Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Suomalaiset sairaanhoitajaopiskelijat eivät vielä ensimmäisenä opiskeluvuotenaan koe juurikaan stressiä opintoihin kuuluvassa käytännön harjoittelussa. Toisen vuoden opiskelijoilla stressiä on  jonkin verran, osoitti Master of Public Health Hanish Bhurtunin väitöstutkimus.
    Bhurtun on koulutukseltaan myös sairaanhoitaja. Hän jatkokehitti väitöstutkimuksessaan stressimittaria, jolla voidaan luotettavasti mitata sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemaa stressiä kliinisen harjoittelun aikana. Mittarin osa-alueita ovat tiedon ja kliinisten taitojen puute, työkuorma ja kliiniset harjoitteluympäristöt, opettajat ja hoitohenkilökunta sekä potilaiden hoitaminen. 
    Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat stressiä pääasiassa ammatillisten tietojen ja taitojen puutteen, harjoitteluun liittyvien tehtävien ja työkuorman sekä harjoitteluympäristön vuoksi. Opiskelijat selviytyivät stressistä pääasiassa tunneperäisten menetelmien avulla, kuten katsomalla televisiota ja nukkumalla pidempään. Stressin hallintakeinoissa oli havaittavissa joitakin eroja ensimmäisen ja toisen vuoden aikana.
    Tutkimuksen tulokset ovat hyödyksi hoitotyön opettajille, harjoittelun ohjaajille ja hoitohenkilökunnalle, jotka voivat valmistaa opiskelijoita etukäteen harjoitteluun liittyvään stressiin ja sen hallintaan. Huomioimalla tutkimuksen tuottamaa tietoa hoitotyön opetuksessa voidaan lievittää opiskelijoiden stressiä ja siten helpottaa heidän oppimistaan harjoittelun aikana.
    Väitöskirja verkossa https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-3474-1/

    Hoitajat.net
    Lähes kaikki ensihoidossa työskentelevät ovat kokeneet kerran tai useammin väkivaltaa tai sen uhkaa. Väkivallan kokemukset ovat lisääntyneet kahden vuoden takaisesta. Sanallinen uhkailu ja uhkaava käytös on lähes jokapäiväistä. Väkivaltatilanteet ovat yhä yleisempiä ja ne ovat myös raaistuneet. Asiaa selvitettiin alan liittojen kyselyssä. Lähes 40 % vastaajista oli saanut tappouhkauksia. 
    Väkivaltatilanteista ilmoitetaan aiempaa useammin. Poikkeamailmoitusten tekeminen väkivaltatilanteista oli kyselyn mukaan lisääntynyt merkittävästi, mikä on myönteistä. Ilmoituksen oli tehnyt nyt noin puolet vastaajista, joille se oli mahdollista. Kaksi vuotta aiemmin ilmoituksen oli tehnyt vain noin joka viides.
    – Ongelmallista on, että niiden tekijät kokevat, ettei se johda mihinkään. Työnantajalla pitää olla keinot puuttua ilmenneeseen väkivaltaan tai sen uhkaan ja tehdä tarvittaessa asiasta rikosilmoitus, todetaan liittojen kannaotossa.
    Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneen ensihoitajan asian saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi edellyttää rikosilmoituksen tekemistä. Vaikka poikkeamailmoituksia oli tehty aiempaa selvästi enemmän, rikosilmoitusten tekeminen oli kuitenkin kyselyn mukaan vähentynyt vuodesta 2018. Järjestöjen mukaan tämä kertoo turhautumisesta siihen, että rangaistukset työtehtävissä kohdatusta väkivallasta ovat erittäin lieviä. Vastaajista 91 % toivoi parempaa oikeusturvaa.
    Alan järjestöt ovat vedonneet ensihoitopalveluissa työskentelevien terveydenhuollon ja pelastusalan ammattihenkilöiden työturvallisuuden parantamiseksi pitkään. Järjestöt vaativat, että poliittinen päättäjä ottaa tilanteen vihdoin vakavasti ja ryhtyy konkreettisiin toimiin. 
    Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry, Suomen Ensihoitoalan Liitto SEHL ry, Suomen Pelastusalan Ammattilaiset SPAL ry ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL ry toteuttivat helmikuussa laajan Ensihoitoalan väkivalta -kyselyn. Vastaajia oli kaikkiaan 1 939. 
    Lisätietoa
    Ensihoitoalan työturvallisuus -kannanotto
    Työturvallisuus ensihoitotyössä - väkivaltakyselyn päätulokset

    Hoitajat.net
    Kelloja siirretään taas talviaikaan 25.10.2020. Talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunti taaksepäin klo 04:00 -> 03:00. Siirto tapahtuu siis lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
    Yövuorosta tulee tuntia pidempi, työaika lasketaan todellisten tuntien mukaan. Lisät maksetaan kello kolmen ja neljän väliseltä ajalta kahteen kertaan, koska tuo tunti on työskennelty kahteen kertaan. Palkanlaskennassa siirto huomioidaan yleensä automaattisesti.
    Puhelimet ja muut laitteet siirtävät itse itsensä yön aikana vastaamaan uutta aikaa, mutta asia kannattaa varmistaa aamusella.

    Hoitajat.net
    Uusi robottiohjausjärjestelmä on pienikokoisempi, voimakkaampi ja nopeampi kuin edellisen sukupolven laitteisto.
    – Tämä on merkittävä etu aiempaan verrattuna, sanoo HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksen rytmikardiologian ylilääkäri Pekka Raatikainen Stereotaxis Oy:n Genesis -laitteesta.
    Katetriablaatiohoito on toimenpide, jossa rytmihäiriötä aiheuttava rakenne poistetaan verisuonten kautta sydämeen viedyn hoitokatetrin avulla. Magneettinavigointi mahdollistaa rytmihäiriöiden hoidossa käytettävän katetrin tarkan ohjaamisen tietokoneen hiirellä toimenpidesalin ulkopuolelta.
    Magneettinavigoinnista suuri etu vaikeiden rytmihäiriöiden hoidossa
    Magneettinavigoinnissa käytettävä hoitokatetri on erittäin pehmeä ja magneettikentän avulla sitä voidaan ohjata tarkasti myös kohteisiin, joita tavanomaisella käsin ohjattavalla hoitokatetrilla ei tavoiteta. Erityisen suuri etu magneettinavigoinnista on vaikeiden rytmihäiriöiden, kuten eteisvärinän, henkeä uhkaavien kammioperäisten rytmihäiriöiden ja synnynnäisiin sydänvikoihin liittyvien rytmihäiriöiden hoidossa.
    Magneettinavigointi mahdollistaa myös toimenpiteiden tekemisen etänä. Tästä hyvä esimerkki on HUSin lääkäreiden noin vuosi sitten tekemä toimenpide, jossa hoitokatetria ohjaava lääkäri oli lääketieteellisessä kongressissa yli 6000 kilometrin päässä Dubaissa.
    Sydän- ja keuhkokeskus rytmihäiriöiden hoidossa edelläkävijä
    HUSissa magneettinavigointia on käytetty menestyksekkäästi vaikeiden rytmihäiriöiden hoidossa jo yli 10 vuoden ajan.
    – Nyt käyttöön otettu uusi teknologia tarjoaa meille ainutlaatuisen edun useisiin muihin keskuksiin verrattuna. Uusien laitteiden myötä voimme tarjota entistä parempaa hoitoa yhä laajenevalle joukolle rytmihäiriöpotilaita, Sydän- ja keuhkokeskuksen toimialajohtaja Antti Vento kertoo.

    Hoitajat.net
    Tampereen Ilveksen maalivahti Ville Kolppanen on teettänyt itselleen uuden maskin. Upeaa maskia koristaa supersankariksi taiteiltu hoitaja.
    – Näinä erikoisina aikoina on hyvä muistaa ketkä pitävät meidän terveydestä huolta, sanoo Kolppanen.
    Jos tviitti ei näy, avaa se tästä.
    Lue myös: Suomalaista graffititaidetta todellisten sankarien kunniaksi


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...