Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    HUSissa on käynnissä useita toimenpiteitä, jotta henkilöstön riittävyys koronaviruspotilaiden hoitamiseksi voidaan varmistaa. Henkilökuntaa koulutetaan tehohoidon tehtäviin sekä rekrytoidaan aktiivisesti. HUS rekrytoi lisää henkilökuntaa ottamalla muun muassa yhteyttä eläköityneisiin  työntekijöihin, kertoo sairaanhoitopiiri tiedotteessaan. 
    Haussa on hoitohenkilöstöä, joilla on kokemusta tehohoidosta, leikkaussalihoidosta tai infektiopotilaiden hoidosta. Näiden alojen osaajat voivat myös itse hakeutua töihin HUSiin lähettämällä sähköpostia osoitteeseen rekrytointi(at)hus.fi. Viestin aiheeksi kirjoitetaan “Lisäresurssi”. 
    HUSin mukaan henkilöstötilanne on tällä hetkellä hyvä, eikä koronavirukseen sairastuneiden tai karanteenissa olevien altistuneiden työntekijöiden määrä näy vielä nousuna koko henkilöstön poissaoloprosentissa. Tehohoidon ja muiden kriittisten toimintojen turvaamiseksi on kuitenkin ryhdytty moniin toimenpiteisiin, jotta riittävä henkilöstökapasiteetti voidaan varmistaa. 
    Kiireettömän hoidon suunniteltu vähentäminen tulee vapauttamaan jatkossa henkilökuntaa muihin tehtäviin. Niinpä HUSissa on jo aloitettu leikkaussalihoitajien ja lääkärien koulutus tehovalvonnan tehtäviin. Vuodeosastojen henkilökunta saa myös lisäkoulutusta. Myös hallinnollisissa tehtävissä työskenteleviä terveydenhuollon koulutuksen omaavia henkilöitä on siirtynyt auttamaan potilashoidossa.
    Sijaisten palkkaamista on helpotettu ja tarvittaessa voidaan henkilöstöä myös siirtää sisäisesti eri yksiköiden välillä sinne missä tarve on suurin. HUS on myös kartoittamassa opintojensa loppuvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden valmiuksia ja halukkuutta tulla töihin. Myös lääketieteen opiskelijoiden rekrytointia pohditaan. 

    Hoitajat.net
    Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut työpaikoille ohjeet, miten arvioidaan riskit niiden henkilöiden osalta, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille.
    Työnantajan on koronavirusepidemian aikana arvioitava, onko riski saada koronavirustartunta työssä kohonnut muuhun väestöön verrattuna. Riskin arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi lähikontaktien määrä ja kesto sekä suojautumisen mahdollisuus. 
    Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet työntekijöille, jotka ovat alttiita koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin vakavammille muodoille PDF 460kB Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt ryhmät, jotka ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion. Ryhmiin luetaan ikääntyneiden lisäksi henkilöt, joilla on sellainen vakava perussairaus, joka merkittävästi huonontaa keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.
    Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät (THL)

    Hoitajat.net
    Noin 11 300 ihmisen arvioidaan tarvitsevan Suomessa sairaalahoitoa uuden koronaviruksen vuoksi. Heistä tehohoitoa tarvitsee 3 600 potilasta. Arvio perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Turun yliopiston yhdessä tekemään mallinnukseen.
    Epidemian huipun aikana yhtä aikaa sairaalahoidossa olisi arvion mukaan hiukan yli 900 potilasta, joista tehohoidossa 280. Mallia päivitetään jatkuvasti.
    Ennusteet tarkentuvat, kun uutta tietoa saadaan
    On edelleen epäselvää, mikä on uuden koronaviruksen luontainen leviämiskyky ja tartuttavuus.
    – Esimerkiksi Italian Lombardiassa on arvioitu, että tartuttavuusluku (R0) ennen rajaamistoimia oli hieman yli 3.  Olemme ottaneet tämän huomioon ja tuottaneet kaksi skenaariota, joissa toisessa R0=1,6 ja toisessa R0=1,8., kertoo professori Kari Auranen.
    – Näistä vakavamman skenaarion (R0=1,8) mukaan koronaviruksen takia sairaalahoitoa tarvitsisi epidemian aikana 15 500 potilasta, joista tehohoitoa 5 000. Tässä tapauksessa epidemian huipun aikana teho-osastoilla hoidettaisiin enimmillään yhtä aikaa arviolta 500 potilasta, Auranen jatkaa.
    – Ennusteet tarkentuvat, kun voimme käyttää Euroopasta saatuja tietoja. Mallissa on otettu huomioon tehohoitoa tarvitsevien potilaiden ikäjakauma Ranskasta, sanoo ylilääkäri Tuija Leino.
    THL:n tiedossa ei ole, että työikäisten henkilöiden tautitapausten vakavuus olisi Euroopassa merkittävästi noussut.
    Mallinnuksessa sairaala- ja tehohoidon tarve on ennustettu epidemian 18 huippuviikolle, joista 9 viikkoa on ennen epidemian huippua ja 9 viikkoa huipun jälkeen. Epidemian pituudeksi arvioidaan nykyisillä tiedoilla 4-6 kuukautta. Eri alueilla epidemia voi olla eri vaiheissa, joten ennusteita ei voi epidemian huipun ajoituksen osalta aivan suoraan tulkita koko maata koskeviksi. Mallia päivitetään, kun uutta tietoa saadaan.
    Mallissa on oletettu, että sairaalaan päätyvä tartunnan saanut henkilö joutuu sairaalaan keskimäärin 10 päivän kuluttua tartunnasta. Sairaalajakson keskimääräiseksi pituudeksi on mallinnuksessa oletettu kahdeksan päivää. Tehohoitoon joutuvan potilaan oletetaan keskimäärin tarvitsevan sekä kahdeksan päivää sairaalahoitoa että kahdeksan päivää tehohoitoa. Mallissa on huomioitu, että osalla sairaalahoitojakso on vielä pidempi.
    Lähde: THL


    Hoitajat.net
    Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt 23.3.2020, että valitsevissa koronaviruspandemiaan liittyvissä poikkeusoloissa on perusteltua ottaa käyttöön valtion varmuusvarastoissa olevat lääkintämateriaalit ja suojavälineet.
    Tällä toimenpiteellä valtio haluaa varmistaa, että suojavarusteet riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten suojaamiseen koko maassa myös epidemiatilanteen pahentuessa. 
    Suojavarusteilla tarkoitetaan ensisijaisesti infektiopotilaita hoitavien ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettuja suojaimia, kuten esim. kasvosuojia, hengityssuojaimia, leikkausmaskeja, suojatakkeja jne. Näitä on varastoissa sekä alueilla että valmiusvarastoissa.
    Huoltovarmuuskeskus jakaa suojavarusteita viiden erityisvastuualueen kautta 
    Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Huoltovarmuuskeskusta (HVK) hajauttamaan lääkintämateriaalia ja suojavälineitä viidelle yliopistolliselle sairaanhoitopiirille. Ne koordinoivat materiaalin hajautuksen ja käytön tarveharkintaan perustuen omalla erityisvastuualueellaan sairaanhoitopiirien sekä kuntien tai kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön.
    Ensimmäisessä vaiheessa kukin yliopistollinen erityisvastuualue (erva) saa väestöpohjaansa suhteutetun määrän suojamateriaaleja. Jatkossa sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätökset materiaalin jakamisesta tarveharkintaan perustuen. 
    Suomessa varautuminen on hyvällä tasolla
    Suomessa on varauduttu koronavirusepidemian varalta, ja koronapotilaiden tutkimukseen ja hoitoon tarvittavia suojaimia on hyvä määrä. Ne eivät ole loppumassa. Sairaanhoitopiirien valmiussuunnitelmien mukaisesti eri toimijoilla on olemassa perusvarastot. Suojavarusteita on koko maassa, mutta niitä voidaan siirtää tarvittaessa sellaiselle alueelle, jossa tautitapauksia on muita alueita enemmän.
    Suomessa on tehty myös muuta materiaalista varautumista, ja joitakin koronapotilaiden pitkittyneessä hoidossa tarpeellisia sairaalalääkkeitä on hankittu normaalia enemmän. 
    Suomessa on uusien varusteiden lisäksi olemassa hyvissä olosuhteissa varmuusvarastoissa säilytettyjä ja VTT:n helmikuussa 2020 toimiviksi testaamia suojaimia, jotka ovat pakkausmerkinnöiltään vanhentuneita. 
    Varmuusvarastoja täydennetään koko ajan 
    Samaan aikaan, kun varmuusvarastosta aletaan jakaa suojavarusteita viidelle alueelle, ryhdytään HVK:n varastoja täydentämään. 
    Koronavirustartunnalta suojautumiseen tarvittavia suojavarusteita on tällä hetkellä kansainvälisillä markkinoilla saatavilla monta eri kanavaa pitkin. Lisäksi parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia käynnistää joidenkin suojatarvikkeiden tuotanto Suomessa. 
    Suomi liittyy ensi tilassa EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan komission välillä tehtyyn sopimukseen lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinnasta. Sopimus on keino toteuttaa siihen liittyneiden jäsenvaltioiden yhteisiä välineiden ja lääkeaineiden sekä muiden lääketieteellisten vastatoimien hankintoja. 
    Suojainten käyttöä seurataan riittävyyden varmistamiseksi
    Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa suojainten kulutusta yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen ja yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Suojainten riittävyydestä huolehditaan muun muassa lisäämällä ohjeistusta ja kontrollia suojavälineiden käytöstä. 
    Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat siitä, että niillä on ajantasainen tieto kulutetuista ja tarvittavista lääkintämateriaaleista ja suojavälineistä omalla erityisvastuualueellaan. 
    Suojaimia käytettävä tarpeeseen – ei varmuuden vuoksi
    Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa, että kaikkien sosiaali- ja terveysalan toimijoiden on noudatettava annettuja kansallisia ohjeita suojainten tarkoituksenmukaisesta käytöstä. 
    Terveyden- ja sosiaalihuollon hoito- ja hoivatehtävissä (esimerkiksi ensihoito, sairaalat, terveyskeskukset, pitkäaikaishoidon ja hoivan toimintayksiköt, kotisairaanhoito) henkilökunnan pitää käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta ja suojakäsineitä, kun he hoitavat hengitystieinfektioon sairastuneita potilaita. Muita potilaita tai asiakkaita hoidettaessa riittää, että huolehtii hyvästä käsihygieniasta. Kotihoidossa työskentelevien on käytettävä suu-nenäsuojusta asiakkaan suojaamiseksi mahdolliselta henkilökunnan kantamalta taudilta.
    Laboratorioille on omat ohjeet koronaepäilypotilaiden näytteenotosta.
    Ministeriö muistuttaa, että yksityisten toimijoiden on pidettävä omavastuun mukaisesti huoli siitä, että niillä on varastoissaan riittävästi suojavarusteita ja että varastoja myös täydennetään.
    Lähde: STM
    Lisätietoja: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön henkilösuojainten käyttö, ohje 24.3.2020 PDF 

    Hoitajat.net
    Koronaviruksen leviäminen on herättänyt huolta hengityksensuojainten riittävyydestä Suomessa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kiertää ohjeita maskin ompelemiseen sekä ideoita viranomaisten auttamiseksi. Muotiala varoittaa omatekoisten hengityssuojainten puutteista tiedotteessaan.
    –  Ihmisillä on vilpitön halu auttaa, ja on hienoa, miten vaikea aika hitsaa suomalaisia yhteen. Tässä on kuitenkin painettava hiukan jarrua, koska hengityksensuojaimille on tiukat vaatimukset ja standardit. Mikä tahansa maski ei yleensä suojaa viruksilta, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.
    – Huoli tässä on, että ihmiset alkavat käyttää itse tekemiään suojuksia ja tuudittautuvat väärään turvallisuudentunteeseen. Itse tehty kangasmaski ei välttämättä suojaa lainkaan kantajaansa tai ympärillä olevia ihmisiä koronavirukselta. Suurimmilta pärskeiltä sen avulla toki voi välttyä, kuten myös huivia käyttämällä tai hihaan yskäisemällä, Auvinen sanoo.
    Mahdollisuuksia valmistaa selvitetään
    Toistaiseksi Suomessa suojavarusteet ovat riittäneet. Huoltovarmuuskeskus on avannut varastonsa terveydenhuollon ja viranomaisten käyttöön.
    Suomen Tekstiili & Muoti selvittää parhaillaan jäsenyritystensä kanssa suojainten valmistamisen tarvetta ja mahdollisuuksia Suomessa.
    – Haluamme varmistaa sen, että suojavarusteita on jatkossakin tarjolla. Ompelukapasiteettia Suomesta löytyy. Haastavampaa on se, valmistetaanko Suomessa sellaista kuitukangasmateriaalia, joka sopii hengityksensuojaimiin. Suomessa on kuitukangasteollisuutta, mutta ensin on varmistettava, että sen tuottama materiaali sopii myös kasvoille sijoitettavaan henkilönsuojaimeen, Anna-Kaisa Auvinen kertoo.
    Lue lisää Hengityksensuojaimien tulee olla vaatimusten mukaisia


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




  • Hoitajat.net

    Osallistu keskusteluun

×
×
  • Create New...