Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Suomen Geronomiliitto muistuttaa, että hoitajamitoituksen saanut ympärivuorokautinen hoito on vain murto-osa kaikista vanhuspalveluista. Liitto esittää mitoitusta myös vanhusten kotihoitoon, jossa hoidetaan nyt yhä huonokuntoisempia vanhuksia liian pienin resurssein.
    - On hyvä asia, että maan hallitus ottaa kantaa vanhusten laitoshoidon hoitajamitoitukseen. Mitoitus on kohdennettu kuitenkin vain ympärivuorokautiseen hoitoon, jolloin resurssipulaan jo nyt kaatumassa oleva kotihoito jää sen ulkopuolelle, sanoo puheenjohtaja Tiina Toikka Suomen Geronomiliitosta.
    - Noteerasimme kyllä, että hallitusohjemassa luvataan vahvistaa myös kotihoidon resursseja ja laatua. Tämä kirjaus jää kuitenkin konkretisoimatta. Siksi pelkäämme, että kunnat rahapulassaan toteuttavat konkreettisemmin juuri ympärivuorokautiseen hoitoon vaaditut 0,7 hoitajaa tinkimällä kotihoidosta - kuin pelinappuloita siirtelemällä. Tämä aiheuttaisi kestämättömät olot nyt jo aliresuroidussa kotihoidossa.
    - Esitämme ratkaisuksi velvoittavaa linjausta myös kotihoidon mitoituksesta ja kunnille vaadittavat lisärahat valtion budjetista velvoitteiden toteuttamiseen.
    - Vanhusten halutaan nyt asuvan mahdollisimman pitkään kotonaan eikä hoitajien määrä ole lisääntynyt suhteessa asiakkaisiin. Työn kuormittavuus kotihoidossa on kasvanut valtavasti. Kevään jäsenkyselystämme ilmenee selkeästi, että kiire pakottaa jo tinkimään kotihoidon laadusta.Tämä aiheuttaa kestämättömän eettisen kuorman, mikä saa ammattilaiset hakeutuman pois kotihoidon tehtävistä ja näin vähenevien käsien kierre on valmis, Toikka sanoo.
    - Kotona yksin asuvat kokevat usein syvää yksinäisyyttä ja pelkäävät kuinka selviytyvät. Vanhuksella on vaarana myös syrjäytyä, etenkin jos hänen liikkumisensa on rajallista. Kyselyssämme nousi esille myös tapauksia, joissa vanhus on joutunut omaistensa kaltoinkohtelemaksi.
    - Liittomme jäsenet ovat tuoneet esiin epäkohtia myös vanhusten sosiaalihuollon puolella. Ongelmat ovat samankaltaisia kuin lastensuojelussa. Asiakasmäärät ovat valtavat - yhdellä sosiaaliohjaajalla voi olla satoja asiakkaita.
    Vanhuspalvelut ovat kokonaisuus
    Geronomiliitto korostaa, että vanhuspalveluita tulee pohtia kokonaisuutena niin, että luodaan laadukasta, inhimillistä, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista palvelua sekä kotona että hoitopaikoissa asuville ikäihmisille. Laadukkaalla kotihoidolla parannetaan vanhusten elämänlaatua, mikä parhaassa tapauksessa myös lykkää myöhemmäksi laitoshoidon tarvetta.
    - Vanhenevan väestön Suomessa olisi nyt hyödynnettävä osaavaan, koulutettuun ja moniammatillisen henkilökunnan merkitystä vanhustyössä. Vanhustyöhön koulutetaan monia eri osaajia, joiden yhteispanos mahdollistaa asiakaslähtöisen ja moniammatillisen yhteistyön.
    - Maan edellisen hallituksen käynnistämä kärkihanke on keskittynyt kotona asuviin ikäihmisiin ja hoitopaikkojen määrää on vähennetty. Suuret ikäpolvet vanhenevat ja kotona asuu yhä huonokuntoisempia vanhuksia, joiden hoidon ja palveluiden tarve on yhä suurempi. Kotihoitoon on lisättävä pikaisesti resursseja ennen kuin siellä jo työtä tekevät väsyvät lopullisesti ja lähtevät.  
    Lähde: Geronomiliiton tiedote

    Hoitajat.net
    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer selvitti vammaistyössä työskentelevien jäsentensä kokemuksia ja alan erityispiirteitä. Selvityksestä käy ilmi, että vammaispalveluissa työskentelee huomattavan paljon työntekijöitä, joilla ei ole sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutusta. Kouluttamattomia on määräaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa 37 prosentilla työpaikoista. Jopa 19 prosentilla työpaikoista kouluttamattomat osallistuvat lääkehoitoon.
    Vastaajista 80 prosenttia koki työn henkisen kuormittumisen lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Syitä kuormituksen lisääntymiselle olivat muun muassa väkivallan uhka, liian alhainen hoitajamitoitus, eettinen kuormitus sekä riittämättömyyden tunne.
    Riittämätön hoitajamitoitus lisää väkivallan uhkaa
    Väkivalta ja sen uhka on vammaistyössä huomattavan suurta. Vastaajista yli kolme neljäsosaa (78 %) oli kokenut työssään väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2014 tehdyssä SuPerin vammaistyön selvityksessä vastaava luku oli 72 prosenttia. Asiaan ei siten ole puututtu, vaikka se on ollut tiedossa ja työnantajan velvollisuudet on määritelty laissa. Koetusta väkivallasta 85 prosenttia oli fyysistä väkivaltaa ja tekijänä 95 prosentissa tapauksista asiakas.
    Yksin työskentely lisää väkivallan uhkaa työpaikoilla. Uhasta huolimatta 28 prosenttia vastaajista työskenteli yksin päivittäin tai viikoittain.
    Vastaajat kokivat riittämättömän hoitajamitoituksen lisäävän väkivallan uhkaa työpaikoilla, kun odotusajat ovat pitkiä eikä yksilöllistä ohjausta ja hoivaa ole mahdollista antaa. Väkivaltaa ja sen uhkaa ei voi sivuttaa vammaistyössä, mutta siitä huolimatta siihen ei ole puututtu asianmukaisella tavalla, vaikka työturvallisuuslaki sitä edellyttää.

    Tukityöt vievät aikaa hoitotyöltä
    Tukitöitä tekevää henkilökuntaa kuten siistijöitä ja keittiötyöntekijöitä on viime vuosina vähennetty ja tehtäviä on siirretty hoitohenkilökunnalle. Vastaajista 85 prosenttia kertoi tekevänsä päivittäin varsinaisen hoito- ja ohjaustyön lisäksi tukitöitä kuten siivoamista ja pyykinpesua, jotka eivät ole asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyviä ohjaustehtäviä. Tukityöt ovat pois varsinaisesta hoitotyöstä, ja vain 22 prosentilla työpaikoista hoitajien tekemä tukityö on huomioitu hoitajamitoituksessa.
    Vammaisten henkilöiden oikeuksien on toteuduttava nykyistä paremmin
    Vastaajista 41 prosenttia kertoi asiakkaille järjestettävän osallistavaa toimintaa viikoittain tai harvemmin, mikä on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. 
    Selvityksen avovastauksista käy ilmi, ettei osallisuutta edistävää toimintaa ole mahdollista järjestää riittämättömän hoitajamitoituksen vuoksi.
    Vammaistyössä parasta ovat asiakkaat
    Työskentely vammaistyössä edellyttää vahvaa ammattitaitoa sekä etiikkaa ja rohkeutta käyttää omaa persoonaa työvälineenä.
    Parasta vammaistyössä vastaajien mielestä on ehdottomasti asiakkaat ja kohtaamisten aitous, mikä kuvaa vammaistyöntekijöiden vahvaa ammattietiikkaa. Asiakkaan arjessa mukana oleminen ja kokemus asiakkaan elämänlaadun parantamisesta koettiin merkityksellisinä. Merkityksellisenä koettiin myös työtoverit sekä työn vaihtelevuus ja monipuolisuus. Vammaistyön ammattilaiset toivovat alalle sen ansaitsemaa arvostusta sekä lisää koulutettuja hoitajia.
    Kyselyyn vastasi 721 vammaispalveluissa työskentelevää SuPerin jäsentä. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2019. 
    Lue koko selvitys verkosta

    Hoitajat.net
    Ensihoitopalvelussa pitäisi kehittää sairaanhoitopiirien ohjeistusta, matkakorvausjärjestelmää ja resurssisuunnittelua, jotta kiireelliset ensihoitotehtävät voitaisiin hoitaa tehokkaammin.
    Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut ensihoitopalvelun ohjauksen toimivuutta. Ensihoito tarkoittaa äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa ja tarvittaessa potilaan kuljettamista jatkohoitoon.
    Ensihoitoon ohjautuu nykymuodossa paljon kiireettömiä tehtäviä, jotka olisi järkevä hoitaa toisin. Tällaiset tehtävät kuormittavat turhaan ensihoidon resursseja.
    Sairaanhoitopiirien hätäkeskuksille antamat ohjeet vaikuttavat suuresti siihen, kuinka kiireelliseksi ja resursseja vaativaksi hätäkeskuspäivystäjä arvioi hälytystehtävän. Nämä ohjeet ovat paikallisia ja poikkeavat toisistaan, ja osa niistä on liian yksityiskohtaisia käsiteltäviksi kiireisissä tilanteissa. Ohjeet aiheuttavat myös tulkintaongelmia ja voivat ohjata käyttämään ensihoitoa tilanteissa, joissa sitä ei tarvita.
    – Jotta resurssit saataisiin paremmin käyttöön, on sairaanhoitopiirien hätäkeskuksille antamaa ohjeistusta selkiytettävä ja yhtenäistettävä, painottaa VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Nina Martikka.
    Ensihoidon matkakorvausjärjestelmässäkin on kehitettävää. Sairaanhoitopiirit kustantavat kaksi kolmasosaa ensihoidon kustannuksista, ja kolmasosa koostuu Kelan matkakorvauksista. Ensihoidon järjestäminen siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille vuonna 2013, mutta korvausjärjestelmää ei tällöin uudistettu. Nykyistä korvausjärjestelmää pidetään vanhentuneena ja kehittämisen esteenä, koska se luo toimijoille epäterveet kannusteet.
    Ensihoitopalvelun rahoitus on monikanavaista ja sairaanhoitopiirien yhteinen tietojärjestelmä ja tilastot puuttuvat, mikä vaikeuttaa resurssien hahmottamista. Ensihoidon hoitoketjun kokonaisaikaa ei voida tällä hetkellä mitata riittävällä tarkkuudella. Yhteisen tietovarannon ja mittareiden puuttuminen vaikeuttaa ensihoidon resurssisuunnittelua ja kokonaiskuvan hahmottamista.
    – Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansaneläkelaitoksen tulisi jatkaa matkakorvausjärjestelmän uudistamistyötä, jotta järjestelmä kannustaa käyttämään ensihoitopalvelun resursseja tehokkaammin, sanoo Martikka.
    Nykyinen palvelujen keskittäminen, väestön ikääntyminen ja sitä kautta palvelutarpeiden muutokset lisäävät ensihoidon tarvetta.
    Tutustu julkaisuun: Ohjauksen vaikutus ensihoitopalvelun toimivuuteen

    Hoitajat.net
    Oululaiset signaalitutkijat ovat kehittäneet kännykkään sovelluksen, jolla pystytään mittaamaan hengityksen ahtautumista. Tulokset voivat ohjata selvittämään onko kyse hengityssairaudesta. Tulevaisuudessa keksintö voi myös toimia astmaatikkojen ja allergikkojen apuna etä- ja itsehoidossa. Kännykällä tehtävä mittaus on helppo, nopea ja edullinen vaihtoehto kalliille sairaalatutkimuksille.
    Mobiili hengitysmittaustyökalu hyödyntää älypuhelimen jo olemassa olevia antureita ja mittausteknologiaa. Varsinainen innovaatio on kännykkään kehitetty sovellus, joka kerää ja analysoi hengityssignaaleja. Mittaustapahtumassa rintakehän liikkeet paljastavat hengityksen raskauden ja onko ongelma ylä- vai alahengitysteissä. Tieto on tärkeä hoidon kohdentamisen kannalta.
    Oulun yliopiston lääketieteellisen tekniikan professori Tapio Seppäsen mukaan hengityssignaalin analyysi perustuu signaalin mittausmuodon tulkintaan tekoälyä hyödyntäen. Toisin sanoen ohjelmalle on opetettu matemaattisten mallien avulla, kuinka hengitystapahtumasta on löydettävissä epänormaaleja, hengityksen ahtautumisesta kertovia signaalin muotoja.
    Fysiologisten signaalien analyysiryhmän johtaja, professori Tapio Seppänen on tutkinut ryhmänsä kanssa hengitysaaltojen signaaleja jo 1990-luvulta lähtien. ”Hengitystyön mittariksi” nimetyn työkalun kehittämisessä ovat olleet mukana myös Oulun yliopiston lääketieteen professori Olli-Pekka-Alhosekä tutkijat Tiina Seppänen ja Niina Palmu Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnasta.
    Data ohjaa lääkitsemään oikein
    Hengitystyön mittari on kätevä menetelmä hoidon vaikuttavuuden arviointiin ja kotiseurantaan. Mittauksia voi tehdä monta kertaa päivässä ja eri tilanteissa, sisällä ja ulkona. Jatkuva data parantaa mittauksen luotettavuutta ja kertoo kuinka hyvin esimerkiksi astmaatikon lääkevaste toimii.
    Hengitystyön mittari on todettu luotettavaksi Seinäjoen sairaalassa tehdyissä potilastestauksissa. Kliiniset testaukset jatkuvat edelleen. Jatkokehitystyön kohteena on lisäksi mittaustyökalun opastavuus eli laitteen tulee kertoa, tuliko mittaus tehtyä oikein.
    Tutkijat toivovat saavansa mittaustyökalun kaupallisille markkinoille muutaman vuoden kuluttua. Mittarista on jätetty maailmanlaajuinen patenttihakemus.

    Hoitajat.net
    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii tarkennuksia hallitusohjelmaan. Ohjelmassa on luvatun mukaisesti kirjaus siitä, että vanhustenhoidon vähimmäishenkilöstömitoitus nostetaan tasolle 0,7. SuPerin mukaan ongelma on, että kirjaus on liian väljä eli siinä puhutaan hoivahenkilöstöstä eikä hoitohenkilöstöstä. Tämä on tarkoittanut liiton mukaan sitä, että jopa talonmies on saatettu lukea mitoitukseen osallistuttuaan hoivatyöhön.
    SuPer edellyttää, että 0,7:n vähimmäismitoitukseen lasketaan vain koulutettu hoitohenkilöstö. 
    Hoitajamitoituksen nostamisessa on puhuttu siirtymäajasta. Julkisuudessa on tuotu esiin, että hoitajamitoituksen korjaus tapahtuisi käytännössä vasta seuraavalla hallituskaudella. Tämä on aivan liian myöhäinen ajankohta.
    – Olemme jo nyt tilanteessa, jossa potilas- ja asiakasturvallisuus sekä myös työturvallisuus ovat vaarantuneet merkittävästi, puheenjohtaja Paavola muistuttaa.
    – Siirtymäaikoihin ei missään nimessä ole varaa.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...