Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Keskiviikkona Darude, HUSin Naistenklinikan kätilöt ja muu henkilökunta ottivat osaa Parvekedarudet-tempaukseen. Naistenklinikan sisäpihalla jorattiin turvavälit huomioiden. Kätilöiden organisoiman flashmobin tarkoituksena oli tuoda hyvää mieltä ja piristystä sekä kätilöiden että synnyttäjien arkeen koronavirusepidemian aikana, jolloin synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäoloa synnytyssairaalassa on jouduttu rajaamaan.
     

    Hoitajat.net
    Nyt myös lähihoitajille vaaditaan lisää palkkaa kansalaisaloitteella.
    Suomessa palkka määräytyy yleensä  joko työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella, joiden sisällöistä sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa. Eduskunta ei säädä palkoista.
    Aloitteen laatijat vaativat kuitenkin lainvalmisteluun ryhtymistä lähihoitajien palkkojen korottamiseksi.
    Aloite on kerännyt toistaiseksi hieman yli tuhat allekirjoitusta.

    Lue myös: Kansalaisaloite: Sairaanhoitajille lisää palkkaa

    Hoitajat.net
    HUSissa aloitetaan tällä viikolla sote-henkilökunnan vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi.
    Verinäytteestä tehtävä vasta-ainetesti kertoo, onko henkilöllä koronaviruksen vasta-aineita eli onko hän jo sairastanut koronavirusinfektion. Osa koronavirustartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita, osalla oireet ovat hyvin lievät ja osalla tauti voi olla vaikea.
    Koronavirustartunta näkyy vasta-ainetestissä parin viikon kuluttua tartunnasta. Vasta-ainetestaus soveltuu siksi sairastamisen toteamiseen jälkikäteen. Sairastuminen todetaan edelleen hengitystienäytteestä PCR-menetelmällä tehtävällä tutkimuksella
    Ensimmäisessä vaiheessa vasta-ainetestiä tarjotaan HUSissa kolmentoista yksikön noin 1600 työntekijälle. Ensimmäisenä testiä tarjotaan yksiköihin, joissa on ollut henkilökunnan altistumisia sekä yksiköihin, joissa hoidetaan koronaviruspotilaita ja/tai mahdollisia koronaviruspotilaita. Lisäksi testattavien joukkoon on vertailuryhmäksi valittu yksiköitä, joissa ei tiettävästi ole ollut koronaviruspotilaita eikä henkilökunnan tartuntoja. HUSin lisäksi testejä tarjotaan kahden espoolaisen hoivalaitoksen henkilökunnalle. Vasta-ainetestaukseen osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista.
    Samoille HUSin työntekijöille tarjotaan tilaisuutta osallistua tieteelliseen tutkimukseen, jossa immuunivastetta mitataan samasta näytteestä vielä tarkemmin.
    HUSin suunnitelmissa on laajentaa vasta-ainetestausta. Kun testiä on mahdollista tarjota laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilölle ja väestölle, asiasta tiedotetaan.

    Hoitajat.net
    Tehy toteutti 17.-20.4. kyselyn koronakriisin aikaisista suojavarusteista yliopistosairaalojen sekä keskussairaaloiden tehyläisille päätoimisille pääluottamusmiehille ja päätoimisille työsuojeluvaltuutetuille. Ensimmäinen vastaava kysely tehtiin huhtikuun alussa. Tulokset ovat suuntaa antavia.
    Vastaajista 72 % ilmoittaa, että suojaimista on edelleen puutetta. Puute on jopa hieman pahentunut edellisestä kyselystä, jossa 70 % kertoi pulasta. Asiasta kerrotaan Tehyn tiedotteessa.
     Kaksi viikkoa sitten suurin puute oli hengityssuojista ja kasvovisiireistä. Nyt esimerkiksi visiiritilanne on hieman parempi, mutta puutetta on edelleen hengityssuojista ja lisäksi puute suojatakeista on noussut selvästi. Kaksi viikkoa sitten suojatakkien vähyydestä ilmoitti 21 % vastaajista, nyt peräti 72 %.
    Suojatakkien pula on näkynyt myös Tehyyn tulleissa yhteydenotoissa ja sitä on yritetty korjata mm. kertakäyttösadetakeilla
    – Suojatakkien tarpeeseen ei ilmeisesti ole varauduttu riittävästi, kun niistä on nyt yllättäen tullut näinkin suuri puute, kertoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
    Uusintakyselyssä tiedusteltiin lisäksi, miten puutteita on korjattu. Vastaajista 28 % kertoo, että on käytetty muuta kuin sairaalakäyttöön tarkoitettuja tarvikkeita. Valtaosa (83 %) vastaa, että puutteisiin on reagoitu kohdentamalla suojainten käyttöä tiettyihin toimintoihin.
    Ojanperän mukaan kokonaistilanne ei näytä juuri parantuneen.
    – Terveydenhuollossa käytettävät suojaimet on luokiteltu lääkinnällisiksi laitteiksi, joille on asetettu terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset. Sadetakkien ja muiden korvaavien välineiden käyttö on hyvin huolestuttavaa. Suojainten käyttöä on kohdennettu, mutta kyselyssä ei tule esiin millä tavoin. On hyvä, jos se tarkoittaa esimerkiksi riskiryhmäläisten siirtoa muihin tehtäviin. 
    Ojanperä korostaa, että työturvallisuus ja suojautuminen on aivan yksiselitteisesti työantajan vastuulla.
    Kyselyn mukaan 78 % ilmoitti, että suojaimia on vastaajan tietojen mukaan tulossa lisää. Reilun kahden viikon takaisessa kyselyssä näin vastasi 95 %.
    – Tämä herättää kysymyksen joko saatavuuden heikentymisestä, tarpeen kasvusta tai siitä, että työantaja ei ole aktiivisesti tiedottanut suojaintilanteesta.
    Samassa kyselyssä tiedusteltiin myös, mitä valmiuslain mahdollistamia poikkeamia on käytetty. Vastaajista 60 % ilmoittaa, että vuosilomia on siirretty tai peruttu ja 56 % kertoo irtisanomisajan pidentämisestä. Erityisesti irtisanomisajan pidentäminen on käytössä nyt selvästi useamman vastaajan organisaatiossa kuin reilut kaksi viikkoa sitten, jolloin siitä ilmoitti 30 % vastaajista.
    Tehyn uusintakysely suojainten puutteesta 16. - 20.4.2020 - yhteenveto

    Hoitajat.net
    Noin kolmenkymmenen ohjaajan yhteishanke ”Poikkeustila” tallentaa hoitajien kokemuksia koronaepidemian aiheuttamasta poikkeustilasta. Dokumenttielokuvaan kerätään hoitajien muistiinpanoja, havaintoja, kertomuksia ja kokemuksia koronaepidemian ajalta Suomessa.
    – Haluamme kertoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta ja terveydenhoitojärjestelmä selviää kriisistä. Haluamme kertoa niistä ihmisistä, teoista ja arjen näkymättömästä sankaruudesta, jotka tuohon selviytymiseen oleellisesti vaikuttavat, kertoo dokumenttiohjaaja Susanna Helke.
    Sairaaloiden henkilökunta, hoitajat ja lääkärit joutuvat kantamaan suuren taakan. Elokuvaan halutaan tallentaa työn merkitys ja tärkeys tuleville sukupolville.
    – Ehkä tästä selvittyämme voisimme myös viimein ymmärtää esimerkiksi sairaanhoitajien ja lähihoitajien työn tärkeyden.
    Lue ohjaajan viesti hoitajayhteisölle


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...