Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    HUS käynnistää kriittisessä tilassa olevan potilaan hoitoon suunnitellun RAPTOR-toiminnan ensimmäisenä Euroopassa. Kolmen vuoden kuluttua valmistuvaan Siltasairaalaan rakennetaan RAPTOR-sali (Resuscitation with Angiography, Percutaneous Techniques, and Operative Repair), jossa hoidetaan voimakkaasta ja henkeä uhkaavasta verenvuodosta kärsiviä potilaita.
    Hankittava RAPTOR-laitteisto sisältää integroidun laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuuden, jossa liukukiskoilla liikkuvaan tietokonetomografialaitteistoon on yhdistetty angiografialaitteisto sekä kallistettavissa oleva leikkauspöytä. RAPTOR-sali on optimaalinen toimintaympäristö henkeä uhkaavan verenvuodon hoitamiseen, sillä salin laitevarustelu tekee toimenpiteet mahdollisiksi potilasta siirtämättä. Näin säästetään elintärkeää aikaa.
    - Potilas tuodaan RAPTOR-saliin suoraan ambulanssista. Salissa suoritetaan päivystykselliset alkuvaiheen tutkimukset ja hoito, FAST-ultraäänitutkimus verenvuodon paikantamiseksi, tietokonetomografiakuvaus, hengenpelastavat verenvuodon tyrehdyttämiseksi tehtävät toimenpideradiologiset suonensisäiset toimenpiteet sekä tarvittaessa avoleikkaukset, kertoo toiminnan suunnittelua koordinoinut ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomas Brinck.
    - Uutta on, että tietokonetomografia- ja angiografiatutkimusten välillä saadaan paikkatieto siirtymään automaattisesti ja tämä auttaa vuotavan suonen tarkassa paikantamisessa, kertoo radiologian ylilääkäri Mika Koivikko.
    Hoidon tavoitteena on pitää kriittisessä tilassa oleva potilas hengissä tyrehdyttämällä verenvuoto ja vakauttamalla elintoiminnot. Tämän jälkeen potilaan jatkohoito tapahtuu teho-osastolla.
    Uutta toimintamallia harjoitellaan kolme vuotta
    Toiminta RAPTOR-salissa perustuu ennalta määritettyyn ja harjoiteltuun malliin, jossa potilaan hoidosta vastaa 11 henkilöstä koostuva tiimi traumatologian, verisuonikirurgian, anestesiologian ja radiologian ammattilaisia. Alkuvaiheessa mukana on myös 3–4 ensihoidon edustajaa. Tiimin jäsenet suorittavat tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä samanaikaisesti. Työskentelyä koordinoi traumajohtaja.
    - Koska RAPTOR-salia ja -toimintamallia ei ole ennestään Euroopassa, on henkilöstön huolellinen perehdyttäminen uuteen toimintaympäristöön ja -prosessiin välttämätöntä, Brinck sanoo.
    Tiimien perehdyttäminen ja toiminnan harjoittelu tapahtuvat Meilahden sairaala-alueelle rakennettavassa RAPTOR-mallitilassa esittelykäytössä olleen laitteiston avulla. Mallitila valmistuu alkuvuodesta 2020 ja se toimii jatkuvana koulutuspaikkana siitä eteenpäin.
    - Henkilöstön simulaatioharjoittelun avulla RAPTOR-salin tutkimus- ja hoitomenetelmät jalostetaan mahdollisimman sujuviksi, jotta kulloinkin työvuorossa oleva tiimi kykenee toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, Brinck sanoo.
    Mallitilassa myös suunnitellaan ja varmennetaan varsinaiseen käyttöön tulevien laitteiden ja välineiden sijoittelu optimaaliseksi. Siltasairaalaan asennetaan uusi laitteisto, joka on mallitilan laitteiston mukainen.
    Ensimmäiset potilaat hoidetaan Siltasairaalassa vuonna 2023
    RAPTOR-sali tulee sijaitsemaan Siltasairaalassa päivystys- ja leikkausalueiden vieressä, lähellä tehohoidon tiloja. HUSin arvioiden mukaan RAPTOR-salissa hoidetaan 130–150 potilasta vuosittain. Vammautumisen aiheuttamasta voimakkaasta verenvuodosta kärsivät potilaat ovat yleensä nuoria, keski-iältään hieman yli 40-vuotiaita. Sairaudesta aiheutunut vakava sisäinen verenvuoto taas koskettaa yleensä iäkkäämpiä potilaita.
    Siltasairaala on HUSin historian suurin rakennushanke. Se rakennetaan korvaamaan Töölön sairaala sekä osa Syöpätautien klinikasta. Rakennustyöt valmistuvat kesällä 2022 ja ensimmäiset potilaat otetaan vastaan vuoden 2023 alkupuolella.

    Hoitajat.net
    Useampi kuin yhdeksän lääkäriä kymmenestä katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. He myös kehottavat rokotuspäätöksestään epävarmoja potilaita rokottautumaan. Tähän viittaa tuore tutkimus, jossa tutkittiin suomalaisen terveydenhuollon henkilöstön asenteita rokotteisiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2962 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa.
    Suurin osa tutkimukseen osallistuneista terveydenhuollon ammattilaisista katsoo, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. Mutta kuten muunkin väestön kohdalla, myös terveydenhuollon ammattilaisilla esiintyy pienissä määrin rokote-epäröintiä tai kielteisiä asenteita rokotteisiin.
    Turun yliopiston, Åbo Akademin, Työterveyslaitoksen ja University of Bristol -yliopiston yhteistutkimuksessa terveydenhuollon ammattilaisilta kysyttiin, kuinka he toimivat, jos potilas epäröi rokottamista. 
    Vaikka suurin osa henkilöstöstä ilmoittaa suosittelevansa rokotteita, noin viidesosa sanoo, ettei aktiivisesti ohjaa rokotekriittisiä potilaita tiettyyn suuntaan. Terveydenhuollon henkilöstöstä ne, joilla oli heikompi luottamus rokotteiden tehoon ja turvallisuuteen, olivat vähemmän taipuvaisia ohjaamaan potilaita.
    – Terveydenhuollon ammattilaisilla on avainrooli tavallisten ihmisten rokotuspäätöksissä, joten tähän tulisi puuttua, Turun yliopiston akatemiatutkija Anna Soveri sanoo.
    Etenkin lasten rokotteet koetaan turvallisiksi 
    Tutkimuksen tulokset osoittavat lisäksi, että rokoteasenteissa on vaihtelua. Terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat erityisen myönteisesti etenkin lastenrokotteisiin, eli kansalliseen rokotusohjelmaan sisältyviin rokotteisiin. 
    – Osuus terveydenhuollon ammattilaisista, joka ilmoittaa yrittävänsä ohjata rokotekriittisen potilaan ottamaan rokotteen on suurempi, kun kyseessä on lastenrokote kuin jos kyseessä on influenssarokote, Soveri kertoo.
    Rokote-epäröinti harvinaisinta lääkäreillä
    Kielteiset asenteet rokotteisiin eivät ole yhtä yleisiä kaikissa ammattiryhmissä. Erityisen harvinaista rokote-epäröinti on lääkäreillä. Tämä näkyy myös siinä, että selkeästi suurin osa lääkäreistä on päättänyt ottaa rokotteet itselleen ja lapsilleen.
    – Missä määrin vaihtelu johtuu eroista koulutuksessa, ammatillisessa kulttuurissa tai muista tekijöistä, on tutkimuskysymys, joka on vielä selvittämättä, Åbo Akademin psykologian jatko-opiskelija Linda Karlsson sanoo.
    Tutkimukseen osallistui yhteensä 2962 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä, Pietarsaaresta ja Vaasasta. Näistä 810 henkilöä työskenteli rokotteisiin liittyvien tehtävien parissa.  Tutkimukseen ei ole sisällytetty terveydenhoitajia, jotka työskentelevät neuvoloissa, ja siten useimmiten vastaavat pienten lasten rokottamisesta.
    Tutkimus julkaistiin arvostetussa PLOS ONE -tiedejulkaisussa:
    The association between vaccination confidence, vaccination behavior, and willingness to recommend vaccines among Finnish healthcare workers

    Hoitajat.net
    Sekä työn fyysinen että henkinen kuormittavuus on kasvanut vanhustyössä. Vaikeat työasennot ovat lisääntyneet ja raskaiden taakkojen käsittely kasvanut. Henkisellä puolella rasitusta lisää se, että työntekijät eivät itse pysty vaikuttamaan työn määrään. Nämä tekijät käyvät ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton vanhustyön ammattilaisille tekemässä kyselyssä.
    Lähes 85 prosenttia vastaajista koki vanhuspalvelutyön fyysisesti raskaaksi. Raskaita taakkoja ilmoitti käsittelevänsä lähes 79 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut yli kuusi prosenttiyksikköä. Hankalissa työasennoissa töitä ilmoitti tekevänsä lähes 97 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut reilu prosenttiyksikkö.
    Kyselyyn saatujen vastausten mukaan vanhustyö on myös henkisesti kuormittavaa. Vain yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi pystyvänsä itse vaikuttamaan töittensä määrään. Viime vuoden kyselyyn verrattuna vaikuttamismahdollisuudessa ei ollut tapahtunut muutosta. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työssä kohdatut haasteet eivät olleet kohtuullisia. Kasvua viime vuoteen on kolme prosenttiyksikköä.
    JHL:n sosiaali- ja terveysalan työn kuormittavuutta kartoittava kysely tehtiin nyt toisena vuotena peräkkäin. Tänä vuonna kyselyssä keskityttiin vanhuspalvelun ammattilaisiin ja siihen vastasi 550 henkilöä. Heistä 75 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä julkisella sektorilla.

    Hoitajat.net
    Tehy ja La Carita -säätiö ovat valinneet pieksämäkeläisen Ritva Häkkisen vuoden 2019 vanhustyön johtajaksi. Häkkinen työskentelee vanhustyön johtajana Valona-hyvinvointipalveluissa.
    Häkkistä ehdottivat palkinnon saajaksi työntekijät. He kehuvat Häkkistä innostavaksi johtajaksi, joka panostaa hyvään laatuun kaikessa toiminnassaan ja saa myös työntekijät mukaan.
    Häkkinen perustaa johtamisensa ja toiminnan näyttöön perustuvaan tietoon ja vahvaan ammattitaitoon. Esimerkiksi työpaikalla käytössä olevat luonto- ja musiikkimenetelmät perustuvat tutkimukseen. Työntekijät pitävät Häkkistä koulutusmyönteisenä johtajana, joka kannustaa hakeutumaan ammattitaitoa edistäviin koulutuksiin.
    Häkkinen pyrkii toteuttamaan asiakkaiden pienimmätkin toiveet.
    – Elämä ei lopu vanhuudessa. Se jatkuu aktiivisena, erilaisena, mahdollisuuksia täynnä olevana, yksilöllisenä ja rikkaana, kullakin oman näköisenään, Häkkinen sanoo.
    Työntekijöiden mukaan Häkkinen ymmärtää, että vanhusten oman näköinen elämä ei voi jatkua ilman hyvinvoivaa henkilöstöä. Työhyvinvointi näkyy sekä kunnollisina työvälineinä ja ergonomiana että työntekijöiden toiveiden huomioimisena ja joustamisena.
    Häkkinen on peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja ja diakonissa. Hän on suorittanut myös terveystieteiden maisterin tutkinnon.

    Hoitajat.net
    Kelloja siirretään taas talviaikaan 27.10.2019. Talviaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunti taaksepäin klo 04:00 -> 03:00. Siirto tapahtuu siis lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
    Yövuorosta tulee tuntia pidempi, työaika lasketaan todellisten tuntien mukaan. Lisät maksetaan kello kolmen ja neljän väliseltä ajalta kahteen kertaan, koska tuo tunti on työskennelty kahteen kertaan. Palkanlaskennassa siirto huomioidaan yleensä automaattisesti.
    Puhelimet ja muut laitteet siirtävät itse itsensä yön aikana vastaamaan uutta aikaa, mutta asia kannattaa varmistaa aamusella.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...