Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen toivoi Twitterissä hoitajille lisää palkkaa. Lehtosen mukaan se tulisi halvemmaksi, kuin sulkea maata tehohoitopaikkojen puutteen vuoksi. 
    – Hoitajista on pula. Kyllä petipaikkoja ja hengityskoneitakin riittää. Osaaville hoitajille pitäisi maksaa enemmän palkkaa - tulisi halvemmaksi kuin sulkea maata tehopaikkojen puutteen takia. Ei kuitenkaan ole tuo asia minun vallassani, muistuttaa Lehtonen.
     

    Hoitajat.net
    HUSissa on päätetty ottaa käyttöön kertakorvaus tilanteessa, jossa henkilö joutuu pakottavassa tilanteessa keskeyttämään vuosilomansa.
    HUS maksaa työntekijälleen korvausta, jos työntekijä siirtää tai keskeyttää vuosilomansa, joka sijoittuu pääsiäisen työaikajaksolle 29.3. – 18.4.2021. Jos työntekijä siirtää tai keskeyttää vahvistetun vuosilomansa, maksetaan hänelle 450 euron kertakorvaus. 
    Loman siirto, keskeytys tai peruutus voidaan tehdä vain hyvin painavista syistä ja siitä keskustellaan aina työntekijän kanssa. Lomajakson pituudella ei ole vaikutusta korvauksen suuruuteen. 
    HUSissa otettiin maaliskuun alussa käyttöön myös muita palkitsemismuotoja.  HUS maksaa määräaikaista tehtävälisää niille tehohoidossa työskenteleville henkilöille, joiden tehtävä muuttuu tilapäisesti vaativammaksi. Määräaikaista henkilökohtaista lisää voidaan maksaa henkilöille, jotka siirtyvät työskentelemään toiseen työyksikköön määräajaksi. Sekä tehtävälisän että henkilökohtaisen lisän suuruus on 150 euroa kuukaudessa. HUS maksaa myös ylimääräisen työvuoron korvausta 90 euroa.  
    Yllä mainittujen lisäksi työntekijät saavat normaalit ylityö-, pyhä- tai hälytyskorvaukset. 

    Lähde: HUS tiedote

    Hoitajat.net
    Terveystalo on talven aikana kerännyt koronanäytteitä sekä kurlaamalla että nenänielusta, ja verrannut näiden näytteenottotapojen tuloksia toisiinsa. Terveystalon testissä jokainen annettu kurlausnäyte antoi saman tuloksen kuin nenänielusta otettu näyte. Kurlausnäytteenotolla on viranomaisten hyväksyntä ja näytteenottotapa on otettu viikolla 11 käyttöön.
    Kurlaus on nopea ja luotettava näytteenottotapa, joka soveltuu miellyttävyytensä ansiosta hyvin oireettomien henkilöiden testaukseen. Näyte analysoidaan PCR-menetelmällä ja tulokset valmistuvat noin vuorokauden sisällä näytteenotosta.  
    – Lähityö on monelle työnantajalle ja elinkeinoelämälle välttämättömyys. Testaamalla oireettomia henkilöitä aktiivisesti voidaan varmistaa turvallinen tapa tehdä lähityötä, Terveystalon laboratoriodiagnostiikasta vastaava johtaja Piia Aarnisalo toteaa.  
    Näytteenotto kurlaamalla toimii parhaiten esimerkiksi silloin, kun on tarve kartoittaa koko työyhteisön tilannetta tai muodostaa rajatulle ryhmälle oma koronakupla. Maaliskuussa voimaan tulleen THL:n ohjeistuksen mukaan koronatestiin tulisi hakeutua myös Koronavilkun hälytystilanteissa. 
    – Mahdollisten altistumistilanteiden sekä työyhteisöiden testauksen lisäksi jokainen voi ennen välttämättömiä lähipiirin, sukulaisten ja ystävien tapaamisia tai matkustusta varmistaa kurlausnäytteellä, ettei kanna tartuntaa oireettomana, Aarnisalo jatkaa. 
    Oireettoman henkilön koronatodistus esimerkiksi matkustustarpeisiin tehdään Terveystalossa aina kohdemaan vaatimusten mukaisesti.  
    Miellyttävämpi näytteenottotapa madaltaa näytteenottokynnystä ja sopii myös lapsille 
    Jotta epidemia saadaan pidettyä hallinnassa, kynnys testaukseen on oltava matala. Aktiivisella testaamisella myös kaikki vähäoireiset kantajat saadaan tunnistettua ja epidemian leviämistä hillittyä.  
    – Kurlaus on näytteenottotapana huomattavasti nenänielunäytettä miellyttävämpi, joten kenenkään ei enää tulisi jättää käymättä koronanäytteenotossa sen epämukavuuteen vedoten, sanoo Aarnisalo.
    Nenänielunäyte on vakiintunut ensisijainen näytteenottotapa oireisten henkilöiden testaamiseen, mutta miellyttävämpää koronakurlausta voidaan hyödyntää tilanteissa, joissa nenänielunäyte ei onnistu. 
    – Esimerkiksi ne, joilla on alttius nenäverenvuotoon, tai nenänielunäytteenottoa pelkäävät henkilöt voivat saada lähetteen suoraan kurlausnäytteenottoon. Kurlaus sopii myös lapsille, jotka osaavat kurlata, kertoo Aarnisalo.
    Fakta kurlausnäytteestä 
    Kurlausnäyte on viranomaisen hyväksymä nenänielunäytteelle vaihtoehtoinen tapa ottaa koronanäyte.  Testaustavan luotettavuus todennettiin Terveystalon ja SYNLAB:in yhteisessä menetelmävalidoinnissa. Testissä oli mukana kattavasti sekä oireisten että oireettomien henkilöiden näytteitä.   Kurlausnäyte analysoidaan PCR-menetelmällä ja tulokset valmistuvat noin vuorokaudessa  Näytteen voi antaa jokaisessa Terveystalon testauspisteessä, sekä näytteenottoa voidaan myös tehdä Terveystalon toimesta asiakkaan tiloissa esimerkiksi koko työyhteisöä Oireettomat yksityisasiakkaat saavat lähetteen kurlaustestiin Oma Terveys -sovelluksen Kurlaustestilähete-palvelusta 22.3. alkaen. Palvelu ei ole Kela-korvattava.   Oireiset henkilöt voivat saada lähetteen kurlausnäytteenottoon lääkärin arvion perusteella. 

    Hoitajat.net
    Tehyn mukaan valmiuslain määräykset ovat rajoittaneet hoitohenkilöstön perusoikeuksia kohtuuttomasti. Tehy esittää yli vuoden kestäneen koronapandemian kokemusten perusteella valmiuslakiin useita muutoksia. Hoitohenkilöstöstä yli 90 % on naisia eli perusoikeuksien rajoittaminen on kohdistunut lähes yksinomaan naisiin, mikä on myös iso tasa-arvo-ongelma, sanoo liitto tiedotteessaan.
    Valmiuslaista käytössä olleet määräykset ovat rajoittaneet hoitohenkilöstön perusoikeuksia kohtuuttomasti. Yksittäisen henkilön perusoikeuksien rajoittamistoimet valmiuslaissa (93 § - 94§) kohdistuvat viime keväänä pääsääntöisesti hoitohenkilöstöön. Heistä yli 90 % on naisia ja tosiasiassa perusoikeuksien rajoittaminen kohdistui siis pääsääntöisesti naisiin.
    Valmiuslain kohtuuttomuus hoitohenkilöstön kannalta korostuu, koska pandemiaolot eivät ole nykytiedon valossa kestoltaan lyhytaikaisia vaan rajoitustoimet voivat olla käytössä pitkään tai niiden käyttöönoton uhka voi kestää jopa vuosia.
    Lainsäätäjä ei ole osoittanut perusoikeuksien rajoittamisesta minkäänlaista velvoitetta erilliskorvauksiin sille ryhmälle tai niille yksilöille, joihin perusoikeuksien rajoittaminen kohdistuu puhtaasti heidän valitsemansa koulutuksen ja alan perusteella.
    Tehy esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perusoikeuksia rajoittavien määräysten lisäksi lakiin tulisi korvausperusteet liittyen niiden käyttöön.
    – Korvausperusteita voisivat olla esimerkiksi korotettu ylityökorvaus ylityön teettämisestä sekä korotettu kuukausipalkka ja vahingonkorvaus irtisanomisajan pidentämisestä. Tietoomme tuli viime keväänä esimerkiksi tapauksia, joissa henkilö oli jo sopinut työpaikan vaihdosta ja muutosta, mutta valmiuslaki estikin irtisanoutumasta. Lisäksi tarvitaan kertakorvaus ja vahingonkorvaus vuosiloman siirtämisestä, keskeytyksestä tai peruutuksesta, kuvaa Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.
    Valmiuslain määräykset ja tieto mahdollisuudesta käyttää niitä on johtanut myös siihen, ettei työnantajilla ole todellista halua tai tarvetta palkkauksen keinoin motivoida ja kannustaa työntekijöitä ylitöihin, vuosiloman siirtämiseen tai irtisanoutumisajan pidentämiseen.
    – Valmiuslain käyttöön liittyy välttämättömyysperiaate, jolloin kaikkien muita mahdollisia keinoja tulisi olla käytetty ensin varmistamaan riittävä työvoima. Työnantajat ovat kuitenkin huutaneet valmiuslakia apuun heti kättelyssä. Ikävä kyllä luultavimmin syynä on ollut haluttomuus motivoida rahalla, tulkitsee Kirvesniemi.
    Valmiuslain määräyksiä 93§ ja 94§ on käytetty myös väärin eli tilanteissa, joissa työnantajalla ei ole pandemiasta johtuvaa perustetta määrätä ylitöihin, siirtää vuosilomaa tai pidentää irtisanou- tumisaikaa. Tehy on kannellut asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.
    Työnantajan tulkintaetuoikeudesta johtuen työntekijällä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta toimia vastoin työnantajan määräystä, vaikka se olisi selvästi lainvastainen. Määräyksen vastustaminen voi johtaa työsuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen työnantajan toimesta. Työntekijällä ei siis ole mitään tehokkaita oikeussuojakeinoja valmiuslain määräysten mielivaltaista käyttöä vastaan.
    Työntekijä voi ainoastaan hallintovalituksella saattaa asiansa hallinto-oikeudelle. Käytännössä valmiuslain käyttämisestä ei kuitenkaan työpaikoilla tehdä sellaista päätöstä, josta voisi valittaa vaan työnantaja käyttää asiassa direktio-oikeuttaan.
    – Tämä oleellinen puute työntekijän oikeusturvassa on korjattava, Kirvesniemi vaatii.
    Tehy edellyttää, että valmiuslaissa tulee säätää työtekijälle tehokas oikeussuojakeino kuten nopeutettu valitusmenettely kuvattuja väärinkäyttötilanteita varten.
    Valmiuslain rikkominen on lisäksi sanktioitu rikosoikeudellisesti ainoastaan työntekijöiden osalta. Työnantajalle ei ole säädetty rikosoikeudellista vastuuta valmiuslain väärinkäytöstä. Myös työnantajalle tulee Tehyn mukaan säätää rikosoikeudellinen vastuu väärinkäytöksistä. Lisäksi työntekijällä tulee olla näissä tilanteissa oikeus hyvitykseen kuten rahakorvaukseen.

    Lähde: Tehyn tiedote

    Hoitajat.net
    Työterveyslaitoksen uusi koronaohje sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoille antaa toimintaohjeita työnantajalle covid-19-riskinarvioinnin tueksi. Ohje keskittyy työntekijöiden altistumisen ehkäisyyn, ohjeistukseen altistumis- ja tartuntatilanteissa sekä epäiltäessä ammattitautia. Ohje koskee myös kotihoidon työpaikkoja.
    Työnantajalla on velvollisuus arvioida henkilöstön riski saada koronavirustartunta. Riskien arvioinnissa on huomioitava työn tekemiseen liittyvien riskien lisäksi myös muut tilanteet työpaikalla kuten tauot.  Turvaväleistä on huolehdittava ja kasvomaskien käytön tarve on arvioitava myös taukojen aikana, ja tarvittaessa taukoja voidaan porrastaa.
    Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat laatineet ohjeen yhdessä sote-alan järjestöjen Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin, Tehy ry:n, Hyvinvointiala Hali ry:n, Lääkäriliiton, KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Ohjeen laadinta katsottiin tarpeelliseksi pandemian pitkittyessä ja uusien helpommin tarttuvien virusmuunnosten levitessä. Kun riskinarviointi ja sen edellyttämät toimenpiteet tehdään kaikilla sote-työpaikoilla, ehkäistään niin henkilöstön kuin asiakkaiden tartuntoja. Myös THL on ollut mukana ohjetta kommentoimassa. 
    Ohje sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle covid-19 riskien arvioinnin tueksi


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...