Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!
Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Sairaanhoitajaliitto on huolissaan perusterveydenhuollon tilasta, muun muassa väestön epätasa-arvoisesta hoitoon pääsystä ja terveydestä. Hallitusohjelmassa todetaan tavoitteena: Suomi on maa, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Tämä ei tällä hetkellä toteudu.
Hallitusohjelmassa tuodaan ratkaisuna esille muun muassa moniammatillisten sosiaali- ja terveyskeskusten kehittäminen, joissa hyödynnetään digitalisointia sekä tuodaan vastaanottotoimintaan uudella työnjaolla eri ammattilaisten työpanosta ja erityistason konsultaatioita. Tavoitteena on lisätä palveluihin noin 1 000 yleislääkäriä.
– Näkökulma vääristyy, jos puhutaan terveyskeskusten lääkäripulasta kuin se olisi ainoa asia, joka pitää ratkaista. Nyt pitää keskittyä siihen, minkälaista apua terveyskeskuksessa asioiva potilas tarvitsee, ja miten se hänelle voidaan parhaiten tarjota, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Meidän pitää arvioida, miten kaikkiaan vastaamme asiakkaan tarpeisiin eikä vain siitä, onko lääkäriaikoja tarpeeksi. Ratkaisu seitsemän päivän hoitotakuun toteutumiseen, kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun ja terveyskeskuskriisin ratkaisuun löytyy palveluiden moniammatillisesta kehittämisestä.
Hahtelan mukaan palveluprosesseja on jo kehitetty oikeaan suuntaan monissa terveyskeskuksissa. Avovastaanottotoiminnassa sairaanhoitajien itsenäistä työnkuvaa osataan jo hyödyntää. Sairaanhoitajan rooli hoidon tarpeen arvioinnissa on keskeinen: hän pystyy ohjaamaan potilaan oikealle ammattilaiselle ilman turhaa odottelua ja pompottelua. Tätä kannattaa Hahtelan mielestä vielä entisestään kehittää.
Tuloksellisiksi, asiakaskeskeisiksi ja kustannustehokkaiksi toimintamalleiksi ovat osoittautuneet myös lääkäri–sairaanhoitaja-työparimalli, sairaanhoitajien asiakasvastaava -malli paljon palveluita tarvitseville ja monisairaille, hoitajavastaanotot, ja rajatun lääkkeenmääräämisoikeuskoulutuksen saaneiden sairaanhoitajien kouluttaminen, ja heidän määränsä lisääminen terveyskeskuksissa. Myös kliinisen hoitotyön asiantuntijoilla voisi olla nykyistä vahvempi rooli terveyskeskusten hoitotyön kehittäjinä.
Hahtela näkeekin, että sairaanhoitajien merkitys tulevaisuuden sote-keskuksissa edelleen korostuu väestön vanhetessa ja kroonisten sairauksien lisääntyessä. Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan rooli on ollut hyvin keskeinen esimerkiksi Samarian terveyskeskuksessa Espoossa, jossa 70 prosenttia asiakkaista kulkee sairaanhoitajan kautta.
Sairaanhoitajaliitto kannustaa päättäjiä satsaamaan sairaanhoitajien osaamisen maksimaaliseen hyödyntämiseen sote-keskusten kehittämisessä. Se voi tarkoittaa sairaanhoitajien lähettämistä lääkkeenmääräämiskoulutukseen, digikoulutukseen tai muuhun täydennyskoulutukseen. Se voi tarkoittaa hoitotyön esimiesten toimivallan ja määrän vahvistamista. Se voi myös tarkoittaa sen varmistamista, että sairaanhoitajakoulutus vastaa kaikilta osin tulevaisuuden haasteisiin.
– Ja se tarkoittaa myös sairaanhoitajien arvon ja merkityksen tunnustamista sekä rahallista satsausta sen varmistamiseen, että meillä on ammattitaitoisia sairaanhoitajia töissä myös tulevaisuuden sote-keskuksissa.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt keskeyttää Pihlajalinna Oyj:n hoivakoti Ikipihlaja Annen toiminnan osittain. Sastamalassa Pirkanmaalla toimivan hoivakodin asiakas- ja potilasturvallisuus on vaarantunut merkittävästi.
Ikipihlaja Anne -toimintayksiköstä tulee vähentää asiakaspaikkoja tänään siten, että toimintayksikön asiakaspaikkojen määrä on 15 ja toiminta tulee keskittää ainoastaan alakertaan 13.11.2019 mennessä. Asiakasturvallisuuden varmistamiseksi ja toimintayksiköstä pois siirtyvien asiakkaiden turvallisen siirtymisen vuoksi keskeyttämiselle on asetettu edellä mainittu siirtymäaika.
Palveluntuottajan tulee kuitenkin välittömästi varmistaa se, että toimintayksikössä tällä hetkellä ja jatkossa asuvat asiakkaat saavat palvelutarpeidensa mukaisen hoidon ja hoivan jatkuvasti kaikkina vuorokauden aikoina.
Keskeyttäminen on voimassa siihen saakka, kunnes aluehallintovirasto toisin päättää.
AVIN PÄÄTÖS
Tehyn kyselyn mukaan erikoissairaanhoidon sairaanhoitajat kokevat työn iloa ja pitävät työtään merkityksellisenä ja voivat työssään hyvin. He kuitenkin pitävät sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa vähäisenä. Vetovoimaa laskevat työn vaativuuteen nähden liian alhainen palkka ja liian vähäiset henkilöstöresurssit, kertoo Tehy tiedotteessaan.
Näkemykset käyvät ilmi Tehyn Vetovoimatekijät erikoissairaanhoidossa -kyselystä, joka tehtiin erikoissairaanhoidossa työskenteleville tehyläisille sairaanhoitajille keväällä 2019. Kysely lähettiin 4 924 sairaanhoitajalle, joista vastasi 497. Kyselyn vastausprosentti oli kymmenen. Matalan vastausprosentin vuoksi kyselyn tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta linjassa yleisen tutkimustiedon kanssa.
– Tutkimustiedon mukaan matala palkka, vaativa ja stressaava työ sekä kohtuuton työmäärä laskevat sote-alan vetovoimaa. Vetovoimaa ja työtyytyväisyyttä puolestaan lisäävät esimerkiksi työn vaativuutta vastaava palkka, mahdollisuus vaikuttaa työhön ja työoloihin sekä ammatillinen kehittyminen, sanoo Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco.
94 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työn vaativuutta vastaava palkka lisäisi alan vetovoimaisuutta. Myös riittävät henkilöstöresurssit sekä työn ja perheen yhteensovittaminen helpottaminen lisäisivät enemmistön mielestä sote-alan vetovoimaa. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että myös työaikaergonomialla ja autonomisella työvuorosuunnittelulla olisi vetovoimaa kohentava vaikutus.
Lähes puolet vastaajista koki henkisesti kuormittavana sen, että työtä ei ole mahdollista tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Vastaajat pelkäävät myös tekevänsä työssään virheitä kiireen vuoksi. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että fyysinen kuormitus työssä oli vähäistä.
Väestön ikääntyminen vaikuttaa terveydenhuollon työvoimatarpeisiin myös erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoito edellyttää sairaanhoitajalta erityisosaamista. Sairaanhoitajien määrä on mitoitettava sen mukaan, miten vakavasti sairaita potilaat ovat. Riittävä henkilöstömitoitus ja osaaminen parantavat hoidon laatua, koska ne tutkitusti vähentävät kuolleisuutta ja poikkeamia hoidossa.
Pelastustoimen toimintavalmiutta ei saa vaarantaa säästötavoitteiden takia. Pelastushenkilöstöön kohdistuvat vähennykset vaikuttavat suoraan kansalaisten turvallisuuteen, sanoo Palomiesliitto tiedotteessaan.
Useilla pelastuslaitoksilla on viime aikoina käynnistetty henkilöstöön kohdistuvia säästötoimia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Lapissa on vireillä pelastustoimen henkilöstöön vaikuttavia rahoituksen leikkauksia. Taustalla ovat kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien käynnistämät yt-neuvottelut.
Säästöihin tähtäävien yt-neuvottelujen ja jo päätettyjen säästöjen piirissä on jo lähes 11 prosenttia pelastusalan ammattilaisista.
Palomiesliitto varoittaa kuntapäättäjiä lyhytnäköisistä päätöksistä.
– Useilla alueilla pelastustoimessa työskennellään jo nyt resurssien äärirajoilla. Pelastajia ei ole yhtään ylimääräistä. Jos tästä vielä ruuvia tiukennetaan, vaikutukset näkyvät tavalla tai toisella kuntien asukkaiden arjessa, sanoo edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola Palomiesliitosta.
Juuri julkistetun kansalaiskyselyn mukaan suomalaiset haluavat turvata pelastustoimen resurssit. Kun kansalaisilta kysyttiin, voidaanko pelastuslaitosten toimintavalmiutta madaltaa, jos kustannuksia saadaan näin pienennettyä, 81 prosenttia oli täysin tai jokseenkin eri mieltä. Jyrkkä enemmistö vastaajista vastusti ajatusta, että palomiehiä voisi tarvittaessa säästösyistä vähentää. TNS Kantarin toteuttamaan tutkimukseen vastasi 1 027 henkilöä.
Palomiesliitolle kansalaisten viesti on selkeä, Jaakkola toteaa.
– Kansalaiset eivät halua säästöjä pelastustoimeen. Kuntapäättäjien pitää kantaa vastuunsa ja varmistaa, että oman alueen pelastustoimi tuottaa riittävää ja välitöntä apua hätätilanteissa.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tekemän päätöksen mukaan työntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa ei voi pidentää kilpailukykysopimuksen mukaisen työajanpidennyksen nojalla. Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa pitää päätöstä merkittävänä oikeudellisena linjauksena.
Suunnittelu- ja konsulttialalla työskentelevä Insinööriliiton jäsen halusi käräjäoikeuden selvittävän, voiko hänen työsopimuksessaan sovittua työaikaa pidentää sillä perusteella, että alan työehtosopimukseen sisällytettiin kilpailukykysopimuksessa sovittu 24 tunnin työajan pidennys.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus totesi maanantaina antamassaan päätöksessään työajan pidennyksen perusteettomaksi. Päätös perustuu niin sanottuun edullisemmuussääntöön eli työehtosopimuksella ei voi määrätä työajasta työsopimuksessa sovittua huonommin.
Annetun tuomion valossa kikyssä sovittua työajan pidentämistä ei voi toteuttaa työntekijöille, joiden työsopimukseen on suoraan kirjattu työaika.
– Käräjäoikeuden linjaus on erittäin mielenkiintoinen. Tämän perusteella työajan pidennys on voitu tehdä perusteettomasti isolle joukolle työntekijöitä. Myös päätöksen ajankohta on mielenkiintoinen, kun mainittu työajan pidentäminen eli niin sanotut kiky-tunnit aiheuttavat ongelmia työehtosopimuksia uusittaessa, Oksa sanoo.
Insinööriliiton lakimies Satu Tähkäpää olettaa asian käsittelyn jatkuvan hovioikeudessa.
– Päätöksellä voi olla merkittäviä seurauksia siihen, miten työajan pidennykseen suhtaudutaan, miten sitä käytetään ja sovelletaan yrityksissä, hän sanoo
