Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Tartuntaketjujen katkaisua helpottava Koronavilkku-älypuhelinsovellus on julkaistu. 
    Koronavilkun avulla ihmiset voivat itse osallistua viruksen leviämisen estämiseen ja suojella omaa ja läheistensä terveyttä. Sovellus nopeuttaa virukselle altistuneiden tavoittamista ja tartuntaketjujen katkaisemista.
    – Koronavilkku-mobiilisovellus on osa hallituksen testaa-jäljitä-eristä-hoida -strategiaa. Altistuneiden tavoittaminen ja hoitoonohjaus tehostuu sovelluksen avulla. Näin myös tartuntaketjuja voidaan katkaista tehokkaammin, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
    Koronavilkun käyttö on vapaaehtoista, mutta siitä saadaan sitä enemmän apua, mitä useampi käyttää sitä.
    – Toivomme, että mahdollisimman moni lataa sovelluksen puhelimeensa, toteaa THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho.
    Sovelluksen on toteuttanut ohjelmistoyhtiö Solita. Kehittämistyöhön osallistuvat THL:n lisäksi, STM, Kela ja SoteDigi Oy.
    Lisätiedot ja latausohjeet: Koronavilkku.fi
     

    Hoitajat.net
    HUS Lohjan alueen ensihoidon kenttäjohtaja, vihtiläinen Janne Keto on valittu Vuoden ensihoitajaksi 2020.
    Janne Kedon merkittävä työpanos oli avainasemassa, kun HUS Lohjan sairaanhoitoalueella käynnistettiin ”Kätilö kentällä” -malli. Sen tavoitteena on tehdä ensihoidon tehtäväksi tulleista sairaalan ulkopuolisista synnytyksistä mahdollisimman turvallisia. Mallissa kätilö lähtee ensihoidon avuksi kentälle, jos synnytys sairaalan ulkopuolella näyttää todennäköiseltä.
    Ehdotus Kedon valinnasta Vuoden ensihoitajaksi tuli sairaalan sisältä. HUS Lohjan sairaalan Naisten - ja lastentautien tulosyksikkö, synnytysosaston johto, lähiesimiehet ja kätilöt asettuivat ehdotuksen taakse yksimielisesti. 
    – Janne Keto sai sinnikkäällä yrittämisellä ja perusteluilla luvan JET-tehtävälleen, joka oli kokoluokassaan merkittävästi tavanomaista laajempi ja mittavampi. Tarvittiin lukuisia lupia, yhteistyötä, kokouksia sekä moniammatillista hyväksyntää tulosyksikkörajojen yli, jotta ”Kätilö kentällä”-kokeilu mahdollistui.
    Kätilö kentällä -pilotti suunniteltiin, valmisteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Lohjan sairaalan synnytysosaston sekä alueen ensihoidon kanssa. Vajaan puolentoista vuoden mittainen kokeilu päättyi vuodenvaihteessa, jonka jälkeen ”Kätilö kentällä” -malli on jatkunut toistaiseksi.
    Vuoden ensihoitaja valittiin kymmenennen kerran. Valinnan tekevät ensihoidon opettajat, ensihoitolääkärit, Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Systole ensihoidon erikoislehti.

    Hoitajat.net
    Utsjoen kunta maksaa 300 euron kertakorvauksen vuodeosaston työntekijöille, jotka ovat joutuneet koronatilanteen vuoksi joustamaan työvuoroissa. Kunta tarjoaa työntekijöille myös ateriaedun.
    – Koronatilanne on ollut niin sanotusti päällä ja se on kuormittanut henkilökuntaa runsaasti, kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio kertoo Lapin kansalle.
    Terveyskeskuksen vuodeosastolla ei ole uusimmissa testeissä todettu lisää koronavirustartuntoja.

    Hoitajat.net
    Tuore tutkimus osoittaa, että lasten ensihoitoa vaativia tapaturmia sattuu selvästi enemmän niissä Helsingin kaupunginosissa, joissa tulotaso on matalampi.
    Lasten ensihoitotehtäviä on Helsingissä noin viisi prosenttia kaikista ensihoitotehtävistä. Lapsilla ensihoitoa tarvitaan useimmiten putoamisten ja kaatumisten, hengitysvaikeuden, kouristuskohtausten tai myrkytysten takia.
    Tutkimus vahvistaa aikaisemman havainnon siitä, että lasten ensihoitoa vaativat hätätilanteet keskittyvät matalamman sosioekonomisen tason alueille.
    Sosioekonomisesti huonommin menestyvillä alueilla ja niillä asuvilla lapsilla on enemmän vakavia tapaturmia, jotka edellyttävät ensihoidon kiireellistä arviota. 10 000 euron lisäys keskimääräisessä vuosiansiossa vähentää viidesosalla sellaisia lasten tapaturmia, joiden hoitamiseen ensihoito osallistuu.
    – Vaikuttaa siltä, että vaikka lapset ovat asuinalueensa perusteella eri tavoin alttiita joutumaan ensihoitoa vaativiin hätätilanteisiin, tapaturmat jakautuvat kuitenkin lapsiväestössä muuta sairastavuutta tasaisemmin, toteaa erikoislääkäri Inari Listo Uudesta lastensairaalasta.

    Kaupunginosien välinen ero ensihoitotehtävissä ei selittynyt matalamman kynnyksen yhteydenotoilla hätäkeskukseen. Tuloksista ei voi päätellä, johtuvatko lasten suurempi hätätilanteiden määrä eroista esimerkiksi sairastavuudessa, terveyspalveluiden saatavuudessa tai laadussa, perheiden voimavaroissa, asuinolosuhteissa vai vapaa-ajanviettomahdollisuuksissa.
    Lasten tapaturmien määrä vähäisempi alueilla, joissa on paljon lapsia
    Tutkimus osoitti, että asuinalueen lapsiväestöllä on suojaava vaikutus. 10 % lisäys alueen lapsiväestön määrässä vähentää alueella tapahtuvia lasten tapaturmia 24,6 %:lla.
    – Mahdollisesti lapsiperheet hakeutuvat turvallisemmille alueille, tai lapsiperheiden runsas määrä ja sosiaaliset verkostot muuttavat kaupunkiympäristöä lapsille suotuisampaan suuntaan, sanoo erikoislääkäri Heli Salmi Uudesta lastensairaalasta.
    Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia useiden länsimaissa raportoitujen lasten sosioekonomisia terveyseroja kuvaavien havaintojen kanssa. Tulokset haastavat terveydenhuollon ja päätöksenteon ammattilaisia pohtimaan keinoja, joilla sosioekonomiseen asemaan liittyviä terveyseroja voitaisiin kaventaa paitsi terveyspalvelujärjestelmässä, myös kaupunkisuunnittelun keinoin.

    Tutkimusaineisto on Helsingistä vuosilta 2014–2018. Tulokset kattavat Helsingissä annetun hätäkeskuksen välittämän sairaalan ulkopuolisen kiireellisen ensihoidon. Tulokset on julkaistu lääketieteellisessä vertaisarvioidussa “Journal of Pediatric Surgery” -julkaisussa 10.7.2020.

    Hoitajat.net
    Koronanäytteenottoon rekrytoidaan nyt todella nopealla aikataululla työvoimaa ympäri Suomea. Sosiaali- ja terveysministeriön koronaviruksen testausstrategian mukaan syksyn 2020 aikana tavoitteena on nostaa koronavirustestauskapasiteetti 20 000 näytteeseen vuorokaudessa.
    Työnhakuilmoituksissa haetaan pääsääntöisesti bioanalyytikkoja, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja lähihoitajia, joista on ollut työvoimapulaa jo ennen koronaepidemiaa.
    – Nyt herätään karuun todellisuuteen, sillä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöistä ei ole olemassa ylimääräistä työvoimareserviä, josta saadaan työntekijöitä riittävästi koronanäytteenottoon. Myöskään alan vaihtajista ei saada nykyisellä palkkatasolla ja työolosuhteilla työvoimaa. Tämä ei voi olla yllätys päättäjille ja työnantajille, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
    Näytteenotto on kuormittavaa suojavarusteiden ja työolosuhteiden vuoksi. Näytteitä otetaan nopealla tahdilla samalla aseptiikasta erittäin tarkasti huolehtien. Taukoja ei kiireen vuoksi aina ehdi näytteenotossa pitämään.
    – Jotta näytteenottomääriä voidaan lisätä, on panostettava palkkaukseen ja työolosuhteisiin. Palkkaus on merkittävä rekrytointivaltti, jolla voidaan houkutella esimerkiksi alaa vaihtaneita näihin tehtäviin. Jos ammattihenkilöt tekevät koronanäytteenottoa oman työnsä ohella, siitä on maksettava asianmukainen lisäkorvaus, Rytkönen sanoo.
    On esitetty, että koronatestejä voisivat tehdä muutkin kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Tämä ei ole mahdollista, sillä COVID-19 nenänielu- ja nielunäytteen ottaminen vaatii esimerkiksi hoitotyön, anatomian ja aseptiikan hyvää osaamista. Taipuisa näytteenottotikku työnnetään nenänpohjaa pitkin sieraimeen noin 12‒15 cm syvyyteen ja sillä hangataan limakalvoja kiertoliikkeellä. Tilanne saattaa jännittää asiakasta tai hän voi olla huonovointinen. Lasten kohdalla näytteenottotilanne voi olla haastava. Siksi asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen vaativat osaamista.
    – Koronatestausta ei voida siirtää kouluttamattomien tehtäväksi. Ensisijaisesti tällaisia tehtäviä hoitavat bioanalyytikot, mutta koska heistä on työvoimapulaa, on näytteenottotehtäviä siirretty myös esimerkiksi sairaanhoitajille ja lähihoitajille, Rytkönen sanoo.
    Työnantajan tehtävänä on arvioida koronatestaustenkin osalta ammattihenkilön riittävä osaaminen, annettava tarvittava täydennyskoulutus ja perehdytys tehtävään sekä varmistettava osaaminen kliinisillä näytöillä. Bioanalyytikkojen tulisi vastata perehdytyksestä. Näytteenotossa tapahtunut virhe vaikuttaa tuloksen luotettavuuteen. Jos näytteenotto epäonnistuu, väärät negatiiviset tulokset ovat mahdollisia.
    – Virheelliset tulokset koronatestauksessa saattavat aiheuttaa sen, että jäljitystyö viivästyy, koronavirus pääsee leviämään väestössä ja potilaiden hoito viivästyy. Tätä ei varmaan kukaan halua, Rytkönen muistuttaa.
    Tehyn vuonna 2017 bioanalyytikoille toteuttaman kyselyn mukaan kiire ja muun henkilöstön riittämätön näytteenotto- ja täydennyskoulutus ovat riskejä työ- ja potilasturvallisuudelle. Vastaajat toivat vahvasti esille sen, että näytteenotossa ja analysoinnissa tarvitaan bioanalyytikkoja, jotta koko laboratorioprosessi onnistuu laadukkaasti ja potilasturvallisesti.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...