Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    STTK on teettänyt kyselyn väkivallasta ja sen uhasta työpaikoilla (06/2019). Sen perusteella fyysinen väkivalta, sen uhka ja henkinen väkivalta työpaikoilla on häkellyttävän yleistä.
    Noin joka kolmannella työpaikalla (31 %) on esiintynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi on joutunut noin joka viides (22 %) vastaaja. Enemmistö on kokenut väkivaltaa asiakkaiden taholta. Naiset ovat kokeneet sitä tuplasti miehiin verrattuna. Erityisen yleistä väkivalta on sosiaali- ja terveys- sekä koulutusalalla. Teollisuudessa sitä kokee muiden työntekijöiden taholta noin joka kymmenes (9 %).

    Henkisen väkivallan kohteeksi työssään on viimeisen kolmen vuoden aikana joutunut yli kolmannes vastaajista (37 %). Tätä on tapahtunut niin asiakkaiden, esimiehen, johdon kuin muiden työntekijöiden taholta. Asiakkaiden taholta naiset ovat joutuneet lähes kaksi kertaa miehiä enemmän henkisen väkivallan kohteeksi.

    Väkivalta on ollut esimerkiksi huutamista tai haukkumista, fyysisellä väkivallalla uhkailua tai väkivallantekoja, tiedon pimittämistä ja väärien tietojen levittämistä sekä osaamisen vähättelyä. Vastaajien mielestä väkivaltaa tai sen uhkaa pitäisi ehkäistä muun muassa laatimalla toimintaohjeet työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, johtamista ja esimiestyötä parantamalla sekä sopimalla työpaikkakiusaamiseen nollatoleranssi. Myös ennakoivaa arviointia työpaikan väkivaltariskien osalta pidetään tärkeänä.

    Yhdenkään ei pitäisi joutua väkivallan tai sen uhan kohteeksi työpaikallaan. Ei asiakkaiden, työkavereiden, esimiesten eikä johdon toimesta.
    - Henkilökohtaista koskemattomuutta on kunnioitettava sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia parannettava kaikilla työpaikoilla. Työpaikkojen turvallisuutta on lisättävä niin, että jokaisella on oikeus turvalliseen työntekoon ja työympäristöön. Tämä edellyttää ilmeistä tarvetta parantaa johtamista ja esimiestyötä, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo.

    STTK yhdessä jäsenliittojensa kanssa haastaa kaikki suomalaiset työpaikat mukaan tekemään työelämästä turvallista ja fyysisesti ja henkisesti väkivallatonta. Näin parannetaan myös tuottavuutta ja vähennetään sairauspoissaoloja.

    - Jokaisella on oikeus turvalliseen työpaikkaan. Kaikilla työpaikoilla tulisi panostaa ennaltaehkäisyyn ja laatia selkeät pelisäännöt väkivallan tai sen uhan varalta. Tilanteiden tunnistaminen, raportointi, prosessien kehittäminen ja tilanteiden jälkihoito on tärkeää. Työnantajalle on asetettava velvoite avustaa fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutunutta työntekijää prosesseissa. Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän osalta on oltava nollatoleranssi kaikilla työpaikoilla. Myös asiakkailta on tätä edellytettävä, Murto korostaa.
    Kysely henkisestä ja fyysisestä väkivallasta ja sen uhasta työpaikoilla

    Hoitajat.net
    Lähes puolet sairaanhoitajien koulutuksesta on harjoittelua terveysalan organisaatioissa potilastyötä tekevien sairaanhoitajien ohjauksessa. Sairaanhoitajat ovat siis merkittävässä asemassa opiskelijoiden osaamisen ja ammatillisuuden kehittymisessä. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sairaanhoitajat arvioivat yleisesti opiskelijaohjausosaamisensa tyydyttävälle tai hyvälle tasolle.
    Suomessa ohjaajana voi toimia ilman ohjaajakoulutusta, toisin kuin esim. Englannissa, jossa vuoden työkokemus ja suoritettu ohjaajakoulutus ovat pakollisia. Laadukkaalla opiskelijoiden ohjauksella voidaan vaikuttaa ammattitaitoisten sairaanhoitajien valmistumiseen ja ammatissa pysymiseen.
    Väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaista osaamista sairaanhoitajat tarvitsevat ohjatessaan opiskelijoita yliopistosairaalassa toteutetussa harjoittelussa. Lisäksi selvitettiin monimuoto-opintoina toteutetun ohjaajakoulutuksen vaikutuksia sairaanhoitajien osaamiseen.
    Tulokset osoittivat, että sairaanhoitajien motivaatio ohjata opiskelijoita oli tyydyttävää. He eivät tunteneet opiskelijoiden ohjauskäytäntöjä riittävästi. Kehitettävää oli myös opiskelijan oppimisprosessin tukemisessa ja opiskelijan tavoitteellisessa ohjaamisessa. Heikointa sairaanhoitajien osaaminen oli opiskelijalähtöisen arvioinnin osalla. Sairaanhoitajat osasivat hyvin tunnistaa opiskelijan ohjaustarpeen, keskustella vastavuoroisesti opiskelijan kanssa sekä antaa kehittävää palautetta opiskelijalle. Sairaanhoitajille toteutetulla ohjaajakoulutuksella voitiin kehittää sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamista.
    Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa terveysalan perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen sekä ohjaajakoulutuksen kehittämiseen. Kehittämällä sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamista opiskelijat saavat parempaa ohjausta ja heidän osaamisensa hoitotyössä kehittyy, minkä myötä potilasturvallisuus paranee sekä potilaat saavat parempaa hoitoa. Tuloksilla voidaan myös lisätä hoitotyön johtajien, ammattilaisten ja opettajien tietoisuutta opiskelijaohjausosaamisesta.
    Väitöskirja

    Hoitajat.net
    SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on tyytymätön valtiovarainministeriön budjettiesitykseen, jossa ei ole varattu riittävästi rahaa hoitajamitoituksen nostamiseen. Luvattu 0,7:n mitoitus vaatii huomattavasti enemmän kuin viisi miljoonaa euroa. Paavola vaatii tiedotteessaan, että vaalilupausten täyttämiseen on löydyttävä asianmukaiset varat.
    Paavolan mukaan tilanne vanhustenhoidossa huononee koko ajan. Viestiä jäsenistöltä sekä omaisilta virtaa SuPerin toimistoon yhä useammin. Huoli hoitajien jaksamisesta ja hoidon laadusta on suuri.
    – Onko oikein, että Suomessa arvostus hoidettavia ja hoitajia kohtaan ei näy missään? puheenjohtaja Paavola kysyy. – Ei ole oikein, että hoitajat tekevät työtään hyvästä sydämestään ja uhraavat jopa oman terveytensä eivätkä hoidettavat saa sitä hyvää hoitoa, jonka yhteiskunta on heille luvannut. Nyt luotetaan liikaa hoitajien jaksamiseen.
    Vanhustenhoidon kriisi ei ole ohi. Samat ongelmat kuin keväällä ovat yhä olemassa. Hoitohenkilökuntaa on aivan liian vähän, niin ympärivuorokautisessa kuin kotihoidossakin. Vanhustenhoitoa on kehitettävä monella saralla, mutta henkilöstömitoitus on saatava kuntoon pikaisesti. Muutoin meillä ei ole hoitajia tekemässä työtä tällä sektorilla. Työntekijöiden loppuun palaminen ei ole vain uhka vaan se on todellisuutta tällä hetkellä. Yhä useampi vaihtaa alaa jaksamisongelmien vuoksi.
    On arvioitu, että hoitajamitoituksen nostaminen tasolle 0,7 vaatii 250 miljoonaa euroa. Suuruusluokaltaan se vastaa kuntaveron nostoa keskimäärin 0,25 prosenttiyksiköllä koko maassa. Tämä ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan valtio on luvannut korvata kunnille hoitajamitoituksen nostamisesta aiheutuvat kulut, muistuttaa Paavola tiedotteessaan.

    Hoitajat.net
    Tutkimukset osoittavat, että terveydenhuoltoalan henkilökunnan tietotaidoissa esiintyy usein puutteita liittyen 12-kytkentäisen EKG:n ottamiseen. Yhdeksi yleisimmistä virhelähteiden aiheuttajista paljastui rintaelektrodien väärä sijoittelu. EKG-rekisteröinti on yksi tärkeimmistä perustutkimuksista sydämen häiriöihin liittyen ja laadukkaan EKG:n ottamisen hallinta on tärkeä osa hoitajan työnkuvaa. 
    Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat Minna Kuikka ja Anna-Reetta Oravainen tarttuivat toimeen ja tekivä opinnäytetyönään tämän opetusvideon 12-kytkentäisestä EKG-rekisteröinnistä.
    Opinnäytetyö: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801231538

    Hoitajat.net
    Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia ensimmäisen asumisvuoden aikana. Vanhusten päivittäisistä toimista suoriutuminen, kävelynopeus ja oikean käden puristusvoima heikkenivät.
    Tutkimuksessa itse arvioitu fyysinen toimintakyky, sosiaalinen ympäristö ja psyykkinen hyvinvointi olivat yhteydessä mitattuihin fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Oulun yliopistosta väittelevän TtM Sinikka Lotvosen tutkimuksessa havaittiin, että kävelynopeus hidastui enemmän niillä asukkailla, jotka kokivat fyysisen toimintakykynsä ja aktiivisuutensa alentuneen, ja heillä, jotka sopeutuivat huonosti palvelutalossa asumiseen.
    Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että palvelutaloon muuttaneiden iäkkäiden henkilöiden fyysinen toimintakyky on heikko. Päivittäisistä toimista suoriutuminen (IADL), kävelynopeus ja oikean käden puristusvoima heikkenivät ensimmäisen asumisvuoden aikana. Asukkaiden itsearvioinnin mukaan ulkona liikkuminen ja arkiaskareista suoriutuminen vaikeutuivat palvelutaloon muuton jälkeen. Toisaalta taas uusi arki palvelutalossa sisälsi enemmän lihaskuntoharjoittelua ja harrastusryhmiin osallistumista kuin aiemmin.
    Tutkimuksessa selvisi, että asukkaiden mahdollisuudet tehdä päätöksiä oman elämänsä asioista vähenivät, mutta turvallisuuden tunne lisääntyi. Asukkaat kokivat voivansa tehdä mitä haluavat, ja tapaavansa riittävästi heille läheisiä ihmisiä palvelutalossa. Kuitenkin haastatelluista asukkaista 35% koki, että heillä ei ole riittävästi mielekästä tekemistä uudessa kodissaan eli palvelutalossa.
    Väitöstutkimuksessa selvitettiin palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia ensimmäisen asumisvuoden aikana. Lisäksi tarkasteltiin itsearvioidun fyysisen toimintakyvyn, sosiaalisen ympäristön ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyttä fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Aineisto kerättiin kotikäyntien aikana 3 ja 12 kuukautta palvelutaloon muuton jälkeen. Ikääntyneitä haastateltiin kyselylomakkeiden avulla ja heidän fyysinen toimintakykynsä mitattiin toimintakykytesteillä.
    Muutto palvelutaloon on ikääntyneelle suuri elämänmuutos, joka aiheuttaa riskin toimintakyvyn heikkenemiselle entisestään. Itsenäiseen kotona asumiseen riittävä fyysinen toimintakyky edellyttää selviytymistä tavallisimmista päivittäisistä toimista, kuten liikkumisesta asuinympäristössä, itsestä huolehtimisesta, ostosten tekemisestä, kauppakassien kantamisesta, tavaroiden nostamisesta ja asioiden hoitamisesta.
    Väestörakenteen muutokseen varautuminen korostuu vanhuspalvelulaissa ja sosiaali- ja terveysministeriön strategioissa. Tavoitteena on toimintakyvyn säilyminen väestön ikääntyessä, ja toimintakykyä tukevien laadukkaiden arviointimenetelmien ja palveluiden saatavuus. Muuttoliike palvelutaloihin lisääntyy väestön vanhenemisen myötä, ja niihin muuttaa ikääntyneitä, jotka eivät enää selviydy entisessä asuinympäristössään toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.
    Aikaisempaa tutkittua tietoa palvelutaloon muuttaneiden fyysisestä toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä uudessa asuinympäristössä on hyvin vähän. Tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden toimintakyvyn arvioimiseen ja tukemiseen tähtäävien käytäntöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja johtamisessa tunnistettaessa ja ennaltaehkäistäessä toimintakyvyn alenemiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen tulokset voivat lisätä hoitotyön johtajien, ammattilaisten ja opiskelijoiden tietoisuutta ja ymmärrystä ikääntyneiden toimintakyvyn arvioinnin, tukemisen ja edistämisen merkityksestä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
    Väitös: Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysinen toimintakyky, sen muutos ja toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät ensimmäisen asumisvuoden aikana


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...