Jump to content
MAINOS

Search the Community

Showing results for tags 'uutiset'.

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Opiskelu
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Työpaikat
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
  • Erikoisalat
    • Akuutti- ja ensihoito
    • Bioanalytiikka
    • Farmakologia
    • Juoksuhauta
    • Pediatria
    • Perioperatiivinen
    • Radiografia
    • Synnytys ja naistentaudit
    • Terveydenhoitotyö
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

  1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei toistaiseksi suosittele perusterveille sote-ammattilaisille syystalven koronarokotusten tehosteannoksia. Perusterveiden rokotettujen työikäisten aikuisten riski parhaillaan kiertävien omikronvarianttien aiheuttamalle vakavalle koronataudille on erittäin pieni. Tällä hetkellä ei ole riittävästi tutkimustietoa, joka tukisi sote-ammattilaisten tehosteannoksia. – Tehosteannoksiksi suositellaan varianttiräätälöityjä rokotteita, jotta suojan immunologinen pohja laajenee. Emme kuitenkaan tiedä vielä, millainen niiden suoja tartuntoja vastaan on verrattuna alkuperäisiin rokotevalmisteisiin, ja millainen vaikutus tällä olisi mahdollisesti sairauspoissaoloihin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin. Sote-ammattilaisten saama suoja tartuntoja ja tartuttavuutta vastaan voisi myös parhaimmillaan suojata epäsuorasti potilaita ja pitkäaikaishoitolaitosten asukkaita. Alkuperäisten koronarokotevalmisteiden suoja tartuntoja vastaan on kuitenkin vain kohtalainen ja lyhytaikainen eli pari kuukautta. Monella on jo hybridi-immuniteetti THL:n tutkimuksissa on havaittu, että suurella osalla väestöstä on koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita. Tartunnan saaneiden osuus kasvoi keväällä ja kesällä 2022. Vasta-aineiden esiintymistä on tutkittu THL:ssä seeruminäytteistä, jotka otettiin 1–17-vuotiailta muita kuin koronatautiin liittyviä laboratoriotutkimuksia varten HUSLABissa. Toukokuussa otetuista näytteistä 73 prosentista löydettiin koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita. Tartunnan saaneiden aikuisten osuutta on arvioitu satunnaisotantana toteutetussa väestötutkimuksessa. Tutkimukseen HUSin alueelta osallistuneiden 18–84-vuotiaiden näytteistä 27 prosentista löydettiin koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita maaliskuussa. Touko-kesäkuussa HUSin ja neljän muun sairaanhoitopiirin alueelta tutkimukseen osallistuneista vasta-aineita löytyi 35 prosentilta. Nuoremmissa ikäryhmissä tartunnasta kertovia vasta-aineita löytyi suuremmalta osalta. Vasta-aineita esiintyi eri ikäryhmillä touko-kesäkuussa seuraavasti: 18–29-vuotiaat 55 % (n=66) 30–44-vuotiaat 46 % (n=196) 45–64-vuotiaat 36 % (n=519) 65–85-vuotiaat 28 % (n=464) Koska tartunnan saaneiden osuus on vuoden 2022 kevään omikronaallon aikana kasvanut suureksi etenkin nuorimmissa ikäryhmissä, hyvin suurella osalla 12 vuotta täyttäneistä on koronavirustartunnan ja rokottamisen yhteisvaikutuksena muodostunutta hybridi-immuniteettia. Hybridi-immuniteetti on voimakkaampi ja tunnistaa laajemmin erilaisia virusmuunnoksia kuin yksin tartunnan tai rokottamisen seurauksena muodostunut suoja”, Melin selvittää. Varianttivalmisteiden paremmasta tehosta ei ole vielä tutkimusnäyttöä Osa Euroopan maista suosittelee sote-ammattilaisille tehosteannoksia tänä syksynä. – Päätösten tukena ei ole tutkimusnäyttöä varianttivalmisteiden paremmasta tehosta alkuperäisvalmisteisiin verrattuna. Suositukset perustuvat toiveeseen, että varianttivalmisteet olisivat tehokkaampia ehkäisemään tartuntoja, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek. – THL tekee suosituksensa tehosterokottamisesta lääketieteellisin perusteluin, Nohynek korostaa. Jos sote-ammattilainen kuuluu ikänsä tai perussairautensa vuoksi syystalven 2022 tehosteannoksien kohderyhmään, hänelle suositellaan tehosterokotetta samalla tavalla kuin muillekin kohderyhmään kuuluville.
  2. Kun Valvira on poistanut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuden hänen omasta pyynnöstään, henkilöllä ei enää ole oikeutta toimia ammatissaan eikä oikeutta käyttää ammattinimikettään, muistuttaa Valvira tiedotteessaan. Ammattioikeuksien poistaminen ei siis tarkoita ainoastaan tietojen poistamista ammattihenkilörekisteristä. Esimerkiksi omasta pyynnöstä ammattioikeutensa menettänyt sairaanhoitaja ei enää ole sairaanhoitaja eikä hänellä ole oikeutta tehdä sairaanhoitajan tehtäviä. Valviraan tulleiden yhteydenottojen perusteella osalle omasta pyynnöstä ammattioikeutensa menettäneistä tämä seikka on jäänyt epäselväksi. Ammattioikeuksien poistaminen tai rajoittaminen omasta pyynnöstä Valvira voi terveyden- tai sosiaalihuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä poistaa ammatinharjoittamisoikeuden tai rajoittaa sitä tai poistaa oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Ammattihenkilön on toimitettava pyyntö Valviraan kirjallisesti. Valvira antaa poistamisesta erillisen päätöksen ja tekee siitä merkinnän ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Päätös myös julkaistaan kuulutuksena Virallisessa lehdessä (virallinenlehti.fi). Käsittelyprosessi kestää useita kuukausia. Palauttamista voi anoa Ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden palauttamista on mahdollista anoa Valviralta takaisin. Palauttaminen käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa. Käsittelyaika on vähintään kuusi kuukautta. Lisätietoa ammattioikeuksien poistamisesta Valviran verkkosivuilla
  3. Hoitajien riittävyyden ja jaksamisen kanssa kamppailevassa vanhusten hoivassa haetaan lisää tuottavuutta digitalisaatiolta. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että hoitajien työhyvinvoinnin kannalta on keskeistä heidän mahdollisuutensa kokea empatiaa. Teknologia ei sulaudu hoivatyöhön automaattisesti, vaan sille tulee varata aikaa ja resursseja. Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi -tutkimushanke tarkasteli, millaisia vaikutuksia teknologian käytöllä on hoivatyön ytimeen: mahdollisuuteen tuntea empatiaa. Tutkimushankkeessa kysyttiin, miten teknologian käyttö istuu hoitajien työhön vanhusten hoivan arjessa. Tuoko se lisää aikaa kiireiseen vuorotyöhön vai viekö se hoitajalta mahdollisuuksia kokea empatiaa? – Vanhusten hoivassa tehdään jatkuvasti ratkaisuja, joissa otetaan käyttöön teknologiaa tarkoituksena tehostaa hoivatyötä. Silti ei oikein tiedetä, miten erilaiset teknologiat muuttavat hoivan laatua, kertoo johtava tutkija Eveliina Saari Työterveyslaitoksesta. Tutkimuksen mukaan teknologian ylläpitotehtävät ja hyvän hoivan tuottaminen arjessa samanaikaisesti voivat aiheuttaa jatkuvaa kuormitusta hoitajien työhön. – Päähavainto on, että teknologian käyttö vie hoitajalta aikaa hoivasta. Toisaalta hyvin suunniteltu ja hyödyllinen teknologiaratkaisu tuo hoitajille myös lisää aikaa keskittyä hyvään ja laadukkaaseen hoivaan, Saari toteaa. Uudet ratkaisut eivät kuitenkaan takaa tuloksia. Teknologiset ratkaisut vaativat huolellista suunnittelua ja ymmärrystä hoitajan työstä, koska hoivapalvelut ja käytössä olevat teknologiat vaihtelevat.Olennaista olisi tunnistaa teknologian käyttö osana hoitajan työtä aikaa vaativana tehtävänä. Työhyvinvointi syntyy asiakkaan kanssa Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhusten hoivan arkea sekä kotihoidossaettä tehostetussa palveluasumisessa. Arkeen päästiin käsiksi haastatteluiden, havainnointien sekä yhteisen pohdinnan kautta. Hoitajat arvioivat, etteivät he itse voi vaikuttaa hoivatyön teknologisoitumiseen. Esihenkilöiden ja johdon tulisi sen vuoksi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että työolot säilyvät hoivatyössä mielekkäinä, kuntueksi otetaan erilaisia teknologioita. Työhyvinvointi syntyyammattilaisen ja asiakkaan kanssakäymisessä. – Kaikki tutkimukseemme osallistuneet hoitajat näkivät, että empatian merkitys on hoivatyössä keskeinen, vaikkei sitä mitata tai arvioida. Empatian kokemusta kannattaisi arvioida osana työhyvinvointitutkimuksia ja seurata sen muuttumista pitkällä tähtäimellä, Saari summaa. Esihenkilöiden merkitys korostui, kun puhuttiin hyvästä hoivasta ja hetkellisestä kuormituksen sietämisestä. Esihenkilöt ja johto ovat myös avainasemassa nostamaan esiin empaattisen asiakasvuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä ja merkitystä. – Työyhteisössä on tärkeää arvostaa yksilöllisiä hyviä asiakasvuorovaikutuksen tapoja ja edistää kollegoiden oppimista toinen toisiltaan. Empaattiset kohtaamiset tuottavat hyvinvointia sekä ikääntyneille asiakkaille että hoitajille, huomauttaa Saari. Empatia vaatii aikaa Hyvään hoivaan liittyvä empatia ei ole kadonnut hoivan teknologisoitumisen myötä, mutta siitä on tullut entistäkin ”hiljaisempaa tietoa”. Empatian arvostus on vaarassa jäädä varjoon. – Hyvän hoivan, laadukkaiden asiakaskontaktien ja hyvän elämän turvaaminen tulisi nostaa entistä painokkaammin esiin osana hyvää hoivatyötä ja vanhushoivatyön kunniatehtävänä, painottaa Saari. Yhteiskunnallisella tasolla olisi käytävä arvokeskustelua siitä, miten voidaan turvata hoivan riittävyys ja samalla hoivan laatu ikääntyvässä väestörakenteessa. – Voisiko vanhushoivatyön keskiöön nostaa enemmän asiakkaiden hyvän elämän tukemista, eikä lääketieteellisiä hoitotoimenpiteitä? Tutkimuksen analyysit viittaavat siihen, että nyt hoitajat tuottavat hyvää hoivaa ja pyrkivät empatiaan, vaikka se tuottaisi kuormitusta työhön. Empatia ei viihdy kiireessä, eikä vaihtuvissa asiakassuhteissa, Saari muistuttaa.
  4. Hoitajien työtaistelu kuumenee. Tehy ja SuPer ovat ilmoittaneet valmistautuvansa nyt joukkoirtisanoutumiseen. Tehy erikoissairaanhoidossa, SuPer kotihoidossa. Ilmeisesti nimien keruu on alkanut, koska hoitajat kertovat allekirjoituksistaan mm. Twitterissä. Tarkempia kohteita tai ajankohtia irtisanoutumisille ei ole kerrottu. "Nyt on nimi laitettu paperiin. Päätyyn asti karmit kaulassa!" "Taisin juuri joukkoirtisanoutua. Enkä todellakaan ollut ainoa." ”Jos haluat muuttaa maailmaa - ota kynä ja kirjoita” - Martin Luther King. Kirjoitin. ”Kynä on miekkaa mahtavampi” Edward Bulwer-Lytton 1839
  5. Päätoimittaja Jussi Kärki syytti hoitajia trollaamisesta MTV:n Pöllöraadissa, jossa käsiteltiin hoitajien työtaistelua. – Aina kun hoitajia lähtee kritisoimaan, niin tulee kova, järjestelmällinen sometrollaus, sanoi Kärki suorassa lähetyksessä. Lausunto on herättänyt hoitajien keskuudessa ihmettelyä ja suuttumusta sosiaalisessa mediassa. – Hoitajat osallistuvat itseään koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja puolustavat oikeuksiaan, niin toimittaja Jussi Kärki kutsuu sitä TV:ssä järjestelmälliseksi trollaukseksi. En löydä sanoja nyt, kirjoitti Tehyn somemanageri, "ex-hoitopoika" Jan-Olof Eriksson Twitterissä. – Kun mun kollegat vihdoin löytää äänen ja rohkeuden käyttää sitä puolustaakseen itseään ja oikeuksiaan sekä osallistumaan ITSEÄÄN koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, journalisti kutsuu sitä sometrollaukseksi. Oo koo, sanoi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. – Tehyn jäsenet ja kollegat on vihdoin löytäneet äänensä ja uskaltavat sanoa, mitä ajattelevat niin tottakai setämiehet tulee tuomitsemaan sen, kirjoitti sairaanhoitaja Siru Heromaa-Karjalainen. – Ihmisoikeudet eivät ole kaikille tärkeitä. Nää fossiilit ovat toistensa kavereita ja lobbaavat toistensa puolesta. kirjoitti sairaanhoitaja Nizo Dara. – Mä mietin,että hiljaa nöyränäkö vaan pitäs kritiikki ottaa vastaan? Jos kritiikki esim täällä twitterissä pitää sisällään selkeitä asiavirheitä tai kärjistyksiä joiden vuoksi ei pysytä asiakeskustelussa, kyllä, edelleen osallistun äänelläni keskusteluun, sanoo sairaanhoitaja Nina Pulkkinen.
  6. Suomen lähi- perushoitajaliitto SuPer on päättänyt edistää joukkoirtisanoutumista työtaistelutoimenpiteenä hyvin vaikean neuvottelutilanteen vuoksi. Joukkoirtisanoutuminen tapahtuu kotihoidossa myöhemmin ilmoitettavissa kohteissa. SuPer päättää tarkemmasta ajankohdasta myöhemmin. Eduskunta äänestää tänään ns. pakkolaista, joka käytännössä veisi hoitajilta lakko-oikeuden. – Laki rajoittaa hoitajien perusoikeuksia ja kurittaa naisvaltaista alaa. – Tällä lailla heikennetään entisestään alan veto- ja pitovoimaa, Paavola sanoo. – Pakkolain sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten hoitajien saatavuus turvataan normaalioloissa. Asiakas- ja potilasturvallisuus vaarantuu joka päivä eikä työnantaja ole ollut tästä huolissaan muutoin kuin työtaistelutoimien aikana. SuPer ja useat muut asiantuntijat ovat jo kauan varoittaneet vakavasta sote-alan kriisistä, jossa nyt olemme. Kriisi voi vielä syventyä, jos ei sitä nyt korjata. Hoitajapula on todettu useissa selvityksissä ja tilastoissa. Hoitajat ovat itse kertoneet, etteivät he enää suostu tekemään työtään nykyisellä palkalla ja alalta on poistunut ammattilaisia muille aloille. – Maan hallitus on löytänyt ratkaisuja ja rahaa muihin kriiseihin, mutta sote-alan kriisiä se ei ole halunnut ratkaista, Paavola sanoo. – Miten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä myös varhaiskasvatuksen palvelut aiotaan jatkossa turvata kansalaisille, jos hoitajat hakeutuvat muualle? Tilanne uhkaa sisäistä turvallisuutta ja se on otettava vakavasti, Paavola muistuttaa. – Tavoitteenamme on edelleen sopimus, eivät työtaistelutoimet, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
  7. SuPer ja Tehy vastustavat hallituksen esitystä ns. pakkotyölaiksi, joka loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia. Toteutuessaan laki vie hoitajilta työtaisteluoikeuden ja syventää hoitajapulaa. "Ei pakkotyölaille – #MeidänKaikkienAsia -mielenilmaus alkaa perjantaina 16.9. klo 11 Kansalaistorilta, josta marssikulkue suuntaa eduskuntatalolle. Paikalle on kutsuttu kansanedustajia ja ministereitä vastaamaan hoitajien kysymyksiin. Mielenilmauksessa ovat paikalla SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Mielenilmaus on avoin kaikille kansalaisille. Tilaisuus päättyy noin klo 15. Ilmoittaudu mukaan SuPerin ja Tehyn keskeinen tavoite on ratkaista hoitajapula parantamalla palkkausta ja työoloja. Liitot ovat jättäneet viisi lakkovaroitusta, ja kunta-alalle on asetettu ylityö- ja vuoronvaihtokielto vauhdittamaan neuvotteluja.
  8. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen syytti Twitterissä pääministeri Sanna Marinia (sd) ja vasemmistoliiton puheenjohtajaa Li Anderssonia siitä, että nämä ”haluavat poistaa sote-alan työntekijöiden oikeuden työtaisteluihin” ja ”tuhota tämän alan”. – Eikö teitä hävetä? Rytkönen kysyy. Tehy ja SuPer vastustavat esitystä laiksi välttämättömän sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamisesta työtaistelun aikana. Se antaa työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyön määrän ja lakkorajat. Lisäksi aluehallintovirastot voivat työantajan pyynnöstä kieltää hoitohenkilöstön työtaistelut viikoksi kerrallaan. Käytännössä laki vie kokonaan työtaisteluoikeuden sote-alalla. Lue lisää aiheesta.
  9. Tehy ja SuPer vastustavat esitystä laiksi välttämättömän sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamisesta työtaistelun aikana. Se antaa työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyön määrän ja lakkorajat. Lisäksi aluehallintovirastot voivat työantajan pyynnöstä kieltää hoitohenkilöstön työtaistelut viikoksi kerrallaan. Käytännössä laki vie kokonaan työtaisteluoikeuden sote-alalla. Järjestöjen mukaan kyseistä lainsäädäntöä ei tarvita potilaiden hengen ja terveyden turvaamiseksi, koska Suomen lainsäädännössä on jo toimivat keinot (oikeudenkäymiskaari 7 luku 3 §), joilla tarvittaessa riippumaton tuomioistuin voi kieltää tai keskeyttää lakon, mikäli se uhkaa kansalaisten henkeä ja terveyttä. Em. keinoja on käytetty miesvaltaisten alojen samantyyppisissä työtaistelutilanteissa viimeksi vajaa vuosi sitten. Lakiesitys loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia ja kohtelee naisvaltaista alaa työtaisteluissa aivan eri tavoin kuin miesvaltaisia aloja. Asiaa valmisteleva ministeri on ilmoittanut, että kyseessä on tarkkarajainen täsmälaki tehohoitoon ja kotihoitoon. Tämä ei järjestöjen mukaan pidä paikkaansa. Laki on valmisteltu työnantajapuolen pyynnöstä, työtaistelun toisen osapuolen toiveita kuunnellen. Sen piirissä ovat lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävät. Lakiesitys pyrkii estämään kaikki mahdolliset sote-alan työtaistelut myös tulevaisuudessa, mukaan lukien joukkoirtisanoutumiset. Lain tavoite on poistaa sote-alan työntekijöiden oikeus työtaisteluihin kokonaan. Esitys ei sisällä keinoja varmistaa, onko työnantaja omilla toimenpiteillään tosiasiallisesti riittävästi pyrkinyt välttämään potilaiden hengen ja terveyden vakavan vaarantumisen. Työnantaja saa itse oikeuden määrittää lakkorajat, jolloin se voi minimoida työtaistelun vaikutukset toimintaansa. Tämä vie kokonaan pohjan lailliselta lakolta, jolla pyritään sote-henkilöstön palkkauksen parantamiseen ja hoitajapulan korjaamiseen. Järjestöille epäselväksi jää myös miten varmistetaan, että potilasturvallisuuden vaarantumisen syynä on nimenomaan työtaistelun aiheuttama henkilökunnan riittämättömyys eikä esimerkiksi jatkuva krooninen työvoimapula. Tämä lisää mahdollisuuksia lain väärinkäytöksiin, jolloin työvuoroissa saattaa olla lakon aikana enemmän henkilöstöä kuin ennen työtaistelua. Näin kävi kevään hoitajalakossa. Lakiesitys asettaa työntekijäjärjestölle velvoitteen huolehtia lakon aikana työnantajan käyttöön jäävästä riittävästä henkilöstön määrästä. Tällaista velvoitetta ei voida lailla säätää sote-alan työntekijäjärjestöille. Lakiesityksessä jää auki, miten tarvittava henkilöstömäärä määriteltäisiin ja miten käytännössä toimittaisiin, kun edes työnantajat eivät saa hoitajapulan vuoksi riittävästi henkilöstöä takaamaan potilasturvallisuutta kaikissa tilanteissa. Työntekijäjärjestöllä ei myöskään ole jäseniinsä direktio-oikeutta toisin kuin työnantajilla on työntekijöihinsä eikä järjestöillä ole viranomaisoikeuksia kuten AVIlla. Järjestöt kritisoivat voimakkaasti myös järjestelyä, jossa AVIt asetetaan tuomioistuimien rooliin tekemään perusoikeuksiin puuttuvia päätöksiä. Oikeusvaltio ei toimi näin. Hallitus osoittaa lakiesityksellään, että sote-alalla tehdään niin arvokasta ja korvaamatonta työtä, että sitä on pakko tehdä lakko-oikeudesta huolimatta. Työn tärkeydestä seuraa nyt, että hoitajilla ei ole oikeutta vaatia laillisin keinoin itselleen parempaa palkkaa ja työoloja. Työmarkkinaneuvottelujen yleiset pelisäännöt ja mekanismit eivät toimi ja hoitajat joutuvat työskentelemään palkalla, joka ei vastaa työn vaativuutta. Täysin kestämätön tilanne hoitajapulan riivaamassa ikääntyvässä Suomessa. Järjestöt korostavat, että työriita ratkeaa sopimalla ja lisärahoituksella - ei pakkotyöllä ja alistamalla. Lue: Tehyn ja SuPerin lausunto pakkotyölaista
  10. Kansalaisten mielestä hoitajapulan ratkaiseminen on välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta ja keskeisenä keinona nähdään alan palkkatason nostaminen. Tämä ilmenee Tehyn ja SuPerin teettämässä hoitajapulaa ja sen ratkaisukeinoja koskeneessa kyselyssä, jonka toteutti Kantar Public kuluneella viikolla. Kyselyn vastaajista 94 % näki hoitajapulan ratkaisemisen välttämättömänä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta ja palkkauksen yhteys hoitajapulaan tuli esiin vahvasti. Vastaajista 85 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että parempi palkkaus lisäisi hoitoalan vetovoimaa ja koulutettujen osaajien pysymistä alalla ja 81 % näki, että palkkoja on nostettava hoitajapulan ratkaisemiseksi. Kansalaiset ilmaisivat kyselyssä vahvaa tukea hoitajajärjestöjen tavoitteille. Kolme neljästä piti hoitajien ja muiden koulutettujen sote-ammattilaisten vaatimuksia paremmasta palkkatasosta oikeutettuina. Myös työtaistelutoimia pidettiin oikeutettuina. Vastaajista 75 % oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että hoitajien työtaistelu hoitajapulan ratkaisemiseksi ja palkkauksen nostamiseksi on oikeutettu. Kyselyn mukaan yhteiskunnan panostusta sote-sektoriin tulee lisätä. Suuri enemmistö eli 84 % katsoi, että Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit pitää nostaa pohjoismaiselle tasolle pitkällä tähtäimellä. Kysely selvitti myös kansalaisten mielipiteitä siitä, kenellä on vastuu hoitajapulan ratkaisuista. Vastaajien mielestä hoitajapulan ratkaisu kuuluu sekä hallitukselle että työantajille. Tätä mieltä oli selvä enemmistö eli 61 % vastaajista. Työnantajien vastuuta peräänkuulutti 19 % vastaajista ja hallitusta piti päävastuullisena 16 %. Kyselyssä kartoitettiin lisäksi kansalaisten näkemystä ns. pakkotyölakiin. Aihe jakoi odotetusti mielipiteitä, mutta enemmistö eli 54 % vastaajista ei pitänyt pakkolakia oikeana ratkaisuna. Kantar Publicin kyselyyn vastasi 1 112 täysi-ikäistä Gallup Forum -vastaajapaneelissa manner-Suomessa 7.-9.9.2022. Kyselyn virhemarginaali on +-3 prosenttiyksikköä.
  11. Hoitajaliitot Tehy ja SuPer ehdottavat, että hoitajien työhön pakottamisen sijaan vastuussa olevat ministerit pohtivat rakentavampaa ratkaisua eli lakia hoitohenkilökunnan saatavuuden turvaamisesta. Lailla nostettaisiin hoitajien palkkatasoa sellaiseksi, että se lisää alan pito- ja vetovoimaa. Kyse olisi akuuttiin kriisiin vastaamisesta määräaikaisella lainsäädännöllä, jotta tilanne saadaan korjaantumaan. Tehy ja SuPer eivät hyväksy suunnitteilla olevaa pakkolakia, joka pakottaa hoitajat työhön työtaistelutoimien aikana. Sote-ministeriryhmä keskustelee tänään laista. – Pakkolaki ei ole ratkaisu, vaan se ainoastaan pahentaa kriisiytynyttä hoitajapulaa, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertovat. Hoitajapula aiheuttaa potilasturvallisuuden vaarantumista joka päivä ja estää suomalaisten perusoikeuksien toteutumisen. Hoitajapula ei korjaannu työryhmissä tai juhlapuheissa. Se vaatii lainsäädännöllisiä toimenpiteitä eduskunnalta. Potilasturvallisuuslakia ollaan säätämässä pikavauhdilla lyhytaikaista lakkotilannetta varten, vaikka ratkaisu tarvitaan itse juurisyyhyn: kriisiytyneeseen hoitajapulaan. Lainsäätäjän huomio on nyt väärässä kohdassa eikä varsinaiseen ongelmaan haeta ratkaisua. On selvää, että työnantajat eivät omin toimin saa alati pahenevaa hoitajapulaa ratkaistua. Hyvin vakava hoitajapula on kaikkien tiedossa. Kansalaiset pitävät hoitajien vaatimuksia oikeutettuina. Palkkauksen ja työolojen korjaaminen on yksi, mutta tärkeä keino hoitoalan veto- ja pitovoiman turvaamiseksi. SuPer ja Tehy ovat kaikkien suomalaisten asialla. Haluamme turvata laadukkaat sote- ja varhaiskasvatuksen palvelut myös tulevaisuudessa. Kysymys on myös huoltovarmuudesta. - Jos palveluja ei pystytä turvaamaan, heikentää se merkittävästi erityisesti naisten asemaa työelämässä, puheenjohtaja Paavola sanoo. Hoitajia syyllistetään voimakkaasti käytössä olevista kovista työtaistelukeinoista, vaikka keinot ovat täysin laillisia ja joita myös muut liitot ovat käyttäneet. Onko oikein, että hoitajat joutuvat käyttämään näin kovia keinoja hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, koska päättäjät eivät ole ottaneet vastuuta asiasta? - Onko oikein, että näin vaativasta ja tärkeästä työstä, johon joudutaan lailla pakottamaan hoitajia, maksetaan kohtuuttoman pientä palkkaa, puheenjohtaja Rytkönen kysyy. – Viime kädessä valtio vastaa siitä, että kansalaisten välttämättömät palvelut turvataan, tätä palloa ei voi heittää toistuvasti muualle. Hoitajapula saadaan kääntymään parempaan suuntaan vain rahalla, puheenjohtajat muistuttavat.
  12. Tehyn ja Superin työtaistelun sovittelulle on varattu aikaa keskiviikkona, perjantaina ja sunnuntaina, kertoo valtakunnasovittelija Twitterissä. ”Jonkin verran lähentymistä on tapahtunut, mutta paljon on työtä vielä jäljellä”, kirjoittaa valtakunnansovittelijan toimisto.
  13. Hoitajat.net

    Hoitajien lakko laajenee

    Tehy ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ovat antaneet jälleen kaksi uutta lakkovaroitusta neuvottelujen vauhdittamiseksi. Neljän vuorokauden mittainen lakko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä Oulun yliopistollisen sairaalan Tehohoitokeskuksen aikuisten teho-, tehovalvonta- ja valvontahoito yksiköissä ja Oulun kaupungin Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen Kontinkankaan-Myllyojan kotihoidossa alkaa tiistaina 13.9.2022 klo 00.01 ja päättyy perjantaina 16.9.2022 klo 23.59. Lakossa ovat työtaistelun aikana kaikki työsopimussuhteiset Tehyn ja SuPerin jäsenet kyseisissä yksiköissä. Kohteissa tehtävä työ on lakonalaista työtä. Tehy ja SuPer julistavat samalla Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Oulun yliopistollisen sairaalan Tehohoitokeskuksen aikuisten teho-, tehovalvonta- ja valvontahoito yksikköihin ja Oulun kaupungin Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen Kontinkankaan-Myllyojan kotihoitoon kohdistuvan hakukiellon ja tilapäisen siirron kiellon, jotka astuvat voimaan heti ja jatkuvat lakon päättymiseen saakka. Hakukiellon ja siirtokiellon aikana kukaan Tehyn tai SuPerin jäsen ei voi hakea tai ottaa vastaan em. lakkokohteissa avoinna olevaa työtä eikä siirtyä SOTE-sopimuksen/KVTES 1 luvun 10 §:n tarkoittamalla tilapäisellä siirrolla tekemään lakkokohteisiin kohdistuvaa työtä. Tehy ja SuPer ovat antaneet aiemmin elokuussa kolme muuta lakkovaroitusta sekä ilmoittaneet ylityö- ja vuoronvaihtokiellon kiristymisestä syyskuun alussa. Työriitaa on soviteltu hieman yli viikon ajan valtakunnansovittelijan johdolla. Järjestöt painottavat, että ratkaisun avain eli sote-sektorin lisärahoitus on lopulta maan hallituksella. – Poliittisen päättäjän pitää herätä Ruususen unesta. Sote-sektori on vuosikausien aliresurssoinnilla kuihdutettu kuiviin ja hoitajapulan on annettu ajautua kaikkia kansalaisia koettelevaksi kriisiksi, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. – Tämän umpisolmun avaaminen ei ole pelkkä työmarkkina-asia. Sote-rahoituksessa on mittava lovi ja vain muutaman kuukauden päästä valtiovalta vastaa siitä. Päättäjän on yhä vaikeampi paeta vastuuta, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Rytkösen ja Paavolan mukaan päättäjien kannattaisi nyt budjettiriihen kynnyksellä miettiä kaksi kertaa, miten syvän kriisin vallitessa he haluavat käynnistää hyvinvointialueiden toiminnan vuoden vaihteessa. – Esittämämme sote-alan pelastusohjelma olisi kaikkien kannalta järkevin ratkaisu. Jotta hoitajapula alkaisi vähitellen helpottaa, tarvitaan yksinkertaisesti lisää rahaa, paremmat palkat. Se on ensimmäinen ja tärkein keino vastata hoitajapulaan ja osoittaa, että Suomi haluaa jatkossakin pitää hoitajansa tällä hienolla alalla, he toteavat.
  14. SuPer ja Tehy ovat antaneet Helsingin kaupungin eteläistä kotihoitoyksikköä koskevan lakkovaroituksen. Varoitus käsittää seuraavat lähipalvelualueet: Lauttasaari 1, Lauttasaari 2, Töölö 2, Töölö 3, Töölö 4, Viiskulma 3, Viiskulma 4, Vironniemi 1, Vironniemi 2 ja resurssipooli. Varoitus on annettu ajalle 6.9.2022 klo 00.01 – 9.9.2022 klo 23.59. Samalla SuPer ja Tehy julistivat Helsingin kaupungin eteläiseen kotihoitoyksikköön kohdistuvan hakukiellon ja tilapäisen siirron kiellon, jotka astuvat voimaan heti ja jatkuvat työtaistelun päättymiseen saakka. Hakukiellon ja siirtokiellon aikana kukaan SuPerin tai Tehy jäsen ei voi hakea tai ottaa vastaan lakkokohteessa avoinna olevaa työtä eikä siirtyä SOTE-sopimuksen/KVTES 1 luvun 10 §:n tarkoittamalla tilapäisellä siirrolla tekemään em. lakkokohteeseen kohdistuvaa työtä. Hoitajaliitot katsovat, että jumiutuneita työehtosopimusneuvotteluja on vauhditettava. Hoitajapula on todellinen ja odottaa kipeästi ratkaisua. – Hoitajapulaa ja alan veto- ja pitovoimaa ei ratkaista juhlapuheilla ja värivaloilla, vaan palkkausta ja työoloja parantamalla. Kyse on Suomen huoltovarmuudesta sekä koko sote-alan ja varhaiskasvatuksen tulevaisuudesta ja nämä ratkaisut vaativat rahaa. Päättäjät eivät voi paeta vastuutaan asiassa, painottavat SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola jaTehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestöjen tiedotteessa Lakossa ovat työtaistelun aikana kaikki työsopimussuhteiset SuPerin ja Tehyn jäsenet kyseisissä työpaikoissa. Kohteessa tehtävä työ on lakonalaista työtä. Sovittelu jatkuu tiistaina.
  15. Tehy ja Super ovat ilmoittaneet uusista työtaistelutoimista. Työtaistelu sulkee teho-osaston ja valvonnan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä vuorokaudeksi syyskuun alussa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mukaan valittu työtaistelutoimenpide uhkaa välittömästi kansalaisten henkeä ja terveyttä. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n mukaan asian ratkaisu siirtyy työtaisteluilmoitusten myötä valtakunnansovittelijan pöydälle. – Valittu työtaistelutoimenpide kohdistuu välittömän hoidon tarpeessa oleviin henkilöihin ja aiheuttaa välitöntä uhkaa hengelle ja terveydelle. Vetoamme järjestöihin, etteivät ne enää vaarantaisi ihmisten terveyttä uusilla työtaistelutoimenpiteillä, sanoo neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas KT:n tiedotteessa. Lue myös: Hoitajat lakkoon teho-osastolla – "Sote-kriisi on sylissä"
  16. Tehy ja SuPer laajentavat lakkojaan. Järjestöt antoivat tänään lakkovaroituksen Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolle. Lakko alkaa tiistaina 6.9.2022 klo 00.01 ja päättyy perjantaina 9.9.2022 klo 23.59. Tehy ja SuPer julistivat samalla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kohdistuvan hakukiellon ja tilapäisen siirron kiellon, jotka astuvat voimaan heti ja jatkuvat työtaistelun päättymiseen saakka. Hakukiellon ja siirtokiellon aikana kukaan Tehyn tai SuPerin jäsen ei voi hakea tai ottaa vastaan lakkokohteessa avoinna olevaa työtä eikä siirtyä sinne muista yksiköistä töihin – Sote-sektori on säästetty henkihieveriin, kun olisi pitänyt varautua globaaliin hoitajapulaan ja huoltovarmuuteen kriisioloissa. On päivänselvää, että hoitajapulan nopein ja tehokkain lääke on raha. Vastuu on päättäjillä, joiden on osoitettava lisärahoitusta sote-kriisin ratkaisuun budjettiriihessä, vaativat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola järjestöjen tiedotteessa. Valtakunnansovittelija aloittaa työtaistelu-uhan sovittelun ensi sunnuntaina. Tehy ja SuPer ilmoittivat eilen ensimmäisetä lakosta, joka kohdistuu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin keskussairaalan tehostetun hoidon yksikköön. KT pitää Tehyn ja Superin työtaistelutoimia hengenvaarallisina.
  17. Tehy ja SuPer ovat antaneet lakkovaroituksen koskien Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää. Yhden vuorokauden mittainen työnseisaus toteutetaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin keskussairaalan tehostetun hoidon yksikössä (teho-osasto ja valvonta) perjantaina 2.9.2022 klo 00.01 – 23.59 välisenä aikana. Tehy ja SuPer julistivat samalla Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kohdistuvan hakukiellon ja tilapäisen siirron kiellon, jotka astuvat voimaan heti ja jatkuvat työtaistelun päättymiseen saakka. Hakukiellon ja siirtokiellon aikana kukaan Tehyn tai SuPerin jäsen ei voi hakea tai ottaa vastaan lakkokohteessa eli Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin keskussairaalan tehostetun hoidon yksikössä (teho-osasto ja valvonta) avoinna olevaa työtä eikä siirtyä SOTE-sopimuksen/KVTES 1 luvun 10 §:n tarkoittamalla tilapäisellä siirrolla tekemään em. lakkokohteeseen kohdistuvaa työtä. Järjestöjen mukaan neuvotteluihin pitää saada nyt vauhtia. Sote-kriisi on sylissä ja ratkaisun on löydyttävä. – Hoitajajärjestöjen lukuisia varoituksia hoitajapulasta ja sen seurauksista ei ole haluttu kuulla vaan päättäjien ja työnantajien ratkaisu on ollut ajaa suoraan päin jäävuorta, kritisoivat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola järjestöjen tiedotteessa.
  18. Tehyn, SuPerin ja ERTOn neuvotteleman Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n työehtosopimuksen neuvottelut ovat takunneet pitkään. Neuvottelujen vauhdittamiseksi järjestöt julistavat YTHS:ää koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka alkoi tänään 16.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2022 klo 12.00. Järjestöjen keskeinen tavoite neuvotteluissa on palkkausjärjestelmän uudistaminen, joka ottaisi palkkauksessa paremmin huomioon tehtävien vaativuuden sekä turvaisi nykyistä paremmin sen, että samasta työstä maksetaan samaa palkkaa. YTHS:n palkkataso on jäänyt jälkeen sekä kuntasektorista että yksityissektorista. Lisäksi YTHS:n toiminta laajeni merkittävästi vuoden 2021 alusta, mutta henkilökunnan määrä ei ole kasvanut vastaavasti. Henkilöstön vaihtuvuus on suurta eikä säätiö pysty riittävästi kilpailemaan työvoimasta, mikä on lisännyt vakituisen henkilöstön kuormitusta entisestään.
  19. Tuoreen tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollossa toteutettu yksilöllinen liikuntaneuvonta tarjoaa merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Liikuntaneuvontaa saaneilla esimerkiksi pitkäaikaisverensokeri laski ja heistä suurempi osa saavutti LDL-kolesterolin tavoitetason verrokkeihin nähden. Asiasta kertoo Itä-Suomen yliopisto. Säännöllinen liikuntaharjoittelu, terveellinen ruokavalio ja lääkehoito ovat tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakiviä. Lisäämällä päivittäistä liikkumista saavutetaan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa: sokerin käyttö lihaskudoksessa tehostuu, hoitotasapaino paranee ja painonhallinta helpottuu. Lisäksi fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin, verenpaineeseen ja rasvan jakaantumiseen kehossa. Yksilöllinen liikuntaneuvonta ei ole perinteisesti sisältynyt samalla tavalla terveydenhuollon toimintaan kuin ravitsemusneuvonta. Suomalaisten hoitosuositusten mukaan elintapaneuvonnan tulisi kuitenkin olla keskeinen osa kroonista sairautta sairastavien potilaiden hoitoa. Siun sote osallistui vuosina 2017–2018 STM:n kärkihankerahoituksella toteutettuun Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hankkeeseen ja toteutti liikuntaneuvontakokeilun tyypin 2 diabetesta sairastaville osana perusterveydenhuollon palveluvalikkoa. Kokeilun tuloksia tarkasteltiin nyt julkaistussa tutkimuksessa. Liikuntaneuvontaa saaneiden, tyypin 2 diabetesta sairastavien asiakkaiden terveydentilan mittareita, kuten pitkäaikaista verensokeria, veren rasva-arvoja, painoa ja painoindeksiä verrattiin potilasrekisteristä poimittuihin verrokkeihin. Tutkimus tehtiin Pohjois-Karjalassa vuosina 2016–2018 perusterveydenhuollon asiakkaille. Tutkimusjoukko käsitti kaikkiaan 1803 iältään 19–87-vuotiasta potilasta, joilla oli todettu tyypin 2 diabetes. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa sai 521 asiakasta. Neuvonnan vaikutusten arvioimiseksi kerättiin potilastietojärjestelmä Mediatrista rekisteripohjaisia tietoja sekä neuvontaan osallistuneilta että potilailta, jotka eivät osallistuneet neuvontaan. Liikuntaneuvontaa toteutettiin viidellä Siun soten terveysasemalla. Neuvontaa antoivat tehtävään koulutetut fysioterapeutit, jotka toimivat osana diabetesta sairastavien potilaiden moniammatillista hoitotiimiä. Asiakkaat ohjautuivat liikuntaneuvontaan muun muassa diabeteshoitajien, fysioterapeuttien ja lääkäreiden vastaanotoilta. Liikuntaneuvontaan ohjattiin erityisesti potilaita, jotka liikkuivat hyvin vähän. Kaikki tutkimusjoukkoon kuuluvat henkilöt saivat liikuntaneuvontaa ainakin yhden kerran joko vastaanottokäynnillä tai puhelimitse. Liikuntaneuvontaan osallistuneilla pitkäaikaisverensokeria kuvaavat HbA1c-tasot laskivat, kun taas verrokkiryhmässä ne nousivat. Lisäksi niiden osallistujien osuus, jotka saavuttivat LDL-kolesterolin tavoitetason intervention lopussa, oli suurempi interventioryhmässä. Liikuntaneuvontaan osallistuneilla havaittiin myös vähäistä painonpudotusta, mutta ero verrokkiryhmään ei ollut merkittävä. – Tämän tutkimuksen perusteella voidaan päätellä perusterveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvonnan tarjoavan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa, vaikka liikuntaharjoittelun määrän kasvu on vaatimatonta. Pienilläkin investoinneilla voidaan edistää sekä hoidon- että elämänlaatua tyypin 2 diabetesta sairastavilla, toteaa projektitutkija Tuula Martiskainen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä. Tutkimusartikkeli on osa Martiskaisen valmistelemaa väitöskirjaa. Martiskaisen mukaan Suomessa perusterveydenhuollossa on toteutettu varsin vähän toimeenpanotutkimusta, jossa pyrittäisiin arvioimaan uudenlaisten toimintamallien tai palvelumuotojen vaikuttavuutta käytännössä. Tämä tutkimus toteutettiin arkivaikuttavuus-asetelmalla eli osana perusterveydenhuollon normaalia toimintaa. Tulokset tarjoavat arvokasta lisätietoa liikuntaneuvonnan toteutettavuudesta ja toteutustutkimuksesta perusterveydenhuollossa sekä siitä, miten sähköisiä potilastietojärjestelmiä voidaan käyttää tutkimustietojen lähteenä.
  20. Parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna. Vastaavasti hyvä tai keskimääräinen kestävyyskunto oli yhteydessä parempaan työkykyyn. Tämä selvisi UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteisen tutkimushankkeen poikkileikkaustutkimuksessa, jossa selvitettiin liikkumisen ja kunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun. UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteiseen tutkimushankkeeseen osallistui 185 tuki- ja liikuntaelinoireista kärsivää Nokian kaupungin työtekijää. Ennen varsinaisen tutkimuksen alkua poikkileikkaustutkimuksella selvitettiin liikkumisen ja kestävyyskunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun. Tutkittavien kestävyyskunto arvioitiin 6 minuutin kävelytestillä ja viikoittaisen liikkumisen määrä mitattiin liikemittarilla. Sairauspoissaolotiedot kerättiin tutkittavien suostumuksella työnantajan rekisteristä edeltäneen kuuden kuukauden ajalta. Työkyky ja elämänlaatutiedot kerättiin kyselylomakkeella. Analyysissa huomioitiin ikä, sukupuoli ja koulutus. Hyvä kunto säästää rahaa Poikkileikkaustutkimuksen mukaan parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna. – Euroiksi muutettuna sairauspoissaolojen mediaanikustannus oli parhaaseen kuntokolmannekseen kuuluvilla 67 % pienempi huonompaan kolmannekseen verrattuna, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu. Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan kuntatyöntekijälle kertyy keskimäärin 17 sairauspoissaolopäivää vuodessa. – Sairauspoissaolojen vähentämisellä saavutettaisiin kustannussäästöä sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Työntekijöiden kannustaminen liikkumisen lisäämiseen ja kestävyyskunnon kohottamiseen on yksi käyttökelpoinen keino pienentää sairauspoissaolojen riskiä, Kolu täydentää. Hyvä kestävyyskunto yhteydessä parempaan työkykyyn ja elämänlaatuun Tutkimuksen mukaan parhaaseen tai keskimmäiseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä myös parempaan koettuun työkykyyn. – Hyvän kestävyyskunnon ja työkyvyn välinen yhteys on ymmärrettävä, koska kestävyyskunto on merkittävä osa fyysistä työkykyä, joka edesauttaa työssäjaksamista ja työn rasituksesta palautumista, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. Lisäksi hyvä kestävyyskunto ja runsas reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä olivat yhteydessä parempaan fyysiseen elämänlaatuun.
  21. Poliisille on tehty useita eri rikosilmoituksia Helsingin kaupungin palkanmaksuihin liittyvistä ongelmista. Helsingin poliisilaitos tekee tapahtumista esiselvityksen sen arvioimiseksi, onko asiassa syytä epäillä jotain rikosta. – Rikosilmoituksissa on nimetty joitain yksittäisiä kaupungin viranhaltijoita. Tilanne on kaikkien kannalta valitettava. Helsingin poliisilaitos ei voi vaikuttaa palkanmaksuhäiriöiden korjaantumiseen tai menettelyyn ylipäänsä, vaan poliisin tehtäväksi jää ainoastaan arvioida onko häiriöiden taustalla syytä epäillä jotain rangaistavaa tekoa tai laiminlyöntiä, toteaa rikostarkastaja Teemu Jokinen Poliisin tiedotteessa. Muun muassa hoitajajärjestö Tehy on pyytänyt poliisia selvittämään, kenen viranhaltijan vastuulla olevista laiminlyönneistä palkanmaksun virheellisyydet johtuvat. Poliisi tiedotttaa asiasta seuraavan kerran esiselvityksen valmistuttua.
  22. Hoitajaliittojen SuPerin ja Tehyn pääneuvottelijat ovat tavanneet Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n edustajat. Tehyn Millariikka Rytkönen sekä KT:n Markku Jalonen vahvistivat Twittrissä, että neuvotteluja hoitajien työehdoista jatketaan taas. Asiasta kertoi ensimmäisenä Tehy-lehti.
  23. Helsingin poliisi on saamassa valmiiksi esitutkinnan tapauksesta, jossa 35-vuotiasta hoitajaa epäillään lääkkeiden varastamisesta HUSin sairaalasta. Esitutkinnassa selvisi, että epäilty anasti huumausaineeksi luokiteltavia lääkeampulleja yli 6 000 kappaletta. Poliisi epäilee, että nainen vei lääkkeitä heinäkuun 2021 ja tammikuun 2022 välillä. Sairaala ilmoitti epäillyistä varkauksista poliisille 18. tammikuuta, ja käräjäoikeus vangitsi epäillyn 22. tammikuuta. – Meille tulee harvoin tutkittavaksi tämänkaltaisia tapauksia. Hoitaja myönsi epäillyt rikokset jo turvallisuustarkastuksessa työpaikallaan. Tuolloin hänen hallustaan löytyi ruisku, käytettyjä neuloja ja pari pakettia fentanyyliä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jari Nikonen. Kotietsinnässä poliisi sai lisää todistusaineistoa. Epäilty oli säilönyt lääkepaketteja kylpyhuoneen kaappiin ja makuuhuoneeseen. Jälkimmäisestä poliisi löysi kahdeksan kassia väärennettyjä kulutuskortteja, joihin hoitajat merkkaavat potilaille annetut lääkkeet. Poliisi teki myös paikanetsinnän hoitajan pukukaappiin, jossa oli niin ikään tyhjiä fentanyyli- ja oxynormipaketteja. Tapauksen rikosnimikkeet ovat törkeä huumausainerikos, törkeä varkaus, virkavelvollisuuden rikkominen ja väärennös. Epäilty rikoskokonaisuus siirtyy syyteharkintaan lähiaikoina.
  24. Päivystykset ovat pahemmassa pulassa työvoimapulan kourissa kuin koskaan. Potilasturvallisuus vaarantuu mediatietojen mukaan joka päivä. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Linden ehdottaa kriisin ratkaisuksi mallia vuosilta 1975-2001, jolloin käytössä oli lääkärien urakkapalkka. – Päivystin terveydenhuollossa tuhansia ilta- , yö- ja viikonlopputyövuoroja vuosina 1975-2001. Usein me lääkärit odotimme potilaita, jotka hoidettiin ilman jonotusta heti. Käytössä oli urakkapalkka. Suosittelen tätä eräänä ratkaisuna nykyiseen tilanteeseen, totesi ministeri Twitterissä. Hoitajien keskuudessa ministerin ulostulo aiheutti ankaraa kritiikkiä. – Sinä suosittelet hoitajakriisiin ja palvelutarpeen kasvun ratkaisuksi lääkäreiden urakkapalkkaa vuodelta 1975?! Oletko ihan kunnossa?, kysyy sairaanhoitaja Jarno. – Tuohon aikaan hoitajien piti myös käyttää mekkoja. Elämme 2022. Hoitotiede ja lääketiede ovat kehittyneet. Jonot eivät vedä, koska ei ole henkilökuntaa ja ihmisiä ei saada jatkohoitoon tai edes hoitoon, koska #hoitajapula. Onko vaikeata puhua tosiasioista?, kysyy sairaanhoitaja Nizo Dara.
  25. Koneoppimista hyödyntämällä voidaan tunnistaa etukäteen ne terveydenhuoltohenkilöstön työntekijät, jotka kuormittuvat liikaa ja päätyvät sairauslomalle. Kolmessa eri organisaatiossa korona-aikana tehty tutkimus painottaa esimerkiksi kommunikaation merkitystä, kertoo HUS tiedotteessaan. Koronan aiheuttamasta kuormituksesta terveydenhuollon henkilökunnalle, erityisesti hoitajille, on keskusteltu runsaasti. Toistaiseksi tiedetään kuitenkin melko vähän siitä, miksi toiset työntekijät kuormittuvat enemmän kuin toiset. Uudessa tutkimuksessa etsittiin välineitä, joilla pystyttäisiin tunnistamaan ja ennakoimaan yksittäisten työntekijöiden kuormittuneisuutta. Tutkimus mittasi kuormittuneisuutta toisaalta oirekyselyn avulla ja toisaalta sairauslomapäivien määrällä. Kyselyllä etsityt oireet olivat psyykkisiä, kuten ahdistus ja masennus. Tutkimus tehtiin kolmessa organisaatiossa, jotka olivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote) ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Näiden organisaatioiden terveydenhuoltohenkilöstölle lähetettiin sähköinen kysely kuukauden välein puolen vuoden ajan vuosina 2020–2021. Turvallisuuden tunteella ja kommunikaatiolla on väliä Eri organisaatioiden tulokset eivät eronneet olennaisesti toisistaan. – Runsaalla kymmenellä kysymyksellä pystyttiin ennustamaan kuormituksen kehitystä ja sairauslomia, kertoo tutkija ja erikoistuva lääkäri Enni Sanmark HUS Korva-, nenä-, ja kurkkutautien klinikalta. Tärkeäksi muuttujaksi osoittautui mahdollisuus pitää turvavälejä. Jos työtehtävissä ei ollut mahdollisuutta turvaväleihin, se heikensi selvästi jaksamista koskevaa ennustetta. Tutkimusaineiston keräämisen aikaan vähintään yhden metrin turvaväliä pidettiin olennaisesti tärkeämpänä tekijänä koronalta suojautumisessa kuin nykyään. – Tämä muistuttaa siitä, kuinka tärkeä turvallisuuden tunne on. Niin kauan kun ihmistä ei pelota, ihminen kestää muuta kuormitusta, kuten pitkiä työpäiviä, Sanmark jatkaa. Tutkimus painottaa myös kommunikaation merkitystä jaksamiselle. – Suoraviivaiset ja selkeät ohjeet sekä johdon jämpti toiminta ovat ilman muuta vähentäneet merkittävästi kuormittavuutta. Tutkimustulokset jaksamisesta kiinnostavat paitsi työntekijöitä myös työnantajia. Sairauslomat maksavat rahaa. – Tarkoitus oli tuoda työnantajille keinoja pitää parempaa huolta työntekijöistä. Kun ennuste alkaa näyttää siltä, että työntekijä jää puolen vuoden kuluttua sairauslomalle, niin silloin kannattaisi puuttua asiaan, Sanmark toteaa. Koneoppiminen auttaa yksilötason ymmärtämisessä Koneoppimista käytetään nykyään laajasti lääketieteellisessä diagnostiikassa, erityisesti kuvantamisessa. Muun muassa aivokasvaindiagnooseja varten yritetään jatkuvasti kehittää malleja, jotka auttaisivat tunnistamaan paremmin aivossa tapahtuneita muutoksia. – Työterveys- ja psykiatrisessa tutkimuksessa koneoppimista on sovellettu vähemmän, mutta koneoppiminen on tulossa vauhdilla sinnekin, kertoo erikoistuva lääkäri Johannes Lieslehto Niuvanniemen sairaalasta. Koneoppimisen hyöty on nimenomaan yksilötasolla, Lieslehto sanoo. Perinteisillä tilastometodeilla tutkitaan ilmiöitä ryhmien tasolla, mutta koneoppimisen avulla voidaan tuottaa ennusteita yksittäisille ihmisille. Tämä tutkimus koskee hoitajia ja lääkäreitä, mutta vastaavanlaista tutkimusta voisi tehdä yhtä hyvin muistakin ammattialoista, Lieslehto kertoo. – Iso yritys voisi haluta lähteä kehittämään mallia, joka tunnistaa ne työntekijät, joilla on suurin riski sairastua työn puolesta.
×
×
  • Create New...