Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Suomen hätäkeskuksissa yleisesti käytössä oleva kriteeripohjainen hätäpuheluiden käsittely johti riskin yliarviointiin joka neljännessä ja aliarviointiin noin joka kymmenennessä ensihoitotehtävässä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Tutkimus osoitti lisäksi, että ensihoidon aikana sairaalassa käytetty potilaan elintoimintoihin perustuva varhainen varoituspistejärjestelmä ei ennustanut riittävän hyvin potilaan kuolemanriskiä tai tehohoidon tarvetta.  
    Viime vuosien aikana lisääntyneet yhteydenotot hätäkeskukseen ja ensihoitoon ei-kiireellisissä asioissa ovat aiheuttaneet haasteita kiireellistä hoitoa vaativan potilaan tunnistamisessa suuresta potilasmäärästä. Tutkimuksessa todettiin, että yli 40 prosenttia ensihoitotehtävistä ei johtanut potilaan kuljettamiseen ambulanssilla. Näistä potilaista noin puolet ohjattiin muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin ja kolmasosalla ei todettu kiireellistä hoidontarvetta lainkaan.
    Päivystyspalveluiden keskittyessä yhä harvempiin yksiköihin, erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla ensihoidon rajalliset resurssit tulisi kohdentaa niitä tarvitseville potilaille. Riskin yliarviointi ja ambulanssin tarpeeton hälyttäminen voivat viivästyttää hätätilapotilaan tavoittamista ambulanssin ollessa varattuna ei-kiireelliselle tehtävälle. Toisaalta riskin aliarviointi voi johtaa potilaan ennusteen huononemiseen asianmukaisen hoidon aloituksen viivästyessä.
    Tutkimuksen mukaan sairaalan sisällä käytettävä varhainen varoituspistejärjestelmä tunnisti ensihoidon aikana ainoastaan noin kolmasosan myöhemmin tehohoitoon joutuneista potilaista. Pisteytysjärjestelmää voidaan käyttää ensihoidossa päätöksenteon tukena, mutta esimerkiksi hoitopaikan valinta vaatii riskinarvion lisäksi ensihoitajien tilannekohtaista arviota.
    Tutkijan mukaan potilaiden ohjaus- ja neuvontapalveluita ei-kiireellisissä asioissa tulee kehittää, jotta he ohjautuvat asianmukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun piiriin rasittamatta ensihoitoa tai päivystyspalveluita. Hätäpuhelun ja ensihoidon aikana tapahtuvaa riskinarviota tulee niin ikään kehittää tulevaisuudessa.
    Tutkimuksessa tarkasteltiin puolen vuoden ajalta kaikki Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella tapahtuneet ensihoitotehtävät.
    Hoikka, Marko: Prehospital risk assessment and patient outcome : a population based study in Northern Finland
    Lähde: Oulun Yliopisto
     

    Hoitajat.net
    Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on asettamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehdotukseen perustuen laaja-alaisen ja moniammatillisen työryhmän selvittämään, miten rokotustoimintaa voitaisiin kehittää ja miten rokotuskattavuutta voidaan ylläpitää ja edelleen parantaa Suomessa.
    Työryhmän asettamisesta on sovittu STM:n ja THL:n kesken. Työryhmä asetetaan lähiaikoina, ja sen toimikausi olisi 31.3.2019 saakka.
    – Viime päivinä olemme käyneet vilkasta keskustelua rokotuksista, rokotuskattavuudesta ja rokotuskriittisyydestä. Julkisuudessa on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, miten yhteiskunta voisi tukea lainsäädännöllä tai muilla keinoin mahdollisimman hyvää rokotuskattavuutta ja lisätä ihmisten hyvinvointia koko maassa. Työryhmältä edellytetään huolellista valmistelua ja eri vaihtoehtojen pohdintaa sekä lainsäädännön että käytännön ja perheiden arjen näkökulmasta, sanoo Annika Saarikko.
    – Erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemukseen nojaten voin sanoa, että meillä on jo olemassa hyviä ehdotuksia, joiden jatkotyöstäminen on kuitenkin tehtävä huolellisesti. Esimerkiksi mahdolliset lasten ja nuorten sosiaalietuuksia ja rokotusten vapaaehtoisuutta koskevat lainsäädännön muutokset pitää arvioida huolellisesti suhteessa perusoikeuksiin, muistuttaa Saarikko.
    Työryhmä ottaa valmistelussaan huomioon myös kansainvälisen kehityksen rokotuskattavuuden näkökulmasta.
    – Jo nyt on kuitenkin paljon mahdollisuuksia toimia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jatkaa tiivistää yhteistyötä kuntien kanssa. Tätä työtä voidaan vahvistaa riittävällä resurssiohjauksella. Työn on oltava pitkäjänteistä. Osa näistä toimenpiteistä pitäisi sisällyttää seuraavaan hallitusohjelmaan osana lasten ja nuorten terveyden edistämiseen liittyvää työtä. Samoin kansallisen rokotusohjelman toteutus on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen toimeenpanovaiheessa, Saarikko painottaa.
    Saarikon mukaan perheiden rokotustietoisuutta edistetään jo nyt neuvolakäynneillä vuorovaikutuksessa perheiden ja terveydenhoitajien kanssa. Saarikko mainitsee myös, että perheitä voidaan tukea arjessa, esimerkiksi laajentamalla neuvoloiden aukioloaikoja tai muistuttamalla perheitä rokotusten ajankohdista ja uusinnoista kansallisen rokotusohjelman mukaisesti.

    Hoitajat.net
    Espoossa on todettu aikuisella tuhkarokko. Tartunta on saatu ulkomaanmatkalla Aasiassa. Sairastunut henkilö on saanut lapsena yhden rokotteen tuhkarokkoa vastaan, joten hänen tartuttavuutensa on vähäinen. 
    HUS on kartoittanut altistuneet yhdessä Espoon tartuntatautiyksikön kanssa. Tartunnanjäljitys on tehty ja altistuneita on muutamia kymmeniä. Valtaosa altistuneista on jo tavoitettu ja ohjeistettu. Ne altistuneet, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa tai saaneet kahta rokotetta sitä vastaan, on suojattu MPR-rokotteella.
    HUSin alueella on hyvä rokotuskattavuus tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Esimerkiksi vuonna 2015 syntyneistä lapsista 95 prosenttia on saanut MPR-rokotteen.
    Tuhkarokkorokote pienentää sairastumisriskiä olennaisesti 
    Rokotettu henkilö voi poikkeuksellisesti sairastua tuhkarokkoon esimerkiksi tilanteissa, joissa altistus on merkittävä ja pitkäkestoinen.
    Rokotetun henkilön taudinkuva on selvästi lievempi, eikä vakavia jälkitauteja ole raportoitu. Mikäli henkilö on aiemmin rokotettu ja hän sairastuu tuhkarokkoon, jatkotartunnat muihin henkilöihin ovat hyvin epätodennäköisiä.  
    Lähteet: HUS, THL. Lisätietoa: Tuhkarokko, MPR

    Hoitajat.net
    Terveydenhuoltohenkilöstön rokottamiseen velvoittavaa tartuntatautilain pykälää ei sittenkään aiota muuttaa tällä hallituskaudella, kertoo uutismedia Imatralainen.
    Rokotuspykälä on herättänyt paljon kritiikkiä hoitohenkilöstössä. Ammattiliitot ovat saaneet asiasta runsaasti yhteydenottoja.
    – Hallitus on päättänyt, että esitystä pykälän muuttamiseksi ei anneta. Tämä johtuu siitä, että eduskunnassa on niin kova ruuhka. Tämä pykälämuutos olisi pitänyt käsitellä myös perustuslakivaliokunnassa, ja sekin on ruuhkainen, kertoo hallitusneuvos Liisa Katajamäki sosiaali- ja terveysministeriöstä.
    Nyt lakimuutos siirtyy jonnekkin hamaan tulevaisuuteen.

    Hoitajat.net
    Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) pitää välttämättömänä, että peruspalveluministeri Annika Saarikko käynnistää viipymättä selvityksen toimista, joilla rokotekattavuus voidaan maassamme turvata.
    – Rokotekattavuuden notkahdukset ja ilmaantuneet tuhkarokkotapaukset ovat hälyttäviä viestejä. Odottelu voi tulla kalliiksi. Kyse on rokottamattoman lapsen hengestä mutta myös naapurin lapsista sekä koko kansanterveydestä, toteaa Sarkomaa tiedotteessaan.
    Sarkomaa ehdottaa Suomeen rokotevelvollisuutta.
    – Rokotevelvollisuus on hyvä olla osa selvitystä. Onhan maassamme jo oppivelvollisuus. Käytännössä on myös neuvolavelvollisuus, koska ilman neuvolakäyntejä ei saa äitiysavustusta eikä äitiysrahaa. Neuvolavelvollisuus on varmasti ollut merkityksellinen neuvolakäyntien kattavuuteen. Oppivelvollisuus on ollut koko väestömme koulutuksen sivistyksen perusta, Sarkomaa pohtii.
    Sarkomaa vaatii myös neuvolajärjestelmä kehittämiseen toimia. Tärkein työ rokotemyöntyvyyden rakentamisessa tehdään ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Neuvolan on otettava mukaan isät ja äidit. On tärkeää, että neuvolamme tukevat perheitä vanhemmuudessa ja lapsen terveyden edistämisen taitoja nykyistä paremmin.
    Sarkomaa muistuttaa, että julkisen vallan on perustuslain mukaan edistettävä väestön terveyttä ja rokotekattavuuden varmistaminen on keskeinen osa tätä tehtävää.
    – Kun MPR-rokotukset aloitettiin vuonna 1982, Suomessa todettiin vuosittain keskimäärin 53 000 tuhkarokko-, 37 000 sikotauti- ja 27 000 vihurirokkotapausta. Nyt nämä taudit ovat miltei tyystin hävinneet, samoin kurkkumätä ja polio. Suomen lasten terveys on rakennettu kovalla työllä. Se ei ole itsestäänselvyys. Myös nykyvanhempien on tehtävä osuutensa. Lasten rokottaminen on vanhempien vastuuta mutta myös lähimmäisenrakkautta, Sarkomaa muistuttaa.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainos

×