Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Syksyllä 2023 TAMKissa alkava oikeushoitajan täydennyskoulutus järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa. Koulutus toteutetaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuslääkintäyksikön, Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) sekä Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) yhteistyönä.
    – Oikeushoitajia työskentelee jo toimipaikkakoulutettuina THL:n oikeuslääkinnässä, ja osaamista tarvitaan myös Seri-tukikeskuksissa ja kaikissa niissä toimipisteissä, joissa ollaan tekemisissä rikosepäilytutkimuksissa, esimerkiksi yleispäivystyksissä ympäri maan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Katriina Bildjuschkin kertoo. 
    Suomessa ei ole aiemmin järjestetty oikeushoitajan koulutusta, mikä antaisi valmiudet toimia oikeushoitajan työtehtävissä. Koulutukselle on selkeä tarve. 
    Samanaikaisesti TAMKissa ja Oamkissa 
    Oikeushoitaja on koulutettu hoitamaan eri rikoksista epäiltyjä sekä väkivallan ja pahoinpitelyn uhreja. Oikeushoitaja tunnistaa, kerää ja dokumentoi rikokseen liittyviä lääketieteellisiä todisteita myöhempää oikeudellista käyttöä varten. Oikeushoitajan tehtävänä on varmistaa tehokas ja laadukas virka-apu.   
    – On tärkeää osata dokumentoida oikein niin rikoksen uhrin asianomistajan kuin rikoksesta epäiltyjen vammat ja muut keskeiset tähän liittyvät asiat mahdollisten tulevien oikeusprosessien näkökulmasta. Dokumentointi väkivaltakäynneistä terveydenhuollossa on usein puutteellista juuri siitä syystä, ettei ole riittävää osaamista tunnistaa tai kiinnittää näihin asioihin huomiota eikä myöskään tietoa, miten dokumentoida oikealla tavalla erilaiset väkivaltatapaukset, koulutuksen vastuuopettajana TAMKissa toimiva Raakel Viheroksa kertoo.

    Myös viranomaisyhteistyö on ollut puutteellista toimintatapojen tietämättömyyden vuoksi. Oikeusturvan toteutumisen kannalta olisi Viheroksan mukaan tärkeää osata huomioida nämä asiat juuri oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti. 
    Koulutus toteutuu samanaikaisesti ja samansisältöisenä sekä Tampereen että Oulun ammattikorkeakouluissa. Myös osa luennoista on yhteisiä, kuten myös opintokäynnit. Kouluttajina toimivat THL:n lääkärit ja asiantuntijasairaanhoitajat sekä nimetyt AMK-lehtorit Tampereelta ja Oulusta. Lisäksi koulutuksessa hyödynnetään viranomaisyhteistyötä. 
    – Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja väkivallan vähentämisen toimintaohjelmiin. Suomeen on perustettu ympäri maata Seri-tukikeskuksia, jotka keskittyvät seksuaalirikosten tutkimiseen. Väkivallan uhreja ja tekijöitä tulee myös muualle terveydenhuollon palvelujen piiriin esimerkiksi päivystyksellisesti, Viheroksa sanoo. 
    Laaja työkenttä 
    Koulutuksen teemoina ovat muun muassa seksuaali- ja väkivaltarikokset, päihdetutkimukset, kehonsisäisten salakuljettajien tutkiminen ja kuoleman toteaminen sekä näihin liittyvien lääketieteellisten todisteiden tunnistaminen, kerääminen, taltiointi ja dokumentointi sekä lausunnot ja eettiset kysymykset. 
    Koulutuksessa perehdytään rikoksen uhrien ja rikoksesta epäiltyjen aikuisten hoitamiseen ja hoitotyön oikeudellisiin ulottuvuuksiin.   
    – Koulutuksen kautta saa valmiudet toimia tilanteissa, missä tarvitaan sairaanhoitajan osaamisen lisäksi oikeushoitajan osaamista. Oikeushoitajien työkenttä on laaja. Ensimmäisestä ryhmästä valmistuvat oikeushoitajat ovat alan pioneereja, jotka kehittävät myös organisaation toimintatapoja ja hoitopolkuja kliinisen oikeuslääketieteen tutkittaville potilaille, Viheroksa jatkaa. 
    Toteutus monimuoto-opetuksena 
    Opiskelu sisältää sekä lähi- että etäopiskelua, verkko-opetusta hyödyntäen. Koulutuksessa on teoriaopetuksen lisäksi työpajapäiviä ja käytännön harjoituksia. Myös kaikille yhteisiä opintokäyntejä on tulossa sekä Tampereelle että Ouluun. Opintoihin kuuluu myös työssä oppimista. 
    Täydennyskoulutus on suunnattu kätilöille, sairaanhoitajille, ensihoitajille ja terveydenhoitajille (AMK tai opistoaste). Osa koulutuksesta tapahtuu työssä oppimisena eli käytännön työtehtävissä yksikössä. Koulutukseen hakeutuvalla tulee olla työpaikka terveydenhuollossa, missä on mahdollisuus tehdä koulutukseen liittyvän harjoittelu. 
    – Toivomme, että jokaisesta Seri-tukikeskuksesta pääsisi koulutukseen ainakin yksi seri-kätilö tai -sairaanhoitaja, Bildjuschkin sanoo. 
    Koulutuksen hakuaika: 1.9.2022–1.5.2023 
    Työperusteista maahanmuuttoa on pidetty jo pitkään osaratkaisuna sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaan. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan se ei kuitenkaan ole nopea ratkaisu vallitsevaan tilanteeseen.
    Ulkomailla sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen suorittaneet eivät voi suoraan saada työperusteista oleskelulupaa sote-alan laillistettuihin ammatteihin. Heidän on ensin saatava Valvirasta ammatinharjoittamisoikeus.
    – Tarkastuksen perusteella oleskelulupaprosessin lisäksi tulisi nopeuttaa myös ammattioikeuden myöntämisprosesseja, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhinen kertoo.
    Vuonna 2020 työperusteisen maahanmuuton hallinnointi siirtyi sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriö on saanut nopeutettua lupaprosesseja muun muassa lisäämällä henkilöresursseja Maahanmuuttovirastossa. Silti työperusteisen maahanmuuton hallintoa olisi edelleen kehitettävä asiakaslähtöisemmäksi.
    Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien luvat käsitellään nykyään kahdessa viikossa. Erityisasiantuntijoille on tarjolla myös niin sanottu pikakaista, jonka piiriin kuuluvat myös perheenjäsenet. Työntekijöiden ja yrittäjien lupaprosessit sen sijaan ovat hitaampia. Työtekijöillä lupaprosessi on keskimäärin 68 ja yrittäjillä 85 vuorokautta. Lisäksi työntekijöille perheenyhdistäminen on hidasta, kallista ja epävarmaa.
    – Suomella on tavoitteena kasvattaa työperusteista maahanmuuttoa. Ei riitä, että erityisasiantuntijat saadaan Suomeen vaan myös työntekijöitä olisi houkuteltava lisää. Perheen saaminen Suomeen voisi toimia tässä vetovoimatekijänä, Hanhinen sanoo.
    Viranomaiset edistävät työperusteista maahanmuuttoa oikeansuuntaisilla toimilla, mutta kehitys on ollut hidasta.
    – Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että toimia on hallittu hajanaisesti ja eri viranomaiset ovat sitoutuneet tavoitteisiin vaihtelevasti. Lisäksi ruohonjuuritason kehittämistoimet ovat paljolti olleet hankerahoituksen varassa, mikä on haitannut pitkäjänteistä kehittämistä, Hanhinen sanoo.
    Työperusteista maahanmuuttoa on yritetty lisätä valtioneuvoston tasolla jo 20 vuoden ajan. VTV:n tarkastuksessa selvitettiin työperusteiseen maahanmuuttoon liittyviä viranomaistoimia ja prosesseja. Tarkastuksessa keskityttiin erityisesti sosiaali- ja terveysalaan, jossa työvoimapula on suuri mutta työperusteista maahanmuuttoa on edistetty vain vähän.
    Tutustu julkaisuun: Työperusteinen maahanmuutto
    Koronapandemia koetteli terveydenhuollon henkilöstön mielenterveyttä muuta väestöä enemmän, vahvistaa tutkimus. Erityisesti koronapotilaita hoitaneilla esiintyi psyykkistä oireilua, ja osa oireili vasta viiveellä.
    Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin terveydenhuollon ammattihenkilöstön psyykkistä kuormittuneisuutta, uniongelmia ja traumaoireita sekä niiden kehitystä koronapandemian aikana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.
    Tulosten mukaan alueellinen koronatartuntojen määrä, suorat hoitokontaktit koronapotilaiden kanssa sekä erityisesti koronatartunnan saaneiden potilaiden hoitoon liittyneet traumatisoivat tapahtumat ja voimakas tartunnan pelko olivat yhteydessä henkilöstön psyykkisen ahdinkoon ja uniongelmiin.
    – Korona-aikaan liittyviä traumaattisia tapahtumia kokeneilla oli muihin verrattuna moninkertainen riski kokea psyykkistä ahdinkoa, ja näitä traumaattisia tapahtumia oli kaksinkertainen määrä koronapotilaita hoitaneilla verrattuna muuhun henkilöstöön, sanoo akatemiatutkija Tom Rosenström Helsingin yliopistosta.
    Pitkä poikkeusaika verotti voimia
    Hoitohenkilöstön psyykkiseen hyvinvointiin vaikutti myös poikkeusaika rajoituksineen.
    – Tuloksista näkyy, kuinka terveydenhuollon henkilöstön mielenterveyttä ja unen laatua heikensi paitsi koronapandemian hetkittäinen kuormittavuus myös pandemian pitkittymiseen liittyvät epäsuorat vaikutukset. Esimerkiksi yksinasujilla sosiaalinen elämä saattoi kaventua muita enemmän, Rosenström kertoo.
    Tutkimuksessa analysoitiin henkilöstön vastauksia kuukausittain lähetettyihin sähköisiin kyselyihin. Valtaosalla lähes 5000 osallistujasta itseraportoitu mielenterveys pysyi vakaana ensimmäisen koronavuoden ajan kesäkuusta 2020 toukokuuhun 2021. Joka kuudennella esiintyi alkuun heikentynyttä henkistä hyvinvointia, joka kuitenkin pian koheni. Joka neljännellä alun hyvä mielenterveys kääntyi laskusuuntaiseksi.
    – Koronan yleistyessä terveydenhuollon henkilöstön keskimääräinen mielenterveys laski ja koronatilanteen helpottaessa se koheni, Rosenström summaa.
    Samalla on hänen mukaansa todennäköistä, että osa terveydenhuollon henkilöstöstä ei ole vielä palautunut vuoden 2020 koettelemuksista.
    Seurannasta tukea ja välineitä varautumiseen
    Pandemian henkisten vaikutusten lähes reaaliaikaista seurantaa ei ole tehty aiemmissa pandemioissa. Tutkimuksessa saatiin tietoa terveydenhuollon henkilöstön psyykkisen kuormituksen vaihtelusta pandemian eri vaiheiden aikana.
    – Tulokset osoittavat tiheän seurannan hyödyllisyyden muuttuvassa ja pitkittyvässä poikkeustilanteessa, vs. ylilääkäri Tanja Laukkala HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta vahvistaa.
    Tutkijoiden mukaan alan organisaatioiden pitäisi pystyä tasoittamaan terveydenhuollon henkilöstön kuormituspiikkejä. Työnantajien pitäisi myös ottaa huomioon työtekijöiden erilaiset tarpeet pitkittyvän pandemian aikana, ja psykososiaalisia tukitoimia tulisi tarvittaessa jatkaa riittävän pitkään.
    – Yksilöllisten tarpeiden mukaisesti tarjotut tukitoimet osana valmiussuunnittelua ovat myös varautumista tuleviin pandemioihin ja tukevat näin kansalaisten kokonaisturvallisuutta, Laukkala ja Rosenström huomauttavat.
    Alkuperäinen avoimesti saatavilla oleva artikkeli: Rosenström, T., Tuisku, K., Suvisaari, J., Pukkala, E., Junttila, K., Haravuori, H., Elovainio, M., Haapa, T., Jylhä, P., & Laukkala, T. (2022). Healthcare workers’ heterogeneous mental-health responses to prolonging COVID-19 pandemic: A full year of monthly follow up in Finland. BMC Psychiatry, 22(1), 724. DOI: doi.org/10.1186/s12888-022-04389-x
    Yhteyden saaminen omaan terveyskeskukseen eli pääsy terveyspalveluihin on asiakkaiden mukaan aiempaa vaikeampaa. Lisäksi asiakasta hoitaa entistä harvemmin sama lääkäri tai hoitaja. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keväällä 2022 tekemästä terveysasemien valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä.
    Yhteyden saaminen omaan terveyskeskukseen eli pääsy terveyspalveluihin on asiakkaiden mukaan aiempaa vaikeampaa. Lisäksi asiakasta hoitaa entistä harvemmin sama lääkäri tai hoitaja. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keväällä 2022 tekemästä terveysasemien valtakunnallisesta asiakaspalautekyselystä.
    Palautteen mukaan asiakkaiden tyytyväisyys terveysaseman palveluihin on vähentynyt monessa maakunnassa. Hoito toteutuu samalla lääkärillä tai hoitajalla harvemmin kuin ennen, vaikka hoidon jatkuvuuden parantaminen on ollut sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Kun vuonna 2018 pitkäaikaissairautta sairastavista vastaajista lähes puolet kertoi asioivansa yleensä samalla lääkärillä, näin vastasi viime kevään kyselyssä enää kolmasosa.
    Hoitajien vastaanotoilla hoidon jatkuvuus on toteutunut aikaisemmin paremmin kuin lääkärien vastaanotolla, mutta ei enää: vuonna 2020 samalla hoitajalla asioi lähes puolet asiakkaista (45 %), tänä vuonna enää kolmasosa (36 %). Muiden kuin pitkäaikaissairaiden asiakkaiden hoidon jatkuvuus on tätäkin heikompaa.
    – Terveyskeskusten keskeiset kipukohdat ovat palvelujen heikko saatavuus ja ongelmat hoidon jatkuvuudessa, arvioi THL:n kehittämispäällikkö Salla Sainio saatua palautetta. – Nämä kaksi asiaa tulee korjata yhdessä, vaikka palvelujen saatavuutta olisikin houkuttelevaa parantaa hoidon jatkuvuuden kustannuksella. Hyvin toimiva hoitosuhde vähentää asiointia ja siten hyvä jatkuvuus tukee palvelujen riittävyyttä.
    Terveyskeskuksissa on eroja
    Palautekyselyn mukaan tyytyväisyys terveyskeskuspalveluihin on melko tasaista maakuntien välillä. Huolestuttavaa on kuitenkin, että verrattuna vuoden 2020 tuloksiin useissa maakunnissa asiakaspalaute on heikentynyt ja vain Etelä-Pohjanmaalla se on selvästi parantunut.
    Huolestuttavin tilanne on Uudellamaalla, missä on lukuisia keskisuuria kuntia, joissa erityisesti palveluun pääsy on muuta maata heikompaa. Myös isot kaupungit Helsinki ja Vantaa saavat maan keskiarvoa heikommat tulokset.
    Myös erot maakuntien sisällä, eri kuntien ja niiden terveyskeskusten välillä ovat edelleen isoja. Näitä eroja ei ole pystytty kuromaan umpeen, ja uusilla hyvinvointialueilla on edessään merkittävä työsarka. Esimerkiksi suositteluindeksi (Net Promoter Score, NPS) eli asiakkaan halu suositella saamaansa palvelua vaihtelee Satakunnan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan eri kuntien välillä hyvin paljon.
    – Kaikilla hyvinvointialueen asukkailla pitää olla jatkossa mahdollisuus saada yhtä hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja, tämä on yhdenvertaisuusasia, Sainio muistuttaa.
    Vaikka asiakaspalautteen heikkeneminen kertoo uusien hyvinvointialueiden edessä olevista haasteista, kannattaa Sainion mukaan kuitenkin huomata, että suomalaiset ovat edelleen monelta osin tyytyväisiä terveyskeskusten palveluihin. Avoimessa palautteessa asiakkaat antavat paljon kiitosta lääkäreille ja hoitajille ja kokevat palvelun vastaanotoilla ammattitaitoiseksi, yksilölliseksi ja hyödylliseksi.
    – Hyvinvointialueilla on kuntia paremmat mahdollisuudet hoitaa kuntoon rakenteelliset ongelmat, joita palvelujen heikko saatavuus ja hoidon jatkuvuuden puute nimenomaan ovat, Sainio painottaa.
    THL kerää asiakaspalautetta terveysasemien asiakkailta kahden vuoden välein. Palaute kerätään kyselyillä, jotka THL toteuttaa yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Tuloksia voi tarkastella maakunnittain, kunnittain ja terveysasemittain. Vuonna 2022 kyselyyn osallistui 204 kuntaa ja kyselyyn vastasi kaikkiaan 13 900 terveyskeskuksen asiakasta.
    Kyselyn tulokset on koottu maakunnittain, mikä mahdollistaa vertailun edellisen, vuoden 2020 kyselyn tuloksiin. Maakuntajako poikkeaa jossain määrin ensi vuoden alussa aloittavista hyvinvointialueista.
    Lähde: Terveysasemien asiakaspalaute 2022, tilastotaulukko thl.fi:ssä
    Maahanmuuttovirasto on tehnyt sisäisen selvityksen Helsingin Sanomien 10.12.2022 uutisoimasta tapauksesta, jossa asiakas oli hakenut oleskelulupaa työnhakua varten Suomessa tutkinnon suorittaneena. Valvonnan tuloksena todetaan, että asiassa on tehty sekä laintulkinta- että menettelyvirheet.
    Asian käsittelyssä tehtiin laintulkintavirhe julkisuuslain soveltamisessa. Salassapidon kokonaisharkinnassa ei huomioitu riittävästi sitä, että se vaaransi asiakkaan oikeuden hakea muutosta tuomioistuimelta.
    Toiseksi asian käsittelyssä meneteltiin virheellisesti, koska asiakasta ei kuultu ennen päätöksentekoa ja päätös perusteltiin puutteellisesti. Päätöksessä ei tehty riittävää kokonaisharkintaa, joka olisi huomioinut tapauksen erityiset olosuhteet kokonaisuudessaan ja noudattanut suhteellisuusperiaatetta.
    Selvityksen tuloksena todetaan, että hakemuksen käsittelyssä ja menettelyissä ei ole huomioitu riittävästi asiakaslähtöisyyden periaatteita ja asiakaskokemusta, jolle Maahanmuuttovirasto haluaa rakentaa toimintansa.
    Selvityksen pohjalta Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela on päättänyt käynnistää virkamiesoikeudellisen prosessin.
    Maahanmuuttoviraston toimintaa uudistetaan nopealla aikataululla
    Maahanmuuttoviraston toimintaa uudistetaan laajasti nopealla aikataululla. Virasto uudistaa toimintatapoja, kokonaisharkintaa käsittelyssä ja päätöksenteossa, asiakkaiden kuulemista sekä päätösten osittaisen salaamisen käytäntöjä.
    – Haluan, että vakiintuneet toimintatapamme ovat jatkossa avoimia, läpinäkyviä ja asiakaslähtöisiä, ja että prosessit ovat sujuvia. Meidän tavoitteemme on korostaa asiakaslähtöistä menettelyä ja asiakaskokemukseen perustuvaa kehittämistä, mikä tarkoittaa muun muassa asiakkaan parempaa kuulemista ja huomioimista läpi prosessin, kertoo ylijohtaja Ilkka Haahtela.
    Virasto arvioi, miten kokonaisharkinnan roolia hakemusten käsittelyssä ja päätöksenteossa voidaan tehostaa. Samalla varmistetaan, että asiakkaan tilanne ja esitetty selvitys huomioidaan entistä paremmin kokonaisuutena.
    Asiakkaiden kuulemista korostetaan tilanteissa, joissa hakemuksessa havaitaan epäselvyyksiä. Uudistustyön tuloksena virasto arvioi jatkossa mahdollisia epäselvyyksiä nykyistä tehokkaammin ja oikeusvarmemmin. Myös päätösten osittaiseen salaamiseen liittyvät käytännöt arvioidaan uudistustyössä uudestaan. Virasto muuttaa menettelyjään niin, että jatkossa voidaan paremmin varmistaa oikeudellinen laatu julkisuulain soveltamisessa.
    Maahanmuuttoviraston lain soveltamiskäytännöt auditoidaan
    Maahanmuuttovirasto tilaa ulkopuolisen auditoinnin päätöksenteossa käytettävistä viraston omista lain soveltamisohjeista ja siitä, kuinka viraston ohjeet ottavat asiakkaan tilanteen huomioon. Auditoinnin pohjalta virasto päivittää tarvittavat soveltamisohjeet sekä toimintatavat huomioimaan paremmin asiakkaan tilanteen laintulkinnan puitteissa. Auditointi käynnistetään heti alkuvuodesta 2023.
    Lisäksi virasto tarkistaa kuluneen vuoden 2022 aikana tehtyjä kielteisiä päätöksiä, jotka koskevat työ-, opiskelu- ja perhesidelupia. Myös tätä työtä hyödynnetään viraston ohjeistuksen ja soveltamiskäytännön uudistamisessa.
    Virasto tiedottaa jatkossa kaikista edellä mainittujen selvitysten tuloksista ja päätetyistä jatkotoimenpiteistä.
    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon on tullut huhtikuusta 2022 lähtien yli 160 päivystystoimintaa koskevaa hoitohenkilökunnan tekemää ilmoitusta potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Näistä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tays Päivystys Acutan toimintaa koskevia ilmoituksia on noin 120. Pääosa ilmoituksista koskee työvuoroista puuttuvia työntekijöitä.
    Aluehallintovirasto selvittää Tays Päivystys Acutan hoitohenkilöstön riittävyyttä sekä laadukkaan hoidon ja potilasturvallisuuden toteutumista päivystysyksikössä. AVI on pyytänyt Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä selvityksiä ja suorittanut tarkastuskäynnin Tays Päivystys Acutaan. 
    Aluehallintovirasto näkee päivystystoiminnan kannalta tärkeäksi, että erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon välisellä yhteistyöllä varmistetaan asiakkaiden ja potilaiden sujuvat ja tarkoituksenmukaiset hoito- ja palveluketjut. Tays Päivystys Acutan valvonta tulee jatkumaan hyvinvointialueiden käynnistäessä toimintansa vuoden 2023 alussa. 
    Sote ry on haastanut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työtuomioistuimeen maksamattomien palkkojen vuoksi. Haastehakemuksessa on kyse Tehyn ja Superin työtaistelun aikaisista palkoista, joita työnantaja ei ole maksanut kokonaisuudessaan. Asiasta kertoo Tehy-lehti.
    Haastehakemuksessa vaaditaan, että työtuomioistuin tuomitsee Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimusmääräyksen rikkomisesta. Lisäksi hakemuksessa vaaditaan, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä.
    Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on ilmoittanut, että työtaistelun aikaisia palkkoja korjataan edelleen. Valmista pitäisi tulla vuoden loppuun mennessä.


    Paitakauppa

    Facebook

    Mainokset

    Twitter


    Mainokset

×
×
  • Create New...