Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!
Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Noin 50 turkulaista kotihoidon asiakasta on saattanut altistua veriteitse tarttuville taudeille, Varsinais-Suomen hyvinvointialue tiedottaa. Asia tuli ilmi kotihoidon omavalvonnassa Paltan kotihoitoalueella.
Omavalvontakäynnillä kävi ilmi yhden työntekijän virheellinen tapa ottaa verensokerinäytteitä samalla neulalla. Alustavien arvioiden mukaan noin 50 Paltan kotihoidon asiakasta on saattanut altistua veriteitse tarttuville taudeille. Mahdollisia altistuneita kartoitetaan varmuuden vuoksi myös muilta kotihoitoalueilta.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, miksi lähihoitaja on toiminut virheellisesti, kertoo Helsingin Sanomat.
– Suhtaudumme tilanteeseen erittäin vakavasti. Tulemme olemaan kaikkiin neulavirheelle altistuneisiin asiakkaisiin yhteydessä henkilökohtaisesti tämän viikon aikana. Tarkistamme verensokerinäytteen ottamiseen liittyvät ohjeistukset kaikilla Varhan kotihoitoalueilla välittömästi, tulosaluejohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen ikääntyneiden palveluista sanoo.
Neulavirheelle altistuneille asiakkaille tullaan tarjoamaan mahdollisuus verinäytteille ja seuranta jatkuu noin puolen vuoden ajan.
– Verensokerimittaus tehdään sormenpäästä ja tällaisessa toimenpiteessä riski veriteitse tarttuville taudeille on pieni. Toteutamme seurannan kansallisten ohjeiden mukaisesti ja varmistamme, että neulavirheelle altistuneet asiakkaat saavat tiedon tapahtuneesta ja mahdollisuuden verikokeisiin hyvin pikaisesti, hallintoylilääkäri Jutta Peltoniemi korostaa.
Kaikki Paltan kotihoidossa neulavirheelle altistuneet asiakkaat saavat tarkat ohjeet kotihoidosta ja lisäksi hyvinvointialue tarjoaa heille mahdollisuuden keskustella asiasta tartuntatautien valvonnan ammattilaisten kanssa. Tapahtunut neulavirhe tullaan käymään kotihoidossa perusteellisesti läpi samalla varmistaen, että työntekijöiden ohjeet ja perehdytys ovat koko Varhan alueella yhtenäiset.
Turun ammattikorkeakoulu on kehittänyt kansainvälisessä 360ViSi-hankkeessa virtuaalisen harjoituksen, jonka avulla sairaanhoitajaopiskelijat voivat perehtyä leikkausosaston työskentelyyn. Simulaatio-opetus tuo vaihtoehtoisen tavan tutustua heräämöön hoitoympäristönä ja lisää samalla harjoittelumahdollisuuksia.
Uuden oppimissovelluksen avulla opiskelijat voivat harjoitella itsenäisesti ajasta tai paikasta riippumatta. Opettajalle se mahdollistaa oppijoiden työskentelyn ja oppimisen edistymisen seuraamisen. Sovellus toimii myös tarvittaessa apuna uuden työntekijän perehdytyksessä sairaalan leikkausosastolle.
– Harjoittelupaikkoja on niukasti, eivätkä kaikki sairaanhoitajaopiskelijat pääse harjoittelujaksoille leikkausosastoille ja heräämöön. Heidän kuitenkin tulisi osata keskeisimmät asiat potilaan heräämössä olon aikaisesta tarkkailusta ja hoidosta, kertoo yliopettaja, sairaanhoitajakoulutuksen koulutusvastaava Tiina Nurmela Turun ammattikorkeakoulusta.
360-tekniikkaa hyödyntävässä simulaatiossa yhdistetään avoimen videotuotannon keinoja ja VR-teknologian oppimiselementtejä.
– Opiskelijat innostuvat oppimaan, kun ympäristöön lisätään pelillisyyttä. Harjoitus on toistettavissa, jos haluaa kerrata tietämystään ja osaamistaan. Simulaatio jäljittelee hoitotyön realistista ympäristöä, Nurmela esittelee.
Kehitystyössä on ollut mukana Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajia ja virtuaalitekniikan osaajia. Hoitotyön osalta hanke kuuluu Terveydenhuollon kehittäminen hybridimaailmassa -tutkimusryhmään, teknisestä toteutuksesta on vastannut Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmä.
Käytännössä tekniikan asiantuntijat suunnittelivat helppokäyttöisen 360-videoille sopivan editorin, jonka avulla on mahdollista laatia opetusmateriaalia sairaanhoitajien koulutukseen.
– Opettajat pystyvät itse rakentamaan simulaatioharjoituksen ja muokkaamaan siinä olevia kysymyksiä ja polkuja siten, että harjoituksesta on mahdollisimman paljon hyötyä opiskelijalle. Harjoitukseen voi syöttää erilaisia lopputuloksia ja kysymyksiä, joita voi olla enemmän tai vähemmän riippuen siitä, minkä tasoinen opiskelija suorittaa simulaatiota, sanoo teknistä ratkaisua kehittänyt lehtori Juha Saarinen.
– Vastaavaa editoria voi hyödyntää monessa muussakin asiassa kuin opetuksessa. Se voisi soveltua vaikkapa museon esittelykierroksen toteuttamiseen. Editorin kehitys on vielä kesken, mutta sen lähdekoodi on avoimesti saatavilla Git Hubissa.
Sairaanhoitajien laillistusten määrä jatkoi laskuaan, kertoo Valvira. Vuonna 2022 sairaanhoitajille myönnettiin laillistuksia 842 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laskua näkyy myös muissa hoitoalan laillistusmäärissä. Poikkeuksen muodostavat terveydenhoitajat, joita laillistettiin yli 70 edellisvuotta enemmän.
Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä suurin ryhmä on lähihoitajat. Lähihoitajien ammattioikeuksien rekisteröintejä sosiaalihuoltoon oli runsaat 360 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereihin lähihoitajaksi rekisteröityjä henkilöitä oli sen sijaan 169 enemmän vuonna 2022 enemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 7031 ammattihenkilöä. Lähihoitajat voivat rekisteröityä sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon ammattihenkilöksi.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kokonaislukumäärä vuoden 2022 lopussa oli 539 482. Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä oli 237 847. Yhdellä henkilöllä voi olla useita ammattioikeuksia. Luvut eivät kerro työssä olevien henkilöiden määrää.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos ns. perälaudasta. Nyt sovitun perälaudan ja viime syksynä hyväksytyn palkkaratkaisun myötä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vuosien 2022–2027 aikana vähintään 20,9 prosenttia. Korotukset ovat historialliset, sanovat Tehy ja SuPer tiedotteessaan.
Tehyn ja SuPerin tänään hyväksymän neuvottelutuloksen johdosta SOTE-sopimuksen palkkoja korotetaan vuonna 2023 yhteensä 6,7 % (sisältäen kertapalkkion 467 euroa) ja vuonna 2024 yhteensä 6,5 %, eli yhteensä 13,2 %. KVTES:n osalta korotukset ovat vuonna 2023 yhteensä 5,2 % (sisältäen kertapalkkion 467 euroa) ja vuonna 2024 yhteensä 4 %.
– Tämä tarkoittaa, että sote-alan palkat nousevat lähes tuplasti enemmän kuin vientialoilla. Nyt on avattu latu sille, että alan työntekijöiden palkkakuoppa pienenee ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Tämän puolesta Tehy ja SuPer taistelivat yhdessä viime vuonna periksi antamatta, painottaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on myös hyvin iloinen tuoreen sopimuksen vaikutuksista.
– Ratkaisun ansiosta naisvaltaisten alojen palkkaero pienenee miesvaltaisiin aloihin verrattuna. Kyse on konkreettisesta toimesta – siitä, että naisvaltaisella alalla saadaan parempaa palkkaa. Tätähän myös päättäjät ovat juhlapuheissaan toivoneet. Tästä työtä on hyvä jatkaa.
Sekä Rytkönen että Paavola kiittävät jäseniään, jotka olivat aktiivisesti mukana työtaistelussa.
– Hoitajien palkoista ja hoitajapulasta tuli meitä kaikkia – niin hoitajia kuin kansalaisia – yhdistävä asia. Korotukset ovat historiallisen suuret, Rytkönen sanoo.
SOTE-sopimuksessa tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vähintään 20,9 prosenttia *) vuosina 2022-2027. Lisätietoa korotuksista.
KVTES-sopimuksessa tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vähintään 14,1 prosenttia *) vuosina 2022-2027. Lisätietoa korotuksista.
*) Luku on laskettu ns. Korkoa korolle vuosittain -menetelmällä.
Riskien ja vaarojen arviointi on kasvatusalojen työpaikoilla puutteellista, ja sääolosuhteet ovat selkeä riskitekijä. Näin kertoo SuPerin tuore selvitys.
Työn vaarojen ja haittojen tunnistamisella ja arvioinnilla saadaan kokonaiskuva työpaikan työturvallisuuden ja työterveyden tilasta ja kehittämistarpeista. Vaarojen selvittämisen velvoite perustuu työturvallisuuslakiin ja koskee kaikkia työnantajia toimialasta riippumatta.
SuPerin kyselyssä tuli esille puutteellinen vaarojen ja riskien arviointi. Vastaajista 44 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty vaarojen ja riskien arviointi. Lähes puolet eli 48 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa, onko riskien arviointia tehty.
Työvaatehankinnat syövät pienestä palkasta
SuPer kysyi jäseniltään, miten vaihtuvissa sääolosuhteissa tehtävä työ tuli huomioiduksi, mikäli työpaikalla on tehty riskien arviointi. Vastaajista 43 prosentin mukaan sääolosuhteita ei pidetty riskitekijänä. Mikäli muuttuvia sääolosuhteita pidettiin riskitekijänä, 97 prosentin mukaan se ei vaikuttanut mitenkään työnantajan suhtautumiseen työvaatehankintoihin.
Kyselyyn vastanneista noin 60 prosenttia ilmoitti sääolosuhteiden vaikuttaneen siten, että he olivat vilustuneet työskennellessään ulkona lasten kanssa. Se oli aiheuttanut sairauspoissaoloja lähes 60 prosentille vastaajista. Lisäksi erilaisissa sääolosuhteissa työskentely oli aiheuttanut lisäkuormittumista runsaasti. Vastaajista 75 prosenttia ilmoitti työskentelyn aiheuttaneen stressiä pukeutumiseen liittyen.
Myös SuPerin aiemmissa kyselyissä on tullut esille, että vaatehankinnat syövät kohtuuttoman paljon jo muutenkin pienestä palkasta. Tämä asia heikentää alan pito- ja voimaa. Kysymykseen, olisitko tehnyt samanlaisia vaatehankintoja, mikäli et työskentelisi varhaiskasvatuksessa tai kouluissa, vastasi 87 prosenttia kieltävästi.
– Varhaiskasvatuksen lastenhoitajien ja koulujen koulunkäynninohjaajien työturvallisuudesta ja työvaatetarpeista sekä yleisestä kuormittumisesta pitää työnantajien huolehtia nykyistä paremmin, SuPerin puheenjohtaja Paavola sanoo. – Työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Erityisesti vaihtelevat sääolosuhteet pitää ottaa huomioon. Näin tekemällä voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
– Kasvatusalat tarvitsevat kipeästi työntekijöitä. Työntekijöiden kuunteleminen vaateraha-asiassa ja työturvallisuuden huomioiminen myös tästä näkökulmasta on yksi tekijä, jolla työntekijöiden arvostusta voidaan osoittaa. Se on mahdollisuus saada nopeasti hupeneva työvoima pysymään varhaiskasvatuksessa lastenhoitajan tehtävissä ja kouluissa koulunkäynninohjaajan tehtävissä, Paavola muistuttaa.
SuPerin kysely toteutettiin helmikuussa 2023. Kyselyyn vastasi 1 508 varhaiskasvatuksessa ja kouluissa työskentelevää jäsentä. Enemmistö vastaajista (86 %) työskentelee päiväkodissa.
Vaaterahaselvitys_2023.pdf
Julkisen alan eläkevakuuttaja Keva on selvitti koulutuspaikkamääriin, kuntien eläköitymiseen, avoimiin työpaikkoihin sekä työvoimatilastoihin pohjautuen, miten kuntien työvoimatarpeisiin kyetään vastaamaan nyt ja tulevaisuudessa. Kevan tiedotteeessa todetaan, että esimerkiksi sairaanhoitajia kaivataan todella kipeästi lisää koko maahan.
Pelkästään Uudellamaalla on analyysin mukaan 6000 sairaanhoitajan vaje, ja koko maan tasolla kaivattaisiin jo nyt yli 16600 uutta sairaanhoitajaa. Luku on kasvanut rajusti, sillä vuonna 2021 hoitajia arvioitiin puuttuvan pelkästään Uudellamaalla 3500 ja koko maassa 8000.
Terveydenhuollon henkilöstötilannetta haastaa lisäksi se, että lähihoitajia arvioidaan tällä hetkellä puuttuvan 8800, vuonna 2021 vaje oli 738. Sen sijaan lääkärien kohdalla tilanne ei ole pahentunut. Vuonna 2021 yleislääkäreistä oli analyysin perusteella 1 035 ammattilaisen vaje kuntasektorilla ja nyt analyysi näyttää 908 ammattilaisen vajetta.
Nyt laadittu ennuste ei lupaa työvoimapula-alojen tilanteeseen helpotusta lähivuosina tämän hetken eläköitymistahdilla ja nyt suunnitelluilla tutkintomäärillä. Keva on lähestynyt suomalaisia puolueita asiantuntijamuistiolla, jossa todetaan, että työvoiman riittävä saatavuus edellyttää määrätietoisia ja laaja-alaisia toimia.
– On selvää, että työllisyysasteen nostamiseksi on toteutettava useita yhtäaikaisia toimenpiteitä. Keva onkin esittänyt päättäjille kuutta täsmätoimea, joilla osaajapulaa voidaan helpottaa. Yksi keskeinen tehtävä on parantaa nykyisen työvoiman työssä jaksamista. Olisi hyvä, jos maan hallitus ottaisi jatkossa yhä vahvemmin suomalaisen työvoiman työkyvyn ylläpitämisen, työkykyjohtamisen parhaiden käytäntöjen edistämisen ja työvoimapulan helpottamisen yhdeksi keskeiseksi strategiseksi mittariksi talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa, toteaa johtava asiantuntija Ismo Kainulainen.
Analyysi kuntien työvoimatarpeista
Kuva: Keva
Viime vuonna yhteensä 91 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöä menetti ammattioikeutensa. Määrä nousi hieman edellisvuodesta, jolloin oikeutensa menetti 86 ammattihenkilöä. Rajoituspäätöksiä tehtiin 39 vuonna 2022. Näistä lääkäreitä koskevia oli 24, kertoo Valvira tiedotteessaan.
Ammatinharjoittamisoikeuden poistamisen tai rajoittamisen taustalla on usein päihdeongelma, muut terveydentilaan liittyvät syyt, ammattitaidon puutteet tai muu epäasianmukainen toiminta.
Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi menettää oikeutensa harjoittaa ammattiaan tai hänen oikeuksiaan voidaan rajoittaa, jos se on asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi perusteltua. Tavoitteena on silloin estää asiakkaiden ja potilaiden hoidon vaarantuminen.
Viime vuonna hieman useampi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö sai menetettyjä ammattioikeuksiaan takaisin verrattuna edelliseen vuoteen. Valvira palautti ammattioikeuksia kokonaan tai osittain 33 hakijalle. Kaikkiaan valvontalautakunta ratkaisi viime vuonna 76 asiaa, joissa ammattihenkilö haki oikeuksiaan takaisin. Kokonaan hyväksytyistä hakemuksista 10 oli sellaisia, joissa aiempi ammattioikeuden poisto on perustunut ammattihenkilön omaan pyyntöön. Lisäksi neljälle aiemmin tehdylle väliaikaiselle kiellolle harjoittaa ammattia tai käyttää ammattinimikettä ei ollut enää potilasturvallisuuden perusteella tarvetta, joten väliaikaiset kiellot voitiin päättää.
|
Paitakauppa
Facebook
Mainokset
Twitter
Mainokset
|
