Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!
Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Toimivuus tarkoittaa ennen kaikkea arjen ja työn sujuvuutta niin kaupungin asukkaille kuin työntekijöillekin. Käytännön esimerkki työn sujuvoittamisesta ja laadun parantamisesta on uusi puhelinsovellus kotihoidon ja hoivakotien hoitajille. Aina mukana -palvelun myötä päivystystilanteiden opas kulkee aina hoitajien mukana, ja akuuttitilanteissa ohjeet ovat nopeasti käytettävissä. Palvelun avulla hoitajat voivat tunnistaa hoidontarvetta nopeasti ja nykyistä paremmin.
Vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden helsinkiläisten määrän on arvioitu kasvavan noin 70 000:lla. Ikääntyneiden määrän kasvu haastaa kaupunkia kehittämään ja järjestämään palveluita entistä suuremmalle joukolle. Samalla ikääntyneiden hoito painottunee entistä enemmän kotihoitoon, minkä vuoksi kaupungin pitää kehittää uudenlaisia hoitotyön ratkaisuja. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen hoitajista monen koulutukseen on sisältynyt vain vähän päivystystilanteiden hallintaa. Hoitajat tarvitsevatkin työnsä tueksi uusia työkaluja. Digiavusteiset työkalut ja yhteinen toimintamalli lisäävät myös potilas-ja työturvallisuutta.
Aina mukana –sovellus selkeyttää päivitystilanteiden hoitovastuita
Uuden kotihoidon hoitajien käyttöön tulevan Aina Mukana –puhelinsovelluksen tavoitteena on, että kotihoidon ja hoivakotien hoitajat voisivat tunnistaa sen avulla akuuttitilanteissa nykyistä paremmin apua tarvitsevat potilaat ja tehdä nopean hoitoaPuhelimessa toimiva päivystystilanteiden opas helpottaa kotihoidon ja hoivakotien hoitajien työtä akuuttitilanteissarvion. Aina Mukana –sovellus selkeyttää myös päivystystilanteiden hoitovastuuta ja vähentää tarpeettomia ensihoitohälytyksiä ja potilassiirtoja päivystykseen ja sairaalaan. Tavoitteena on löytää paras mahdollinen tapa hoitaa päivystystilanteita kotihoidossa ja hoivakodeissa. Asiakkaan akuuttitilanteen hoidossa on tärkeää, että hoito-ohjeet olisivat hoitajalle nopeasti löydettävissä ja käytettävissä eli ne olisivat sovelluksen nimen mukaisesti aina mukana.
– Aina Mukana –sovellus vahvistaa jokaisen hoitajan omaa osaamista toimia haastavissa asiakastilanteissa ja vanhuksien tarvitsema apu käynnistyy nopeasti. Hienoa, että Helsinki mahdollistaa myös pienempien digitaalisten ideoiden toteuttamisen ja vastaa kentän tarpeisiin, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tuula Lahti.
Aina mukana -sovellusta käytetään Helsingin kotihoidossa, ympärivuorokautisessa hoivassa omassa ja ostopalveluiden yksiköissä. Sen toimintaohjeistus pohjautuu Helsingin konsultointikäytäntöihin, joten sitä ei voi sellaisenaan käyttää muissa organisaatioissa. Perusaineistona sovelluksessa on päivystystilanteiden aiemmin paperisena löytynyt opas, jonka sisällöt löytyvät kokonaisuudessaan sovelluksesta. Sovellus osaa suositella siihen hoitotilanteesta raportoitujen tietojen, kuten potilaan hengityksen, pulssin, verenpaineen, tajunnan ja kivun tasojen sekä käytöksen avulla toimintaehdotuksia hoitajalle.
Helsinki etsii aktiivisesti uusia palveluja, joita voidaan kehittää digitaalisesti ja tekoälypohjaisesti
Helsingin kaupunki etsii sosiaali- ja terveystoimialalla aktiivisesti uusia hoitoteknologisia, digitaalisia ja tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja ja osallistuu niiden kehittämiseen. Helsingin tavoitteena on myös nopeiden asiakaslähtöisen kokeilujen tekeminen. Samalla Helsinki haluaa lisätä mahdollisuuksia oppia kokeiluista ja saada niiden oppeja jalkautettua kaupunkiorganisaatioon tehokkaasti. Aina Mukana - puhelinsovellus on hyvä esimerkki kaupungin kokeilutavoitteiden mukaisesta toiminnasta.
Mukana sovellusta kehittämässä ovat olleet kaupungin oma Digitalents Helsinki -yhteisö sekä palvelumuotoilun osalta suomalainen Futurice Oy -web- ja mobiiliohjelmistoyritys.
Tutustu Aina Mukana –sovellukseen tästä linkistä.
THL raportoi 18.1.2021 alkaen päivittäin koronarokotusten edistymisestä. Tietojen lähteenä on THL:n rokotusrekisteriin vastaanotetut tiedot rokotettujen lukumäärästä. Rokotusrekisterin tiedot saadaan perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksesta (Avohilmo) sekä terveydenhuollon hoitoilmoituksesta (Hilmo).
Mukana raportoinnissa ovat rokotukset niille henkilöille, jotka löytyvät Suomen väestötietojärjestelmästä. Henkilön katsotaan saaneen rokote, jos hänellä on vähintään yksi rokotustapahtuma. Rokotuspäivämäärä on raportoinnissa henkilön ensimmäisen rokotustapahtuman päivämäärä.
Aluksi tiedot rokotettujen määrästä julkaistaan sairaanhoitopiireittäin, mutta vastaisuudessa, kun tietoa on kertynyt enemmän, siirrytään kuntakohtaiseen raportointiin. Koronarokotusten edistymisestä raportoidaan myös ikäryhmittäin sekä julkaisemalla rokotteiden saaneiden kumulatiivinen lukumäärä rokotuspäivämäärän mukaan.
On huomioitava, että potilastietojärjestelmien tiedonsiirrossa on vielä puutteita, ja siten todellinen rokotettujen määrä on ilmoitettua suurempi. Rokotettujen määrä tarkentuu takautuvasti.
Koronarokotusten edistyminen
Suomessa ilmoitetuissa koronarokotteen haittavaikutuksissa ei ole toistaiseksi ilmennyt yllättäviä tietoja. Asiasta kertovat Fimea ja THL tiedotteessaan.
Fimeaan on perjantaihin 15.1. mennessä tullut 32 haittavaikutusilmoitusta ensimmäisenä käyttöön otetusta Comirnaty -rokotteesta. Ilmoituksissa on raportoitu mm. allergisia reaktioita (mukaan lukien anafylaktinen reaktio), rokotuskohdan reaktioita ja rokotusraajan särkyä, lihaskipua, suurentuneita imusolmukkeita sekä pahoinvointia/huonovointisuutta, nokkosrokkoa, väsymystä/voimattomuutta, päänsärkyä ja vilunväristyksiä. Nämä ovat rokotteilla yleisesti havaittuja ja odotettuja haittavaikutuksia ja ne on huomioitu myös rokotteen valmisteyhteenvedossa.
Ikääntyneiden rokotuksissa odotettavissa haittavaikutusepäilyjä, joilla on ajallinen yhteys rokottamiseen
Koronarokotteen saaneiden iäkkäiden potilaiden menehtymisiä selvitetään parhaillaan muun muassa Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa rokotetta saavat ensimmäisten joukossa iäkkäät hoivakotipotilaat, joiden riski menehtyä perussairauksiin lyhyelläkin aikavälillä on suuri.
Suomessa on suositeltu, että saattohoitovaiheessa olevia henkilöitä, joiden aktiivinen hoito on lopetettu, ei rokoteta systemaattisesti. Päätös terveydentilaltaan hauraiden henkilöiden rokottamisesta tehdään aina tapauskohtaisesti harkiten yhteistyössä hoitavan lääkärin, rokotettavan ja hänen omaistensa kanssa. Syynä on, että tällaisille henkilöille väliaikaisen kuumeen tapaiset yleiset haittavaikutukset voivat heikentää henkilön tilaa. Rokotukset luokitellaan aktiivihoidoksi ja sama käytäntö koskee koronarokotteen lisäksi myös esimerkiksi influenssarokotuksia.
Suomessa rokotukset on aloitettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä sekä ikääntyneiden hoivakotien asukkaista. Rokotusten edetessä ikääntyneisiin on odotettavissa, että ikäryhmän kuolemantapauksia ilmenee myös rokotteen saaneiden ryhmissä ajallisessa yhteydessä rokottamiseen.
Rokote ei suojaa kuolleisuudelta muihin sairauksiin. Menehtyminen rokottamisen jälkeen ei myöskään tarkoita suoraan sitä, että kuolema johtuisi rokottamisesta.
Tällä hetkellä Suomen väestötietorekisteriin ei ole kertynyt ilmoituksia koronarokotteen saaneiden kuolemista. Tiedot kuolemista saapuvat väestötietojärjestelmään viiveellä.
Rokotusten haittavaikutuksia seurataan tarkasti
Rokottaminen ensimmäisellä koronarokotteella (Comirnaty) on alkanut Euroopan unionin alueella vuoden 2020 lopussa.
Rokotteen turvallisuutta seurataan tarkasti muun muassa haittavaikutusilmoitusten avulla. Fimea vastaanottaa haittavaikutusilmoituksia terveydenhuollon ammattilaisilta sekä suoraan kansalaisilta.
Haittavaikutusilmoitusten perusteella voidaan havaita signaaleja mahdollisista uusista haittavaikutuksista, jotka vaativat tarkempaa arviota. Kaikki käytettävissä olevat tiedot käyvät läpi perusteellisen tieteellisen arvioinnin osana rokotteiden jatkuvaa turvallisuusseurantaa.
Tietoa saaduista haittavaikutusilmoituksista julkaistaan Fimean verkkosivuilla useamman kerran viikossa. Verkkosivuilla julkaistaan Suomesta tulleiden ilmoitusten määrät ja yleisimmin ilmoitetut haittavaikutukset.
Lue lisää:
Fimean UKK haittavaikutusilmoituksista
THL: Rokotteet ja koronavirus
Koronavirusrokotuksissa on edetty suurempiin rokotusryhmiin ja rokotuksia on alettu antaa entistä useammassa paikassa. Tämän viikon aikana valtaosa alueista on käynnistänyt rokotukset ikääntyneiden hoivakodeissa.
– Teho-osastojen henkilökunta ja muut ensimmäisten kohderyhmien sote-ammattilaiset on nyt rokotettu hyvin kattavasti. Suurimmassa osassa erityisvastuualueista on siirrytty tällä viikolla hoivakoteihin, joissa rokotuksia annetaan sekä asukkaille että henkilökunnalle, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio.
Koronavirusrokotusten tahti Suomessa on viime päivinä hieman tiivistynyt. Rokoteannoksia on annettu tällä hetkellä THL:n arvion mukaan 45 000, kun perjantaina vastaava luku oli 20 000. Potilastietojärjestelmien tiedonsiirto-ongelmien vuoksi kaikki rokotukset eivät vielä näy tilastoissa. THL kehittää rokotustietojen raportointia jatkuvasti yhdessä alueiden ja työterveyshuollon kanssa.
Rokotteiden saatavuus on merkittävin rokotusten tahtiin vaikuttava asia. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä Pfizerin mRNA-koronarokoteja Modernan rokotteen saapumista odotellaan lähipäivinä. Euroopan lääkevirasto EMA käsittelee Astra-Zenecan adenovirusvektorirokotteen myyntilupa-anomuksen 25.1. alkavalla viikolla. Mahdollisen myyntiluvan odotetaan kasvattavan saatavilla olevien koronarokotteiden määrää huomattavasti.
Väestön rokotuksiin varattava riittävästi resursseja
Suomessa varaudutaan väestörokotusten ripeään toteuttamiseen, kun rokotteita saadaan maahan riittävästi. Suomessa on olemassa jo hyvin toimivia käytäntöjä suurien ihmismäärien rokottamiseen. Vuosittain on rokotettu influenssan varalta muutaman kuukauden aikana yli 1,5 miljoonaa ihmistä.
Monissa kunnissa on suunniteltu väestörokotusten toteuttamista myös uusilla tavoilla, esimerkiksi suuriin julkisiin tiloihin perustettavilla massarokotuspisteillä, joissa on mahdollista rokottaa useita ihmisiä yhtä aikaa. Esimerkiksi Tampereella väestön koronarokotuksia tullaan järjestämään monikaistaisella rokotuslinjalla. Lappeenrannassa väestön rokotukset aiotaan toteuttaa kauppakeskuksessa, jotta rokotuspaikkaan on helppo tulla.
– Pandemiatilanteessa on tärkeää varata väestön rokotuksiin riittävästi rokottajia, tiloja ja muita resursseja, jotta rokotuksia voidaan antaa suurille ihmismäärille ja joustavasti myös virastoajan ulkopuolella, Kontio toteaa.
Rokotusjärjestystä tarkennetaan
THL:n nimittämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR on kokoontunut tänään tiistaina käsittelemään rokotusjärjestyksen tarkentamista rokotusten edetessä. Käsittelyssä ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalan henkilöstön sekä koronaviruksen riskiryhmien rokotukset.
– Iäkkäiden rokotukset on tärkeää saada vauhdilla käyntiin, koska heidän riskinsä saada vakava koronavirustauti on kohonnut. Suositukset tarkentuvat, kun saatavista rokotemääristä tiedetään lisää, toteaa KRARin puheenjohtaja Ville Peltola.
THL suosittelee, että rokotuksia voidaan ryhtyä antamaan rokotusjärjestyksessä seuraavalle ryhmälle, kun suuri osa edellisestä ryhmästä on rokotettu. Näin toimimalla vältetään viiveitä ja rokotehävikin syntymistä.
Aula Research teki marraskuun lopussa laajan kyselyn hoitajien rokotuksia koskevista näkemyksistä. Vastaajista 97 % piti rokottamista hyvänä keinona suojautua tauteja vastaan ja 94 % piti Suomessa annettavia rokotteita turvallisina ja tehokkaina. Kyselyyn vastasi yli 4 000 hoitajaa. Asiasta kertoo kyselyn teettänyt Tehy tiedotteessaan.
Peräti 95 %:lla oli suositusten mukainen rokotussuoja, ja kausi-influenssarokotteen kattavuus oli korkea. Koronarokotetta piti tarpeellisena pandemian torjunnassa 84 %. Sen ilmoitti ottavansa 47 % vastaajista. Epävarmuutta ottamisesta ilmaisi runsas kuukausi sitten 37 % vastaajista. Kokonaan kielteisiä oli 16 %, syynä lähinnä vakavien sivuvaikutusten pelko.
Vastaajista 71 % työskenteli erikoissairaanhoidossa, 21 % perusterveydenhuollossa ja 7 % sosiaalipalveluissa. Vastaajista 88 % työskenteli pääsääntöisesti asiakas- ja potilastiloissa.
Vastaajista 97 % on sitä mieltä, että rokottaminen on hyvä keino suojautua tauteja vastaan ja 94 % on sitä mieltä, että Suomessa annettavat rokotteet ovat turvallisia ja tehokkaita. Itsensä ja potilaiden sekä läheisten suojaamista rokottamalla piti tärkeänä 92 %. Vastaajista 95 %:lla oli työtehtävässä tarvittava suositusten mukainen rokotussuoja. Kausi-influenssaa vastaan oli rokottautunut tai kyselyn aikaan odotti ko. rokotetta 92 % vastaajista.
Kyselyssä näkyy epävarmuus koronarokotteesta
Koronarokotetta piti tarpeellisena 84 %, jotta voimme selvitä Covid-19-epidemiasta Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Kyselyssä näkyi myös epätietoisuus ja epävarmuus koronarokotteesta. Sen ilmoitti ottavansa 47 % vastaajista, mutta epävarmoja asian suhteen oli vielä kyselyn aikaan runsas kuukausi sitten melko paljon eli 37 %. Epävarmoista valtaosa eli 81 % ilmoitti epävarmuuden syyksi pelon mahdollisista vakavista sivuvaikutuksista.
Kyselyn aikaan marras-joulukuun vaihteessa rokotteista oli saatavana vielä melko vähän virallista tietoa eikä rokotuksia ollut aloitettu vielä missään päin maailmaa.
– Tietoa ja kokemuksia koronarokotteista on saatu ja saadaan koko ajan lisää. Uskon myös, että epävarmuutta ja silkkaa ärtymystä hoitajien keskuudessa lisäsivät kyselyn aikaan ihan arvovaltaiseltakin taholta heitetyt lausunnot, että hoitohenkilöstön sopiikin hyvin olla koronarokotteen koekaniineina. Kritisoinkin kyseisiä kommentteja tuolloin. Rokotuksen ottaminen on Suomessa vapaaehtoista ja hoitajat ovat rokotusten suhteen hyvin vastuullisia kuten kyselykin osoittaa, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Kielteisellä kannalla koronarokotuksen ottamiseen oli 16 %. Kielteisen kannan ilmoittaneista 657 henkilöstä 70 % perusteli kantaansa pelolla mahdollisista vakavista sivuvaikutuksista. Näillä 657 vastaajalla, jotka eivät aikoneet ottaa koronarokotetta, periaatteellinen syy kieltäytyä oli 2 %:lla eli 13 vastaajalla.
Rokotevastaisuus harvinaista
Kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa myös väittämään: ”Rokottaminen on ristiriidassa oman ajatusmaailmani kanssa.” Vastaajista 2 % on täysin samaa mieltä tästä väittämästä ja 9 % jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista 67 % on väittämästä täysin eri mieltä ja 19 % jokseenkin eri mieltä.
– Kaikkiaan rokotusvastaisuus hoitajien keskuudessa on harvinaista. Valtaosa pitää rokotuksia turvallisina ja tehokkaina. Myös rokotuskattavauus on hyvin korkealla tasolla. On hyvä, että asiaa on nyt selvitetty myös kyselyllä, toteaa Rytkönen.
Kyselystä nousee Rytkösen mukaan kuitenkin yksi hienoinen huolenaihe tulevaisuutta ajatellen. Kyselyn vähäinen kriittinen suhtautuminen rokotuksiin näytti olevan hieman yleisempää nuoremmissa ikäluokissa. Yli 60-vuotiaat puolestaan suhtautuivat rokotuksiin kaikkein myönteisimmin.
– Voisiko tätä osin selittää se, että nuoremmat ikäluokat eivät muista aikoja, jolloin esimerkiksi tuhkarokkoa ja sikotautia vastaan ei rokotettu? Nämä sittemmin rokottamalla Suomessa voitetut taudit ovat kuitenkin vakavia sairauksia vakavine seurauksineen. Tuhkarokon jälkitaudit voivat olla jopa hengenvaarallisia. Samoin sikotauti on voinut aiheuttaa surullisena seurauksena miehille lapsettomuutta, toteaa Rytkönen.
Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomessakin panostetaan riittävästi luotettavan informaation tarjoamiseen ja otetaan rokotuskattavuuden säilyttäminen vakavasti.
– Maailman terveysjärjestö WHO julisti rokote-epäröinnin yhdeksi vuoden 2019 maailmanlaajuiseksi terveysuhkaksi. Huoli ei ole turha. Rokotusten vaikuttavuuden kun ratkaisee lopulta se, että jokainen kantaa vastuunsa paitsi omastaan myös muiden hengestä ja terveydestä. Siksi myös järjestönä suosittelemme rokotusten ottamista. Koronarokotteen otan itse heti kun vuoroni tulee, toteaa Rytkönen.
Lue lisää: Kysely Tehyläisille rokotuksista
