Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Vuoden 2021 Ihmisen parhaaksi -tunnustus myönnettiin korona-aikana ainutlaatuista työtä tehneille tiimeille. Tunnustus jaettiin Porin perusturvan infektiovastaanoton, Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystysosaston sekä HUS Jorvin sairaalan KEU 5:n kesken.
    Tiimit ovat raadin mukaan osoittaneet uuden edessä joustavuutta, kekseliäisyyttä, ennakkoluulottomuutta ja ennen näkemätöntä yhteen hiileen puhaltamista. He ovat pistäneet itsensä likoon toimiessaan ihmisen parhaaksi. Palkintoraadissa ajatellaan myös, että palkittujen lisäksi tunnustus on samalla symbolinen kunnianosoitus kaikille koronatiimeille.
    Ihmisen parhaaksi palkintoraatiin teki vaikutuksen näiden tiimien innostuneisuus työstään. Yhteen hiileen on puhallettu ja kollegoita on kannustettu. Lisäksi potilailta ja heidän läheisiltään on tullut hyvää palautetta.
    Ihmisen parhaaksi -tunnustuksella halutaankin tänä vuonna tehdä näkyväksi koronatiimien työn merkitys. ”Olemme tehneet valtavasti töitä, jotta tässä on onnistuttu”, perustellaan yhdessä hakemuksista.
    – Ihmisen parhaaksi -palkinto 2021 menee merkittävälle hoitotyöhön antautumiselle ja panostukselle. Tämän tunnustuksen myötä haluamme kiittää palkittujen lisäksi kaikkia koronatyöhön osallistuneita, sanoo Sairaanhoitajaliiton Nina Hahtela.
    Ihmisen parhaaksi -palkinnon saajatahot palkittiin virtuaalisten Sairaanhoitajapäivien avajaisissa maanantaina 11.10.2021.
    – On hienoa saada Ihmisen parhaaksi -tunnustus, mutta vielä merkittävämpää on ollut hyvä palaute tärkeimmältä raadiltamme eli asiakkailta ja potilailta, sanoo Porin perusturvan infektiovastaanoton sairaanhoitaja Jutta Kontio.
    – Palkinnon saaminen muistuttaa meitä hyvin tehdystä työstä. Tämän avulla voimme järjestää jotain kivaa työyhteisöllemme. Se taas lisää jaksamistamme jatkossakin, iloitsee sairaanhoitaja Minka Lyytikäinen Jorvin sairaalan Keu 5 -osastolta.
    – Olemme erittäin kiitollisia ja ylpeitä palkinnosta. Tällainen huomionosoitus lisää yhteenkuuluvuuden tunnettamme entisestään. Tulee sellainen Hei, me tehtiin se -fiilis, iloitsee sairaanhoitaja Hanna Kelahaara Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystysosastolta.
    Ihmisen parhaaksi -palkinto on rahallinen tunnustus väestön hyvinvoinnin edistämisestä. 5000 euron palkinto myönnettiin jo 14. kerran. Palkinnon lahjoittavat Sairaanhoitajaliitto ja Messukeskus Helsinki.
    Palkintoraatiin kuuluivat Sairaanhoitajalehden päätoimittaja Eva Agge, kansanedustaja Eva Biaudet, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela, Sosiaali- ja terveysministeriön Yhteisöt ja toimintakyky -osaston johtaja Taru Koivisto ja Messukeskuksen tiedottaja Taira Sjöblom-Tallus.
    Maria Pulkkisen väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi leikkaushoitotyön toimintamalli, joka tarjoaa potilaalle sekä yksilökeskeistä että jatkuvaa hoitoa leikkausprosessin aikana. Toimintamalli varmistaa laadukkaan ja korkeatasoisen potilashoidon toteutumisen leikkausosastolla.
    Kirurgiset prosessit ovat tänä päivänä äärimmilleen vakioidut. Potilaan odotetaan kotiutuvan hyvinkin varhaisessa vaiheessa leikkaustoimenpiteen jälkeen. Jokainen potilas on yksilö ja osa potilaista tarvitsee enemmän henkistä tukea ja rohkaisua itsehoitoon. Myös sairaanhoitajien hoitotyöhön kaivataan uusia toimintatapoja vanhojen sijaan lisäämään työn mielekkyyttä.
    Uudessa leikkaushoitotyön toimintamallissa tavanomaisen hoitopistekohtaisesti vaihtuvan sairaanhoitajan sijaan sama anestesiahoitaja hoitaa potilasta läpi koko leikkausprosessin, leikkausosastolle saapumisesta leikkausosastolta poistumiseen ja käy lisäksi tapaamassa potilasta vuodeosastolla leikkauksen jälkeisenä päivänä.
    Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten uusi leikkaushoitotyön toimintamalli vaikutti potilaan kokemaan ahdistuneisuuteen, terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja potilastyytyväisyyteen. Lisäksi tutkittiin uuden toimintamallin vaikutusta hoitajien sitoutumiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Organisaation näkökulmasta keskityttiin leikkausprosessin ajalliseen sujuvuuteen. Kohderyhmänä tutkimuksessa oli polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevat potilaat.
    – Potilaat kokivat tulleensa kohdatuksi yksilöinä ja heillä oli mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoonsa. He arvostivat hoidon jatkuvuutta leikkausprosessin aikana ja kokivat, että anestesiahoitaja todella kuunteli heitä huomioiden heidän mielipiteensä. Anestesiahoitajan henkinen tuki ja rohkaisu koettiin erittäin tärkeäksi. Anestesiahoitajat kokivat, että heillä oli riittävästi aikaa hoitaa potilasta tyydyttävällä tavalla. Anestesiahoitajat kokivat myös, että olivat onnistuneet tukemaan ja rohkaisemaan potilasta luottamaan omaan kykyynsä selviytyä omasta hoidostaan kotiuduttaan sairaalasta, Pulkkinen kertoo.
    Uusi toimintamalli vähentää potilaiden ahdistusta
    Maria Pulkkisen väitöstutkimus käsittelee useita ajankohtaisia ongelmia erikoissairaanhoidon saralla. Potilaiden sairaalassaoloajat ovat lyhentyneet huomattavasti. Potilaiden tulisi pystyä luottamaan kykyynsä selviytyä itsenäisestä toipumisestaan kotioloissa. Suomessa potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa, joten potilaan yksilöllinen kohtaaminen ja potilastyytyväisyys ovat erittäin tärkeä osa organisaatioiden kilpailukykyä.
    – Hoitajapula on maailmanlaajuisesti tunnistettu tosiseikka. Tarvitaan uusia innovatiivisia interventioita vanhojen toimintatapojen sijaan lisäämään hoitajien työn mielekkyyttä ja heidän sitoutumistaan organisaatioon, Pulkkinen sanoo.
    Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ennen leikkausta ahdistuneiksi itsensä kokeneet potilaat hyötyivät eniten uudesta leikkaushoitotyön toimintamallista. Erityistä huomioita tulisi kiinnittää polven tekonivelleikkaukseen tulevien potilaiden kohdalla.
    – Heidän tiedetään kärsivän ahdistuksesta muita potilasryhmiä enemmän ja heillä todettiin sairaalassaoloajan olevan muita pidempi. Tulevaisuudessa tulisi kehittää mittari, jolla potilaiden ahdistuneisuutta voitaisiin mitata jo hyvissä ajoin ennen suunniteltua leikkausta ja tarjota uutta leikkaushoitotyön toimintamallia näille potilaille, Pulkkinen päättää.
    Henkinen kuormitus työpaikoilla on viimeisen kahden vuoden aikana laskenut viisi prosenttiyksikköä. Melko tai erittäin kuormittavaksi työn kokee nyt 43 prosenttia työssäkäyvistä. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä henkinen kuormitus on kuitenkin selvästi suurempaa. Heistä 59 prosenttia kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi.
    Tiedot käyvät ilmi STTK:n tänä syksynä teettämästä Terveellinen ja turvallinen työelämä -kansalaiskyselystä.
    Eniten henkistä kuormitusta aiheuttavat työtehtävien liiallinen määrä, huono johtaminen ja kiire. Työtehtävien määrästä aiheutuva kuormitus on erittäin suurta sosiaali- ja terveysalalla, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä julkisessa hallinnossa. Siellä työskentelevistä noin puolet kokee työtehtävien määrän kuormittavaksi.
     – Työmäärän lisäksi henkilöstövaje kuormittaa sosiaali- ja terveysalaa muita aloja selvästi enemmän. Kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä 36 prosenttia sote-alalla työskentelevistä ilmoitti henkilöstöpulan kuormittavaksi, nyt luku oli noussut 43 prosenttiin, STTK:n asiantuntija Erkki Auvinen toteaa.
    Myönteistä on, että haastavat asiakas- ja potilastilanteet kuormittavat nyt vähemmän kuin aiemmin. Luvut ovat laskeneet selkeimmin julkisessa hallinnossa ja koulutusalalla. Myös väkivallan uhka on vähentynyt hieman.
     – Koronaepidemian aikana monilla työpaikoilla siirryttiin kokonaan etätöihin ja uhkaavat tilanteet työpaikoilla ovat sen myötä vähentyneet. Toisaalta yksin työskentelyn on kokenut kuormittavaksi nyt useampi kuin ennen, Auvinen sanoo.
    Yksin työskentelyn aiheuttama kuormitus on suurinta majoitus- ja ravitsemisalalla (30 %). Mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän alalla työskentelevistä 23 prosenttia kertoi yksin työskentelyn olevan henkisesti kuormittavaa. Myös etätyö kuormitti eniten heitä.
    - Osaamisen riittävyyteen ja puutteellisiin työvälineisiin liittyvät kokemukset olivat myös hieman nousseet. Huoli osaamisesta kuormittaa erityisesti rahoitus- ja vakuutusalalla työskenteleviä (27 %).
    Ratkaisu löytyy palkoista, henkilöstöresursseista ja johtamisesta
    Ratkaisuiksi vastaajat nostivat paremman palkkauksen, henkilöstöresurssien lisäämisen ja paremman johtamisen. Myös työnjaon ja aikatauluttamisen parantaminen vähentäisi henkistä kuormitusta työpaikoilla.
    STTK:n teettämän Terveellinen ja turvallinen työelämä -kansalaiskyselyn toteutti Aula Research Oy. Siihen vastasi 2033 työssäkäyvää suomalaista. Kysely oli jatkoa vuonna 2019 tehdylle kyselylle. Linkki kyselyyn
    Kuntien ja kaupunkien koronarokotuksista vastaavan hoitohenkilökunnan toiminta palkittiin Suomen parhaana asiakastekona Global CX Day 2021 -tapahtumassa tiistaina 5.10.
    Suomalaiset asiakkuuskokemuksen ammattilaiset ehdottivat parhaaksi asiakasteoksi tänä vuonna Suomen kuntien ja kaupunkien terveydenhuollon hoitohenkilökuntaa, jolle palkinto myönnettiin koronarokotusten organisoinnista ja toteutuksesta yhteiskunnallisesti merkittävänä ja asiakaslähtöisesti toteutettuna palveluna.
    ”Kuntien ja kaupunkien terveydenhuollon henkilökunta on joutunut poikkeuksellisen ajan myötä organisoimaan ja toteuttamaan koronarokotusten jakamisen Suomen kansalaisille ennennäkemättömällä tavalla, aikataulussa ja laajuudessa. Vaikeasta tehtävästä huolimatta he ovat suoriutuneet tästä epätavallisesta ja vaativasta tehtävästä erittäin sujuvasti ja tehokkaasti, säilyttäen koko rokotusprosessin asiakaskokemuksesta varsinaiseen toimenpiteeseen erinomaisena. Jo noin 7,5 miljoonaa rokoteannosta on heidän ansiostaan saatu annettua meille suomalaisille. Haluamme kiittää Suomen kuntien ja kaupunkien terveydenhuoltohenkilöstöä”, kuuluvat palkinnon perustelut.
     – Koronarokotukset ja niiden järjestelyt ovat olleet uskomaton ponnistus ja hoitohenkilökunnalta on kysytty uusia voimia työhönsä edellisen, heitä jo äärirajoilleen ylikuormittaneen vuoden jäljiltä. Silti toimenpiteen yhteydessä jokainen rokottaja ja asiakaspalvelija on jaksanut palvelutilanteessa vastaanottaa rokotettavat inhimillisesti, iloisesti ja omaa mahdollista stressiään osoittamatta. Vastaanotto ja järjestelyt rokotuspisteissä ovat olleet tehokkaat ja rokotuksessa käynti tuntuu turvalliselta. Pop-in -rokotuspisteet mahdollistavat joukkorokotuksiin osallistumisen myös niille, jotka eivät ehkä muuten olisi käyneet rokotettavana lainkaan”, perustelee valintaa raadin puheenjohtaja, CXPA Finlandin toiminnanjohtaja Sirte Pihlaja.
    Palkinnon vastaanottivat koko hoitohenkilökunnan puolesta ylihoitajat Tiia Järvenpää ja Mia Rönn Helsingin kaupungilta.
     – Tämä on arvokas tunnustus koronarokotuksien järjestämiselle Suomessa ja Helsingissä. Koronarokotusten järjestämiseen on osallistunut tuhansia niin hoitotyön kuin muita ammattilaisia. Omasta puolestani haluan myös kiittää kaikkia tähän arvokkaaseen työhön osallistuneita kaikissa Suomen kunnissa. Koronarokotusten kautta olemme tiellä kohti normaalia arkea. Kannustan tässäkin yhteydessä vielä rokottamattomia rokotuksen hakemaan, muistuttaa ylihoitaja Tiia Järvenpää Helsingin kaupungilta.
    – Olemme Helsingissä pyrkineet siihen, että rokotuksen ottaminen olisi helppoa ja vaivatonta ja että rokotukset sujuisivat myös tehokkaasti. Tämä huomionosoitus kertoo siitä, että olemme onnistuneet järjestämään koronarokotukset asiakaslähtöisesti niin meillä Helsingissä kuin koko maassa, toteaa ylihoitaja Mia Rönn Helsingin kaupungilta.
    Valvira ja aluehallintovirastot ottavat valvontaan yli neljäkymmentä hoivakotia, jotka eivät vastanneet vanhuspalvelulain mukaisen henkilöstömitoituksen toteutumista selvittävään kyselyyn. Valvonnassa selvitetään kyselyyn vastaamattomien hoivakotien henkilöstömitoitus.
    Valvira ottaa valvottavakseen 33 hoivakotia, ja aluehallintovirastoille Valvira siirtää 9. Näissä yhdeksässä yksikössä aluehallintovirastoilla on valvontaa meneillään jo entuudestaan.
    Kyselyyn vastaamattomien joukossa on sekä kunnallisia että yksityisiä hoivakoteja eri puolilta Suomea. Säätiöt ja pienet yritykset muodostavat näistä merkittävän osan. Kysely lähetettiin lähes 1900 toimintayksikölle.
    Vanhuspalvelulain mukaista henkilöstömitoitusta selvittävän seurantakyselyn toteuttaja on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Tänä vuonna kysely toteutetaan kahdesti. THL toimittaa kyselyn tulokset valvontaviranomaisille mahdollisia valvontatoimenpiteitä varten. 
    Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus nousee vanhuspalvelulain mukaan asteittain. Tällä hetkellä mitoitus on 0,55 työntekijää asiakasta kohti ja vuoden 2022 alusta lähtien vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Siirtymäaika loppuu 1.4.2023, minkä jälkeen lakisääteinen vähimmäishenkilöstömitoitus on 0,7 työntekijää asiakasta kohti.
    Henkilökunnan kuormitus perusterveydenhuollon päivystyksissä näyttää lisääntyneen sen jälkeen, kun päivystykset keskitettiin yliopisto- ja keskussairaaloihin, kertoo THL tiedotteessaan.
    THL:n kyselytutkimuksen mukaan työ koetaan jonkin verran tai melko paljon kuormittavaksi kaikissa sairaalapäivystyksissä ja erityisesti yliopistosairaaloiden päivystyksissä.
    Kuormitusta aiheuttaa muun muassa työntekijöiden suuri vaihtuvuus.
    – Taustalla on varmasti myös hoitajapula. Henkilökunnan löytäminen voi vaikeutua entisestään sote-uudistuksen takia. Monet päivystykset on ulkoistettu, mutta tulevaisuudessa ulkoistuksia ei voi tehdä enää samalla tavalla, sanoo THL:n ylilääkäri Eeva Reissell.
    Päivystysten henkilökuntaa rasittaa myös se, että potilaita hakeutuu päivystykseen muusta kuin lääketieteellisistä syistä. Monet heistä voitaisiin vastaajien mukaan hoitaa terveyskeskuksessa.
    – Moni menee sairaalan päivystykseen siksi, ettei ole saanut aikaa omasta terveyskeskuksestaan. Lisäksi päivystykseen hakeudutaan esimerkiksi päihteiden takia. Terveyskeskusten kiirevastaanottoja pitäisikin kehittää, sillä ne voivat vähentää päivystysten kuormitusta, Reissell sanoo.
    Yhteistyö sosiaalipalvelujen kanssa toimii etenkin yliopistosairaaloissa
    Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys on pitänyt järjestää yhteispäivystyksenä erikoissairaanhoidon kanssa vuodesta 2014 lähtien. Lain mukaan yhteispäivystyksiin kuuluu myös sosiaalipäivystys.
    Kyselyn mukaan yleisimmät syyt ohjata potilas sosiaalipäivystykseen olivat lastensuojelun tarve, mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö ja ikääntyneiden ongelmat.
    Parhaiten sosiaalipalvelut olivat saatavilla yliopistosairaaloiden päivystyksissä, joissa yhteistyötä pidettiin myös hyvänä tai erittäin hyvänä. Muissa sairaaloissa sekä saatavuus että yhteistyö arvioitiin heikommiksi. 
    Kaikissa sairaaloissa sosiaalipäivystys arvioitiin tarpeisiin nähden liian suppeaksi.
    Potilaskäyntien kirjaamisessa merkittäviä eroja
    Päivystys on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää Suomessa. Yhteispäivystysten potilaskäyntien määrästä, syistä ja kustannuksista ei kuitenkaan ole saatavissa vertailukelpoista kansallista tietoa, sillä sairaalat kirjaavat käyntejä hyvin eri tavoin.
    – Yhteispäivystyksistä tiedetään niiden painoarvoon nähden liian vähän. Kalliin erikoisairaanhoidon potilaista 60–70 prosenttia tulee päivystysten kautta, Reissell huomauttaa.
    THL toteutti kyselytutkimuksen touko-elokuussa 2020. Kysely suunnattiin sairaalapäivystysten johtajille tai ylilääkäreille. Kyselyyn osallistui 37 yhteispäivystystä. Vastausprosentti oli 86.
    Terveydenhuoltoalan hallinnossa toimivista 41 prosenttia kertoo, että potilasturvallisuus on vaarantunut potilastiedon jakoon tai tietojärjestelmiin liittyvien tilanteiden takia. Tämä käy ilmi tuoreesta haastattelututkimuksesta, joka luotaa terveydenhuoltoalan hallinnossa ja IT-tehtävissä toimivien sekä alalle palveluita tuottavien IT-yritysten käsityksiä terveydenhuollon tietojärjestelmistä.
    Terveydenhuollossa toimivat näkevät tuoreen tutkimuksen mukaan tietojärjestelmissä paljon hyvää. Vastaajista 97 % kokee, että ne mahdollistavat paremman hoidon ja 95 % sanoo, että ne vähentävät myös virheiden määrää.
    – Harva terveydenhuoltoalan ammattilainen haaveilee paluusta kynän ja paperin pariin, sillä tietojärjestelmät sujuvoittavat työtä monin tavoin. Keskeiseksi haasteeksi kyselyssämme nousee kuitenkin tietojen jako toimijoiden kesken. Puolet terveydenhuollon ammattilaisista ja terveydenhuollon IT:n parissa työskentelevistä kertoo, että tiedonjako toimii aika tai hyvin huonosti, InterSystemsin Suomen johtaja Miila Päivärinne
    Palveluntarjoajat ja terveydenhuollon IT-ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että tietojärjestelmien huono yhteentoimivuus hidastaa toiminnan kehittämistä ja muutoksiin reagoimista.
    – Puolet terveydenhuollon IT-ammattilaisista kertoo, ettei heidän organisaatiollaan edes ole toimivaa tapaa jakaa dataa eri toimijoiden välillä. Tiedon siirron haasteet lienevätkin pääsyy siihen, miksi 41 % terveydenhuollon hallinnossa toimivista on kokenut potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteita kuluneen vuoden aikana, Päivärinne jatkaa.
    Terveydenhuollon IT-ammattilaisista puolet kokee, että yhteentoimivuuden suurimpana esteenä ovat lainsäädännölliset haasteet.  Toiseksi suurin ongelma on heidän mielestään se, että tieto on eri tietomalleissa ja vaikeasti yhdistettävissä.
    – Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto tarvitsisi normalisoitua ja kattavasti koottua tietoa potilaasta, ei vain esimerkiksi yhden terveyspalvelutoimijan keräämää dataa. Suomessa pitäisi tehdä myös lainsäädännöllistä pohdintaa, kuten voisiko potilaaseen olla yhteydessä ennakoivien toimien aloittamiseksi, jos datan perusteella havaitaan henkilön kuuluvan tiettyyn riskiryhmään, Päivärinne sanoo.
    Haasteet yhteentoimivuuden kanssa haittaavat Päivärinteen mukaan myös suomalaisten terveysteknologiayritysten toimintaa. Kyselyyn haastatelluista IT-palveluntarjoajista 57 % kertoo, että uusien sovellusten tuominen nykyisten rinnalle on aika vaikeaa. Terveydenhuollon hallinnossa toimivat vahvistavat saman havainnon, ja heistä 49 % pitää sitä aika tai hyvin vaikeana.
    Terveydenhuollolle teknologiaa ja ratkaisuja tarjoava InterSystems tilasi kyselyn tutkimusyritys FeelBack Oy:ltä. Tutkimus tehtiin haastattelemalla heinä-syyskuussa puhelimitse 49 henkilöä, jotka toimivat terveydenhuollon hallinnossa, IT-tehtävissä terveydenhuollossa tai terveydenhuollolle palveluja toimittavasta IT-yrityksessä. Lisäksi kaksi vastaajaa vastasi kysymyksiin verkon kautta. Yhteensä kyselyyn vastasi 51 henkilöä.
    Tutkimusraportti on ladattavissa osoitteesta: www.intersystems-healthcare.fi


    Paitakauppa

    Facebook

    Mainokset

    Twitter


    Mainokset

×
×
  • Create New...