimänä pitäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat hoitotoimenpiteet ovat haastavia kenttäolosuhteissa. Lisäksi sairaalan ulkopuolinen synnytys on harvinainen tapahtuma, josta ensihoitohenkilökunnalla on harvoin kertynyt laajaa kokemusta. Suunnitellut kotisynnytykset poikkeavat täysin jo lähtöasetelmaltaan suunnittelemattomista sairaalan ulkopuolisista synnytyksistä. Tilanteen vaatiessa äiti joudutaan siirtämään kotoa sairaalaan synnyttämään. Valtakunnallisessa rekisteritutkimuksessa olivat mukana kaikki Suomessa vuosina 1996-2013 sairaalan ulkopuolella suunnittelemattomasti ja suunnitellusti syntyneet lapset ja heidän äitinsä. Verrokkeina toimivat tuona aikana sairaalassa syntyneet lapset äiteineen. Rekisteritietojen avulla selvitettiin sairaalan ulkopuolisten synnytysten esiintyvyyttä, esiintyvyyden muutoksia, sekä lasten ja äitien sairastavuutta ja kuolleisuutta eri ryhmissä ja näihin liittyviä riskitekijöitä. Sairaalan ulkopuoliset synnytykset lisääntyivät merkittävästi tutkimusjakson aikana. Tutkimuksessa ilmeni, että sairaalan ulkopuolisiin suunnittelemattomiin synnytyksiin liittyi selvästi enemmän vastasyntyneiden kuolleisuutta ja kuolleisuudessa ennenaikaisesti syntyneet lapset olivat yliedustettuina. Suunnitelluissa kotisynnytyksissä vastasyntyneiden vakavat haittatapahtumat olivat harvinaisia, mutta niitä esiintyi myös niin kutsutuissa matalan riskin synnytyksissä. Äitien riskit eivät korostuneet sairaalan ulkopuolisissa synnytyksissä. Kouluikään mennessä sairaalan ulkopuolella syntyneillä vaikutti olevan pienempi riski allergioihin tai astmaan sekä infektioihin sairaalassa syntyneisiin verrattuna. – Suunnittelemattomiin sairaalan ulkopuolisiin synnytyksiin ja etenkin matkalla sairaalaan tapahtuviin synnytyksiin liittyvää sairastavuutta ja kuolleisuutta tulisi tutkia lisää ja pohtia miten niitä voitaisiin vähentää, Ovaskainen sanoo. – Samoin tulisi tutkia suunniteltuihin kotisynnytyksiin liittyviä sairaalasiirtoja sekä pohtia sitä, miten synnytyssairaaloiden tiloja ja käytäntöjä voitaisiin kehittää niin, että sairaalasta saataisiin myös kotisynnytystä suunnittelevien mielestä paras paikka synnyttää. Katja Ovaskainen työskentelee lastentautien erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1976-2
  20. Tehyn selvityksen mukaan sijaispula koettelee kesällä terveydenhuoltoa, vanhuspalveluita ja varhaiskasvatusta. Eniten pulaa on sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Tehyn mukaan työnantajat luottavat pitkälti siihen, että sijaispulaa paikkaavat hoitajien venyminen, ylityö ja vuoronvaihdot. Toimintoja suljetaan hieman vähemmän kuin viime kesänä. Tehyn kyselyn vastaajista 82 % kertoo, että organisaatio palkkaa sijaisia kesäksi. Rekrytointia on tehostettu kevään aikana, mutta silti puolet vastaajista sanoo, että sijaisia ei ole saatu riittävästi. Sijaisten saatavuudessa on ollut ongelmia ja merkittävin syy on pula koulutetuista sijaisista. Suurin tarve on sairaanhoitajista ja lähi- ja perushoitajista. Vastaajista 75 % kertoo sairaan-hoitajapulasta ja 62 % kertoo lähi- ja perushoitajien pulasta. Työnantajat luottavat kesää kohti siihen, että henkilöstö venyy ja joustaa suunnitelluista työvuoroista, kiertää eri osastoilla paikkaamassa puuttuvia vuoroja ja tekee ylitöitä. Vakituisen henkilöstön tekemän lisä- ja ylityön määrän arvellaan lisääntyvän edelliseen kesiin verrattuna. Näin arvioi 58 % vastaajista. Osa työntekijöistä on täysin väsyneitä jatkuviin työvuoromuutoksiin. Lisäksi työntekijöiden halukkuus joustoihin on vähentynyt. Vain 12 % työnantajista on ottanut käyttöön erilaisia kannustimia (esim. rekrytointilisä, erillis-korvaukset tai korotettu hälytysraha) työvoiman saatavuuden parantamiseksi. – Valtaosa työnantajista ei käytä taloudellisia kannustimia saadakseen sijaisia ja osaavaa työvoimaa. Sen sijaan toimintaa kesällä rakennetaan sen varaan, että kerta toisensa jälkeen hoitohenkilöstö venyy. Työnantaja ottaa tässä melkoisia riskejä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Hänen mukaansa potilasturvallisuus on ilman muuta vaarassa, jos päteviä sijaisia ei ole tarpeeksi. Näin on erityisesti sellaisissa toiminnoissa, joissa vaaditaan pitkää perehdytystä kuten tehohoito, päivystys tai synnytykset. Tehy tuleekin Rytkösen mukaan ohjeistamaan jäseniään näiden tilanteiden varalle. Rekrytointiongelmien syynä pidetään myös alan vetovoiman puutetta (67%) ja organisaation vetovoiman puutetta (54%). Palkkauksesta ei kysytty erikseen, mutta avovastauksissa moni vastaaja nosti heikon palkkatason keskeiseksi alan huonon vetovoiman syyksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen toiminnan supistuksia tai sulkuja on Tehyn kyselyn mukaan hieman vähemmän kuin viime vuonna. Viime kevään koronatilanne ja siihen liittyvä varautuminen lienee vaikuttanut viime kesän sulkujen suurempaan määrään. Toimintoja on ollut myös suljettuna jo pitkin vuotta, mikä osaltaan vaikuttaa alkavan kesän sulkutarpeeseen. Toimintaa supistetaan tai suljetaan työvoimapulan vuoksi. Näin kertoo vastaajista 56 %. Vakiintuneena sulkujen syynä on myös se, että palveluiden tarve tavallisesti vähenee kesäaikana. Tämän ilmoittaa syyksi 54 % vastaajista. Sulkuja perustellaan myös säästösyillä (32 %). Erikoissairaanhoidossa supistukset kohdistuvat eniten leikkaustoimintaan, kirurgiaan ja psykiatriaan. Perusterveydenhuollossa supistukset koskettavat eniten vastaanottotoimintaa ja neuvola-toimintaa. Myös varhaiskasvatuksessa toimintaa supistetaan kesällä. Jatkuvat joustamiset heikentävät työssä jaksamista etenkin, jos tarve joustoon lähtee aina muusta kuin työntekijän omasta halusta. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen käy mahdotto-maksi, jos tehdään paljon ylitöitä, vaihdetaan vuoroja eikä lomia suunnitella ja hyväksytä ajoissa. – Koronavuosi on ollut hoitohenkilöstölle kova. Pitkään jatkunut kuormitus vaikuttaa heikentävästi jaksamiseen, palautumiseen ja terveyteen. Työnantajan lakisääteinen velvollisuus on huolehtia työhyvinvoinnista ja terveydestä työssä. Myös riittävät resurssit ja työntekijöiden kunnollinen perehdytys ovat irrottamaton osa työhyvinvointia, muistuttaa Tehyn työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä. Poimintoja avovastauksista: ” Johto ei ole tietoinen mitä sairaalassa tapahtuu.” ” Työnantaja ei todellakaan ole vielä ymmärtänyt tulevaa hoitohenkilökuntapulaa. ” ”Kärsitään ns. pätevien sijaisten pulasta.” ”Sijaistilanne tänä vuonna vielä surkeampi kuin ennen.” ”Äkillisiin poissaoloihin ei ole paikkaajia.” ”Palkkaus on suurin ongelma rekrytoinnissa. Työn vastuuseen ja määrään nähden se ei ole houkutteleva.” ”Tilanne alkaa olla kestämätön. Työnantaja luottaa siihen, että henkilöstö joustaa työvuoroissa.” ”Vanhustyössä tilanne on aivan katastrofaalinen ja sijaisia ei saada, silti työnantaja ei lähde rahalla houkuttelemaan uusia työntekijöitä saati korvaamaan paremmin joustoja.” ”Henkilökuntaa siirrellään yksiköistä toiseen ilman riittävää perehdytystä, mikä muodostaa uhan potilasturvallisuudelle.” ”Varhaiskasvatuksessa lomat vahvistetaan aina viime tipassa minimiajan puitteissa 2 viikkoa ennen.” Lue koko selvitys Tehyn kesäajan toimintaa ja sijaisjärjestelyjä sote-organisaatioissa ja varhaiskasvatuksessa kartoitettiin kyselyllä noin 850 tehyläiselle pääluottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle. Kysely tehtiin 26.4 – 16.5.2021 ja vastausprosentti oli 44.
  21. Tehy vaatii, että kuntavaalien jälkeen uudet päättäjät velvoittavat kunnat ja sairaanhoitopiirit maksamaan hoitajille kertaluontoisen 1 000 euron koronakorvauksen.   Kunnat ovat tehneet viime vuonna ennätystuloksia ja ylijäämää kertyi useisiin kuntiin mittavasti. Tehyn mukaan syynä tähän olivat valtion avokätiset koronakorvaukset, jotka ylittivät reippaasti koronasta aiheutuneet todelliset kulut lähes joka puolella maata. Lisäksi Suomen talous on selvinnyt koronasta vähemmin vaurioin kuin ennustettiin. Myös kuntien verotulojen kehitys on ollut ennakoitua parempi.  – Nyt on kyse tahdosta – siitä, että halutaanko sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia arvostaa. Lähes kaikissa Euroopan maissa hoitajille on maksettu koronakorvauksia, mutta vieläkään ei Suomessa ole näin tehty, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  Tulevien kuntapäättäjien pitää velvoittaa kunnat ja sairaanhoitopiirit maksamaan hoitajille kertaluontoinen 1 000 euron koronakorvaus.  – Työvoimapulasta on paljon hälyttäviä esimerkkejä ja tilastotietoakin. Potilaspaikkoja on jouduttu sulkemaan, kun pätevää henkilökuntaa ei riitä. Raha olisi konkreettinen arvostuksen osoitus loputtomiin venyneille hoitajille, Rytkönen painottaa.  Tehy on useaan otteeseen vaatinut koronakorvausten maksamista.  Tehy esitti koronakorvauksen maksamista kevään 2020 työmarkkinaneuvotteluissa, vetosi valtiovaltaan ja esitti neuvottelu-pyyntöjä paikallisille työnantajille. Yksittäiset työnantajat ovat maksaneet hoitajille joitakin pienehköjä korvauksia tai myöntäneet kulttuuri- tai liikuntaetuja, mutta oikea ja konkreettinen arvostuksen osoitus puuttuu yhä.  Tehy myös vaatii jatkossa valtionosuuksien korvamerkintää, jotta rahat ohjautuvat valtioneuvoston tahdon mukaisiin tarkoituksiin riittävän tarkasti. Korona on tehnyt näkyväksi sen, että valtion-osuudet valuvat laveasti kuntien erilaisiin kuluihin.   – Epämääräisestä rahanjaosta ovat kärsineet erityisesti hoitajat, joiden rahapussiin jaetuista miljardeista ei ole juuri euroja herunut, Rytkönen painottaa. 
  22. Ammattitaidon nuorten SM-kilpailu Taitaja päättyy tänään. Kolmipäiväisen kilpailun voittajat ovat selvillä. Lähihoitajalajin voittoon ylsi tänä vuonna Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian Hilla Kotilainen. hopeaa sai Gradian Krista Jäsperi ja pronssia Mari Tyykilä Länsirannikon Koulutus Oy WinNovasta. Taitaja2021 Oulu -kilpailu järjestettiin hajautettuna 12 paikkakunnalle. EKilpailulajeissa tehtiin kolmen päivää kestävät kilpailusuoritukset. Lähihoitajalajin osaamisvaatimukset perustuivat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteisiin.  Kilpailutehtävät olivat pakollisten tutkinnon osien Kasvun ja osallisuuden edistäminen sekä Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen ammattitaitovaatimusten kriteerien mukaisia. Perustason ensihoidon osaamisalalla vastaavat tutkinnon osat ovat terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Koronatilanteen vuoksi kilpailutapahtumaan ei voitu ottaa yleisöä paikan päälle, vaan kilpailua saattoi seurata verkkolähetyksinä.
  23. Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK kannustavat ihmisiä ottamaan koronarokotteen heti, kun se on mahdollista. Järjestöt edellyttävät, että työntekijät voivat käydä ottamassa rokotteen työajalla ilman palkanmenetystä. Keskusjärjestöt ovat huolestuneita siitä, että osassa ikäluokkia ja alueita ihmiset eivät ole odotusten mukaisesti ottaneet koronarokotetta, vaikka heille on annettu tilaisuus siihen. Järjestöt korostavat, että Suomessa jaettavien koronarokotteiden turvallisuutta valvotaan jatkuvasti ja ne antavat tehokkaan suojan vakavaa koronavirustautia vastaan. SAK, Akava ja STTK edellyttävät, että työntekijät voivat käydä koronarokotuksissa työaikana ilman palkanmenetystä. Rokotus on ennaltaehkäisevää työsuojelua varsinkin siinä tapauksessa, että työ sisältää kohtaamisia ja siten lisää koronatartunnan riskiä. – Työpaikoilla on nyt rokotteen ottamisen suhteen vaihteleva työaikakäytäntö. Jotta koronarokotteen kattavuus saadaan mahdollisimman korkeaksi, työnantajien on tehtävä osansa ja annettava työntekijöille mahdollisuus rokotteen ottamiseen työajalla, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa. Terveyshyödyn lisäksi kattava koronarokotussuoja edistää yhteiskunnan avaamista ja paluuta normaaliin. Kun riski koronavirustartuntojen leviämisestä pienenee, yhä useampia yhteiskunnan rajoituksia voidaan purkaa. – Rajoitusten purkaminen on edellytys sille, että yritykset ja organisaatiot voivat jälleen toimia normaalisti, lomautetut pääsevät palaamaan työpaikoilleen ja mahdollisimman moni työttömänä ollut työllistyy. Tämä parantaa Suomen työllisyystilannetta sekä ihmisten hyvinvointia ja uskoa tulevaisuuteen, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo. Koronarajoituksista ovat kärsineet erityisesti palvelu- ja kuljetusalojen työpaikat. Muun muassa matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut, tapahtuma-ala, kulttuurialat sekä lähes kaikki kuljetusalat ovat kokeneet korona-aikana kovia. Tuleva kesä on monille näiden alojen työpaikoille elintärkeä, ja siksi rajoituksia olisi päästävä purkamaan nopeasti. – Koronatilanteesta johtuvat rajoitukset ovat vieneet työpaikkoja erityisesti nuorilta, kun heitä työllistävät palvelualat ovat joutuneet supistamaan toimintaansa. Nuoret ihmiset tekevät itselleen palveluksen, kun he ottavat rokotteen vuoron tullessa kohdalle, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa. Palkansaajien keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että työterveyshuolto otetaan entistä laajemmin mukaan koronarokotusten suunnitteluun ja toteutukseen hyvissä ajoin ennen kesälomakauden alkua. Työterveyshuolto on työssäkäyville luonteva taho rokotteen ottamiseen ja parantaa siten rokotesuojan kattavuutta. Samalla työntekijöiden työsuojelu tulee huomioiduksi.
  24. Suuri osa työpaikalla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Useita käytännön toimia olisi kuitenkin tehtävissä väkivallan uhan hallinnan parantamiseksi, toteaa TtM Johanna Pulkkinen, joka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan väkivallan uhan hallintaa sote-alan työssä Suomessa. Väkivallan uhan hallinnassa on suomalaisilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla suuria eroja. Sote-alalla on työpaikkoja, joissa väkivaltaa ja sen uhkaa hallitaan hyvin. Toisaalta noin 40 %:ssa työpaikoista väkivallan uhan ei koeta työntekijöiden mielestä olevan hallinnassa. – Kun yli kolmasosa sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista jää ilmoittamatta, ja ilmoituksista vain vajaa puolet johtaa toimenpiteisiin, voidaan todeta, että Suomessa suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin työpaikoilla, Pulkkinen sanoo. Lähihoitajat ja perushoitajat kokevat, ettei väkivallan uhka ole hallinnassa Pulkkisen tutkimuksessa lähihoitaja ja perushoitaja kokivat ammattiryhmistä eniten väkivaltaa tai sen uhkaa. Heistä myös suurempi osa koki, etteivät väkivalta ja sen uhka ole työpaikalla hallinnassa. – Kun tarkastelimme ammattiryhmien välisen eron rinnalla työpaikkakohtaisia eroja, totesimme, että eniten väkivaltaa ja sen uhkaa koettiin kehitysvammahuollossa ja vanhusten laitoshoidossa, Pulkkinen kertoo. Väkivallan uhan koetaan olevan heikoiten hallinnassa ensihoidossa, vanhusten laitoshoidossa ja kehitysvammahuollossa. Myös työpaikan riskienarvioinnilla oli merkitystä väkivallan uhan kokemukseen. Niillä työpaikoilla, joilla riskienarviointi oli tehtynä, työntekijät kokivat vähemmän uhkatilanteita. Esimiesten ja työntekijöiden näkemykset eroavat Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja esimiesten kokemukset väkivallan uhan hallinnasta erosivat merkitsevästi toisistaan. Esimiehet ajattelevat selvästi työntekijäasemassa olevia useammin, että väkivaltatilanteisiin liittyvät riskit on arvioitu, menettelytapaohjeet uhkatilanteiden varalle on laadittu ja väkivalta työpaikalla on hallinnassa. – Työntekijät kokivat, että väkivallan uhka olisi paremmin hallinnassa, jos esimiehet suhtautuisivat työntekijöiden ilmoituksiin ja väkivallan uhkaan asian vaatimalla vakavuudella, Pulkkinen toteaa. Työntekijät toivoivat esimiehiltä konkreettista puuttumista, tilanteen tosissaan ottamista sekä syyttelyn ja vähättelyn lopettamista. Useita käytännön toimia tehtävissä – Tiedotuksella, koulutuksella, toimivalla hälytysjärjestelmällä, riittävällä henkilöstöresursoinnilla ja ohjeistuksilla väkivallan uhka työpaikoilla voitaisiin saada paremmin hallintaan, Pulkkinen sanoo. Uhkatilanteiden raportointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota ensihoidossa, suun terveydenhuollossa ja lasten päivähoidossa, joissa yli puolet uhkatilanteen kokeneista jätti ilmoituksen tekemättä. – Työntekijöillä oli pääsääntöisesti avunhälytysmahdollisuus, mutta työpaikkakohtaisia eroja esiintyi. Kotihoidossa lähes puolelta työntekijöistä puuttui avunhälytysmahdollisuus. Lisäksi olemassa olevan hälytysjärjestelmän toimivuus tulee varmistaa, ja mukana pidettävien hälyttimien tulee olla työntekijällä myös käytössä, Pulkkinen toteaa. Riittävä henkilöstöresursointi työn turvallisuuden perusedellytyksenä nousi selvästi tutkimuksessa esille samoin kuin koulutustarve. – Työntekijät kaipaavat koulutusta väkivalta- ja uhkatilanteista laajasti koko Suomessa, kaikilla työpaikoilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Koulutusta kaivataan paitsi väkivaltatilanteissa toimimiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn, myös esimerkiksi muistisairaiden kohtaamiseen, Pulkkinen summaa. Työsuojeluviranomaisen rooli ja annettavan viranomaisohjeistuksen velvoittavuus vaikuttavat olevan työpaikoilla epäselviä, sillä vain 42 % tarkastuksista johti toimiin työpaikalla. Väkivallan uhan hallinnan kokonaisuus on moninainen, ja tämän tutkimuksen perusteella tulisi pohtia, miten työsuojeluvalvonta voisi olla vaikuttavampaa. TtM Johanna M. Pulkkinen esittää väitöskirjansa ”Väkivallan uhan hallinta Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työssä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.5.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä.
  25. Terveystieteiden maisteri Tuija Ylitörmäsen väitöstutkimus osoitti, että sairaanhoitajien välisellä yhteistyöllä ja työtyytyväisyydellä oli yhteys. Suomalaisten ja norjalaisten sairaanhoitajien näkemykset ja kokemukset sairaanhoitajien välisestä yhteistyöstä olivat hyvät. Päivätyössä työskentelevät sairaanhoitajat arvioivat sekä työtyytyväisyyden että osin myös yhteistyön paremmaksi kuin vuorotyössä työskentelevät. Tulokset osoittivat myös, että yli 30-vuotiaat sairaanhoitajat olivat pääosin tyytyväisempiä työhönsä kuin alle 30-vuotiaat. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden välistä yhteistyötä on tutkittu useamman vuoden ajan, mutta tietoa sairaanhoitajien välisestä yhteistyöstä on rajoitetusti. Yhteistyö ja ammatin sisäiset suhteet ovat tärkeitä hyvinvoivien työympäristöjen kannalta, sillä ne vaikuttavat sairaanhoitajien hyvinvointiin, hoidon laatuun ja potilaan hoitotuloksiin. Ylitörmänen tutki väitöskirjassaan sairaanhoitajien välistä yhteistyötä ja työtyytyväisyyttä sekä niiden välistä suhdetta monimenetelmätutkimuksella. Kahdessa osatutkimuksessa selvitettiin suomalaisten ja norjalaisten sairaanhoitajien käsityksiä ja kokemuksia. Niistä ensimmäinen oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus, jossa tutkittiin 406 suomalaisen ja norjalaisen sairaanhoitajan näkemyksiä sairaanhoitajien välisestä yhteistyöstä ja työtyytyväisyydestä. Sairaanhoitajat arvioivat yhteistyötä viiden osa-alueen näkökulmasta, joista parhaiten toteutuivat kommunikaatio, ammatillisuus ja jaettu prosessi ja heikoiten ristiriitojen hallinta. Työtyytyväisyyttä arvioitiin seitsemän osa-alueen kautta, joista parhaimmin toteutuneiksi arvioitiin työn motivoivat tekijät ja työhyvinvointi, seuraavaksi johtaminen ja yhteisöllisyys ja puutteellisemmaksi työn vaativuustekijät, osallisuus päätöksentekoon ja työympäristö. Toisessa osatutkimuksessa kuvailtiin suomalaisten ja norjalaisten sairaanhoitajien kokemuksia ammatin sisäisestä yhteistyöstä ja työtyytyväisyydestä. Osatutkimus koostui 29 sairaanhoitajan haastattelusta. Niiden perusteella yhteistyötä kuvasi seitsemän yläluokkaa: tasavertainen ja sujuva yhteistyö kohti yhteistä tavoitetta potilas keskiössä, kollegiaalinen verkostoituminen hoitotyössä, toimiva työympäristö, selkeä viestintä, kokemus kollegiaalisuudesta, tiedon ja taitojen jakaminen sekä tuen ja työn jakaminen. Kokemukset työtyytyväisyydestä johtivat myös seitsemään yläluokkaan: mahdollisuudet vaikuttaa työhön, jatkuva oppiminen, vuorovaikutus ja palaute, suhteet kollegoihin, tuki kollegoilta, mielekäs ja motivoiva työ mukavassa ja positiivisessa työympäristössä sekä kokemus menestyksestä. Tunnistamalla ja edistämällä tekijöitä, jotka tukevat sairaanhoitajien välistä yhteistyötä voidaan lisätä työtyytyväisyyttä, mikä edesauttaa positiivista ja terveellistä työympäristöä sekä tukee sairaanhoitajien hyvinvointia. Terveystieteiden maisteri Tuija Ylitörmäsen väitöskirja Sairaanhoitajien välinen yhteistyö ja työtyytyväisyys – monimenetelmätutkimus suomalaisten ja norjalaisten sairaanhoitajien käsityksistä tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Outi Kanste Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen ja sitä voi seurata verkossa perjantaina 21.5.2021 klo 12 alkaen.
×
×
  • Create New...