Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!
Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Taysin lasten ja nuorten sairaalan hoitajat käyttävät työssään mobia, hoitotyöhön räätälöityä mobiililaitetta. Tietoturvallinen digiratkaisu säästää aikaa hoitotyöhön.
Taysin uusi lasten ja nuorten sairaala aloitti toimintansa 17.9. uusissa tiloissa, ja muutto jatkuu vaiheittain lähiviikkojen ajan. Samalla kun lasten ja nuorten hoito keskitetään fyysisesti yhden katon alle uusiin, moderneihin tiloihin, tapahtuu muutoksia myös toiminnassa. Yhtenä esimerkkinä on digitaalisten palveluiden lisääntyminen hoitotyön arjessa: koko lasten ja nuorten sairaalan hoitohenkilöstö siirtyy käyttämään heille räätälöityjä mobiililaitteita, mobeja.
Mobi on älypuhelin, johon on asennettu hoitotyössä tarvittavat sovellukset. Mobiin kuuluvia sovelluksia ovat Medanets, Paketti, Taysin puhelinluettelo sekä pääsy intraan. Myös potilaskutsujärjestelmä on integroitu mobeihin. Mobeihin ei voi itse ladata sovelluksia, eikä niillä pääse internetiin.
-Aiemmin hoitajat joutuivat kuljettamaan työvuorossaan kahta erillistä laitetta, nyt olemme saaneet palvelut samaan laitteeseen, kuvailee tietohallintopäällikkö Anne-Maarit Selinummi.
Medanets-sovelluksella potilastiedot tallennetaan reaaliaikaisesti potilastietojärjestelmään. Hoitajan ei tarvitse poistua potilaan luota erilliseen tilaan tekemään kirjauksia, vaan hän voi tehdä ne välittömästi potilaan luona. Paperisten muistilappujen määrä vähenee ja tietoturva paranee.
Mobia käytetään myös Taysin sisäisten palvelujen tilaamiseen: Paketti-sovelluksella voi esimerkiksi tilata potilaskuljetuksia sekä tehdä tavaratilauksia osastolle.
Kun potilas painaa huoneessaan nappia, jolla kutsuu hoitajan, syttyy sairaalan käytävällä merkkivalo, ja tämän lisäksi potilasta hoitava hoitaja saa hälytyksen mobiinsa.
- Tekniikka mahdollistaa laitteeseen erilaisia hälytystoimintoja eri sovelluksista, mutta sairaalassa on tärkeää, että potilaan lähettämä hälytys on aina ykkössijalla ja ohi muiden, painottaa Selinummi.
Mobiililaitteet eivät ole henkilökohtaisia, vaan vuoron vaihtuessa laitteen käyttäjä vaihtuu. Mobeihin kirjaudutaan henkilökohtaisilla varmennekorteilla. Lasten ja nuorten sairaalaan on hankittu 300 mobia.
Nykyinen mobi palvelee hoitajia, mutta Tays aikoo kehittää myös lääkäreiden mobiilipalveluita.
-Tavoitteena on saada lääkäreille vastaava mobiililaite, jossa on juuri lääkäreitä hyödyttävät sovellukset. Parhaillaan työskentelemme mobiilikuvantamisen saamiseksi lääkäreiden käyttöön, kertoo Selinummi.
Suomen Apteekkariliitto ja Orion toteuttivat Suomen ensimmäisen lääkekuljetuksen robottilennokilla eli droonilla Helsingin Lauttasaaressa maanantaina 16.9.
Drooni kuljetti valikoiman itsehoitolääkkeitä Lauttiksen apteekilta Lauttasaaren Senioritalolle, jossa hoitohenkilökunta vastaanotti paketin.
─ Oli upeaa, että ensimmäinen lääkekuljetus droonilla onnistui hyvin! Suomalaiset apteekit haluavat olla edelläkävijöinä kehittämässä uusia, moderneja palveluja, kertoo Lauttiksen apteekin apteekkari Risto Holma.
─ Uusi palvelu hyödyttäisi esimerkiksi asiakkaita, joilla yllättävän avuntarpeen tai sairauden vuoksi on hankaluuksia päästä asioimaan apteekkiin. Erilaiset kuljetusratkaisut osana palvelua tuovat apteekin lähelle, Holma jatkaa.
Toimituksen toteutti AI-startup Third Space Auto.
─ Robottilennokit ovat nopeita. Kun niihin yhdistetään lentoautomaatiojärjestelmä, kuten AI.Pilot-teknologiaan perustuvan ByDrone, apteekit ja sairaalat voivat toimittaa lääkkeitä hetkessä avun tarvitsijoille. Esimerkiksi meidän käyttämämme lennokki lentää kilometrin minuutissa. Lennokkien kantama vaihtelee 10 kilometristä jopa 110 kilometriin. Tällaiset esittelytilaisuudet ovat todella tarpeen, koska niiden avulla lääketeollisuus ja viranomaiset voivat kannustaa logistiikka-alaa muuttamaan toimintatapojaan. Uskon, että parin vuoden kuluessa tällaiset järjestelmät otetaan käyttöön maaseudulla, saaristossa ja muilla vaikeapääsyisillä seuduilla, joilla niille on todella tarvetta, toteaa Third Space Auton perustaja Arshia Gratiot.
Maanantain demolento on osa yhteishanketta, jossa selvitettiin droonikuljetusten käyttömahdollisuuksia ja hyötyjä lääkkeiden toimituksessa. Hanke toteutettiin tutkimus- ja kehitysyhteistyönä Aalto-yliopistossa poikkitieteellisesti eri alojen opiskelijoiden kanssa. Aalto-yliopiston tutkimusryhmät kartoittivat muun muassa droonikuljetusten palvelumuotoilua ja lainsäädäntöä.
SuPer selvitti yksityissektorilla työskenteleviltä jäseniltään tilannetta kevään ns. hoivakriisin jälkeen. Työnantajat olivat luvanneet lisätä henkilöstön määrää ja korjata työoloja. Selvityksen alustavat tulokset kertovat, että korjauksia ei ole tehty siinä määrin kuin työnantajat ovat antaneet ymmärtää, kertoo SuPer tiedotteessaan.
Kyselyyn vastasi noin 2 000 superilaista, jotka työskentelevät Attendolla, Esperissä, Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa. Kyselyssä selvitettiin, miten hoidon laatu koetaan hoivakriisin jälkeen. SuPerin mukaan työntekijöitä ei ole aidosti kuultu eikä epäkohtiin ole puututtu riittävästi.
Työntekijöistä vähintään kaksi kolmesta vastasi, että hoidon laatu ei ole parantunut. Hoitajien työajasta menee edelleen iso osa muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Attendon, Esperin, Mehiläisen ja Pihlajalinnan työntekijöistä yli kaksi kolmasosaa vastasi, että työtehtäviin kuului joka päivä siivousta, pyykkäystä ja/tai ruokahuoltoa.
Keväällä mediassa nousivat esiin yksityisen sektorin ongelmat vanhustenhoidossa. Hoivakodeissa paljastui useita puutteita ja epäkohtia. Henkilöstömitoitus alittui monessa yksikössä, ja mitoitus koettiin riittämättömäksi. Hoitajat toivat esiin eettistä kuormaa siitä, että he eivät voi hoitaa niin hyvin kuin haluaisivat ja pitäisi. Työnantajat lupasivat asiaan pikaista muutosta.
Tehyn mukaan ilman palkankorotuksia pako hoitoalalta kiihtyy. Vanhenevan väestön ja työikäisten määrän vähenemisen muodostama yhtälö käy entistä vaikeammaksi hallita, muistuttaa liitto tiedotteessaan.
Tehy ja SuPer ovat esittäneet naisvaltaiselle hoitoalalle kymmenen vuoden palkkaohjelmaa. Palkkaohjelma nostaisi naisalojen palkkoja 1,8 prosenttiyksikköä miesaloja enemmän. Sen vuosikustannukset ovat liiton mukaan 100–150 miljoonaa euroa.
Tehy vaatii, että valtion tulee kantaa vastuu palkkaohjelman kustannuksista, koska kunnilla ei tarvittavia rahoja ole.
– Poliittisten päättäjien on kannettava vastuu kansalaisten perustuslain takaamasta oikeudesta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo.
Tehyn mukaan hallitusohjelmassa on useita vahvoja kirjauksia, jotka tukevat liittojen vaatimuksia palkkatasa-arvon edistämisestä.
Hallituksen on esimerkiksi aikeissa lisätä hoiva-alan houkuttelevuutta sekä henkilökunnan saatavuutta ja osaamista. Hallitus lupaa ohjelmassaan myös puuttua nykyistä tiukemmin naisten ja miesten palkkaeroihin.
Hoitoalalle on koulutettu 320 000 ammattilaista, joista 40 000 työskentelee täysin toisella alalla. Osa heistä on valmis palaamaan, jos palkka ja työolot kohenevat.
Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin edellyttää arviolta 4000 hoitajaa lisää. Tehyn mukaan veto- ja pitovoiman eli palkkojen ja työolojen on merkittävästi parannuttava, jotta mitoitus voidaan käytännössä toteuttaa.
Työsuojeluviranomaisella on tällä hetkellä tutkinnassa useita työnantajan ilmoittamatta jättämiä ja vakavaksi epäiltyjä työtapaturmia. Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöminen on työturvallisuusrikkomus, josta voidaan tuomita sakkorangaistus, kertoo Aluehallintovirasto tiedotteessaan.
- Vakavat työtapaturmat tulevat lähtökohtaisesti aina työsuojeluviranomaisen tietoon, viimeistään poliisin tekemän ilmoituksen perusteella. Siksi työnantajan ei hyödytä jättää ilmoittamasta vakavaa työtapaturmaa, muistuttaa lakimies Matti Suontausta.
Hän työskentelee Lounais-Suomen aluehallintoviraston (avi) työsuojelun vastuualueen työtapaturmien tutkintaryhmän koordinaattorina. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntien suhteen tilanne on samansuuntainen koko maassa.
Työtapaturman syyn selvittämisellä on keskeinen rooli työtapaturmien ehkäisyssä. Työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan työnantajan on viipymättä ilmoitettava poliisille ja aluehallintovirastolle työtapaturma, josta on aiheutunut kuolema tai vaikea vamma.
- Vaikealaatuinen vamma on sellainen, joka suurella todennäköisyydellä jää pysyväksi ja vaikeuttaa loukkaantuneen normaaleja toimintoja, kertoo Matti Suontausta.
Saatuaan tiedon vakavasta työtapaturmasta työsuojeluviranomainen suorittaa tutkinnan, jossa pyritään selvittämään työtapaturmaan johtaneet syyt.
- On myös vahingoittuneen työntekijän etu, että työtapaturma tutkitaan mahdollisimman pian tapaturman jälkeen, jotta olosuhteet ovat mahdollisimman samanlaiset kuin tapaturmahetkellä. Jos tapaturmasta ehtii kulua useita kuukausia, voi tutkinta olla huomattavasti hankalampaa, lakimies Suontausta sanoo.
Työtapaturman tutkinnan tarkoituksena on tilanteen selvittämisen lisäksi ehkäistä työtapaturmia tulevaisuudessa.
Aiheesta lisää: Tapaturma ja siihen johtaneet tekijät tutkittava
