Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Naiset ovat lukeneet työsopimuksensa miehiä useammin, kertoo YTK:n tuore kyselytutkimus.
    Naisista 45 % kertoo lukeneensa työsopimuksensa puolen vuoden sisällä. Miehistä vastaavasti 36 % kertoo lukeneensa työsopimuksensa yhtä usein.  
    Miesvastaajista 33 % kertoo lukeneensa nykyisen työsopimuksensa yli vuosi sitten, naisista vastaavasti 28 %. Miehissä on yli kaksinkertainen määrä niitä, jotka eivät ole lukeneet voimassa olevaa työsopimustaan koskaan. 7 % miehistä kertoo, että sopimus on jäänyt lukematta. Naisvastaajista lukemattomien osuus on vain 3 %.  
    Toimialoista työsopimus jää lukematta etenkin rakennusalalla. Alan vastaajista 9 % kertoo, ettei ole lukenut voimassa olevaa työsopimustaan koskaan. 28 % rakennusalan vastaajista on lukenut sopimuksensa yli vuosi sitten ja 18 % vastaavasti viimeisen kuukauden sisällä. Useimmin työsopimus luetaan matkailu-, majoitus- ja ravitsemusalalla. Alan vastaajista 50 % on lukenut työsopimuksensa viimeisen puolen vuoden sisällä. Seuraavaksi tiheimmin sopimus luetaan kunta-alalla, jossa vastaava osuus on 47 %.  
    Kyselyyn vastasi kesäkuun alkupuolella yli 16 000 YTK:n jäsentä. 
    Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt Juko ja JAU sopivat tänään erillisen ratkaisun kunta-alalle koskien nykyisiä kunta-alan sopimuksia, myös SOTE-sopimusta. Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer eivät ole mukana ratkaisussa eli SOTE-sopimus sovittiin ilman hoitajia, jotka edustavat yli 85 % alan henkilöstöstä. Sote-alalle ei saatu tällä sopimuksella työrauhaa, toteavat järjestöt tiedotteessaan.
    Erillissopimuksen mukaiset sopimuskorotukset maksetaan kuitenkin työnantajan tiedotteen mukaan henkilöstön tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi kaikille kunta-alan työntekijöille.   
    – Hyvä, että muut järjestöt tekivät sovittelulautakunnan ehdotuksen mukaisen ratkaisun ja voimme nyt keskittyä hoitajapulan ratkaisuun. Muiden tekemä sopimus ei sido Tehyn ja SuPerin mahdollisuuksia neuvotella hoitajille erillinen ratkaisu. Hoitajien työrauha voidaan ostaa vain hoitajaliitoilta. Eli etenemme rauhassa tavoitettamme kohti, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. 
    Hoitajajärjestöt pitävät järkevänä KT:n päätöstä maksaa sovitut korotukset myös heidän jäsenilleen, koska yhdenvertainen kohtelu tätä edellyttää ja jokin muu ratkaisu olisi poikinut merkittävästi riitoja ja oikeudenkäyntejä.
    Tehy ja SuPer hylkäsivät 11.5.2022 sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen, koska se ei sisältänyt uskottavia ratkaisuja hoitajapulaan ja esitetty palkkaohjelma oli tasoltaan liian matala. Järjestöt myös kertoivat tuolloin aloittavansa joukkoirtisanoutumisen valmistelut siten, että se voidaan toimeenpanna aikaisintaan, kun muut kuntasektorilla ovat tehneet sopimukset, mutta viimeistään hyvinvointialueiden aloitettua, ellei asiassa saavuteta ratkaisua.
    Hoitajajärjestöjen mukaan heillä on valmius edetä neuvotteluratkaisussa nopeallakin aikataululla, jos kutsu neuvottelupöytään tulee, koska sote- ja vaka-alojen valtava työvoimapula vaatii ratkaisuja. Hoitajajärjestöjä ei ole kutsuttu neuvotteluihin sovittelulautakunnan ratkaisuesityksen hylkäämisen jälkeen.
    – Haemme edelleen ratkaisua neuvotteluteitse. Toivomme, että kaikki osapuolet valtiovalta mukaan lukien keskittyvät nyt pelastamaan julkiset sote- ja vakapalvelut ja ratkaisemaan hoitajapulan, joka vain pahenee koko ajan, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.  
    Työsuojeluviranomainen sai vuoden 2021 aikana lähes 2 400 häirintään ja työn psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvää yhteydenottoa. Kolmasosa kaikista yhteydenotoista tuli sosiaali- ja terveysalalta. Useimmiten yhteydenottaja kysyi neuvoja asian käsittelyyn työpaikalla.
    Yhteydenottojen kokonaismäärä on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana. Työssä kuormittumiseen liittyvien yhteydenottojen osuus on kuitenkin kasvanut.
    Noin 210 häirintään liittyvässä tapauksessa työntekijä teki kirjallisen valvontapyynnön, jonka perusteella tarkastaja arvioi, voiko asiassa ryhtyä valvontatoimenpiteisiin. Kuormittumiseen liittyviä valvontapyyntöjä tehtiin noin 40. Useassa tapauksessa oli kyse sekä häirinnästä että kuormittumisesta. Tarkemmat tiedot selviävät työsuojeluviranomaisen tuoreesta raportista (pdf). Raportissa on myös tapauskuvauksia vuoden 2021 valvonnasta.
    Häirinnän selvittämisessä ja siihen puuttumisessa havaittiin puutteita
    Häirintään liittyviä tarkastuksia tehtiin 87. Tarkastuksissa valvottiin erityisesti sitä, oliko työnantaja ryhtynyt toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi saatuaan tiedon työntekijän kokemasta terveyttä vaarantavasta häirinnästä.
    Vajaassa puolessa häirintään liittyvistä tarkastuksista havaittiin, ettei työnantaja ollut noudattanut työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksiaan. Tarkastuksissa havaittiin usein myös muita epäkohtia. Työnantajille annettiin toimintaohjeita esimerkiksi esihenkilöiden tehtävistä häirintäasioiden käsittelyssä. Lisäksi työnantajat saivat toimintaohjeita antaa työntekijöille opetusta ja ohjausta siitä, miten häirintäasiasta voi ilmoittaa tai miten häirintää voi välttää.
    Noin kolmasosassa tarkastukseen johtaneista tapauksista työnantajan toiminnassa tai työpaikan olosuhteissa ei havaittu puutteita. Tarkastaja totesi työnantajan selvityksen perusteella, ettei asiassa ollut kyse työturvallisuuslain tarkoittamasta häirinnästä. Kyse saattoi olla esimerkiksi yksittäisistä tai lievistä ristiriitatilanteista työpaikalla tai esimerkiksi siitä, että työntekijä koki työnantajan työnjohdolliset toimenpiteet epäasiallisina.
    Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että häirintää voi ja pitää ennaltaehkäistä työpaikoilla.  
    – Jokaisella työpaikalla pitäisi olla selkeä johdon tahtotila sille, että työpaikalla on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen sekä ohjeet häirintätilanteissa toimimiseksi, painottaa ylitarkastaja Päivi Laakso Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.
    Kuormitustilanteissa työnantajalla on velvollisuus toimia
    Työssä kuormittumiseen liittyviä tarkastuksia tehtiin 32. Tarkastuksissa valvottiin erityisesti sitä, oliko työnantaja noudattanut velvollisuuttaan ryhtyä toimiin työn kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi ja vähentämiseksi sen jälkeen, kun hän oli saanut tiedon työntekijän terveyttä vaarantavasta kuormittumisesta työssä.
    Noin 80 prosentissa tarkastuksista havaittiin, ettei työnantaja ollut noudattanut työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksiaan. Joissain tapauksissa työnantaja ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin, vaikka kuormittumisen syiksi oli todettu terveyttä vaarantavia työn kuormitustekijöitä. Lisäksi työnantaja ei ollut aina ryhtynyt toimenpiteisiin riittävän varhaisessa vaiheessa tai toimenpiteet eivät olleet kohdistuneet todettuihin haitallisiin kuormitustekijöihin.
     – Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos työntekijä kuormittuu työssään. Lisäksi psykososiaalista kuormitusta täytyy ennaltaehkäistä. Verkkopalvelustamme löytyy ohjeita työpaikoille ja muun muassa ilmainen kyselymenetelmä psykososiaalisen kuormituksen arviointiin työpaikalla, ylitarkastaja Päivi Laakso kertoo.
    Yhteydenottojen perusteella tehtävän valvonnan lisäksi työsuojeluviranomainen valvoo viranomaisaloitteisesti psykososiaalisen kuormituksen hallintaa työpaikoilla. Tarkastuksilla käsitellään myös häirinnän ja epäasiallisen kohtelun esiintymistä. Psykososiaalisen kuormituksen viranomaisaloitteisesta valvonnasta voit lukea tarkemmin Työsuojeluhallinnon vuosikertomuksesta vuodelta 2021 (pdf).
    Puhelinneuvontaan voi soittaa nimettömästi
    Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 9–15 numerossa 0295 016 620. Numeroon voi soittaa nimettömästi. Yksittäisen työntekijän asiaa valvotaan vain hänen omalla suostumuksellaan. Työsuojeluviranomaiselle voi myös antaa nimettömän vihjeen työpaikalla esiintyvästä häirinnästä tai kuormituksesta.
    HUSissa on todettu toisella miespotilaalla Orthopoxviruksen aiheuttama tartunta. Apinarokkovirus kuuluu Orthopoxvirusten sukuun. Lopullinen varmistus apinarokkotartunnasta saadaan, kun näytteen sekvensointi valmistuu.
    Suomen ensimmäinen apinarokkotartunta varmistui HUSissa 26.5.2022. Myös nyt todettu toinen todennäköinen tartunta on saatu Eurooppaan suuntautuneella matkalla. Henkilö on kotihoidossa.
    HUS ilmoittaa kaikki apinarokkotartunnat THL:lle. HUS seuraa tilannetta ja tiedottaa, jos apinarokkotapausten määrät lähtevät selkeään kasvuun. Yksittäisistä tartunnoista ei enää tiedoteta.
    Testiin hakeutumista suositellaan
    Apinarokon ensioireita voivat olla kuume, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet, selkäkipu, lihaskivut ja väsymys. Iho-oireet alkavat yleensä 1–3 päivää kuumeen alkamisen jälkeen. Rakkulamaista ihottumaa muodostuu erityisesti kasvoihin, käsien tai jalkojen alueelle.
    Riski tartunnalle on suurempi, jos henkilöllä on edeltävän kolmen viikon aikana ollut kontakti apinarokkoa sairastavaan ihmiseen, henkilö on matkustanut alueella, jolla apinarokkoa esiintyy tai henkilöllä on ollut lukuisia seksikumppaneita. Eri Euroopan maissa viime aikoina todetut apinarokkotartunnat ovat suurimmalta osin liittyneet miesten väliseen seksiin.
    ”Henkilöiden, joilla on suurentunut riski ja oireita, tulee olla puhelimitse yhteydessä terveydenhuoltoon ja hakeutua testiin”, sanoo ylilääkäri Asko Järvinen.
    Lisätietoa: THL: Mikä on apinarokko
    Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén pitää vakavana sitä, että SuPer on ilmoittanut mahdollisten joukkoirtisanoutumisen kohdistuvan kotihoitoon.
    Lindén vaati Twitterissä, että hoitajaliittojen ja kuntatyönantajien välinen "työmarkkinasolmu" on saatava nopeasti ratkaistuksi.
    Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta eilen. Tehy ja SuPer ilmoittivat jo toukokuussa, että tehyläisten joukkoirtisanoutuminen tulee kohdistumaan ensi vaiheessa erikoissairaanhoitoon ja superilaisten kotihoitoon. Joukkoirtisanoutuminen tapahtuisi aikaisintaan syksyllä.
    Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kolmasosa iäkkäistä kotihoidon asiakkaista raportoi ruokahaluttomuutta, viidesosa puremisongelmia, joka seitsemännellä oli vaikeuksia nielaista ja lähes viidesosa raportoi hampaisiin tai hammasproteeseihin liittyviä syömisvaikeuksia.
    Tutkimus oli osa laajempaa Itä-Suomen Yliopiston NutOrMed (Nutrition, Oral health and Medication) -tutkimusta. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 250 henkilöä, jotka olivat 75 vuotta täyttäneitä kotihoidon asiakkaita Itä-Suomen alueelta. Osallistujat haastateltiin heidän kotonaan. Tutun lähihoitajan lisäksi osallistujia haastattelivat farmaseutti, ravitsemusterapeutti ja suuhygienisti. Tässä osatutkimuksessa selvitettiin syömisongelmien esiintyvyyttä ja niihin liittyviä tekijöitä erityisesti ravitsemusterapeutin ja suuhygienistin tekemien haastattelujen perusteella.
    Syömisongelmilla yhteys ravinnonsaannin ja ravitsemustilan heikentymiseen
    Syömisongelmat jaoteltiin ruokahaluttomuuteen, puremisongelmiin, nielemisvaikeuksiin ja suuhun tai hammasproteeseihin liittyviin syömisvaikeuksiin. Tutkimuksessa havaittiin, että ne kaikki olivat yhteydessä tutkimukseen osallistujan huonompaan ravitsemustilaan sekä vähentyneeseen ravinnonsaantiin viimeisen kolmen kuukauden aikana.
    Lisäksi havaittiin, että osallistujat, jotka arvioivat suunterveytensä olevan huono, raportoivat todennäköisemmin ongelmia puremisessa ja nielemisessä. Hampaattomuus puolestaan lisäsi puremisongelmien ja suunterveyteen liittyvien ongelmien todennäköisyyttä. Runsas lääkkeiden lukumäärä oli yhteydessä ruokahaluttomuuteen ja suunterveyteen liittyviin syömisongelmiin. Hampaattomat osallistujat ja ne, joilla oli hammassärkyä tai ongelmia hammasproteesien kanssa, raportoivat todennäköisemmin ongelmia suuhygienistin kysyessä syömiseen liittyvistä ongelmista. Kuivan suun tunne lisäsi syömisongelmien todennäköisyyttä. 
    – Hyvän suunterveyden ylläpitäminen on iäkkäillä tärkeää, sillä se vaikuttaa syömiseen, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, hammaslääkäri Annina Salmi.
    – Tässä tutkimuksessa ruokahaluttomuus oli yleisin löydös, mikä viittaa siihen, että syömiseen liittyvät ongelmat ovat monitekijäisiä. Yhtenä havaintona oli, että syömiseen liittyvistä ongelmista saatetaan kertoa terveydenhuollon eri alojen ammattilaisille eri tavoin, minkä vuoksi niitä tulisi kartoittaa jatkuvasti ja eri tavoin, useiden eri ammattilaisten toimesta.
    Tutkimuksen tulokset julkaistiin Clinical and Experimental Dental Research -lehdessä.
    Opetusvideo hoitajan suorittamasta korvahuuhtelusta terveysalan opiskelijoille.
    Videon ovat tehneet opinnäytetyönä terveydenhoitajaopiskelijat Anna-Sofia Mäntytörmä ja Janette Nordström. Laurea AMK.


    Paitakauppa

    Facebook

    Mainokset

    Twitter


    Mainokset

×
×
  • Create New...