Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Lisää yhdenvertaisuutta, koulutusta ja resursseja – tätä vaativat kuusi järjestöä yhteisessä kannanotossaan paremman saattohoidon puolesta. Laadukas saattohoito on oikeus, joka kuuluu meille kaikille. Tästä viestii #saattohoitopakkaus.
    Suomi on hyvä ja tasa-arvoinen paikka syntyä, mutta ei kuolla. Yli 50 000 suomalaista kuolee vuosittain. Heistä arviolta runsaat 30 000 tarvitsee palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa ja hoivaa elämänsä loppuvaiheessa. Saattohoito koskettaa meistä monia suoraan, sekä välillisesti esimerkiksi omaisten kautta. Usein laadukasta saattohoitoa ei kuitenkaan osata tai ymmärretä vaatia.
    – Nyt alan ammattilaiset ovat kuitenkin nostaneet epäkohtia esille, ja vaativat parempaa koulutusta saattohoitotyöhön, järjestöistä kerrotaan.
    Yhdenvertaisuuden ja resurssien puute kaihertavat suomalaista saattohoitoa. Suomessa saattohoito on pääpiirteittäin laadukasta, mutta sen saatavuus on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti, eikä saattohoitopaikkoja ole riittävästi kaikille niitä tarvitseville. Useilla sairaanhoitopiireillä ei ole tarjota riittäviä erityistason saattohoitopalveluita, ja näillä alueilla asuu noin 400 000 suomalaista. Joka kolmas saattohoitopotilas tarvitsee erityistason saattohoitoa. Hyvää saattohoitoa tulee tarjota myös kotiin asti, ja kotihoidossakin on liikaa kuntakohtaista vaihtelua.
    Riittämättömät resurssit näkyvät myös koulutuksessa. Tällä hetkellä esimerkiksi vain lähihoitajien koulutuksessa on määritelty saatto- ja palliatiivisen hoidon ammattitaitokriteerit. Lääkärien perusopetukseen palliatiivinen hoito kuuluu pakollisena vain muutamassa yliopistossa, ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa vain 1,5 opintopisteen verran. Vain kahdessa yliopistossa on palliatiivisen lääketieteen professuuri, vaikka alan tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tarve on ilmeinen. Lääkäriliitolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, jonka on suorittanut runsaat 160 lääkäriä.
    Saattohoidon laadun ja saatavuuden kehittämiseksi järjestöt vaativat saattohoitoon lisää tietotaitoa, resursseja ja alueellista yhdenvertaisuutta. Näiden toteutuminen vaatii muutoksia sekä koulutussisältöihin että terveydenhuollon lainsäädäntöön.
    – Potilaan ja omaisten kohtaaminen inhimillisellä ja lämpimällä otteella yksilön tarpeet huomioiden edellyttää riittäviä resursseja, järjestöt toteavat.
    Järjestöt käyvät aiheesta keskustelua #saattohoitopakkaus-tunnisteen alla Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Tavoitteena on herättää kansalaiset, päättäjät ja alan ammattilaiset vaatimaan parempaa saattohoitoa – meille kaikille.
    – Elämän alun tasapuolisuudesta Suomessa kertoo äitiyspakkaus, joka antaa kaikille syntyville vauvoille ja heidän perheilleen perustarvikkeet elämän ensi metreille. Elämän loppuvaiheessa tällainen yhteiskunnan kokonaisvaltainen tuki kuitenkin puuttuu. Haluamme herättää ihmiset tämän epäsuhdan ymmärtämiseen, siksi #saattohoitopakkaus, järjestöt tiivistävät.
    Parempaa saattohoitoa vaatimassa
    Suomen Lääkäriliitto ry Tehy ry Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Suomen sairaanhoitajaliitto ry Suomen Terveydenhoitajaliitto ry Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry

    Hoitajat.net
    Ikäihmisten asumispalvelujen järjestämisen suurin ongelma on Kuntaliiton helmikuussa tekemän kyselyn mukaan työvoiman saatavuus. Näin arvioi 54 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Huoli näkyy tasaisesti kaikissa kuntakokoluokissa. Kyselyyn saatiin 215 vastausta, joista 180 tuli kunnista ja 35 kuntayhtymistä. Kaikkiaan vastauksia tuli 143 eri kunnasta.
    Useissa avovastauksissa esitettiin vahva huoli siitä, että hoitajamitoituksen kasvattaminen ympärivuorokautisessa asumispalvelussa jouduttaisiin toteuttamaan vähentämällä kotihoidon henkilöstöä.
    Pelkästään nykymitoituksen mukaista henkilöstöä on todella vaikea saada, kun ei ole sopivia työntekijöitä. Hirvittää ajatuskin, että tarvitsimme noin paljon lisää työntekijöitä, mikäli mitoitusta nostetaan, mistä tekijät löytyy? (Pienen kunnan ikäihmisten palvelujen johtajan avovastaus)
    Tarvitaan uudenlaisia itsenäistä asumista ja palveluja yhdistäviä toimintamalleja, ei vain tehostettua palveluasumista. Mitoituskeskustelussa ei pidä jumittua tiettyyn suhdelukuun, vaan tarkastella asiaa joustavana, palvelutarpeen mukaan määrittyvänä lukuna. (Vastuukunnan sote-johtajan avovastaus)
    Kaksi kolmasosaa ikäihmisten palvelujen johtajista arvioi suurimmaksi ongelmaksi työvoiman saatavuuden.  Avovastauksista käy ilmi, että erityisen vaikeaa on koulutetun sijaistyövoiman saaminen. Vastauksissa toistuvat maininnat työntekijöiden asenteista ja työhön sitoutumisen heikkoudesta sekä kriittiset kommentit alan koulutuksen nykytilasta. Vastaajat eivät näe tilanteen paranevan tulevaisuudessa.
    Hoitajamitoitus ja laatu eivät kulje käsikädessä. Jos asiakaslähtöisyys ja toimintatavat eivät ole kunnossa, ei hoitajamäärän lisääminen nosta palvelun laatua ikääntyneille. Hoitajien asenne hoitotyöhön on merkittävä asia laadun toteutumisessa. (Pienen kunnan ikäihmisten palvelujen johtajan avovastaus)
    Kuntajohtajat ja talousjohtajat pitävät talouteen liittyviä ongelmia merkittävimpinä ikäihmisten asumispalveluissa. Kyselyyn osallistuneista talousjohtajista tätä mieltä on 60 prosenttia ja kuntajohtajista 47 prosenttia.
    Mikäli lakiin kirjoitetaan sitova hoitajamitoitus (ilman tapauskohtaista perusteharkintaa tai muuta joustomahdollisuutta), vaarana on, että palvelujen kehittäminen esim. digitalisaatiota hyväksi käyttäen pysähtyy / hidastuu merkittävästi. (Keskisuuren kaupungin johtajan avovastaus)
    Palvelujen saatavuuteen, tiloihin ja valvontaan liittyvät ongelmat näyttäytyvät kyselyssä huomattavasti vähäisempinä: vastaajista ainoastaan 4-5 prosenttia nimesi ne asumispalvelujen suurimmaksi ongelmaksi.
    Henkilöstömitoituksen nostaminen pahentaisi ongelmia entisestään
    Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta uutta hoitajaa kunnan tai kuntayhtymän tulisi rekrytoida, mikäli ympärivuorokautisten asumispalvelujen hoitajamitoitus nostettaisiin vähintään 0,7:ään ja kuinka suuret kustannukset mitoituksen nostaminen aiheuttaisi. Arvioitu hoitajien lisätarve olisi tämän kyselyn perusteella arvioiden lähes 4 500 hoitajaa. Kunnat ja kuntayhtymät arvioivat henkilöstömitoituksen nostamisen aiheuttavan 181 miljoonan euron kustannukset. Saadut vastaukset on suhteutettu koko maan tasoon.  
    - Kuntien ja kuntayhtymien arviot ovat alustavia, mutta ovat hyvin lähellä Kuntaliiton omia arvioita 0,7 henkilöstömitoituksen nostamisen edellyttämästä henkilöstön lisäyksestä, toteaa Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
    Hoitajamitoituksen kasvattaminen ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa herättää vastaajissa huolta siitä, mitä tapahtuu kotihoidossa alalla, jossa on huutava työvoimapula.
    Mistä löytyy hoitajia, vaikka rahaa löytyisi. Avohoidosta joudutaan siirtämään työntekijöitä, jos ympärivuorokautiseen hoitoon tulee lakisääteinen henkilöstömitoitus ja avohoidossa sellaista ei ole. Mennään täysin väärään suuntaan. Hoitajia ei nopealla aikataululla saada koulutettua tarvetta vastaavasti. (Pienen kunnan kunnanjohtajan avovastaus)
    Kyselytulokset ikäihmisten palveluista maaliskuussa 2019

    Hoitajat.net
    Juuri julkaistun meta-analyysin mukaan C-vitamiini voi lyhentää tehohoidon kestoa kahdeksan prosenttia.
    Kontrolloiduissa tutkimuksissa C-vitamiini on laskenut verenpainetta sekä estänyt eteisvärinää ja kipuja, ja se on myös lyhentänyt flunssan kestoa.
    Alhaiset C-vitamiinitasot eivät ole harvinaisia sairaalapotilailla. Lisäksi C-vitamiinin tasot laskevat esimerkiksi infektioiden, kirurgian, ja palovammojen johdosta.
    Vaikka 0,1 grammaa päivässä ylläpitää normaalia C-vitamiinitasoa elimistössä terveillä ihmisillä, tarvitaan paljon suurempia annoksia, jopa neljä grammaa päivässä, jotta vakavasti sairaiden potilaiden veren C-vitamiinitaso saadaan kohotettua terveiden henkilöiden tasolle. Tämän johdosta C-vitamiinista saattaisi olla hyötyä tehohoitopotilaille.
    Dosentti Harri Hemilä on laatinut yhteenvedon tutkimuksista, joissa on selvitetty C-vitamiinin vaikutusta tehohoitopotilaille. Kahdessatoista tutkimuksessa, joissa oli yhteensä 1 766 potilasta, C-vitamiini lyhensi tehohoidon kestoa keskimäärin 8 %.
    – C-vitamiini on halpa ja turvallinen ravintoaine, joten sen merkitystä tehohoitopotilaille on aiheellista tutkia tarkemmin, Hemilä sanoo.
    Tutkimus on julkaistu Nutrients-lehdessä.

    Hoitajat.net
    Digitaalinen työnantajamielikuvaa luotaava palvelu Tunto tarjoaa mahdollisuuden tutustua muiden antamiin työnantaja-arviointeihin ja kannustaa työntekijöitä jakamaan kokemuksiaan työnantajista oman uransa eri vaiheilta. Palvelusta löytyy kattavasti myös yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksiä.
    Vastaavaa digitaalista työnantajamielikuviin liittyvää vertailupalvelua ei aiemmin ole ollut Suomessa: kokemukset ja mielikuvat mahdollisista työnantajayrityksistä ovat pohjautuneet työnhakijan oman verkoston kokemuksiin tai sosiaalisessa mediassa käytäviin keskusteluihin.
    Palvelun tavoitteena on edistää työelämän läpinäkyvyyttä ja vahvistaa positiivista muutosta – työntekijöiden on helpompi löytää osaamisensa lisäksi myös arvoihinsa sopiva työnantaja. Työnantajille palvelu on mahdollisuus saada kulttuurinsa sopivia työnhakijoita.
    – Tulevaisuuden työelämässä odotukset yrityksiä kohtaan muuttuvat ja läpinäkyvyydestä tulee välttämättömyys niin tuotteissa, palveluissa kuin työnantajien toiminnassa. Työntekijöiden odotuksiin tulee vastata, ja tieto sekä mielikuvat leviävät nykypäivänä nopeammin ja laajemmalle kuin koskaan. Myös kuluttajat ovat yhä tietoisempia ja vaativat yrityksiltä läpinäkyvyyttä. Tämä kaikki vaikuttaa yrityksen houkuttelevuuteen työnantajana, työnantajabrändien rakentamisen asiantuntija ja Tunto-palvelusta vastaava Sanna Koivuranta sanoo. 
    Tunto-palvelussa arvionsa voivat antaa yrityksen nykyinen tai entinen työntekijä tai yrityksen muutoin tunteva henkilö. Palveluun rekisteröidytään, mutta käyttäjien arviot ja kommentit käsitellään ja julkaistaan anonyyminä.
    Lanseerausvaiheessa palvelusta löytyy kaikki suomalaiset yritykset, joiden henkilöstömäärä on yritystietopalvelun tietojen mukaan yli kaksikymmentä. Mukana on yritysten taloustiedot, henkilöstömäärä ja toimiala. Vertaisarviointeja työnantajista löytyy jo 60 suomalaisesta yrityksestä. Julkisen sektorin kunnat, kaupungit ja säätiöt ovat tulossa mukaan myöhemmin.
    www.tuntopalvelu.fi
    Jätä arvio Tuntoon ja voita kuukauden palkan arvoinen matka­lahjakortti
    Kun jätät arviosi Tuntoon vähintään yhdestä yrityksestä toukokuun loppuun mennessä, voit voittaa yhden kuukauden palkan arvoisen matkalahjakortin (arvo 3220 €, palkinnon arvo on laskettu Suomen mediaanipalkan mukaan).
    Lue lisää kilpailusta: https://www.tuntopalvelu.fi/artikkeli/9699

    Hoitajat.net
    Siun sote ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoito saivat valtakunnallisen Ihmisen parhaaksi -palkinnon tänä vuonna. Ensihoito on yhdessä koti- ja sairaanhoidon kanssa luonut uusia käytänteitä saattopotilaiden ensihoitoon ja ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Lisäksi ensihoito on kehittänyt yhden henkilön ensihoitoyksikön, joka hoitaa kiireettömiä ensihoidon tehtäviä.
    Hoitotyö on palveluammatti, jossa omalla asenteella on merkitystä. Lisäksi hoitotyössä lähtökohdat voivat olla hyvinkin erilaiset: Ensihoitajan tehtävänä on pitää ihminen hengissä, kun taas saattohoidossa pääpaino on potilaan olon helpottamisessa ja omaisten kuuntelemisessa. Ensihoito pystyy tukemaan potilaan omaa tahtoa tämän kotona ja näin auttaa saattohoitotyötä tekeviä hoitajia.
    – Uusi yhteistyö ja tavat tehdä tuovat mielekkyyttä meille kaikille hoitotyön tekijöille. Jokainen auttaa vuorollaan toista ja yhdessä mietimme keinoja, miten tehdä työtämme paremmin. Toisen ihmisen kunnioittaminen on lähtökohta sekä asiakastilanteissa että työyhteisön sisällä. Jokainen meistä on hyvä jossain. Yhdessä keksimme ratkaisut ongelmiin, palkinnon vastaanottanut ensihoitomestari Kari Törrönenkertoo.
    Niin ensihoidossa kuin yleensä hoitotyössä jokainen hoitaja haluaa tehdä työnsä hyvin ja kehittää alaa. Yleisölle hoitotyön ketjut eivät välttämättä näy, mutta ne tuntuvat. 
    – Jokainen yksittäinen työntekijä on työnantajansa käyntikortti. Palvelun laatu on meidän jokaisen vastuulla. Jokainen yksittäinen työntekijä, mutta ennen kaikkea jokainen yksikkö on tärkeä osa turvallisuuden ketjua, Kari tuumaa.
    Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ensihoidolla oli viime yhteensä noin 41 000 tehtävää. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelut osana Siun sote –kuntayhtymää.
    – Palveluhenkisyys kuulostaa kliseeltä, mutta palvelualttiuden kyllä huomaa meistä kaikista. Asiakaskäynnillä ei mene yhtään enempää aikaa, jos on ystävällinen ja kohtelias. Aina kannattaa miettiä, miten toimisi, jos oma omainen, lapsi tai äiti olisi pulassa. Entäpä, jos itse olet hädässä eikä kukaan halua auttaa? Kari kysyy.
    Yhteistyöllä parempia palveluja
    Ensihoidon uudet toimintatavat ovat edistäneet väestön hyvinvointia ja terveyttä koko Pohjois-Karjalan maakunnassa sekä lisänneet eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä.
    – Annan kiitosta meidän henkilöstöllemme, joka on lähtenyt kiitettävän hyvin mukaan kehittämään uusia toimintamalleja. Tällaisen toiminnan avulla tuotamme entistä parempia palveluita maakunnan asukkaille ja tuemme ikäihmisten turvallista kotona asumista yhdessä pelastuslaitoksen ja Siun soten eri toimialueiden kanssa, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kiittelee.
    Ensihoidon tekemässä kehitystyössä on ollut kolme osa-aluetta: Potilaan saattohoidon tukeminen tämän kotiin, yhteistyö kotihoidon kanssa ja iäkkäiden kotona asumisen tukeminen sekä yhden hoitajan yksikön perustaminen kiireettömille tehtäville. Näin Siun soten ja pelastuslaitoksen asiakkaat kokevat kotona asumisen turvallisemmaksi.
    Ihmisen parhaaksi -palkinto
    Ihmisen parhaaksi -tunnustuspalkinto myönnetään henkilölle tai taholle, joka on edistänyt hoitotyötä ja ihmisten hyvinvointia. Palkinto jaetaan vuosittain sairaanhoitajapäivillä. Rahapalkinnon lahjoittavat Suomen Messusäätiö ja Sairaanhoitajaliiton omistama koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca. Tänä vuonna palkinto myönnettiin 12:nnen kerran.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...