Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Pula suojavarusteista on johtanut hoitotyössä äärimmäisiin tilanteisiin. Työnantajat ovat tarjonneet sairaanhoitajille koronasuojaksi muun muassa sadetakkeja. Työntekijöitä on kannustettu rakentamaan suu-nenäsuojaimia talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista. Samaa nenä-suusuojusta on kehotettu käyttämään peräti kahden viikon ajan tai kunnes se hajoaa. Tiedot käyvät ilmi Sairaanhoitajaliiton koronakyselystä viimeisen kahden viikon ajalta.
    Kyselyyn on tullut tähän mennessä noin 740 vastausta. Suurin osa vastaajista on julkisella sektorilla työskenteleviä sairaanhoitajia. Vajaa puolet vastaajista työskentelee sairaalassa. Vastauksissa puhutaan muun muassa työ- ja potilasturvallisuudesta, hygieniasta ja alanvaihdosta.
    Työsuojelu ja potilasturvallisuus huolestuttavat – ”Onko Suomella varaa tapattaa sairaanhoitajat?”
    Kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat ovat hyvin huolissaan työ- ja potilasturvallisuudesta. Moni kokee, ettei kukaan välitä eikä vastaa työsuojelusta eikä työntekijöiden turvallisuudesta. Suojaimista on monissa paikoissa huutava pula.
    – Suojavarusteita ei ole ollut saatavilla, joten tilalle on tarjottu muun muassa sadetakkeja.
    – Johtavalta lääkäriltä tuli viesti: Henkilösuojusten riittävyys palveluasumisen yksiköissä pyritään turvaamaan. Valmistautukaa kuitenkin improvisoimaan. Suu-nenäsuojusmaski syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista.
    – Tänään saimme uuden ohjeistuksen, jonka mukaan laitoshuoltajat voivat käydä "pikaisesti" koronaepäiltyjen ja -positiivisten potilashuoneissa ilman mitään suojaimia. Ei oikein mene järkeen.
    – Pelottaa. Pahinta on se, että esimiesasemassa minun pitäisi pystyä huolehtimaan työntekijöiden suojavaatetuksesta, eivätkä suusuojaimet ja desinfiointiaineet riitä.
    Suojavarusteiden puutteellisuus voi maksaa ihmishenkiä myös elvytystilanteissa.
    – Meille painotetaan, ettei koronapotilasta saa alkaa elvyttämään ilman oikeanlaisia suojauksia, joita ei käytännössä löydy sairaalasta. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kun suojavälineitä ei ole, ei elvytetä. Kerro tämä sitten omaiselle.
    Hygienia huolettaa – ”Hoitajat ovat alkaneet kuljettaa saippuaa ja vettä autoissaan kanistereissa”
    Moni kyselyyn vastannut sairaanhoitaja on huolissaan hygieniasta. Vastauksista käy ilmi, että joissakin työpaikoissa suojainten käyttöä on ohjeistettu hygieniasääntöjen ja virallisen ohjeistuksen vastaisesti.
    – Tuntuu että normaaliolojen tarkat hygieniaohjeet voidaan nyt unohtaa eikä saa kyseenalaistaa epämääräisiä ja puutteellisia ohjeita.
    – FFP3-maskeja ei ole käytettävissä lainkaan, vaikka potilaille joudutaan tekemään toimenpiteitä, joissa ehdottomasti pitäisi olla 3-luokan maski, esimerkiksi imemään hengitysteitä.
    – Suojavarusteet ja käsidesi ovat vähissä jo tässä vaiheessa epidemiaa. Olen jopa ostanut omaa käsidesiä työhöni, koska en saa sitä työnantajan puolesta. Sama koskee maskeja. Työpaikassani hoitajat ovat alkaneet kuljettaa saippuaa ja vettä autoissaan kanistereissa, että pystyvät pesemään käsiään.
    – Kukaan ei osaa vastata kysymyksiin ja tarvikkeet hupenevat pelottavan nopeasti. Saimme määräyksen, että työvuoron ajaksi on käytettävissä vain kaksi kirurgista suu-nenäsuojusta. Syynä määräykselle on suojusten loppuminen.
    – Huoli suojavarusteiden riittävyydestä on koko ajan läsnä. Esimerkiksi kirurgisia maskeja käsketään käyttää väärin, vain kaksi maskia saa käyttää yhden päivän aikana.
    – Yhdessäkään työvuorossa henkilökunnan wc-tiloissa ei ole ollut riittävästi käsisaippuaa tai käsipaperia, johon kuivata kädet pesun jälkeen. Joissakin wc-tiloissa kädet kuivataan pyyhkeeseen, joka ei ole millään tavalla hygieenistä edes normaalioloissa.
    – Työnantaja on alkanut säästämään desinfektioaineita, ja pitää niitä tätä nykyä lukkojen takana. Koska esihenkilöt ovat etätöissä, emme pääse ottamaan aineita lisää lukituista kaapeista. Meillä rivihoitajilla ei ole niihin avaimia.
    Moni aikoo vaihtaa alaa – ”Oma terveys on viimeinen hinta, jonka valtio saa minusta irti”
    Sairaanhoitajat kertovat uupumuksesta ja arvostuksen puutteesta. Osa vertaa sairaanhoitajia orjiin. Osa taas miettii, että työstä kuuluisi saada vaarallisen työn lisää. Kymmenet sairaanhoitajat kertovat vaihtavansa alaa koronakriisin jälkeen.
    – Eikö tästä, jos mistä, pitäisi koronapotilaita hoitaville maksaa vaarallisen työn lisää? Miesvaltaisilla aloilla maksetaan vähemmästäkin.
    – Hoitajia tunnutaan pitävän eräänlaisina orjina, joiden tehtävä on nöyrästi palvella muuta kansaa unohtaen samalla muut velvoitteensa ja elämänsä. Hoitajat voidaan velvoittaa nykyoloissa mihin tahansa työtehtäviin milloin tahansa ja miten tahansa.
    – Hyvin moni suunnittelee alanvaihtoa heti kun tämä tilanne ohi. Hoitaja on kuin jalkapallo, jota voi potkia mihin tahansa suuntaan: siirtää töihin paikasta toiseen, vaihtaa tehtävät, peruuttaa lomat. Meillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia vaan pelkkiä velvoitteita. Olemme kuin orjat.
    – Olen ylpeä omasta ammatistani. Mutta jos koronan aiheuttama poikkeustilanne, jonka sairaanhoitajat oman terveytensä uhalla pelastavat, ei vieläkään tuo ammatille lisää arvostusta eli palkkaa, aion varmasti vaihtaa alaa.
    – Ala on useampaa erilaista työtä tehneenä ja nähneenä aivan uskomaton. Kun tai pikemminkin jos tästä selvitään, lopetan työni hoitajana. Nämä palvelusvuodet saavat riittää. Oma terveys on viimeinen hinta, jonka valtio saa minusta irti. Jos sen saan pitää, olen kiitollinen, ja kuittaan ulos viimeisen kerran.
    – Arvostuksen puute, pieni palkka, vähättely, pakottaminen työhön ja oikeuksien polkeminen ovat liian paljon. Rakastan työtäni, mutta en ole todellakaan valmis sen puolesta kuolemaan, mikä minulle voi olla todellisuutta.
    – Jos koronan aiheuttama poikkeustilanne, jonka sairaanhoitajat oman terveytensä uhalla pelastavat, ei vieläkään tuo ammatille lisää arvostusta eli palkkaa, aion varmasti vaihtaa alaa.
    – Ihmisten puheissa arvostetaan hoitajia, mutta muutoin arvostus ei näy. Tällä palkalla en ole enää valmis vaarantamaan itseäni ja läheisiäni. Näistä asioista on puhuttu jo vuosia, eikä mikään tule muuttumaan.  Uskon, että jatkossa Suomessa tulee olemaan vielä suurempi hoitajapula. Omalta osaltani tämä kutsumusammatti on ainakin nyt nähty.
    Sairaanhoitajat voivat vastata kyselyyn nimettömästi täällä

    Hoitajat.net
    SuPerin jäsenistölleen tekemän kyselyn tuloksista ilmenee, että työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi kokee 73 prosenttia lähihoitajista. Vastaajista 75 prosenttia on myös harkinnut alan vaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. 
    Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ongelmia ja työntekijöiden kuormittumista on jo pitkään yritetty ratkaista muun muassa työtä organisoimalla, lainsäädäntöuudistuksin sekä teknologialla. SuPerin mukaan keinot ovat olleet riittämättömiä: hoidon ja työn laatu ei ole parantunut eikä työntekijöiden kokemus työn kuormittavuudesta ole vähentynyt, vaan tilanne on huonontunut.
    Työ koetaan raskaaksi, myös henkinen kuormittavuus on lisääntynyt
    Työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi koki selvityksen mukaan 73 prosenttia vastaajista. Raskaimmaksi työ koettiin vanhustenhoidossa, kotihoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Näiden työpaikkojen kyselytulokset olivat kokonaisuudessaan heikommat kuin muiden työpaikkojen. Raskaaksi työnsä kokevien määrä oli noussut 51 prosentista 60 prosenttiin verrattuna SuPerin vuoden 2016 työhyvinvointiselvitykseen. Kuormitus koettiin sopivimmaksi ensihoidossa, koulussa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä.

    Työn henkinen kuormittavuus oli kasvanut. Vastaajista 83 prosenttia koki, että työn henkinen kuormittavuus oli lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Eniten sen koettiin lisääntyneen kotihoidossa ja vastaanottotyössä. Fyysinen kuormitus oli pysynyt lähes ennallaan verrattuna neljä vuoden takaisiin lukemiin.
    Vastaajista 75 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa 
    Selvityksessä arvio omasta työssä jatkamisesta oli heikentynyt. Vastaajista 75 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Jatkuvasti alan vaihtoa harkitsevien määrä oli noussut vuodesta 2016 yli 8 prosenttia. Erityisesti alanvaihtoa harkittiin varhaiskasvatuksessa, mikä saattaa johtua lakimuutoksesta, jossa lastentarhanopettajien määrää lisättiin ja lastenhoitajien määrää vähennettiin.
    SuPer selvitti jäsentensä työn kuormittavuutta sekä työssä viihtymistä maaliskuussa 2020 ennen koronakriisin puhkeamista ja poikkeuslakien käyttöönottoa Suomessa. Kyselyyn vastasi 8175 SuPerin jäsentä. Vastaajista lähes 70 % työskenteli kuntasektorilla. Vanhustenhoidossa työskenteli 42 % ja kotihoidossa 19 %. Lähde.

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajaliitto on avannut WhatsApp-numeron, johon suomalaiset voivat lähettää ääniviestinä kannustuksiaan sairaanhoitajille. Tukiviestejä välitetään sairaanhoitajille liiton omia kanavia pitkin ja niitä julkaistaan myös radiossa. WhatsApp-numero on 044 529 0032 ja siihen lähetettävien ääniviestien enimmäispituus on 10 sekuntia.

    – On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paljon hoitajien haastava tilanne herättää myötätuntoa ihmisissä. Siksi tahdoimme tarjota sen osoittamiseen tällaisen suoran kanavan, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

    #SairaanhoitajilleKiitos-kampanjassa on mukana Radiomedia, joka tarjoaa ilmaista mainosaikaa terveisien välittämiseen. Terveisiä sairaanhoitajille voi lähettää myös Sairaanhoitajaliiton sosiaalisen median kanavissa.
    – Kannustamista tärkeämpää on toki se, että sairaanhoitajien – ja tietysti myös muun hoitohenkilöstön – turvallisuudesta huolehditaan. Tärkeää olisi myös saada alan työolot ja palkkaus kestävälle pohjalle. Sosiaalisten kontaktien välttämisen lisäksi positiivisten terveisten lähettäminen on kuitenkin asia, jonka jokainen meistä voi tehdä tässä tilanteessa, Hahtela sanoo.

    Sairaanhoitajat ja terveydenhuollon muu henkilökunta tarvitsevat nyt kaiken mahdollisen tuen. Sairaanhoitajaliiton mukaan mikään ammattiryhmä ei ratkaise yksin koronakriisiä. Yhtä lailla siivous- ja muu hoitotyötä tukevaa työtä tekevä henkilökunta, varhaiskasvatuksen työntekijät, opettajat ja monet muut ammattiryhmät pitävät huolen siitä, että Suomi palaa raiteilleen mahdollisimman pienin vahingoin, mahdollisimman nopeasti. 
    Twitter | Instagram | Facebook

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajaliitto saa jäseniltään ympäri Suomea päivittäin viestejä vakavista laiminlyönneistä, joilla vaarannetaan sekä potilaiden että työntekijöiden turvallisuus puuttuvien suojainten tai niiden virheellisen käytön takia. Edelleen huolta aiheuttaa myös se, että hoitotyöntekijät eivät pääse riittävästi COVID-19 -testeihin, kertoo liitto tiedotteessaan.
    – Emme voi hyväksyä sitä, että hoitohenkilökunnan suojainten käyttöä koskeva ohjeistus on tällä hetkellä epäselvää ja ristiriitaista eikä se kaikilta osin perustu tutkimusnäyttöön, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
    Hahtelan mukaan ristiriitaisilla ohjeistuksilla vaarannetaan potilasturvallisuutta ja altistetaan sekä potilaat että hoitohenkilöstö koronavirukselle.
    – Hoitohenkilökunnalle on taattava turvalliset työolot ja hyvä työsuojelu, että epidemiasta ylipäätään selvitään.
    Puheenjohtaja Hahtela ei hyväksy hoitohenkilökuntaa eriarvoistavia ohjeistuksia. Tällä hetkellä erityisen villinä velloo keskustelu kankaisten kasvomaskien käytöstä.
    – Se, että kankaisten maskien käyttöä on suositeltu esimerkiksi kotihoitoon, on kestämätön ratkaisu. Ne eivät suojaa riittävästi potilasta tai hoitotyöntekijää koronavirustartunnalta. Myös oireettomat hoitajat ja potilaat voivat levittää virusta, joten ammattikäyttöön emme niitä suosittele, sanoo Hahtela.
    Sairaanhoitajaliiton mukaan kankaista maskia ei ole tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön, sillä sen suojateho on parhaimmassakin tapauksessa minimaalinen, ja sen väärinkäytöstä voi olla jopa merkittävää haittaa. Lisäksi kankaisia kasvomaskeja on hyvin erilaisia, jolloin myös niiden antama suojateho voi vaihdella merkittävästi.
    Hoitotyön tutkimussäätiön tutkija ja WHO:n hoitotyön yhteistyökeskuksen varajohtaja Heidi Parisod muistuttaa, että WHO (World Health Organization) ei suosittele kankaisten maskien käyttöä terveydenhuollossa.
    – Jos terveydenhuollon käyttöön tarkoitettujen suojainten saatavuudessa on ongelmia, voidaan WHOn mukaan joutua käyttämään myös kankaisia maskeja. Silloin niiden käyttöön liittyvät riskit on tunnistettava ja käyttöön liittyvien ohjeiden tulee olla kaikille selkeät, Parisod sanoo.
    Sairaanhoitajaliitto kannattaa terveydenhuoltoon soveltuvien suojatarvikkeiden valmistuksen nopeaa käynnistämistä Suomessa.
    Sairaanhoitajaliitto vaatii myös välittömiä toimia, jos sairaanhoitaja on mahdollisesti altistunut koronavirukselle tai hänellä on oireita, jotka viittaavat koronaviruksen mahdollisuuteen.
    – Sen, milloin mennään testeihin tai milloin jäädään kotiin sairastamaan sekä sen, milloin siirrytään karanteniin, on oltava yksiselitteisen selvää kaikille terveydenhuollossa toimiville. Haluamme painottaa tässä erityisesti työnantajien vastuuta, sanoo puheenjohtaja Hahtela.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...