Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!
Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Suomen lähi- perushoitajaliitto SuPer on päättänyt edistää joukkoirtisanoutumista työtaistelutoimenpiteenä hyvin vaikean neuvottelutilanteen vuoksi. Joukkoirtisanoutuminen tapahtuu kotihoidossa myöhemmin ilmoitettavissa kohteissa. SuPer päättää tarkemmasta ajankohdasta myöhemmin.
Eduskunta äänestää tänään ns. pakkolaista, joka käytännössä veisi hoitajilta lakko-oikeuden. – Laki rajoittaa hoitajien perusoikeuksia ja kurittaa naisvaltaista alaa. – Tällä lailla heikennetään entisestään alan veto- ja pitovoimaa, Paavola sanoo. – Pakkolain sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten hoitajien saatavuus turvataan normaalioloissa. Asiakas- ja potilasturvallisuus vaarantuu joka päivä eikä työnantaja ole ollut tästä huolissaan muutoin kuin työtaistelutoimien aikana.
SuPer ja useat muut asiantuntijat ovat jo kauan varoittaneet vakavasta sote-alan kriisistä, jossa nyt olemme. Kriisi voi vielä syventyä, jos ei sitä nyt korjata. Hoitajapula on todettu useissa selvityksissä ja tilastoissa. Hoitajat ovat itse kertoneet, etteivät he enää suostu tekemään työtään nykyisellä palkalla ja alalta on poistunut ammattilaisia muille aloille. – Maan hallitus on löytänyt ratkaisuja ja rahaa muihin kriiseihin, mutta sote-alan kriisiä se ei ole halunnut ratkaista, Paavola sanoo.
– Miten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä myös varhaiskasvatuksen palvelut aiotaan jatkossa turvata kansalaisille, jos hoitajat hakeutuvat muualle? Tilanne uhkaa sisäistä turvallisuutta ja se on otettava vakavasti, Paavola muistuttaa.
– Tavoitteenamme on edelleen sopimus, eivät työtaistelutoimet, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
Päätoimittaja Jussi Kärki syytti hoitajia trollaamisesta MTV:n Pöllöraadissa, jossa käsiteltiin hoitajien työtaistelua.
– Aina kun hoitajia lähtee kritisoimaan, niin tulee kova, järjestelmällinen sometrollaus, sanoi Kärki suorassa lähetyksessä.
Lausunto on herättänyt hoitajien keskuudessa ihmettelyä ja suuttumusta sosiaalisessa mediassa.
– Hoitajat osallistuvat itseään koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja puolustavat oikeuksiaan, niin toimittaja Jussi Kärki kutsuu sitä TV:ssä järjestelmälliseksi trollaukseksi. En löydä sanoja nyt, kirjoitti Tehyn somemanageri, "ex-hoitopoika" Jan-Olof Eriksson Twitterissä.
– Kun mun kollegat vihdoin löytää äänen ja rohkeuden käyttää sitä puolustaakseen itseään ja oikeuksiaan sekä osallistumaan ITSEÄÄN koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, journalisti kutsuu sitä sometrollaukseksi. Oo koo, sanoi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
– Tehyn jäsenet ja kollegat on vihdoin löytäneet äänensä ja uskaltavat sanoa, mitä ajattelevat niin tottakai setämiehet tulee tuomitsemaan sen, kirjoitti sairaanhoitaja Siru Heromaa-Karjalainen.
– Ihmisoikeudet eivät ole kaikille tärkeitä. Nää fossiilit ovat toistensa kavereita ja lobbaavat toistensa puolesta. kirjoitti sairaanhoitaja Nizo Dara.
– Mä mietin,että hiljaa nöyränäkö vaan pitäs kritiikki ottaa vastaan? Jos kritiikki esim täällä twitterissä pitää sisällään selkeitä asiavirheitä tai kärjistyksiä joiden vuoksi ei pysytä asiakeskustelussa, kyllä, edelleen osallistun äänelläni keskusteluun, sanoo sairaanhoitaja Nina Pulkkinen.
SuPer ja Tehy vastustavat hallituksen esitystä ns. pakkotyölaiksi, joka loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia. Toteutuessaan laki vie hoitajilta työtaisteluoikeuden ja syventää hoitajapulaa.
"Ei pakkotyölaille – #MeidänKaikkienAsia -mielenilmaus alkaa perjantaina 16.9. klo 11 Kansalaistorilta, josta marssikulkue suuntaa eduskuntatalolle. Paikalle on kutsuttu kansanedustajia ja ministereitä vastaamaan hoitajien kysymyksiin. Mielenilmauksessa ovat paikalla SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Mielenilmaus on avoin kaikille kansalaisille. Tilaisuus päättyy noin klo 15.
Ilmoittaudu mukaan
SuPerin ja Tehyn keskeinen tavoite on ratkaista hoitajapula parantamalla palkkausta ja työoloja. Liitot ovat jättäneet viisi lakkovaroitusta, ja kunta-alalle on asetettu ylityö- ja vuoronvaihtokielto vauhdittamaan neuvotteluja.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen syytti Twitterissä pääministeri Sanna Marinia (sd) ja vasemmistoliiton puheenjohtajaa Li Anderssonia siitä, että nämä ”haluavat poistaa sote-alan työntekijöiden oikeuden työtaisteluihin” ja ”tuhota tämän alan”.
– Eikö teitä hävetä? Rytkönen kysyy.
Tehy ja SuPer vastustavat esitystä laiksi välttämättömän sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamisesta työtaistelun aikana. Se antaa työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyön määrän ja lakkorajat. Lisäksi aluehallintovirastot voivat työantajan pyynnöstä kieltää hoitohenkilöstön työtaistelut viikoksi kerrallaan. Käytännössä laki vie kokonaan työtaisteluoikeuden sote-alalla. Lue lisää aiheesta.
Tehy ja SuPer vastustavat esitystä laiksi välttämättömän sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamisesta työtaistelun aikana. Se antaa työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyön määrän ja lakkorajat. Lisäksi aluehallintovirastot voivat työantajan pyynnöstä kieltää hoitohenkilöstön työtaistelut viikoksi kerrallaan. Käytännössä laki vie kokonaan työtaisteluoikeuden sote-alalla.
Järjestöjen mukaan kyseistä lainsäädäntöä ei tarvita potilaiden hengen ja terveyden turvaamiseksi, koska Suomen lainsäädännössä on jo toimivat keinot (oikeudenkäymiskaari 7 luku 3 §), joilla tarvittaessa riippumaton tuomioistuin voi kieltää tai keskeyttää lakon, mikäli se uhkaa kansalaisten henkeä ja terveyttä. Em. keinoja on käytetty miesvaltaisten alojen samantyyppisissä työtaistelutilanteissa viimeksi vajaa vuosi sitten. Lakiesitys loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia ja kohtelee naisvaltaista alaa työtaisteluissa aivan eri tavoin kuin miesvaltaisia aloja.
Asiaa valmisteleva ministeri on ilmoittanut, että kyseessä on tarkkarajainen täsmälaki tehohoitoon ja kotihoitoon. Tämä ei järjestöjen mukaan pidä paikkaansa. Laki on valmisteltu työnantajapuolen pyynnöstä, työtaistelun toisen osapuolen toiveita kuunnellen. Sen piirissä ovat lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävät. Lakiesitys pyrkii estämään kaikki mahdolliset sote-alan työtaistelut myös tulevaisuudessa, mukaan lukien joukkoirtisanoutumiset. Lain tavoite on poistaa sote-alan työntekijöiden oikeus työtaisteluihin kokonaan.
Esitys ei sisällä keinoja varmistaa, onko työnantaja omilla toimenpiteillään tosiasiallisesti riittävästi pyrkinyt välttämään potilaiden hengen ja terveyden vakavan vaarantumisen. Työnantaja saa itse oikeuden määrittää lakkorajat, jolloin se voi minimoida työtaistelun vaikutukset toimintaansa. Tämä vie kokonaan pohjan lailliselta lakolta, jolla pyritään sote-henkilöstön palkkauksen parantamiseen ja hoitajapulan korjaamiseen.
Järjestöille epäselväksi jää myös miten varmistetaan, että potilasturvallisuuden vaarantumisen syynä on nimenomaan työtaistelun aiheuttama henkilökunnan riittämättömyys eikä esimerkiksi jatkuva krooninen työvoimapula. Tämä lisää mahdollisuuksia lain väärinkäytöksiin, jolloin työvuoroissa saattaa olla lakon aikana enemmän henkilöstöä kuin ennen työtaistelua. Näin kävi kevään hoitajalakossa.
Lakiesitys asettaa työntekijäjärjestölle velvoitteen huolehtia lakon aikana työnantajan käyttöön jäävästä riittävästä henkilöstön määrästä. Tällaista velvoitetta ei voida lailla säätää sote-alan työntekijäjärjestöille. Lakiesityksessä jää auki, miten tarvittava henkilöstömäärä määriteltäisiin ja miten käytännössä toimittaisiin, kun edes työnantajat eivät saa hoitajapulan vuoksi riittävästi henkilöstöä takaamaan potilasturvallisuutta kaikissa tilanteissa. Työntekijäjärjestöllä ei myöskään ole jäseniinsä direktio-oikeutta toisin kuin työnantajilla on työntekijöihinsä eikä järjestöillä ole viranomaisoikeuksia kuten AVIlla.
Järjestöt kritisoivat voimakkaasti myös järjestelyä, jossa AVIt asetetaan tuomioistuimien rooliin tekemään perusoikeuksiin puuttuvia päätöksiä. Oikeusvaltio ei toimi näin.
Hallitus osoittaa lakiesityksellään, että sote-alalla tehdään niin arvokasta ja korvaamatonta työtä, että sitä on pakko tehdä lakko-oikeudesta huolimatta. Työn tärkeydestä seuraa nyt, että hoitajilla ei ole oikeutta vaatia laillisin keinoin itselleen parempaa palkkaa ja työoloja. Työmarkkinaneuvottelujen yleiset pelisäännöt ja mekanismit eivät toimi ja hoitajat joutuvat työskentelemään palkalla, joka ei vastaa työn vaativuutta. Täysin kestämätön tilanne hoitajapulan riivaamassa ikääntyvässä Suomessa.
Järjestöt korostavat, että työriita ratkeaa sopimalla ja lisärahoituksella - ei pakkotyöllä ja alistamalla.
Lue: Tehyn ja SuPerin lausunto pakkotyölaista
Kansalaisten mielestä hoitajapulan ratkaiseminen on välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta ja keskeisenä keinona nähdään alan palkkatason nostaminen. Tämä ilmenee Tehyn ja SuPerin teettämässä hoitajapulaa ja sen ratkaisukeinoja koskeneessa kyselyssä, jonka toteutti Kantar Public kuluneella viikolla.
Kyselyn vastaajista 94 % näki hoitajapulan ratkaisemisen välttämättömänä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta ja palkkauksen yhteys hoitajapulaan tuli esiin vahvasti. Vastaajista 85 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että parempi palkkaus lisäisi hoitoalan vetovoimaa ja koulutettujen osaajien pysymistä alalla ja 81 % näki, että palkkoja on nostettava hoitajapulan ratkaisemiseksi.
Kansalaiset ilmaisivat kyselyssä vahvaa tukea hoitajajärjestöjen tavoitteille. Kolme neljästä piti hoitajien ja muiden koulutettujen sote-ammattilaisten vaatimuksia paremmasta palkkatasosta oikeutettuina. Myös työtaistelutoimia pidettiin oikeutettuina. Vastaajista 75 % oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että hoitajien työtaistelu hoitajapulan ratkaisemiseksi ja palkkauksen nostamiseksi on oikeutettu.
Kyselyn mukaan yhteiskunnan panostusta sote-sektoriin tulee lisätä. Suuri enemmistö eli 84 % katsoi, että Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit pitää nostaa pohjoismaiselle tasolle pitkällä tähtäimellä.
Kysely selvitti myös kansalaisten mielipiteitä siitä, kenellä on vastuu hoitajapulan ratkaisuista. Vastaajien mielestä hoitajapulan ratkaisu kuuluu sekä hallitukselle että työantajille. Tätä mieltä oli selvä enemmistö eli 61 % vastaajista. Työnantajien vastuuta peräänkuulutti 19 % vastaajista ja hallitusta piti päävastuullisena 16 %.
Kyselyssä kartoitettiin lisäksi kansalaisten näkemystä ns. pakkotyölakiin. Aihe jakoi odotetusti mielipiteitä, mutta enemmistö eli 54 % vastaajista ei pitänyt pakkolakia oikeana ratkaisuna.
Kantar Publicin kyselyyn vastasi 1 112 täysi-ikäistä Gallup Forum -vastaajapaneelissa manner-Suomessa 7.-9.9.2022. Kyselyn virhemarginaali on +-3 prosenttiyksikköä.
Hoitajaliitot Tehy ja SuPer ehdottavat, että hoitajien työhön pakottamisen sijaan vastuussa olevat ministerit pohtivat rakentavampaa ratkaisua eli lakia hoitohenkilökunnan saatavuuden turvaamisesta. Lailla nostettaisiin hoitajien palkkatasoa sellaiseksi, että se lisää alan pito- ja vetovoimaa. Kyse olisi akuuttiin kriisiin vastaamisesta määräaikaisella lainsäädännöllä, jotta tilanne saadaan korjaantumaan.
Tehy ja SuPer eivät hyväksy suunnitteilla olevaa pakkolakia, joka pakottaa hoitajat työhön työtaistelutoimien aikana. Sote-ministeriryhmä keskustelee tänään laista.
– Pakkolaki ei ole ratkaisu, vaan se ainoastaan pahentaa kriisiytynyttä hoitajapulaa, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertovat.
Hoitajapula aiheuttaa potilasturvallisuuden vaarantumista joka päivä ja estää suomalaisten perusoikeuksien toteutumisen. Hoitajapula ei korjaannu työryhmissä tai juhlapuheissa. Se vaatii lainsäädännöllisiä toimenpiteitä eduskunnalta.
Potilasturvallisuuslakia ollaan säätämässä pikavauhdilla lyhytaikaista lakkotilannetta varten, vaikka ratkaisu tarvitaan itse juurisyyhyn: kriisiytyneeseen hoitajapulaan. Lainsäätäjän huomio on nyt väärässä kohdassa eikä varsinaiseen ongelmaan haeta ratkaisua. On selvää, että työnantajat eivät omin toimin saa alati pahenevaa hoitajapulaa ratkaistua.
Hyvin vakava hoitajapula on kaikkien tiedossa. Kansalaiset pitävät hoitajien vaatimuksia oikeutettuina. Palkkauksen ja työolojen korjaaminen on yksi, mutta tärkeä keino hoitoalan veto- ja pitovoiman turvaamiseksi. SuPer ja Tehy ovat kaikkien suomalaisten asialla. Haluamme turvata laadukkaat sote- ja varhaiskasvatuksen palvelut myös tulevaisuudessa. Kysymys on myös huoltovarmuudesta. - Jos palveluja ei pystytä turvaamaan, heikentää se merkittävästi erityisesti naisten asemaa työelämässä, puheenjohtaja Paavola sanoo.
Hoitajia syyllistetään voimakkaasti käytössä olevista kovista työtaistelukeinoista, vaikka keinot ovat täysin laillisia ja joita myös muut liitot ovat käyttäneet. Onko oikein, että hoitajat joutuvat käyttämään näin kovia keinoja hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi, koska päättäjät eivät ole ottaneet vastuuta asiasta? - Onko oikein, että näin vaativasta ja tärkeästä työstä, johon joudutaan lailla pakottamaan hoitajia, maksetaan kohtuuttoman pientä palkkaa, puheenjohtaja Rytkönen kysyy.
– Viime kädessä valtio vastaa siitä, että kansalaisten välttämättömät palvelut turvataan, tätä palloa ei voi heittää toistuvasti muualle. Hoitajapula saadaan kääntymään parempaan suuntaan vain rahalla, puheenjohtajat muistuttavat.
|
Paitakauppa
Facebook
Mainokset
Twitter
Mainokset
|
