Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Terveydenhoitajaliitto on huolissaan vallitsevasta trendistä pikakouluttaa koronarokottajia. Liitto kertoo tiedotteessaan saaneensa huolestuneita viestejä massarokotuksiin pikakoulutetuista rokottajista. 
    – Pikakoulutuksissa suuri vaara on osaamisen jääminen heikkotasoiseksi, jolloin osaamattomuus voi muodostaa riskin jopa potilasturvallisuudelle. Oletettavasti kunnat turvautuvat tällaisiin pikaratkaisuihin, koska ennaltaehkäisevien palveluiden, kuten neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon, tulisi kunnissa toimia koronapandemiasta huolimatta, ja juuri näissä palveluissa työskentelevät terveydenhoitajat ovat kunnissa rokottamisen asiantuntijoita, toteaa Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Tiina Mäenpää.
    Rokotteilla vaikutetaan ihmisen immuunijärjestelmään siten, että ihminen tulee vastustuskykyiseksi taudinaiheuttajaa kohtaan. Rokottajalla on siis suuri vastuu. Terveydenhoitajaliiton mukaan puutteet rokotusosaamisessa näkyvät pitkällä aikavälillä mahdollisesti rokotuskattavuudessa ja saattavat vaikuttaa myös suhtautumiseen koronarokotteisiin ja sekä laajemmin muihinkin rokotteisiin. Mikäli asiakkaita ei osata informoida oikein rokottamiseen ja rokotteisiin liittyvistä asioista, syntyy helposti vääriä oletuksia, jotka johtavat rokotekriittisyyden lisääntymiseen.
    – Jos rokotustilanteessa rokotettavalta kysyttäisiin, haluaako hän rokotteen terveydenhoitajalta, joka on saanut asianmukaisen koulutuksen ja ylläpitää rokotustaitoaan työssään, vai pikakoulutuksen saaneelta henkilöltä, lienee vastaus aika selvä, Mäenpää toteaa liton tiedotteessa.

    Hoitajat.net
    Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä 94 prosenttia täytti lakisääteisen henkilöstömitoituksen viime marraskuussa. Lakisääteinen mitoitus oli viime vuoden lopussa 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Kuusi prosenttia yksiköistä ei yltänyt minimimitoitukseen. Näistä rajan alittaneista yksiköistä 77 prosenttia oli julkisen palveluntuottajan yksikköjä.
    Luvut käyvät ilmi THL:n Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksesta, jossa on mukana tiedot 1 532 vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksikön henkilöstömitoituksesta.
    Mitoituslaskentaan kuuluvat tehostetun palveluasumisen yksiköt, vanhainkodit ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon yksiköt. Tiedot kerättiin kolmen viikon aikana marraskuussa 2020.
    Vuonna 2023 henkilöstömitoitus nousee 0,7:ään
    Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon lakisääteinen henkilöstömitoitus nousee asteittain. Kun vanhuspalvelulain uudistus tuli voimaan 1.10.2020, mitoitus oli vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Marraskuun tiedonkeruussa on selvitetty tämän mitoituksen toteutumista.
    Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoitus on ollut vähintään 0,55 työntekijää asiakasta kohti, ja vuoden 2022 alusta se on vähintään 0,6. Lopulta 1.4.2023 mitoituksen tulee olla 0,7.
    Tutkimuksen perusteella yksiköihin on siirtymäkauden aluksi palkattu etenkin tukipalveluissa työskenteleviä, kuten hoito- ja laitosapulaisia sekä hoiva-avustajia ja muuta avustavaa henkilökuntaa. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrä ei ole noussut. Kaikkiaan työntekijöitä on tullut lisää 1120.
    Lakiuudistuksen tavoitteena oli varmistaa, että hoitohenkilöstöllä on enemmän aikaa toimia asiakastyössä.
    – Tulosten valossa tässä on onnistuttu. Yksikköihin on palkattu lisää tukityövoimaa siivoukseen, ruoka- ja vaatehuoltoon. Käytännössä tämä vapauttaa hoitohenkilöstölle lisää aikaa varsinaiseen asiakastyöhön. Toisaalta vielä on pitkä matka siihen, että 0,7:n tavoite saavutetaan, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.
    – Asukkaiden kannalta henkilöstön määrän lisääntyminen tarkoittaa sitä, että hoitajilla on heille enemmän aikaa. Hoitajilla on tarpeeksi aikaa kohdata vanhus kiireettömästi ja vastata yksilöllisiin tarpeisiin. Se tuo vanhuksen elämään sisältöä ja kodinomaisuutta, Alastalo sanoo.
    Lakisääteisen mitoituksen edelleen kasvaessa yksikköihin on tänä vuonna palkattava lisää nimenomaan hoitotyön ammattilaisia. Palkkaamista vaikeuttaa kireä rekrytointitilanne.
    – Lähes koko maassa on vaikeuksia saada palkattua ammattilaisia. Koulutetusta työvoimasta on pulaa, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.
    Vaikein tilanne on Kehusmaan mukaan edessä vuonna 2022, jolloin yli 80 prosenttia yksiköistä tarvitsee lisätyötekijöitä saavuttaakseen lakisääteisen mitoituksen.
    – Tähän tulisi varautua koulutusta lisäämällä, Sari Kehusmaa sanoo.
    Kaikkiaan vanhustenhoitoon tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 30 000 uutta hoitotyön ammattilaista eläköitymisen ja henkilöstömitoituksen kiristymisen vuoksi.
    THL julkaisee henkilöstömitoituksen nyt ensimmäistä kertaa hoitoyksiköiden tarkkuudella
    Vanhuspalvelujen tila -tutkimuksella seurataan vanhuspalveluiden yksiköiden henkilöstömitoituksen muutosta, toimintakäytäntöjä ja johtamista. Seurantaa on tehty vuodesta 2013 alkaen. Nyt ensimmäistä kertaa julkaistaan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden henkilöstömitoitustietoa yksiköiden tarkkuudella. Toimintayksiköistä kysytään tiedot jokaisen ammattiryhmän työajoista seuranta-aikana vuorokausitasolla. Työaika on jaoteltu välilliseen tukityöhön ja välittömään hoitotyöhön. THL laskee yksikön henkilöstömitoituksen. Tietojen kattavuus on hyvä. Marraskuussa 2020 tiedonkeruuseen vastasi 98 prosenttia yksiköistä. Tänä vuonna kysely tehdään kaksi kertaa, toukokuussa ja marraskuussa. THL kehittää yhdessä palveluntuottajien kanssa automaattista tiedonsiirtoa suoraan tietojärjestelmistä. Tuloksia hyödynnetään laajasti vanhuspalvelujen kehittämisessä ja seurannassa. Useat tahot, kuten valvonta- ja tilastoviranomaiset, ministeriöt ja tutkijat käyttävät tietoja vanhuspalvelujen arviointiin.
    Asiakas- ja henkilöstörakenne sekä henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa from THL

    Hoitajat.net
    Joukko aktiiveja laittoi viime keväänä vireille kansalaisaloitteen sairaanhoitajien palkkojen nostamiseksi. Aloite keräsi nopeasti tarvittavan kannatuksen, se luovutetaan eduskunnalle 11.2.2021. Luovutusta voi seurata Facebook-tapahtumassa ja sosiaalisessa mediassa tunnisteella #hoitajanpalkkapäivä.
    Suomessa palkka määräytyy yleensä joko työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella. Kansalaisaloitteen laatijat perustelevat aloitettaan kansanedustajille näin:
    – Suomessa ei perinteisesti ole muutettu palkkoja lailla. Toisaalta Suomessa ei perinteisesti ole myöskään otettu käyttöön valmiuslakia, joka kaatuu yksittäisen ammattikunnan harteille. Vuonna 2016 edellinen hallitus leikkasi hoitajien lomarahoista ja pidensi työaikaa kilpailukykysopimuksella. Kysymmekin teiltä, voiko olla niin, että lainsäädännöllä voidaan ainoastaan huonontaa hoitohenkilökunnan etuja, mutta ei parantaa niitä, kirjoittavat aloitteen laatijat Facebookissa. 
    Myös lähihoitajille perustettiin samanlainen aloite, se ei kuitenkaan saanut tarvittavaa määrää nimiä taakseen. 

    Hoitajat.net
    LAB-ammattikorkeakoulu teetti loppukäyttäjäkyselyn etulinjan terveydenhuollon ammattilaisille. Saatujen vastausten perusteella erityisesti maskien käyttömukavuuteen tulee kiinnittää huomiota.
    Esimerkiksi ensihoidossa ja päivystyksessä kulutetaan tällä hetkellä paljon erityisesti kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia (FFP2 ja FFP3) ja kirurgisia suu-nenäsuojuksia. Käyttäjiltä arjessa kuullut kertomukset maskien käyttökokemuksista eivät ole olleet vain positiivisia ja asiasta haluttiin tehdä tarkempi tutkimus.
    Kyseisiä maskeja työssään käyttäville suoritettiin kysely. Systole jakoi terveydenhuollon ammattihenkilöille ja muille viranomaistoimijoille kohdennetun kyselylinkin omilla sivuillaan sosiaalisessa mediassa.
    Saatujen vastausten perusteella tärkeimmäksi asiaksi koettiin odotetusti maskien suojausteho niin potilasta kuin käyttäjäänsä kohtaan. Tähän sisältyy suojaavuus sekä aerosoleja että roiskeita vastaan. Seuraavaksi tärkeimpänä pidettiin maskien kaikkinaista käyttömukavuutta: maskien toivotaan olevan pehmeitä, hajuttomia ja ohuita materiaaliltaan ja niiden läpi tulee olla helppo hengittää.
    Maskien kotimaisuutta pidettiin tärkeänä asiana. Materiaalilla ei sinänsä katsottu olevan väliä, jos maski muuten oli miellyttävä ja turvallinen käyttää.
    Jotkut kyselyyn vastanneista koki maskien aiheuttaneen fyysisiä oireita, kuten hengityselimistön oireita, päänsärkyä ja iho-oireita. Maskien koettiin joissain tapauksissa myös olevan kasvoille huonosti istuvia ja laadun heikkoa.
    Vastauksissa nousi esiin huoli työ- ja potilasturvallisuuden heikkenemisestä. Muutama vastaajista oli huolissaan siitä, että pelätessään maskin aiheuttavan käyttäjälleen kipua tai haittaa voi työhön keskittyminen herpaantua.
    - Tutkimuksen tuloksia katsoessa on kuitenkin hyvä aina muistaa, että tällaisiin kyselyihin ovat yleensä herkimpiä vastaamaan he, jotka jonkinlaisia hankaluuksia ovat kokeneet, LAB-ammattikorkeakoulun johtava asiantuntija Susanna Tella toteaa.

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajan työt ovat muuttuneet, lisääntyneet ja käyneet raskaammiksi, mutta vahvuudet työvuoroissa eivät ole lisääntyneet vaan päinvastoin usein vähentyneet. Tehdään paljon ylitöitä ja pitkiä työrupeamia eikä lomista ole varmuutta. Esihenkilöt joutuvat päivystämään vapaa-ajallaankin. Asia selviää Sairaanhoitajaliiton koronakyselystä.
    – Kuka meitä suojaa tai puolustaa kun ennen koronaa vallinneeseen resurssipulaankin tarjotaan valmiuslakia ja lisää keppiä, kysyy eräs sairaanhoitajista.
    Viime keväänä uudessa tilanteessa jaksettiin sairaanhoitajien mukaan vielä tsempata, mutta nyt tsemppihenki on poissa. Motivaatio työtä kohtaan on kyselyn mukaan laskenut.
    Kollegoiden arvostuksen moni toteaa entisestään lisääntyneen. Vastaajat kertovat usein myös jaksavansa juuri kollegan tuen tai hyvän yhteishengen ansiosta.
    Esihenkilön tuki tärkeää
    Sairaanhoitajat peräänkuuluttavat kyselyssä sitä, että esihenkilöt kuuntelisivat ja tukisivat. 
    – Esimies on tähän asti jaksanut tukea ja kannustaa, mutta hänkin alkaa uupua, koska suurin osa aikaa menee sijaisten hankintaan, kertoo eräs kyselyyn vastannut sairaanhoitaja.
    Myös esihenkilöt toivovat omilta esihenkilöiltään tukemista: että kysyttäisiin kuulumiset, kuunneltaisiin vastaukset ja osoitettaisiin kiinnostusta siihen, miten yksikössä pärjätään.
    Henkilökuntaa ei ole riittävästi, perehdytys puutteellista
    Sekä sairaanhoitajien että esihenkilöiden vastauksissa nousee voimakkaana se tosiasia, että henkilökuntaa ei ole riittävästi. Se koettelee vastaajien mukaan kaikkien jaksamista ja vaarantaa samalla työ- ja potilasturvallisuuden.
    Sairaanhoitajat kantavat poikkeuksellisten olojen yhä jatkuessa suurta huolta asiakkaista ja potilaista. Hoitovelan kertyminen ja sen purkaminen stressaa monia. Erityisen kuormittava ajanjakso sairaanhoitajien työssä ei suinkaan ole päättymässä siihen, kun korona alkaa laantua. Monet nostavat tätä asiaa vastauksissaan.
    Sairaanhoitajien vastauksissa kautta linjan nousee esiin perehdytyksen tärkeys ja osaamisen kehittämisen merkitys poikkeusaikoinakin.
    – Täällä käytäntö, että työt menevät perehdytyksen edelle! En voi käsittää tuota ajatusta, kertoo eräs sairaanhoitaja.
    Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajan mukaan on edesvastuutonta jättää työntekijä ilman asiallista perehdyttämistä. Työn tekemisen edellytykset ovat tällöin olemattomat ja potilasturvallisuus vaarantuu.
    – Jos ei saa perehdytystä, ei todennäköisesti tule uudelleen kyseiseen yksikköön, pahimmassa tapauksessa jättää koko alan. Perehdytys on kivijalka potilasturvallisuudelle ja sairaanhoitajien alalla pysymiselle, puheenjohtaja Nina Hahtela painottaa.
    Lue koronakyselyn raportti kokonaisuudessaan. Vastaukset ajalta 23.9.2020-18.1.2021. Kaikkiaan Sairaanhoitajien koronakyselyyn on viime keväästä lähtien vastannut yli 2000 sairaanhoitajaa.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...