Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Tehyn sekä Superin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ammattiosastot ilmoittivat aamulla ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta sairaanhoitopiirin sairaaloissa.
    Käytännössä se tarkoittaa, että hoitajat tekevät työvuorolistaan suunnitellut vuorot. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tiedottaa, että se pyrkii turvaamaan potilaiden hoidon tässä tilanteessa. 
    Toiminnan turvaamiseksi käytetään sekä sisäisiä työjärjestelyjä että muita tavanomaisia sijaisjärjestelyjä.
    Hoitajat.net
    Tehy PPSHP julistaa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Työtaistelun piirissä ovat työsopimussuhteiset Tehyn PPSHP:n ammattiosaston noin 3 500 jäsentä. 
    Työtaistelun taustalla on hälytysrahakorvauksen korotuksen loppuminen 13. syyskuuta. Korvauksiin ei ole tulossa korotuksia, vaan hälytysrahakorvauksia jopa lasketaan. Työtaistelulla ammattiosasto haluaa vauhdittaa työnantajan halukkuutta ryhtyä konkreettisiin toimiin, joilla parannetaan työvoiman saatavuutta.
    – Erilaiset rahalliset kannustimet joustoista ovat hyvä alku, sanoo ammattiosasto tiedotteessaan.
    Ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaa maanantaina 13.09.2021 klo 12.00 ja päättyy maanantaina 20.09.2021 klo 12.00.
    Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana Tehyn jäsenet tekevät töitä normaalisti ennalta suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti, eli ylityötä ei tehdä ja työvuoroja vaihdeta.
    https://www.tehyppshp.fi/tyotaistelu/
    Hoitajat.net
    Anestesiasairaanhoitajien ammattipätevyyttä voidaan arvioida MSc Yunsuk Jeonin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa kehitetyllä AnestComp-mittarilla.
    Ammattipätevyyden arviointi on välttämätöntä korkealaatuisen anestesiahoitotyön toteuttamiseksi. Anestesiahoitotyössä ei ole aikaisemmin ollut validia psykometrisesti testattua ammattipätevyyden arviointimittaria.
    Yunsuk Jeonin väitöstutkimuksessa kehitettiin ammattipätevyyden AnestComp-arviointimittari anestesiahoitotyötä varten ja arvioitiin anestesiahoitajien ammattipätevyyttä hyödyntämällä uutta mittaria.
    – Anestesiasairaanhoitajat saavuttivat lähestulkoon hyväksytyksi määritellyn ammattipätevyyden tason itsearviossaan. Sairaanhoitajat arvioivat anestesiahoidon yhteistyön vahvaksi osa-alueeksi mutta erityisesti anestesiapotilaiden riskienhoito, sekä tietämys anestesiahoidosta vaikuttivat heikoimmilta osa-alueilta, Jeon kertoo.
    – Jopa yli 25 vuotta kokeneet anestesiahoitajat myös arvioivat edellä mainitut osa-alueet heikoimmiksi. Näiden tulosten pohjalta voimme huomata, että anestesiasairaanhoitajien työkokemus ei yksinään takaa korkealaatuista hoitoa. Tästä syystä anestesiapätevyyden arviointi on välttämätöntä ja osaamista pitäisi kehittää tarjoamalla järjestelmällistä koulutusta koko heidän työuransa ajaksi, väittelijä lisää.
    Anestesiahoitotyön tutkinto eroaa maittain
    Kansainvälisesti anestesiahoitotyön tutkintoja on hyvin erilaisia. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa anestesiahoitotyöhön vaaditaan maisteritason tutkinto WHO:n suosituksen mukaisesti.
    – Suomessa ei virallisesti vaadita anestesiahoitotyöhön erikoistumiskoulutusta, mutta sen sijaan joka anestesiaosastolla järjestetään perehdytyksiä. Anestesiasairaanhoitajilta vaaditaan hyvin kehittynyttä osaamista, jotta leikkauspotilaiden moninaiset tarpeet huomioitaisiin. Sen vuoksi uusien vastavalmistuneiden anestesiahoitajien perehdytysjakso on erittäin tärkeä ja haasteellinen, Jeon sanoo.
    Erikoistuneet anestesiahoitajat saavuttivat paremman tuloksen
    Väitöstutkimuksen perusteella anestesiasairaanhoitajat, jotka olivat saaneet anestesiahoitotyön erikoistumiskoulutusta, arvioivat anestesiapätevyyden merkittävästi korkeammaksi kuin ne hoitajat, joilla ei ollut erikoistumiskoulutusta.
    Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää anestesiahoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja ammattipätevyyden varmistamisessa.
    – Sairaanhoitajien pätevyyden kannalta on tärkeää keskittyä heikoimmiksi osoittautuneisiin ammattipätevyyden osa-alueisiin. Tämä voitaisiin varmistaa säännöllisten ammattipätevyysarviointien avulla ja lisäämällä anestesiahoitotyön erikoistumismahdollisuuksia. Myös vaatimus maisteritutkinnosta voisi olla keino edistää anestesiahoitotyön ammattipätevyyttä, väittelijä sanoo.
    Heidi Vaan
    Minä olen hoitaja. Minä olen viimeiset 20v tehnyt töitä ja huolehtinut muista. Asukkaat ja heidän vointinsa on aina ollut minulle tärkeää. Haluan tehdä työni hyvin, haluan että kaikki ympärilläni olevat voisivat mahdollisimman hyvin. Unohdan usein itseni, kun murehdin muita.
    Sitten tuli se päivä, jolloin minä murruin ja uuvuin. Niin totaalisesti, että en enää kyennyt töihin. Sairaslomaa sairasloman perään. Ympärillä ihmisiä, jotka tasapainottelevat omankin vointinsa kanssa. Useimmat heistäkin hoitajia. Sekin kertoo jo jostakin. Se kertoo meidän työmme kääntöpuolesta, kun hoitaja ei jaksa enää hoitaa.
    Lyhyt sairaslomapätkä kerrallaan ja lopulta kokeilin mennä töihin. Meni viikkoja ja meni kuukausia. Lopulta tuli uusi ja korkeampi tiputus. En enää jaksanutkaan ja olin taas syvemmällä kuopassa, niin syvällä että en meinannut päästä sieltä poiskaan. Uupumusta ja vaikeaa masennusta. Elämää jaksamisen reunalla päivästä toiseen. Rämpimistä ja sinnittelyä. Lopulta tuli sen sinnittelyn kovin kolahdus. Lähete suljetulle osastolle, pakkohoitoon. Niin totaalinen oli minun väsymys.
    Väsymys oli niin kova, että lopulta en nukkunut. Unettomuus, lääkkeet ja uupumus, veivät minut hoitajan, psykoosin vuoksi hoidettavaksi suljetulle osastolle. Onko meidän hoitajien kohtalo todella näin kivikkoinen, vai voisiko näihin asioihin kiinnittää enemmän huomiota jo siellä työpaikalla. On karua joutua suljetulle osastolle. Pelkästään työ ei ollut se mikä minut sinne pohjalle vei, mutta kaikilla meillä on se omakin historia, ja silti me sinnittelemme viimeiseen asti hoitaen muita. Vielä kun joku ajoissa hoitaisi meitäkin.
    Tästä kokemuksesta alkoikin sitten murtuneen mielen muistelmat...
    Hoitajat.net
    Miltei jokainen alle 30-vuotias hoitaja on harkinnut alan vaihtoa. Yhä useampi nuori hoitaja ei katso jaksavansa työuran loppuun sote-alan tehtävissä, ja työhyvinvointi on heikentynyt etenkin koronan vuoksi. Tiedot ilmenevät Aula Researchin Tehyn toimeksiannosta tekemästä kyselystä. Tehy vaatii päättäjiltä uskottavia ratkaisuja alan vetovoiman parantamiseksi heti.
    Kyseessä on järjestyksessä kolmas vastaava erikoissairaanhoidon tehyläisille kohdistettu kysely, joka toteutettiin kesä-elokuussa. Vastaajia oli 3 230.
    Kyselyn mukaan alan vaihtoa on harkinnut lähes 90 % vastaajista. Alle 30-vuotiaista hoitajista alan vaihtoa on harkinnut 95 %. Alan vaihtoon houkuttaa parempi palkka muualla sekä vähäisempi psyykkinen kuormitus.
    Vastaajista 41 % kertoi työhyvinvointinsa olevan jokseenkin tai erittäin huono. Alle 30-vuotiaiden vastaajien keskuudessa heikosta työhyvinvoinnista kertoi 52 %. Työhyvinvointi on heikentynyt erityisesti koronan takia. Alle 30-vuotiaista vastaajista peräti 89 % kertoo koronan heikentäneen omaa työhyvinvointia.
    – Valtavia prosentteja ja liian tuttua tarinaa. Hälytyskellojen pitäisi soida, mutta päättäjien ja työnantajien vastuun pakoilu on johtamassa siihen, että pian työikäisetkään sairaat ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Vanhusten kohtaloa ei uskalla edes ajatella. Uskottavia ratkaisuja ja rahoitusta alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi tarvitaan heti. Eikä tämä todellakaan ole pelkkä työmarkkina-asia. Vastuu sote-palveluiden turvaamisesta kuuluu perustuslain mukaan viime kädessä valtiovallalle, vaatii Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
    Lisäksi kyselyssä nousi esiin alan vaihdon syynä valmiuslain käyttö keväällä 2020. Sen vaikutus oli jopa kasvanut viime syksystä.
    – Hoitajat eivät ikinä unohda korona-ajan huonoa kohtelua. Sen ikävä huipentuma oli valmiuslaki, jota työnantajat vielä käyttivät osin väärin perustein paikkaamaan jo ennen koronaa vallinnutta hoitajapulaa. Tästä jää pitkä varjo, Rytkönen sanoo.
    Erittäin huolestuttavia olivat myös nuorten arviot jaksamisesta työuran loppuun asti sote-alan tehtävissä. Kyselyssä 71 % alle 30-vuotiaista vastaajista ilmoittaa, että ei tule jaksamaan työuransa loppuun asti alan työtehtävissä. Keskeiset syyt tälle ovat tuttuja. Huono palkka, liian vähän henkilökuntaa, työtä ei arvosteta ja se on henkisesti liian kuormittavaa.
    – Olen surullinen ja vihainen etenkin nuorten hoitajien puolesta. He ovat kuitenkin se ratkaiseva joukko, josta tulisi pitää kynsin hampain kiinni tulevaisuuden hyvinvointialueiden sote-palveluiden tekijöinä.
    Tehy selvitti kyselyssä myös hoitajiin kohdistunutta rekrytointia muista maista sekä ulkomaille siirtymisen halukkuutta ja syitä. Hieman yli puolet vastaajista on harkinnut siirtymistä ulkomaille töihin. Tärkeimmät syyt tähän ovat parempi palkka ja alan parempi arvostus.
    Suomi näyttää olevan muille maille kiinnostava kohde rekrytoida hoitajia. Vastaajista 26 % kertoo, että heitä on yritetty rekrytoida ulkomaille. Kysyntä kohdistuu mm. ensihoidon, tehohoidon ja anestesia- ja leikkaushoidon osaajiin ja etenkin kokeneisiin hoitajiin. Rekrytointitoiminta on myös erittäin aktiivista ja hoitajia lähestytään suoraan sähköpostilla tai soittamalla.
    – Hoitohenkilöstö Suomessa on korkeasti koulutettua ja suomalaisilla on hyvä kielitaito. Ei ihme, että he kiinnostavat muiden maiden rekrytoijia. Suomi kouluttaa ja perehdyttää, mutta ei huolehdi alan ja työpaikkojen vetovoimasta pitääkseen osaajat täällä. Ei mitään järkeä, Rytkönen toteaa.

    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...