Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!
Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
Kaikissa yliopistosairaaloissa on ollut puutteita suojainten saatavuudessa koronakriisin aikana. Eniten pulaa on ollut hengityssuojista ja kasvovisiireistä. Asia selviää ammattijärjestö Tehyn kyselystä.
Vastaajista 70 prosenttia sanoo, että suojautumisessa on ollut puutteita. Pulaa on ollut lähinnä yksittäisinä päivinä. Tilanteen kuitenkin arvioidaan paranevan, sillä 95 prosenttia vastaajista kertoo, että suojaimia on tulossa lisää.
– Työturvallisuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Kukaan ei saa tehdä töitä ilman asianmukaisia suojaimia ja liian vähällä perehdytyksellä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Työturvallisuuden puutteita on ohjeistuksessa, suojavälineissä, riskiryhmiin kuuluvien sijoittelussa ja työrajoitteiden huomiotta jättämisessä.
– Henkilöstön suojaaminen, pysyminen terveenä ja riittävä perehdytys on ehdoton edellytys sille, että epidemiaa voidaan Suomessa ylipäänsä hoitaa. Myös työturvallisuuslainsäädäntö edellyttää tätä.
Puutteellisista henkilöstöresursseista ilmoittaa 41 prosenttia vastaajista. Varautumista tehdään kuitenkin kaikkialla. Kaikkien vastaajien organisaatioissa henkilöstöä on siirretty uusiin tehtäviin, mutta perehdytyksessä on ollut ongelmia.
– Paikoissa, joissa normaalitilanteessakin on ollut vaikeuksia löytää osaavaa henkilöstöä, on nähtävästi jouduttu oikaisemaan perehdytyksessä, työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä sanoo.
Parhaiten on onnistunut perehdytys, jossa perehdytettävät ovat pystyneet keskittymään uuden työn opetteluun. Perehtyminen uusiin tehtäviin oman työn ohella on koettu hankalaksi.
– Tehohoitoon perehtyminen on vaativaa työtä, joka ei onnistu oman työn ohella.
Organisaatioissa on laajasti otettu käyttöön valmiuslain mahdollistamat erityistoimet, jotka liittyvät vuosilomiin, työaikaan ja oikeuteen irtisanoutua.
Työturvallisuuslain edellyttämää työsuojelun yhteistoimintaa on laiminlyöty työpaikoilla. Yhteistoiminta mahdollistaa esimerkiksi selkeät käytännöt, yhteisen näkemyksen ohjeistuksissa sekä molemminpuolisen tiedonkulun.
Kysely selvitti suojainten ja henkilöstön riittävyyttä, työturvallisuutta sekä valmiuslain käyttöä. Kysely lähetettiin 67:lle yliopistosairaaloiden sekä keskussairaaloiden Tehyn päätoimiselle pääluottamusmiehelle sekä päätoimiselle työsuojeluvaltuutetulle. Vastaajia oli yhteensä 28 kaikkiaan 13 eri sairaalasta eri sairaanhoitopiirien alueelta. Vastaukset ovat suuntaa antavia. Tehy aikoo toistaan kyselyn kahden viikon kuluttua. (Lähde)
Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer vetoavat sekä työnantajaan että valtioon, jotta hoitoalan henkilöstön toimeentulosta ja työhyvinvoinnista huolehditaan nyt ja tulevaisuudessa. Järjestöt edellyttävät valtiovallan tukea kuntien tiukkaan taloustilanteeseen ja samalla vetoavuksi hyvin nihkeästi edenneisiin kuntaneuvotteluihin. Asiasta kerrotaan järjestöjen tiedotteessa.
Järjestöt ehdottivat tänään neuvotteluissa myös valtakunnansovittelijan apuun turvautumista neuvottelujen edistämiseksi, koska sopimuskausi on päättymässä tänään eikä Kuntatalolla ole juuri edetty. Työriitojen sovittelua koskevan lain mukaan on mahdollista, että sovittelijaa voidaan käyttää osapuolten pyynnöstä puheenjohtajana työehto- ja virkaehtosopimusten aikaansaamista koskevissa neuvotteluissa.
– Kaikki mahdollisuudet kannattaa nyt vielä käyttää ratkaisun etsimiseen. Sote- ja vaka-alan ammattilaiset ansaitsevat vakaat työehdot tämän kriisin aikana, jolloin erityisesti heidän työpanostaan suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi tarvitaan enemmän kuin koskaan, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toivovat myös, että kuntatyönantaja ei kriisin varjolla painosta yhteiskunnan kannalta keskeistä henkilöstöä nyt huonoon sopimukseen. Tärkeä hoitajajärjestöjen tavoite on esimerkiksi sote-sopimus, jolla pystyttäisiin aiempaa paremmin korjaamaan alan epäkohtia ja varautumaan sote-uudistukseen. Lisäksi puheenjohtajien mukaan ilmaisista kiky-tunneista on päästävä ja palkkaratkaisun on oltava vähintään vientialojen tasoa.
– Sote-henkilöstön työ on viimeistään nyt osoittautunut erityisen vaativaksi ja vaaralliseksi. Lisäksi heihin kohdistuu jo muutenkin poikkeustilan lainsäädännössä useita rajoittavia määräyksiä alkaen työaikojen joustamisesta ja irtisanomisajan pidentymisestä ja päätyen valmiuslain työvelvoitteeseen. Tämä tulee ottaa huomioon, toteaa Rytkönen.
Kuntasektorin virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi päättyy tänään 31.3.2020, mutta sopimuksen ns. jälkivaikutuksella niiden määräykset ovat edelleen voimassa, kun uusista työehdoista yritetään yhä päästä sopuun. Poikkeusoloissa ei toteuteta työtaistelutoimia, koska koronaepidemian vuoksi on välttämätöntä, että kaikkien terveyden – ja sosiaalihuollon ammattilaisten osaaminen on nyt käytössä.
Lisätietoa: Kunta-alan neuvottelijat pyytävät valtakunnansovittelijaa kutsumaan osapuolet sovitteluun
Tehy vaatii, että jokaisella työpaikalla on aloitettava työsuojelua koskeva yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa. Yhteistoiminnassa tulee käsitellä työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä asioita. Samalla turvataan potilaiden hoidontarve ja hoitohenkilökunnan riittävyys.
Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa. Tehyn mukaan kaikki työnantajat eivät ole ottaneet henkilöstön edustajia mukaan valmistelemaan poikkeustoimia. Työnantajan tulee turvata työntekijöiden terveys ja turvalliset työolot kaikissa tilanteissa.
– Työnantajan lakisääteinen työsuojeluvelvoite pätee myös poikkeusoloissa. Työturvallisuusmääräyksiä on noudatettava valmiuslaista ja poikkeustilasta huolimatta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Yhteistoiminnassa tulee käsitellä muun muassa henkilösuojainten riittävyyteen ja käyttöön liittyvät asiat.
– Jos suojaimista on puutetta, henkilöstö tarvitsee selkeät ohjeet siitä, miten tilanteessa tulee toimia.
Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
HUSin lääkäri Jere Reijula kertoo podcastissaan työstään ja havainnoistaan koronapotilaiden osastolla Helsingissä. Podcastin kohderyhmä on ensisijaisesti alan ammattilaiset.
Lapin ammattikorkeakoululla on sekä Rovaniemellä että Kemissä opetuskäytössä simulaatiosairaalat, joissa on runsaasti sairaalakalustoa ja -laitteita. Koska kampukset ovat toistaiseksi kiinni, eikä niissä voida järjestää opetusta, antaa koulu laitteitaan ja tarvikkeitaan sairaaloiden käyttöön.
Simulaatiosairaaloiden laitteilla harjoitellaan tavallisesti hoitotyön kliinisiä taitoja ja simuloidaan erilaisia hoitotilanteita ja -tapahtumia, joita sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työssä tulee eteen.
Modernit laitteet ovat ammattikorkeakoulun oppimisympäristöissä tässä vaiheessa tyhjän panttina. Ammattikorkeakoulu onkin tarjonnut niitä lainaan sekä Lapin keskussairaalalle Rovaniemellä että Mehiläinen-Länsi-Pohjalle Kemissä.
Rovaniemellä tarvikkeet luovutettiin keskussairaalan käyttöön perjantaina. Tätä ennen lainattavissa olevat laitteet ja muut tarvikkeet listattiin. Listauksen jälkeen sairaala arvioi, mille heillä voi tulla tarvetta.
Keskussairaalalle lähti muun muassa hengityskone, nesteensiirtolaitteita, pinta-, iho- ja käsidesinfektioaineita, nesteen lämmityslaite, potilaan lämmityslaite, instrumenttipöytiä ja suojalaseja ja -maskeja.
Sairaalan varustetaso on hyvä ja riittävä. Tarvikkeiden lainaamisessa on kyse poikkeusolojen ennakoinnista.
Lapin sairaanhoitopiirin hallintoylijohtaja Maarit Palomaan mukaan Lapin keskussairaalalle on jo hankittu lisävälineistöä pandemian pahenemisen varalle.
- Tämä on arvokas lisä valmistautumisessa. Koska tarvikkeet ovat tässä tilanteessa tarpeettomia koulutukselle, otamme ne mielellämme meille ja käyttöön tarvittaessa.
Osaamispäällikkö Marika Kunnari pitää itsestään selvänä, että AMK pyrkii olemaan avuksi. Sairaanhoitopiirit ja keskussairaalat sekä kunnat ovat tärkeä toimija uusien hoitotyön ammattilaisen kouluttamisessa. Yhteistyö on jatkuvaa ja tiivistä.
- Kannamme tietysti oman vastuumme tässä poikkeuksellisessa tilanteessa niin pitkälle kuin mahdollista. Tunne on hyvä, kun pystyy hankalassa tilanteessa auttamaan konkreettisin keinoin.
Tarvikkeet voivat olla lainakäytössä niin kauan, että akuutti kriisitilanne on ohi.
Myös Rovaniemen terveyspalvelukeskuksen kuntoutussairaalalle lähtee ensi viikolla lainaan sänkyjä, sermejä ja muita hoitotarvikkeita ja -välineitä.
Kemissä vastaavaa neuvoa on pidetty ammattikorkeakoulun ja Mehiläinen-Länsi-Pohjan välillä. Koululla on valmius lainata tarvikkeita heti, jos tai kun sairaala näkee sille tarvetta.
Lähde: Lapin AMK
