Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Itä-Suomen aluehallintovirasto on käsitellyt Tehy Siun soten ammattiosaston tekemän epäkohtailmoituksen, joka liittyy yhteispäivystyksen ja päivystysosaston sekä Liperin ja Outokummun terveyskeskusten vuodeosastojen niukkojen henkilöstömiehitysten aiheuttamaan potilasturvallisuusriskiin. Aluehallintovirasto kehottaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan siitä, että käytettävissä on riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
    Yhteispäivystys ja päivystysosasto
    Aluehallintovirasto toteaa, että yhteispäivystyksen ja päivystysosaston henkilöstömitoitusta on seurattu aktiivisesti, mikä on myönteistä. Arvioitu minimihenkilöstömäärä kuitenkin alitettiin lukuisia kertoja kesän ja alkusyksyn 2018 aikana. Saadun selvityksen mukaan henkilöstön riittämättömyys on liittynyt siihen, ettei rekrytointiyksikkö pystynyt toimittamaan äkillisissä tilanteissa päivystystyöhön perehtyneitä sijaisia.
    Aluehallintovirasto kiinnitti huomiota vuonna 2018 kasvaneeseen potilasvahinkoilmoitusten määrään ja arvioi henkilöstön riittämättömyyden aiheuttaneen riskin potilasturvallisuudelle.
    Itä-Suomen aluehallintovirasto kehottaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan suunnitelmallisista ja riittävän joustavista rekrytointikäytännöistä, joilla varmistetaan yhteispäivystyksen riittävä osaavan henkilöstön määrä asianmukaisen ja potilasturvallisen hoidon varmistamiseksi.
    Aluehallintovirasto jatkaa valvontaa seuraamalla yhteispäivystyksen ja päivystysosaston kesän 2019 toimintaa.
    Liperin ja Outokummun terveyskeskusten vuodeosastot
    Aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että Siun sotessa on mietitty ja osin toteutettu toimia potilasturvallisuuden varmistamiseksi terveyskeskusten vuodeosastoilla. Samoin aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että kaikkiin työvuoroihin suunnitellaan riittävä määrä koulutettua hoitohenkilöstöä, erityisesti sairaanhoitajia.
    Itä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että potilasturvallisuus on vaarantunut kesän ja syksyn 2018 aikana Liperin ja Outokummun terveyskeskusten vuodeosastolla henkilöstömitoituksen ja -rakenteen sekä hoitajilta puuttuvien lääkelupien vuoksi.
    Molempien terveyskeskusten vuodeosastoilla on ollut niukka henkilöstömitoitus potilaiden hoitoisuuden tarpeeseen sekä Siun soten itse asettamaan hoitajamitoitustavoitteeseen nähden. Aluehallintovirasto toteaa, että potilasturvallisuuden heikentyminen näkyy lisääntyneenä haittatapausilmoitusten kasvuna kesällä ja syksyllä 2018.
    Itä-Suomen aluehallintovirasto kehottaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää huolehtimaan siitä, että sen alueen kuntien terveydenhuollon palveluihin on osoitettu riittävästi voimavaroja. Käytettävissä tulee olla riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Terveydenhuoltohenkilöstön rakenteen ja määrän tulee vastata alueen väestön terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Henkilöstömäärää suunniteltaessa on varmistettava mitoituksen joustavuus, kuten se, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan sijaisilla.
    Riittävä ja lääkeluvat omaava sairaanhoitajaresurssi tulee varmistaa Siun soten ikäihmisten palvelualueella myös terveyskeskusten vuodeosastoilla.

    Lähde: AVI

    Hoitajat.net
    Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Attendo Oy:n Attendo Jalava -toimintayksikköä koskevan valvontapäätöksen. Aluehallintovirasto katsoo, että Attendo Oy on ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin toimintayksikössä havaittujen epäkohtien korjaamiseksi. Aluehallintovirasto jatkaa toimintayksikön valvontaa ja tekee sinne tarkastuskäynnin erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Aluehallintovirasto katsoo, että asiassa ei ole tarkoituksenmukaista antaa huomautusta yksikön entiselle vastuuhenkilölle, koska hän ei enää toimi yksikön vastuuhenkilönä.
    Aluehallintovirasto sai 30.1. - 4.2.2019 Varkauden kaupungilta vakavia, välittömään asiakasturvallisuuden vaarantumiseen viittaavia yhteydenottoja Attendo Jalava -toimintayksiköstä, joiden perusteella aluehallintovirasto teki valvontakäynnin toimintayksikköön 5.2.2019.
    Aluehallintovirasto havaitsi Attendo Jalava -toimintayksikössä merkittäviä puutteita asiakasturvallisuudessa. Attendo Oy esitti kuitenkin tarkastuskäynnillä selvityksen välittömistä korjaustoimenpiteistä siten, että aluehallintovirasto arvioi, että toiminta voi toistaiseksi jatkua.
    Lisäksi aluehallintovirasto pyysi selvitystä Attendo Oy:ltä ja entiseltä vastuuhenkilöltä. Kuultuaan asianosaisia aluehallintovirasto päätyi siihen, että ei katso huomautuksen eikä lievemmänkään hallinnollisen ohjauksen antamista vastuuhenkilölle vastaisen toiminnan varalle tarkoituksenmukaisena, koska hän ei työskentele enää toimintayksikön vastuuhenkilönä.
    Saatujen selvitysten perusteella aluehallintovirasto katsoo, että Attendo Oy on asianmukaisesti ryhtynyt toimenpiteisiin korjatakseen tarkastuskäynnillä esiin tulleet epäkohdat siten, että asiassa ei ole tarkoituksenmukaista enää antaa huomautusta palveluntuottajalle.
    Aluehallintovirasto edellyttää, että Attendo Oy huolehti siitä, että vastaisuudessa Attendo Jalava -toimintayksikön toiminta täyttää sille lupapäätöksessä ja lainsäädännössä asetetut vaatimukset ja puuttuu epäkohtiin omavalvonnan keinoin.
    Aluehallintovirasto tekee tarkastuskäynnin Attendo Jalava -toimintayksikköön siinä vaiheessa, kun Attendo Oy:n tekemien korjausten voidaan olettaa vakiintuneen. Aluehallintovirasto ilmoittaa käynnin ajankohdasta toimintayksikölle erikseen.

    Hoitajat.net
    Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestöt vaativat yhdessä, että hallitusohjelmaan on kirjattava saattohoitopalveluiden turvaaminen koko väestölle lainsäädäntömuutoksella. Järjestöt edustavat yhteensä yli 330 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.
    STM:n vuonna 2019 julkistaman väliraportin mukaan saattohoidon palveluiden järjestämisessä on suurta alueellista vaihtelua ja paikoin merkittäviä puutteita. Saattohoitopalveluiden saatavuuden osalta asukkaat eivät ole Suomessa yhdenvertaisessa asemassa, eikä useilla sairaanhoitopiireillä ole tarjota riittäviä erityistason palveluita. Näillä alueilla asuu noin 400 000 suomalaista.
    Yli 50 000 suomalaista kuolee vuosittain. Heistä arviolta runsaat 30 000 tarvitsee palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa ja hoivaa elämänsä loppuvaiheessa. Joka kolmas kuoleva tarvitsee erityistason saattohoitoa.
    Saattohoidon palveluiden parantaminen edellyttää lisää henkilöstöresursseja, kokonaisvaltaista saattohoito-osaamista sekä tarkoituksenmukaisia tiloja saattohoito-osastoille, poliklinikoille, sairaaloihin sekä kotisairaaloihin.
    Saattohoitoa ohjaamaan tarvitaan kansallinen strategia. Pelkät suositukset eivät paranna hoidon laatua, vaan tarvitaan myös valtakunnallista laadun valvontaa. Lääkäriliiton laskelmien mukaan hallitusohjelmakirjauksen hintalappu olisi noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Palveluiden parantuminen tulee toisaalta vähentämään jonkin verran erikoissairaanhoidon ja päivystyskäyntien tarvetta.
    Nykyistä saattohoidon saatavuutta ei saa heikentää. Yksityiset saattohoitokodit ovat kehittäneet saattohoitoa merkittävällä tavalla Suomessa. Järjestöt vetoavat kuntiin ja kuntayhtymiin, että loistavaa työtä tehneitä saattohoitoyksiköitä ei jouduttaisi ajamaan alas lyhytnäköisten säästöjen vuoksi.
    Saattohoidon riittämättömät resurssit näkyvät myös koulutuksessa. Tällä hetkellä vain lähihoitajien koulutuksessa on määritelty saatto- ja palliatiivisen hoidon ammattitaitokriteerit. Lääkärien perusopetukseen palliatiivinen hoito kuuluu pakollisena vain muutamassa yliopistossa ja vain kahdessa yliopistossa on palliatiivisen lääketieteen professuuri. Lääkäriliitolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, jonka on suorittanut runsaat 160 lääkäriä.
    Saattohoidon koulutusta voitaisiin kehittää käynnissä olevan EduPal-kärkihankkeen pohjalta. Hoitotyöntekijöiden on tunnettava saattohoitoon liittyvät suositukset sekä näyttöön perustuva tieto ja toimittava niiden mukaisesti. Jokaisessa yksikössä, jossa saattohoitoa toteutetaan, tulee olla yhtenäiset linjaukset esimerkiksi kivunhoitoon, koska kivunhoito toteutuu selvitysten mukaan puutteellisesti.
    Järjestöt ovat keväällä nostaneet aihetta keskuteluun #saattohoitopakkaus-kampanjassaan.
    - Elämän alun tasapuolisuudesta Suomessa kertoo äitiyspakkaus, joka antaa kaikille vauvoille ja heidän perheilleen perustarvikkeet elämän ensi metreille. Elämän loppuvaiheessa tällainen yhteiskunnan kokonaisvaltainen tuki kuitenkin puuttuu. Haluamme herättää ihmiset tämän epäsuhdan ymmärtämiseen, siksi #saattohoitopakkaus, järjestöt tiivistävät.
    Kampanjan suojelijana toimii arkkiatri Risto Pelkonen.
    - Kuolevan potilaan kohtaamisen ja saattohoidon syväsanoman tulee kuulua jokaisen hoidon ammattilaisen koulutusohjelmaan, Pelkonen painottaa.
    Parempaa saattohoitoa vaatimassa
    Suomen Lääkäriliitto ry Tehy ry Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Suomen sairaanhoitajaliitto ry Suomen Terveydenhoitajaliitto ry Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry

    Hoitajat.net
    Rokotuskattavuutta voidaan Suomessa parantaa muun muassa varmistamalla riittävät henkilöresurssit neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Näin esittää rokotustoiminnan kehittämistä selvittänyt työryhmä. Työryhmä ei esitä pakkotoimia rokotuskattavuuden lisäämiseksi.
    Työryhmän mukaan puuttuvat rokotusannokset lapsille pitäisi pysytä antamaan nykyistä helpommin. Siksi neuvoloissa voisi harkita aukioloaikoja myös iltaisin ja viikonloppuisin, jotta kaikilla perheillä olisi mahdollisuus saada vastaanottoaikoja. Terveydenhoitajilla ja lääkäreillä pitäisi myös olla riittävästi aikaa keskustella vastaanotolla rokotuksiin epäröivästi suhtautuvien vanhempien kanssa.
    Aikuisille pitäisi saada rokotusaikoja perusterveydenhuollossa ilman viivytyksiä.
    Lapsen ja huoltajien oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä työryhmä selkiyttäisi ottaen huomioon lapsen etu ja lapsen terveyden ja hengen suojelun velvoite. Ristiriitoja voi olla erityisesti tilanteissa, joissa vanhemmilla on eriäviä näkemyksiä lapsen rokotuksista.
    Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelun työryhmä käynnistäisi välittömästi.
    Muistutukset puuttuvista rokotuksista tekstiviestillä suoraan tietojärjestelmästä
    Potilastietojärjestelmää työryhmä ehdottaa kehitettäväksi niin, että hälytykset puuttuvista rokotuksista määritettäisiin kansallisesti. Järjestelmästä voitaisiin lähettää esimerkiksi tekstiviestillä muistutuksia ja hälytyksiä puuttuvista rokotuksista. Omakanta-palvelua kehitettäisiin niin, että sen kautta voisi helposti itse seurata omaa rokotussuojaa. 
    Rokotuskattavuuden väestöseurantaa työryhmä esittää tehostettavaksi, jotta tietoja rokotuskattavuudesta voitaisiin hyödyntää paikallisesti nykyistä paremmin.
    Rokotustoimintaan liittyvän palvelujärjestelmän ja lainsäädännön kehittämisen lisäksi työryhmä esittää, että rokotuksia koskevan tiedon ja opetuksen määrää lisätään perusopetuksessa ja toiseen asteen koulutuksessa. Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutukseen sisällytettäisiin nykyistä enemmän tietoa rokotuksista ja rokottamisesta.
    Luottamusta rokotuksiin viestintää tehostamalla
    Rokotusten myötä monet taudit ovat käytännössä hävinneet, minkä vuoksi tieto ja ymmärrys rokotusten tarpeellisuudesta ja tautien haitallisuudesta on hämärtynyt. Siksi työryhmä lisäisi koko väestölle havainnollista viestintää rokotuksilla ehkäistävissä olevista taudeista, niiden oireista ja mahdollisista komplikaatioista väestö- ja kieliryhmät huomioon ottaen.
    Työryhmä kohdentaisi lisää rahoitusta rokotuskattavuuteen ja -luottamukseen vaikuttavien syiden tutkimukseen.
    Rokotustoiminnan kehittämistä selvittäneen työryhmän loppuraportti

    Hoitajat.net
    Turun yliopiston hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi palkittiin Venny Snellman -tunnustusapurahalla.
    Leino-Kilpi sai tunnustuksen pitkäjänteisestä ja menestyksellisestä hoitotyön koulutuksen kehittämisestä ja siihen vaikuttamisesta sekä hoitotyön roolin vahvistamisesta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
    Leino-Kilpeä kiitellään erityisesti hänen ainutlaatuisen kansainvälisen uransa ansiosta.
    – Hänen kansainvälinen toimintansa hoitotieteen kehittäjänä on ollut laaja ja merkittävä. Leino-Kilpi toimii muun muassa kansainvälisten rahoittajien käyttämänä arvioitsijana. Lisäksi hän on arvioinut useiden kansainvälisten yliopistojen hoitotieteellistä tutkimusta. Jo parinkymmenen vuoden ajan hän on saanut erilaista rahoitusta EU:lta, sekin on hyvin ainutlaatuista maassamme. Hän on vaikuttanut vahvasti suomalaisen hoitotyön tunnettuuteen ja arvostukseen maailmalla, sanoo Sairaanhoitajien koulutussäätiön puheenjohtaja Sirpa Luukkainen.
    Helena Leino-Kilpi on toiminut Kings College Londonin kansainvälisessä ohjausryhmässä ja on parhaillaan muun muassa arvostetun hoitoalan yliopiston Trinity Collegen, School of Nursing and Midwiferyn vieraileva professori.
    – Olen hyvin iloinen ja ylpeä siitä, että olen päässyt tässä tehtävässäni esimerkiksi kehittämään heidän tutkimusstrategiaansa ja oppinut myös heiltä, sanoo Leino-Kilpi.
    Vuodesta 1998 lähtien Helena Leino-Kilpi on toiminut hoitotieteen professorina Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hoitotieteen laitoksella sekä hoitotieteen laitoksen johtajana. Hän opettaa niin perus- kuin tohtorikoulutuksessa. Leino-Kilpi toimii myös sivutoimisena ylihoitajana TYKS:ssä, jossa hän muun muassa koordinoi tutkimustoimintaa.
    – Sivutoimi mahdollistaa suoran yhteyden hoitoalan ammattilaisiin. Haluan korostaa, että yhtäkään tutkimussuunnitelmaa tai rahoitushakemusta ei ole syntynyt ilman kontaktia hoitotyön käytännön tai koulutuksen ammattilaisiin.
    Helena Leino-kilpi on tunnettu erityisesti hoitotyön etiikan asiantuntijuusalueella. Leino-Kilpi sanoo etiikan alan tutkimuksen olevan Suomessa edelleen liian niukkaa.
    – Kansainvälinen yhteisö on mahdollistanut kehitykseni – ja minä olen osaltani voinut tukea suomalaisten tutkijoiden kansainvälistymistä. Etiikan tutkijoilla on vahva eurooppalainen verkosto, jossa Suomikin on mukana.
    Etiikan lisäksi Leino-Kilven tutkimusaloja ovat kliinisen hoitotyön laatu sekä terveydenhuollon koulutus. Hänellä on yli 500 kansainvälistä tieteellistä julkaisua tutkimusalueiltaan.
    – Olen voinut vaikuttaa moniin asioihin. Ohjauksessani on valmistunut runsaat 60 erinomaista, hoitotyötä kehittämään kykenevää tohtoria. Olen ylpeä heistä jokaisesta ja pyrin seuraamaan heidän urakehitystään. Tällä alueella on ollut erityisen ilahduttavaa olla mukana kehittämässä maamme kansainvälisesti tunnettuja ja lukuisille kielille käännettyjä mittareita: kliinisen oppimisympäristön CLES-mittaria, hoitotyöntekijän kompetenssia arvioivaa Nurse Competence Scale-mittaria sekä etiikan alueelle läheisesti kuuluvaa Individualized Care-mittaria. Parhaillaan testaamme kansainvälisesti uutta moraalisen rohkeuden mittaria.
    Leino-Kilpi sanoo arvostavansa kovasti sellaista, että joku rohkeasti käynnistää uutta ja ajaa pitkäjänteisesti tärkeänä pitämiään asioita. Venny Snellman oli hänen mukaansa juuri tällainen henkilö.
    – On suuri kunnia saada nimenomaan hänen nimeään kantava tunnustus. Maassamme tunnustuksia on vähän ja pidän tätä erityisessä arvossa. Laitan sen korkealle paikalle ansioluettelossani ja kerron asiasta ylpeänä kansainvälisille kollegoilleni.
    Vennynä Leino-Kilpi haluaa hyödyntää tunnustusta, jotta hoitotieteen merkitys tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä saisi sille kuuluvan aseman.
    – Tehtäväni sekä Vennynä että hoitotieteen professorina on hoitotyön roolin vahvistaminen – ja vaikkapa poliitikkojen tietoisuuden lisääminen siitä, että terveydenhuolto ei ole vain lääkärien työtä.
    Sairaanhoitajien koulutussäätiö, SHKS, on jakanut Venny Snellman -tunnustusapurahaa vuodesta 2000 alkaen.  Säätiö luo toiminnallaan edellytyksiä hoitotyön ammatillisen osaamisen vahvistamiseen ja hoitotyön koulutukseen tukemalla hoitotieteellistä tutkimusta ja merkittäviä hoitotyön kehittämishankkeita.
    Tunnustus myönnetään vuosittain rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Tunnustuksen suuruus on 5000 euroa. Helena Leino-Kilpi on jo 19. Venny Snellman -tunnustuksen saanut vaikuttaja.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...