Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Aula Research teki marraskuun lopussa laajan kyselyn hoitajien rokotuksia koskevista näkemyksistä. Vastaajista 97 % piti rokottamista hyvänä keinona suojautua tauteja vastaan ja 94 % piti Suomessa annettavia rokotteita turvallisina ja tehokkaina. Kyselyyn vastasi yli 4 000 hoitajaa. Asiasta kertoo kyselyn teettänyt Tehy tiedotteessaan.
    Peräti 95 %:lla oli suositusten mukainen rokotussuoja, ja kausi-influenssarokotteen kattavuus oli korkea. Koronarokotetta piti tarpeellisena pandemian torjunnassa 84 %. Sen ilmoitti ottavansa 47 % vastaajista. Epävarmuutta ottamisesta ilmaisi runsas kuukausi sitten 37 % vastaajista. Kokonaan kielteisiä oli 16 %, syynä lähinnä vakavien sivuvaikutusten pelko. 
    Vastaajista 71 % työskenteli erikoissairaanhoidossa, 21 % perusterveydenhuollossa ja 7 % sosiaalipalveluissa. Vastaajista 88 % työskenteli pääsääntöisesti asiakas- ja potilastiloissa. 
    Vastaajista 97 % on sitä mieltä, että rokottaminen on hyvä keino suojautua tauteja vastaan ja 94 % on sitä mieltä, että Suomessa annettavat rokotteet ovat turvallisia ja tehokkaita. Itsensä ja potilaiden sekä läheisten suojaamista rokottamalla piti tärkeänä 92 %. Vastaajista 95 %:lla oli työtehtävässä tarvittava suositusten mukainen rokotussuoja. Kausi-influenssaa vastaan oli rokottautunut tai kyselyn aikaan odotti ko. rokotetta 92 % vastaajista.  
    Kyselyssä näkyy epävarmuus koronarokotteesta
    Koronarokotetta piti tarpeellisena 84 %, jotta voimme selvitä Covid-19-epidemiasta Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Kyselyssä näkyi myös epätietoisuus ja epävarmuus koronarokotteesta. Sen ilmoitti ottavansa 47 % vastaajista, mutta epävarmoja asian suhteen oli vielä kyselyn aikaan runsas kuukausi sitten melko paljon eli 37 %. Epävarmoista valtaosa eli 81 % ilmoitti epävarmuuden syyksi pelon mahdollisista vakavista sivuvaikutuksista.  
    Kyselyn aikaan marras-joulukuun vaihteessa rokotteista oli saatavana vielä melko vähän virallista tietoa eikä rokotuksia ollut aloitettu vielä missään päin maailmaa.   
    – Tietoa ja kokemuksia koronarokotteista on saatu ja saadaan koko ajan lisää. Uskon myös, että epävarmuutta ja silkkaa ärtymystä hoitajien keskuudessa lisäsivät kyselyn aikaan ihan arvovaltaiseltakin taholta heitetyt lausunnot, että hoitohenkilöstön sopiikin hyvin olla koronarokotteen koekaniineina. Kritisoinkin kyseisiä kommentteja tuolloin. Rokotuksen ottaminen on Suomessa vapaaehtoista ja hoitajat ovat rokotusten suhteen hyvin vastuullisia kuten kyselykin osoittaa, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  
    Kielteisellä kannalla koronarokotuksen ottamiseen oli 16 %. Kielteisen kannan ilmoittaneista 657 henkilöstä 70 % perusteli kantaansa pelolla mahdollisista vakavista sivuvaikutuksista. Näillä 657 vastaajalla, jotka eivät aikoneet ottaa koronarokotetta, periaatteellinen syy kieltäytyä oli 2 %:lla eli 13 vastaajalla.  
    Rokotevastaisuus harvinaista
    Kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa myös väittämään: ”Rokottaminen on ristiriidassa oman ajatusmaailmani kanssa.” Vastaajista 2 % on täysin samaa mieltä tästä väittämästä ja 9 % jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista 67 % on väittämästä täysin eri mieltä ja 19 % jokseenkin eri mieltä.  
    – Kaikkiaan rokotusvastaisuus hoitajien keskuudessa on harvinaista. Valtaosa pitää rokotuksia turvallisina ja tehokkaina. Myös rokotuskattavauus on hyvin korkealla tasolla. On hyvä, että asiaa on nyt selvitetty myös kyselyllä, toteaa Rytkönen. 
    Kyselystä nousee Rytkösen mukaan kuitenkin yksi hienoinen huolenaihe tulevaisuutta ajatellen. Kyselyn vähäinen kriittinen suhtautuminen rokotuksiin näytti olevan hieman yleisempää nuoremmissa ikäluokissa. Yli 60-vuotiaat puolestaan suhtautuivat rokotuksiin kaikkein myönteisimmin.  
    – Voisiko tätä osin selittää se, että nuoremmat ikäluokat eivät muista aikoja, jolloin esimerkiksi tuhkarokkoa ja sikotautia vastaan ei rokotettu? Nämä sittemmin rokottamalla Suomessa voitetut taudit ovat kuitenkin vakavia sairauksia vakavine seurauksineen. Tuhkarokon jälkitaudit voivat olla jopa hengenvaarallisia. Samoin sikotauti on voinut aiheuttaa surullisena seurauksena miehille lapsettomuutta, toteaa Rytkönen.  
    Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomessakin panostetaan riittävästi luotettavan informaation tarjoamiseen ja otetaan rokotuskattavuuden säilyttäminen vakavasti.
    – Maailman terveysjärjestö WHO julisti rokote-epäröinnin yhdeksi vuoden 2019 maailmanlaajuiseksi terveysuhkaksi. Huoli ei ole turha. Rokotusten vaikuttavuuden kun ratkaisee lopulta se, että jokainen kantaa vastuunsa paitsi omastaan myös muiden hengestä ja terveydestä. Siksi myös järjestönä suosittelemme rokotusten ottamista. Koronarokotteen otan itse heti kun vuoroni tulee, toteaa Rytkönen.  
    Lue lisää: Kysely Tehyläisille rokotuksista

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajaliitto selvitti jo kuudetta kertaa sairaanhoitajien työoloja, työhyvinvointia ja alan vetovoimaisuutta: tyytymättömyys palkkaukseen on hälyttävällä tasolla.
    Verrattuna vuoden 2018 työolobarometrin tuloksiin tyytymättömyys palkkauksen kannustavuuteen on lisääntynyt. 2020 barometrissä tyytymättömyys on vastausasteikolla (3,7/10) ja vain harva katsoi palkkauksen nousevan työn vaativuuden kasvaessa.
    Kaikkein tyytymättömimpiä palkkaansa ovat teho-, valvonta- ja tarkkailuosastoilla (3,4/10) ja päivystyksessä (3,5/10) työskentelevät sairaanhoitajat. Samoin tyytymättömiä palkkaansa ovat perusterveydenhuollossa sekä kotihoidossa ja kotisairaanhoidossa työskentelevät.
    – Sairaanhoitajien työolobarometri 2020 osoittaa selkeästi, että nyt on korkea aika korjata palkkauksen kannustavuus, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
    Työolobarometrin 2020 tulokset ovat pääpiirteissään vuoden 2018 tasolla, mutta suunta on laskeva. Vuoden 2020 kyselyssä sairaanhoitajia pyydettiin arvioimaan työtään normaalioloissa, ei korona-aikana.
    – Tulokset siis kertovat työhyvinvoinnin sekä työolojen ja alan vetovoimaisuuteen liittyvien tekijöiden huonosta toteutumisesta, vaikka kärsimme samanaikaisesti pahenevasta sairaanhoitajapulasta. Tästä voi päätellä, että sairaanhoitajapulaa ei yritetä tarpeeksi aktiivisesti ratkaista, sanoo Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe.
     Työhyvinvoinnin tukeminen huonolla tolalla
    Työhyvinvointia tukevan toiminnan suunnitelmallisuus ja urakehitysmahdollisuudet ovat sairaanhoitajan työelämän heikkoja kohtia. Sairaanhoitajien kritiikki kohdistuu palkan kannustavuuden jälkeen eniten työhyvinvointia tukevan toiminnan suunnitelmallisuuteen (5,5/10), urakehitysmahdollisuuksiin (5,5/10), työnohjaukseen (5,7/10), päätöksenteon läpinäkyvyyteen (5,8/10) sekä työn vaativuutta vastaavaan henkilöstömäärään ja ammattirakenteeseen (5,8/10).
    – Työhyvinvoinnin tukeminen on juuri sitä, mitä nyt kaivataan. Kaikki keinot on kokeiltava esimerkiksi sairaanhoitajien urakehitysmahdollisuuksien parantamiseksi, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Hahtela painottaa.
     Alle 35-vuotiaat kaikkein tyytymättömimpiä
    Kriittisimmin työelämään suhtautuvat alle 35-vuotiaat sairaanhoitajat. 26–35-vuotiaat antoivat kaikkein heikoimmat arvosanat hyvän työpaikan kriteereille. Heidän mielestään heikoiten toteutuu työhyvinvoinnin tukeminen ja perehdytys, työnohjaus samoin kuin urakehitysmahdollisuudet. He eivät olleet tyytyväisiä myöskään rekrytointiin eivätkä henkilöstömäärään ja ammattirakenteeseen, jotka eivät täytä osaamistarpeita ja vastaa työn vaativuuteen.
    Selvästi tyytyväisimpiä olivat yli 64-vuotiaat. Kehittämispäällikkö Liisa Karhen mukaan voidaan ajatella, että yli 64-vuotiaat ovat vielä vapaaehtoisesti työntekoa jatkavia ja heillä on mahdollisuus itse vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja työmääräänsä eikä heillä ole enää urakehityspaineita.
    – Työelämässä tulisi nyt keskittyä toimenpiteisiin, joiden avulla saadaan sairaanhoitajien  työtyytyväisyys säilymään kaikissa uran vaiheissa.  On ilmiselvää, että, että nykyiset nuoret sairaanhoitajat eivät jää odottamaan eläkeiän tyytyväisyyttä, sanoo Liisa Karhe.
    Toivoa antavaa on se, että sairaanhoitajat näyttävät edelleen pitävän työstään. Vastaajat pitävät työtään mielekkäänä, vaikka ovatkin välillä stressaantuneita ja väsyneitä (7,5/10). Korkeatasoinen hoidon laatu on sairaanhoitajille tärkeintä työhyvinvoinnin kannalta.
    – Sairaanhoitajilla on korkea ammattimoraali ja eettistä vastuuntuntoa. Työoloihin liittyvät epäkohdat on saatava kuntoon, jotta he pysyvät alalla, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
    Työolobarometrin vastausasteikko (1 = Täysin eri mieltä ja 10 = Täysin samaa mieltä). 36 väittämää sisältävä mittari koostuu kuudesta osa-alueesta: toimivat käytännöt, osallistava johtaminen, työn palkitsevuus, asiantuntijuuden kehittäminen, korkeatasoinen hoidon laatu ja työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Selvitys toteutettiin sähköisellä kyselyllä lokakuussa 2020. Vastaajia oli 2697. He olivat Sairaanhoitajaliiton sairaanhoitajajäseniä. Vastauksia saatiin kaikista sairaanhoitopiireistä, ja vastaajien työyksiköt edustivat laajasti koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttää. Tuloksia voidaan pitää laajasti suuntaa antavina.
    Raportti sairaanhoitajien työolobarometrin tuloksista on kokonaisuudessaan luettavissa tästä.

    Hoitajat.net
    Joulun ja uudenvuoden aikaan koronavirustestiin hakeutuneiden määrä väheni huomattavasti. On mahdollista, että oireista huolimatta moni on jättänyt menemättä testiin, toteaa HUS tiedotteessaan.
    – Ihmisten liikkuminen pyhien aikaan ei ole vähentynyt ja sen vuoksi meillä terveydenhuollossa on huoli siitä, että tartuntoja on jäänyt toteamatta. Tämä voi johtaa epidemian äkilliseen pahentumiseen. On tärkeää, että testiin mennään välittömästi, jos on mitään koronavirustartuntaan viittaavia oireita, sanoo HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.
    Testiin on syytä mennä, jos on
    akuutti hengitystieinfektio (yksikin oire riittää: kuume, yskä, kurkkukipu, kurkun karheus, nuha, hengenahdistus, haju- tai makuaistin menetys, lihaskivut) ripuli, pahoinvointi tai oksentelu ilman muuta selkeää syytä.  

    Hoitajat.net
    Hoitajat.net -sivuston kävijämäärät jatkavat kasvuaan. Vuonna 2020 sivustolla vierailtiin 1,6 miljoonaa kertaa. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 5 %. Sivulatauksia kertyi n. 2,2 miljoonaa.
    Vierailijoista n. 80% käytti puhelinta tai tablettia. Kävijoistä puolet tuli hakukoneiden kautta, 40 % sosiaalisen median jakojen kautta. Kävijöistä 72 % oli naisia.
    Tilastot perustuvat Google Analytics seurantaan.
    Vuoden 2020 luetuin uutinen
    Vuoden 2020 luetuin keskustelualueen aihe

    Hoitajat.net
    Suomessa on rokotettu tähän mennessä noin 7 000 koronapotilaita hoitavaa terveydenhuollon ammattilaista. Koronarokotteita on Suomeen tähän mennessä saapunut kaksi erää eli yhteensä noin 50000 kappaletta Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotetta. Ensimmäinen 10000 rokotteen erä saapui 26.12. ja toinen 4 000 rokotteen erä 30.–31.12. Asiasta kertoo STM tiedotteessaan.
    – Ensimmäisestä rokote-erästä on annettu puolet ja toisesta noin pari tuhatta. Potilastietojärjestelmien tiedonsiirto-ongelmien vuoksi kaikki rokotukset eivät kuitenkaan välttämättä vielä näy tilastoissa, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
     
    Ensimmäisen rokote-erän annoksista puolet säästettiin varovaisuusperiaatteen vuoksi rokotettavien toisia annoksia varten. Koska rokotetoimitukset ja kylmäketjun toiminta ovat riittävästi vakiintuneet, nyt on siirrytty käytäntöön, jossa kaikki lähetyksen rokotteet voidaan ottaa heti käyttöön ja toinen annos annetaan tulevista rokotelähetyksistä. THL huolehtii rokotteiden jakelusta ja kunnat ja sairaanhoitopiirit vastaavat rokotusten järjestämisestä.
    Rokoteannoksia tulossa Suomeen tammikuussa 50 000 annosta viikossa 
    Tämänhetkisen toimitusaikataulun mukaan Suomi saa noin 50 000 rokoteannosta viikossa tammikuun ajan. Arvioiden mukaan ensimmäiseen kolmeen rokotusryhmään kuuluvat henkilöt saadaan Suomessa kattavasti rokotettua viimeistään kesään 2021 mennessä. Näihin ryhmiin kuuluu yhteensä noin 1,5 miljoonaa suomalaista (sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, yli 70-vuotiaat sekä vakavan taudin riskiryhmässä olevat).  Aikataulu riippuu saatavien rokotteiden määrästä. Koronarokotuksia jatketaan todennäköisesti koko vuoden 2021 ajan. 
     
    Rokotusvauhtia on alussa hidastanut joulun ja uudenvuoden pyhät. Kontion mukaan yksikään rokote ei kuitenkaan ole jäänyt käyttämättä.
     
    – Muutaman päivän viiveen takia ei olisi ollut perusteltua poiketa suunnitelmasta rokottaa ensin terveydenhuollon henkilökunta, sillä rokotusten järjestäminen muualla kuin sairaalassa parin päivän varoitusajalla on huomattavasti vaikeampaa, Mia Kontio kertoo.
    – Pfizerin ja Biontechin rokote vaatii säilytyksen -70 asteessa ja se säilyy jääkaappilämpötilassa vain viisi päivää. Kaikki rokoteannokset pitää myös pystyä antamaan saman tien, kun ne on otettu pakkasesta ja laimennettu.  
    THL koordinoi rokotteiden toimitusta pisteisiin, joissa on -70 asteen pakastimet. Näistä varastointipaikoista rokotteet toimitetaan rokotuspisteisiin jääkaappilämpötilassa. Rokotteet toimitetaan eteenpäin kunnille ja sairaanhoitopiireille heti, kun ne saapuvat maahan.
    Koronarokotukset jatkuvat normaaliin tapaan heti vuodenvaihteen pyhien jälkeen. Laajempiin väestörokotuksiin päästään sitä mukaa, kun EMA hyväksyy rokotteita ja niitä saadaan Suomeen. Tällä viikolla EMA käsittelee yhdysvaltalaisen lääkeyhtiön Modernan rokoteaihion ehdollista myyntilupa-anomusta. Käsittelyyn on tulossa myös AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston rokote.
    – Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n hankintaprosessiin edistääkseen tehokkaiden rokotteiden mahdollisimman nopeaa saamista markkinoille, kertoo STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...