Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Punaisen Ristin kansainvälinen Florence Nightingale -mitali on myönnetty sairaanhoitaja Jorma Jokelalle. Mitali on tunnustus rohkeudesta sekä sitoutumisesta auttamiseen ja sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseen.
    Punaisen Ristin kansainvälisen komitean Florence Nightingale -mitali on korkein sairaanhoitajille myönnettävä tunnustus, jonka saajat osoittavat poikkeuksellista rohkeutta ja omistautumista aseellisen konfliktin tai luonnonkatastrofien uhrien auttamistyöhön. Tänä vuonna tunnustuksen saa 25 ansioitunutta sairaanhoitajaa 18 maasta.
    Sairaanhoitajana vuonna 1979 uransa aloittanut Jorma Jokela on toiminut hoitotyön lisäksi monipuolisesti kouluttajana ja koulutuksen kehittäjänä sekä Suomessa että kansainvälisesti.
    – Ammatillinen kohokohtani oli toimia opetushoitajana ja tiiminvetäjänä kahden Punaisen Ristin sairaalan henkilökunnan koulutus- ja peruskorjausprojektissa Afganistanissa vuonna 2004, Jokela kertoo.
    Tällä hetkellä Jokela toimii yliopettajana Laurea-ammattikorkeakoulussa ja dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä osallistuu kansainvälisiin terveysprojekteihin. Afganistanin kokemusten pohjalta hän on tehnyt uraauurtavaa työtä simulaation hyödyntämisessä sairaanhoitajien koulutuksessa.
    Lapualla syntyneen Jorma Jokelan yhteys Punaiseen Ristiin alkoi surullisesti. Hänen äitinsä menehtyi Lapuan patruunatehtaan räjähdyksessä vuonna 1976. Orvoksi jäänyt Jokela sai apua Punaisen Ristin katastrofirahastosta.

    – Olen halunnut antaa takaisin sitä tukea ja apua sekä toivoa, mitä olen saanut Punaiselta Ristiltä elämässäni. Olen koko työurani ajan saanut tehdä merkityksellistä työtä Punaisessa Ristissä, Puolustusvoimissa ja Laurea-ammattikorkeakoulussa, Jokela toteaa.
    Florence Nightingale -mitali
    Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) on vuodesta 1921 lähtien myöntänyt joka toinen vuosi mitalin kansainvälisessä terveydenhoitotyössä ansioituneille koulutetuille sairaanhoitajille ja Punaisessa Ristissä vapaaehtoisina toimineille henkilöille.
    Mitalinsaajat ilmoitettiin kansainvälisenä sairaanhoitajan päivänä toukokuussa. Palkitsemisen yhteydessä korostettiin sairaanhoitajien poikkeuksellista sitoutumista työhönsä koronapandemian aikana.
    Ensimmäinen Florence Nightingale -mitalin saanut suomalainen oli vapaaherratar Sophie Mannerheim vuonna 1925. Edellisen kerran suomalainen sai tunnustuksen vuonna 2015, kun palkinto myönnettiin sairaanhoitaja Åke Hydénille.

    Hoitajat.net
    Tehyn valtuusto valitsi tänään järjestäytymiskokouksessaan yksimielisesti Millariikka Rytkösen jatkamaan Tehyn puheenjohtajana toiselle kaudelle. Linjapuheessaan Rytkönen korosti työmarkkinatoiminnan merkitystä ja toi esiin kuinka viime viikolla solmittu SOTE-sopimus on ollut Tehyn keskeinen tavoite vuosikymmenten ajan.  
    – Yhtäkkiä porvoolaisen makuuhuoneen etätyöpisteen äärellä kyyneleet alkoivat valua poskilleni. Olin saanut kunnian signeerata neuvottelujärjestö Sote ry:n puolesta istuvana puheenjohtaja SOTE-sopimuksen ja yli 30 vuoden tehyläisten tavoite oli siinä konkreettisesti. 
    Solmittu sopimus astuu voimaan syyskuussa ja se on Suomen suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus. Sopimus antaa koulutetulle sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle aivan uudenlaiset mahdollisuudet solmia työehtosopimuksia ja parantaa työoloja.  
    – Sote-alan oma työehtosopimus ei ole vastaus kaikkiin alamme ongelmiin, mutta se on konkreettinen työkalu, jolla pystymme ratkomaan alan ongelmia. Aivan kuten opettajat ja lääkärit ovat tehneet ennen meitä. 
    Rytkönen korosti, että jatkossakin tarvitaan joukkovoimaa, kun sopimusehdoista neuvotellaan.  
    Myös yhteistyö Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kanssa on toiminut ja sitä Rytkönen haluaa jatkaa.  
    – Ensi keväänä neuvoteltaessa SOTE-sopimuksesta tarvitsemme tiiviit rivit työpaikoilla ja joukkovoimaa. Yksin voi pyytää, mutta joukolla voi vaatia. Voittajajoukkueessa on aina laaja kokoonpano. Meidän viimeisen neljän vuoden joukkueessa pelasivat rintarinnan Tehyn ja SuPerin joukkueet ja tällä joukkueella haluan pelata jatkossakin. 
    Rytkönen toi puheessaan esiin myös varhaiskasvatuksen edunvalvonnan jatkossa. Varhaiskasvatuksen opettajien siirtyminen opetushenkilöstön sopimukseen ja SOTE-sopimuksen synty merkitsevät muutoksia myös kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES).  
    – Lastenhoitajista tulee jatkossa suurin KVTES:in henkilöstöryhmä. Lastenhoitajien suhteellinen asema ja edunvalvonta vahvistuu tässä ratkaisussa ja olen tästä ratkaisusta erityisen tyytyväinen.  
    Viesti päättäjille - hoitajapulaan auttaa palkkatason nosto 
    Rytkönen kertasi puheessaan mitä korona-aika on viimeiset puolitoista vuotta tehyläisten näkökulmasta merkinnyt: suojainpula ja työturvallisuusriski, valmiuslaki ja perusoikeuksien rajoittaminen, koronakorvauksen maksamatta jättäminen ja tänä keväänä uudelleen työturvallisuuden vaarantaminen, nyt rokotusjärjestyksessä. 
    Rytkönen mainitsi myös eettisen stressin, jokapäiväisen ongelman hoitoalalla. Hoitajat eivät saa tehdä työtä siten kuin heidät on koulutettu se tekemään.  
    – Olosuhteet ovat ne, jota saavat ammattilaiset väsymään. Emme saa tehdä työtämme riittävän hyvin ja omien arvojemme mukaisesti ja se syö ammattilaista. Jos päivittäin joudut puntaroimaan, mitä jätät tekemättä kuormitus alkaa käydä ylitsepääsemättömäksi.  
    Tehy on varoittanut Suomen hallitusta hoitajapulasta kerta toisensa jälkeen. Erityisesti korona on tuonut esiin tehyläisten merkityksen ja pulan hoitohenkilöstöstä. Rytkönen lähetti päättäjille selkeän viestin. 
    – Nyt ei kevyt korjausliike auta. Tästä ei selvitä pienellä pintaremontilla. Alan palkkatasoa on nostettava. Koronakorvaus on maksettava. Vaikuttavin keino tyrehdyttää hoitajien kato alalta on parempi palkka. Kaikki muu on itsepetosta.  
    Tehyn valtuusto hyväksyi neuvottelutuloksen SOTE-sopimuksesta
    Tehyn valtuusto hyväksyi 2.6. syntyneen neuvottelutuloksen uudesta kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksesta kokouksessaan yksimielisesti. Uusi SOTE-sopimus on maan suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus ja sen piiriin kuuluu noin 180 000 työntekijää. Sopimus tulee voimaan 1.9.2021.  

    Hoitajat.net
    Rajala Galleryyn avattu näyttely "Kasvokkain – tarinoita ihmisen ja työn arvosta" on taiteilija Meeri Koutaniemen ja Tehyn yhteinen puheenvuoro hoitotyön ja varhaiskasvatuksen tekijöiden arvostuksen puolesta.
    Näyttely tuo esiin ammattilaiset, joiden merkitys on käynyt selväksi kuluneen vuoden aikana, mutta joiden arvostus ei näy palkkauksessa eikä siinä, että alan suuret ja alati kärjistyvät haasteet otettaisiin tosissaan. Teokset ovat esillä nyt ensimmäistä kertaa. Ne koostuvat valokuvista ja niissä esiintyvien omista tarinoista.
    ”Se, että saa olla elämän päättymisen hetkellä läsnä ihmisen rinnalla, tuntuu suurimmalta kunnialta, jonka hoitaja voi työssään kohdata.” Näin kertoo Anna. Hän on yksi kuudestatoista hoitotyön ja varhaiskasvatuksen ammattilaisesta, jotka avaavat näyttelyssä työtään ja sen tärkeyttä itselle ja yhteiskunnalle.
    Koutaniemen valokuvat ja ihmisten omat tarinat vievät henkilökohtaiselle tasolle, josta löytyy syvempi yhteiskunnallinen viesti: mikä arvo näillä ammattilaisilla on ja mitä olemme siitä valmiita maksamaan.
    – Valokuvanäyttely antaa mahdollisuuden kohdata kasvokkain mahdollisimman monta aitoa henkilötarinaa. Kun kuvaan astuu ihminen, joka kertoo työnsä merkityksestä itselleen ja yhteiskunnalle, aukeaa alan todellisuus uudella tavalla. Se, kuinka vaativaa työtä nämä ihmiset tekevät ja kuinka tärkeää on, että he jaksavat työssään, kertoo valokuvaaja Meeri Koutaniemi.
    Näyttely nostaa esiin myös yhteiskunnallisen arvoristiriidan. Hoitotyöntekijöitä arvostetaan puheissa, mutta arvostus ei näy palkkauksessa tai siinä, että alan todella suuret ja alati kärjistyvät haasteet otettaisiin tosissaan.
    – Tietoa ja tilastoja hoitoalan huonoista työoloista, heikosta palkkatasosta ja hoitajakadosta on valtavasti. Tilanne on kärjistynyt niin, että ongelmia ei enää paikata pienillä korjausliikkeillä. Tarvitaan isompaa muutosta ja vaikuttavin keino on raha. Suomi tarvitsee päättäjiä, jotka haluavat pelastaa tämän maan sote-palvelut, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
    Lisää näyttelystä: kasvokkain.fi

    Hoitajat.net
    Viime kevään työmarkkinakierroksella kuntasektorilla sovittiin kokonaan uudesta sopimusalasta eli sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksesta (SOTE-sopimus) ja sen voimaantulosta alkaen 1.9.2021. Asiasta kerrotaan Tehyn ja SuPerin tiedotteessa.
    Samalla sovittiin varhaiskasvatuksen opettajien siirtymisestä opetushenkilöstön sopimukseen (OVTES). Uudistukset aiheuttivat muutostarpeita myös yleiseen kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES). 
    Osapuolet ovat neuvotelleet viime elokuusta lähtien SOTE-sopimuksen määräyksistä ja soveltamisalasta sekä mainituista muista muutoksista kunnalliseen sopimusjärjestelmään. Neuvottelutulos kokonaisuudesta syntyi kunta-alan pääneuvotteluryhmässä tänään.  
    SOTE-sopimus tulee voimaan syyskuun alussa. Voimaantulo ei ole sidoksissa sote-uudistuksen etenemiseen. Ensimmäinen sopimuskausi on 1.9.2021-28.2.2022. Uutta SOTE-sopimusta sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työskentelevään henkilöstöön. Sopimus muistuttaa rakenteeltaan lääkärien virkaehtosopimusta.
     
    SOTE-sopimus oli tärkeä hoitajajärjestöjen Tehyn ja SuPerin yhteinen viime kierroksen tavoite, joka ei olisi toteutunut ilman hoitajajärjestöjen määrätietoista työtä ja yhteistä rintamaa vaikeassa neuvottelutilanteessa.
    – Kuntasektorille syntyi historiallisesti kokonaan uusi sopimusala. SOTE-sopimuksesta tulee maan suurin alakohtainen työehtosopimus, jonka piiriin tulee noin 180 000 työntekijää -  melkoinen joukkovoima, toteaa Millariikka Rytkönen.

    Sote-henkilöstön työehtoihin keskittyvä sopimus tulee helpottamaan merkittävästi ratkaisujen löytämistä sosiaali- ja terveydenhuollon alakohtaisiin ongelmiin, mikä on ollut haasteellista aiemmassa hyvin monialaisessa yleisessä kuntasopimuksessa. Korona-aika on vain korostanut tarvetta juuri sote-alan vetovoiman ja työehtojen parantamiseen. 
    Vaikka nyt ei käytykään varsinaista työmarkkinakierrosta vaan neuvoteltiin sopimuskaudella työrauhan voimassa ollessa, SOTE-sopimuksen jaksotyöaikaa koskeviin määräyksiin saatiin eräitä parannuksia.
    – Nämä edistysaskeleet osoittavat, että sote-sektorin omalle sopimusalalle on todella ollut tarvetta. Vaikuttaa myös siltä, että työnantajapuolellakin on alettu hahmottaa alan vetovoimaongelma. Ja mikä tärkeintä, nyt meillä on työvälineet ja keinot lähteä parantamaan sote-alan työehtoja varsinaisella neuvottelukierroksella ensi vuonna, sanoo Silja Paavola.  
    Varhaiskasvatuksen opettajien siirtyminen opetushenkilöstön sopimukseen ja SOTE-sopimuksen synty merkitsevät muutoksia myös kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES). Käytännössä lastenhoitajista tulee jatkossa siellä suurin henkilöstöryhmä.

    – Myös lastenhoitajien suhteellinen asema vahvistuu tässä ratkaisussa ja heidän edunvalvontansa tehostuu, toteavat Rytkönen ja Paavola.

    Hoitajat.net
    Tehyn selvityksen mukaan sijaispula koettelee kesällä terveydenhuoltoa, vanhuspalveluita ja varhaiskasvatusta. Eniten pulaa on sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Tehyn mukaan työnantajat luottavat pitkälti siihen, että sijaispulaa paikkaavat hoitajien venyminen, ylityö ja vuoronvaihdot. Toimintoja suljetaan hieman vähemmän kuin viime kesänä.
    Tehyn kyselyn vastaajista 82 % kertoo, että organisaatio palkkaa sijaisia kesäksi. Rekrytointia on tehostettu kevään aikana, mutta silti puolet vastaajista sanoo, että sijaisia ei ole saatu riittävästi.
    Sijaisten saatavuudessa on ollut ongelmia ja merkittävin syy on pula koulutetuista sijaisista. Suurin tarve on sairaanhoitajista ja lähi- ja perushoitajista. Vastaajista 75 % kertoo sairaan-hoitajapulasta ja 62 % kertoo lähi- ja perushoitajien pulasta.
    Työnantajat luottavat kesää kohti siihen, että henkilöstö venyy ja joustaa suunnitelluista työvuoroista, kiertää eri osastoilla paikkaamassa puuttuvia vuoroja ja tekee ylitöitä. Vakituisen henkilöstön tekemän lisä- ja ylityön määrän arvellaan lisääntyvän edelliseen kesiin verrattuna. Näin arvioi 58 % vastaajista. Osa työntekijöistä on täysin väsyneitä jatkuviin työvuoromuutoksiin. Lisäksi työntekijöiden halukkuus joustoihin on vähentynyt.
    Vain 12 % työnantajista on ottanut käyttöön erilaisia kannustimia (esim. rekrytointilisä, erillis-korvaukset tai korotettu hälytysraha) työvoiman saatavuuden parantamiseksi.
    – Valtaosa työnantajista ei käytä taloudellisia kannustimia saadakseen sijaisia ja osaavaa työvoimaa. Sen sijaan toimintaa kesällä rakennetaan sen varaan, että kerta toisensa jälkeen hoitohenkilöstö venyy. Työnantaja ottaa tässä melkoisia riskejä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  
    Hänen mukaansa potilasturvallisuus on ilman muuta vaarassa, jos päteviä sijaisia ei ole tarpeeksi. Näin on erityisesti sellaisissa toiminnoissa, joissa vaaditaan pitkää perehdytystä kuten tehohoito, päivystys tai synnytykset. Tehy tuleekin Rytkösen mukaan ohjeistamaan jäseniään näiden tilanteiden varalle.
    Rekrytointiongelmien syynä pidetään myös alan vetovoiman puutetta (67%) ja organisaation vetovoiman puutetta (54%). Palkkauksesta ei kysytty erikseen, mutta avovastauksissa moni vastaaja nosti heikon palkkatason keskeiseksi alan huonon vetovoiman syyksi.
    Sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen toiminnan supistuksia tai sulkuja on Tehyn kyselyn mukaan hieman vähemmän kuin viime vuonna. Viime kevään koronatilanne ja siihen liittyvä varautuminen lienee vaikuttanut viime kesän sulkujen suurempaan määrään. Toimintoja on ollut myös suljettuna jo pitkin vuotta, mikä osaltaan vaikuttaa alkavan kesän sulkutarpeeseen.
    Toimintaa supistetaan tai suljetaan työvoimapulan vuoksi. Näin kertoo vastaajista 56 %.  Vakiintuneena sulkujen syynä on myös se, että palveluiden tarve tavallisesti vähenee kesäaikana. Tämän ilmoittaa syyksi 54 % vastaajista. Sulkuja perustellaan myös säästösyillä (32 %).
    Erikoissairaanhoidossa supistukset kohdistuvat eniten leikkaustoimintaan, kirurgiaan ja psykiatriaan.
    Perusterveydenhuollossa supistukset koskettavat eniten vastaanottotoimintaa ja neuvola-toimintaa. Myös varhaiskasvatuksessa toimintaa supistetaan kesällä.
    Jatkuvat joustamiset heikentävät työssä jaksamista etenkin, jos tarve joustoon lähtee aina muusta kuin työntekijän omasta halusta. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen käy mahdotto-maksi, jos tehdään paljon ylitöitä, vaihdetaan vuoroja eikä lomia suunnitella ja hyväksytä ajoissa. 
    – Koronavuosi on ollut hoitohenkilöstölle kova. Pitkään jatkunut kuormitus vaikuttaa heikentävästi jaksamiseen, palautumiseen ja terveyteen. Työnantajan lakisääteinen velvollisuus on huolehtia työhyvinvoinnista ja terveydestä työssä. Myös riittävät resurssit ja työntekijöiden kunnollinen perehdytys ovat irrottamaton osa työhyvinvointia, muistuttaa Tehyn työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä.
    Poimintoja avovastauksista:
    ” Johto ei ole tietoinen mitä sairaalassa tapahtuu.” ” Työnantaja ei todellakaan ole vielä ymmärtänyt tulevaa hoitohenkilökuntapulaa. ” ”Kärsitään ns. pätevien sijaisten pulasta.” ”Sijaistilanne tänä vuonna vielä surkeampi kuin ennen.” ”Äkillisiin poissaoloihin ei ole paikkaajia.” ”Palkkaus on suurin ongelma rekrytoinnissa. Työn vastuuseen ja määrään nähden se ei ole houkutteleva.” ”Tilanne alkaa olla kestämätön. Työnantaja luottaa siihen, että henkilöstö joustaa työvuoroissa.” ”Vanhustyössä tilanne on aivan katastrofaalinen ja sijaisia ei saada, silti työnantaja ei lähde rahalla houkuttelemaan uusia työntekijöitä saati korvaamaan paremmin joustoja.” ”Henkilökuntaa siirrellään yksiköistä toiseen ilman riittävää perehdytystä, mikä muodostaa uhan potilasturvallisuudelle.” ”Varhaiskasvatuksessa lomat vahvistetaan aina viime tipassa minimiajan puitteissa 2 viikkoa ennen.” Lue koko selvitys
    Tehyn kesäajan toimintaa ja sijaisjärjestelyjä sote-organisaatioissa ja varhaiskasvatuksessa kartoitettiin kyselyllä noin 850 tehyläiselle pääluottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle. Kysely tehtiin 26.4 – 16.5.2021 ja vastausprosentti oli 44.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...

Important Information

We have placed cookies on your device to help make this website better. You can adjust your cookie settings, otherwise we'll assume you're okay to continue.