Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Yksityiset palvelut koetaan helppokäyttöisiksi ja ne vastaavat julkisia palveluja paremmin lisääntyneisiin palvelutarpeisiin. Tuoreen väitöksen mukaan niiden käytössä on kuitenkin havaittavissa sosioekonomisia eroja.
    Viime aikoina hoivan markkinoistuminen on ollut voimakas trendi sosiaalipalveluissa. Tämä näkyy etenkin vanhusväestölle suunnatuissa palveluissa. Tätä kehitystä ei ole aiemmin tutkittu yksityiskohtaisesti.
    Jiby Mathew Puthenparambil analysoi väitöstutkimuksessaan, miten vanhojen ihmisten yksityisten sosiaalipalvelujen käyttö parhaillaan kehittyy Suomessa. Hän lähestyi aihetta kahden tason kautta.
    – Selvitin ensin kuntatasolla, missä määrin kunnat käyttävät yksityisiä palveluntarjoajia vanhusväestön hoivapalvelujen tuottamisessa. Toiseksi selvitin yksilötasolla, missä määrin vanhat ihmiset käyttävät yksityisiä hoivapalveluja ja miksi he käyttävät niitä, Puthenparambil kertoo.
    Tulokset osoittavat, etteivät yksityiset hoivapalvelut ole enää marginaalinen ilmiö Suomessa. Markkinoistuminen on vaikuttanut merkittävästi vanhojen ihmisten sosiaalipalvelujärjestelmään.
    – Yksityisten palvelujen käyttö on ollut jatkuvassa kasvussa kuntatasolla sen seurauksena, että palveluja on ulkoistettu. Samanlainen kehitys on nähtävissä myös palveluasumisessa ja palvelusetelin käytössä, Puthenparambil sanoo.
    Yksilötasolla kolmasosa vastaajista on käyttänyt yksityisiä palveluja. Heidän tulonsa ja koulutustasonsa ovat selvästi korkeammat kuin heillä, jotka käyttävät vain julkisia palveluja. Myös heidän terveytensä on parempi kuin julkisia palveluita käyttävillä.
    Yksityisten palveluiden käyttö on tavanomaisempaa tukipalveluissa kuin intensiivisissä hoivapalveluissa. Yksityisiä palveluja käytetään, koska ne ovat helppokäyttöisiä ja palvelutarpeet ovat lisääntyneet. Muina syinä vastaajat mainitsivat informaation puutteen ja sen, ettei julkisia palveluja ole ollut saatavilla.
    – Vaikuttaa siltä, että Suomessa on käynnissä laaja-alainen hoivan markkinoistuminen. Yksityisiä palveluja ei käytä enää vain pieni vähemmistö, vaan niistä on tullut merkittävä vanhusväestön tuen lähde, Puthenparambil toteaa.
    Puthenparambilin tutkimustulokset nostavat kuitenkin esiin myös huolen: Siinä, miten vanhusväestö käyttää hoivapalveluita, on havaittavissa kasvavia sosioekonomisia eroja. Tämä kehitys kyseenalaistaa pohjoismaisen universalismin periaatteen.
    – Kaikkien mukana pitäminen – eli universalismi – on suomalaisen yhteiskunnan perusarvo, jota ei pitäisi hylätä. Päätöksentekijöiden tulisikin huolehtia siitä, että kaikkien vanhojen ihmisten hoivatarpeet tulevat tasa-arvoisesti katettua, eikä mikään ihmisryhmä jää palvelujärjestelmästä sivuun taloudellisten, yhteisöllisten tai perheensä resurssien puutteen vuoksi, Puthenparambil painottaa.
    Terveystieteiden maisteri Jiby Mathew Puthenparambilin yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Marketisation of care within the Nordic context: Private care provision for older people in Finland " tarkastustilaisuus pidetään 11.10.2019 klo 12–15 salissa L302. Vastaväittäjänä työelämäprofessori Olli Kangas (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Teppo Kröger (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

    Hoitajat.net
    SuPer ja Tehy ovat irtisanoneet kunta-alan pääsopimuksen. Liitot haluavat neuvotella uuden pääsopimuksen, joka mahdollistaa hoitoalalle oman sosiaali- ja terveysalan työ- ja virkaehtosopimuksen. Hoitoalan omasta sote-sopimuksesta ei ole päästy nykyisessä neuvottelujärjestelmässä sopuun neuvottelukumppaneiden kanssa, kertovat liitot tiedotteessaan. 
    Pääsopimuksessa on sovittu kunta-alan neuvottelujärjestelmästä eli siitä, ketkä neuvottelevat kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista. Kunta-alalla esimerkiksi lääkäreillä ja opettajilla on jo nyt oma työ- ja virkaehtosopimus. Nyt kun pääsopimus on irtisanottu, kunta-alan sopimusjärjestelmä on sovittava uudelleen.  
    Liittojen mukaan kunta-alan sotesektorilla työskentelee yli 100 000 hoitoalan ammattilaista, joista yli 80 prosenttia kuuluu SuPeriin tai Tehyyn. 
    Pääsopimus päättyy 31.3.2020 samaan aikaan kuin kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset.
    Neuvotteluista ennustetaan vaikeita. Tehyläinen pääluottamusmies Juha Honkakoski kommentoi asiaa tuoreeltaan Twitterissä:

    Hoitajat.net
    Sosiaali- ja terveysministeriö teettää selvityksen lääkärihelikopteritoiminnasta ensihoidossa. Selvityksen tekee asiantuntija Jyri Lilja 16.12.2019 mennessä.
    Vuodesta 2012 alkaen lääkärihelikopteritoiminnan tukipalvelut ovat olleet yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteenliittymän, FinnHEMS Oy:n, vastuulla ja valtion rahoittamia. Varsinainen lentotoiminta on kilpailutettu ja sitä hoitaa kaksi yritystä vuoden 2021 loppuun asti.
    Ensihoidon henkilöstöstä, välineistä ja lääkkeistä sekä niiden kustannuksista vastaavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit.
    Selvityshenkilön tehtävänä on arvioida, tulisiko sairaanhoitopiirien, FinnHEMS Oy:n ja muiden toimijoiden tehtäväjako säilyttää nykyisenä tai tulisiko sitä muuttaa.
    Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 10.9.2019 järjestelyä, jossa FinnHEMS Oy:n osakkeet hankittaisiin valtiolle ja yhtiö valmistautuisi toteuttamaan lentotoiminnan omana tuotantona kahdeksassa tukikohdassa vuoden 2022 alusta.
    Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi turvata lääkärihelikopteritoiminta koko maassa kustannusvaikuttavasti. Selvityshenkilö arvioi kootusti lääkärihelikopteritoiminnan ja ensihoidon tehtäviä tämän tavoitteen toteuttamiseksi.
    Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kiireellisintä ensihoitoa tarvitseva potilas saa käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman tehokasta hoitoa mahdollisimman nopeasti.

    Hoitajat.net
    Lääkehoidon ohjeista ja suosituksista poikkeaminen on yleistä ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa, osoittaa tuore väitöstutkimus.
    TtM Markus Karttunen tarkasteli väitöskirjassaan lääkehoidon toteutumista hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselyn avulla. Tavoitteena on tunnistaa lääkehoidon turvallisen toteuttamisen haasteita hoitotyössä.
    Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistuneista hoitajista arvioi toteuttavansa lääkehoitoa turvallisesti, lähes puolet ilmoitti poikkeavansa ohjeista ja suosituksista lääkkeiden antamisessa sekä lääkehoidon vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa.
    Kolmannes hoitajista arvioi, että he eivät aina valmistelleet lääkkeitä käyttökuntoon ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Potilasturvallisuutta vaaransivat erityisesti lääkkeiden murskaaminen ja kapseleiden avaaminen. Myös lääkehoidon kirjaamisessa esiintyi puutteita.
    Rutiininomaisia tarkistuksia ei aina tehty lääkehoidon prosessin eri vaiheissa. Potilaan osallistaminen lääkehoidon prosessiin ei hoitajien arvioiden mukaan myöskään aina toteutunut.
    Lääkehoidon aseptiikka toteutui tulosten mukaan kuitenkin hyvin.
    Hoitajan kokemus omasta osaamisestaan vaikutti lääkehoitoon, sillä mitä paremmin hoitaja koki hallitsevansa farmakologian, infektioiden torjunnan ja lääkelaskennan, sitä paremmin hän myös näytti toteuttavan lääkehoitoa.
    Myös hoitajan iällä oli vaikutusta, nimittäin vanhemmat hoitajat noudattivat nuoria hoitajia huolellisemmin lääkehoidon ohjeita ja suosituksia.
    Tutkimukseen osallistui lähes 500 lääkehoitoa työssään toteuttavaa hoitotyön ammattilaista, jotka työskentelivät kunnallisissa ikääntyneiden pitkäaikaishoidon yksiköissä.
    - Lääkehoito on tärkeä, mutta samalla haastava osa ikääntyneiden hoitotyötä, Karttunen sanoo.
    - Esimerkiksi lääkkeiden vaikutusten arvioiminen ja haittavaikutusten tunnistaminen vaikeutuvat elimistön ikääntyessä ja sairauksien lisääntyessä.
    Suurin osa ikääntyneiden käyttämistä lääkkeistä on suun kautta annosteltavia valmisteita, mutta aiempien selvitysten mukaan jopa kolmanneksella ikääntyneistä pitkäaikaishoidon potilaista on vaikeuksia niellä lääkkeitä. Näin ollen lääkemuotoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä läheskään kaikki lääkkeet eivät sovellu puolitettavaksi tai murskattavaksi.
    Jotta lääkehoito olisi turvallista ja tehokasta, tulee se toteuttaa ohjeita ja suosituksia noudattaen. Myös lääkkeiden vaikutuksia tulee seurata jatkuvasti yhteistyössä potilaan tai omaisten kanssa.
    Terveydenhuollon toimintayksiköt voivat hyödyntää väitöskirjassa tuotettua tietoa lääkehoitoprosessien kehittämisessä, hoitohenkilöstön osaamisen vahvistamisessa ja asenteisiin vaikuttamisessa. Tiedosta on hyötyä myös oppilaitoksille ja korkeakouluille lääkehoidon perus- ja täydennyskoulutusten suunnittelussa.

    Hoitajat.net
    Vaasan yliopiston sote-alan maisteriohjelmaan oli ennätysmäärä hakijoita. Syksyn yhteishaussa koulutukseen haki 279 hakijaa. Koulutus alkaa Helsingissä tammikuussa.
    Viime vuonna sote-maisteriksi haki 231, joten hakijoiden määrä nousi noin 20 prosentilla.
    Kiinnostusta alaan lisää osaajien kova kysyntä työmarkkinoilla. Ohjelma järjestetään yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
    Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelma toteutetaan Helsingissä nyt viidettä kertaa. Ohjelmaan valitaan 20 opiskelijaa.
    – He suorittavat hallintotieteiden maisterin tutkinnon, jonka opintosuunta on sosiaali- ja terveyshallintotiede. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Ohjelmasta on tähän mennessä valmistunut 30 maisteria, koulutusvastaava Marja Vettenranta kertoo.
    Maisteriohjelmasta valmistuvat suuntaavat usein sote-alan johtotehtäviin.
    – Maisteriohjelman tavoitteena on kouluttaa osaavaa henkilöstöä alalle. Opinnot vahvistavat johtamisvalmiuksia sekä lisäävät opiskelijoiden hallinnollista ja taloudellista osaamista, sanoo professori Pirkko Vartiainen.
    Maisteriohjelmassa käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen ja talouden kysymyksiä. Lisäksi opinnoissa perehdytään palvelujen kehittämiseen asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden vaikuttavuuden näkökulmasta.
    Valinta maisteriohjelmaan perustuu hakijan aikaisempaan korkeakoulututkintoon ja -opintoihin. Korkeakoulujen syksyn yhteishaun tulokset julkaistaan viimeistään 29. marraskuuta, ja koulutukseen valittujen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 9. joulukuuta.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...