Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden koulutuksesta maksetaan koulutuskorvausta tästä vuodesta lähtien, kertoo Aluehallintovirasto tiedotteessaan. Koulutuskorvauksen maksaminen on uusi tehtävä aluehallintovirastoille.  
    Sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen koulutuksesta maksettavaa korvausta voivat hakea organisaatiot, jotka toimivat kyseisten sairaanhoitajien työnantajina. Kyseessä ovat siis kunnat tai kuntayhtymät tai niiden lukuun sopimuksen perusteella tai muulla tavalla terveydenhuollon avohoidon palveluja tuottavat yksiköt.
    Korvausta haetaan puolivuosittain. Korvausta maksetaan niiden sairaanhoitajien koulutuskustannusten korvaamiseen, jotka ovat saaneet tai saavat lääkkeenmääräämisoikeuden 1.1.2019 jälkeen.
    Koulutuskorvauksiin liittyvät lakimuutokset on tehty terveydenhuoltolakiin ja korvausten suuruus on määritelty asetuksissa.
    Lomakkeet korvausten hakemiseksi löytyvät aluehallintovirastojen internet-sivustolta www.avi.fi/lomakkeet

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajaliittoon tulee lähes päivittäin jäsenistön kommentteja työvoimapulasta. Sairaanhoitajat ovat yhteyttä, kun he ovat jo aivan loppu. Paljon tilannepäivityksiä tulee myös lähiesimiestaholta. Liiton puoleen käännytään, kun ahdinko on oikein kova, Sairaanhoitajaliiton tiedotteessa kerrotaan.
    Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela pohtii, mitä tapahtuu, kun sairaanhoitajia ei yksinkertaisesti enää saada ja lähiesimiesketju kaatuu. Hahtela haluaisi kuulla, miten näitä ongelmia on yritetty tähän mennessä valtion taholta ratkaista.
    Super ja Tehy vaativat tiedotteessaan 3.9., että valtio varaa talousarviossa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan, koska Suomea uhkaa vakava hoito- ja hoivakriisi. Puheenjohtaja Hahtela allekirjoittaa vaatimuksen täysin.
    - Tiedotteessaan Super ja Tehy mainitsevat, että yhteiskuntaamme uhkaa hoito- ja hoivakriisi. Osittain ainakin sairaanhoitajapula on jo rysähtänyt niskaan ja kriisi on päällä. Näen, että tästä ei enää selvitä ilman palkankorotuksia.
    Hahtela mainitsee, että joillakin alueilla auki oleviin sairaanhoitajan tehtäviin ei tule yhtään hakemusta, vaikka haettaisiin sairaanhoitajia useampiin erilaisiin tehtäviin. Tällaisessa tilanteessa ollaan nyt ja ratkaisu ei voi olla henkilökunnan venyminen. Siinä on tullut raja vastaan jo ajat sitten.
    Sairaanhoitajaliitto on tehnyt viime vuosina tiheään tahtiin kyselyitä jäsenistölleen.
    - Tulokset ovat jo pidemmän aikaa kertoneet murskaavia lukuja sairaanhoitajien alanvaihtoaikeista ja jaksamisesta, muistuttaa Hahtela. Olemme saaneet vahvoja signaaleita kentältä ja olemme niistä kyllä tiedottaneet.
    Esimerkiksi syyskuussa 2018 tehdyn kyselyn vastaajista 68 prosenttia arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi.
    - Kyselyn jälkeen korostin, että jos asialle ei tehdä mitään, meillä on hurja tilanne edessä. No, nyt ollaan seuraavassa syksyssä ja vakava sairaanhoitajapula on päällä, myös esimiehet uupuvat. Jotta katastrofi vältetään, tähän on vastattava palkkojen korotuksella.
    Alkuvuonna 2018 Sairaanhoitajaliiton laajaan kyselyyn vastasi 1600 välittömässä asiakas- ja potilastyössä työskentelevää liiton jäsentä. Kyselyssä 52 prosenttia vastasi Palkka vastaa osaamistani -väittämään olevansa täysin eri mieltä.
    - Yli puolet sairaanhoitajakunnasta pitää siis palkkaansa täysin riittämättömänä, se on aika kova luku, Hahtela sanoo.
    Tämän vuoden alussa julkaistiin vuoden 2018 työolobarometrin tulokset: kovinta kritiikkiä sai palkka. Työoloja heikensi erityisesti työvoimapula. Huolestuttavin tilanne oli kotihoidossa sekä 26-45 -vuotiaiden sairaanhoitajien keskuudessa.
    Sairaanhoitajapula on maailmanlaajuinen. Yhtenä malliesimerkkinä Tehyn ja Superin tiedotteessa mainitaan Saksa, joka nostaa julkisen sektorin palkkoja kahdeksan prosenttia ja kohdistaa hoitoalalle satojen eurojen korotukset lisätäkseen alan vetovoimaa.
    - On yhteiskuntamme kohtalonkysymys, mitä Suomi tekee tulevassa budjetissaan, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.
    Hahtela ottaa kantaa Superin puheenjohtaja Silja Paavolan tiedotteessa esittämään kysymykseen: Onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja.
    - Jos lukee esimerkiksi Sairaanhoitajaliiton teettämien kyselyiden vastauksia, vastaus on ilmiselvä: ei ole.

    Hoitajat.net
    HUSin johtajaylilääkärin johdolla tehdään Uudesta lastensairaalasta kattava arvio, jossa kuullaan myös henkilöstöä. Selvityksellä varmistetaan, että kaikki huolet ja mahdolliset epäkohdat tulevat käsiteltyä, kertoo HUS tiedotteessaan.
    Ylen MOT-ohjelmassa 9.9.2019 käsiteltiin Uuden lastensairaalan kiinteistöön ja henkilöstöön liittyviä asioita. HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on julkaissut ohjelmaan liittyen oman vastineensa.
    – Henkilöstömitoitukseen ja potilasturvallisuuteen liittyviä asioita käytiin jo keväällä huolellisesti läpi, mutta teemme uuden tarkastelun siitä, onko tilanteeseen tullut muutosta, kertoo HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.  
    HUSin mukaan Uuden lastensairaalan toimintaa kehitetään jatkuvasti. Kiinteistöön liittyviin ongelmiin on puututtu heti niiden ilmettyä ja tarvittavat korjaukset on tehty. Henkilöstötilannetta ja potilasturvallisuutta seurataan jatkuvasti. Toukokuun alussa HUS antoi selvityksen Aluehallintovirastolle (AVI) hoitajien lähettämään nimettömään kirjeeseen liittyen. AVI pyytää tarvittaessa lisäselvitystä HUSilta. 
    Selvityksessä tarkasteltavia asioita ovat HaiPro-haittatapahtumailmoitukset, muistutukset, kantelut, potilasasiamiesten yhteydenotot, hoitoisuusluokitukset ja potilaspalautteet. Lisäksi tarkastellaan yksiköiden käyttöasteet ja henkilöstöresursointi. 
    Henkilöstöä kuullaan ja palautetta seurataan 
    Johtajaylilääkärin selvitykseen sisältyy lisäksi henkilöstön ja esimiesten haastatteluja.  
    – Meillä on HUSissa keskusteleva ilmapiiri ja julkisena organisaationa meillä on erityinen velvoitekin avoimuuteen. On erittäin ikävää, jos tietty osa Uuden lastensairaalan hoitohenkilöstöä kokee, että ainoa tapa tulla oikeasti kuulluksi on nimettömän kirjeen kirjoittaminen. Toivomme, että näissä haastatteluissa pystytään avoimesti käsittelemään mahdollisia epäkohtia, toteaa Mäkijärvi. 
    Uudessa lastensairaalassa kerätään vanhemmilta palautetta säännöllisesti ja kielteinen palaute käsitellään erityisen huolellisesti. Jokaiselle Uudessa lastensairaalassa asioineelle perheelle, joilla on e-asiointilupa, lähetetään palautekysely tekstiviestitse. Kyselyyn vastataan nimettömänä. Elokuussa saatiin noin tuhat sanallista palautetta. Sairaalan saamat palautteet ovat suurimmalta osalta positiivisia. Eniten negatiivista palautetta tulee odotusajoista ja ilmoittautumisesta.  
    Tekstiviestipalautteista lasketaan myös NPS️ eli Net Promoter Score, joka tarkoittaa suositteluindeksiä eli sitä, kuinka todennäköisesti asiakkaat suosittelisivat yritystä, tuotetta tai palvelua ystävilleen tai kollegoilleen. Elokuussa lasten yksiköiden NPS-arvo oli 70 prosenttia. Yli 50:n NPS-lukemaa pidetään korkeana. 

    Hoitajat.net
    Pääministeri Antti Rinne (sd) kommentoi YLElle, että postinjakajat voisivat olla mahdollisesti osana sote-ratkaisua.

    – 22 000 postilaista kulkee maakunnissa viemässä postia. Kyse ei ole hoitotyöstä vaan siitä voidaanko julkista palvelua laajentaa niin että kurkataan ikkunasta, onko kaikki hyvin. Ja jos ei, niin he kysyvät miten voi auttaa, Rinne sanoi YLEn haastattelussa.
    Kansanedustaja Sanna Antikainen (ps) kommentoi pääministerin visiota kovin sanankääntein Facebookissa: 
    – Anteeksi, mutta nyt on kysyttävä suoraan: mitä hel**ttiä meidän pääministeri horisee? Nyt hänen mukaansa sote ratkaisuun voitaisiin kytkeä osaksi POSTI. Kuulemma postinkantaja voisi huhuilla, onko kaikki hyvin. En tiedä, olenko koskaan lukenut mitään typerämpää.

    Antikainen on koulutukseltaan hoitotyön ammattilainen.
    – Tällä hetkellä olen lähihoitajana ja vasta valmistuneena sairaanhoitajana aika ärsyyntynyt suoraan sanottuna. Rinne tässä juuri vetää hoitajilta maton jalkojen alta ja samalla osoittaa olevansa aivan ulapalla ylipäätään sotesta ja sote-uudistuksesta horisemalla postista ja sotesta samassa lauseessa, Antikainen kirjoittaa.
    Myös Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kommentoi Rinteen avausta Twitterissä: 
    – Kaunis ajatus, pääministeri Antti Rinne, mutta oikeasti sote-kriisiä ei ratkaista postipalveluilla, vaan koulutetuilla ja osaavilla hoitotyöntekijöillä, joiden työolot ja palkat ovat kunnossa.
     

    Hoitajat.net
    SuPer ja Tehy vaativat, että valtio varaa talousarviossa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan. Yhteiskuntaamme uhkaa vakava hoito- ja hoivakriisi.
    Palkkaohjelman nettokustannus kunnille on vuosittain noin 80 miljoonaa euroa kymmenen vuoden ajan. Summa sisältyisi kuntien valtionosuuksiin, joista 80 miljoonaa on alle prosentti. Ohjelma edellyttää valtion mukana oloa. Valtion rahaa tarvitaan, koska kuntatyönantajilla vaadittavaa rahaa ei ole.
    Palkkaohjelma vähentäisi alanvaihtoa ja helpottaisi uhkaavaa hoitajapulaa. Hoitajat eläköityvät tai vaihtavat alaa samaan aikaan, kun vanheneva väestö tarvitsee heitä entistä enemmän.
    –  Poliittiset päättäjät voivat tehdä arvovalintoja, joilla uhkaava kriisi voidaan vielä torjua, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
    Pula koulutetuista hoitajista on maailmanlaajuinen, joten ottajia suomalaisille hoitajille on. Heitä houkuttelevat muun muassa naapurimaat Ruotsi ja Norja. Saksa nostaa julkisen sektorin palkkoja kahdeksan prosenttia ja kohdistaa hoitoalalle satojen eurojen korotukset lisätäkseen vetovoimaa.
    – Pääministeri Antti Rinne on sanonut ymmärtävänsä naisvaltaisten alojen palkkavaatimuksia. Pitääkin kysyä, onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja, eikä suinkaan, onko meillä varaa nostaa niitä, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.
    Palkkaohjelman bruttokustannusten liitot ovat arvioineet olevan noin 100–150 miljoonaa euroa vuodessa. Liittojen keväällä esittämä palkkaohjelma nostaisi naisvaltaisen sote-alan tehtäväkohtaisia palkkoja 1,8 prosenttiyksikköä miesvaltaisten alojen palkkoja enemmän joka vuosi kymmenen vuoden ajan.
    Palkankorotuksista merkittävä osa palautuisi yhteiskunnalle verojen kautta. Sote-alan työntekijät ovat veronmaksajia, joiden palkka menee suurimmaksi osaksi kotimaiseen kulutukseen.
    SuPer ja Tehy muistuttavat, että 80 miljoonaa on noin kaksi prosenttia kaikista valtion vuosittain maksamista yritystuista ja kymmenessäkin vuodessa murto-osa esimerkiksi suunnitelluista hävittäjähankinnoista.
    Liittojen mukaan valtion tehtävä on turvata kuntien toimintakyky. Valtakunnan päättäjät ovatkin arvovalintojen edessä. Kun kaikkeen ei ole varaa, käytössä olevia varoja pitää kohdentaa kestävästi ja oikein.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...