Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!
Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Turvallinen lääkehoito -oppaan päivitysprojektissa sidosryhmiltä kysyttiin näkemyksiä oppaan päivitystarpeista. Kyselyyn vastasi 128 terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaista tai organisaatiota. Keskeisiä toiveita olivat oppaan selkeyttäminen ja erilaisten, lääkehoitoa toteuttavien yksiköiden huomioiminen.
Monet vastaajat toivoivat, että eri ammattiryhmien väliset vastuut kuvattaisiin nykyistä selkeämmin ja että oppaassa huomioitaisiin digitaalisten ja teknisten ratkaisujen kehitys. Lisäksi yksityiskohtaisia ohjeita toivottiin muun muassa eri ammattiryhmien koulutukseen, perehdyttämiseen, vastuisiin ja osaamisen varmistamiseen, lääkkeiden käsittelyyn, antoon, säilytykseen ja hävittämiseen sekä lääkehoidon riskien, vaaratapahtumien ja poikkeamien dokumentointiin.
Vastauksissa toivottiin myös oppaan sisällön tiivistämistä lyhyemmäksi ja konkreettisten ohjeiden muotoon. Osa toivoi oppaaseen yleistä osaa ja konkreettisempaa, lääkehoitosuunnitelmaan keskittyvää osaa. Poistettaviksi osioiksi ehdotettiin esimerkiksi toimintaympäristöjen yksityiskohtaisia kuvauksia ja nopeasti vanhentuvien teknisten ratkaisujen kuvauksia.
Toivottuja olivat myös erilaiset ohjaavat pohjat, kuten lääkehoitosuunnitelmapohja, yksikkökohtainen lääkelupaohje/-pohja ja riskilääkelista.
Moni sidosryhmän edustaja toivoi pääsevänsä jollakin tavalla mukaan päivitystyöhön. Sidosryhmät pitivät tärkeänä myös kommentointimahdollisuutta oppaan luonnosvaiheessa.
Päivitystyö jatkuu työpajatyöskentelynä. Keväällä 2020 järjestetään kaksi erillistä työpajaa, johon osallistujat saavat kutsut erikseen. Työpajojen aiheina ovat turvallinen lääkehoitoprosessi ja lääkeosaamisen varmistaminen lääkehoitoa toteuttavissa organisaatioissa.
Oppaan luonnos tulee sidosryhmien kommentoitavaksi kesän 2020 aikana.
LIsätietoja oppaasta: https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/laakehoito/laakehoidon_toteuttaminen
Enemmistö (56 %) suomalaisista katsoo, että kuntaväen palkkoja ei pitäisi seuraavissa tuloneuvotteluissa korottaa eikä laskea, vaan pitää ne ratkaisussa ennallaan. Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. Enemmistö suomalaisista olisi kuitenkin valmis nostamaan sairaanhoitajien (63 %), lastenhoitajien (57 %) ja siivoojien (54 %) palkkoja. Kaksi viidestä korottaisi mielellään myös luokanopettajien (43 %) ja palomiesten (42 %) palkkoja.
Toimistoväen (61 %), terveyskeskuslääkärien (56 %) ja kiinteistönhuoltajien (47 %) palkat jätettäisiin lähinnä ennalleen. Merkittävän poikkeuksen muista muodostavat kunnan- ja kaupunginjohtajat. Puolet suomalaisista (48 %) haluaisi alentaa kunnan- ja kaupunginjohtajien palkkoja. Reilu kolmannes (36 %) pitäisi ne ennallaan.
Mielipiteet ovat muuttuneet syksystä 2017 jonkin verran. Aiempaa useampi olisi halukas korottamaan lähes kaikkien ammattiryhmien palkkoja. Toisaalta kysyttäessä yleisesti kuntaväen palkoista, ilman erottelua eri ammattiryhmiin, kuntaväen palkat halutaan pitää samalla tavalla nykyisellään (58 %) kuin vuonna 2017.
Sen sijaan vuoden 2016 keväästä näkemykset ovat muuttuneet varsin paljon. Tuolloin vain kaksi viidestä oli valmis korottamaan hoitajien palkkoja, nyt näin ajattelee selvä enemmistö. Vuonna 2016 vain kolmannes oli valmis korottamaan siivoojien palkkoja, nyt enemmistö vastaajista.
Puoluekannalla on yhteyttä näkemyksiin, miten kuntien tuloneuvotteluissa olisi meneteltävä. Etenkin vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajat soisivat monille kuntien ammattiryhmille lisää palkkaa. Kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan ja muiden puolueiden tukijat suhtautuvat korotuksiin varauksellisemmin. Erot puolueiden välillä tasoittuvat, jos näkemykset palkkojen korottamisesta ja pitämisestä nykyisellään yhdistetään.
Koko tutkimus luettavissa tästä.
Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 098. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kunta-alan neuvottelukierros uudesta virka- ja työehtosopimuksesta käynnistyi tänään, kun palkansaajajärjestöt ja Kuntatyönantajat istuivat yhdessä neuvottelupöytään. Tehy ja SuPer käyvät neuvotteluihin neljällä päätavoitteella: palkankorotukset, tasa-arvo-ohjelma, kiky-tuntien poisto ja sote-sopimus.
Järjestöt vaativat hoitoalalle vähintään vientialoja vastaavaa palkankorotusta. Lisäksi liittojen tavoitteena on tasa-arvo-ohjelma, joka nostaisi naisvaltaisen sote-alan palkkoja niin, että palkkaero miesvaltaisiin aloihin kuroutuisi umpeen. Tämä voitaisiin toteuttaa pitkällä ohjelmalla, joka takaisi hoitohenkilöstölle 1,8 prosenttiyksikköä miesaloja korkeammat palkankorotukset kymmenen vuoden ajan. Tasa-arvo-ohjelmaan haetaan rahaa valtiolta.
Hoitajajärjestöt tavoittelevat kunta-alalle myös sote-alan työehtosopimusta, jonka myötä alan työehtoja ja -oloja voitaisiin edistää tehokkaammin kuin nykyisessä sopimusjärjestelmässä.
Tehy ja SuPer katsovat, että kilpailukykysopimuksen tuoma palkaton työajan pidennys eli ns. kiky-tunnit poistuvat kustannuksitta virka- ja työehtosopimuksista. Talkoot ovat hoitajajärjestöjen mukaan yksiselitteisesti nyt ohi.
Sote-alan houkuttelevuus on laskenut. Alalta siirrytään muihin tehtäviin enenevässä määrin. Myös alan koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt. Yleisimmät syyt alan vaihtoon ovat työn vaativuuteen nähden liian matala palkka sekä kuormittavat työolot.
– Alalta pako yhdistettynä väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeen kasvuun on yhtälönä kestämätön. Kello käy ja tällä kierroksella on viimeiset hetket lisätä alan vetovoimaa palkkausta ja työoloja parantamalla. Olen aidosti huolissani siitä, kuka meitä tulevaisuudessa hoitaa, sanoo sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehyn ja SuPerin palkkatavoitteet ovat saaneet vankkaa tukea suomalaisilta. Esimerkiksi YLEn Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia kannatti lähes 80 prosenttia vastaajista.
– Ymmärrämme kyllä senkin, että kuntatalouden tilanne ei ole hyvä. Heikoimmista eli sairaista, vanhuksista ja lapsista huolehtiminen on kuitenkin hyvinvointivaltion keskeinen tehtävä. Siksi viime kädessä vastuu sote-palveluista ja niiden rahoituksesta onkin valtiovallalla, muistuttaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Meidän hyvinvoinnin tekijät voivat huonosti. Tämä laiva on uppoamassa. Milloin poliittiset päättäjät havahtuvat todellisuuteen, kysyy sairaanhoitaja Tanja Jeppesen Facebookissa julkaistussa videossa.
Sairaanhoitajaliiton mukaan yli kolmannes sairaanhoitajista on harkinnut alanvaihtoa. Jeppesenin arvio on synkempi.
– Olen keskustellut kollegoiden kanssa tästä. Voisin väittää, että noin 80 % miettii mitä he lähtisivät tekemään, koska ovat menettäneet toivonsa alan tilanteeseen. Loput odottavat eläkkeelle pääsyä.
Sairaalassa työskentelevä Jeppesen kertoo, ettei juurikaan kokenut ilon hetkiä työssään viime vuonna. Ainoa alalla pitänyt tekijä on ollut oma asenne, nyt sekään ei enää kanna.
– Syksyllä oli tosi synkkiä hetkiä työssä, jotka näkyivät vapaa-ajallakin. Perhe on minulle tärkeä. Jos työ vie koko sieluni, se ei ole sen arvoista, varsinkaan tällä palkalla.
Tanja Jeppesen on väsynyt tilanteeseen, eikä enää aio jäädä enää odottelemaan muutosta tapahtuvaksi. Video kuvattiin ennen viimeistä työvuoroa ennen opintovapaata, jonka aikana hän aloittaa opiskelut uuteen ammattiin.
– En koe elämäntehtäväkseni jäädä odottamaan, että muutosta tapahtuisi tai menettäisin fyysisen ja henkisen kunnon sekä mielenterveyteni. Lisäksi joudun jatkuvasti toimimaan omaa etiikkaa ja moraaliani vastaan.
Lopuksi hän kiittää kollegoita ja esimiehiään, jotka ovat olleet hänelle tukena.
– Kollegat ovat työ suola, koska työ itsessään ei enää ole mitenkään kovin miellyttävää. Minulla on myös parhaat esimiehet, jotka tukeneet minua päätöksessäni ja toimineet työpsykologeina vaikkei se heidän työnkuvaa kuulu.
Kevään neuvottelukierros lähestyy, meitä kaikki tarvitaan. KVTES raukeaa 31.3.2020, myös hoitoalan yksityissektorin tessit päättyvät keväällä. Pöydällä on isoja asioita. Kunta-alan hoitajien kipeistä lomarahaleikkauksista päästiin eroon, vielä pitää vääntää kuitenkin muun muassa kiky-tunneista. Ja tietysti palkasta.
Jos alan palkkausta ja muita ongelmia ei korjata, meitä ei kohta ole kukaan hoitamassa. Tehyn puheenjohtaja on puhunut julkisuudessa pyöröovesta. Se kuvaa tilannetta hyvin. Jengi väsyy ja vaihtaa alaa. Paska palkka ja huonot työolot vetävät sitkeimmänkin hoitajan piippuun. Ja toisessa päässä koulutusjärjestelmä puskee uutta lihaa koneeseen väsymään. Ei sekään ilmaista ole. Järjetöntä.
Tehy ja Super ovat ilmoittaneet hakevansa palkkaohjelmaa, jolla korjattaisiin alan palkkakuoppa kymmenen vuoden aikana. Suunnitelmaa voi pitää realistisena, eli 1,8 prosenttia enemmän kuin muille kymmenen vuoden ajan. Sosiaalisessa mediassa näkee usein vaatimuksia tyyliin "tonni lisää palkkoihin". Tämmöiset vaatimukset ovat täysin epärealistisia. Kerralla ei kenenkään palkkaa nosteta jotain 30 prosenttia. In your dreams, darling. Tämmönen liittojen esittelemä pidempi ohjelma sen sijaan on toteutettavissa. Toki kunnat ovat köyhiä, avuksi tarvitaankin valtion tukea.
Toinen yleinen harhakuvitelma on, että joku osapuolista voi yksin sanella sopimukset. Että mennään vaan neuvotteluihin lyömään nyrkkiä pöytään ja vaaditaan asiat kuntoon. Ei se vaan toimi niin. Neuvotteluissa työntekijöillä ja työnantajalla on omat tavoitteet. Kumpikin joutuu antamaan jossain periksi. Sopimus on aina kompromissi. Aina.
Hoitajien, tai siis koko koulutetun hoitohenkilöstön omaa sopimustakin on tavoiteltu vuosia. Viime neuvottelukierroksella kunta-alalle perustettiin työryhmät sitä sorvaamaan, mutta viidakkorummun mukaan hanke jäätyi, koska sote-uudistus kaatui. Tästäkin siis ilmeisesti jatketaan vääntöä keväällä. Liitot irtisanoivat tästä syystä ns. pääsopimuksen syksyllä. Pääsopimuksessa sovitaan mm. kunta-alan sopimusrakenteista.
Oma sopimus olisi todella tärkeä työkalu, koska nykyisellä sopimusrakenteella hoitajien asioita on vaikea edistää. KVTESsissä kun on mukana lähes koko kunta-ala, maatalouslomittajasta nokikolariin. Sovi siinä sitten hoitajien erityistarpeista ja palkoista. Ja hei, jos lääkäreillä ja opettajilla on, niin miksei meilläkin voisi olla oma sopimus.
Kunta-alalla varsinaiset neuvottelut työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistyvät 14.1.2020. Ja kuten alussa sanoin, meitä kaikkia tarvitaan. TES-neuvotteluissa neuvottelijoiden tärkein ase on iso järjestäytymisaste. Siellä neuvotteluissa myydään työrauhaa työnantajalle. Mitä enemmän porukkaa on neuvottelevassa liitossa, sen parempi. Ja jos työtaisteluun mennään, liitoissa olevat taistelevat ja saavat tukea liitoilta.
Usein somessa näkee kommentteja "kyllästyin ja erosin liitosta", "liityn sitten kun saavat jotain aikaan" jne. Älä pliis kirjoita vastaavia kommentteja tähän perään. Ketään ei kiinnosta. Eroilla, valittamalla ja uhkauksilla ei neuvotteluja vauhditeta. Kevään neuvottelukierroksesta on ennustettu pitkää ja myrskyisää. Nyt on aika laittaa rivit suoriksi ja tukea neuvottelijoita 100 lasissa. Minä olen mukana, oletko sinä?
Liity liittoon: SuPer | Tehy
