Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Helsinkiläisessä ikäihmisten hoivakoti Wilhelmiinassa on muiden hoivakotien tapaan jouduttu koronakriisissä uuden eteen: miten vastata asukkaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta täysin uudessa tilanteessa. Tänä syksynä Wilhelmiinan henkilöstöä muistetaan kertaluontaisella koronakannusteella, jonka suuruus täysimääräisenä toteutuessaan on runsas 600 €.
    – Tämä on ollut meidän henkilöstöllemme ja meille kaikille jatkuvaa uuden opettelua. Riski koronan tarttumisesta ja sen myötä hoivakotien vierailurajoitukset mullistivat henkilöstömme työn ja arjen, Wilhelmiinan toimitusjohtaja Minna Saranpää sanoo.
    Koronakannuste on otettu ilolla vastaan henkilöstömme keskuudessa.
    – Tämä lämmitti mieltä. Ja on tuntuva ja oikeanlainen kiitos, kertoo Wilhelmiinan hoitaja hoivakodin tiedotteessa.
    Wilhelmiinan työntekijät saavat työhönsä tukea mm. fysioterapiapalveluista, liikunta- ja kulttuuriharrastuksista sekä monipuolisista mahdollisuuksista kehittää ammattitaitoaan.

    Hoitajat.net
    Euroopan elinsiirtopäivä on EU:n virallinen elinluovutuksista tiedottamisen teemapäivä. Elinsiirto pelastaa saajansa hengen tai ainakin parantaa merkittävästi elämänlaatua ja eliniän ennustetta.
    Euroopassa 150 000 ihmistä odottaa uutta elintä. Joka vuosi elinsiirtolistalle laitetaan 48 000 uutta elinsiirtoa tarvitsevaa. Vuosittain elinsiirtoja tehdään 41 000. Joka päivä 18 elinsiirtoa tarvitsevaa menehtyy Euroopassa, koska sopivaa siirrännäistä ei saatu ajoissa.
    Suomessakin siirrettävistä elimistä on pulaa. Elinsiirtolistalla on yli 550 suomalaista ja elinsiirtoja tehdään vuosittain noin 400. Elinsiirtoa odottavista 5–10 prosenttia menehtyy, koska he eivät ehdi saada uutta elintä ajoissa.
    Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt.
    – Tiedossa oleva elinluovutustahto nopeuttaa elinluovutusta ja uutta elintä odottavien hengen pelastamista. Se kertoo tahdon selkeästi myös omaisille, joiden kanssa lääkärit aina keskustelevat elinluovutuksesta. Ilmaisemalle elinluovutustahtosi elinaikanasi varmistat oman tahtosi toteutumisen, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.
    Vaikka vain osa vainajista sopii elinluovuttajiksi, jokainen voi ilmaista elinluovutustahtonsa. Elinluovutuskortin allekirjoittaneen ei tarvitse miettiä, kelpaavatko hänen elimensä elinsiirtoon. Sopivuuden ja elinten kunnon arvioivat lääkärit. Viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä ja aktiivinen hepatiitti B - tai HIV-infektio estävät kuitenkin luovutuksen. Elinluovutuksen yläikäraja on tällä hetkellä 85 vuotta, mutta kalenteri-ikää tärkeämpi on elinten kunto.
    Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolensiirtoja.
    Suomessa Euroopan elinsiirtopäivää vietetään Euroopan mallin mukaan lauantaina 10.10. Koronapandemian vuoksi yleisötapahtumia ei järjestetä, mutta käynnissä on Munuais- ja maksaliiton tuottama ”Kiitos, että olet luovuttaja” -kampanja. Siinä elinsiirron saaneet kiittävät tuntematonta luovuttajaa ja kertovat, mitä itselleen tärkeää he eivät voisi tehdä ilman elinsiirtoa.
    www.elinluovutuskortti.fi/kiitos
    Munuais- ja maksaliitto

    Hoitajat.net
    Attendo aikoo palkata tuhat uutta filippiiniläistä hoitajaa seuraavien neljän vuoden aikana. Päätöksen taustalla on tarve löytää kestäviä ratkaisuja koko Suomea koskevaan hoitajapulaan, jonka odotetaan hankaloituvan entisestään tulevaisuudessa. 
    Hoitajat tulevat seuraavien neljän vuoden aikana porrastetusti Attendolle ensin hoiva-avustajan tehtäviin, ja heitä kannustetaan täydentämään opintojaan lähihoitajan tai sairaanhoitajan tutkinnon laillistamiseksi Suomessa. Suomen kielen opinnot he aloittavat kotimaassaan heti, kun tulevat valituksi rekrytointiprosessiin. Kieliopinnot kestävät työluvan hankkimisen ajan, tyypillisesti kuudesta yhdeksään kuukautta, ja jatkuvat edelleen Suomessa.
    Tällä hetkellä Attendolla työskentelee jo hieman alle kolme sataa Filippiineiltä kotoisin olevaa hoitajaa.
    – Meillä aloittavat hoitajat ovat saaneet nelivuotisen sairaanhoitajan koulutuksen Filippiineillä eli jokaisella on vankka ammattitaito, vaikka EU:n ulkopuolinen tutkinto ei annakaan pätevyyttä toimia suoraan esimerkiksi sairaanhoitajana. Aiemmin rekrytoimamme filippiiniläishoitajat ovat meillä pidettyjä, osaavia työkavereita, sanoo Attendon henkilöstökokemusjohtaja Terhi Lindgren.
    Etenkin pääkaupunkiseudulla ja pienillä paikkakunnilla jatkuva pula osaavista ammattilaisista pahenee jatkossa, kun samaan aikaan kokeneita hoitajia siirtyy runsaasti eläkkeelle ja vanhuspalvelulakiin kirjattu hoitajamitoitus lisää henkilökunnan tarvetta voimakkaasti. 
    Lähde: Attendo

    Hoitajat.net
    Tilanne sote-alalla on heikkenemässä edelleen, varoittaa Tehy tiedotteessaan. Liiton selvityksen mukaan työhyvinvointi on entisestään hieman laskenut runsaan puolen vuoden aikana. Työssä pelätään ja alan vaihtoa harkitsee lähes 90 %. Korona-aika on ollut raskas henkilöstölle. Pakkokeinoja on käytetty, mutta niistä ei ole korvattu.  
    Sote-alan ammattilaisiin on kohdistettu kyselyn mukaan useita valmiuslain aikaisia pakkotoimia: 34 %:lla vuosilomia on siirretty, peruttu tai muuteltu niiden kestoa, 23 % on siirretty toiseen työpisteeseen tai tehtäviin ja 16 % kertoo, että irtisanomisaikaa on pidennetty. 
    Vastaajilta kysyttiin myös, miten työnantaja on korvannut tai hyvittänyt pakkotoimien seurauksia. Lähes kaikki (97%) toteavat, että pakkotoimista ei ole korvattu mitään normaaleista työehdoista poikkeavaa. Vain kolme prosenttia oli saanut esimerkiksi korotetun hälytysrahan tai muun kertaluontoisen lisän. Koronalisää ei ole maksettu kenellekään.
    – Kevät ja kesä ovat olleet jäsenillemme raskaita. Kuormittava ja vaarallinen työ yhdistettynä pakkokeinoihin, joilla on mm. määrätty uusiin tehtäviin ja siirretty lomia, on kuormittanut kovasti. Taakkaa lisää arvostuksen puute. Venymisestä muiden suomalaisten hengen ja terveyden hyväksi ei ole korvattu mitään, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
    Muualla Euroopassa on palkittu hoitajia tuntuvasti myös taloudellisesti, ei meillä. Tämä on Rytkösen mukaan hämmentävää ja surullista suomalaisten hoitohenkilöstön kannalta.

    ­ – Koronan toinen aalto vyöryy nyt vauhdilla. Edessä on uusi koitos myös hoitajille. Olen erittäin huolissani, miten he jaksavat ja motivoituvat.  Mukavat eleet ja kiitokset lämmittävät mieltä, mutta eivät tuo leipää pöytään eivätkä vähennä työmäärää ja riskejä, hän sanoo.
    – Jos koronakriisin vuoksi terveytensä ja työkykynsä pakolla alttiiksi laittaneita ei palkita mitenkään, nykyisten työntekijöiden pitäminen alalla ja uusien houkutteleminen alkaa olla lähes mahdotonta. Mitta on täysi.   
    Alan vaihtoa suunnittelee aktiivisesti miltei puolet (48 %) ja yhteensä 88 % on harkinnut sitä. Vain 23 % hoitajista uskoo jaksavansa sote-alan työtehtävissä työuransa loppuun asti. Alan vetovoimassa on isoja ongelmia ja 64 % ei suuntautuisi sote-alalle, jos olisi nyt aloittamassa opiskelua.  
    Yhteensä 89 % vastaajista on sitä mieltä, että parempi palkka on keskeinen alan vetovoimatekijä. Myös alhaisempi psyykkinen kuormitus lisäisi halua pysyä alalla. Näin ajatteli 69 % vastaajista.  
    – Sote-alan ongelmat ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa. Tietoa ja tilastoja huonoista työoloista ja heikosta palkkatasosta on saatavilla ähkyksi asti. Parannuksia ei kuitenkaan ole tehty vuosikausiin, ennemminkin heikennyksiä. Ongelmia on enää tässä vaiheessa vaikea korjata pienin toimin: tarvitaan isompaa muutosta, jotta alalla on jatkossakin motivoituneita ja työhönsä tyytyväisiä työntekijöitä. 
    Useampi kuin joka kolmas erikoissairaanhoidossa työskentelevä kokee työhyvinvointinsa huonoksi. Vastaajista 68 % kertoo koronan heikentäneen työhyvinvointia ja 42 % on peloissaan oman tai läheisten terveyden vaarantumisesta. Yhteensä 65 % kertoo työturvallisuuden vaarantuneen korona-aikana.

    – Sosiaali- ja terveysalan työ sisältää riskitilanteita, mutta niiden varalta on kouluttauduttu, harjoiteltu ja luotu toimintamalleja. Vastaajien kertoma voimakas pelko sairastumisesta työssä yllätti. Samoja havaintoja on tehty myös kansainvälisesti. Kyse on ehkä viruksen vaarallisuudesta, puutteellisista suojaimista, riittämättömästä perehdytyksestä uusiin tehtäviin tai ylipäänsä tuen puutteesta työpaikoilla. Havainto on otettava vakavasti, työ ei saa aiheuttaa pelkoa, Rytkönen korostaa. 
    Aula Researchin kyselyyn vastasi yhteensä 2 750 tehyläistä ja vastausprosentti oli 29 %. Vastaajia oli useasta ammattiryhmästä, joista suurin olivat sairaanhoitajat (70 %). Muita vastaajaryhmiä olivat mm. kätilöt, röntgenhoitajat, bioanalyytikot, fysioterapeutit, lähihoitajat, lastenhoitajat sekä apulaisosastonhoitajat ja osastonhoitajat.  
    Avaa Tehyn selvitys

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajaliitto selvitti alkusyksystä, miten korona vaikutti sairaanhoitajien työhön. Yli puolet liiton kyselyyn vastanneista mietti koronapandemian keskellä alanvaihtoa ja lähes joka kolmas vastasi miettineensä sitä jo aiemminkin. Kuusi prosenttia vastaajista aikoi toteuttaa alanvaihtoajatuksensa. Noin joka viides miettii asiaa vielä.
    – Jos yli puolet vastaajista on koronapandemian aikana miettinyt alanvaihtoa, on selvää, että toiseen aaltoon ei voida mennä samoista asetelmista kuin ensimmäiseen aaltoon: sairaanhoitajia ja heidän lähijohtajiaan on kuunneltava paremmin ja tuettava enemmän, sanoo puheenjohtaja Nina Hahtela liiton tiedotteessa.
    Vastaajista 40 prosenttia ilmoitti olevansa uupunut tai erittäin uupunut kevään ja kesän 2020 jälkeen. Toiset 40 prosenttia koki olevansa ajoittain uupunut. Suurin osa, 73 prosenttia vastaajista ei ollut uupunut ennen koronapandemiaa. Reilu neljännes oli uupunut jo ennen pandemiakevättä.
    Lähes joka neljännellä vaihtui työtehtävä tai työpaikka, useimmiten toiselle osastolle, kohorttiosastolle, teho-osastolle ja valvontaan, päivystykseen, näytteenottoon tai puhelinneuvontaan. Reilu neljännes koki saamansa perehdytyksen uusiin tehtäviin tai työpaikkaan hyväksi tai erittäin hyväksi. Hieman useampi koki saamansa perehdytyksen huonoksi tai erittäin huonoksi. Ne, jotka eivät olleet perehdytettävinä olivat perehdyttäjinä, ja koronapandemian aiheuttama perehdytysurakka oli valtava etenkin teho-osastoilla.
    Työturvallisuutensa koronapandemiaan liittyen koki vaarantuneen joka toinen vastaaja silloin tällöin tai useammin. Lähes joka neljäs koki, että työturvallisuus vaarantui viikoittain tai useammin. Joka neljäs myös ilmoitti myös, että suojaimia oli liian vähän. Kevään henkilösuojainten puute huolestutti ja aiheutti täysin ylimääräisen stressin oman ja ympäristön turvallisuudesta. Harvoin työturvallisuutensa koki vaarantuneen vajaa kolmannes vastaajista.
    Sairaanhoitajien pääviesti valtiovallalle, kunnille ja työnantajille on se, että rahallinen korvaus on vähintä, mitä voidaan tehdä sairaanhoitajien jaksamisen tukemiseksi ja alalta poistumisen estämiseksi. Rahallinen korvaus on sairaanhoitajien mielestä arvostuksen tunnustus.
    Kyselyyn vastasi 2344 sairaanhoitajaa.
    Lähde: Sairaanhoitajaliitto


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...