Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Valmistuvien sairaanhoitajien moraalinen rohkeus on tuoreen tutkimuksen perusteella korkealla tasolla Euroopassa. 
    Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on tutkittu valmistuvien sairaanhoitajien pätevyyttä ja osaamista sekä sairaanhoitajaopetuksen tasoa kansainvälisessä, Suomen Akatemian rahoittamassa Professional Competence in Nursing (ProCompNurse) -tutkimuksessa.
    Yksi tutkituista elementeistä on ollut valmistuvien sairaanhoitajan moraalinen rohkeus. 
    – Moraalinen rohkeus ei ole pelkästään henkilökohtainen ominaisuus, vaan kyky, joka nojaa sairaanhoitajan ammattipätevyyteen ja eettiseen osaamiseen. Moraalista rohkeutta voi myös kehittää. Myös koronatilanne on tuonut esille tilanteita, jotka vaativat moraalista rohkeutta, potilaiden puolesta puhumista ja ongelmien rehellistä esilletuomista, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Helena Leino-Kilpi.
    Vastikään julkaistun tutkimusartikkelin tulosten perusteella valmistuvien hoitajien käsitys omasta moraalisesta rohkeudestaan on Euroopassa melko korkealla. Potilaiden käsitykset hoitajaopiskelijoiden kyvyistä ovat vieläkin paremmat.
    – Potilaat luottavat saavansa hyvää hoitoa ja ammattilaisten toimivan heidän hyväkseen, Leino-Kilpi tulkitsee.
    Hoitotyön johtajien arvio opiskelijoiden moraalisesta rohkeudesta on kuitenkin selkeästi alempi. 
    – Johtajien arvioinneissa saattaa välittyä heidän oma kokemuksena hoitotyön eettisten ongelmatilanteiden puntaroinnista ja ratkaisemisesta. Johtajat voivat esimerkiksi ajatella, etteivät uransa alussa olevat hoitajat ehkä vielä hallitse näitä usein monimutkaisia tilanteita niin hyvin kuin opiskelijat itse ajattelevat, tutkijatohtori Sanna Koskinen pohtii. 
    Moraalista rohkeutta kartoittavaan tutkimuskokonaisuuteen osallistui kuusi maata eri puolilta Eurooppaa: Suomi, Islanti, Liettua, Saksa, Irlanti ja Espanja. Tuloksista löytyy myös maakohtaisia eroja. Suomessa kaikki vastaajaryhmät – opiskelijat, johtajat ja potilaat – arvoivat moraalisen rohkeuden matalimmaksi kaikista maista. Islantilaisten johtajien ja potilaiden arviot opiskelijoiden moraalisesta rohkeudesta taas olivat korkeimmat ja espanjalaisten opiskelijoiden itsearvio korkein. 
    – Kulttuurisilla ja yhteiskunnallisilla tekijöillä sekä sairaanhoitajan ammattiroolilla ja vastuilla kussakin maassa on mahdollisesti yhteyttä asiaan, mutta tämä vaatii tarkempaa selvitystä, Koskinen sanoo. 
    Sairaanhoitajien koulutus vaihtelee maittain, vaikka sitä ohjaavat yhteiset direktiivit
    Kun ProCompNurse-tutkimus aloitettiin vuonna 2017, Euroopassa oli jo näkyvissä yhteiskunnallisia signaaleja hoitoalan uhkakuvista. Hoitajien halu vaihtaa alaa kasvaa samalla kun hoitajapula pahenee. Koronapandemia on luonnollisesti monella tavalla vaikuttanut hoitajien työhön ja tulevaisuudenkuviin.
    – Sairaanhoitajakoulutusta säädellään EU-tasoisesti. Vaikka direktiivit ovat eri maissa samat, sairaanhoitajakoulutuksen toteutusmuodot vaihtelevat. Esimerkiksi suuressa osassa maita sairaanhoitajat koulutetaan yliopistoissa. Hankkeessa tutkimmekin myös sairaanhoitajien opetusta: miten se toteutuu eri maissa ja onko siinä korostettu osaaminen samanlaista, Leino-Kilpi summaa.
    Hankkeessa on myös vertailtu valmistuvien sairaanhoitajien osaamista kymmenessä eri Euroopan maassa. Sairaanhoitajat Euroopan maissa ja erityisesti Suomessa ovat verrattain suuri ammattiryhmä. Hoitajien osaaminen vaikuttaa suoraan potilashoidon tuloksiin ja potilasturvallisuuteen. 
    – Sairaanhoitajilla ei tällä hetkellä ole esimerkiksi systemaattisesti järjestettyä erikoistumistutkintoa ja urakehitysmahdollisuutta kuten lääkäreillä. Halusimme selvittää, onko sairaanhoitajilla uran alussa lähtökohtaisesti ongelmia, jotka estävät urakehityksen ja -suunnittelun, Leino-Kilpi kertoo. 
    Tutkimus on julkaistu Nursing Ethics -tiedelehdessä. 

    Hoitajat.net
    Suomessa todettiin viime vuoden aikana yhteensä 36 650 koronatartuntaa. Tartunnoista 30 424 todettiin työikäisillä ja niistä 2 601 terveydenhuollon työntekijöillä. Näin ollen terveydenhuollon työntekijöiden osuus kaikista työikäisillä todetuista koronavirustartunnoista oli 8,5 prosenttia vuonna 2020.
    Vuoden 2019 tilastojen mukaan noin 7,4 prosenttia kaikista työikäisistä työskenteli terveyspalvelujen parissa.
    Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden koronavirustartunnoissa
    37 prosentissa tapauksista tartunnanlähde ei ollut tiedossa 30 prosentissa tapauksista tartunta oli peräisin työpaikalta 33 prosentissa tapauksista oli tiedossa muu tunnettu lähikontakti, esimerkiksi perhepiirissä tai vapaa-ajalla. - Terveydenhuollon työntekijöiden voi olla vaikeaa välttää kontakteja kuten monen muunkin ammattiryhmän, joille etätyöskentely ei ole mahdollista. Tartunnat ovat tästä syystä mahdollisia niin työmatkalla, taukotiloissa kuin asiakastilanteissa, jos hygieniatoimet eivät ole riittäviä, toteaa THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg.
    Vuonna 2020 koronavirustartunnan saaneista terveydenhuollon työntekijöistä 5 prosenttia oli sairaalahoidossa ja heistä 18 prosenttia päätyi tehohoitoon. THL:n tartuntatautirekisteriin ei ole ilmoitettu yhtään tapausta, jossa terveydenhuollossa työskentelevä henkilö olisi menehtynyt koronaviruksen takia.
    Tartuntoja keväällä paljon ja kesällä vähän
    Keväällä 8. kesäkuuta mennessä raportoiduista tartunnoista 5 599 oli todettu työikäisillä ja niistä 949 terveydenhuollon työntekijöillä. Terveydenhuollon työntekijöiden osuus kaikista työikäisillä todetuista koronavirustapauksista oli keväällä siis noin 17 prosenttia.
    Suomessa todettiin kesän aikana, 9.6.–31.8.2020, 1 027 koronavirustartuntaa. Näistä tartunnoista 883 todettiin työikäisillä ja niistä 47 terveydenhuollon työntekijöillä. Näin ollen terveydenhuollon työntekijöiden osuus kaikista kesän aikana työikäisillä todetuista koronavirustapauksista oli noin 5,3 prosenttia. 
    - Viime vuoden keväänä sairaalahoidon tarve oli korkea ja uudelta suojautuminen vaati totuttelua. Samalla testausta kohdennettiin riskiryhmien lisäksi terveydenhuollon henkilöstöön, joka selittää osittain korkeaa osuutta tartunnoista viime keväänä. Kesällä tartuntoja oli kauttaaltaan vähän ja sairaalahoidon tarvekin oli vähäistä, Hannila-Handelberg jatkaa.
    Naisilla ja miehillä tasaisesti tartuntoja
    Viime vuoden kaikista terveydenhuollon työntekijöiden tartunnoista naisten osuus oli 82 prosenttia ja miesten 18 prosenttia, mikä vastaa tilastojenmukaista terveydenhuollon työntekijöiden sukupuolijakaumaa.
    Koronavirustartunnan saaneiden terveydenhuollon työntekijöiden mediaani-ikä oli 40 vuotta.

    Hoitajat.net
    Koronavirusrokotteiden tehosta Suomessa on saatu ensimmäisiä alustavia tutkimustuloksia. Tulokset perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemään rekisteritutkimukseen, jossa on käytetty apuna hoitoilmoitusrekisteriä, tartuntatautirekisteriä ja rokotusrekisteriä.
    Rokotus vähensi sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia ikääntyneillä keskimäärin 74 prosenttia (95 % luottamusväli 42–88 %) ja riskiryhmiin kuuluvilla keskimäärin 84 prosenttia (95 % luottamusväli 34–96 %).
    Tutkimukseen on sisällytetty rokotustiedot kaikista ihmisistä, jotka ovat saaneet ainakin yhden annoksen koronavirusrokotetta. Rokotteiden vaikuttavuutta on arvioitu erikseen yli 70-vuotiailla ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvilla 16–69-vuotiailla.
    Alustavat tehoarviot linjassa kansainvälisten tulosten kanssa
    Tutkimuksessa on verrattu koronavirustaudista johtuvaa sairaalahoidon riskiä rokotetuilla ja rokottamattomilla. Arvio rokotuksen vaikuttavuudesta on vakioitu iän, sukupuolen, alueen epidemiatilanteen ja sen mukaan, onko taustasairautensa vuoksi rokotettu ihminen kuulunut ensimmäisenä vai toisena rokotettavaan riskiryhmään.
    – Rokotuksen vaikuttavuusarviot vastaavat hyvin kansainvälisiä tuloksia: teho on ollut neljän viikon kuluttua ensimmäisen rokoteannoksen saamisesta Israelissa 78 prosenttia, Skotlannissa 81 prosenttia ja Englannissa 71–80 prosenttia. Tulokset riippuvat muun muassa käytetystä rokotevalmisteesta ja tutkittujen iästä, kertoo ylilääkäri Tuija Leino THL:stä.
    Kaikki käytetyt rokotevalmisteet on analyysissa yhdistetty. Suomessa valtaosa mRNA-rokotteista on annettu ikääntyneille ja valtaosa adenovirusvektorirokotteista riskiryhmiin kuuluville.
    Tutkimustulokset tarkentuvat rokotusten edetessä
    Koronavirustaudin vuoksi sairaalahoitoa tarvinneet ovat joutuneet sairaalaan keskimäärin 10 vuorokauden kuluessa tartunnan saamisesta. Rokotuksen tehoa ehkäistä sairaalahoitoon joutumista on arvioitu siitä alkaen, kun rokotuksesta on kulunut vähintään 30 vuorokautta.
    – Rokotteiden vaikuttavuutta on mahdollisesti aliarvioitu, koska terveydentilaltaan kaikista hauraimmat ihmiset, joilla rokotteen teho on todennäköisesti heikompi, ovat ensimmäisinä saaneet rokotteen. Aineisto kuitenkin täydentyy jatkuvasti ja saamme luotettavampia tuloksia lähiaikoina, toteaa asiantuntijalääkäri Eero Poukka.
    Tutkimukseen on sisällytetty aineisto, joka on kertynyt ajalla 27.12.2020–28.3.2021. Tulokset koskevat pääosin yhden rokoteannoksen antamaa tehoa, sillä vain joka kymmenes mRNA-rokotteen saanut oli tällä aikavälillä saanut toisen rokoteannoksen, adenovirusvektorirokotteen saaneista ei kukaan.

    Hoitajat.net
    Vuoden 2018 tangokuningatar, sairaanhoitaja Saana Sassali julkaisi uutta musiikkia. Tyyli on vaihtunut tanssimusiikista suomirockiin. Kappale "Sisar hento valkoinen" kiteyttää hienosti hoitajan ajatuksia työstä ja arjesta. 
    "Tulin kotiin. Takana raskas työputki. Osastolla henkilöstövaje, potilaita ylipaikoilla pitkin käytäviä. Sain kuulla olevani laiska ja lihava ämmä. Haluaisin tehdä parhaani ja enemmän mutta aika ei riitä. Yritän nyt levätä. Tiedän että väsyneenä pienikin pilkkuvirhe tai huolimattomuus voi viedä potilaani hengen. Kehtaanko huomenna kieltäytyä tuplavuorosta? Poden jo nyt huonoa omaatuntoa, joku joutuu aina jäämään ylitöihin. Huomasin että tänään on palkkapäivä, tilillä näkyy muutama hassu euro automaattisten veloitusten jälkeen. En tiedä kauanko jaksan tätä. Olen väsynyt ja rikki."
    – Tässä ote erään hoitajan päiväkirjasta, johon jokainen suomalainen hoitaja voi samaistua. Tästä kertoo tekemäni kappale, Sisar hento valkoinen. Minä olen sisar hento valkoinen, muiden kymmenien tuhansien joukossa, kertoo Saana Sassali Facebook-sivullaan.

    Kuuntele upea kappale oheiselta videolta, Spotifysta tai Youtubesta

    Hoitajat.net
    Terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia kohdata rokotteita epäröiviä asiakkaita aletaan tutkia Suomessa ja kuudessa muussa Euroopan maassa. Rokote-epäröinnin kohtaaminen Euroopassa (VAX-TRUST) tuottaa terveysalan ammattilaisille ajantasaista tietoa rokote-epäröinnistä heidän omalla alueellaan, kansallisesti ja eurooppalaisesti vertaillen. Ammattilaisille tarjotaan myös tukea ja vertaistukea, jotta he osaisivat rakentaa luottamuksellisen suhteen rokotteita epäileviin.
    - Rokote-epäröinnin kohtaamisen pulmissa ei ole kyse siitä, että terveysalan ammattilaiset olisivat tehneet virheitä tai että heillä ei olisi riittävästi rokotteita koskevaa tietämystä. Ammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, mutta he tarvitsevat tukea, sanoo hankkeen vastuullinen tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.
    Tampereen yliopisto koordinoi VAX-TRUSTia, jota rahoitetaan Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimusrahoituksen puiteohjelmasta. Hanke toteutetaan Suomen lisäksi Belgiassa, Puolassa, Tšekissä, Italiassa, Portugalissa ja Iso-Britanniassa.
    Tutkimusta varten kerätään tietoa kyselyaineistoista, mediamateriaalista, haastatteluista ja vastaanottotilanteiden havainnoinneista.
    Siitä lähtien kun rokotteita on kehitetty, osa kansalaisista on epäillyt rokotteiden merkitystä, turvallisuutta ja tehokkuutta terveyden hoitamisessa. Vaikka kyselytutkimusten mukaan yli 95 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti rokotuksiin, osa kansalaisista kyseenalaistaa rokotteiden tarpeen eikä halua rokotteita itselleen tai lapsilleen. Rokotteita epäröivät henkilöt voivat olla hyvin perillä rokotteista ja niiden mahdollisista haittavaikutuksista.
    Terveysalan ammattilaisilla on haasteita rakentaa luottamuksellisia suhteita näihin asiakkaisiin. Ammattilaisten tulee osata kohdata rokotteita epäröiviä ihmisiä, jotta ihmiset voivat tehdä omat terveyttä koskevat valintansa. Ammattilaisten pitää myös pystyä vastaamaan rokotteita epäröivien kysymyksiin ja huoliin.
    - Olennaista terveydenhuollossa ei ole ihmisten käännyttäminen, vaan rokotteita epäröivien kuunteleminen ja heidän kysymyksiinsä vastaaminen, että he tulisivat kohdatuiksi. Näin voi syntyä luottamusta, Vuolanto painottaa.
    Terveydenhuollon ammattilaiset saattavat itsekin epäröidä rokotteiden ottamista. Tämä on tullut Suomessa esiin varsinkin tartuntatautilain vuoden 2018 muutoksen jälkeen. Laki velvoittaa työnantajat huolehtimaan henkilöstön rokotussuojasta.
    - Jotkut ammattilaiset ovat kokeneet, että heidät pakotetaan ottamaan rokotteita ja että heidän itsemääräämisoikeuteensa on kajottu. Tutkimushankkeemme pyrkii ottamaan huomioon ammattilaisten omat huolet ja kysymykset rokotteisiin liittyen, sanoo Vuolanto.
    VAX-TRUST on osa Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus TaSTIn tutkimustoimintaa. Hankkeen 2,97 miljoonan euron rahoituksesta Tampereen yliopiston osuus on 559 000 euroa. Suomesta mukana on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...