Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Tehy vaatii, että kuntavaalien jälkeen uudet päättäjät velvoittavat kunnat ja sairaanhoitopiirit maksamaan hoitajille kertaluontoisen 1 000 euron koronakorvauksen.   
    Kunnat ovat tehneet viime vuonna ennätystuloksia ja ylijäämää kertyi useisiin kuntiin mittavasti. Tehyn mukaan syynä tähän olivat valtion avokätiset koronakorvaukset, jotka ylittivät reippaasti koronasta aiheutuneet todelliset kulut lähes joka puolella maata. Lisäksi Suomen talous on selvinnyt koronasta vähemmin vaurioin kuin ennustettiin. Myös kuntien verotulojen kehitys on ollut ennakoitua parempi.  
    – Nyt on kyse tahdosta – siitä, että halutaanko sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia arvostaa. Lähes kaikissa Euroopan maissa hoitajille on maksettu koronakorvauksia, mutta vieläkään ei Suomessa ole näin tehty, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  
    Tulevien kuntapäättäjien pitää velvoittaa kunnat ja sairaanhoitopiirit maksamaan hoitajille kertaluontoinen 1 000 euron koronakorvaus.  
    – Työvoimapulasta on paljon hälyttäviä esimerkkejä ja tilastotietoakin. Potilaspaikkoja on jouduttu sulkemaan, kun pätevää henkilökuntaa ei riitä. Raha olisi konkreettinen arvostuksen osoitus loputtomiin venyneille hoitajille, Rytkönen painottaa.  
    Tehy on useaan otteeseen vaatinut koronakorvausten maksamista.  Tehy esitti koronakorvauksen maksamista kevään 2020 työmarkkinaneuvotteluissa, vetosi valtiovaltaan ja esitti neuvottelu-pyyntöjä paikallisille työnantajille. Yksittäiset työnantajat ovat maksaneet hoitajille joitakin pienehköjä korvauksia tai myöntäneet kulttuuri- tai liikuntaetuja, mutta oikea ja konkreettinen arvostuksen osoitus puuttuu yhä.  
    Tehy myös vaatii jatkossa valtionosuuksien korvamerkintää, jotta rahat ohjautuvat valtioneuvoston tahdon mukaisiin tarkoituksiin riittävän tarkasti. Korona on tehnyt näkyväksi sen, että valtion-osuudet valuvat laveasti kuntien erilaisiin kuluihin.   
    – Epämääräisestä rahanjaosta ovat kärsineet erityisesti hoitajat, joiden rahapussiin jaetuista miljardeista ei ole juuri euroja herunut, Rytkönen painottaa.  

    Hoitajat.net
    Ammattitaidon nuorten SM-kilpailu Taitaja päättyy tänään. Kolmipäiväisen kilpailun voittajat ovat selvillä. Lähihoitajalajin voittoon ylsi tänä vuonna Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian Hilla Kotilainen. hopeaa sai Gradian Krista Jäsperi ja pronssia Mari Tyykilä Länsirannikon Koulutus Oy WinNovasta.
    Taitaja2021 Oulu -kilpailu järjestettiin hajautettuna 12 paikkakunnalle. EKilpailulajeissa tehtiin kolmen päivää kestävät kilpailusuoritukset. Lähihoitajalajin osaamisvaatimukset perustuivat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteisiin.  
    Kilpailutehtävät olivat pakollisten tutkinnon osien Kasvun ja osallisuuden edistäminen sekä Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen ammattitaitovaatimusten kriteerien mukaisia. Perustason ensihoidon osaamisalalla vastaavat tutkinnon osat ovat terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. 
    Koronatilanteen vuoksi kilpailutapahtumaan ei voitu ottaa yleisöä paikan päälle, vaan kilpailua saattoi seurata verkkolähetyksinä. 

    Hoitajat.net
    LL Katja Ovaskainen tutki väitöskirjassaan sairaalan ulkopuolella tapahtuvien synnytysten yleisyyttä sekä lasten ja äitien sairastavuutta ja kuolleisuutta eri ryhmissä ja näihin liittyviä riskitekijöitä. Tutkimuksessa ilmeni, että sairaalan ulkopuolisiin suunnittelemattomiin synnytyksiin liittyi selvästi enemmän vastasyntyneiden kuolleisuutta ja kuolleisuudessa ennenaikaisesti syntyneet lapset olivat yliedustettuina.
    Sairaalan ulkopuoliset synnytykset voidaan jakaa suunnittelemattomiin ja suunniteltuihin. Tiedetään, että sairaalan ulkopuolisiin synnytyksiin liittyy selvästi suurempi vastasyntyneen kuolleisuus ja sairastavuus sairaalassa syntyneisiin lapsiin verrattuna. Vastasyntyneen lämpimänä pitäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat hoitotoimenpiteet ovat haastavia kenttäolosuhteissa. Lisäksi sairaalan ulkopuolinen synnytys on harvinainen tapahtuma, josta ensihoitohenkilökunnalla on harvoin kertynyt laajaa kokemusta.
    Suunnitellut kotisynnytykset poikkeavat täysin jo lähtöasetelmaltaan suunnittelemattomista sairaalan ulkopuolisista synnytyksistä. Tilanteen vaatiessa äiti joudutaan siirtämään kotoa sairaalaan synnyttämään.
    Valtakunnallisessa rekisteritutkimuksessa olivat mukana kaikki Suomessa vuosina 1996-2013 sairaalan ulkopuolella suunnittelemattomasti ja suunnitellusti syntyneet lapset ja heidän äitinsä. Verrokkeina toimivat tuona aikana sairaalassa syntyneet lapset äiteineen. Rekisteritietojen avulla selvitettiin sairaalan ulkopuolisten synnytysten esiintyvyyttä, esiintyvyyden muutoksia, sekä lasten ja äitien sairastavuutta ja kuolleisuutta eri ryhmissä ja näihin liittyviä riskitekijöitä.
    Sairaalan ulkopuoliset synnytykset lisääntyivät merkittävästi tutkimusjakson aikana. Tutkimuksessa ilmeni, että sairaalan ulkopuolisiin suunnittelemattomiin synnytyksiin liittyi selvästi enemmän vastasyntyneiden kuolleisuutta ja kuolleisuudessa ennenaikaisesti syntyneet lapset olivat yliedustettuina. Suunnitelluissa kotisynnytyksissä vastasyntyneiden vakavat haittatapahtumat olivat harvinaisia, mutta niitä esiintyi myös niin kutsutuissa matalan riskin synnytyksissä.
    Äitien riskit eivät korostuneet sairaalan ulkopuolisissa synnytyksissä. Kouluikään mennessä sairaalan ulkopuolella syntyneillä vaikutti olevan pienempi riski allergioihin tai astmaan sekä infektioihin sairaalassa syntyneisiin verrattuna.
    – Suunnittelemattomiin sairaalan ulkopuolisiin synnytyksiin ja etenkin matkalla sairaalaan tapahtuviin synnytyksiin liittyvää sairastavuutta ja kuolleisuutta tulisi tutkia lisää ja pohtia miten niitä voitaisiin vähentää, Ovaskainen sanoo.
    – Samoin tulisi tutkia suunniteltuihin kotisynnytyksiin liittyviä sairaalasiirtoja sekä pohtia sitä, miten synnytyssairaaloiden tiloja ja käytäntöjä voitaisiin kehittää niin, että sairaalasta saataisiin myös kotisynnytystä suunnittelevien mielestä paras paikka synnyttää.
    Katja Ovaskainen työskentelee lastentautien erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1976-2

    Hoitajat.net
    Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK kannustavat ihmisiä ottamaan koronarokotteen heti, kun se on mahdollista. Järjestöt edellyttävät, että työntekijät voivat käydä ottamassa rokotteen työajalla ilman palkanmenetystä.
    Keskusjärjestöt ovat huolestuneita siitä, että osassa ikäluokkia ja alueita ihmiset eivät ole odotusten mukaisesti ottaneet koronarokotetta, vaikka heille on annettu tilaisuus siihen. Järjestöt korostavat, että Suomessa jaettavien koronarokotteiden turvallisuutta valvotaan jatkuvasti ja ne antavat tehokkaan suojan vakavaa koronavirustautia vastaan.
    SAK, Akava ja STTK edellyttävät, että työntekijät voivat käydä koronarokotuksissa työaikana ilman palkanmenetystä. Rokotus on ennaltaehkäisevää työsuojelua varsinkin siinä tapauksessa, että työ sisältää kohtaamisia ja siten lisää koronatartunnan riskiä.
    – Työpaikoilla on nyt rokotteen ottamisen suhteen vaihteleva työaikakäytäntö. Jotta koronarokotteen kattavuus saadaan mahdollisimman korkeaksi, työnantajien on tehtävä osansa ja annettava työntekijöille mahdollisuus rokotteen ottamiseen työajalla, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottaa.
    Terveyshyödyn lisäksi kattava koronarokotussuoja edistää yhteiskunnan avaamista ja paluuta normaaliin. Kun riski koronavirustartuntojen leviämisestä pienenee, yhä useampia yhteiskunnan rajoituksia voidaan purkaa.
    – Rajoitusten purkaminen on edellytys sille, että yritykset ja organisaatiot voivat jälleen toimia normaalisti, lomautetut pääsevät palaamaan työpaikoilleen ja mahdollisimman moni työttömänä ollut työllistyy. Tämä parantaa Suomen työllisyystilannetta sekä ihmisten hyvinvointia ja uskoa tulevaisuuteen, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.
    Koronarajoituksista ovat kärsineet erityisesti palvelu- ja kuljetusalojen työpaikat. Muun muassa matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut, tapahtuma-ala, kulttuurialat sekä lähes kaikki kuljetusalat ovat kokeneet korona-aikana kovia. Tuleva kesä on monille näiden alojen työpaikoille elintärkeä, ja siksi rajoituksia olisi päästävä purkamaan nopeasti.
    – Koronatilanteesta johtuvat rajoitukset ovat vieneet työpaikkoja erityisesti nuorilta, kun heitä työllistävät palvelualat ovat joutuneet supistamaan toimintaansa. Nuoret ihmiset tekevät itselleen palveluksen, kun he ottavat rokotteen vuoron tullessa kohdalle, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
    Palkansaajien keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että työterveyshuolto otetaan entistä laajemmin mukaan koronarokotusten suunnitteluun ja toteutukseen hyvissä ajoin ennen kesälomakauden alkua. Työterveyshuolto on työssäkäyville luonteva taho rokotteen ottamiseen ja parantaa siten rokotesuojan kattavuutta. Samalla työntekijöiden työsuojelu tulee huomioiduksi.

    Hoitajat.net
    Terveystieteiden maisteri Tuija Ylitörmäsen väitöstutkimus osoitti, että sairaanhoitajien välisellä yhteistyöllä ja työtyytyväisyydellä oli yhteys.
    Suomalaisten ja norjalaisten sairaanhoitajien näkemykset ja kokemukset sairaanhoitajien välisestä yhteistyöstä olivat hyvät. Päivätyössä työskentelevät sairaanhoitajat arvioivat sekä työtyytyväisyyden että osin myös yhteistyön paremmaksi kuin vuorotyössä työskentelevät. Tulokset osoittivat myös, että yli 30-vuotiaat sairaanhoitajat olivat pääosin tyytyväisempiä työhönsä kuin alle 30-vuotiaat.
    Sairaanhoitajien ja lääkäreiden välistä yhteistyötä on tutkittu useamman vuoden ajan, mutta tietoa sairaanhoitajien välisestä yhteistyöstä on rajoitetusti. Yhteistyö ja ammatin sisäiset suhteet ovat tärkeitä hyvinvoivien työympäristöjen kannalta, sillä ne vaikuttavat sairaanhoitajien hyvinvointiin, hoidon laatuun ja potilaan hoitotuloksiin.
    Ylitörmänen tutki väitöskirjassaan sairaanhoitajien välistä yhteistyötä ja työtyytyväisyyttä sekä niiden välistä suhdetta monimenetelmätutkimuksella. Kahdessa osatutkimuksessa selvitettiin suomalaisten ja norjalaisten sairaanhoitajien käsityksiä ja kokemuksia. Niistä ensimmäinen oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus, jossa tutkittiin 406 suomalaisen ja norjalaisen sairaanhoitajan näkemyksiä sairaanhoitajien välisestä yhteistyöstä ja työtyytyväisyydestä.
    Sairaanhoitajat arvioivat yhteistyötä viiden osa-alueen näkökulmasta, joista parhaiten toteutuivat kommunikaatio, ammatillisuus ja jaettu prosessi ja heikoiten ristiriitojen hallinta. Työtyytyväisyyttä arvioitiin seitsemän osa-alueen kautta, joista parhaimmin toteutuneiksi arvioitiin työn motivoivat tekijät ja työhyvinvointi, seuraavaksi johtaminen ja yhteisöllisyys ja puutteellisemmaksi työn vaativuustekijät, osallisuus päätöksentekoon ja työympäristö.
    Toisessa osatutkimuksessa kuvailtiin suomalaisten ja norjalaisten sairaanhoitajien kokemuksia ammatin sisäisestä yhteistyöstä ja työtyytyväisyydestä. Osatutkimus koostui 29 sairaanhoitajan haastattelusta. Niiden perusteella yhteistyötä kuvasi seitsemän yläluokkaa: tasavertainen ja sujuva yhteistyö kohti yhteistä tavoitetta potilas keskiössä, kollegiaalinen verkostoituminen hoitotyössä, toimiva työympäristö, selkeä viestintä, kokemus kollegiaalisuudesta, tiedon ja taitojen jakaminen sekä tuen ja työn jakaminen.
    Kokemukset työtyytyväisyydestä johtivat myös seitsemään yläluokkaan: mahdollisuudet vaikuttaa työhön, jatkuva oppiminen, vuorovaikutus ja palaute, suhteet kollegoihin, tuki kollegoilta, mielekäs ja motivoiva työ mukavassa ja positiivisessa työympäristössä sekä kokemus menestyksestä.
    Tunnistamalla ja edistämällä tekijöitä, jotka tukevat sairaanhoitajien välistä yhteistyötä voidaan lisätä työtyytyväisyyttä, mikä edesauttaa positiivista ja terveellistä työympäristöä sekä tukee sairaanhoitajien hyvinvointia.
    Terveystieteiden maisteri Tuija Ylitörmäsen väitöskirja Sairaanhoitajien välinen yhteistyö ja työtyytyväisyys – monimenetelmätutkimus suomalaisten ja norjalaisten sairaanhoitajien käsityksistä tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.  Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Outi Kanste Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen ja sitä voi seurata verkossa perjantaina 21.5.2021 klo 12 alkaen.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...

Important Information

We have placed cookies on your device to help make this website better. You can adjust your cookie settings, otherwise we'll assume you're okay to continue.