Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Nyt myös lähihoitajille vaaditaan lisää palkkaa kansalaisaloitteella.
    Suomessa palkka määräytyy yleensä  joko työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella, joiden sisällöistä sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa. Eduskunta ei säädä palkoista.
    Aloitteen laatijat vaativat kuitenkin lainvalmisteluun ryhtymistä lähihoitajien palkkojen korottamiseksi.
    Aloite on kerännyt toistaiseksi hieman yli tuhat allekirjoitusta.

    Lue myös: Kansalaisaloite: Sairaanhoitajille lisää palkkaa

    Hoitajat.net
    HUSissa aloitetaan tällä viikolla sote-henkilökunnan vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi.
    Verinäytteestä tehtävä vasta-ainetesti kertoo, onko henkilöllä koronaviruksen vasta-aineita eli onko hän jo sairastanut koronavirusinfektion. Osa koronavirustartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita, osalla oireet ovat hyvin lievät ja osalla tauti voi olla vaikea.
    Koronavirustartunta näkyy vasta-ainetestissä parin viikon kuluttua tartunnasta. Vasta-ainetestaus soveltuu siksi sairastamisen toteamiseen jälkikäteen. Sairastuminen todetaan edelleen hengitystienäytteestä PCR-menetelmällä tehtävällä tutkimuksella
    Ensimmäisessä vaiheessa vasta-ainetestiä tarjotaan HUSissa kolmentoista yksikön noin 1600 työntekijälle. Ensimmäisenä testiä tarjotaan yksiköihin, joissa on ollut henkilökunnan altistumisia sekä yksiköihin, joissa hoidetaan koronaviruspotilaita ja/tai mahdollisia koronaviruspotilaita. Lisäksi testattavien joukkoon on vertailuryhmäksi valittu yksiköitä, joissa ei tiettävästi ole ollut koronaviruspotilaita eikä henkilökunnan tartuntoja. HUSin lisäksi testejä tarjotaan kahden espoolaisen hoivalaitoksen henkilökunnalle. Vasta-ainetestaukseen osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista.
    Samoille HUSin työntekijöille tarjotaan tilaisuutta osallistua tieteelliseen tutkimukseen, jossa immuunivastetta mitataan samasta näytteestä vielä tarkemmin.
    HUSin suunnitelmissa on laajentaa vasta-ainetestausta. Kun testiä on mahdollista tarjota laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilölle ja väestölle, asiasta tiedotetaan.

    Hoitajat.net
    Tehy toteutti 17.-20.4. kyselyn koronakriisin aikaisista suojavarusteista yliopistosairaalojen sekä keskussairaaloiden tehyläisille päätoimisille pääluottamusmiehille ja päätoimisille työsuojeluvaltuutetuille. Ensimmäinen vastaava kysely tehtiin huhtikuun alussa. Tulokset ovat suuntaa antavia.
    Vastaajista 72 % ilmoittaa, että suojaimista on edelleen puutetta. Puute on jopa hieman pahentunut edellisestä kyselystä, jossa 70 % kertoi pulasta. Asiasta kerrotaan Tehyn tiedotteessa.
     Kaksi viikkoa sitten suurin puute oli hengityssuojista ja kasvovisiireistä. Nyt esimerkiksi visiiritilanne on hieman parempi, mutta puutetta on edelleen hengityssuojista ja lisäksi puute suojatakeista on noussut selvästi. Kaksi viikkoa sitten suojatakkien vähyydestä ilmoitti 21 % vastaajista, nyt peräti 72 %.
    Suojatakkien pula on näkynyt myös Tehyyn tulleissa yhteydenotoissa ja sitä on yritetty korjata mm. kertakäyttösadetakeilla
    – Suojatakkien tarpeeseen ei ilmeisesti ole varauduttu riittävästi, kun niistä on nyt yllättäen tullut näinkin suuri puute, kertoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
    Uusintakyselyssä tiedusteltiin lisäksi, miten puutteita on korjattu. Vastaajista 28 % kertoo, että on käytetty muuta kuin sairaalakäyttöön tarkoitettuja tarvikkeita. Valtaosa (83 %) vastaa, että puutteisiin on reagoitu kohdentamalla suojainten käyttöä tiettyihin toimintoihin.
    Ojanperän mukaan kokonaistilanne ei näytä juuri parantuneen.
    – Terveydenhuollossa käytettävät suojaimet on luokiteltu lääkinnällisiksi laitteiksi, joille on asetettu terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset. Sadetakkien ja muiden korvaavien välineiden käyttö on hyvin huolestuttavaa. Suojainten käyttöä on kohdennettu, mutta kyselyssä ei tule esiin millä tavoin. On hyvä, jos se tarkoittaa esimerkiksi riskiryhmäläisten siirtoa muihin tehtäviin. 
    Ojanperä korostaa, että työturvallisuus ja suojautuminen on aivan yksiselitteisesti työantajan vastuulla.
    Kyselyn mukaan 78 % ilmoitti, että suojaimia on vastaajan tietojen mukaan tulossa lisää. Reilun kahden viikon takaisessa kyselyssä näin vastasi 95 %.
    – Tämä herättää kysymyksen joko saatavuuden heikentymisestä, tarpeen kasvusta tai siitä, että työantaja ei ole aktiivisesti tiedottanut suojaintilanteesta.
    Samassa kyselyssä tiedusteltiin myös, mitä valmiuslain mahdollistamia poikkeamia on käytetty. Vastaajista 60 % ilmoittaa, että vuosilomia on siirretty tai peruttu ja 56 % kertoo irtisanomisajan pidentämisestä. Erityisesti irtisanomisajan pidentäminen on käytössä nyt selvästi useamman vastaajan organisaatiossa kuin reilut kaksi viikkoa sitten, jolloin siitä ilmoitti 30 % vastaajista.
    Tehyn uusintakysely suojainten puutteesta 16. - 20.4.2020 - yhteenveto

    Hoitajat.net
    Noin kolmenkymmenen ohjaajan yhteishanke ”Poikkeustila” tallentaa hoitajien kokemuksia koronaepidemian aiheuttamasta poikkeustilasta. Dokumenttielokuvaan kerätään hoitajien muistiinpanoja, havaintoja, kertomuksia ja kokemuksia koronaepidemian ajalta Suomessa.
    – Haluamme kertoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta ja terveydenhoitojärjestelmä selviää kriisistä. Haluamme kertoa niistä ihmisistä, teoista ja arjen näkymättömästä sankaruudesta, jotka tuohon selviytymiseen oleellisesti vaikuttavat, kertoo dokumenttiohjaaja Susanna Helke.
    Sairaaloiden henkilökunta, hoitajat ja lääkärit joutuvat kantamaan suuren taakan. Elokuvaan halutaan tallentaa työn merkitys ja tärkeys tuleville sukupolville.
    – Ehkä tästä selvittyämme voisimme myös viimein ymmärtää esimerkiksi sairaanhoitajien ja lähihoitajien työn tärkeyden.
    Lue ohjaajan viesti hoitajayhteisölle

    Hoitajat.net
    Korona on muuttanut hoitajien työtä erikoissairaanhoidossa vaativammaksi, vaarallisemmaksi ja kuormittavammaksi. Näin muutosta kuvaavat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä työskentelevät hoitajat, jotka vastasivat Tehyn kyselyyn. Kyselyssä selvitettiin erikseen tehohoidon tilannetta.
    Pikakyselyyn vastasi yhteensä 3 019 tehyläistä. Vastaajista 531 työskenteli tehohoidossa. Heistä 35 prosenttia työskenteli tehohoidossa väliaikaisesti koronatilanteen vuoksi ja 65 prosenttia vakituisesti tai määräaikaisessa työsuhteessa. 
    Tehohoidon vastaajista 75 % sanoo koronan vaikuttaneen työhön paljon. Työ on vastaajien mukaan muuttunut kuormittavammaksi (86 %), vaativammaksi (74 %) ja vaarallisemmaksi (69 %). Tehohoidon vastaajista lähes 70 % myös kertoo pelkäävänsä saavansa koronatartunnan työssä.
    Koronakriisi on vaikuttanut myös muiden kuin tehohoidossa työskentelevien tehyläisten työhön sairaanhoitopiirissä merkittävästi. Kaikista vastaajista 54 % kertoo koronan vaikuttaneen työhön paljon. Työn kerrotaan muuttuneen kuormittavammaksi, vaativammaksi ja vaarallisemmaksi myös muualla kuin tehohoidossa. Myös koronatartuntaa pelätään laajasti eli 66 % kaikista vastaajista kertoi tartunnan pelosta.
    Näin tehyläiset kertovat tilanteesta
    Tehohoidossa työskentelevien avovastauksista käy ilmi lisääntynyt vastuu, uudet työtehtävät ja potilasryhmät sekä muiden perehdyttäminen vaativaan tehohoitoon.
    ”Vastuu on lisääntynyt. Lääkärit ovat vähemmän potilaan rinnalla ja tavoitettavissa puhelimitse.” 
    ”Oman työn ohella tulee perehdyttää viidessä päivässä uusia hoitajia teholla työskentelyyn.” 
    ”Vuorovastaavana vastuussa kolmesta osastosta.” 
    ”Lääkärit ovat välillä uusia, muualta tulleita. He tarvitsevat välillä tukea. Koronapotilaat ovat erityisen vaativia ja sairaita. Hätätilanteita on paljon.” 
    ”Eristysten vuoksi kaikki toiminnot jouduttu miettimään uudelleen: miten tehdään, miten toteutetaan? Kaikessa tulee miettiä, ettei kontaminoi ja levitä.” 
    Valmiuslailla merkittäviä vaikutuksia 
    Tehohoidossa työskentelevistä vastaajista 66 % ilmoitti valmiuslain vaikuttaneen heihin jo näin lyhyessä ajassa. Lomia on siirretty tai peruttu 39 %:lla vastaajista, 39 % on siirretty toisiin tehtäviin ja 25 % kertoo irtisanomisajan pidentämisestä. 
    Valmiuslain vaikutukset ulottuvat tehohoidon ohella koko sairaanhoitopiiriin. Kaikista vastaajista 42 % kertoo valmiuslain vaikuttaneen omaan työhön. Useimmiten on siirretty tai peruttu lomia. Mitään rahallista korvausta aiheutuneesta haitasta ei käytännössä ole maksettu tehohoidossa eikä laajemmin. Näin kertoo 94 % kaikista kyselyyn vastanneista.
    Kysely tehtiin 16.-17.4.2020 noin 9 000 HUS:in palveluksessa olevalle tehyläiselle. Tehyn kyselyn yhteenveto


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...