Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!
Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Sosiaalihuollon kantelu- ja valvonta-asioiden määrä kasvoi aluehallintovirastoissa rajusti vuoteen 2018 verrattuna. Epäkohdat vanhustenhuollon palveluissa olivat suurin syy yhteydenottoihin.
Valtakunnallinen hoivapalveluihin liittyvä keskustelu ja siihen liittyvät median tietopyynnöt lisääntyivät merkittävästi vuonna 2019. Yhteydenotot ja käsiteltävien asioiden määrä aiheuttivat töiden ruuhkautumista aluehallintovirastoissa. Silti käsittelyyn otetut asiat ratkaistiin pääasiassa aikaisempaa nopeammin ja tehokkaammin.
Kantelupäätös keskimäärin 7,2 kuukaudessa
Vuonna 2019 aluehallintovirastoissa otettiin käsittelyyn 1 295 kantelua, kun 2018 luku oli 964. Ratkaisu annettiin 1 031 kanteluun, kun edellisenä vuonna ratkaisu annettiin 822 kanteluun.
Aluehallintovirastot saivat runsaasti sosiaalihuollon kanteluja ja vanhustenhuollon epäkohtailmoituksia. Ne koskivat laajasti sosiaalihuollon eri osa-alueita.
Asumispalveluyksiköihin liittyen aiheina olivat
hoitohenkilöstön riittävyys
hoito ja lääkehoito
ruuan laatu ja tarjoilu
asiakasturvallisuus
sairaan- ja terveydenhoito
Kehitysvammahuoltoon liittyvissä yhteydenotoissa syynä oli asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja lastensuojelussa asian käsittely määräajassa.
Lisäksi kanteluissa oltiin tyytymättömiä mm. kunnan kotihoidon toimintaan ja päätöksentekoon palveluista. Kotihoitoon ja tehostettuun asumispalveluun liittyvien kantelujen aiheina oli usein hoivan ja palvelujen laatuun sekä asiakkaiden kohtelu.
Aluehallintovirastot havaitsivat valvonnassaan, että osa kunnista ei tiedosta vastuutaan valvoa ostopalveluna hankkimiaan palveluja, mikä näkyi aluehallintovirastoon tulleiden epäkohtailmoitusten ja kantelujen määrässä.
Lähde: AVI
Tehy ja SuPer hyväksyivät tänään kunta-alan neuvottelutuloksen. Hoitohenkilöstölle saatiin monia merkittäviä parannuksia aiemmin hylättyyn valtakunnansovittelijan esitykseen nähden, kertovat liitot tiedotteessaan.
Hoitoalan oma sote-sopimus on ollut hoitajajärjestöjen kymmenien vuosien tavoite. Se tulee voimaan tämän sopimuksen myötä syyskuun alussa 2021.
Kiky-tunnit poistuvat elokuun lopussa. Valtakunnansovittelujan aiemmassa esityksessä ne olisivat poistuneet vasta lokakuussa.
Palkankorotusten taso vastaa muilla aloilla sovittua yleistä linjaa. Yleiskorotus on 1.8.2020 1,22% ja 1.4.2021 1,0%. Lisäksi ensi vuonna 1.4.2021 maksetaan paikallinen järjestelyvaraerä, jonka suuruus on 0,8%. Sopimuskausi on 23 kuukautta alkaen 1.4.2020.
SuPer ja Tehy ovat neuvotteluissa esittäneet Covid19-virukselle altistumisen riskin ja valmiuslain rajoitusten piirissä työskenteleville kertakorvausta eli ns. koronalisää. Tätä ei työnantaja tyrmännyt, mutta korvausta ei tähän sopimukseen saatu, koska se edellyttäisi valtiolta erillistä rahoitusta kuntien heikon taloustilanteen vuoksi. Muissa länsimaissa on maksettu vastaavia kertakorvauksia. Tehy ja SuPer vetosivat eilen maan hallitukseen koronakorvauksesta (vetoomus).
Palkkatasa-arvon edistämistyö aloitetaan työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää 28.2.2022 mennessä kunta-alan palkkatasa-arvoon ja ansiokehitykseen liittyviä kysymyksiä sekä palkkaohjelman rakentamista.
Neuvottelutuloksen tiivistelmä
Lue myös: Kunta-alalle uudet virka- ja työehtosopimukset
Kunta-alan työehtosopimusneuvotteluissa on saavutettu ratkaisu tänään.
Super ja Tehy eivät avaa sopimuksen sisältöä, ennen kuin liittojen hallinnot ovat käsitelleet asian. SuPerin hallitus ja Tehyn hallitus ja valtuusto kokoontuvat huomenna torstaina, kerrotaan liittojen tiedotteessa.
Kunta-alan KVTES:n neuvottelut aloitettiin tammikuussa. Ne siirrettiin valtakunnansovittelijalle vapaaehtoiseen sovitteluun huhtikuun alussa. Tehy ja SuPer hylkäsivät sovittelijan esityksen 30.4. Nyt neuvotteluja on käyty Kuntatyönantajan ja järjestöjen välillä 14.5. alkaen.
STTK:n pääluottamus- ja luottamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille teettämän kyselyn mukaan joka neljäs (24 %) kokee, että korona on aiheuttanut henkilöstön jaksamiseen ja henkiseen kuormittumiseen liittyviä ongelmia ja haasteita erittäin tai melko paljon. 63 prosenttia on sitä mieltä, että ongelmia on työpaikalla jonkin verran. Kolmasosan mielestä (31 %) työnantaja ei ole kiinnittänyt riittävästi tai lainkaan huomiota henkilöstön jaksamiseen eikä ole tehnyt tarpeeksi toimia jaksamisen edistämiseksi.
Koronan myötä työtehtäviä, työjärjestelyjä ja työaikajärjestelmiä on muokattu erittäin nopeasti uusiksi. Osa palkansaajista on siirtynyt kokonaan tai osittain etätyöhön, osalle etätyö ei ole lainkaan mahdollista. Työntekijöitä on lomautettu erittäin paljon.
- Tästä huolimatta työntekijöiden jaksaminen ja henkinen kuormitus sekä niiden vaikutukset lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä työelämään, sairauspoissaoloihin ja työpaikkojen tuottavuuteen on jätetty lähes huomiotta. STTK on erittäin huolissaan näistä ongelmista. Jos työhyvinvointiin ei nyt kiinnitetä huomiota, seuraukset näkyvät aikanaan sairauspoissaolokustannusten, mielenterveysongelmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuna, STTK:n johtaja Katarina Murto arvioi.
Kyselyssä 63 prosenttia on sitä mieltä, että jaksamiseen tai henkiseen kuormittumiseen liittyvät asiat huolestuttavat henkilöstöä erittäin tai melko paljon. Puolta vastaajista (51 %) terveyteen tai työturvallisuuteen liittyvät asiat huolestuttavat erittäin tai melko paljon. 35 prosenttia on sitä mieltä, että toimeentulo huolestuttaa henkilöstöä erittäin tai melko paljon. 19 prosenttia on erittäin tai melko huolissaan työpaikan menettämisestä.
Pysyviä muutoksia vaikea arvioida
Kyselyn perusteella henkilöstön edustajien usko tulevaisuuteen on ristiriitainen. Viidennes (22 %) arvioi, että työpaikan toimintaa tullaan supistamaan ja henkilöstöä vähennetään. Toisaalta joka kymmenes (9 %) on sitä mieltä, että toimintaa tullaan päin vastoin kasvattamaan ja henkilöstöä lisätään. Kolmannes (30 %) arvioi, että koronan jälkeen toiminta jatkuu ennallaan.
STTK:n mielestä koronan pysyviä vaikutuksia työelämään on vaikea arvioida.
- Osa kokee esimerkiksi etätyön myönteisesti, mutta moni on myös kokenut sen erittäin kuormittavaksi. Yli puolet vastaajista (55 %) silti uskoo, että työn tekemisen tavat muuttuvat jatkossa. Olisi tärkeää hyödyntää niitä myönteisiä kokemuksia, joita työn tekemisen tapoihin nyt liittyy, Katarina Murto sanoo.
STTK lähetti kyselyn 5 007:lle pääluottamus- ja luottamusmiehelle sekä työsuojeluvaltuutetulle. Vastauksia tuli 1 506. Kysely tehtiin 7. – 15.5. 2020.
Kysely koronan vaikutuksista työpaikallasi, osa 2
Teknologian tutkimuskeskus VTT käynnisti kokeet, jotta saataisiin tutkittua tietoa kangasmaskien käyttökelpoisuudesta koronaviruksen torjunnassa. Maskit tehtiin puuvilla- ja polyesterikankaista, eli helposti kotoa löytyvistä materiaaleista. Tutkimus osoitti, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitetun hengityssuojaimen käyttäjään verrattuna. Kangasmaskin tärkein vaikutus on, että sillä voi suojata lähiympäristöään tartunnalta. Se ei kuitenkaan suojaa maskin käyttäjää altistumasta viruksille.
VTT:n mukaan kankaiset kasvomaskit eivät toimi suojaimina. Niiden käyttö kuitenkin lyhentää pisaroiden lentomatkaa yskäisyn jälkeen, jolloin pisarat eivät saavuta helposti muita läsnäolijoita. Jollei pisaroita pysäytetä, ne lentävät muutaman metrin etäisyydelle. Pisaroita leviää myös, kun ihminen puhuu, huohottaa ja niistää. Kangas suun edessä hidastaa pisaroiden etenemistä, ja niiden lentomatka jää alle puolen metrin.
Kangasmaskien tärkein vaikutus on muiden suojaaminen. Tämä lisää varmuutta siihen, että voidaan avata yhteiskunnan toimintoja, kuten julkista liikennettä ja palveluja. Maskien avulla voimme olla huomaavaisia muita kohtaan erityisesti sisätiloissa, vaikka etäisyys olisikin alle 2 metriä.
Kangasmaski kerää tehokkaasti uloshengitettyjä mikrobeja. Siksi on tärkeää, että kangasmaski vaihdetaan puhtaaseen puolen tai vähintään tunnin välein ja maskit pestään käytön välillä tehokkaasti esimerkiksi valkopesuohjelmalla. On myös tärkeää valita sellainen maski, joka ei tukahduta tai haittaa hengitystä.
Parhaat saatavilla olevat suojaimet on valmistettu mikrokuidusta ja ne pystyvät suodattamaan alle 2,5 mikrometrin (millimetrin tuhannesosan) kokoisista partikkeleista jopa 70 %. Tavanomaiset vaatetuskankaat suodattavat alle 0,65-3,3 mikrometrin kokoisista partikkeleista 20-45 %, kun FFP2-suojain suodattaa 96 % ja FFP3 99 % jopa 0,35 mikrometrin partikkeleista. Tämä tarkoittaa, että kangasmaskien käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitettujen hengityssuojaimien käyttäjään verrattuna.
Polyesterimateriaali hylkii hyvin vettä. Testeissä se osoittautui puuvillamateriaalia tehokkaammaksi suodattamaan virushiukkasia.
Mikä on kangasmaski?
Kankainen kasvomaski voi tarkoittaa monta asiaa eikä sille ole standardeja. Tyypillisesti kangasmaskissa on päällekkäin kaksi puuvillakankaasta tehtyä kangaskerrosta.
Keskusteluissa hämmennystä aiheuttanut kiinalainen kansanmaski GB/T32610-2016 on tarkoitettu savusumulta ja katupölyltä suojautumiseen, eli hieman samaan tarkoitukseen kuin FFP1-hengityssuojain.
VTT: Suojaavatko kangasmaskit koronavirukselta?
Lähde: VTT
