Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Hoitohenkilöstö on monin paikoin osallistunut kansainväliseen Jerusalema -tanssihaasteeseen, jolla levitetään yhteisöllisyyttä ja hyvää fiilistä pandemian keskelle. Suomessa mallia näyttävät esimerkiksi EMA:n ensihoitajat sekä Mustasaaren terveyskeskuksen henkilökunta. Onko teidän työyhteisössä osallistuttu? Lisää linkki kommentteihin! 🙂
     

    Hoitajat.net
    Tehyn puheenjohtaja purkaa pettymystään hallitukseen liiton tiedotteessa. Vajaat kaksi vuotta sitten Tehy arvioi tuoretta hallitusohjelmaa ilahtuneena. Suomi haluttiin nostaa tasa-arvon kärkimaaksi. Miesten ja naisten keskimääräinen palkkaero tunnustettiin ja sen kaventamiseksi luvattiin toimenpiteitä.
    Palkkatasa-arvoa luvattiin edistää kunnianhimoisemmin ja konkreettisemmin. Tasa-arvo esiintyy sanana hallitusohjelmassa yli 70 kertaa.
    – Hallituskauden puolivälissä pettymys on suuri. Koronapandemia on toki hallinnut ja määritellyt päätöksentekoa, mutta se ei selitä näin suurta ristiriitaa suhteessa hallitusohjelman tavoitteisiin tai sitä, että suurinta naisvaltaista alaa, sote-alaa ja hoitajia on suoraan sanoen potkittu päähän viime vuoden maaliskuusta lähtien hallituksen taholta, lataa Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkönen.  
    Kerrataan lyhyesti: suojainpula ja työturvallisuusriski, valmiuslaki ja perusoikeuksien rajoittaminen, koronakorvauksen maksamatta jättäminen ja tänä keväänä uudelleen työturvallisuuden vaarantaminen, nyt rokotusjärjestyksessä.
    Vaikka Suomi on selvinnyt koronasta kansainvälisesti vertaillen tähän mennessä hyvin, hinta sote-alalle tulee olemaan kova ja pitkävaikutteinen. Korona on eskaloinut pulaa hoitohenkilöstöstä. Hoitovelan purku tulee vaatimaan tekijänsä. Silti valtiovallan suunnasta ole osoitettu hoitajille ainuttakaan myönteistä signaalia.  
    – Johdonmukaisella hoitajien kyykyttämisellä on johdonmukaiset seuraukset. Hakijamäärät alan oppilaitoksiin ovat laskussa. Sekä kokeneet että nuoremmat hoitajat vaihtavat alaa kiihtyvällä tahdilla. Leikkaussaleja ja osastoja suljetaan. Jopa kokonaisia hoivakoteja suljetaan. Syynä hoitajapula tai oikeastaan hoitajakato, Rytkönen kuvaa.  
    Kesästä on Rytkösen mukaan tulossa ennätysvaikea. Jo nyt kuuluu alan työpaikoilta, että vakituisiinkaan toimiin ei ole hakijoita. Sijaisia on mahdoton saada. Tehy on myös toistanut tilastoja globaalista hoitajapulasta tai meillä eläkkeelle jäävien sairaanhoitajien ja lähihoitajien määristä yhä uudelleen, mutta kuuroille korville.   
    Rytkösen viesti on selkeä.
    – Pelastakaa sote-ala, pelastakaa hoitajat. Aikaa ei ole hukattavaksi.
    Hänen mukaansa kevyt korjausliike ei auta. Alan palkkatasoa on nostettava. Koronakorvaus on maksettava.

    – Työolojen parantaminenkin alkaa nyt olla kiinni siitä, että työpaikalla on ylipäänsä riittävästi kollegoja, jotta työ ei ole pelkkää selviytymiskamppailua vuorosta toiseen. Vaikuttavin keino tyrehdyttää hoitajien kato alalta on parempi palkka. Muu on itsepetosta.  

    Hoitajat.net
    Valtioneuvosto täsmensi Suomen koronarokotusjärjestystä. Hoitohenkilöstön rokotusjärjestykseen ei tullut muutosta. Esimerkiksi alle 30-vuotias perusterve hoitaja kuuluu rokotusjärjestyksessä viimeisiin. Tehyn ja Suomen Röntgenhoitajaliiton puheenjohtajat arvostelevat päätöstä kovin sanoin Twitterissä.
    – Näyttää siltä, että alle 30-vuotiaat perusterveet sote-alan ammattilaiset rokotetaan Suomessa viimeisenä. Kyllä. Luit oikein. VIIMEISENÄ, Millariikka Rytkönen twiittaa.
    Alalla on paljon alle 30-vuotiaita hoitajia.
    –  Jep, sote-henkilöstö rokottamatta, heti perään ilmoitetaan, että vaalitoimitsijoiden rokottamiset voidaan aloittaa maanantaina. Prioriteetit on todella kunnossa tässä maassa, Röntgenhoitajaliiton puheenjohtaja Hanna Kalliomäki tviittaa.
    Hoitajat.netin tekemän kyselyn mukaan moni hoitaja odottaa edelleen rokotetta. Myös Twitterissä ollaan asiasta huolestuneita.
    –  Kaverini sairaanhoitajana hoitaa päivittäin vastasyntyneitä, jotka tarvivat apuja elintoimintoihin ensimmäisinä päivinä. Ei ole saanut rokotetta, joutuu perusterveenä odottamaan kesä-heinäkuulle rokotettaan, Päivi Jauhola kertoo.
    Sosiaali-ja terveysministeriön tiedote rokotusjärjestyksestä Tehy-lehden artikkeli aiheesta

    Hoitajat.net
    Vanhustyöntekijöiden työn lopettamisaikeet ovat yleistyneet voimakkaasti Suomessa. Jo kaksi viidestä kertoo harkinneensa työnsä jättämistä. Lopettamisaikeiden syitä kartoittanut Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa, että työn kuormittavuuteen on puututtava.
    Erityisesti kotihoidon työntekijöiden psykofyysiset rasitusoireet ovat lisääntyneet paljon. Tutkijoiden mukaan kotihoitoon tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
    – Vuonna 2005 vanhushoidon työntekijöistä 26 prosenttia kertoi harkinneensa vakavasti työnsä lopettamista. Vuonna 2015 vastaava osuus oli 39 prosenttia. Erityisen voimakkaasti lopettamisaikeet ovat yleistyneet kotihoidossa, tutkijatohtori Lina Van Aerschot kertoo.
    Samaan aikaan lopettamisaikeiden kanssa ovat voimistuneet vanhustyöntekijöiden kokemukset työn kuormittavuudesta. Yhä useampi kokee itsensä työpäivän jälkeen henkisesti ja fyysisesti uupuneeksi sekä kärsii työstä johtuvista selkäkivuista ja univaikeuksista. Kuormittuneisuus on kasvanut erityisesti kotihoidossa.
    – Tutkimuksessamme hoitajien psykofyysinen kuormitus lisäsi lopettamisaikeita selvästi eniten. Lopettamisaikeita lisäsivät myös kokemukset siitä, etteivät työtehtävät ole aina mielekkäitä ja että liian paljon työaikaa kuluu asioiden kirjaamiseen. Lisäksi lähijohtajalta ei saa riittävästi tukea, Van Aerschot tiivistää tutkimustuloksia.
     Ympärivuorokautisen hoidon karsiminen lisää kotihoidon työkuormaa
    Jos vanhushoidon työoloja halutaan parantaa ja alan vetovoimaa lisätä, työkuorma ei saa olla nykyisellä tasolla.
    - Työntekijöitä pitää olla riittävästi, työtehtävien on oltava ajan tasalla ja lähijohtamista pitää vahvistaa, jotta työntekijät saavat johdolta tarvitsemansa tuen, sanoo tutkijatohtori Antero Olakivi.
    Yksi kotihoidon työn kuormittavuuteen vaikuttava seikka on ympärivuorokautisen hoidon saatavuus. Ympärivuorokautista hoitoa on karsittu erityisesti yli 90-vuotiailta dementiaa sairastavilta ihmisiltä. Nyt hyvin iäkkäät ja paljon hoivaa tarvitsevat ihmiset asuvat kotihoidon turvin kodeissaan.
    - Tällöin kotihoidon työ muodostuu erityisen vaativaksi ja resurssien puutteessa myös kohtuuttoman raskaaksi. Kotihoidon työn kuormitusta on mahdollista keventää paitsi parantamalla kotihoidon henkilöstömitoitusta ja muita resursseja, myös parantamalla ympärivuorokautisen hoidon saatavuutta, Olakivi huomauttaa.
    Ellei vanhustyön kuormittavuuteen ja muihin epäkohtiin puututa, vanhustyöhön ei saada työntekijöitä, eikä ikääntyneiden hoitoa pystytä järjestämään, tutkijat kiteyttävät.

    Hoitajat.net
    Röntgentutkimukseen tulevat potilaat tai tutkimukseen tulevien lasten huoltajat eivät saa riittävästi informaatiota henkilökunnalta. Informaatiota annetaan säteilytutkimuksen tarkoituksesta, mutta vain vähän säteilyannoksesta ja -riskeistä sekä vaihtoehtoisista tutkimuksista. Tähän johtopäätökseen tuli TtM Leila Ukkola väitöstutkimuksessaan.
    Aikuispotilaat ja lasten huoltajat toivoivat saavansa monipuolista informaatiota tutkimuksesta etenkin lähettävältä lääkäriltä ja röntgenhoitajalta. Lisäksi toivottiin tietoa kirjallisesti. Informaatiota toivottiin erityisesti tutkimuksen tarkoituksesta sekä säteilyannoksesta ja -riskeistä. Röntgenhoitajista vain harvat informoivat potilaita säteilyannoksista ja -riskeistä, koska he olettivat aiheuttavansa potilaille turhaa pelkoa tai eivät kokeneet sitä tarpeelliseksi. He olettivat myös lähettävän lääkärin jo kertoneen asiasta.
    Leila Ukkola muistuttaa, että kuvantamiseen liittyvää ionisoivan säteilyn käyttöä ja siitä potilaille informointia ohjaavat kansainväliset ja kansalliset lait, säädökset ja suositukset. Potilaan tutkimukseen lähettävä lääkäri ja tutkimuksesta vastaava lääkäri vastaavat säteilylle altistavan tutkimuksen oikeutuksesta. Oikeutusta arvioidessaan he pohtivat tutkimuksesta saatavaa hyötyä suhteessa mahdolliseen haittaan. Arviointi tehdään aina ennen tutkimusta. Röntgenhoitaja voidaan myös valtuuttaa toteuttamaan oikeutusarviointia.
    Myös potilas ja hänen huoltajansa tulee ottaa mukaan oikeutusarviointiin - heitä tulee informoida suunnitellun säteilytutkimuksen hyödystä ja mahdollisesta pienestä haitasta ymmärrettävästi, minkä jälkeen he voivat hyväksyä tutkimuksen tai kieltäytyä siitä. Informaation riittämättömyyden takia potilaiden tietoinen suostumus ja jaettu päätöksenteko ei toteudu ja näin potilaiden informointi säteilytutkimuksien yhteydessä ei toteudu lain ja suositusten mukaisesti.
    Ukkolan mukaan potilaiden informoinnin osaamista on lisättävä. Terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden kaikkien koulutustasojen opinto-ohjelmiin on lisättävä tietoa lääketieteellisen säteilyn käytöstä.
    Väitöskirja


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...

Important Information

We have placed cookies on your device to help make this website better. You can adjust your cookie settings, otherwise we'll assume you're okay to continue.