Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'uutiset'.

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Opiskelu
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Työpaikat
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
  • Erikoisalat
    • Akuutti- ja ensihoito
    • Bioanalytiikka
    • Farmakologia
    • Juoksuhauta
    • Pediatria
    • Perioperatiivinen
    • Radiografia
    • Synnytys ja naistentaudit
    • Terveydenhoitotyö
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

  1. Sairaanhoitajilla on mitätön päätösvalta omaan työhönsä liittyvissä kysymyksissä, jos päätökseen liittyy rahankäyttöä. Tämä käy ilmi Sairaanhoitajaliiton kyselyssä. Terveydenhuollossa voi olla päätöksentekoportaita pahimmillaan yli kymmenen. Sairaanhoitajaliitto kysyi joulukuussa johtotehtävissä toimivilta jäseniltään kokemuksia päätöksenteon sujuvuudesta terveydenhuollon organisaatiossa. Kyselyyn vastasi 73 hoitotyön esihenkilöä ja johtajaa, joista 84 prosenttia työskenteli julkisella sektorilla, 11 prosenttia yksityisellä ja kuusi kolmannella sektorilla. Vastaajista runsas puolet oli os
  2. Sosiaali- ja terveydenhuollon suojavarusteiden kulutus on loppuvuoteen verrattuna hieman tasaantunut. Suojavarusteita on hankittu jatkuvasti lisää sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin, ja nykyisellä kulutuksella suojainten riittävyys on hyvällä tasolla, kertoo Huoltovarmuuskeskus tiedotteessaan. Koronapandemian aikana vakiintuneiden hankintaorganisaatioiden ostoja täydennetään Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ostoilla, jotka perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hankintaesityksiin. STM on tähän mennessä tehnyt HVK:lle yksitoista hankintaesitystä. HVK siirtyi syksyn 2020 aikana
  3. Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyys ja fyysisen väkivallan lisääntyminen ensihoitotehtävillä huolestuttaa pelastuslaitoksia. Kuntaliiton koordinoima Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita vuodesta 2014 lähtien. Vuodesta 2016 vuoteen 2020 ilmoitukset ovat lisääntyneen 67 prosenttia. - Raportoidut uhka- ja väkivaltailmoitukset ovat ensihoidossa edelleen ainoastaan jäävuoren huippu. Viime vuoden tilastoissa erityistä huolta herättää fyysisen väkivallan merkittävä kasvu, k
  4. Tuoreen tutkimuksen mukaan loma voi vaikuttaa vuorotyöntekijöihin myös geenien toiminnan tasolla: lepääminen lomajakson aikana palautti univajeesta kärsivien vuorotyöntekijöiden DNA:n toimintaan liittyviä muutoksia. Pitkäaikainen univaje on terveydelle haitallista, ja se lisää psykiatristen ja somaattisten sairauksien, kuten masennuksen tai sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Vielä on kuitenkin vähän tietoa niistä univajeen aiheuttamista molekyylibiologisista mekanismeista, jotka ovat terveyshaittojen taustalla. Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterve
  5. Potilastyössä tapahtuvia onnistumisia raportoiva PosiPro-järjestelmä on valittu vuoden 2020 sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon saajaksi. Eksote ensihoidon ja Awanic Oy:n kehittämä järjestelmä raportoi potilastyön onnistumisista ensimmäistä kertaa suomalaisessa terveydenhuollossa. Järjestelmä mahdollistaa tiedonkeräyksen ja -analysoinnin onnistumisiin johtaneista tekijöistä. Näin toimintaa voi kehittää potilasturvallisemmaksi jo ennen kuin mahdollisia vaaratilanteita syntyy. Palkinnon vastaanottivat Eksoten ensihoidon toimintayksikön esimies Kati Saarikivi ja Eksoten Akuuttis
  6. Terveydenhoitajaliitto on huolissaan vallitsevasta trendistä pikakouluttaa koronarokottajia. Liitto kertoo tiedotteessaan saaneensa huolestuneita viestejä massarokotuksiin pikakoulutetuista rokottajista. – Pikakoulutuksissa suuri vaara on osaamisen jääminen heikkotasoiseksi, jolloin osaamattomuus voi muodostaa riskin jopa potilasturvallisuudelle. Oletettavasti kunnat turvautuvat tällaisiin pikaratkaisuihin, koska ennaltaehkäisevien palveluiden, kuten neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon, tulisi kunnissa toimia koronapandemiasta huolimatta, ja juuri näissä palveluissa työskentelevät terve
  7. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 94 prosenttia täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen viime marraskuussa. Lakisääteinen mitoitus oli viime vuoden lopussa 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Kuusi prosenttia yksiköistä ei yltänyt minimimitoitukseen. Näistä rajan alittaneista yksiköistä 77 prosenttia oli julkisen palveluntuottajan yksikköjä. Luvut käyvät ilmi THL:n Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksesta, jossa on mukana tiedot 1 532 vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksikön henkilöstömitoituksesta. Mitoituslaskentaan kuuluvat tehostetun palveluasumisen yksiköt, vanhain
  8. Joukko aktiiveja laittoi viime keväänä vireille kansalaisaloitteen sairaanhoitajien palkkojen nostamiseksi. Aloite keräsi nopeasti tarvittavan kannatuksen, se luovutetaan eduskunnalle 11.2.2021. Luovutusta voi seurata Facebook-tapahtumassa ja sosiaalisessa mediassa tunnisteella #hoitajanpalkkapäivä. Suomessa palkka määräytyy yleensä joko työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella. Kansalaisaloitteen laatijat perustelevat aloitettaan kansanedustajille näin: – Suomessa ei perinteisesti ole muutettu palkkoja lailla. Toisaalta Suomessa ei perinteisesti ole myöskään otettu käyttöön v
  9. LAB-ammattikorkeakoulu teetti loppukäyttäjäkyselyn etulinjan terveydenhuollon ammattilaisille. Saatujen vastausten perusteella erityisesti maskien käyttömukavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Esimerkiksi ensihoidossa ja päivystyksessä kulutetaan tällä hetkellä paljon erityisesti kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia (FFP2 ja FFP3) ja kirurgisia suu-nenäsuojuksia. Käyttäjiltä arjessa kuullut kertomukset maskien käyttökokemuksista eivät ole olleet vain positiivisia ja asiasta haluttiin tehdä tarkempi tutkimus. Kyseisiä maskeja työssään käyttäville suoritettiin kysely. Systole jakoi terv
  10. Sairaanhoitajan työt ovat muuttuneet, lisääntyneet ja käyneet raskaammiksi, mutta vahvuudet työvuoroissa eivät ole lisääntyneet vaan päinvastoin usein vähentyneet. Tehdään paljon ylitöitä ja pitkiä työrupeamia eikä lomista ole varmuutta. Esihenkilöt joutuvat päivystämään vapaa-ajallaankin. Asia selviää Sairaanhoitajaliiton koronakyselystä. – Kuka meitä suojaa tai puolustaa kun ennen koronaa vallinneeseen resurssipulaankin tarjotaan valmiuslakia ja lisää keppiä, kysyy eräs sairaanhoitajista. Viime keväänä uudessa tilanteessa jaksettiin sairaanhoitajien mukaan vielä tsempata, mutta nyt
  11. Aluehallintovirasto on keskeyttänyt Palvelukoti Riekonlento Oy:n toiminnan perjantaina 22.1.2021. Keskeytyksen perusteena on toiminnassa havaitut useat epäkohdat. Palvelukoti Riekonlento Oy on tuottanut tehostettua palveluasumista mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Aluehallintovirasto teki yksikköön tarkastuskäynnin 20.1.2021. Tarkastuksessa todettiin puutteita toimitilojen asianmukaisuudessa, asiakkaiden kohtelussa, ruokahuollon järjestämisessä, henkilökunnan määrässä ja henkilökunnan asemassa. Aluehallintovirasto katsoo, että epäkohdat vaarantavat asiakkaiden turvallisuuden.
  12. Empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toteuttama tutkimus paljastaa suomalaisten hoitajien aikeet koronavirusrokotteen ottamista kohtaan. Tutkimuksen otoksesta (N=1001) seitsemän prosenttia oli hoitajia, sairaanhoitajia tai muita terveydenhuollon ammattilaisia. Yli puolet heistä (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 % aikoo kieltäytyä, epävarmoja on 17 %. Loput 12 % on rokotteen jo saanut. Tutkimus toteutettiin tammikuussa. Covid-19-rokotuksen herättämät tunteet jakautuvat terveydenhuollossa: positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat yhtä yleisiä (molempia 44 %). Yli joka kymmenes (11 %) ei koe t
  13. TtM Emilia Kielo-Viljamaa kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa mittarin, jonka avulla voidaan arvioida valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamista. Tutkimuksen mukaan valmistumisvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamisessa oli puutteita, erityisesti kroonisten haavojen hoidon osalta. Opiskelijat myös kokivat, etteivät olleet saaneet tarpeeksi haavanhoidon koulutusta opintojensa aikana. Opiskelijoilla oli kuitenkin positiivinen asenne haavoja ja haavojen hoitoa kohtaan, ja he kokivat haavanhoidon tärkeänä. Erit
  14. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päätti maksaa koko henkilöstölleen 500 euron koronabonuksen hyvin hoidetusta työstä erittäin vaikeana aikana. - Haluamme palkita henkilöstömme siitä, että hyvin vaikeana vuonna onnistuimme perustoiminnassamme näin hyvin. Henkilöstömme on tehnyt sitoutuneesti ja tuloksekkaasti töitä. Ihan jokaisella työntekijällämme on ollut tässä merkittävä rooli, sanoo henkilöstöjohtaja Saija Stenbacka sairaanhoitopiirin tiedotteessa. Kyseessä on kertapalkkio. Sairaanhoitopiirissä työskentelee noin 8 500 ihmistä. – Kertapalkkiolla haluamme osaltamme rakentaa
  15. Turun kaupungin ylläpitämässä Vuokkokodissa on todettu 29 asukkaalla koronavirustartunta. Yksikössä on todettu myös muutamia työntekijätartuntoja. Asukkaista ja henkilöstöstä tullaan ottamaan seulontanäytteet. Kaikki koronavirukselle altistuneet on asetettu karanteeniin. Vuokkokodissa on tällä hetkellä voimassa vierailukielto, joka jatkuu 7. helmikuuta asti. Asukkaiden omaisia informoidaan asiasta ja heidät pidetään koko ajan tietoisina yksikön tartuntatilanteesta.
  16. Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Toimivuus tarkoittaa ennen kaikkea arjen ja työn sujuvuutta niin kaupungin asukkaille kuin työntekijöillekin. Käytännön esimerkki työn sujuvoittamisesta ja laadun parantamisesta on uusi puhelinsovellus kotihoidon ja hoivakotien hoitajille. Aina mukana -palvelun myötä päivystystilanteiden opas kulkee aina hoitajien mukana, ja akuuttitilanteissa ohjeet ovat nopeasti käytettävissä. Palvelun avulla hoitajat voivat tunnistaa hoidontarvetta nopeasti ja nykyistä paremmin. Vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden helsinkiläisten määrän on arvioitu
  17. Suomessa ilmoitetuissa koronarokotteen haittavaikutuksissa ei ole toistaiseksi ilmennyt yllättäviä tietoja. Asiasta kertovat Fimea ja THL tiedotteessaan. Fimeaan on perjantaihin 15.1. mennessä tullut 32 haittavaikutusilmoitusta ensimmäisenä käyttöön otetusta Comirnaty -rokotteesta. Ilmoituksissa on raportoitu mm. allergisia reaktioita (mukaan lukien anafylaktinen reaktio), rokotuskohdan reaktioita ja rokotusraajan särkyä, lihaskipua, suurentuneita imusolmukkeita sekä pahoinvointia/huonovointisuutta, nokkosrokkoa, väsymystä/voimattomuutta, päänsärkyä ja vilunväristyksiä. Nämä ovat rokottei
  18. THL raportoi 18.1.2021 alkaen päivittäin koronarokotusten edistymisestä. Tietojen lähteenä on THL:n rokotusrekisteriin vastaanotetut tiedot rokotettujen lukumäärästä. Rokotusrekisterin tiedot saadaan perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksesta (Avohilmo) sekä terveydenhuollon hoitoilmoituksesta (Hilmo). Mukana raportoinnissa ovat rokotukset niille henkilöille, jotka löytyvät Suomen väestötietojärjestelmästä. Henkilön katsotaan saaneen rokote, jos hänellä on vähintään yksi rokotustapahtuma. Rokotuspäivämäärä on raportoinnissa henkilön ensimmäisen rokotustapahtuman päivämäärä.
  19. Koronavirusrokotuksissa on edetty suurempiin rokotusryhmiin ja rokotuksia on alettu antaa entistä useammassa paikassa. Tämän viikon aikana valtaosa alueista on käynnistänyt rokotukset ikääntyneiden hoivakodeissa. – Teho-osastojen henkilökunta ja muut ensimmäisten kohderyhmien sote-ammattilaiset on nyt rokotettu hyvin kattavasti. Suurimmassa osassa erityisvastuualueista on siirrytty tällä viikolla hoivakoteihin, joissa rokotuksia annetaan sekä asukkaille että henkilökunnalle, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio. Koronavirusrokotusten tahti
  20. Aula Research teki marraskuun lopussa laajan kyselyn hoitajien rokotuksia koskevista näkemyksistä. Vastaajista 97 % piti rokottamista hyvänä keinona suojautua tauteja vastaan ja 94 % piti Suomessa annettavia rokotteita turvallisina ja tehokkaina. Kyselyyn vastasi yli 4 000 hoitajaa. Asiasta kertoo kyselyn teettänyt Tehy tiedotteessaan. Peräti 95 %:lla oli suositusten mukainen rokotussuoja, ja kausi-influenssarokotteen kattavuus oli korkea. Koronarokotetta piti tarpeellisena pandemian torjunnassa 84 %. Sen ilmoitti ottavansa 47 % vastaajista. Epävarmuutta ottamisesta ilmaisi runsas kuukaus
  21. Sairaanhoitajaliitto selvitti jo kuudetta kertaa sairaanhoitajien työoloja, työhyvinvointia ja alan vetovoimaisuutta: tyytymättömyys palkkaukseen on hälyttävällä tasolla. Verrattuna vuoden 2018 työolobarometrin tuloksiin tyytymättömyys palkkauksen kannustavuuteen on lisääntynyt. 2020 barometrissä tyytymättömyys on vastausasteikolla (3,7/10) ja vain harva katsoi palkkauksen nousevan työn vaativuuden kasvaessa. Kaikkein tyytymättömimpiä palkkaansa ovat teho-, valvonta- ja tarkkailuosastoilla (3,4/10) ja päivystyksessä (3,5/10) työskentelevät sairaanhoitajat. Samoin tyytymättömiä palkka
  22. Hoitajat.net -sivuston kävijämäärät jatkavat kasvuaan. Vuonna 2020 sivustolla vierailtiin 1,6 miljoonaa kertaa. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 5 %. Sivulatauksia kertyi n. 2,2 miljoonaa. Vierailijoista n. 80% käytti puhelinta tai tablettia. Kävijoistä puolet tuli hakukoneiden kautta, 40 % sosiaalisen median jakojen kautta. Kävijöistä 72 % oli naisia. Tilastot perustuvat Google Analytics seurantaan. Vuoden 2020 luetuin uutinen Vuoden 2020 luetuin keskustelualueen aihe
  23. Joulun ja uudenvuoden aikaan koronavirustestiin hakeutuneiden määrä väheni huomattavasti. On mahdollista, että oireista huolimatta moni on jättänyt menemättä testiin, toteaa HUS tiedotteessaan. – Ihmisten liikkuminen pyhien aikaan ei ole vähentynyt ja sen vuoksi meillä terveydenhuollossa on huoli siitä, että tartuntoja on jäänyt toteamatta. Tämä voi johtaa epidemian äkilliseen pahentumiseen. On tärkeää, että testiin mennään välittömästi, jos on mitään koronavirustartuntaan viittaavia oireita, sanoo HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Testiin on syytä mennä, jos on akuu
  24. Suomessa on rokotettu tähän mennessä noin 7 000 koronapotilaita hoitavaa terveydenhuollon ammattilaista. Koronarokotteita on Suomeen tähän mennessä saapunut kaksi erää eli yhteensä noin 50000 kappaletta Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotetta. Ensimmäinen 10000 rokotteen erä saapui 26.12. ja toinen 4 000 rokotteen erä 30.–31.12. Asiasta kertoo STM tiedotteessaan. – Ensimmäisestä rokote-erästä on annettu puolet ja toisesta noin pari tuhatta. Potilastietojärjestelmien tiedonsiirto-ongelmien vuoksi kaikki rokotukset eivät kuitenkaan välttämättä vielä näy tilastoissa, kertoo THL:n johtava
  25. Peijaksen päivystysvalvontaosastolla työskentelevä sairaanhoitaja Rayan Hämäläinen sai koronarokotteen ensimmäisten joukossa. Hän otti rokotteen vastaan positiivisin mielin. – Olen erittäin etuoikeutettu, että olen saanut rokotteen ensimmäisten joukossa. Halusin myös toimia esimerkillisesti alan ammattilaisena. Rokote on saanut toivon vahvistumaan sisimmässäni, kertoo Hämäläinen. Hämäläinen kertoo luottavansa siihen, että rokotteen testaamiseen on panostettu riittävästi resursseja lyhyessäkin ajassa. – Luotan myös siihen, että korkeasti koulutetut tiedeihmiset tietävät mistä puh
×
×
  • Create New...