Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!
Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Kansalaiset suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti MyDatan hyödyntämiseen terveydenhuollossa. Jopa 2/3 kansalaisista mittaa tai on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään ja yli puolet on kokenut mittaamiseen liittyviä hyötyjä. Kuitenkin ainoastaan 15% on hyödyntänyt mittaamaansa tietoa terveydenhuollon käynnin yhteydessä.
Kestävä Terveydenhuolto –hankkeen teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä ja kokemuksia MyDatan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa. MyDatalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietoa, jota henkilö kerää itse itsestään terveysteknologian avulla. Tämä tieto voi olla esimerkiksi älyrannekkeen avulla kerättyä tietoa fyysisestä aktiivisuudesta, palautumisesta tai unen laadusta. Kyselytutkimukseen vastasi 1021 henkilöä, ja sen toteutti Kantar TNS ajalla 16.-21.5.2019. Kyselytutkimuksen tuloksia esiteltiin myös terveydenhuollon ammattilaisille ja pyydettiin heiltä näkemyksiä ja kommentteja tuloksiin.
Mitattuja tietoja ei hyödynnetä osana terveydenhuoltoa
Kyselytutkimuksen perusteella kansalaisten suhtautiminen MyDatan hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa on positiivista. Yhteensä 2/3 kansalaisista joko mittaa tai on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään. Eniten kansalaisia kiinnostaa mitata terveysteknologian avulla omaa fyysistä aktiivisuuttaan. Suurin motivaatiotekijä oman terveyden mittaamiseen on suurimmalla osalla vastaajista halu parantaa omaa jaksamista, terveyttä tai vointia.
Kyselytutkimukseen vastanneista yli puolet kokevat, että terveyden mittaamisesta on ollut heille itselleen hyötyä. Kuitenkin vajaat puolet vastaajista ei koe saaneensa mittaamisesta hyötyä. Ainoastaan 15 % on omatoimisesti hyödyntänyt mittaamiaan tietoja terveydenhuollon vastaanotolla.
- Oli yllättävää, miten myönteisesti väestö näyttää suhtautuvan terveyttään koskevan tiedon keruuseen ja hyödyntämiseen. Mittaamiskohteet ja motiivit ymmärrettävästi vaihtelevat iän mukaan. Terveydenhuollossa tulisi paremmin pystyä hyödyntämään tätä asiakkaidemme omaa aktiivisuutta ja itsemittauksen tuloksia, sanoo Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta.
- My Datan hyödyntäminen on mahdollisuus lisätä yhteistyötä kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Tämä edellyttää kuitenkin uudenlaista osaamista myös terveydenhuollon ammattilaisille, mikä tuleekin huomioida koulutuksen kaikilla tasoilla, sanoo Kirsi Sillanpää Tehystä.
Tietojen hallinnointi halutaan säilyttää yksilöllä itsellään
Kyselytutkimukseen vastanneista lähes 90% on sitä mieltä, että jokaisella tulisi olla oikeus hallinnoida omaa terveystietoaan. Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että kaiken terveystiedon tulisi kertyä samaan paikkaan. Vastaajista lähes ¾ suhtautuu positiivisesti siihen, että MyDatan avulla on mahdollista ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestä. MyDatan kansalaisia eriavoistavasta näkökulmasta on huolissaan noin 40% vastaajista.
- Terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi ja myös MyDatan laajemman hyödyntämisen näkökulmasta on tärkeää panostaa kansalaisten terveysosaamisen ja terveydenlukutaidon ylläpitoon sekä kehittämiseen. MyDatan kerääminen luo monenlaisia mahdollisuuksia, mutta yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että tulevaisuudessa kaikilla on halutessaan mahdollisuus mitata omaa terveyttään sekä saada siihen ohjausta ja neuvontaa, sanoo Anne Knaapi SOSTEsta.
Raportti: MyDatan hyödyntäminen terveydenhuollossa
Yli puolella Suomen apteekeista on ollut vaikeuksia rekrytoida farmaseuttista henkilökuntaa. Pahin tilanne on Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Lapissa.
Apteekkariliiton tuoreen selvityksen mukaan yli puolessa Suomen apteekeista on ollut pulaa farmaseuttisesta henkilöstöstä kuluneen vuoden sisällä. Apteekkareiden mukaan työvoiman saatavuus on heikentynyt alkuvuoden aikana.
Pahin työvoimapula on Päijät-Hämeen maakunnassa, jossa 94 prosenttia apteekeista ei ollut saanut rekrytoitua tarpeeksi farmaseuttista henkilökuntaa. Parhaiten työvoimaa riitti Pohjois-Savossa; Kuopiossa koulutettavat farmaseutit jäävät lähiseuduille töihin.
Työvoiman saatavuusongelmat koettelevat erityisesti kesäisin: kesäsijaisten rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia 60 prosentilla apteekeista. Kolmannes apteekkareista joutuu siirtämään oman lomansa kesäkauden ulkopuolelle paikatakseen lomakauden henkilöstövajetta.
Kehittyneet lääkehoidot vaativat lääkehoidon osaajia
Jatkuvaa työvoimapulaa on jopa 30 prosentissa apteekkeja. Moni kyselyyn vastanneista apteekkareista ei ole saanut lainkaan hakemuksia apteekkinsa avoimiin työpaikkoihin. Pitkäaikainen työvoimapula saattaa pahimmillaan rajoittaa aukioloaikojen laajentamista ja vaikuttaa jonotusaikoihin. Toistaiseksi ongelma on kuitenkin pystytty ratkaisemaan apteekeissa erilaisin henkilöstöjärjestelyin.
– Kehittyneet lääkehoidot auttavat yhä useampia suomalaisia pärjäämään sairautensa kanssa, mutta vaativat entistä enemmän lääkehoidon osaajia sekä sairaaloihin että apteekkeihin, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler arvioi.
Suomeen perustetaan paraikaa useita uusia apteekkeja ja myös ne tarvitsevat tulevaisuudessa uutta työvoimaa.
Apteekkariliitto ehdottaakin ripeitä toimia farmaseuttien koulutuksen lisäämiseksi.
– Valmistuvien farmaseuttien määrä ei tällä hetkellä riitä vastaamaan työvoiman tarpeeseen. Farmaseuttien koulutukseen tulisi suunnata nopeasti uusia resursseja. Valmistuvien määrää voidaan lisätä myös muuntokoulutuksen keinoin, Sandler toteaa.
Kotihoidon asiakkaat käyvät elämänsä loppuvaiheessa usein päivystyksessä ja sairaalassa. Vuonna 2016 kotihoidon asiakkaista 90 prosenttia oli ollut sairaalassa kolmen kuukauden aikana ennen kuolemaansa ja 70 prosenttia oli käyttänyt päivystyspalveluja.
– Asiakkaat pitäisi hoitaa paremmin. Siinä vaiheessa, kun kuolemaa ei voi välttää, iäkäs ihminen tarvitsee riittävän ja osaavan hoidon sinne missä hän asuu. Kun sairaalassa ei ole enää mitään tehtävissä, siirto aiheuttaa ylimääräistä rasitusta sekä kuolevalle itselleen että hänen läheisilleen, sanoo THL:n vieraileva tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri.
Nyt julkaistiin alustavia tietoja palliatiivisen hoidon tilasta. Selvitys on osa sosiaali- ja terveysministeriön palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämishanketta, jossa THL on mukana. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää palliatiivisen hoidon ja saattohoidon käytäntöjä. Loppuraportti valmistuu vuoden lopulla.
Kotihoito tarvitsee tukea saattohoitotilanteisiin
Asiantuntijaryhmä arvioi kotihoidon lukuisten akuuttikäyntien johtuvan henkilöstön heikosta saattohoidon osaamisesta, vähäisestä kotisairaalan tuesta sekä sairaanhoidollisen osaamisen puutteesta.
Vanhuspalvelujen tila –tutkimuksen mukaan (2018) yli 40 prosentilla kotihoidon henkilöstöstä oli heikko kivunhoidon ja saattohoidon osaaminen. Kotihoidon yksiköistä 72 prosenttia sai tukea kotisairaalalta, ja vain 36 prosentilla oli tukenaan saattohoitotiimi.
– Kotihoitoon tarvitaan lisää palliatiivisen ja saattohoidon osaamista, ja kotisairaalan tukea on syytä vahvistaa, tiivistää Finne-Soveri tuloksia.
Kotisairaala tarjoaa sairaalamaista hoitoa potilaan kotona tai hoivakodissa tilanteessa, jossa sairaalassa oleminen ei ole välttämätöntä.
Palliatiivisen ja saattohoidon laatua vahvistettava koko maassa
Ympärivuorokautisessa hoidossa asiakkaiden sairaalaan tai päivystykseen lähettämisen käytännöt vaihtelivat voimakkaasti, erot olivat maakunnittain tarkasteltuna jopa kuusinkertaiset.
Pelkkä henkilöstömitoituksen nosto ei takaa palliatiivisen ja saattohoidon laatua.
– Parempi henkilöstömitoitus ei takaa kivunhoidon, lääkehoidon ja saattohoidon osaamista. Avain parempaan elämän loppuvaiheen hoitoon on lisätä sairaanhoitajien osuutta henkilöstöstä ja kouluttaa koko henkilöstö saattohoidon perusteisiin, sanoo Harriet Finne-Soveri.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 12.7.2019 velvoittanut Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n 100 000 euron sakon uhalla huolehtimaan 19.7.2019 mennessä siitä, että Attendo Joelinkodin toimintayksikössä on asiakkaiden palvelutarpeeseen nähden riittävä määrä henkilöstöä.
Aluehallintoviraston käsityksen mukaan toimintayksikössä tulee olla aamu- sekä iltavuorossa kolme koulutettua hoitohenkilöä, jotta yksikön asiakkaiden oikeus turvalliseen, heidän palvelutarpeitaan vastaavaan ja laadukkaaseen sosiaalihuollon palveluun toteutuu. Valvontaviranomaisen saamien tietojen mukaan näin ei ole kuitenkaan ollut.
Asian käsittelyn yhteydessä yksiköstä on tullut esille myös useita muita epäkohtia, joiden valvonta jatkuu edelleen. Nyt annettu päätös koskee vain tilannetta, jossa palveluntuottajan tulee viipymättä lisätä henkilöstöresurssia, jotta asiakasturvallisuus ei vaarannu.
Attendo Hoivakoti Misteli Oy on saanut luvan Joelinkoti-toimintayksikön palvelujen tuottamiseen 24.4.2019. Tätä ennen yksikön palvelut on tuottanut julkinen sektori. Toimintayksikön luvan mukaan yksikössä on kehitysvammaisille kymmenen asiakaspaikkaa tehostetussa palveluasumisessa ja viisi asiakaspaikkaa palveluasumisessa.
Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n tulee toimittaa aluehallintovirastoon selvitys Attendo Joelinkodin henkilöstötilanteesta viimeistään 19.7.2019.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto muistuttaa, että jokaiselle laillistetun ammattihenkilön tehtävissä toimivalle opiskelijalle pitää nimetä ohjaaja. Terveydenhuollon ammattihenkilöasetus edellyttää, että toimintayksikkö nimeää ohjaajan kirjallisesti. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen vuodeosastoilla opiskelijoille ei ollut nimetty ohjaajaa asetuksen mukaisesti.
Aluehallintovirastoon tulleen ilmoituksen mukaan sairaanhoitajaopiskelijoiden toiminnassa on ollut puutteita, kun he ovat työskennelleet laillistetun ammattihenkilön tehtävissä. Tietojen pohjalta aluehallintovirastolla on ollut syytä epäillä, että terveyskeskussairaalan potilasturvallisuus olisi vaarantunut. Tämän johdosta aluehallintovirasto tarkasti ennalta ilmoittamatta Kyllön ja Palokan terveyskeskussairaalan vuodeosastot 18.-19.6.2019.
Tarkastettavia asioita olivat muun muassa laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma, osastojen hoitohenkilöstön rakenne ja määrä, sairaanhoitajaopiskelijoiden opintorekisteriotteet, nimetyt ohjaajat, perehdytys, kesälomakauden työvuorolistat, lääkehoitosuunnitelma ja lääkehoidon luvat.
Aluehallintovirasto on velvoittanut terveyskeskusta antamaan selvityksen 31.8.2019 mennessä siitä, mihin toimenpiteisiin terveyskeskuksessa on ryhdytty annettu hallinnollisen ohjauksen perusteella.
Terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaan laillistetun ammattihenkilön tehtävissä voi toimia tilapäisesti myös kyseiseen ammattiin opiskeleva henkilö. Hänellä tulee olla suoritettuna hyväksytysti opinnoistaan kaksi kolmasosaa ja käytännössä saavutettu kokemus tai muiden seikkojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen.
