Jump to content
MAINOS

Search the Community

Showing results for tags 'uutiset'.

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Opiskelu
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Työpaikat
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
  • Erikoisalat
    • Akuutti- ja ensihoito
    • Bioanalytiikka
    • Farmakologia
    • Juoksuhauta
    • Pediatria
    • Perioperatiivinen
    • Radiografia
    • Synnytys ja naistentaudit
    • Terveydenhoitotyö
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

  1. THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille sekä muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. THL ehdotti aikaisemmin marraskuussa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin antamaan riskiryhmiin kuuluvia hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle. Nyt annetulla suosituksella halutaan entistä paremmin turvata terveydenhuollon kantokyky. Suositus koskee alkuperäisen rokotusjärjestyksen ensimmäistä ryhmää. Ryhmään kuuluvat muun muassa teho-osastojen, todettuja tai epäiltyjä koronaviruspotilaita hoitavien vuode- ja päivystysosastojen, infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen sekä ensihoidon henkilökunta. Lisäksi ryhmään kuuluvat koronavirusdiagnostiikkaa hoitava laboratoriohenkilökunta. Kolmansia annoksia voidaan antaa myös muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle niissä toiminnoissa, jotka ovat alueiden oman arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi akuutin psykiatrian yksiköiden, lastensuojelun päivystyksellisen toiminnan sekä synnytyksiä hoitavien osastojen henkilökunta. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon. Kolmas koronarokoteannos kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen THL:n suositus kolmannen koronarokoteannoksen antamisesta kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koskee kaikkia tällä hetkellä määriteltyjä kolmanteen annoksiin oikeutettuja ryhmiä, lukuun ottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. THL suosittelee kuuden kuukauden rokotusväliä paremman immunologisen vasteen sekä todennäköisesti paremman pidempiaikaisen suojan takia. Kuuden kuukauden aikana ei ole myöskään tutkimuksissa havaittu suurta laskua suojassa vakavaa tautia vastaan. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suosittelee kuuden kuukauden väliä toisen ja kolmannen rokotteen välillä. Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmä Muiden alle 60-vuotiaiden tarpeesta kolmansiin rokoteannoksiin keskustellaan Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän keskiviikkona 1.12.2021 pidettävässä kokouksessa, jonka jälkeen THL tiedottaa aiheesta erikseen. Pfizerin Comirnaty-rokote alle 30-vuotiaille miehille Suositus kolmansista annoksista koskee myös ryhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. Varovaisuusperiaatteen vuoksi THL ei aikaisemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia alle 30-vuotiaille miehille, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään tai ovat voimakkaasti immuunipuutteisia. Varovaisuusperiaatteen vuoksi alle 30-vuotiaille miehille ei edelleenkään suositella Modernan Spikevax-rokotetta siihen liittyvän harvinaisen sydänlihas- ja sydänpussitulehdusriskin vuoksi. Myös Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteeseen liittyy tämä harvinainen riski, mutta se on merkittävästi pienempi pohjoismaisen selvityksen perusteella. Myös lyhyellä annosvälillä rokotetuille sekä laitoksissa ja hoivakodeissa asuville alle 30-vuotiaille miehille voidaan nyt antaa kolmantena rokoteannoksena Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta.
  2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uuden avoimen datan aineiston koronarokotusten vaikuttavuudesta Suomessa. Uuden aineiston avulla käyttäjä voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan: erikoissairaanhoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta tehohoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta koronatartunnan yhteydessä tapahtuneiden kuolemien ilmaantuvuutta koronatartuntojen ilmaantuvuutta. Aineistossa kuvataan ilmaantuvuutta alttiissa väestössä, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä koronavirustartuntaa. Rokotussuojan suhteen väestö jakautuu kolmeen ryhmään eli henkilöihin, joilla ei ole vielä rokotussuojaa sekä henkilöihin, joilla on osittainen tai täysi rokotussuoja. Esimerkiksi täysi rokotussuoja tarkoittaa, että henkilö on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut vähintään seitsemän päivää. Aineisto päivittyy kerran kuukaudessa, jolloin tarkasteltavaksi tulevat edellisen kuukauden tiedot. Tietoja voi tarkastella epidemian alusta alkaen neljän kuukauden ajanjaksoilla ikäryhmittäin tai koko rokotusten kohdeväestö eli yli 12-vuotiaat mukaan lukien. Aineistoissa käytetyt tiedot tartunnoista ja koronavirustautiin liittyvistä kuolemista on yksityisuuden suojan takaamiseksi sijoitettu kunkin henkilön kohdalla tartuntapäivälle. Uusi avoin data: Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa
  3. Poliittiset vaikuttajat ovat kansalaisia enemmän huolissaan hoitovelasta ja hoitajien jaksamisesta. Asia käy ilmi Tehyn Aula Researchillä teettämästä kyselystä. Vastanneista vaikuttajista 80 % ja kansalaisista 69 % oli huolissaan koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta. Hoitovelassa eniten vaikuttajia huolettaa terveydenhuollon ammattilaisten jaksaminen. Myös sairauksien diagnosoinnin ja hoitoon pääsyn viivästyminen, lisäsairauksien yleistyminen ja palveluiden saatavuuden alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen ovat huolen aiheina. Sen sijaan vaikuttajat suhtautuvat kansalaisia hieman varovaisemmin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Kansalaisista 73 % oli valmis korottamaan palkkoja. Palkkoja korottaisi 67 % vaikuttajista. Kuitenkin hoitohenkilöstön palkkojen nostaminen nähtiin vaikuttajienkin keskuudessa parhaana lääkkeenä hoitajapulaan. Samoin työoloja olisi 65 % vastanneista päättäjistä valmis parantamaan. Poliittisista vaikuttajista 90 % suhtautuu myönteisesti Tehyn tavoitteeseen kehittää työnjakoa sote-uudistuksessa. Tehyn mukaan työnjakoa voidaan kehittää esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön, fysioterapeutin ja suuhygienistin vastaanottoja lisäämällä, silloin kun potilaiden ei ole välttämätöntä perusterveydenhuollossa tavata lääkäriä. Esimerkkinä hoitajavastaanottojen hyödyistä Tehy mainitsee rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden, joka on helpottanut palveluiden saatavuutta ja nopeuttanut hoitoon pääsyä. Suomessa on tällä hetkellä yli 600 rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittanutta sairaanhoitajaa. Aula Researchin kyselyyn vastanneista 1193 poliittisesta vaikuttajasta valtaosa on kunnanvaltuutettuja. Sairaanhoitopiirien hallituksista ja valtuustoista kyselyyn vastasi 30 henkilöä.
  4. Lähihoitaja Jenni Hirvonen sekä sairaanhoitaja Mari Matikainen työskentelevät kumpikin Siilaisen akuuttikuntoutusosastolla. Heidän lisäkseen akuuttikuntoutusosastolla työskentelee noin 50 lähi- tai sairaanhoitajaa, lääkäreitä sekä ylilääkäri. Siilaiselle on keskitetty monenlaista kuntoutusosaamista, yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa, geriatrian ja neurologian erikoisammattilaisten kanssa. Nyt osastolla on auki henkilöstöhaku, sillä osastolle etsitään uusia hoitajia – työkavereita Marille ja Jennille. Siun soten kaikki avoimet työpaikat löytyvät täältä Siun sote - avoimet työpaikat – Lähihoitajalle Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuin unelma – harvemmassa paikassa lähihoitaja saa tehdä niin monipuolista työtä. Lisäksi osastolla ei ole hierarkiaa lääkäreiden eikä myöskään sairaan- ja lähihoitajien välillä, vaan me olemme kaikki samalla viivalla ja tehdään samoja hommia lukuun ottamatta sairaanhoitajien lupaa suonensisäiseen lääkitykseen, toteaa Jenni Hirvonen. Toisen auttaminen avainasemassa Akuuttikuntoutusosastolla on käytössä uniikki työjärjestelmä: Siun pari -malli. Siinä hoitaja saa työvuoronsa alussa tietää työparin, jonka kanssa työskentelee työvuoron. Koskaan ei siis tarvitse jännittää yksin päivää, ei vasta saapuneen eikä kokeneemmankaan hoitajan. Aina on mukana uudelle työntekijälle kokeneempi, tietäväisempi hoitaja, joka osaa ohjata ja neuvoa. He voivat suunnitella yhdessä päivänsä toiminnat sekä jakaa hommia tasaisemmin. Usein kuulee kritiikkiä siitä, kuinka kuormittavaa hoitajan työ on varsinkin, kun kaikkialla Suomen mittakaavassa on pulaa hoitajista. Jenni Hirvonen ja Mari Matikainen uskovat, että heidän osastollaan hoitajien hyvään oloon on vaikuttanut vahvasti läheinen työyhteisö, mutta myös hyvät esimiehet. Heidän esimiehensä perehtyvät osaston asioihin ennen päätöksiä ja varmistavat, että ne ovat mahdollisimman järkeviä osaston hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi korona-ajan alussa heidän toimintansa sai osaston laskeutumaan rauhassa vaikeaan aikaan. Esimiehet varmistivat, että osaston henkilöstö sai hoitaa asiakkaita rauhassa, kun he suunnittelivat uudet järjestelyt erikoisaikaan. 'Vanhanaikainen vuodeosasto pitkäaikaispaikkoineen' tulee monelle mieleen Siilaisesta. Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuitenkin kaukana siitä. Todellisuudessa Siilainen tarjoaa parhaat resurssit kuntoutukseen koko Pohjois-Karjalan alueella. Työskentely akuuttikuntoutusosastolla on moniammatillista asijantuntijatyötä uusissa ja moderneissa tiloissa. Siilaisella sijaitseva akuuttikuntoutusosasto on erikoistunut kuntouttamaan akuutisti tai infektioon sairastuneita, usein myös tapaturmapotilaita. Osastoa voidaan kutsua myös infektio-osastoksi, henkilöstöllä on erikoisosaamista erilaisten tarttuvien infektioiden hoitoon osasto olosuhteissa. Siksipä Siilaisella hoidetaan esimerkiksi keuhkokuumepotilaita sekä korona-aikana valmius hoitaa Covid-19-potilaita.
  5. Uudenmaan sairaanhoitajat ry valitsi vuoden 2021 uusmaalaiseksi sairaanhoitajaksi Keusoten hoitokoordinaattori Susanna Laakson. Laakso työskentelee Keusoten sairaalapalveluiden hoitokoordinaattoritiimissä, pääsääntöisesti Järvenpään akuuttiosastolta käsin. Työyhteisössä Laaksoa kuvaillaan avoimeksi ja ratkaisukeskeiseksi. – On iso juttu, että perusterveydenhuollon työ tulee näkyväksi ja että oma esimies teki ehdotuksen, iloitsee Laakso tiedotteessa. Laakso on työskennellyt sairaanhoitajana vuodesta 2001. Työura alkoi Meilahden anestesiaosastolla ja Naistenklinikan leikkausosastolla. Keusoten Järvenpään akuuttiosastolle hän tuli vuonna 2012. – Työ on muuttunut 20 vuodessa paljon. Se ei ole enää vain hoitotyötä. Kirjaaminen on tarkempaa ja vaatii enemmän aikaa. Myös potilaat ovat entistä vanhempia ja usein monisairaita, kertoo Laakso. – Potilaiden keski-ikä on yli 80 vuotta. Koronan vaikutus näkyy, kun ei ole liikuttu ulkona ja päivätoiminta on ollut tauolla. Ikääntyneillä on paljon pelkoa ja epävarmuutta, jatkaa Laakso. Hoitokoordinaattorina Laakso ratkaisee, minne päivystyksestä ja erikoissairaanhoidosta tulleet potilaat siirretään. Pärjätäänkö kotona, tarvitaanko paikka asumispalveluyksikössä, entä missä yksikössä on tilaa. Kotiutukset ovat monesti haastavia ja ruuhkilta ei vältytä. – En tee työtä yksin. Ilman tiimiä ja kannustavia esimiehiä tämä ei olisi mahdollista, painottaa Laakso.
  6. Hoitajat.net

    Vuoden MS-hoitaja

    Vuoden MS-hoitajaksi 2021 on valittu Keski-Pohjanmaan keskussairaalan sairaanhoitaja Marianne Nylund. Marianne Nylund on pitkänlinjan neurologisen hoitotyön osaaja. Hän on ammattitaitoaan säännöllisesti päivittävä terveydenhuoltoalan ammattilainen, joka esiintyy koko ammattikuntaa edustavalla tavalla niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Nylund työskentelee tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan neurologian poliklinikalla. Hän on mukana yhdistyksen toiminnassa ja työskentelee aina potilaslähtöisesti. Nylund on aiemmin toiminut myös Suomen MS-hoitajat ry:n hallituksessa. Marianne Nylundia ehdottivat vuoden MS-hoitajaksi niin potilaat, kollegat kuin Suomen MS-hoitajat ry:n yhteistyötahot. Häntä kuvailtiin monipuoliseksi hoitotyön konkariksi, joka perustaa työnsä vankkaan tietoperustaan ja kokemukseen. Ehdotuksissa korostuivat asiantuntijuus, rauhallisuus, potilaslähtöisyys ja empatia.
  7. TtM Jaana Koskenniemi määritteli väitöstutkimuksessaan kunnioittavaa kohtelua hoitotyössä ikääntyneen potilaan näkökulmasta. Tutkimuksessa kehitettiin arviointiväline, jota testattiin ikääntyneiden sairaalapotilaiden hoidossa. Kunnioittava kohtelu ilmeni erityisesti hoitajien tavassa olla ja toimia ikääntyneiden potilaiden kanssa. Kunnioittava kohtelu oli yhteydessä potilaan terveyskokemukseen ja hoitotyytyväisyyteen. Ikääntyneiden potilaiden näkökulmasta kunnioittavassa kohtelussa oli keskeistä hoitajien tapa olla ja toimia heidän kanssaan. Kunnioittavan kohtelun kokemus syntyi hyväksytyksi, kuulluksi ja rohkaistuksi tulemisesta ja huolenpidosta. Kunnioittava kohtelu mahdollisti yhteisymmärryksen potilaan ja hoitajan välillä, vahvisti potilaan riippumattomuutta ja edisti hänen aktiivista osallistumistaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. – Ikääntyneet potilaat tekivät tarkkoja huomioita hoitajista. Hoitajien tapa olla ja toimia heidän kanssaan heijasti potilaiden mielestä hoitajien soveltuvuutta ikääntyneiden potilaiden hoitotyöhön ja heidän motivaatiotaan ja kompetenssiaan hoitaa ikääntyneitä potilaita, Turun yliopistossa hoitotieteen alalla väittelevä Jaana Koskenniemi kertoo. Koskenniemen mukaan ikääntyneet potilaat varoivat kuitenkin arvostelemasta hoitajia, vaan he pyrkivät pikemminkin ymmärtämään hoitajia ja välttämään hoitajien turhaa häiritsemistä. – Näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa. Nyt on jo nähtävissä, että potilaiden kunnioittavaan kohteluun liittyvät valitukset ovat lisääntyneet ja ne kohdistuvat pääosin potilaiden ja terveysalan ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, Koskenniemi sanoo. Potilaiden terveys vaikuttaa kunnioittavaan kohteluun? Väitöstutkimuksessa kehitetty ja testattu arviointiväline osoitti, että ikääntyneet potilaat kokivat tulleensa kunnioittavasti kohdelluiksi, mutta myös heikkouksia havaittiin. Niitä havaittiin erityisesti kuuntelemisen ja rohkaisemisen osa-alueilla. – Terveytensä heikoksi kokeneet potilaat kokivat tulleensa harvemmin kunnioittavasti kohdelluiksi kuin terveytensä paremmaksi kokeneet. Tämä tutkimustulos saa tukea aikaisemmista tutkimuksista, jotka käsittelevät esimerkiksi ikäihmisten kaltoinkohtelua, ja se herättää myös kysymyksen siitä, vaikuttaako potilaiden terveys kunnioittavaan kohteluun. Tätä kysymystä tulisikin jatkossa tarkastella omassa tutkimuksessaan, Koskenniemi sanoo. Väitöstutkimuksen mukaan hoitajat voivat edistää kunnioittavaa kohtelua huomioimalla ikääntyneet potilaat positiivisesti, olemalla aidosti kiinnostuneita heistä ja tukemalla heidän itsenäistä selviytymistään. Tutkimuksessa havaittiin, että kunnioittavalla kohtelulla ja hoitotyytyväisyydellä oli vahva positiivinen yhteys. Kunnioittava kohtelu on Koskenniemen mukaan toimintaa, joka ilmentää hoitajan arvo- ja asennemaailmaa sekä kykyä hyödyntää eettistä tietoa ja soveltaa sitä käytännön hoitotilanteissa. – Jos potilaan kohtaamisessa tulee hankauksia, kyse on ennemminkin hoitajan kyvyttömyydestä havainnoida ja ratkaista eettisiä ja muita hoitotyöhön liittyviä ongelmatilanteita kuin siitä, että hoitaja tietoisesti kohtelisi potilasta epäkunnioittavasti. Tämän vuoksi ei voida kylliksi painottaa opetuksen, koulutuksen ja harjaannuksen merkitystä kunnioittavan kohtelun kulttuurin edistämisessä, Koskenniemi tähdentää. Kunnioittavan kohtelun arviointiväline vahvistaa hoitotyön arvoperustaa Kunnioittavaa kohtelua tulisi hoitotyössä arvioida säännöllisesti potilaiden näkökulmasta. Sisällyttämällä kunnioittavan kohtelun arviointiväline terveydenhuollon organisaatioissa hoitotyön laadun ja potilasturvallisuuden prosesseihin on mahdollista vahvistaa hoitotyön arvoperustaa ja lisätä kunnioittavia kohtaamisia hoitotyössä. Koskenniemi pitää tärkeänä, että kunnioittavaa kohtelua ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä tutkitaan terveydenhuollossa muissakin kohtaamisissa, esimerkiksi hoitajien ja esimiesten tai eri ammattiryhmien välillä. – Väitöskirjassa luotuja kunnioittavan kohtelun elementtejä on mahdollista hyödyntää tulevissa jatkotutkimuksissa. Näin tehdään näkyväksi kunnioittava kohtelu työyhteisöissä ja edistetään eettistä toimintakulttuuria terveydenhuollon organisaatioissa, Koskenniemi päättää. Tutkimus toteutettiin Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Tutkimukseen osallistuneet olivat iäkkäitä potilaita ja heidän nimeämiään läheisiä. Tutkimusaineistot kerättiin terveydenhuollon eri alueilta, erikoissairaanhoidossa, kotihoidossa ja perusterveydenhuollossa hoidossa olleilta potilailta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8649-1
  8. Espoon Jorvin sairaalassa on otettu käyttöön UV-valolla toimiva desinfiointirobotti. Robotti on saatu HUSiin lahjoituksena Euroopan unionilta, yhtenä kolmesta Suomessa. UV-C-desinfiointia voidaan käyttää laajasti infektioiden torjuntaan, koska se on tehokas menetelmä tuhota viruksia ja bakteereita. Jorvin sairaalan osastolla U2 hoidetaan potilaita, joilla on vaativia, tehohoitoa edellyttäviä palovammoja. Palovammakeskukseen on keskitetty koko maan vaikeiden palovammojen hoito. Osastolle nyt saapunut desinfiointirobotti on tehokas täydennys normaaliin sairaalasiivoukseen. Desinfiointirobotin käyttämä UV-C-valo on nopea, tehokas ja monipuolinen menetelmä tuhota viruksia ja bakteereita ilman kemikaaleja. Robotti desinfioi tilan, kosketuspinnat, johdot ja välineet yhdellä kertaa.Tämä on hyödyksi, sillä hoitohuoneissa puhdistettavia pintoja on runsaasti. Kun pinnat ovat puhtaat, tila on turvallinen eivätkä mikrobit leviä niiden kautta. ”Robotti ei korvaa tärkeää laitoshuoltajan puhdistustyötä, mutta se on tervetullut apulainen, joka viimeistelee potilashuoneen desinfioimalla. Robotin hyödyntäminen lisää potilasturvallisuutta ja sillä on myös vaikutusta laatuun. Laitteen käyttö vaatii erikoisosaamista, johon laitoshuollon työntekijät koulutetaan huolellisesti”, kertoo laitoshuollon palveluesimies Merja-Tiina Uitto HUS Asviasta. Käyttöönotto tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä Robotti voidaan ohjelmoida kulkemaan huoneessa etukäteen määritellyn reitin mukaisesti tai sitä voidaan ohjata käsin tablettitietokoneella. Desinfioinnin jälkeen tabletilta löytyy raportti, josta voi tarkistaa työn tulokset. Vaaratilanteiden välttämiseksi robotissa on liiketunnistin, joten desinfiointityössä oleva laite pysähtyy heti, jos se havaitsee tilassa liikettä. Käyttöönotto on tehty tiiviissä yhteistyössä osaston henkilökunnan, hygieniahoitajien ja laitoshuollon ammattilaisten kesken. ”Suhtaudumme uuteen työkaveriimme myönteisen uteliaasti. Uutta tekniikkaa meidän tulee hyödyntää vastuullisesti ja robotin työskentelyä tietysti valvoa. Desinfiointirobotilla voidaan tehostaa käsin tehtävää ylläpitosiivousta ja meillä on hyvä tiimi tekemässä työtä”, miettii osastonhoitaja Helena Siivonen Jorvin sairaalan U2-osastolta. Uudet teknologiset ratkaisut hyötykäyttöön Jorvin sairaalan desinfiointirobotti saatiin Euroopan Unionin lahjoituksena. Sen hankintaa ja käyttöönottoa on edistänyt HUS Asvia, joka vastaa muun muassa sairaaloiden ylläpitosiivouksesta ja desinfioinneista. Ennen Jorvin sairaalaa UV-C-robotti on otettu käyttöön Meilahden kolmiosairaalassa. Jorvin sairaala on yksi Suomen kolmesta sairaalasta, joihin EU on desinfiointirobotin lahjoittanut. Kaikkiaan EU on hankkinut 300 kappaletta desinfiointirobotteja auttaakseen jäsenmaidensa koronapandemiatilannetta. Robotin on kehittänyt tanskalainen UVD Robotics.
  9. Suunnitelmissa on marras-joulukuun vaihteessa rokottaa kriittisissä ja kiireellistä hoitoa antavissa yksiköissä työskentelevää henkilökuntaa, joiden toisesta koronavirusrokoteannoksesta on kulunut kuusi kuukautta. Tällä turvataan erikoissairaanhoidon kantokykyä pahenevassa epidemiatilanteessa, kertoo HUS tiedotteessaan. HUSin henkilökunnasta kolmannen koronavirusrokotteen ovat toistaiseksi voineet saada ne työntekijät, jotka saivat ensimmäiset rokoteannokset alle kuuden viikon aikavälillä. Näitä työntekijöitä on ollut noin 3 400. Seuraavaksi kolmansia rokotuksia halutaan tarjota myös niin sanotuissa kriittisissä ja kiireellistä hoitoa antavissa yksiköissä työskenteleville henkilöille, joiden rokotusväli oli viime keväänä 12 viikkoa. ”Portaittainen rokottaminen ja suojan kehittyminen vievät oman aikansa. Tämän vuoksi haluamme ajoittaa rokotukset marraskuun loppuun ja joulukuun alkuun, jotta rokotteista saadaan hyöty jo joulunajan toiminnan turvaamiseksi ja henkilökunnan suojaamiseksi”, sanoo vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä. HUSin henkilöstön koronavirusrokotuskattavuus on hyvä. Ensimmäisen rokoteannoksen on ottanut koko henkilöstöstä yli 95 prosenttia ja toisen 87 prosenttia. Kolmannen rokoteannoksen on saanut 16 prosenttia henkilöstöstä. Potilaita hoitavan henkilöstön rokotuskattavuudet ovat koko henkilöstöä korkeammat. HUSin rokotuskattavuustilastoissa on mukana HUS Työterveydessä annetut rokotukset sekä työntekijöiden itsensä ilmoittamat kunnissa saadut rokotteet. Koska kunnassa saadun rokotteen ilmoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen, kaikki henkilökunnan saamat rokoteannokset eivät välttämättä näy tilastossa.
  10. Hoiva-avustaja ei koulutuksensa perusteella ole sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, Valvira muistuttaa tiedotteessaan. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi lokakuussa 2020 suosituksen hoiva-avustajan tehtävänkuvasta, osaamisvaatimuksista ja niihin vastaavasta koulutuksesta iäkkäiden palveluissa. Suosituksen mukaan hoiva-avustajan koulutus ei ole tutkinto, vaan muodostuu muutamasta tutkinnon osasta. Hoiva-avustajat ovat kuitenkin tärkeässä roolissa laadukkaiden palvelujen tuottamisessa ja heidät voidaan laskea mukaan henkilöstömitoitukseen, kun he osallistuvat välittömään asiakastyöhön. Välittömässä asiakastyössä he voivat pääsääntöisesti työskennellä avustavissa tehtävissä, joita ovat esimerkiksi peseytyminen, pukeutuminen, ruokailu, liikkuminen, ulkoilu ja toimintakyvyn ylläpitäminen. Asiakas- ja potilasturvallisuus edellyttää henkilöstön riittävää koulutusta, osaamista ja määrää Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteellisesta henkilöstön saatavuustilanteesta huolimatta asiakas- ja potilasturvallisuus ei saa vaarantua. Lokakuussa 2020 voimaan tulleen vanhuspalvelulain yksi keskeisin tavoite on ollut parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistamalla, että hoidosta ja huolenpidosta vastaavaa koulutettua ja osaavaa henkilöstöä on riittävästi. Henkilöstön määrän, rakenteen ja osaamisen täytyy vastata asiakkaiden palvelujen tarvetta. Valvontaviranomaisilla on lakisääteinen tehtävä ja toimivalta valvoa lain toteutumista. Valviran mukaan asiakas- ja potilasturvallisuus varmistetaan siten, että esimerkiksi vanhusten tehostetun palveluasumisen yksikössä on riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä hoivan ja huolenpidon tehtäviin sekä riittävästi muihin työtehtäviin suunnattua henkilöstöä. Jos yksikössä työskentelevällä ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta, hän ei saa työskennellä työvuorossa yksin eikä ilman lääkehoidon koulutusta osallistua lääkehoidon tehtäviin.
  11. Seitsemättä maailmanlaajuista STOP Painehaavoille -päivää vietetään torstaina 15.11.2018. Päivän tarkoituksena on herättää laajempaa huomiota painehaavojen esiintymisestä ja ehkäisyn tärkeydestä sekä tukea näyttöön perustuvaa painehaavojen ehkäisyä ja hoitoa. Suomen Haavanhoitoyhdistys haluaa kiinnittää kaikkien huomion painehaavojen ehkäisyn tärkeyteen sekä sairaalassa että kotihoidossa. Painehaavojen ehkäisyllä pystytään vähentämään merkittävästi sekä terveydenhuollon menoja että painehaavasta johtuvia kärsimyksiä. Suomessa arvioidaan esiintyvän 55 000 - 80 000 potilaalla yksi tai useampi painehaava vuosittain, joidenn aiheuttamat suorat kustannukset ovat noin 500 miljoonaa euroa eli n. 2-3 % Suomen terveydenhuollon menoista. Suurten kustannusten lisäksi painehaavat ovat kivuliaita, lisäävät potilaiden infektioalttiutta ja kuolemanvaraa eli vaarantavat potilasturvallisuutta ja huonontavat potilaan elämänlaatua. Painehaavat ovat suurimmaksi osaksi ehkäistävissä yksinkertaisten ehkäisy- ja hoitotoimenpiteiden avulla. Painehaavan ehkäisyn keskeisiin osa-alueisiin kuuluvat: riskinarviointi yksikköön sopivalla mittarilla, riskinmukaisen makuualustan ja istuintyynyn valinta, asentohoito, ihon kunnon arviointi ja hoito, riittävä ja monipuolinen ravitsemus sekä kaikkien näiden osa-alueiden kirjaaminen hoitokertomukseen. Painehaavojen ehkäisyllä pystytään vähentämään merkittävästi sekä terveydenhuollon menoja että painehaavasta johtuvia kärsimyksiä. Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) kokoama työryhmä on laatinut suosituksen Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä. Lisätietoja: www.shhy.fi ja www.epuap.org
  12. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen antamisesta vakavan koronainfektion riskissä olevia potilaita tai asiakkaita hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi. THL ja sosiaali- ja terveysministeriö arvioivat, tarvitaanko ehdotuksen toteuttamiseksi asetusmuutosta. Kolmannet rokoteannokset sote-henkilöstöllä suojelevat riskipotilaita THL:n mukaan alle 60-vuotiailla perusterveillä ihmisillä kahden annoksen antama suoja vakavaa tautia vastaan säilyy hyvin, mutta suoja heikkenee tartuntaa ja lieväoireista tautia vastaan. Sote-henkilöstön lievät ja oireettomatkin infektiot voivat aiheuttaa tartuntavaaran heidän hoitamilleen vakavan koronan riskipotilaille. Tämänhetkisen tutkimusnäytön perusteella on ilmeistä, että kolme rokoteannosta suojaa paremmin ja siten jatkotartuntojen riski vähenee verrattuna kahteen rokoteannokseen. Myös terveydenhuollon kantokyky on huomioitava, koska lieväoireisetkin infektiot voivat aiheuttaa henkilökunnan poissaoloja. Näistä osa voidaan rokotuksilla välttää ainakin joidenkin kuukausien ajaksi. Ensimmäisiä ja toisia rokoteannoksia kannattaa yhä ottaa Koronarokotteita riittää Suomessa hyvin, ja kolmannet rokotukset voidaan toteuttaa sote-ammattilaisille ja THL:n aiemmin määrittelemille ryhmille. THL:n arvion mukaan kolmansien annosten antaminen ei estä tällä hetkellä vielä rokottamattomia saamasta tarvitsemiaan ensimmäisiä ja toisia annoksia. Jos koronarokotusta ei ole vielä hakenut, se kannattaa yhä tehdä. Rokotus on paras suoja vakavaa koronatautia vastaan. Muun väestön osalta kolmansien koronarokoteannosten tarpeen arviointi on vielä kesken ja saataneen valmiiksi parin viikon kuluessa. Alle 60-vuotiailla rokotteen antama suojateho vakavaa koronatautia vastaan on edelleen erittäin hyvä.
  13. Itsenäisyyspäivää juhlistetaan tänä vuonna Presidentinlinnassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kutsuvat vastaanotolle maanantaina 6. joulukuuta henkilöitä, jotka ovat tehneet työtä terveyden ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi koronapandemian aikana. – Me tiedämme, että terveydenhuoltohenkilöstö on ollut inhimillisesti äärimmäisen kovan työn ja vaivan edessä koko vuoden. Väistämättä mieleeni tulee Winston Churchillin eräässä toisessa yhteydessä toteama lausuma, joka kuului vapaasti näin ’harvoin on niin moni ollut kiitollisuuden velassa niin harvoille’. Tätä tunnelmaa haluamme myös muistettavan ja korostettavankin, presidentti Niinistö sanoo. Vastaanoton toisena teemana tänä vuonna on ”paljon on hyvin”. Teeman mukaisesti kutsuttujen joukossa on vapaaehtoistyöntekijöitä sekä vieraita, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet Suomen vahvuuksia. – Vaikea korona-aika on osoittanut, että paljon on hyvin. Suomessa on paljon hyvää. Selviytyminen näin hyvin koronahaasteesta on osoitus siitä, että monet muutkin ammattiryhmät ovat joutuneet venymään. Myös ihmisten vapaaehtoinen toiminta on ollut tärkeää, presidentti Niinistö toteaa. Tällä hetkellä kutsuttujen kokonaismäärä vastaanotolla on alle 200 henkeä. Lähes kaikki kutsuttavat ovat ensikertalaisia. Yle näyttää itsenäisyyspäivän tapahtumia ja presidenttiparin itsenäisyyspäivän haastattelun suorana lähetyksenä Yle TV1:llä. Myös katsojilla on mahdollisuus lähettää oma tervehdyksensä illan lähetykseen.
  14. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriölle, että koronapassia voitaisiin käyttää väliaikaisesti tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä olevien työkelpoisuuden varmentamisessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että työnantaja voisi koronapassin avulla varmistaa, että työntekijä ei todennäköisesti aiheuta merkittävää tartuntariskiä hoidettavilleen tai kollegoilleen. – Ehdotuksemme mukaan koronapassista voitaisiin säätää pandemian ajaksi tartuntatautilakiin tilapäinen pykälä, jolla voitaisiin tarvittaessa velvoittaa tai sallia koronapassin käyttö hoivahenkilöstön työkelpoisuuden varmistamisessa. Koronapassin käytöllä voisimme paremmin suojata ikääntyneitä ja muita hoivattavia, THL:n ylilääkäri Otto Helve sanoo tiedotteessa. THL katsoo, että koronarokotusta ei sen sijaan ole tässä vaiheessa syytä lisätä pysyvästi osaksi tartuntalaissa määriteltyä tiettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien vaatimaa sairastetun taudin tai rokotusten suojaa. – Koronapassin käyttäminen olisi todennäköisesti nopeampi ratkaisu kuin koronarokotuksen lisääminen osaksi tartuntatautilain sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoilta ja työntekijöiltä vaadittua rokotussuojaa. Tällainen tartuntatautilain säädösmuutos tarvitsisi todennäköisesti ajallisesti pitkän valmistelun, mikä pitkittäisi potilaiden terveysturvallisuusriskiä, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kertoo. THL on toimittanut lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle. Koronarokotukset edenneet hyvin THL:n mukaan terveydenhuollon ammattilaisten koronarokotuskattavuus oli 23.9.2021 mennessä suurilta osin ensimmäisen annoksen osalta vähintään 90 prosenttia ja toisen annoksen osalta 80 prosenttia. Luvut ovat korkeammat kuin väestössä keskimäärin.
  15. Sairaanhoitajia kuormittaa erityisesti henkilöstövajeen myötä hallitsemattomaksi kasvanut vastuu. Asia selviää Sairaanhoitajaliiton kyselystä. Henkilöstövajeen vaikutukset sairaanhoitajiin itseensä näyttäytyvät henkisen jaksamisen romahtamisena. Lähes 63 prosenttia vastasi, että henkilöstöpula koetteli eniten henkistä jaksamista. – Ei riitä, että ”käsiparit” tai ”nuppiluku” ovat riittävät, jos on pulaa osaavista sairaanhoitajista. Tämä asia nousee kyselyssämme vahvana esiin, sanoo Sairaanhoitajaliiton asiantuntija Liisa Karhe. Henkilöstötilanteella on kyselyn perusteella suuria vaikutuksia hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen ja sairaanhoitajien omaan jaksamiseen. Sairaanhoitajat korostavat kyselyssä puutetta kokeneista kollegoista. – Osaavia ja kokeneita kollegoja on jäljellä vain hyvin vähän. Joskus saatat olla vuorossa se ainoa. Valtava vastuu kaataa sitkeimmänkin puurtajan. Näin vastaajat arvioivat henkilöstötilannetta: 35 % sairaanhoitajia on puuttunut toteutuneista työvuoroista päivittäin tai työvuoroittain. 46 % oli joutunut edellisen kuukauden aikana jäämään töihin yli suunnitellun työajan viikoittain tai useammin. 69 % sairaanhoitajien riittävyys oli heikentynyt kuluneen vuoden aikana jonkin verran tai selvästi. 48 % tämänhetkisen sairaanhoitajavajeen syynä on se, että äkillisiin poissaoloihin ei ole varattu etukäteen tekijöitä. 47 % sairaanhoitajavajeen syynä omassa työyksikössä on se, että työntekijöitä oli irtisanoutunut eikä heidän tilalleen ollut saatu vielä uusia tai sijaisuuksiin ei ollut tulijoita. Työyksikköjen sijaisjärjestelyt nousivat kyselyssä sairaanhoitajien suurimmaksi huoleksi. Poissaoloihin ei varauduta, sijaisia ei saa palkata, edelleen tehdään lyhyitä, määräaikaisia ja ketjutettuja työsopimuksia. Sairaanhoitajaliitto kysyi hoitotyötä tekeviltä sairaanhoitajilta ja esihenkilöiltä kokemuksia oman työyksikön henkilöstötilanteesta ja sen seurauksista. Kyselyyn vastasi 2740 henkilöä.
  16. Viime viikon aikana HUSiin sairaalahoitoon otetuista koronaviruspotilaista lähes puolet oli saanut kaksi rokoteannosta. Suurin osa heistä on hoidettu tavallisilla vuodeosastoilla. Teho-osastoilla hoidetuista koronaviruspotilaista lähes kaikki on ollut rokottamattomia. HUSin teho-osastoilla kahdesti rokotettuja potilaita on ollut vain yksittäisiä ja heillä tehohoidon tarpeeseen on vaikuttanut perussairaus. – HUSissa hoidossa olleista ja olevista kaksi kertaa rokotetuista potilaista suurin osa kuuluu johonkin koronavirustaudin riskiryhmään tai he ovat ikääntyneitä. Tiedossa on, että näillä ryhmillä rokotteen suoja on heikompi kuin perusterveillä työikäisillä ja nuorilla. Näille yli 60-vuotiaille ja sairautensa tai lääkehoitonsa takia riskiryhmiin kuuluville kolmannet rokoteannokset ovat tarpeelliset ja kaikkien, joille kolmatta rokotusta suositellaan, tulisi se ottaa nyt, sanoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Valtaosan koronavirustartunnoista aiheuttaa tällä hetkellä deltavariantti. Sen voimakkaan tartuttamiskyvyn takia kahden rokotuksen jälkeen ilmaantuvat tartunnat eli läpäisyinfektiot ovat lisääntyneet. Rokotukset eivät estä tartuntoja kokonaan, mutta niiden ansiosta suurin osa tartunnan saaneista sairastaa oireettoman tai lievän taudin. – Läpäisyinfektioiden lisääntyminen johtuu nykyisestä epidemiatilanteesta, jossa virusta on paljon liikkeellä. Rokotteiden teho on hyvä, mutta se ei ole sata prosenttia. Rokotteiden hyödyt ovat kiistattomat. Suurin osa rokotetuista tartunnan saaneista saa vain lieviä oireita tai ei saa oireita lainkaan. Jos rokotettu saa tartunnan, oireettomana hän tartuttaa lyhyemmän aikaa kuin rokottamaton. Ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen ottaminen on tärkeää, sanoo vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi. Lähde: HUS
  17. Terveydenhuollon ammattilaisten rokotussuoja vakavaa sairaalahoitoista koronatautia vastaan säilyi erinomaisena puoli vuotta toisen rokoteannoksen jälkeen. Suoja infektiota vastaan sen sijaan heikkeni. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta. Tutkimus antaa tarpeellista tietoa työikäisen väestön saamasta rokotussuojasta. Terveydenhuollon ammattilaiset olivat joulukuussa 2020 ensimmäinen ryhmä, jota alettiin Suomessa rokottaa. Tämän vuoksi rokotesuojaa voidaan tutkia pidemmällä seuranta-ajalla tässä ryhmässä muuhun väestöön verrattuna. Terveydenhuollon ammattilaisten ensimmäisen ja toisen rokotteen annosväli oli aluksi 3-4 viikkoa, mutta annosväliä muutettiin myöhemmin 12 viikkoon. Tutkitut rokotteet olivat mRNA-rokotteet Biontech-Pfizerin Comirnaty ja Modernan Spikevax sekä AstraZenecan adenovirusvektorirokote Vaxzevria. Tutkimuksessa selvitettiin myös yhdistelmärokotesarjojen suojaa. Rokotteiden antamaa suojaa selvitettiin joulukuun 2020 ja lokakuun 2021 välillä 16-69-vuotiaiden rekisteröityneiden terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Tutkimuksessa oli mukana yli 400 000 henkilöä. Rokotesuojaa arvioitiin kolmen ja kuuden kuukauden jälkeen toisesta annoksesta. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia. Eri valmisteiden rokotesarjoissa ei merkittäviä eroja suojatehon kestossa Tutkimuksessa havaittiin, että suojateho koronavirusinfektiota vastaan heikkeni 3-6 kuukautta toisen annoksen jälkeen. Suoja oli parhaimmillaan, eli noin 85 prosenttia, ensimmäisten kolmen kuukauden aikana, mutta hiipui noin 65 prosenttiin seuraavien kolmen kuukauden aikana. Koronaviruksen vakavia tautimuotoja vastaan rokotteiden suojateho säilyi kahden rokoteannoksen jälkeen erinomaisena vähintään puolen vuoden ajan. – Myös muissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu rokotesuojan heikentymistä lievää infektiota vastaan puolen vuoden aikana toisesta annoksesta. Meidän tutkimuksessa ei eri valmisteiden rokotesarjojen välillä huomattu merkittäviä eroja ja heikkeneminen vaikutti olevan samaa suuruusluokkaa kaikilla rokotesarjoilla, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka. Nyt tehdyssä tutkimuksessa ei analysoitu annosvälin vaikutusta rokotussuojaan, mutta THL:n asiantuntijat tutkivat tällä hetkellä aihetta. – Tuoreessa kanadalaistutkimuksessa havaittiin pidemmän annosvälin antavan noin 5-10 prosenttia paremman suojan verrattuna lyhyempään, Poukka jatkaa. THL jatkaa tutkimusta koronarokotteiden tehosta THL seuraa koronarokotteiden suojaa jatkuvasti eri ryhmissä, kuten iäkkäissä, riskiryhmissä ja työikäisissä. Tutkitun tiedon avulla rokotusohjelmaa voidaan muokata. – Tänä syksynä ja jatkossa keskitymme rokotesuojan seurannassa vakaviin tautitapauksiin, koska sairaalahoitojen ja kuolemien ehkäisy on kansallisesti erittäin tärkeää, kertoo tilastotutkija Ulrike Baum. Cohort study of Covid-19 vaccine effectiveness among healthcare workers in Finland, December 2020 - October 2021
  18. Ikääntyneiden hoitotyössä sairaanhoitajilta odotetaan monipuolista osaamista. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluissa tällä hetkellä opiskelevat sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat gerontologisen hoitotyön osaamisensa keskinkertaiseksi. Terveystieteiden maisteri Anniina Tohmola selvitti väitöstyössään sitä, millaista gerontologisen eli ikääntyneen hoitotyön osaamista sairaanhoitajakoulutus tällä hetkellä tuottaa. Tutkimus keskittyi gerontologisen hoitotyön osaamisalueiden määrittelyyn ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien sairaanhoitajaopiskelijoiden gerontologisen hoitotyön osaamisen selvittämiseen. Väitöstutkimuksen mukaan gerontologisen hoitotyön neljä keskeistä osaamisaluetta ovat kliinisen hoitotyön osaaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä eettinen osaaminen. Kaikissa osaamisalueissa on monipuolisia sisältöalueita, ja ne kuvaavat sitä laajaa osaamisen kenttää, jolla ikääntyneitä hoitavat toimivat. Väitöstutkimuksessaan Tohmola kehitti gerontologisen hoitotyön osaamista kuvaavan mittarin, GeroNursingComin, jonka avulla hän selvitti sairaanhoitajaopiskelijoiden gerontologisen hoitotyön osaamista yhdeksässä eri ammattikorkeakoulussa yhteensä 274 opiskelijalta. Selvityksen mukaan sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat gerontologisen hoitotyön osaamisensa keskitasoiseksi. Aiemmasta sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta ja hoitotyön työkokemuksesta oli vastausten mukaan suurta hyötyä osaamisen kehittymisessä. Parasta osaaminen oli arvostavan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaamisalueella ja huonointa ikääntyneiden seksuaalisuuden tukemisen osaamisalueella. Taustoiltaan erilaiset opiskelijat, kuten lähihoitajat, ylioppilaat tai alanvaihtajat, saavuttavat erilaisia oppimistuloksia, mikä tulisi väittelijän mukaan huomioida koulutuksen suunnittelussa. – Ikääntyneiden hoitotyö on vaativaa, ja osaamisen tulisi olla korkeatasoista. Vain hyvällä osaamisella kyetään vastaamaan ikääntyvän väestön terveyden ja toimintakyvyn haasteisiin. Hyvästä osaamisesta on hyötyä myös työntekijälle, sillä se tekee hoitotyöstä mielenkiintoista ja antoisaa, väittelijä toteaa. Terveystieteiden maisteri Anniina Tohmola väittelee Oulun yliopistossa 12. marraskuuta. Hoitotieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Gerontologisen hoitotyön osaamisalueet ja valmistumisvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvioitu gerontologisen hoitotyön osaaminen. Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena dosentti Satu Elo Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5A) klo 12. Väitöstä voi seurata myös etänä osoitteessa https://oulu.zoom.us/j/64507109928
  19. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn mukaan tässä tautitilanteessa voisi olla järkevää ja tarkoituksenmukaista lisätä koronarokote tartuntatautilakiin. – Ministeriön tulisi ryhtyä selvittämään sen lisäämistä lain pykälään 48. Muutoksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon muutamia asioita, jotka liittyvät työntekijöiden oikeuksiin ja koronapandemian erityispiirteisiin, toteaa Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi Tehyn tiedotteessa. Kirvesniemen mukaan koronaviruksen kehittymisestä tai pysyvyydestä ei tiedetä riittävästi. Vaatimuksen työntekijöiden koronarokotuksesta tulisikin sen vuoksi aluksi olla määräaikainen. Lisäksi olisi määriteltävä tarkasti ne työpaikat ja yksiköt, joissa rokotusta vaadittaisiin. Rokotusvaatimuksen tulisi sekä potilasturvallisuuden että työturvallisuuden näkökulmasta koskea myös koko em. työpaikan/yksikön henkilöstöä, ei vain hoitajia. Laissa tulisi myös ottaa huomioon edellytettävää koronarokotesuojaa koskevat mahdolliset muutokset sekä sairastetun koronan suojavaikutus. Laissa tulee myös edellyttää, että rokotussuojan olemassaolon varmistaa työterveyshuolto eikä työnantaja. Työntekijöiden koronarokotuksista on viime päivinä keskusteltu vilkkaasti myös julkisuudessa. – Tällä hetkellä tartuntatautilain 48 §:ssä säädetään ne rokotukset, joita edellytetään potilaiden suojaksi. Muita kuin siinä nyt nimettyjä rokotuksia ei voida vaatia työntekijöiltä. Siksi hieman hämmästelin esimerkiksi Helsingin Sanomissa 31.10.2021 oikeustieteilijöiden tulkintoja, että koronarokotuksia voitaisiin vaatia jo nykyisellään tartuntatautilain 48 §:än perusteella. Näin ei ole vaan lakia tulisi muuttaa, sanoo Kirvesniemi. Esitystä sote-henkilöstön koronapassista hän puolestaan pitää monimutkaisena ja tarpeettomanakin, jos tartuntatautilakiin tulisi lisäys. – Tiettyjen potilaiden suojaaminen lainsäädännöllä vaatimalla työntekijöiltä koronarokotussuojaa tulee säännellä tartuntatautilain 48 §:n kautta työntekijöiden perusoikeudet huomioiden. Tällöin monimutkaista lakivalmistelua ja todennäköisesti laajaa perustuslaillista tarkastelua edellyttävälle sote-alan koronapassilainsäädännölle ei tulisi olemaan tarvetta.
  20. Kelloja siirretään taas talviaikaan 31.10.2021. Talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunti taaksepäin klo 04:00 -> 03:00. Siirto tapahtuu siis lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Yövuorosta tulee tuntia pidempi, työaika lasketaan todellisten tuntien mukaan. Lisät maksetaan kello kolmen ja neljän väliseltä ajalta kahteen kertaan, koska tuo tunti on työskennelty kahteen kertaan. Palkanlaskennassa siirto huomioidaan yleensä automaattisesti. Puhelimet ja muut laitteet siirtävät itse itsensä yön aikana vastaamaan uutta aikaa, mutta asia kannattaa varmistaa aamusella.
  21. THL:n mukaan terveydenhuollon ammattilaisten koronarokotuskattavuus oli 23.9.2021 mennessä suurilta osin ensimmäisen annoksen osalta vähintään 90 prosenttia ja toisen annoksen osalta 80 prosenttia. Luvut ovat korkeammat kuin väestössä keskimäärin. Terveydenhuollon ammattiryhmistä vähiten rokotuksia ovat ottaneet sosiaalialan hoitajat, kehitysvammaisten hoitajat, kotipalvelutoiminnan kodinhoitajat ja muut lähihoitajat. Näissä ryhmissä ensimmäisen annoksen rokotuskattavuus on 83–85 prosenttia ja toisen annoksen 68–73 prosenttia. Matalin rokotuskattavuus on sekä ensimmäisen että toisen annoksen osalta sosiaalialan hoitajilla. Sosiaalialan hoitajat työskentelevät hoivakodeissa sekä ikääntyneiden asumis- ja palveluyksikössä, joissa asuu ihmisiä, joilla on iän tai sairauksien perusteella erityinen riski saada vakavan koronatauti tai kuolla tautiin. Ammattiryhmien rokotuskattavuustiedoissa on hyödynnetty Helsinki GSE tilannehuoneen tietoja. Helsinki GSE tilannehuone on kolmen taloustieteen laitoksen muodostaman yksikön hanke.
  22. Kansalaisilla on suuri huoli koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta. Tehyn kyselyn mukaan jopa 69 % kansalaiskyselyyn vastanneista kertoo olevansa jokseenkin tai erittäin huolissaan hoitovelasta. Eniten huolta aiheuttavat henkilökohtaisen hoitoon pääsyn ja hoidon aloituksen viivästyminen (58 %) ja sairauksien diagnosoinnin viivästyminen (52 %). Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat myös tulevien aluevaalien pääteema. Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta syyskuussa kyselyn, joka kartoitti kansalaisten mielipiteitä koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta, sote-uudistuksesta ja aluevaaleista. Kansalaisten huolta lisännee, että vain 30 % vastaajista uskoo, että Suomessa on riittävästi työvoimaa hoitovelan purkamiseen. Lisäksi kansalaiset ovat huolissaan hoitohenkilöstön jaksamisesta: 51 % ilmoitti huolenaiheekseen terveydenhuollon ammattilaisten jaksamisen.  Suomalaiset pitävät palkkojen nostamista parhaana keinona vastata hoitajapulaan. Tätä mieltä oli 73 % vastaajista. Toiseksi parhaana keinona nähtiin työolojen parantaminen (62 %) ja kolmantena hoitajavastaanotot (50 %). Vastaajista 82 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että sote- ja varhaiskasvatusalan houkuttelevuutta ja henkilökunnan saatavuutta on lisättävä palkankorotusten kautta. Kyselystä selvisi myös, että 65 % suomalaisista on sitä mieltä, että verotuloista pitäisi käyttää nykyistä suurempi osa sosiaali- ja terveyspalveluihin. – Suomalaiset hahmottavat erittäin hyvin hoitajapulan vaarat ja keskeiset ratkaisukeinot. Tämä on tärkeä viesti myös päättäjille ja työnantajille. Palkkauksen ja työolojen parantaminen ovat tärkeimmät ratkaisut ja niillä on kiire, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Hoitajien ja fysioterapeuttien suoravastaanottojen avulla taas voidaan parantaa palveluiden saatavuutta. Ja siten tasata paikoin kuormitusta ja kiirettä. – Esimerkiksi päivystysten kuormitus tai erikoissairaanhoidon tarve voi osin helpottua, jos ihminen saa tarvitsemansa palvelut, avun tai kuntoutuksen hoitaja- ja fysioterapeuttivastaanotoilla. Ne tarjoavat Rytkösen mukaan myös mahdollisuuksia kehittyä työssä, edetä uralla ja saada lisävastuusta lisää palkkaa, mikä taas lisää alan vetovoimaa. Myös kansalaiset pitävät hyvänä työnjaon kehittämistä sote-alalla. Jopa 81 % suhtautuu hoitoalan ammattilaisten suoravastaanottojen lisäämiseen erittäin tai jokseenkin myönteisesti. Ja 71 % oli sitä mieltä, että lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden hoitajien määrää tulisi lisätä. Äänestäminen aluevaaleissa kiinnostaa Kyselyllä haluttiin kartoittaa myös kansalaisten näkemyksiä tulevista aluevaaleista, äänestysaikeista sekä sote-uudistuksen tuntemusta. Aluevaaleista on vielä epätietoisuutta, sillä 59 % vastaajista ei tiennyt vaalien ajankohtaa. Vaikka vaalien ajankohta on vielä epäselvä, vastaajista 73 % sanoo kuitenkin äänestävänsä varmasti tai todennäköisesti aluevaaleissa. Yli 65-vuotiaista jopa 83 % aikoo äänestää.  – Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet kansalaisten mielestä usein tärkein teema sekä eduskuntavaaleissa että kuntavaaleissa. Aluevaalit ovat nyt nimenomaan sote-vaalit, joissa on kyse kaikille meille jopa elintärkeistä palveluista. Siksi kyselyssä ilmennyt kiinnostus äänestää ei varsinaisesti ole yllätys. Toivon todella, että innokkuus myös realisoituu vaalipäivänä, Rytkönen sanoo. Sote-uudistuksen tuntemus on jäänyt kansalaisten keskuudessa vajavaiseksi. Vastaajista 65 % sanoo tuntevansa uudistuksen vain pintapuolisesti. Kyselyyn vastasi 1037 työikäistä suomalaista.
  23. Helsingin yliopisto on jättänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle osoitetun hakemuksen koulutusvastuusta terveystieteiden alalle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä keskeiset pääkaupunkiseudun sote-alan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut Metropolia ja Laurea ovat ilmaisseet hankkeelle vahvan kannatuksensa. Terveystieteiden koulutusvastuu antaisi yliopistolle oikeuden järjestää koulutusta, joka johtaa terveystieteiden maisterin ja tohtorin tutkintoihin. Maisteritason tutkintokoulutukseen voisivat hakeutua kaikki soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, mukaan lukien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet sote-alan asiantuntijat. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy sekä keskeiset pääkaupunkiseudun sote-alan amk-koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut (Metropolia ja Laurea) ovat ilmaisseet vahvan kannatuksensa terveystieteiden maisterin tutkintoon tähtäävän opetuksen käynnistämisestä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutus tarjoaisi sote-alan asiantuntijoille uuden uramahdollisuuden ja lisäisi siten alan veto- ja pitovoimaa. Helsingin yliopisto hakee ainoastaan ylemmän korkeakoulututkinnon ja tohtorin tutkinnon koulutusvastuuta, koska alempia korkeakoulututkintoja on jo nykyisellään mahdollista suorittaa useissa muissa korkeakouluissa, myös pääkaupunkiseudulla. Yliopisto pitää arvokkaana tiiviimpää ja täydentävää koulutusyhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa eikä halua lähteä rakentamaan kilpailevaa koulutustarjontaa. HYKS:in alue on maamme ainoa yliopistollisten sairaanhoitopiirien erityisvastuualue, jossa ei ole terveystieteiden maisteri- ja tohtorikoulutusta. Yliopistojen koulutusvastuilla turvataan riittävä asiantuntijoiden alueellinen tarjonta yhteiskunnan eri aloille. Yliopistosairaanhoitopiireissä on määritelty hoitotyön johtajien kelpoisuusehdot, joissa yliopistollinen terveystieteiden koulutus on monessa tapauksessa vaatimuksena. Kliinisen hoitotieteen johtamisen kehittämiselle tulee suuria paineita väestön ikääntyessä ja hoidon tarpeen lisääntyessä.
  24. Koronapandemia on pakottanut sairaalat sopeuttamaan toimintaansa potilashoidon turvaamiseksi. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan työn muutokset näkyvät henkilöstön henkisessä hyvinvoinnissa. Erityisesti ne työntekijät, jotka ovat joutuneet siirtymään uuteen työyksikköön, ovat kokeneet tilanteen raskaana. Koronapandemian takia tehdyt järjestelyt ovat vaatineet sairaaloiden henkilökunnalta joustavuutta, uuden oppimista sekä sopeutumista uusiin työskentely-ympäristöihin. Työntekijöiden henkistä hyvinvointia koronapandemian aikana selvittänyt tutkimus toteutettiin Taysissa ja Keski-Suomen keskussairaalassa. –Tutkimuksessa henkinen hyvinvointi määriteltiin ahdistuneisuuden, työstressin ja COVID-19-infektion tartunnan pelkona, kertoo tutkija, hoitotyön johtaja Elina Mattila Taysista. –Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten uuteen työyksikköön siirtyminen vaikuttaa henkilökunnan henkiseen hyvinvointiin, ja millaisia kokemuksia se synnyttää. Uuteen työyksikköön siirtyneillä oli omaan työyksikköön jääneitä merkitsevästi enemmän henkistä kuormitusta. Ahdistuneisuuden, stressin ja tartunnan pelon lisäksi siirtyneet kokivat tulleensa ohitetuiksi päätöksentekotilanteissa ja jääneensä ilman tukea. Lisäksi siirtyminen aiheutti ammatillisen itsetunnon horjumista sekä pitkittyneitä epävarmuuden tunteita. Myös palkitsemattomuus synnytti pettymystä. –Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työyksikön vaihtuminen on riskitekijä henkilökunnan henkiselle hyvinvoinnille, Mattila sanoo tiedotteessa. –Siirtyminen synnytti pääosin negatiivisia kokemuksia, joilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia henkilökunnan henkiseen hyvinvointiin sekä suhtautumiseen työtä ja työnantajaa kohtaan. Tutkimuksen tuloksien perusteella työntekijän siirtyminen uuteen työyksikköön vaatii nykyistä parempaa johtamista. Työntekijälle ei saisi päästä syntymään kokemusta, että siirtyminen on pakollista, vaan hänen pitäisi olla osallisena päätöksenteossa ja nähdä myös mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen. Uuteen työyksikköön siirtyneiden kanssa tulee myös käydä lävitse tilanteen synnyttämät ajatukset ja tunteet. Työnantajien on tärkeää seurata henkilökuntansa hyvinvoinnin kehittymistä pandemian päättymisen jälkeenkin ja huolehti, että työntekijät saavat tarvitsemaansa tukea muutostilanteissa. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2020 kahden sairaalan koko henkilökunnalle kohdistetulla kyselyllä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1995 työntekijää. Tutkimusartikkeli ”Tutusta tuntemattomaan: työyksikön muutos sairaalan henkilökunnan henkisen hyvinvoinnin riskitekijänä COVID-19-pandemian aikana” on kokonaisuudessaan luettavissa Sosiaalilääketieteellisen Aikakausilehden Kriisi teemanumerosta.
  25. Vuoden 2021 Ihmisen parhaaksi -tunnustus myönnettiin korona-aikana ainutlaatuista työtä tehneille tiimeille. Tunnustus jaettiin Porin perusturvan infektiovastaanoton, Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystysosaston sekä HUS Jorvin sairaalan KEU 5:n kesken. Tiimit ovat raadin mukaan osoittaneet uuden edessä joustavuutta, kekseliäisyyttä, ennakkoluulottomuutta ja ennen näkemätöntä yhteen hiileen puhaltamista. He ovat pistäneet itsensä likoon toimiessaan ihmisen parhaaksi. Palkintoraadissa ajatellaan myös, että palkittujen lisäksi tunnustus on samalla symbolinen kunnianosoitus kaikille koronatiimeille. Ihmisen parhaaksi palkintoraatiin teki vaikutuksen näiden tiimien innostuneisuus työstään. Yhteen hiileen on puhallettu ja kollegoita on kannustettu. Lisäksi potilailta ja heidän läheisiltään on tullut hyvää palautetta. Ihmisen parhaaksi -tunnustuksella halutaankin tänä vuonna tehdä näkyväksi koronatiimien työn merkitys. ”Olemme tehneet valtavasti töitä, jotta tässä on onnistuttu”, perustellaan yhdessä hakemuksista. – Ihmisen parhaaksi -palkinto 2021 menee merkittävälle hoitotyöhön antautumiselle ja panostukselle. Tämän tunnustuksen myötä haluamme kiittää palkittujen lisäksi kaikkia koronatyöhön osallistuneita, sanoo Sairaanhoitajaliiton Nina Hahtela. Ihmisen parhaaksi -palkinnon saajatahot palkittiin virtuaalisten Sairaanhoitajapäivien avajaisissa maanantaina 11.10.2021. – On hienoa saada Ihmisen parhaaksi -tunnustus, mutta vielä merkittävämpää on ollut hyvä palaute tärkeimmältä raadiltamme eli asiakkailta ja potilailta, sanoo Porin perusturvan infektiovastaanoton sairaanhoitaja Jutta Kontio. – Palkinnon saaminen muistuttaa meitä hyvin tehdystä työstä. Tämän avulla voimme järjestää jotain kivaa työyhteisöllemme. Se taas lisää jaksamistamme jatkossakin, iloitsee sairaanhoitaja Minka Lyytikäinen Jorvin sairaalan Keu 5 -osastolta. – Olemme erittäin kiitollisia ja ylpeitä palkinnosta. Tällainen huomionosoitus lisää yhteenkuuluvuuden tunnettamme entisestään. Tulee sellainen Hei, me tehtiin se -fiilis, iloitsee sairaanhoitaja Hanna Kelahaara Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystysosastolta. Ihmisen parhaaksi -palkinto on rahallinen tunnustus väestön hyvinvoinnin edistämisestä. 5000 euron palkinto myönnettiin jo 14. kerran. Palkinnon lahjoittavat Sairaanhoitajaliitto ja Messukeskus Helsinki. Palkintoraatiin kuuluivat Sairaanhoitajalehden päätoimittaja Eva Agge, kansanedustaja Eva Biaudet, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela, Sosiaali- ja terveysministeriön Yhteisöt ja toimintakyky -osaston johtaja Taru Koivisto ja Messukeskuksen tiedottaja Taira Sjöblom-Tallus.
×
×
  • Create New...