Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Jo kahdeksannelle kaudelleen Ruudussa ehtinyt Syke-sarja saa rinnalleen kokoillan trillerielokuvan! Teattereihin vuodenvaihteessa saapuva elokuva on sarjasta itsenäinen tarina, jossa nähdään Suomen eturivin näyttelijöitä. Mukana on monta fanien rakastamaa Syke-hahmoa sarjan alkuajoista lähtien.
    Tuleva Syke-elokuva on jännittävä trilleri, jossa traumapoli kohtaa yllättävän uhan ja ajautuu kaaoksen valtaan. Elokuvassa on paljon sarjasta tuttua Sykettä, mustaa huumoria sekä samaistuttavia arkielämän teemoja. Elokuva on sarjasta itsenäinen kokonaisuus ja tarjoaa jännittävän katseluelämyksen myös heille, jotka eivät ole Sykettä aikaisemmin seuranneet.
    Syke-elokuvaa tähdittävät Suomen eturivin näyttelijät. Iina Kuustonen esittää pääosassa nähtävää Iiristä, joka yrittää tarinan alussa toipua vaikeasta erosta. Elokuvassa nähdään muutkin alkuperäisen hoitajanelikon jäsenet: Johannan roolissa Leena Pöysti, Lenitana Lena Meriläinen ja Marleenan roolissa Tiina Lymi, joka piipahtaa elokuvassa yllättävällä tavalla.
    Mukana on lisäksi monta fanien rakastamaa Syke-hahmoa: Holopainen (Jarkko Niemi), Max (Antti Luusuaniemi), Ilmari (Matti Ristinen), Aino (Amelie Blauberg), Leevi (Valtteri Lehtinen), Jesse (Sebastian Rejman), Marjut (Jaana Pesonen), Sonja (Iida-Maria Heinonen), Nikke (Janne Saarinen), Artturi (Juha-Tapio Arola), Elina (Krista Putkonen-Örn) sekä Uffe (Pedram Notash). 
    Elokuvan ohjaa myös Syke-sarjaa ohjannut Toni Laine. Elokuvan tuottaa Yellow Film & TV ja sen on käsikirjoittanut Syke-sarjan luoja Petja Peltomaa.
    - Oli nautinnollista kirjoittaa Syke-elokuvaa – kaikki vanhat hahmot mukana. Halusin laittaa heidät mahdollisimman jännittävään paikkaan ja sitä kautta tyylilajiksi valikoitui trilleri. Silti siellä mukana on edelleen se alkuperäinen ystävyyden ja ammattiylpeyden teema, sekä tietenkin koskettavat potilaskohtalot, joiden pohjalle Syke on aina rakentunut. Elokuvassa Syke-saaga on mahdollista nostaa aivan uudelle tasolle, Peltomaa kertoo.
    Nelonen Median kotimaisen elokuvan päällikkö Antti Luusuaniemi työskentelee Syke-elokuvassa sekä kameran edessä että takana.
    - Olen näytellyt Syke-sarjassa alusta lähtien ja olen erittäin innoissani siitä, että olen saanut olla mukana synnyttämässä Syke-elokuvaa Nelonen Median kotimaisen elokuvan päällikkönä. Alkuperäinen Syke-jengi on kasassa kesän kuvauksissa ja Petja Peltomaan käsikirjoitus on aiheeltaan iso, tarkka ja vaikuttava. En malta odottaa, että elokuva on valmis ja pääsemme näyttämään sitä vanhoille ja uusille faneille. Mielestäni hitti tv-sarjan laajeneminen elokuvan puolelle tarjoaa täysin uuden ulottuvuuden sekä tekijöille että Syke-faneille, Luusuaniemi kertoo.
    Syke-elokuva saapuu elokuvateattereihin vuodenvaihteessa 2020–2021.

    Hoitajat.net
    Yksityisen terveyspalvelualan sekä sosiaalipalvelualan työehtosopimuksista on saavutettu neuvottelutulokset tällä viikolla. Neuvottelutuloksen sisältöjä ei avata tai kommentoida julkisesti ennen kuin liittojen hallinnot ovat käsitelleet asiaa. Liittojen hallinnot käsittelevät neuvottelutuloksen tämän viikon aikana. 
    Terveyspalvelualan neuvottelut aloitettiin tammikuussa. Neuvotteluja vauhdittaakseen liitot julistivat Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n toimipisteisiin ja työpaikoille ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 17. kesäkuuta. Kielto päättyi neuvottelutuloksen myötä 23.6.2020 kello 9:00.
    Sosiaalipalvelualan neuvottelut aloitettiin tammikuussa. Neuvotteluja vauhdittaakseen liitot julistivat sopimusalalle ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 18. kesäkuuta. Kielto päättyi neuvottelutuloksen myötä 24.6.2020 klo 9.00.
    Asiasta kertoivat SuPer, Tehy ja ERTO tiedotteessaan.

    Hoitajat.net
    SuPer, Tehy ja ERTO ovat julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sosiaalipalvelualalle. Se koskee koko sopimusalaa, muun muassa yksityisiä hoiva-alan yrityksiä, kotipalvelua ja varhaiskasvatusta. Kielto alkaa torstaina 18.6.2020 klo 09:00. Toimenpiteellä halutaan vauhdittaa neuvotteluja Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa, sillä neuvottelut eivät ole edenneet toivotusti. Kielto päättyy perjantaina 3.7.2020 klo 23.59.
    SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkola kertoo olevansa pöyristynyt, koska työnantaja ei halua pitää sovitusta kiinni.
    – Olemme sopineet jo vuonna 2018, että yhdessä työnantajaliiton kanssa tavoittelemme kannustavaa palkkausjärjestelmää, joka huomioi tehtävien vaativuuden. Tästä jo sovitusta emme ole valmiita luopumaan, kertoo Parkkola liittojen tiedotteessa.
    – Saavutimme myös vuonna 2018 valtakunnansovittelijan johdolla ratkaisun, jonka mukaan perusteettomat palkkaerot kuntasektoriin nähden pitää kuroa. Sosiaalipalvelualla maksetaan esimerkiksi hoitajille alempaa palkkaa kuin kuntapuolella ja useat muut ehdot ovat heikompia. Työehtoihin on saatava selkeä parannus, Tehyn lakimies Mirja Kinnunen sanoo.
    Nyt neuvotellaan myös yksityisten hoivakotien työntekijöiden palkoista ja työoloista. Liittojen mukaan moni hoitaja on jättänyt alan, koska parannusta alan työehtoihin ei ole tullut.
    Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana järjestöjen jäsenet tekevät töitä normaalisti ennalta suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti, jolloin ylityötä ei tehdä eikä vuoroja muuteta.
    Lisätietoa SOSTESsin ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta: SuPer | Tehy

    Hoitajat.net
    FinnHEMSin yli 100 000 hälytyksestä noin 34 000 päätyi potilaskontaktiin paikan päällä. Ensihoitolääkäri saattoi noin 16 000 potilasta sairaalaan ja 2000 potilasta kuljetettiin helikopterilla. Asiasta kertoo HUS tiesotteessaan.
    Koko Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaa valtion omistama yhtiö, FinnHEMS, jonka kuudesta yksiköstä suurin on HUSin alueen tukikohta. Siellä työskentelee 12 HUS Akuutin ensihoitolääkäriä, kuusi lentäjää ja seitsemän HEMS-pelastajaa.
    Juuri julkaistussa havainnoivassa rekisteritutkimuksessa koottiin yhteen ja ryhmiteltiin tietokantaan kerättyjä tietoja toiminnan luonnehdintaa varten. Tutkimus perustuu FinnHEMSin tietokannan tietoihin vuosina 2012–2018.
    Hälytyksistä kaksi prosenttia helikopterikuljetuksella
    Hälytyskeskuksesta FinnHEMSiin tulleista yli 100 000 hälytyksestä kolmannes eli noin 34 000 päätyi potilaskontaktiin. Ensihoitolääkäri saattoi potilaista noin 16 000 (47 %) sairaalaan ja 2239 (7 %) kuljetettiin helikopterilla. Potilaat olivat vaikeasti sairastuneita tai vammautuneita ja heistä 13 % kuoli ensihoidon aikana. 100 000 hälytyksestä peruttiin 56 % myöhemmin saatujen lisätietojen perusteella ja 10 % huonon sään vuoksi.
    – Maantieteelliset seikat eivät riitä selittämään sitä, että hälytyksistä vain kaksi prosenttia johtaa potilaan helikopterikuljetukseen. Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan mahdollisuuksia resurssien tehokkaammaksi kohdentamiseksi, tutkimuksesta vastannut anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, osastonlääkäri Jouni Nurmi HUSista kertoo.
    Hälytysketju toimii seuraavasti: Valtakunnallisen hälytyskeskuksen numeroon 112 tulee sairaustapausten lisäksi palo-, poliisi- ja sosiaalipuhelut. Tehtävään koulutetut hätäkeskuspäivystäjät, jotka eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia, käsittelevät puhelimessa saadut tiedot protokollan mukaan. Tiedot syötetään tietojärjestelmään, joka antaa hälytykselle hälytyskoodin. FinnHEMSiin lääkäri arvioi hälytyksestä ja potilaan tavoittaneilta ensihoitajilta saatujen tietojen perusteella, tarvitseeko kyseinen potilas ensihoitolääkärin hoitoa.
    – Koodeihin perustuva arviointi ei vaikuta riittävän tarkalta. Yksi mahdollisuus olisi käyttää erikoistunutta päivystäjää, esimerkiksi ensihoitajaa, arvioimaan hälytyksen kiireellisyys ja lääkärihelikopterin tarve, Nurmi sanoo.
    Artikkelin kirjoittajien mukaan suuri määrä hälytysten peruutuksia voi johtaa tilanteeseen, jossa kiireellistä hoitoa tarvitsevat voivat jäädä huomaamatta sekä lääkärihelikopteritoiminnan liian korkeisiin kustannuksiin.
    Myrkytyshälytykset ominaisia Suomelle
    FinnHEMSin potilaista enemmistö (63 %) oli miehiä ja potilaiden mediaani-ikä oli vajaat 58 vuotta. Potilaskäynteihin johtaneista syistä yleisin (26 %) oli jokin tapaturmainen vamma, toiseksi yleisin (20 %) oli sydänpysähdys, kolmanneksi (13 %) jokin neurologinen ongelma ja neljänneksi (10 %) myrkytystila.
    – Myrkytystila oli useimmiten seurausta lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytöstä, johon saattoi liittyä myös jokin psykiatrinen ongelma. Missään muussa Pohjoismaassa ei ensihoito hoida näin paljon myrkytyksiä kuin Suomessa, Jouni Nurmi sanoo.
    Samasta aineistosta on parhaillaan tekeillä useita artikkeleita, joissa FinnHEMSin tietokannan tietoja yhdistetään THL:n hoitoilmoitusrekisteriin ja Väestörekisterikeskuksen kuolleisuustietoihin.
    – Lääkärihelikopteritoiminnan ylläpito on kallista, joten on tärkeää tietää, mihin toiminta kohdentuu ja mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää. Tämän tiedon tuottaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Suomessa, Nurmi summaa.
    FinnHEMSin lääkärihelikopterit tavoittavat 70 prosenttia suomalaisista 30 minuutin sisällä hälytyksestä ympäri vuorokauden. Viisi FinnHEMS yksikköä sijaitsee yliopistosairaaloiden alueella ja yksi Lapissa. Helikopterissa työskentelee lääkäri, yksi ensihoitaja ja lentäjä, Lapissa kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää. FinnHEMS on voittoa tavoittelematon valtion omistama yhtiö ja se toimii yhteistyössä yliopistollisten sairaaloiden kanssa.
    Linkki tutkimusartikkeliin

    Hoitajat.net
    Eduskunnan oikeusasiamies on saanut Tehyltä kantelun. Liitto haluaa, että oikeusasiamies selvittää, onko Turun kaupunki käyttänyt väärin valmiuslain suomaa oikeutta määrätä työntekijöitä ylitöihin ilman heidän suostumustaan.
      Turussa terveysasemien esimiehet määräsivät 29. toukokuuta keskitetyn ajanvarauksen työntekijät ylitöihin käsittelemään kaikki kasautuneet puhelut. Esimiehet vetosivat valmiuslakiin, vaikka puheluiden kasaantuminen ei johtunut koronaepidemiasta, vaan pitkään jatkuneesta resurssivajeesta.
    Työntekijää ei normaaliaikana voi määrätä ylityöhön vastoin hänen suostumustaan.
    Valmiuslaki ja valtioneuvoston asetus edellyttävät, että työaikaan puututaan vain silloin, kun se on välttämätöntä koronapandemian hillitsemiseksi.
    Puuttuminen työaikoihin ei saa poikkeusoloissakaan vaarantaa työntekijöiden hyvinvointia. Turussa on jo aiemmin todettu keskustan terveysasemalla liiallinen psykososiaalinen kuormitus.
    – Ajanvarauksessa ei ole toukokuun lopussa eikä sen jälkeenkään ollut koronaepidemiasta johtuvaa työvoimapulaa, sanoo Tehyn lakimies Juho Kasanen.
    Työaikoja valvova aluehallintovirasto kieltäytyi ottamasta kantaa laittomaan ylityömääräykseen. Päätöstä avi perusteli sillä, että se ei valvo poikkeuslainsäädäntöä.
    Kantelussa Tehy toteaa, että työntekijältä puuttuvat oikeusturvakeinot, kun valmiuslaki on voimassa. Tilanne on työntekijöille kohtuuton.
    – Työntekijän on myös poikkeusaikana voitava saattaa häntä koskeva määräys työaikalakia valvovan viranomaisen tarkasteltavaksi, jos on ilmeistä, että poikkeusasetuksen edellytykset eivät täyty.

    Lähde: Tehyn tiedote


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...