Jump to content

Hae sivustolta

Tulokset asiasanalla 'uutiset'.



More search options

  • Hae asiasanan perusteella

    Erottele asiasanat pilkulla.
  • Hae kirjoittajan perusteella

Sisällön tyyppi


Foorumi

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä

Sisällytä hakuun:

Hae tuloksia jotka sisältävät...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Löytyi 47 tulosta

  1. Euroopassa noin 33 000 ihmistä kuolee joka vuosi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamien infektioiden takia, arvioi Euroopan tartuntatautikeskus ECDC. Määrä on lähes 2,5 kertaa suurempi kuin vuonna 2007. Antibioottiresistenssin arvioitu tautitaakka on jo lähes yhtä suuri kuin influenssan, tuberkuloosin ja hivin tautitaakka yhteensä. Suomessa antibioottien teho on edelleen hyvä, ja Pohjoismaissa resistenssitilanne on parempi kuin muissa EU-maissa. Suomen hyvä tilanne ei ole sattumaa, sillä meillä on pitkä perinne antibioottiresistenssin seurannassa ja torjunnassa. Tästä huolimatta antibioottiresistenssin torjuntaan on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. - Antibioottiresistenssi on kasvava ongelma, johon täytyy suhtautua vakavasti myös Suomessa. Suurin tautitaakka kohdistuu hoitolaitoksiin. Infektioiden ehkäisy sekä resistenttien bakteerien leviämisen estäminen ovat avainasemassa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava. Antibioottien käyttö lisää resistenssiä Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama tauti. Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin perimässä tapahtuu mutaatioita tai bakteeri saa antibioottiresistenssigeenin. Antibioottien liian laaja käyttö lisää myös antibioottiresistenssiä, joten antibiootteja tulisi käyttää aina harkiten. THL seuraa ja tukee antibioottiresistenssin torjuntaa. Euroopan tartuntatautikeskus ECDC on arvioinut kahdeksan eri antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin tautitaakkaa kansanterveydelle Euroopassa. Tautitaakka kuvaa antibioottiresistenssin takia menetettyä terveyttä ja elinvuosia koko väestössä. Vastaava tutkimus on toteutettu edellisen kerran vuonna 2007. Tällä viikolla vietetään maailman antibioottiviikkoa ja sunnuntaina 18.11. Euroopan antibioottipäivää. THL julkaisee tarkemmat analyysit Suomen resistenssitilanteesta, mikrobilääkekäytöstä sekä mikrobilääkeresistenssin aiheuttamasta tautitaakasta ja kustannuksista myöhemmin tällä viikolla. Lähde: THL
  2. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja tartuntatautilain muuttamista koskevasta lakiesityksestä. Lakiesityksessä ehdotetaan tarkennuksia säännökseen, joka koskee työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksia sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita. Esityksen mukaan näissä toimintayksiköissä työskentelyyn olisi ensisijaisesti käytettävä henkilöä, joka on oman ilmoituksensa mukaan sairastanut tuhkarokon ja vesirokon tai saanut niitä vastaan rokotukset sekä tarvittavat muut rokotukset. Jos henkilö ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai vesirokkoa, häneltä edellytettäisiin rokotusta. Imeväisikäisiä hoitavan olisi otettava rokotus myös hinkuyskää vastaan. Lisäksi työskentelyyn influenssakauden aikana olisi otettava rokotus influenssaa vastaan vuosittain. Rokotukseen osallistuminen olisi vapaaehtoista Lakiesityksen mukaan rokotuksen ottaminen tulisi olla vapaaehtoista. Lisäksi työntekijän oman ilmoituksen tulisi olla riittävä todistus rokotesuojasta. Tätä terveystietoa työnantajalla ei ole oikeutta saada ilman työntekijän suostumusta. Rokotuksia koskeva säännös ei tarkoittaisi kieltoa käyttää rokottamatonta työntekijää tämän omissa työtehtävissä. Työnantaja voisi jatkossakin käyttää potilaiden ja asiakkaiden hoitoon henkilöitä, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa ja vesirokkoa tai saaneet tarvittavia rokotuksia. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi työntekijän terveydentilaan liittyvä syy tai muu ominaisuus, joka estää rokotteen ottamisen tai se, että palvelussuhteessa ei jo ole rokotettua ammattitaitoista henkilökuntaa riittävästi käytettävissä tai että uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin. Työnantajan tulisi arvioida tapauskohtaisesti, missä määrin henkilöstön puutteet rokotuksissa voisivat vaarantaa potilasturvallisuuden. Jos potilasturvallisuus ei vaarantuisi merkittävästi, työntekijä voisi jatkaa omassa työpisteessään ja tehtävässään. Tarvittaessa työnantaja voi neuvotella yhdessä työntekijän ja tartuntatautien torjunnasta vastaavan lääkärin kanssa työntekijän sijoittumisesta tehtävään, jossa tartuntatautien leviämiseen liittyvien vakavien seurauksien riski olisi pienempi. Säännöksellä ei pyritä työntekijöiden täydelliseen rokotuskattavuuteen, vaan potilasturvallisuuden ja henkilöstön merkittävään rokotuskattavuuden nousuun. Työntekijä voisi käydä rokotuksissa työaikana Ehdotuksen mukaan työntekijällä olisi oikeus käydä rokotuksissa työaikana, jollei se olisi vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytettäisiin mainittuun tarkoitukseen, luettaisiin työssäoloajaksi. Kaikki pykälässä tarkoitetut rokotukset sisältyvät kansalliseen rokotusohjelmaan, ja vakiintuneen käytännön mukaan työntekijät ovat saaneet käydä kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvissa rokotuksissa työaikana. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta Lausuntopyyntö (Lausuntoaika on 19.10. – 16.11.2018.)
  3. Hoitajat.net

    Apotti-järjestelmän käyttöönotto sujui hyvin

    Apotti-järjestelmän ensimmäinen käyttöönotto HUSin Peijaksen sairaalassa on sujunut odotusten mukaisesti. Apotti-järjestelmä otettiin käyttöön suunnitelmien mukaisesti HUSin Peijaksen sairaalassa lauantaina aamuyöstä. Yö oli rauhallinen ja potilaiden hoito sujui normaalisti. Käyttöönottoon on varauduttu lisäresursseilla, minkä avulla mahdolliset hidastumiset voidaan mahdollisimman hyvin välttää. Muut HUSin sairaalat toimivat normaalisti. – Peijaksen sairaalassa on käyttöönottoviikonloppuna ollut vuorossa sairaalan kokeneimmat työntekijät. Henkilökuntaa on koulutettu syksyn ajan ja heidän tukenaan on tukihenkilöitä, jos ongelmia ilmenee, HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo. Käyttöönottoa tuetaan vahvasti Apotti-järjestelmän edistynyt käyttölogiikka on erilainen verrattuna nykyisiin järjestelmiin, ja uuden oppiminen vie koulutuksesta huolimatta aikaa. Tähän Apotti Oy on varautunut kouluttamalla satoja tukihenkilöitä, jotka auttavat Peijaksen sairaalassa sairaalahenkilökuntaa. Apotti Oy ja järjestelmän toimittanut Epic ovat vahvasti tukemassa käyttöönottoa, jotta mahdolliset ongelmatilanteet saadaan nopeasti korjattua. Sairaalan henkilökuntaa jatkokoulutetaan järjestelmän syvällisempään käyttöön ja muokkaamaan omaa näkymäänsä järjestelmässä työtehtävien vaatimalla tavalla. – Järjestelmä otettiin käyttöön suunnitellusti kello 04 aamuyöllä. Tekninen käyttöönotto sujui hyvin. Seuraavien viikkojen aikana keskitytään havaintojen ja virheiden korjaamiseen. Tavoitteena on, että järjestelmän käyttäjät oppivat hyödyntämään järjestelmää mahdollisimman hyvin, ja kaikki havainnot raportoidaan jatkokehitystä varten, Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäki sanoo.
  4. Sairaanhoitajaliitto selvitti jäsenkyselyllä, mitkä asiat lisäävät tai murentavat sairaanhoitajien työn mielekkyyttä ja eroavatko lähiesimiesten sekä ylimmän johdon näkemykset sairaanhoitajien vastauksista. Tulosten mukaan 59 % sairaanhoitajista kokee jatkuvien organisaatiouudistuksien murentavan työnsä mielekkyyttä. Lähiesimiehistä puolestaan 48 % ja 30 % ylimmästä johdosta kokee jatkuvien muutosten heikentävän oman työnsä mielekkyyttä. Sen sijaan kaikissa ammattiryhmissä uuden teknologian koettiin lisäävän työn mielekkyyttä. Sairaanhoitajista näin ajatteli 64 %, lähiesimiehistä 73 % ja ylimmän johdon edustajista 73 %. Sairaanhoitajista tasan puolet on tyytyväisiä lähiesimiesten toimintaan. Sen sijaan 63 % sairaanhoitajista kokee ylimmän johdon toiminnan murentavan työnsä mielekkyyttä. 44 % lähiesimiehistä ja 27 % hoitotyön ylimmästä johdosta kokee organisaation ylimmän johdon toiminnan laskevan oman työnsä mielekkyyttä. Nykymeno uuvuttaa sairaanhoitajat Peräti 44 % sairaanhoitajista, 36 % lähiesimiehistä ja 32 % ylimmästä johdosta on asioinut tai harkinnut asioivansa työterveyshuollossa työssäjaksamiseen liittyvissä kysymyksissä viimeisen vuoden aikana. Kaksi kolmesta sairaanhoitajasta, 61 % lähiesimiehistä ja noin puolet ylimmästä johdosta arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi. Kaikista vastaajista kuormittuneimpia olivat nuorimmat, alle 36-vuotiaat sairaanhoitajat 37 % ja lähiesimiehet 82 %. Suurin osa sairaanhoitajista (67 %) arvioi, että henkilöstöä ei ole riittävästi. Lähiesimiehistä 44 % ja ylimmässä johdossa toimivista 30 % arvioi henkilöstön määrän riittämättömäksi.Lähes puolet sairaanhoitajista (46 %) ilmoitti, ettei heidän työpaikoillaan ole lupa hankkia sijaisia. Näin vastasi 18 % lähiesimiehistä ja 12 % ylimmästä johdosta. Sairaanhoitajista 72 %, lähiesimiehistä 57 % ja ylimmästä johdosta 39 % vastasi, ettei sijaisia ole saatavilla, eikä myöskään saatujen sijaisten osaaminen ole vastannut työyksikköjen tarpeita. Sairaanhoitajien enemmistö (56 %) koki henkilöstön riittämättömyyden murentavan oman työnsä mielekkyyttä. - Tämän kyselyn tulokset vahvistavat sen viestin, jota sairaanhoitajat ovat työtilanteestaan jo pidemmän aikaa kertoneet. Jatkuvat muutokset uuvuttavat eikä henkilöstön resurssoinnissa huomioida potilaiden ja asiakkaiden vaativampaa hoitoisuutta, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Sairaanhoitajilta tuleva viesti on otettava vakavasti ennen kuin henkilöstö uupuu ja vaihtaa alaa. Uupunut hoitaja on riski myös hoidon laadulle ja potilasturvallisuudelle. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeaa reagointia niin poliittisilta päättäjiltä kuin organisaatioiden johdoiltakin, jatkaa Hahtela. Kaikista vastaajista 69 % koki palkkauksen työmielekkyyttä heikentävänä tekijänä, sairaanhoitajat selkeästi eniten (72 %). Terveydenhuollossa toimitaan moniammatillisesti. Sairaanhoitajista 49 % oli sitä mieltä, että organisaatioissa arvostetaan hoitotyötä. Lähiesimiehistä 70 % ja ylimmästä johdosta 77 % oli samaa mieltä. Toisaalta sairaanhoitajista yli puolet (59 %), lähiesimiehistä 80 % sekä ylimmästä johdosta 82 % koki, että heidän omaa työtään arvostetaan organisaatiossa. Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen lähettämään kyselyyn vastasi 2952 julkisessa, yksityisessä ja kolmannen sektorin palveluksessa toimivaa sairaanhoitajaa. Kysely toteutettiin syyskuussa 2018 ja se lähetettiin noin 9000 Sairaanhoitajaliiton jäsenelle.
  5. Helsingin kaupungin kotihoitoyksikön asiakkaan omainen teki kantelun, jonka mukaan henkilökunnan riittämättömyyden vuoksi kotisairaanhoidossa ei kyetä noudattamaan lääkärin antamaa hoitosuunnitelmaa. Apulaisoikeuskanslerin tuoreessa päätöksessä muistutetaan, että kotisairaanhoito tulee toteuttaa lääkärin määräysten mukaisesti. "Kantelijan isän veren sokeri tulisi mitata päivittäin klo 8, 12 ja 17, mutta käytännössä kyseisiä aikoja ei noudateta. Kantelun mukaan esimerkiksi iltahoitaja tulee klo 15.30 ja mittaa verensokerin puolitoista tuntia liian aikaisin sekä antaa päivän viimeisen ruuan. Seuraava ruokailu on 14-15 tunnin päästä, mikä on diabeetikolle liian pitkä aika. Lisäksi kantelussa arvostellaan henkilökunnan jatkuvaa vaihtuvuutta." Apulaisoikeuskansleri esitti huolensa hoitajien suuresta vaihtuvuudesta ja sen vaikutuksista hoidon kokonaisuuden seurantaan, sen vaikuttavuuden arviointiin ja ennen kaikkea kotisairaanhoidon asiakkaan kokemukseen hoidon laadusta. Hänen näkemyksensä mukaan Helsingin kaupungin tulisi pyrkiä etsimään ratkaisuja vaihtuvuuden vähentämiseksi. – Pidän erittäin huolestuttavana tietoa siitä, että kotisairaanhoidon hoitajien vaihtuvuus on suurta, kuten kantelijan isän sairaanhoidosta annetusta selvityksestä ilmenee. Hoitohenkilökunnan suuri vaihtuvuus voi vaikuttaa hoidon kokonaisuuden seurantaan ja sen vaikuttavuuden arviointiin ja ennen kaikkea kotisairaanhoidon asiakkaan kokemukseen hoidon laadusta. Näkemykseni mukaan asiaan tulisi kiinnittää huomiota ja pyrkiä etsimään ratkaisuja vaihtuvuuden vähentämiseksi, toteaa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen lausunnossaan. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla. Kotisairaanhoidon asiakasasiakirjoihin tekemät kirjaukset olivat myös epätäsmällisiä ja puutteellisia. Kantelijan isän kotona oli kahden kuukauden aikana käynyt 25 eri hoitajaa. Apulaisoikeuskansleri totesi, että potilaslain mukaan potilaalla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan lääkäri päättää potilaan hoidosta. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön on otettava huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään. Päätös 10.10.2018: Kotisairaanhoidon toteuttaminen lääkärin määräysten mukaisesti
  6. Hoitajat.net

    Vuoden tutkimushoitaja valittu

    Kliinisten lääketutkimusten ammattilaiset valitsivat vuoden 2018 tutkijalääkärin, tutkimushoitajan ja CRA:n (Clinical Research Associate) viidettä kertaa Suomessa. Vuoden tutkimushoitajaksi valittiin Essi Roine TYKS:sta. Essi Roinetta luonnehditaan ammattitaitoiseksi ja huolelliseksi tutkimushoitajaksi. Roine tekee omalla työpanoksellaan esim. monitoroijan työn helpoksi, ja kaikki dokumentointi on aina ajan tasalla ja saatavilla. Roine aloitti tutkimushoitajan työt 2002 Tyksissä sisätautien poliklinikalla tutkijalääkäri Ilkka Kantolan kanssa – ja edelleen 16 vuotta myöhemmin hän tekee tutkimuksia saman lääkärin kanssa. Lisäksi Roine tekee tutkimushoitajan töitä Tyksin Urologian poliklinikalla ja Tyksin Sydänpoliklinikalla. Roine pitää tutkimushoitajan työstä, koska se on sopivan haastavaa, itsenäistä ja tarkkuutta vaativaa. Hyvässä tiimissä jokaisella on omat vastuualueensa mutta on myös yhteinen tavoite tehdä mahdollisimman laadukasta tutkimusta. Roine korostaa: – On hienoa ja innostavaa olla mukana uuden lääkkeen matkalla markkinoille ja tehdä työtä asiaan sitoutuneiden lääkärien, tutkittavien ja monitoroijien kanssa. Tutkijalääkäri, tutkimushoitaja ja CRA muodostavat lääketutkimuksessa tutkimustiimin, jossa kunkin rooli on merkittävä turvallisen ja onnistuneen lääketutkimuksen kannalta. Vuoden tutkijaksi valittiin naistentautien ja synnytysten ja gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri, LKT Johanna Mäenpää. Vuoden CRA:ksi valittiin Maria Sokka Crown CRO Oy:stä.
  7. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan leikkaussalihenkilökunnan sitoutumisessa infektiontorjuntasuosituksiin on parantamisen varaa. Kirurgisten leikkausten aikana toteutetaan aseptista toimintaa, jonka avulla pyritään estämään potilaan leikkaukseen liittyvät ja henkilökunnan työperäiset infektiot sekä hallitaan leikkaushoitoympäristön mikrobipitoisuutta. Teija-Kaisa Aholaakko tutki tuoreessa Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan aseptisen toiminnan vaikuttavuutta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää suosituksia, arviointityökaluja ja aseptisen toiminnan malli, jota voidaan käyttää sairaanhoitajien koulutuksessa ammattikorkeakouluissa sekä moniammatillisissa kehittämisprojekteissa. Tutkimuksessaan Aholaakko kehitti leikkauksenaikaista aseptista toimintaa yhden suomalaisen yliopistosairaalan leikkausosastolla ja toinen osasto toimi vertailukohteena. – Yhtenäisten, tutkittuun tietoon ja kansainvälisiin ohjeisiin perustuvien suositusten puute, vaihtelevasti toteutetut ja puutteellisesti dokumentoidut käytänteet sekä leikkaustiimin sisäinen hierarkia vaikeuttivat aseptisen toiminnan toteuttamista tarkasteltujen rintaleikkausten aikana, Aholaakko kertoo. Tutkimusprojektin ensimmäisessä vaiheessa mitattiin aseptisen toiminnan kansainvälisten suositusten hyväksyntää leikkausosaston henkilökunnan keskuudessa, ja tulosten perusteella laadittiin paikalliset leikkauksenaikaisen suositukset yhdessä tutkimussairaalan henkilökunnan kanssa. Suositukset kohdistuivat aseptiseen toimintaan steriiliä leikkausaluetta luotaessa, ylläpidettäessä ja purettaessa. – Tutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja suositusten hyväksynnässä ennen ja jälkeen suositusten laatimisen, Aholaakko kertoo. – Sairaanhoitajat hyväksyivät kansainväliset suositukset useammin kuin lääkärit ja naiset useammin kuin miehet. Tutkimussairaalassa suositusten hyväksyminen oli tavallisempaa kuin vertailusairaalassa. Suositusten noudattaminen aiheuttaa stressiä Tutkimusprojektin toisessa vaiheessa tutkija arvioi suosituksiin sitoutumista ja niiden vaikuttavuutta havainnoimalla aseptista toimintaa videoitujen rintaleikkausten aikana sekä haastattelemalla sairaanhoitajia. – Sairaanhoitajat kuvasivat usein toimineensa tietojensa vastaisesti ja kokivat suositusten mukaisen toiminnan stressaavaksi, Aholaakko sanoo. Stressiä aiheuttivat mm. oma tai muiden leikkausosastolla työskentelevien työkokemus, rajallinen leikkausaika, työskentelyvälineet, potilaaseen liittyvät haasteet tai hankalaksi koetut henkilöt ja vallankäyttö. Rintaleikkauksiin liittyvistä asiakirjoista selvisi, ettei leikkausalueen infektioiden määrä ollut vähentynyt. Tutkimusprojektin kolmannessa vaiheessa toteutettiin seurantakysely leikkausosaston sairaanhoitajille. Tulosten mukaan ammattikorkeakoulusta valmistuneet sairaanhoitajat ja alle 15 vuotta alalla työskennelleet raportoivat päivitettyjen aseptisen toiminnan suositusten hyväksynnän ja suositusten noudattamisen alemmalle tasolle kuin opistoasteen koulutuksesta valmistuneet ja 15 vuotta tai yli leikkausosastolla työskennelleet. – Tulos saattaa johtua koulutusten sisällöllisistä eroista tai ammattikorkeakoulusta valmistuneiden kriittisestä suhtautumisesta aseptisen toiminnan perusteluina käytettyyn tutkimusnäyttöön, Aholaakko arvelee. Seurantatutkimuksen tulosten perusteella laadittiin yleiset suositukset ja työkalut valvovan leikkaussalihoitajan sekä steriilillä leikkausalueella työskentelevän sairaanhoitajan aseptisen toiminnan arvioimiseen. – Vaihtelevuus leikkauksen aikaisessa aseptisessa toiminnassa ja suositusten hyväksynnässä edellyttävät toiminnan parantamista ja kehittämistä eteenpäin, Aholaakko toteaa. "Intraoperative aseptic practices and surgical site infections in breast surgery”
  8. Hoitajat.net

    Ammattibarometri: Sairaanhoitajista kova pula

    Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Se laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Pulaa näyttäisi taas olevan myös sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista. TOP 5 PULAA Kuulontutkijat ja puheterapeutit Rakennusalan työnjohtajat Rakennusinsinööri Sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja Sosiaalityön erityisasiantuntijat TE -toimiston virkailijat arvioivat noin 200 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin. He perustavat arvionsa työnantajilta ja työnhakijoilta haastattelujen ja työnantajakäyntien kautta saamiinsa tietoihin sekä mm. barometrien ja seurantajärjestelmien tietoihin. Ammattibarometriarvioinnilla pyritään parantamaan avointen työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista ja edistämään ammatillista ja alueellista liikkuvuutta. Työpaikkoja löydät hakukoneellamme https://hoitajat.net/työpaikat_hoitajille/
  9. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy julistavat vuoronvaihtokiellon alkaen maanantaina 22.10. klo 6.00 ja päättyen sunnuntaina 4.11. klo 23.59. Toimenpiteillä vastustetaan hallituksen esitystä heikentää irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä. Mielenilmaisun aikana liittojen jäsenet tekevät normaalit työvuoronsa, mutta eivät jousta vuoronvaihdoilla. Vuoronvaihtokielto ei koske virkasuhteisia. – Kyseessä on laillinen työtaistelutoimi, jolla ammattijärjestöt puolustavat jäseniään työehtojen heikennykseltä, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. – Suunnitellun lain viilaaminen koskemaan vain alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä ei muuta sitä seikkaa, että työntekijät asetetaan eriarvoiseen asemaan ja työntekijöiden työsuhdeturvaa heikennetään, puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. Tarkempaa tietoa: SuPer, Tehy Myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL jatkaa työtaistelua JHL on päättänyt aloittaa poliittisen lakon 22. lokakuuta. Lakko kestää kaksi päivää ja se näkyy siivouksessa, kiinteistöhuollossa, ruokapalveluissa sekä liikunta-, kulttuuri- ja urheilutoimessa. Koulussa, päiväkodeissa ja vanhuspalveluissa ei välttämättä ole ruokaa tarjolla lakon aikana. Lakko näkyy myös tilojen siivouksessa. – Liittojen pitää päättäväisesti vastustaa työehtojen murentamista. Sipilän eduskunnassa järjestämä näytelmä ei tilannetta muuta, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo. Lisätietoja JHL:n tiedotteessa.
  10. Apotin käyttöönotto alkaa 10.11. HUS Peijaksen sairaalassa. Käyttöönotto koskee tässä vaiheessa noin 1 500:a sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Järjestelmän hyväksymistestausta tehdään parhaillaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Vantaan sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon käyttöönotto tapahtuu tämän jälkeen vaiheistetusti. Vantaa aloittaa erillisen järjestelmän hyväksymistestauksen marraskuun alussa. Käyttöönotot jatkuvat vuoden 2019 lokakuussa, kun loput HUSista ja Vantaan sosiaalihuollosta ottavat Apotin käyttöön. Vuoden 2020 lopulla Apotti otetaan käyttöön myös Helsingissä, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Tuusulassa. Apotti numeroina väestöpohja 1,6 miljoonaa noin 35 000 ammattilaiskäyttäjää, eli terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstöä määrittely- ja suunnittelutyöhön, hankintaprosessiin sekä tuotevertailuun on osallistunut tuhansia sote-ammattilaista järjestelmän hinta on 385 miljoonaa euroa toteutus ja käyttöönotto kestävät 4,5 vuotta hyödyt ovat noin 4 % sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista valmiin järjestelmän kokonaiskulut ovat n. 43 miljoonaa euroa vuodessa hankintayksiköiden omistusosuudet: HUS 44,9 %, Helsinki 37,1 %, Vantaa 12,7 %, Kirkkonummi 2,4 %, Tuusula 2,3 %, Kauniainen 0,5 % Apotti on muutoshanke, jossa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja otetaan käyttöön alueellisesti yhtenäinen sote-tietojärjestelmä. Apotti valikoitui hankkeen nimeksi, sillä se on yhdistelmä sanoista Asiakas- ja POTilasTIetojärjestelmä. Lähde: Apotti-hanke
  11. Tekoälyn mahdollisuuksista lääketieteellisessä kuvantamisessa saadaan pian uutta tietoa, kun lääkäreistä, fyysikoista ja matemaatikoista koostuva monialainen tutkimusryhmä pureutuu aiheeseen Oulun yliopiston professori Miika Niemisen johdolla. Tavoitteena on luoda tekoälyyn perustuvaa diagnostiikkaa, joka on nykyiseen verrattuna nopeampaa, tarkempaa ja kustannustehokkaampaa. Hankkeelle on myönnetty yli puolen miljoonan euron rahoitus Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta. Tekoäly tulee avaamaan täysin uusia mahdollisuuksia lääketieteen kuvantamistutkimuksiin jo lähivuosina, tutkijat uskovat. Kuvantaminen on merkittävässä roolissa monien sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa. Väestön ikääntyessä potilaista otettujen lääketieteellisten kuvien määrä on lisääntynyt ja samalla tutkimukset ovat monimutkaistuneet ja niihin liittyvät tiedot lisääntyneet. Tavallinen käytäntö on, että radiologi katsoo potilaasta otetun kuvan työasemallaan ja lausuu kuvasta diagnoosin. Nykyisellään prosessi on raskas ja diagnostiikka aikaa vievää. – Tekoälyyn pohjautuva diagnostiikka tulee olemaan paitsi nopeampaa myös tarkempaa ja huomattavasti nykyistä halvempaa, kertoo projektipäällikkö Tiina Ihme Oulun yliopistosta. Tutkijoiden tavoitteena on kehittää tekoälyä hyödyntäviä menetelmiä, jotka auttavat lääkäriä oikean diagnoosin tekemisessä. – Ydinajatus on, että tekoäly löytää potilaasta otetusta kuvasta mielenkiintoiset ja diagnoosin tekemisen kannalta tärkeät kohdat sekä antaa arvion havainnoista. Uusia menetelmiä aletaan ensivaiheessa kehittää rintasyöpien seulontaan liittyvään mammografiakuvantamiseen sekä alaselän magneettikuvantamiseen. Tekoälyllä voidaan myös parantaa kuvarekonstruktioita, mikä mahdollistaa muun muassa tarkemman automaattisen kuva-analyysin. Tomografisia kuvia rekonstruoidaan edelleenkin vanhoilla, korkean säteilyannoksen menetelmillä, mutta tekoälyä hyödyntävien rekonstruktioalgoritmien avulla potilaan säteilykuormitusta voidaan vähentää merkittävästi ja parantaa kuvanlaatua. Mammografiakuvien tulkitseminen on vaativaa ja haasteena ovat niin sanotut väärät positiiviset löydökset, joiden määrää pyritään vähentämään. Väärän positiivisen löydöksen saa nykyisin noin 3 % seulotuista. Väärä positiivinen diagnoosi voi potilaan kannalta olla hyvin ahdistavaa ja aikaansaada pitkäaikaisen huolen mahdollisesta syövästä. Koneoppimisen avulla voidaan vähentää väärien positiivisten löydösten määrää ja tukea lääkäriä oikean diagnoosin tekemisessä. Alaselän magneettikuvantamisessa tavoitteena on automatisoida nikamien rakenteen analysointia. Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti merkittävin toimintakykyä alentava terveysongelma ja Suomessakin yksi tavallisimmista syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Magneettikuvausta tarvitaan, jos epäillään jotakin vakavaa tai jos erityistä syytä kipuun ei löydy. Kuvia voi olla joskus vaikea tulkita, ja avuksi tarvitaan tehokkaita, systemaattisia ja kvantitatiivisia menetelmiä selkärangan rakenteiden arviointiin. Tähän tekoäly voi tuoda ratkaisun. Artificial intelligence guided diagnostics in medical imaging, AIDMEI -hankkeelle myönnetty rahoitus on kolmivuotinen, ja se on suuruudeltaan 525 000 euroa. Pääosa tutkimuksesta tehdään Oulun yliopiston lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikössä yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa. Hankkeeseen osallistuvat Oulun yliopistosta professori Miika Niemisen lisäksi professorit Simo Saarakkala, Osmo Tervonen, Jaro Karppinen ja Jarmo Reponen, sekä Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osasto teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltasen johdolla. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittivat Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta kunnianhimoisia tutkimusavauksia yhteensä 3,2 miljoonalla eurolla.
  12. Hoitajat.net

    Sairaaloiden puutarhoista lisätehoa kuntoutukseen

    Yhdysvaltalaisissa sairaaloissa on ollut jo vuosikymmeniä käytössä terapeuttista puutarhatoimintaa. Sen on todettu parantavan potilaiden kokemuksia hoidosta, tukevan hoitotulosten saavuttamista sekä vähentävän kuntoutuksen kustannuksia. Asiasta kertovat Viherympäristöliitto ja Ikäinstituutti. Puutarhaterapiaa tarjotaan muun muassa potilaille, jotka tarvitsevat kuntoutusta tapaturmien, sydän- ja keuhkosairauksien, epilepsian tai syövän vuoksi. Lisäksi kuntouttavaa ja virkistävää puutarhatoimintaa järjestetään lapsille ja psykiatrisille potilaille sekä ikääntyneiden asumispalveluissa. – Kasveihin liittyvä toiminta, kuten ruukuttaminen, siementen kylväminen tai kastelu harjoittavat lihasvoimaa, liikkuvuutta ja hienomotorisia sekä kognitiivisia taitoja. Myös vuorovaikutustaidot harjaantuvat ja stressi lievittyy. Toiminta on sovellettavissa niin aikuisille kuin lapsillekin. Edetessään kohti kuntoutustavoitteitaan potilaat samalla virkistyvät ja oppivat uusia taitoja, sanoo apulaisprofessori Matthew J. Wichrowski Rusk Instituutista. Legacy Health -organisaatio Portlandissa, Oregonissa on integroinut sairaaloidensa puutarhatoiminnan myös 14 000 työntekijänsä työterveyshuoltoon. Pian julkaistavan tutkimuksen mukaan puutarhassa vietetyt tauot ovat vähentäneet sairaanhoitajien kokemaa työstressiä. – Suomessa kasveja voitaisiin käyttää monin tavoin enemmän kuntoutuksessa ja tukemassa potilaiden, heidän läheistensä ja henkilökunnan hyvinvointia erilaisissa hoitoympäristöissä, toteaa vanhempi tutkija Erja Rappe Ikäinstituutista. Kuntouttava puutarhatoiminta on tehokas keino tukea fyysistä ja psykososiaalista kuntoutusta, terveitä elintapoja ja onnistunutta vanhuutta. – Suomessa on ollut puutarhatoimintaa sairaala-, vankila- ja muissa erityisympäristöissä. Tämä perinne on valitettavasti osittain katkennut. Tänä päivänä puutarhaviljelyn ja luontoympäristöjen myönteiset vaikutukset on tiedostettu entistä paremmin. Toivottavasti näiden erityisympäristöjen suunnittelun asema vahvistuu jatkossa ja puutarhatoiminta palautetaan osaksi kuntoutusta ja päivittäistä jaksamista ylläpitävänä toimintana, pääsihteeri Seppo Närhi Viherympäristöliitosta toteaa.
  13. Hoitajat.net

    Vuoden lähihoitaja työskentelee kotihoidossa

    Suomen Lähihoitajat ry on valinnut vuoden lähihoitajaksi Jenniina Sirkan. Jenniina Sirkka on työskentelyt urallaan kotihoidossa, jossa hän nykyisin toimii palveluohjaajana. Valinnasta tiedotti Tehy.
  14. Hoitajat.net

    Vuoden bioanalyytikko tulee Vantaalta

    Suomen Bioanalyytikkoliitto on valinnut vuoden 2018 bioanalyytikoksi vantaalaisen Sinikka Snåren. Ehdotuksen valinnaksi teki Snåren kollega HUSLAB:sta. Ehdotuksen mukaan Sinikka Snåre on pitkän päivätyön tehnyt määrätietoinen, puolueeton ja periksi antamaton tiiminvetäjä. Hänen työhistoriansa pitää sisällään niin analytiikan kuin näytteenoton parissa työskentelyä sekä sairaalalaboratoriossa että avoterveydenhuollossa. Valitsijaraatia ilahdutti Sinikka Snåren aktiivisuus näytteenottoprosessien kehittämiseen toimimalla kouluttajana ja kouluttautuen itse sekä antaen panostaan aktiivijäsenenä näytteenoton asiantuntijaryhmässä. – Sinikka Snåre on esimerkillään ja sinnikkyydellään saanut avoterveydenhuollon laboratorion tiiminvetäjänä nostettua henkilökunnan motivaatiota ja arvostusta näytteenottoon suunnittelemalla toimivia prosesseja. Määrätietoisuuden lisäksi hänellä on huumori ja sydän paikallaan, kerrotaan liiton tiedotteessa.
  15. Hoitajat.net

    THL: Kotihoidon asiakasmäärien kasvu kiihtyy

    Kotihoidon asiakasmäärä kasvaa entistä nopeammin. Vuoden 2018 Vanhuspalvelujen tila -kysely kertoo, että kahden vuoden aikana päivittäinen asiakasmäärä kotihoidossa on kasvanut 4 000:lla. Kasvuvauhti on kaksinkertaistunut edellisestä seurannasta. Kotihoidossa oli toukokuun 2018 seurantaviikolla päivittäin keskimäärin 51 700 asiakasta. Kotihoidon henkilöstöä on lisätty runsaasti. Kun kaksi vuotta sitten kotihoidon henkilöstömäärä oli laskenut, nyt henkilöstöä on lisätty yli 1 700 toimella. - Kokonaisuutena katsottuna kotihoidon henkilöstömäärä on seurannut hyvin asiakasmäärien kasvua, ja keskimäärin kotihoidon asiakas saa tänä vuonna yhtä monta viikkokäyntiä kuin kaksi vuotta sitten. Toisaalta kaksi vuotta sitten havaittua notkahdusta käyntimäärissä ei ole saatu kurottua umpeen, sanoo johtava asiantuntija Sari Kehusmaa THL:sta. Ympärivuorokautisessa hoidossa oli seurantaviikolla 41 000 pitkäaikaisen hoidon asiakasta, mikä on 700 vähemmän kuin vuonna 2016. Henkilöstömäärä on kasvanut 1000:lla. - Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus on parantunut, ja entistä useampi yksikkö kuuluu nyt ylimpään mitoitusluokkaan. Näiden yksikköjen, joissa henkilöstömitoitus on yli 0.7, osuus on nyt jo 22 prosenttia. Tällä on iso merkitys, kun entistä useammin myös saattohoito tapahtuu ympärivuorokautisessa hoivassa. Erityisesti lähihoitajien määrä on noussut. Sen sijaan sairaanhoitajien määrä on pysynyt ennallaan, Kehusmaa kertoo. Tänä vuonna THL:n tiedonkeruuseen vastasi 1934 ympärivuorokautisen hoidon yksikköä ja 865 kotihoidon yksikköä. Vastanneista yksiköissä hoidetaan noin 95 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon ja 70 prosenttia kotihoidon asiakkaista.
  16. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevan lainsäädännön valmistelua. Kaikki lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluvat lait eivät kuitenkaan ehdi tänä syksynä eduskunnan käsittelyyn. Asiakas- ja potilaslaki on päätetty poistaa tällä hallituskaudella annettavien hallituksen esitysten listalta. Myös mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöön suunnitellut muutokset jäävät myöhempään valmisteluun. Lastensuojelulakiin tehtävät itsemääräämisoikeutta vahvistavat muutokset on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikolla. Itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevaa lainsäädäntöä on valmisteltu pitkään. Viime hallituskaudella ehdittiin antaa hallituksen esitys, mutta se raukesi eduskunnan vaihtuessa. Tällä hallituskaudella valmistelua jatkettiin entistä laajemmin alan asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Luonnos asiakas- ja potilaslaiksi oli lausunnolla syyskuun puoliväliin asti. Lausuntopalautteen perusteella luonnokseen tuli paljon muutostarpeita, joiden toteuttaminen vaatii työtä. Kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, jolla on vahva kytkös perustuslakiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden palvelut ja hoito perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Joskus joudutaan kuitenkin tilanteisiin, joissa henkilön tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta on suojattava itsemääräämisoikeutta rajoittamalla. Tällöin on kyse ihmisen perusoikeuksista ja niihin puuttumisesta. Asiasta tiedotti Sosiaali- ja terveysministeriö.
  17. Hoitajat.net

    Hoitajajärjestöt aloittavat työtaistelun

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy aloittavat työtaistelun. Kunta-alalla ja yksityisen sektorin työpaikoilla aloitetaan ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaen 26.9. klo 6.00. Kielto päättyy 28.9. klo 23.59. Toimenpide kohdistuu hallituksen esitykseen työsuhdeturvan heikentämisestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Mielenilmaisun aikana liittojen jäsenet tekevät normaalit työvuoronsa, mutta eivät jousta ylitöillä tai vuoronvaihdoilla. Ylimääräiseen työhön ja työnantajan aloitteesta tehtäviin vuoronvaihtoihin ei suostuta. – Ay-liikkeen tehtävä on suojella jäseniään perusteettomia heikennyksiä vastaan, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. – Emme voi hyväksyä jäsentemme työsuhdeturvan heikentämistä näin. Edellytämme, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisesti riippumatta työnantajan koosta ja vaadimme, että hallitus vetää esityksen pois, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto on laillinen toimenpide. Vaikka kieltoa ei olisikaan, työntekijän ei tarvitse suostua ylityöhön eikä vuoronvaihtoihin. Hoitoalalla teetetään paljon yliyötä ja paikataan näin liian pientä henkilöstömäärää. On työnantajan tehtävä huolehtia aina siitä, että henkilökuntaa on riittävästi eikä potilasturvallisuus vaarannu. Myös muilla aloilla on aloitettu järjestöllisiä toimenpiteitä hallituksen esitystä vastaan. Mukana ovat esimerkiksi Teollisuusliitto, AKT ja Ammattiliitto Pro. Lisätietoja: SuPer, Tehy
  18. Työterveyslaitoksen mukaan unihäiriöiden oireet ovat yleisiä vuorotyöntekijöillä, jopa noin 40 prosentilla oireet ovat merkittäviä. Unihäiriöistä yleisin on unettomuus, joka jatkuessaan altistaa psyykkisille ja fyysisisille sairauksille ja heikentää työkykyä. Työterveyslaitoksen ja työterveysyksiköiden yhteishankkeessa tutkittiin psykologisten hoitomuotojen vaikuttavuutta vuorotyöntekijöiden unettomuuden hoidossa. Hoitojen jälkeen vuorotyöntekijöiden unettomuuden vakavuus väheni ja vireys parani. – Pitkäkestoisen unettomuuden taustalla on yksilöön ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Normaalille nukkumisajalle ajoittuvat työvuorot vaikuttavat negatiivisesti uneen ja vireyteen, mutta uneen vaikuttavat myös yksilölliset elämäntavat, nukkumistottumukset ja rauhoittumiskeinot, kertoo erikoispsykologi Heli Järnefelt Työterveyslaitoksesta. Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät on todettu hyödyllisiksi unettomuuden hoidossa. Ne vaikuttavat ylivireystilaan, nukkumistottumuksiin ja ajattelumalleihin. Tähän asti on ollut epäselvää, miten hyvin menetelmät sopivat vuorotyöntekijöille, jotka eivät työaikojensa vuoksi pysty noudattamaan unettomuuden hoidossa keskeistä säännöllistä unirytmiä. Vireys ja elämänlaatu paranivat Tutkimuksessa selvitettiin lääkkeettömän ryhmähoidon, itsehoidon ja yksilöllisen unen huollon ohjauksen vaikutusta unettomuuteen. – Vuorotyöntekijät hyötyvät yksilöllisiin tekijöihin vaikuttavista lääkkeettömistä hoitokeinoista. Ne edistävät hyvää unta ja vireyttä ja voivat parantaa vuorotyössä jaksamista, Järnefelt toteaa. Tutkimukseen osallistuneiden unettomuuden vakavuus ja uupumuksen oireet vähenivät hoitojen jälkeen. Lisäksi vireys ja elämänlaatu paranivat. Tulokset säilyivät puolen vuoden seurannassa. Eniten hyötyivät ryhmähoitoa saaneet. Ryhmä- ja itsehoitoa saaneiden mieliala myös parani enemmän ja he kokivat hoidon parantavan vaikutuksen suurempana kuin lyhyttä unen huollon ohjausta saaneet. Noin kolmasosa osallistujista ei hyötynyt hoidosta. Uunettomuuden hoitoa työterveyshuoltoihin Unettomuudesta kärsineiden vuorotyöntekijöiden hoidoista vastasivat unettomuuden hoitoon koulutetut työterveyspsykologit ja -hoitajat. Työterveyshuollot ovat luonteva taho arvioimaan ja hoitamaan vuorotyöntekijöiden unihäiriöitä. Vuorotyöntekijöille kannattaa tarjota lääkkeetöntä unettomuuden hoitoa, mutta hoidossa on huomioitava vuorotyönäkökulma. – Hoito on suunniteltava ja sen tuloksia pitää arvioida yksilöllisesti. Mahdollisuuksien mukaan pitää selvittää myös työaikoihin liittyvät keinot, joilla voidaan parantaa vuorotyöntekijän unta ja vireyttä Järnefelt muistuttaa. – Koska vuorotyöntekijöiden on usein vaikea osallistua säännöllisiin ryhmätapaamisiin, unettomuuden itsehoidon menetelmät yhdistettynä työterveyshuollon antamaan ohjaukseen ja tukeen toimivat todennäköisesti parhaiten. Lähde: Työterveyslaitos Lisää tietoa Työikäisten unettomuuden hoito. Uudistettu laitos. Työterveyslaitos 2018. Vuorotyöntekijöiden unen ja vireyden tukeminen työterveyshuollossa. Työterveyslaitos 2018
  19. Imetys vähentää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvojen suolistossa. Toisaalta äitien saamat antibiootit lisäävät vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvoilla. Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on kaikkialla. Niitä löytyy ihmisen suolistosta, vaikka ihminen ei olisi syönyt antibiootteja, ja ne leviävät ihmisestä toiseen samalla lailla kuin bakteerit, virukset ja muut pieneliöt yleensäkin: esimerkiksi kosketuksen tai ruuan kautta. Vauvojen suolistossa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on vielä enemmän kuin aikuisilla, vaikka vauva ei olisi koskaan saanut antibioottikuuria ja vaikka vielä kohdussa vauvojen suolistossa ei ole bakteereja juuri lainkaan. Mistä ja miten vauvat saavat näitä mahdollisesti vaarallisia bakteereita suolistoonsa niin nopeasti? Helsingin yliopiston tuore tutkimus selvitti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää ja laatua äidinmaidossa ja äiti-vauva-parien suolistossa. Tutkimuksessa selvisi kolme asiaa. Ensinnäkin vähintään puoli vuotta imetetyillä vauvoilla oli vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja suolistossaan kuin lyhyemmän aikaa tai ei lainkaan imetetyillä vauvoilla. Imetys näytti siis suojaavan vauvaa tällaisilta bakteereilta. Toiseksi äidin synnytyksen aikana saama antibioottikuuri lisäsi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää lapsen suolistossa. Vaikutus näkyi vielä puoli vuotta synnytyksen ja antibioottikuurin jälkeen. Kolmanneksi tutkimuksessa selvisi, että äidinmaito myös sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja ja äiti todennäköisesti siirtää niitä maidossa lapselleen. Siitä huolimatta imetys vähensi lapsen suolistossa olevien vastustuskykyisten bakteerien määrää, joten imetys on lapselle hyödyllistä. Tulokset selviävät Nature Communications -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Äidimaidossa on antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on yksi maailman suurimmista terveysuhkista. Aiempi tutkimus on arvioinut, että vuonna 2050 antibiooteille ja muille lääkkeille vastustuskykyiset bakteerit ja muut pieneliöt aiheuttavat enemmän kuolemia kuin syöpä, koska infektioita ei voida enää hoitaa tehokkaasti. Mikrobiologi Katariina Pärnänen Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta tutki kollegoineen 16 äiti-vauva-parin äidinmaitoa ja ulosteita. Äidinmaidon ja ulosteiden sisältämä DNA sekvensoitiin eli sen geneettinen koodi purettiin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan keskitytty maidosta löytyvään äidin DNA:han, vaan tutkijat kartoittivat äidinmaidosta löytyvien bakteerien DNA:n ja geenit. Tutkijat loivatkin toistaiseksi suurimman äidinmaidon sisältämän DNA:n kirjaston. Tutkimus selvitti erityisesti niin sanottujen antibioottiresistenssigeenien määrää. Tällaiset geenit antavat bakteerille vastustuskyvyn tietylle antibiootille ja pystyvät usein siirtymään bakteerista toiseen. Yhdellä bakteerilla voi olla useita antibioottiresistenssigeenejä, jolloin se voi olla vastustuskykyinen usealle eri antibiootille. Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että äidinmaidossa todellakin on merkittäviä määriä antibiooteille vastustuskyvyn tuovia geenejä ja että lapsi todennäköisesti saa näitä geenejä ja niiden isäntäbakteereja äidiltään maidossa. Sen lisäksi äidit siirtävät omassa suolistossaan olevia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja lapselleen myös muilla tavoin, esimerkiksi kosketuksen kautta. Kuitenkin vain osa vauvojen antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista tuli äideiltä. Loput tulivat todennäköisesti ympäristöstä ja muilta ihmisiltä. Imetys on kuitenkin kokonaisuudessaan vauvalle hyväksi. Vaikka äidinmaito sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita, äidinmaidon sokerit myös ruokkivat vauvan suolistossa eläviä, vauvalle hyödyllisiä bakteereja, kuten probiootteina eli suoliston terveyden edistäjinä käytettyjä bifidobakteereja. Äidinmaito auttaa näitä hyviä bakteereja valtaamaan alaa antibiooteille vastustuskykyisiltä taudinaiheuttajilta. Todennäköisesti siksi vähintään puoli vuotta imetetyillä vauvoilla oli suolistossaan vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kuin vähemmän aikaa imetetyillä vauvoilla. – Yleistajuisesti voi sanoa, että kaikki imetys on hyvästä, Pärnänen sanoo. – Imetyksen hyvä vaikutus näkyi, vaikka vauva oli saanut äidinmaidon lisäksi korviketta. Osittainenkin imetys näytti vähentävän antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää. Tutkimus osoitti myös, että imetystä on hyvä jatkaa ainakin kuuden kuukauden ikään tai miksei pidempäänkin. – Olemme tienneet, että imetys on vauvalle muutenkin terveellistä ja hyvästä, mutta on uusi tieto, että se myös vähentää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää. Äidin antibioottokuuri näkyy lapsessa Raskaana olevalle naiselle saatetaan määrätä suonensisäinen antibioottikuuri synnytyksen ajaksi useista syistä, esimerkiksi jos äidillä on todettu lapselle vaarallinen streptokokkibakteeri. Tällöin antibioottikuurin tarkoitus on ehkäistä emättimessä elävän bakteerin siirtymistä lapselle synnytyksen aikana. Antibioottikuuriin voi olla syytä myös, jos äidin lapsivedet ovat menneet paljon ennen synnytyksen käynnistymistä tai jos muuten epäillään infektion mahdollisuutta. Tutkimus osoitti kuitenkin, että äidin antibioottikuuri lisää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvan suolistossa. Tutkimus ei selvittänyt, miksi näin käy, mutta yksi teoria on, että vauvan suolistoon ensimmäisenä saapuvilla bakteereilla on etulyöntiasema muihin nähden. Koska äidin antibioottikuuri tappaa muut paitsi sille vastustuskykyiset bakteerit, vauva saa tällaisessa tapauksessa synnytyksessä äidiltään todennäköisesti eniten juuri vastustuskykyisiä bakteereja. – Me emme voi sanoa, että äidille ei pitäisi antaa synnytyksen aikana antibioottia, Pärnänen sanoo. – Infektion seuraukset voivat olla äidille ja lapselle vakavat. Mutta voimme kertoa, että olemme huomanneet tällaisen asian, ja lääkärit voivat miettiä, tarvitseeko käytäntöjä muuttaa vai ei. Synnytyksen aikainen antibioottikuuri on kuitenkin vain yksi kaikista äidin syömistä kuureista, jotka voivat vaikuttaa vauvan suoliston bakteereihin. Aina, kun syömme antibioottikuurin, suolistomme bakteerikanta muuttuu. Antibiootit tappavat sekä hyvät että pahat bakteerit ja jäljelle jäävät vain kyseiselle antibiootille vastustuskykyiset bakteerit. Nämä voivat saada kuurin jälkeen pysyvän jalansijan suolistossamme, vaikka suurin osa muistakin bakteereista pian palaa. Koska äiti siirtää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerejaan lapselle, kaikki äidin elämänsä aikana syömät antibioottikuurit saattavat vaikuttaa myös lapsen suoliston bakteerikantaan ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrään. Vauvat perivät antibioottien käytön ongelmat Kaikki antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät aiheuta tauteja, eivätkä siis sinänsä vahingoita kantajaansa. Mutta sopivissa oloissa nämä bakteerit voivat joko aiheuttaa taudin tai luovuttaa antibiootille vastustuskyvyn tuovan geenin toiselle taudinaiheuttajabakteerille. Koska tällaisia bakteereja ei pystytä tappamaan antibiootilla ja koska vauvojen oma puolustusjärjestelmä on vielä heikko, antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat infektiot voivat olla vauvoille kohtalokkaita. Suomessa vauvat kuolevat tällaisiin infektioihin vain harvoin, mutta aiempi tutkimus on arvioinut, että maailmassa yli 200 000 vastasyntynyttä kuolee vuosittain antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin, verenmyrkytykseen asti edenneisiin tulehduksiin. – Vauvat perivät kaiken sen, mitä ihmiset ovat tehneet väärin antibioottien käytön kanssa sen jälkeen, kun antibiootit on keksitty, Pärnänen toteaa. – Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrän suuruus vauvojen suolistossa on huolestuttavaa, koska vauvat ovat muutenkin haavoittuvaisia taudeille. Vauvat kärsivät tästä todennäköisesti enemmän kuin aikuiset, vaikka vauvat eivät olisi koskaan syöneet antibiootteja. Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat terveysongelmat kasautuvat ihmisille, joiden vastustuskyky on heikko. Esimerkiksi vauvat ja vanhukset ovat erityisessä vaarassa. Koska lasten puolustusjärjestelmä ei ole vielä kehittynyt yhtä tehokkaaksi kuin aikuisten, pienet lapset tarvitsevat usein antibioottikuureja toipuakseen taudeista. Siksi lapsille on vaarallisempaa, jos antibiootit eivät tehoakaan. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin ja Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Göteborgin yliopiston kanssa. Tutkimus: Nature Communications: Maternal gut and breast milk microbiota affect infant gut antibiotic resistome and mobile genetic elements Lähde: Helsingin yliopisto
  20. Kun lapsi menee ensimmäiselle luokalle kouluun, monissa kouluissa kysytään huoltajan suostumusta kansallisen rokotusohjelman mukaisten rokotteiden antamiseen. Tähän saakka tyttöjen HPV-rokotukseen on voitu kysyä erillinen lupa, sillä rokote tuli ohjelmaan vasta sen jälkeen kun vanhemmat olivat jo antaneet luvan rokotusohjelman mukaisiin rokotuksiin. Erillisen luvan kysyminen ei ole enää tarpeellista, kertoo THL tiedotteessaan. – Tyttöjen HPV-rokote on ollut osa kansallista rokotusohjelmaa jo viisi vuotta. Nyt koulunsa aloittavien lasten vanhemmat tietävät, että yleinen rokotuslupa koskee myös HPV-rokotetta. Tästä syystä erillinen lupa ei ole enää tarpeen, THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo. Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista HVP- eli papilloomavirusrokote annetaan tytöille 11–12 vuoden iässä. Ennen HPV-rokotteen antamista lasten vanhemmille kerrotaan rokotteesta tarkemmin. Vanhemmat voivat kieltää HPV-rokotteen antamisen ottamalla yhteyttä kouluun. Terveydenhoitaja voi tarjota rokotetta uudestaan ylemmillä luokkatasoilla, kun tyttö on riittävän kypsä tekemään itse rokotuspäätöksen. – HPV-rokote on turvallinen ja tehokas keino suojautua muun muassa kohdunkaulan syövältä ja sen esiasteilta, ja sen ottaminen on erittäin suositeltavaa, Tuija Leino sanoo. HPV-rokote estää neljä viidestä kohdunkaulan syövästä ja jopa 95 prosenttia kahden yleisimmän HPV-tyypin aiheuttamista kohdunkaulan syövän esiasteista. Juuri nämä tyypit aiheuttavat myös suurimman osan syövistä. Naisilla HPV aiheuttaa myös osan emättimen, ulkosynnytinten, peräaukon sekä pään ja kaulan alueen syövistä. Myös poikien HPV-rokotteen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan selvitetään paraikaa. Poikien rokottaminen vähentäisi viruksen kiertämistä ja suojaisi siten myös tyttöjä. Lisätietoja: Tyttöjen juttu -sivusto HPV-rokote
  21. Nuorten ammattitaidon Euroopan-mestaruuskilpailu EuroSkills päättyi viikonloppuna Budapestissa. Suomesta kilpailuun osallistui 25 nuorta oman ammattinsa huippuosaajaa. Lähihoitajalajissa pronssille ylsi Aino Takala. HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksessa työskentelevä Aino Takala valmistui joulukuussa 2017 lähihoitajaksi ja kirjoitti samalla ylioppilaaksi. Aino harrastaa vapaapalokuntatoimintaa ja kouluttaa 9–17-vuotiaita palokuntanuoria. Taitaja-kisoissa hän on kilpaillut kahdesti aiemminkin, Seinäjoella 2016 tuli parikilpailussa kuudes sija ja Helsingissä 2017 yksilölajissa pronssia. – Olen ollut myös järjestämässä Taitaja9-kilpailua, kellottamassa WordSkills 2015 -karsintoja sekä esiintynyt potilaana EuroSkills 2016 -karsinnoissa. Ainon blogissa voi lukea kokemuksia aikaisemmista kisamatkoista http://huippuosaajanpolulla.blogspot.com/ Karsinta Unkarin EM-kilpailuja varten järjestettiin marraskuussa 2017 Helsingissä. Karsintakilpailu toteutettiin englanninkielisenä.
  22. Hoitajat.net

    Hoitajat aloittivat työtaistelun

    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ja Suomen Terveydenhoitajaliitto aloittivat tänään työtaistelun. Kunta-alalla ja yksityisen sektorin työpaikoilla aloitettiin ylityö- ja vuoronvaihtokielto klo 6.00. Kielto päättyy 28.9. klo 23.59. Työtaistelun aikana liittojen jäsenet tekevät normaalit listaan merkityt työvuorot, mutta eivät tee ylitöitä eivätkä vaihda vuoroja työnantajan aloitteesta. Myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti eilen osallistuvansa tähän poliittiseen työtaisteluun. Työtaistelun ensimmäisessä vaiheessa julistettiin ylityö- ja vuoronvaihtokielto, joka alkaa JHL:n jäsenien osalta 1.10.2018 klo 00.00 ja jatkuu toistaiseksi. Poliittinen työtaistelu kohdistuu hallituksen esitykseen työsuhdeturvan heikentämisestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Työtaisteluun osallistuu useita liittoja eri toimialoilta. Lisätietoa: SuPer, Tehy, JHL, Terveydenhoitajaliitto Työnantaja vetoaa osapuoliin KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen vetoaa maan hallitukseen ja ay-liikkeeseen, jotta periaatteelliseen ja yhä kärjistyvään kiistaan löydettäisiin kompromissiratkaisu. – Kuntatyönantajilla on kuitenkin vastuu palvelujen järjestämisestä myös työtaistelutilanteissa. Siksi työnantaja käyttää tarvittaessa työnjohto-oikeuksiaan turvatakseen palvelut ja potilasturvallisuuden, toteaa Jalonen KT:n tiedotteessa. Somessa keskustelu kuumenee Työtaistelusta käydään vilkasta keskustelua muun muassa Twitterissä tunnisteella #irtisanomislaki.
  23. Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) asettama asiantuntijatyöryhmä, johon kuului myös keuhkoahtaumatautia sairastava kokemusasiantuntija, julkaisi valtakunnalliset, tutkimusnäyttöön perustuvat hoitosuositukset keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjaukseen. Suositukset laadittiin Filha ry:n aloitteesta. Keuhkoahtaumatauti on etenevä ja elämää rajoittava sairaus, jota voidaan ehkäistä ja hoitaa, mutta ei parantaa. Laadukas ja tuettu omahoito lisää sairastavan sekä hänen läheistensä hyvinvointia ja on tärkeä osa hoitokokonaisuutta. – Vaikka omahoidon ohjauksen merkitys on tiedossa, keuhkoahtaumatautia sairastavien ohjaustarpeita ei aina tunnisteta. Lisäksi ohjauksen sisällöt vaihtelevat, tutkija Hannele Siltanen Hoitotyön tutkimussäätiöstä toteaa. Uusi omahoidon ohjauksen hoitosuositus käsittelee mm. keuhkoahtaumatautia sairastavien: savuttomuutta oireita ja psyykkistä hyvinvointia lääkehoitoa liikuntaa ravitsemusta pahenemisvaiheiden ehkäisyä sekä läheisten tiedon ja tuen tarpeiden toteutumista – Suosituksia viedään muun muassa koulutuksilla koko sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle, myös perusterveydenhuoltoon ja kotihoidon arkeen. Hoitosuosituksista voidaan laatia käytännönläheisiä toimintaohjeita ja tarkistuslistoja, pääsihteeri Tuula Vasankari Filhasta kertoo. Omahoidolla on merkitystä, sillä tärkeimmät asiat hoidossa ovat tupakoinnin lopettaminen ja liikunnan lisääminen sekä oireita ja pahenemisvaiheita vähentävä lääkityksen oikea käyttö. Myös sairastuneen läheiset tarvitset tietoa ja tukea sairauden eri vaiheissa. Sairauden loppuvaiheessa palliatiivisen hoidon tavoitteina ovat hyvä oireenmukainen hoito ja elämänlaatu. Hoitosuositus Valtakunnallinen hoitosuositus on laadittu kaikkien niiden terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden käyttöön, jotka työssään kohtaavat keuhkoahtaumatautia sairastavia sekä heidän läheisiään. Suosituskokonaisuuden lyhyt versio Suosituskokonaisuus
  24. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on kieltänyt työntekijöitä vaihtamaan keskenään työvuoroja 26.9.–28.9. Tehy on julistanut ylityö- ja vuoronvaihtokiellon samalle ajalle ja pitää työnantajan toimintaa laittomana. Tehy nosti asiasta kanteen työtuomioistuimeen, kerrotaan liiton tiedotteessa. Tehyn mukaan työnantajan kiellolle ei ole asiallista perustetta ja se on työnantajan painostustoimenpide työntekijöitä kohtaan. Työntekijöiden aloitteesta tehtävät vuoronvaihdot edellyttävät aina työnantajan suostumusta ja ne harkitaan tapauskohtaisesti. Lisää aiheesta: Hoitajajärjestöt aloittavat työtaistelun
  25. Hallitus esittää, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut yhtenäistetään koko maassa. Jatkossa Kela järjestäisi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tuottaisi palvelut valtakunnallisesti. Laki ei muuttaisi palvelujen sisältöä, vaan se määriteltäisiin edelleen terveydenhuoltolaissa. Korkeakouluopiskelijat voisivat käyttää muiden asukkaiden tavoin maakunnan yleisiä terveyspalveluja silloin, kun on kysymys muusta kuin opiskeluterveydenhuoltoon liittyvästä asiasta. Toiminnasta suurin osa rahoitettaisiin valtion varoista. Opiskelijoilta perittäisiin pakollinen terveydenhoitomaksu, joka olisi noin 77 euroa lukuvuodessa. Käyntimaksuja YTHS:n opiskeluterveydenhuollon palveluista ei perittäisi. Uuden lain korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.
×