Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!
Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira katsoo, että botuliinitoksiinihoitojen antaminen on vaativaa lääketieteellistä osaamista edellyttävä toimenpide. Tämän vuoksi botuliinitoksiinihoitojen antaminen on luettava terveydenhuollon toiminnaksi myös silloin, kun se annetaan puhtaasti esteettisessä tarkoituksessa. Viime vuosina botuliinitoksiinihoitoja ovat ryhtyneet antamaan myös henkilöt, joilla ei välttämättä ole riittävää osaamista botuliinitoksiinihoidon riskittömään toteuttamiseen. Myös hoidon antamisessa on ilmennyt puutteita
Lääkevalmisteyhteenvetojen mukaan botuliinitoksiinihoitoja saavat antaa vain asianmukaisen koulutuksen saaneet lääkärit, joilla on kokemusta hoitojen antamisesta ja vaadittavien laitteiden käytöstä. Valviran näkemys on, että lääkemääräyksen potilaalle antanut lääkäri voi siirtää botuliinitoksiinin pistämisen myös sellaiselle sairaanhoitajalle, terveydenhoitajalle tai kätilölle, joka on suorittanut botuliinitoksiinin pistämistä varten annetun koulutuksen. Laillistetun lääkärin on myös varmistuttava botuliinitoksiinihoitoja antavien sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden osaamisesta ja myönnettävä kirjallinen lupa näiden pistosten antamiseen.
Vastuu botuliinitoksiinihoidoista on lääkärillä myös niissä tilanteissa, joissa hän on siirtänyt pistämisen sairaanhoitajalle, terveydenhoitajalle tai kätilölle. Jos pistoksen antaja ei ole lääkäri, tulee se antaa lääkärin johdon ja valvonnan alaisena.
Botuliinitoksiinihoitojen antamisen edellytykset lyhyesti
Hoitoja annetaan terveydenhuollon toimintayksikössä tai hoitoja antaa itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva lääkäri. Lääkärin tulee olla pistämistilanteessa välittömästi tavoitettavissa paikalle toimintayksikköön, kun sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö antaa kyseisiä hoitoja.
Hoitojen antaja on
Suomessa ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri tai
laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka opinnot ovat sisältäneet riittävästi pistoskoulutusta (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö) ja, joka
on saanut botuliinitoksiinin pistämistä koskevaa koulutusta ja laillistettu lääkäri on varmistunut hänen osaamisestaan botuliinihoitojen antamisen osalta ja myöntänyt hänelle kirjallisen luvan hoitojen antamiseen
toimii terveydenhuollon toimintayksikössä lääkärin johdon ja valvonnan alaisena
Hoitojen antaminen
yksityisesti edellyttää, että hoitoja antavalla toimintayksiköllä on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen tai että itsenäisesti ammattiaan harjoittava lääkäri on tehnyt aluehallintovirastolle ilmoituksen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisesta.
edellyttää myös hoidosta vastaavan lääkärin antamaa lääkemääräystä, potilasasiakirjamerkintöjen laatimista sekä voimassa olevaa potilasvahinkovakuutusta.
Lähde: Valvira
Hoitohenkilöstö suhtautuu pääsääntöisesti myönteisesti influenssarokotuksiin, mutta tietoa ja koulutusta tarvitaan paljon lisää. Asia käy ilmi opinnäytetyöstä (YAMK), jossa selvitettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) henkilöstön asenteita influenssarokotuksiin. Vastauksista nousi esiin tiedon puutetta, virheellisiä uskomuksia sekä huolta influenssarokotteiden turvallisuudesta. Muun muassa immuniteetin muodostuminen ihmisessä rokotteen avulla oli suurelle osalle henkilöstöstä epäselvää.
Tutkijan mukaan koulutuksella näyttäisi olevan merkitystä tietämykseen ja ymmärrykseen rokottamisesta. Jopa 20% (315 työntekijää) epäili saavansa influenssarokotuksesta varsinaisen taudin. Suurimpina ammattiryhminä näin epäilivät lähihoitajat, suuhygienistit ja muut potilastyössä olevat työntekijät. Lääkäreistä sen sijaan vain 4% ajatteli saavansa rokotteesta taudin.
Epäilyksiä influenssarokotteen tehoon oli kaikissa ammattiryhmissä. Suurin osa vastaajista ei osannut valita kantaansa vahvistaako rokotus immuniteettiä vai heikentääkö se sitä. Huolta rokotteen turvallisuudesta ja sivuvaikutuksista koettiin myös paljon. Eniten huolta kokivat lähihoitajat, ensihoitajat ja suuhygienistit. Lääkäreistä vain 9% esitti huolensa rokotteen turvallisuudesta.
Pääsääntöisesti vastaajat kokivat heille suositellut rokotukset tärkeiksi. Vain 5% vastaajista oli eri mieltä. Itsemääräämisoikeus koettiin tärkeäksi, mutta käytännössä tämä ei ajanut potilasturvallisuuden ohi.
Viralliseen tietoon luotetaan
Luottamusta rokotuspäätöksiä tekeviin viranomaisiin koettiin vahvasti, samoin luotettiin viranomaisten (WHO, THL) tiedonlähteisiin rokotusasioissa. Luotettavimmaksi tiedonlähteeksi rokotustiedon välittämisessä koettiin THL:n internet-sivut, joita 84% vastasi pitävänsä hyvin tai melko luotettavana. Terveysportti, muut terveydenhuollon julkiset internet-sivut ja ammattilehdet koettiin myös luotettaviksi. Myös työpaikan sisäiseen intranetin tiedotteisiin luotettiin hyvin.
Aikakauslehdet ja sanomalehdet sen sijaan kärsivät luottamuspulaa. Vain 5% vastaajista koki sanomalehdet hyvin luotettaviksi ja peräti kolmannes vastaajista ilmoitti pitävänsä näitä epäluotettavana.
Vain 4% vastaajista koki sosiaalisen median luotettavaksi tiedon lähteeksi. Yllättäen ne, jotka kokivat sosiaalisen median hyvin tai melko luotettaviksi olivat iältään yli 45 -vuotiaita. Median vaikutus rokotuspäätöksen tekemiseen oli vähäinen. Vain 13% vastaajista koki lukemiensa lehtijuttujen tai sosiaalisen median kirjoittelun vaikuttaneen omaan rokotuspäätökseensä. Sosiaalisessa mediassa omia ajatuksia jakoi vain 5% vastaajista. Lähteiden luotettavuuden arviointi oli 42 %:lle vastaajista helppoa, vaikeaksi sen koki noin kolmannes.
Miia Koukku: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan asenteet influenssarokotukseen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, ylempi AMK http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088358
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin henkilöstölle lähetettiin kysely lokakuussa 2018. Vastauksia saatiin 1609 kpl ja vastausprosentiksi tuli 30 %.
Espoolainen Helmi Ryynänen, 18, on voittanut kultaa ammattitaidon SM-kilpailuissa lähihoitaja-sarjassa. Hopeaa nappasi Teresa Memrik (Gradia) ja pronssia Jenni Jäske (SAMIedu).
Lähihoitajaksi valmistuva Ryynänen kuuluu Omnian joukkueeseen, josta yhteensä 15 kilpailijaa osallistui Taitaja-finaaliin. Ryynänen on hakenut ensi syksyksi toisen osaamisalan, lasten kasvatuksen, lähihoitajaopintoihin. Hän on hyödyntänyt opinnoissaan myös mahdollisuutta opiskella ammattikorkeakouluopintoja osana tutkintoaan.
Taitaja2019-kilpailu huipentui torstaina, kun viimeiset kilpailusuoritukset saatiin päätökseen. Mitalistit palkittiin juhlavissa päättäjäisissä Joensuun jäähallissa. Kilpailu on ollut kaikille nuorille huikea matka, josta kotiin viemisinä on upeita onnistumisen kokemuksia, uutta osaamista tulevaisuuteen, iloisia muistoja ja uusia ystäviä.
Seuraavan kerran ammattitaidon suomenmestaruuksista kilpaillaan vuoden kuluttua Jyväskylässä Taitaja2020-kilpailun merkeissä.
TULOKSET
https://www.taitaja2019.fi
Itä-Suomen aluehallintovirasto on käsitellyt Tehy Siun soten ammattiosaston tekemän epäkohtailmoituksen, joka liittyy yhteispäivystyksen ja päivystysosaston sekä Liperin ja Outokummun terveyskeskusten vuodeosastojen niukkojen henkilöstömiehitysten aiheuttamaan potilasturvallisuusriskiin. Aluehallintovirasto kehottaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan siitä, että käytettävissä on riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
Yhteispäivystys ja päivystysosasto
Aluehallintovirasto toteaa, että yhteispäivystyksen ja päivystysosaston henkilöstömitoitusta on seurattu aktiivisesti, mikä on myönteistä. Arvioitu minimihenkilöstömäärä kuitenkin alitettiin lukuisia kertoja kesän ja alkusyksyn 2018 aikana. Saadun selvityksen mukaan henkilöstön riittämättömyys on liittynyt siihen, ettei rekrytointiyksikkö pystynyt toimittamaan äkillisissä tilanteissa päivystystyöhön perehtyneitä sijaisia.
Aluehallintovirasto kiinnitti huomiota vuonna 2018 kasvaneeseen potilasvahinkoilmoitusten määrään ja arvioi henkilöstön riittämättömyyden aiheuttaneen riskin potilasturvallisuudelle.
Itä-Suomen aluehallintovirasto kehottaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan suunnitelmallisista ja riittävän joustavista rekrytointikäytännöistä, joilla varmistetaan yhteispäivystyksen riittävä osaavan henkilöstön määrä asianmukaisen ja potilasturvallisen hoidon varmistamiseksi.
Aluehallintovirasto jatkaa valvontaa seuraamalla yhteispäivystyksen ja päivystysosaston kesän 2019 toimintaa.
Liperin ja Outokummun terveyskeskusten vuodeosastot
Aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että Siun sotessa on mietitty ja osin toteutettu toimia potilasturvallisuuden varmistamiseksi terveyskeskusten vuodeosastoilla. Samoin aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että kaikkiin työvuoroihin suunnitellaan riittävä määrä koulutettua hoitohenkilöstöä, erityisesti sairaanhoitajia.
Itä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että potilasturvallisuus on vaarantunut kesän ja syksyn 2018 aikana Liperin ja Outokummun terveyskeskusten vuodeosastolla henkilöstömitoituksen ja -rakenteen sekä hoitajilta puuttuvien lääkelupien vuoksi.
Molempien terveyskeskusten vuodeosastoilla on ollut niukka henkilöstömitoitus potilaiden hoitoisuuden tarpeeseen sekä Siun soten itse asettamaan hoitajamitoitustavoitteeseen nähden. Aluehallintovirasto toteaa, että potilasturvallisuuden heikentyminen näkyy lisääntyneenä haittatapausilmoitusten kasvuna kesällä ja syksyllä 2018.
Itä-Suomen aluehallintovirasto kehottaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan siitä, että sen alueen kuntien terveydenhuollon palveluihin on osoitettu riittävästi voimavaroja. Käytettävissä tulee olla riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Terveydenhuoltohenkilöstön rakenteen ja määrän tulee vastata alueen väestön terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Henkilöstömäärää suunniteltaessa on varmistettava mitoituksen joustavuus, kuten se, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan sijaisilla.
Riittävä ja lääkeluvat omaava sairaanhoitajaresurssi tulee varmistaa Siun soten ikäihmisten palvelualueella myös terveyskeskusten vuodeosastoilla.
Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Attendo Oy:n Attendo Jalava -toimintayksikköä koskevan valvontapäätöksen. Aluehallintovirasto katsoo, että Attendo Oy on ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin toimintayksikössä havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Aluehallintovirasto jatkaa toimintayksikön valvontaa ja tekee sinne tarkastuskäynnin erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Aluehallintovirasto katsoo, että asiassa ei ole tarkoituksenmukaista antaa huomautusta yksikön entiselle vastuuhenkilölle, koska hän ei enää toimi yksikön vastuuhenkilönä.
Aluehallintovirasto sai 30.1. - 4.2.2019 Varkauden kaupungilta vakavia, välittömään asiakasturvallisuuden vaarantumiseen viittaavia yhteydenottoja Attendo Jalava -toimintayksiköstä, joiden perusteella aluehallintovirasto teki valvontakäynnin toimintayksikköön 5.2.2019.
Aluehallintovirasto havaitsi Attendo Jalava -toimintayksikössä merkittäviä puutteita asiakasturvallisuudessa. Attendo Oy esitti kuitenkin tarkastuskäynnillä selvityksen välittömistä korjaustoimenpiteistä siten, että aluehallintovirasto arvioi, että toiminta voi toistaiseksi jatkua.
Lisäksi aluehallintovirasto pyysi selvitystä Attendo Oy:ltä ja entiseltä vastuuhenkilöltä. Kuultuaan asianosaisia aluehallintovirasto päätyi siihen, että ei katso huomautuksen eikä lievemmänkään hallinnollisen ohjauksen antamista vastuuhenkilölle vastaisen toiminnan varalle tarkoituksenmukaisena, koska hän ei työskentele enää toimintayksikön vastuuhenkilönä.
Saatujen selvitysten perusteella aluehallintovirasto katsoo, että Attendo Oy on asianmukaisesti ryhtynyt toimenpiteisiin korjatakseen tarkastuskäynnillä esiin tulleet epäkohdat siten, että asiassa ei ole tarkoituksenmukaista enää antaa huomautusta palveluntuottajalle.
Aluehallintovirasto edellyttää, että Attendo Oy huolehti siitä, että vastaisuudessa Attendo Jalava -toimintayksikön toiminta täyttää sille lupapäätöksessä ja lainsäädännössä asetetut vaatimukset ja puuttuu epäkohtiin omavalvonnan keinoin.
Aluehallintovirasto tekee tarkastuskäynnin Attendo Jalava -toimintayksikköön siinä vaiheessa, kun Attendo Oy:n tekemien korjausten voidaan olettaa vakiintuneen. Aluehallintovirasto ilmoittaa käynnin ajankohdasta toimintayksikölle erikseen.
