Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Apotti-järjestelmä otettiin Vantaalla käyttöön suurimmassa osassa terveys- ja perhepalveluita sekä vanhuspalveluissa lauantaina 11.5.2019.
    Apotin käyttäjäkunta laajeni varhain lauantaiaamuna, jolloin 2 300 Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista liittyi järjestelmän piiriin. Käyttöönotto sujui odotusten mukaan.
    – Kiitos isosta yhteisestä työstä ja voimanponnistuksesta. Nyt meillä on käytössä uusi, moderni eri ammattilaisten yhteinen järjestelmä, joka kehittyy käyttökokemusten myötä koko ajan, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen iloitsee.
    Vantaan kaupungin henkilökuntaa on tukemassa laaja joukko Apotin ja Epicin asiantuntijoita sekä etänä että kiertävänä kenttätukena. Järjestelmää käyttävien ammattilaisten tueksi on lisäksi koulutettu noin 330 vantaalaista tukihenkilöä, jotka auttavat käyttäjiä paikan päällä Vantaan eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä.

    Lue lisää https://www.apotti.fi/apotti-laajeni-vantaalle/

    Hoitajat.net
    Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt kasvuun viime vuonna, osoittavat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Ikäryhmien väliset erot sairauspoissaoloissa ovat tasoittuneet alle 50-vuotiaitten ikäryhmissä. Ammattiryhmien välillä on edelleen moninkertaiset erot vuotuisissa sairauspäivissä.
    Sairauspoissaolojen määrä laski kunta-alalla vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka, minkä jälkeen vuosittaisten sairauspoissaolopäivien määrä on pysynyt tasaisena ollen noin 16,7 päivää /työntekijä.  Viime vuonna kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot kääntyivät nousuun, kun kuntatyöntekijät olivat poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 17 päivää. Lyhyet, 1–3 päivää kestävät sairauspoissaolokerrat jatkoivat lisääntymistään, mutta myös pitemmät kerrat kääntyivät kasvuun.
    Ammattiryhmien välillä suuria eroja sairauspoissaolojen määrissä
    Ammattiryhmien välillä on edelleen jopa 34-kertaiset erot sairauspoissaolopäivissä. Vähiten kunta-alalla pois työstä oman sairauden takia ovat rehtorit (6,5 pv), lehtorit ja tunti-opettajat (8,5 pv) ja lääkärit (9,9 pv). Kuntatyöntekijöistä eniten sairauspoissaolopäiviä on kodinhoitajilla (31,9 pv), koulunkäyntiavustajilla (26,7 pv) lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla (24,9 pv), lastenhoitajilla (23,14 pv) sekä sairaanhoitajilla (19,48 pv).
    Varsinkin nuorimmilla sairauspoissaolot ovat lisääntyneet
    Ikäryhmien väliset erot ovat tasoittuneet. Vuonna 2000 yli 50-vuotiaat olivat poissa töistä sairauden takia keskimäärin 21 pv, 40–50-vuotiaat 16 pv, 30–40-vuotiaat 15 pv ja alle 30-vuotiaat 13 päivää. Vuonna 2018 nuorimpien ikäryhmien välinen ero oli tasoittunut. Kun yli 50-vuotiaat sairastivat keskimäärin 19 pv, niin alle 30-vuotiaat, 30–40-vuotiaat sekä 40–50-vuotiaat 16 pv.
    – Nämä luvut ovat kuntatyön ja erityisesti kuntatyössä olevien nuorten työelämässä jaksamisen kannalta huolestuttavia, sanoo johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta.
    Kunta-alan tilanne heijastelee yleistä sairauspoissaolotilannetta. Kelan tilastot ovat samansuuntaiset kuin kunta-alan luvut. Kelan sairauspäivärahalla korvattavat sairauspoissaolot kääntyivät nousuun vuonna 2017. Tämä nousu johtui lähinnä mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneiden sairauspäiväkausien yleistymisestä ja ennen kaikkea nuorilla. Samoin pitkien sairauspoissaolojen väheneminen päättyi, kuten myös kunta-alalla 2018.
    Tarkempaa tietoa ja grafiikkaa kunta-alan sairauspoissaoloista löytyy Työterveyslaitoksen Työelämätietopalvelusta  alkaen vuodesta 2000. 
    https://www.tyoelamatieto.fi/#/fi/dashboards/kunta10-sick-leave

    Hoitajat.net
    Lyhyt hoitojakso osastolla tuo haasteita syöpäpotilaan psykososiaaliseen tukemiseen, todetaan Oulun ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä. Opinnäytetyön ovat tehneet Katri Kotajärvi, Anniina Niemelä ja Maija-Leena Österberg osana sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoa.
    Tutkimme opinnäytetyössämme erään sairaalan osaston hoitajien näkemyksiä syöpäpotilaiden psykososiaalisesta tukemisesta lyhytaikaisessa hoitokontaktissa. Lisäksi tarkastelimme, minkälaisia keinoja tai menetelmiä hoitajilla on käytössä kohdatessaan syöpäpotilas hoitotyössä. Hoitajien mukaan syöpäpotilaan psykososiaalinen tuki tulee vähän esille osastolla lyhyiden hoitoaikojen vuoksi. Osastolla ei ole varsinaisia ohjaustilanteita ja psykososiaaliseen tukemiseen ei ole erityisiä menetelmiä käytössä. Kaikki hoitajat kokivat tarvitsevansa lisää tukea ja valmiuksia kaikkiin psykososiaalisen tukemisen tilanteisiin, emotionaaliseen, tiedolliseen ja käytännön tukemiseen.
    Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelurungon kysymykset olivat puolistrukturoituja eli kysymysten tarkka asettelu ja järjestys puuttuivat. Toteutimme aineiston hankinnan kahdella ryhmähaastattelulla, jotka nauhoitettiin. Haastateltavina oli neljä sairaanhoitajaa/lähihoitajaa erään sairaalaan osastolta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
    Opinnäytetyössämme tulee selvästi esille, että lyhytaikaisen hoitokontaktin vuoksi kokonaisvaltainen hoito jää taka- alalle ja hoidetaan helposti vain syöpähoitoihin liittyviä komplikaatioita. Kyseisellä osastolla ei toteuteta varsinaisia syöpähoitoja, mikä vaikuttaa psykososiaaliseen tukemiseen. Hoitajat siirtävät vastuuta psykososiaalisesta tukemisesta hyvin herkästi mahdolliseen jatkohoitopaikkaan. Osastolta tehdään yhteistyötä sekä sairaalan ulkopuolisten että sairaalan sisällä toimivien yhteistyötahojen kanssa. Hoitajat hyödyntävät esimerkiksi sairaalan omaa psykiatrista sairaanhoitajaa ja sairaalapastoria tai ulkopuolisista tahoista kunnan syöpähoitajaa.
    Kriisin vaiheet vaikuttavat syöpäpotilaan tuen tarpeeseen. Kriisin vaiheista alkujärkytyksen aikana tuen tarve on suurin. Hoitaja huomaa hyvin nopeasti, missä kriisin vaiheessa syöpäpotilas on ja sen mukaan pyritään tukemaan potilasta. Tiedollinen tukeminen on hoitajien vahvinta osa- aluetta, heillä on siihen olemassaan muun muassa osaston syöpähoitajan kokoama fläppitaulu, johon on koottu kaikki oleellisimmat tiedot. Hoitajat kokevat puolestaan riittämättömyyttä syöpäpotilaan emotionaalisessa tukemisessa. Tarkastelemissamme muissa syöpäpotilaan psykososiaaliseen tukemiseen liittyvissä tutkimuksissa ja opinnäytetöissä emotionaalinen tukeminen koettiin yhtä lailla tärkeänä ja nykyisellään riittämättömänä.
    “Kyllä se on ainaki itelle semmonen mistä jatkuvasti koen niinkö niinkö tosi isoa riittämättömyyttä, että ei siihen tarpeeks niinkö pysty. Eihän sitähän me ei tavallaan niinku tiietä sitä potilaan kokemusta, että miten hän on sen kokenut tai omainen tai näin, mutta että itellä siinä on ainaki tosi iso niinkö riittämättömyyen tunne niissä tilanteissa,” toteaa eräs opinnäytetyömme haastatteluun osallistuneista hoitajista.
    Hoitajat kokevat antavansa vähän käytännön tukea syöpäpotilaille. He ottavat yhteyttä muihin tarvittaviin ammattilaisiin, esimerkiksi sosiaalihoitajaan ja fysioterapeuttiin, joita syöpäpotilas tarvitsee käytännön tueksi.
    “Mutta se, että mitä hoitajana niinkö käytännön tukea pystyn tarjoamaan niin musta tuntuu, että ei mitään muuta kuin että pystyn neuvomaan sen tahon niinkö just se oman kunnan apuvälinenlainaamo tai kotihoito, mutta se et konkreettista niin en. Semmosta toki just et ollaan vaikka sinne kotihoitoon yhteydessä ja pyydetään vaikkapa sitä palvelutarpeen arviointia tai tämmöstä,” toteaa eräs opinnäytetyömme haastatteluun osallistuneista hoitajista.
    Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että hoitajat kokevat tarvitsevansa lisää tukea ja valmiuksia kaikkiin kolmeen psykososiaalisen tukemisen osa- alueisiin. Hoitajat kokevat tarvitsevansa syöpäpotilaan tukemiseen yksinkertaisia tukemiskeinoja, esimerkiksi check –listoja, joiden avulla muistaisi huomioida kaikki potilaan hoitoon liittyen olennaiset asiat.  Lisäksi tarvittaisiin neuvoja ja keinoja keskustelun aloittamiseen. Hoitajat kokevat epävarmuutta syöpäpotilaan emotionaalisessa tukemisessa. He pelkäävät aloittaa keskustelua, kun eivät tiedä miten potilas vastaa ja pystyvätkö vastaamaan taas potilaan vastaukseen riittävällä tavalla.
    “Tämmösiä menetelmiä niinku mitä vois oikeesti niinku käyttää”, toteaa eräs opinnäytetyömme haastatteluun osallistuneista hoitajista.
    Pohdimme yhdessä opinnäytetyöprosessin loppupuolella kehitysehdotuksena sitä, että sairaanhoitajaopintoja ajatellen opintoihin olisi hyvä sisällyttää enemmän opintoja, joita ei jaotella niin karkeasti somaattiseen hoitotyöhön ja mielenterveyshoitotyöhön.
    ”Ihminen on niin vahvasti psykofyysinen kokonaisuus, että emme hoitajina voi missään tilanteessa, missään työtehtävässä, ohittaa tätä tosiasiaa. Mieli vaikuttaa kehoon, kehomme oirehtii mielen järkkymisiin. Fyysiset vaivat puolestaan saavat mielenterveyden horjumaan. Tästä aiheesta minun ja opinnäytetyöparieni mielestä pitäisi paljon enemmän puhua jo sairaanhoitaja-koulutuksessa, sisällyttää psykofyysisyys omanaan opintoihin. Tänä päivänä on liikaa mielestäni jaoteltu psykiatrinen ja somaattinen puoli jo opinnoissa erikseen. Totuus on kuitenkin se, että somaattisen puolen hoitajakin tarvitsee jokaista potilasta kohdatessaan ja hoitaessaan psykiatrisen puolen taitoja, jotta potilas tulisi hoidettua kokonaisvaltaisesti. Aivan kuten toisinpäinkin.” Anniina Niemelä
    Katri Kotajärvi, Anniina Niemelä & Maija-Leena Österberg 2019 OAMK
    Hoitotyön tutkinto- ohjelma, sairaanhoitaja
    Opinnäyte: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905077991

    Hoitajat.net
    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt kahden hoivakodin valvonnan, joissa molemmissa puutteet tuli korjata uhkasakon nojalla. Attendo Rantalan osalta uhkasakon suuruus oli 350 000 euroa ja Esperi hoivakoti Paatelan osalta sen suuruus oli 70 000 euroa. Molempien hoivakotien osalta havaitut puutteet on korjattu niin, että aluehallintovirasto katsoo toiminnan olevan lainmukaista eikä uhkasakkoja ole tarvetta laittaa täytäntöön. Molemmat hoivakodit sijaitsevat Muuramessa.
    Hoivakoti Rantala, Attendo Oy
    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto velvoitti 11.4.2019 Attendo Oy:n 350 000 euron sakon uhalla huolehtimaan 2.5.2019 mennessä siitä, että Attendo Rantalassa on asiakkaiden palvelutarpeeseen nähden riittävä määrä henkilöstöä. Hoitohenkilöstömitoitukseksi on edellytetty vähintään 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden ja hoiva-avustajia voi olla hoitohenkilöstöstä yksi 15 asukasta kohden. Lisäksi yksikköön on edellytetty luvan mukaisesti 0,1 työntekijää asiakasta kohden tukipalvelutehtäviin ja neljä sairaanhoitajaa.
    Aluehallintovirasto katsoo, että Attendo Rantalan henkilöstömitoitus on saatettu lainmukaiseksi ja valvonta-asian käsittely aluehallintovirastossa päättyy. Attendo Oy:lle asetettua uhkasakkoa ei laiteta täytäntöön. Perusteluina päätökselle on, että saadun selvityksen perusteella Attendo Rantalan hoitohenkilöstömitoitus on aluehallintoviraston edellyttämällä tasolla ja yksikössä on luvan edellyttämä määrä avustavaa henkilöstöä sekä sairaanhoitajia. Lisäksi yksikön viriketoimintaa on tehostettu ja yksikön piha-alueiden parannustyöt aloitetaan toukokuussa asiakkaiden ulkoilumahdollisuuksien ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Attendon Oy:n antaman selvityksen mukaan konsernitasoisesti on käynnistetty kehittämishankkeita, muun muassa omavalvontasuunnitelmien ja lääkehoitosuunnitelmien päivittämiseksi sekä esimiehen työtä helpottavien järjestelmämuutosten käyttöön ottamiseksi. Lisäksi Attendo Oy:lle tulee 12 alueellista rekrytointikoordinaattoria henkilöstön saatavuuden parantamiseksi.
    Hoivakoti Paatela, Esperi Care Oy
    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on velvoittanut 15.11.2018 VitaDays Oy c/o Esperi Care Oy:n 70 000 euron sakon uhalla huolehtimaan 31.12.2018 mennessä siitä, että Hoivakoti Paatelassa on asiakkaiden hoitoisuuteen nähden riittävä määrä henkilöstöä. Hoitohenkilöstömitoitukseksi on edellytetty 0,73 hoitotyöntekijää asiakasta kohden ja 0,15 työtekijää asiakasta kohden tukipalvelutehtäviin. Yksikön toteutunutta hoitohenkilöstömitoitusta on tarkistettu kevään 2019 aikana. Viimeisimmässä tarkastuksessa Esperi Care Oy:n aluepäällikön 18.4.2019 toimittamien hoivatyöntekijöiden tuntien perusteella yksikön toteutunut mitoitus on ollut 0,76 htv asukasta kohden. Myös yksikön tukipalvelutehtäväresurssi on aluehallintoviraston edellyttämän mukainen.
    Aluehallintovirasto katsoo, että Hoivakoti Paatelan henkilöstömitoitus on saatettu lainmukaiseksi ja valvonta-asian käsittely aluehallintovirastossa päättyy eikä asetettua uhkasakkoa laiteta täytäntöön.
    Lähde: AVI

    Hoitajat.net
    Maailman käsihygieniapäivää vietetään 5. toukokuuta. WHO:n kampanjan tunnuslauseena on: ”SAVE LIVES: Clean Your Hands”.  Tätä vuosittaista päivää vietetään jo kymmenettä kertaa, mukana on ollut alusta alkaen myös suomalaisia sairaaloita ja muita terveydenhuollon yksiköitä.
    Antibiooteille resistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot ovat kasvava kansanterveysongelma Euroopassa. Suuri osa näistä on ehkäistävissä parantamalla käsihygieniaa, sillä se on tärkein yksittäinen toimenpide, jolla estetään bakteerien leviäminen sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon laitoksissa.
    – Työkaluista paras käsihygieniassa on paljas iho, sormenpäistä kyynerpäihin asti. Joten unohda pitkät hihat, kellot, sormukset ja rannekorut. Kynnetkin tulisi olla luonnolliset ja lyhyet, muistuttaa sh, THL:n tutkija Dinah Arifulla.
    Lisää tietoa
    Käsihygieniaohjeet (THL)
    Maailman käsihygieniapäivä (WHO)


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...