Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa olisi jatkossa vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Asiasta säädettäisiin lailla, kun tähän asti mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella. Asiasta kerrotaan Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa.
    Henkilöstömitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö. Välitöntä asiakastyötä on esimerkiksi asiakkaiden perustarpeisiin vastaaminen, hoitoon, huolenpitoon ja kuntoutukseen liittyvät tehtävät. Välitöntä asiakastyötä on myös asiakkaan asuinympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen sekä liikkumisen, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden tukeminen.
    Toteutuneella henkilöstömitoituksella tarkoitettaisiin todellista, toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä kyseisenä ajankohtana olevien asiakkaiden määrään.
    Mitoitukseen laskettaisiin mukaan tarkoin määritellyt henkilöstöryhmät. Työnantajan yleisenä velvollisuutena on huolehtia siitä, että työntekijöiden osaaminen vastaa työn vaatimuksia ja työntekijäryhmien työnjako vastaa asiakkaiden ja toiminnan tarpeita.
    Tavoitteena on lisätä aikaa asiakkaan kanssa
    Iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisissa palveluissa haasteena on ollut saada työaika riittämään välittömään asiakastyöhön asiakkaiden kanssa. Sen vuoksi välillinen tukipalvelutyö, kuten siivous, ruokahuolto, pyykkihuolto ja kiinteistöhuolto, on tarkoitus erottaa asiakastyötä tekevien työstä. Tukipalveluita ei enää laskettaisi osaksi sitovaa henkilöstömitoitusta, vaan niihin pitäisi varata riittävästi muuta henkilöstöä.
    Tukipalveluja voitaisiin toteuttaa eri tavoin myös esimerkiksi ostopalveluina ja hyödyntämällä erilaisia teknologisia ratkaisuja.
    Henkilöstömitoitukseen siirtymäaika, arviointiin yhtenäinen mittari
    Henkilöstömitoitusta 0,7 työntekijää asiakasta kohti noudatettaisiin heti lain voimaantullessa 1.8.2020. Siirtymäaikana tuon mitoituksen voisi kuitenkin alittaa, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta. Mitoituksen pitäisi kuitenkin olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. 1.4.2023 alkaen henkilöstömitoitus ei enää saisi olla alle 0,7 työntekijää asiakasta kohti missään yksikössä.
    Yksikköön sovellettaisiin korkeampaa mitoitusta kuin 0,7, jos asiakkaat tarvitsevat raskaampaa hoitoa. Palvelutarpeen selvittämistä ja arviointia varten otettaisiin käyttöön kansallisesti yhtenäinen seuranta- ja arviointimittaristo. Sopivimmaksi mittariksi on arvioitu Suomessa jo käytössä oleva RAI-järjestelmä (Resident Assessment Instrument).
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraisi henkilöstömitoituksen toteutumista säännöllisesti Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksella.
    Henkilöstömitoitus on osa laajempaa vanhuspalvelujen uudistamisen kokonaisuutta
    Esitystä henkilöstömitoituksen toteuttamisesta vanhusten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja laitoshoidossa on valmisteltu syyskuun aikana sosiaali- ja terveysministeriössä sekä iäkkäiden palveluja uudistavan työryhmän erillisessä mitoitusjaostossa. Tämä luonnos hallituksen esitykseksi lähetetään lausunnolle lähipäivinä. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden aikana. 
    Sitovan henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin on ensimmäinen osa iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistamisessa. Laajempaa uudistusta suunnitteleva työryhmä tekee ehdotuksensa muista muutoksista tämän vuoden loppuun mennessä.
    Lisää aiheesta
    Kysymyksiä ja vastauksia henkilöstömitoituksesta
    Vanhuspalvelulain muutosten ensimmäinen vaihe (ppt-esitys)
    Tehy: Henkilöstömitoituksesta tulee vihdoin totta SuPerin Silja Paavola: Lain myötä hoitajat saavat keskittyä hoitamiseen

    Hoitajat.net
    Seksuaalinen häirintä on todellinen ongelma sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Vantaalla kampanjoidaan parhaillaan uhka- ja väkivallan vastaisella kampanjalla #ollaanihmisiksi. Kampanjan haastattelema lähihoitaja kertoo, että seksuaalinen ahdistelu voi olla jopa viikoittaista ja tapahtuu usein potilaiden taholta, jotka ovat hyvinkin tietoisia omasta toiminnastaan.
    Ahdistelu voi tapahtua puheen tasolla tai sitten ihan käsiksi käymällä intiimeihin paikkoihin.
    – Seksuaalinen häirintä on tosi henkilökohtaista, ja siitä tulee tosi inhottava olo, kun saatetaan jopa yrittää tunkea kättä housuihin, kertoo lähihoitaja Vantaan kaupungin verkkosivuilla.
    Tehyn selvitys kertoo karua kieltään
    Tehy selvitti vuonna 2018 seksuaalisesta häirintää sosiaali- ja terveysalalla. Tulosten mukaan seksuaalinen häirintä on yleisempää kuin monella muulla alalla ja viime vuosina häirintä on lisääntynyt.
    Kyselyyn vastanneista 42 % ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää työssään. Häirintää ilmenee eniten potilaiden tai asiakkaiden taholta ja häirinnän kohteeksi joutuvat erityisesti nuoret, alle 30-vuotiaat työntekijät. Häirintää kokevat niin alalla työskentelevät naiset kuin miehetkin. Seksuaalista häirintää tapahtuu eniten kotihoidossa ja se on useimmiten sanallista.
    Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä ei joudu työelämässä seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Häirityn velvollisuus on osoittaa häiritsijälle, että hän kokee toiminnan ei-toivottuna seksuaalisena häirintänä. Jos häirintä tästä huolimatta jatkuu, on työnantajan puututtava tilanteeseen. Jos työnantaja laiminlyö velvollisuutensa, pidetään työnantajan menettelyä tasa-arvolaissa kiellettynä syrjintänä.
    Selvitys: Seksuaalinen häirintä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla

    Hoitajat.net
    Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi huomautuksen työnantajalle, joka oli antanut Kuopion psykiatrian keskuksessa työskentelevälle työntekijälle kirjallisen varoituksen rokotussuojan ottamatta jättämisestä. Varoitusta perusteltiin sillä, että kantelija ei ollut ottanut tartuntatautilain mukaista rokotussuojaa työnantajan kehotuksesta huolimatta ja että hänellä ei ollut terveydellistä syytä olla ottamatta rokotusta. Varoituksessa todettiin lisäksi, että mikäli kantelija jatkossa syyllistyy samaan menettelyyn, hänen palvelussuhteensa tullaan päättämään.

    Apulaisoikeusasiamies muistuttaa, että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Säännöksellä on läheinen yhteys perustuslaissa turvattuun yksityiselämän suojaan. Potilaslain mukaan potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
    Tartuntatautilaissa rokotusten ottaminen on vapaaehtoista. Perustuslain ja potilaslain em. säännöksistä johtuu, että työntekijällä on oikeus päättää näiden rokotusten ottamisesta.
    Työnantajalla velvollisuus huolehtia olosuhteiden vaatimasta rokotussuojasta
    Tartuntatautilaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, käytetään työntekijöitä, joilla on säännöksessä tarkoitettu rokotussuoja ja vain erityisestä syystä henkilöitä, joilla on puutteellinen rokotussuoja.
    Apulaisoikeusasiamiehen mukaan varoituksen antaminen tulee kysymykseen vain virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksien rikkomisen tai niiden laiminlyönnin seurauksena. Rokotuksesta kieltäytyminen ei merkitse virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen laiminlyöntiä tai velvollisuuksien rikkomista. Rokottamattomuus sinällään ei voi olla varoituksen antamisen peruste. 
    Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ilmoitti oikeusasiamiehelle, että se tulee perumaan niin kantelijan kuin muidenkin työntekijöiden osalta heille annetut kirjalliset varoitukset influenssarokotusten ottamisen laiminlyönnistä. Sairaanhoitopiiri ilmoitti myös, että se on jo aiemmin muuttanut rokotuskäytäntöä ja influenssarokotuksen ottaminen on työntekijöille vapaaehtoista.
    Ratkaisu 1678/2018 
    Työnantajan oikeus käsitellä rokotustietoja 
    Apulaisoikeusasiamiehelle saapuneissa rokotuksiin liittyvissä kanteluissa on lisäksi ilmennyt ongelmia rokotustietojen keräämisessä ja käsittelyssä. Apulaisoikeusasiamies Sakslin toteaa, että työnantaja ei voi vaatia työntekijää antamaan selvitystä rokotussuojastaan tai taudin sairastamisesta kirjallisesti tai lomakkeella. Selvitykseksi riittää työntekijän suullinen ilmoitus työnantajalle. Jos työnantaja edellyttää työntekijän ilmoittavan rokotuksistaan kirjallisesti lomakkeella, menettely ei ole lainmukainen.
    Ratkaisu 3050/2018
    Ehdotus tartuntatautilain laajentamisesta kotona annettavaan hoitoon
    Apulaisoikeusasiamies Sakslin on useiden rokotuksiin liittyvien kanteluiden takia katsonut perustelluksi tehdä esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle tartuntatautilain täsmentämisestä. Lakia pyydetään täsmentämään siten, että myös kotihoidossa, kotisairaanhoidossa tai kotisairaalassa, jossa hoidetaan tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saisi vain erityisestä syystä käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.
    Esitys 2273/2018
    Lähde: oikeusasiamies.fi

    Hoitajat.net
    Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare) on käynnistänyt mittavan kyselytutkimuksen vanhustyön muutoksesta ja digitalisaatiosta yhteistyössä ammattijärjestö SuPerin, Tehyn, JHL:n ja Talentian kanssa.
    Jyväskylän yliopiston koordinoimassa kyselytutkimuksessa kerätään tietoa vanhus- ja hoivatyön teknologisoitumisesta sekä työntekijöistä, työn luonteesta ja työoloista vuosina 2019−2025. Ensimmäinen kysely toteutettiin huhtikuussa 2019. Kyselyyn vastasi 6903 alan työntekijää.
    Kysely osoittaa, että kiinnostus teknologiaa kohtaan on vanhustyöntekijöiden parissa suhteellisen korkeaa. Suurin osa vastaajista arvioi käyttävänsä digitaalisia sovelluksia tai tietotekniikkaan perustuvia laitteita noin neljäsosan työajastaan. Kotihoidossa uuden teknologian ja sovellusten käyttöön kuluu työaikaa muita toimipaikkoja enemmän.
    Yli puolet vastaajista arvioi kärsivänsä työn keskeytymisestä tai työn aloittamisen hitaudesta teknologian toimintahäiriöiden vuoksi ainakin kerran viikossa ja lähes kolmannes vähintään kerran päivässä. Kotihoidossa häiriöitä koettiin esiintyvän hieman muita toimipaikkoja enemmän. 
    Lisäksi lähes puolet arvioi työhön liittyvän teknologian käytön tuen riittämättömäksi. Kuitenkin vain kahdeksan prosenttia vastanneista koki omien digitaitojen riittämättömyyden hidastavan työntekoa paljon tai melko paljon.
    Raportti kyselyn alustavista havainnoista:  https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65649

    Hoitajat.net
    Kun ammattilaiset kuuntelevat surevien kokemuksia ja oppivat lisää surusta, kohtaamisten laatu paranee. Surevan kohtaaminen -hankkeessa autetaan ammattilaisia kohtaamaan läheisensä menettäneitä ja tiedotetaan sureville saatavilla olevasta tuesta.
    Surevat eivät aina koe saavansa ammattilaisilta tarvitsemaansa apua. Surevan kohtaaminen -hanke levittää sekä tutkimukseen että surevien omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa kokoamalla sitä verkkosivustolleen ja järjestämällä kokemusasiantuntijavierailuja.
    Koulutetut kokemusasiantuntijat kertovat ammattilaisille ja opiskelijoille kokemuksistaan, saamastaan avusta ja siitä, mitä he toivoisivat ammattilaisten tietävän ja ymmärtävän surevan tilanteesta. Saadun palautteen perusteella surevien omien kokemusten kuuleminen on todella tärkeää surua koskevan tiedon sisäistämisessä ja omaksumisessa. Saatua tietoa pidetään toivottuna ja tärkeänä, ja sen koetaan antavan valmiuksia tuleviin kohtaamisiin.
    Surevan kohtaaminen -hankkeesta on apua kaikille, jotka työssään kohtaavat läheisensä menettäneitä. Esimerkiksi sairaaloissa, terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa, poliisi- ja pelastuslaitoksilla sekä seurakunnissa työskentelevät kaipaavat usein tietoa surevan kohtaamisesta ja sureville saatavilla olevasta tuesta. Tietoa tarvitaan paljon myös kouluissa ja kaikenlaisilla työpaikoilla, sillä kriisi voi koskettaa ketä tahansa.
    https://www.surevankohtaaminen.fi/
     


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...