Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Saksalaiset työnantajat ja ammattiliitot ovat sopineet, että hoitajat, palomiehet ja muut julkisen alan työntekijät saavat 8 prosentin palkankorotuksen. Palkat korotetaan kolmessa erässä 33 kuukauden kuluessa. Ammattiliitot vauhdittivat vaikeita neuvotteluja lakkovaroitusaalloilla.
    Prosenttikorotusten yhteydessä sovittiin, että jokaisen työntekijän tulisi saada vähintään 240 euron korotus. Tämä hyödyntää etenkin pienituloisia.
    Lisäksi osapuolet sopivat mm. nostavansa hoitajien peruspalkkaa 120 eurolla, jolla halutaan lisätä alan vetovoimaa. Tulevat prosenttikorotukset lasketaan täten uuden peruspalkan mukaan.
    Lähes miljoonaan työntekijään sovelletteva työehtosopimus on voimassa 33 kuukautta eli syyskuun 2021 loppuun. Korotusten kustannusvaikutus on noin 7 miljardia euroa.
    Asiasta kertoi mm zeit.de ja ammattiliitto Ver.di
    Muokattu klo 13:05: Otsikkoa täsmennetty

    Hoitajat.net
    Valvira on tehnyt keskeyttämispäätöksen Attendo Kirkkopuiston hoivakodin toiminnasta 28.2, kertoo yhtiö tiedotteessaan.
    Kaikkien 24 asukkaan arki Kirkkopuistossa jatkuu häiriöttä. Attendo vuokraa koko henkilöstön Oulunkaaren kuntayhtymän käyttöön ja jää tuottamaan ateria- ja tukipalveluja toistaiseksi. Oulunkaari vastaa toiminnan johtamisesta toistaiseksi.
    Attendo on saanut Valviran valvontapäätöksen ja tekee nyt huolellisen sisäisen selvityksen, minkä jälkeen antaa vastineen Valviralle.
    Attendo kertoo tekevänsä tiivistä yhteistyötä viranomaistahojen kanssa asioiden kuntoon saattamiseksi tavoitteenaan palauttaa toiminta Attendolle kevään kuluessa. 

    Hoitajat.net
    Helsingin kotihoidon asiakkaat antoivat kotihoidon palveluille arvosanaksi 8,2/10. Verrattaessa edelliseen, vuonna 2016 tehtyyn tutkimukseen, yleisarvosana parani merkittävästi, aiemman arvosanan ollessa 8,05/10.
    Kaikissa tutkimuksessa kysytyissä arkipäivän askareissa kyselyyn vastanneet suoriutuivat itse hieman aiempaa paremmin. Vastaajista 79 % asuu mieluiten kotona. Reilusti yli puolet kyselyyn vastanneista oli yli 80 vuotiaita.
    Kotihoidon palveluiden lisäksi ikääntyneet tarvitsevat myös muuta apua
    Puolet vastaajista kertoi saavansa säännöllisesti apua kotihoidon työntekijöiden lisäksi omilta lapsiltaan. Joka viides asiakas kertoi, että ei saa apua muilta kuin kotihoidon työntekijöiltä. Näin oli myös vuonna 2016 toteutetussa kyselyssä.
    Kotihoidon työntekijät auttavat useimmin asiakkaita säännöllisesti lääkkeiden otossa sekä peseytymisessä. Kyselyn mukaan asiakkaat kaipaisivat nykyistä enemmän apua ulkoiluun, raskaisiin taloustöihin ja asiointiin kodin ulkopuolella. Vastaajista 22 % tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein.
    – Kyselyn avoimissa vastauksissa toivottiin usein siivous-, pyykinpesu- ja ruuanlaittoapua, mutta myös seurustelua ja apua yksinäisyyteen, kirjan lukemista sekä ajankohtaisten asioiden kertomista. Tämä on meidän kaikkien yhteinen haaste, Helsingin kotihoidon kehittämistä koordinoiva palvelualueen johtaja Arja Peiponen kiteyttää.
    Vastauksissa esiin nousseisiin aiheisiin saa neuvontaa ja ratkaisuja myös Seniori-infosta, jonka kautta löytyy tietoa Helsingin kaupungin lisäksi järjestöjen ja yritysten tapahtumista, harrastuksista ja palveluista. Seniori-infoon voi olla yhteydessä, puhelimitse 09 310 44556, sähköpostitse seniori-info@hel.fi sekä chatin kautta www.hel.fi/seniorit.
    Yhdeksän kymmenestä kotihoidon asiakaskyselyyn vastanneista kokee saavansa hyvää hoitoa, ja että työntekijät kohtelevat heitä ystävällisesti
    Vastaajat ovat tyytyväisiä ateriapalveluihin, sen sijaan toivottiin kauppapalveluiden tuotevalikoiman laajentamista. Lääkehoito, joka on pääsääntöisesti järjestetty kotihoidon järjestämän apteekin annosjakelun kautta, on toiminut vastaajien mielestä myös hyvin.
    Vain noin joka kolmas ilmoitti, että vastuuhoitaja käy heidän luonaan tarpeeksi usein. Asiakkaat pitivät erittäin tärkeänä, että heidän luonaan käy tuttu hoitaja. ”Vastuuhoitaja-malli tulee olemaan jatkossakin yksi kotihoidon kehittämiskohteista. Myös lääkäripalveluja, jotka ovat toimineet suhteellisen hyvin, on tarkoitus edelleen kehittää”, Arja Peiponen kertoo.
    Etähoitoa saaneista vastaajista 63 prosenttia oli sitä mieltä, että etähoidon apu on aina tai usein riittävää. Yleisarvona etähoidolle asteikolla 4–10 oli 8,01. Kaikilla kotihoidon palvelualueilla Helsingissä etähoidon saama yleisarvosanan keskiarvo oli suunnilleen sama.
    Helsingin kotihoidon asiakastutkimuksen tavoitteena oli selvittää kotihoidon asiakkaiden tyytyväisyyttä saamaansa palveluun. Toteutuksesta vastasi Feelback Group. Kysely toteutettiin 1.–19.10.2018. Tutkimusaineisto kerättiin paperilomakkeilla, joita jaettiin kotihoidon asiakkaille noin 7 000 kpl. Lomakkeiden lisäksi asiakkaille jaettiin myös palautuskuoret. Hyväksyttyjä vastauksia palautui yhteensä 2 412 kpl, vastausprosentin ollessa 35.

    Hoitajat.net
    Tehy, Suomen Ensihoitoalan Liitto ja Suomen Palomiesliitto esittävät huolensa ensihoitotyötä tekevien työturvallisuudesta. Järjestöt vaativat vastuuministeriöitä ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin alan työturvallisuuden kehittämiseksi.
    Väkivallan uhka ensihoitotehtävissä on lisääntynyt viime vuosina pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tilastoinnin mukaan. Suomen Ensihoitoalan Liiton 2018 toteuttamaan kyselyyn vastanneista 377 ensihoitajasta yli 90 prosenttia kertoi kokeneensa työssään uhka- ja väkivaltatilanteita ja joka neljäs oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. Kyselyssä nousi esiin myös ensihoitajien huoli siitä, ettei heitä kohdanneisiin uhka- ja väkivaltatilanteisiin suhtauduta aina riittävällä vakavuudella.
    Kokemukset uhka- ja väkivaltatilanteiden lisääntymisestä ovat erityisen valitettavia, sillä kaikkien ensihoidossa toimivien päämääränä on aina terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Lisääntyvät uhkatilanteet ovat yhteiskunnallinen ongelma, josta ensihoitotyötä tekevien lisäksi voi kärsiä myös autettava, mikäli annettu hoito viivästyy uhkatilanteen vuoksi.
    Järjestöt vaativat toimenpiteitä ensihoidon työturvallisuuden parantamiseksi. Tästä syystä järjestöt pitävät tärkeänä, että sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö käynnistävät yhteistyössä mahdollisimman pian ensihoidon ja ensivastetoiminnan työturvallisuuden parantamiseen tähtäävän kansallisen hankkeen, jonka tavoitteena on vähentää uhka- ja väkivaltatilanteiden syntymistä sekä edistää alan turvallisuuskulttuuria.
    Uhkatilanteissa tärkeintä on ennakointi sekä kyky välttää tilanteen eteneminen fyysiseksi pahoinpitelyksi. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi parantamalla asiaan liittyvän koulutuksen yhtenäistä saatavuutta, resursointia sekä kiinnittämällä muilla tavoin valtakunnallista huomiota ensihoitotyötä tekevien henkilöiden uhkatilanteiden tunnistamiseen liittyvien valmiuksien parantamiseen.
    Järjestöt pitävät tärkeänä myös valtakunnallisia sitovia ohjeita henkilökohtaisten turvavarusteiden laatuun ja saatavuuteen sekä selkeämpiä, yhtenäisiä valtakunnallisia toimintamalleja jo tapahtuneiden uhkatilanteiden käsittelyyn eri organisaatioissa.
    Myös rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä ensihoitotyön yleisen kunnioituksen ja arvostuksen kannalta. Järjestöt vaativat siis lainsäätäjiä arvioimaan myös nykyistä rikoslakia siten, että työturvallisuuden heikkenemiseen vastattaisiin myös lainsäädännöllisin keinoin. Ongelma on maailmanlaajuinen ja siihen on muutamissa muissa maissa jo puututtu. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa säädettiin vuoden 2018 lopulla laki, joka tiukentaa ambulanssi- ja pelastushenkilöstöä kohtaan suunnatusta väkivallasta annettavia rangaistuksia.

    Hoitajat.net
    Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Kiinko Oy:n rahoittamassa selvityksessä kysyttiin Tehyn ja OAJ:n jäsenten näkemyksiä terveestä työtilasta ja kerättiin ehdotuksia työtilojen parannuksiin. Lähes kahdella kolmesta vastaajasta on huonoja kokemuksia työtilasta viimeisen kolmen vuoden ajalta.
    Viidesosa vastaajista kokee tilanteensa jopa erittäin huonona. Työtilaa haittaavat erityisesti puutteellinen ilmanvaihto, huono työergonomia, sisäilman epäpuhtaudet, epäsopiva lämpötila ja melu. Lisäksi ongelmiksi mainittiin ahtaus ja tilojen puute, epäsiisteys, hajut, vääränlainen valaistus, työtilan toimimattomuus sekä vaaratilanteet.
    – Tehyläiset kokivat sisäilmaongelmien lisäksi erityisesti huonon työergonomian ongelmalliseksi. Sosiaali- ja terveysalalla on paljon henkisen kuormituksen lisäksi fyysistä kuormitusta mm. potilaiden liikuttamisessa ja nostamisessa, sillä sopivia ja säädettäviä kalusteita ei ole riittävästi ja tilat ovat ahtaita, Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
    Ehdotuksia ongelmien ratkaisuun ovat mm. kiinteistönhuolto, avoin vuorovaikutus tilojen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä, säännölliset huoltotyöt, siivoussopimuksen päivittäminen ja tilojen käyttö niiden alkuperäiseen tarkoitukseen.
    Sisäilman puhdistamiseen ja ilmanvaihdon parantamiseen ei panosteta tarpeeksi. Vastaajat kokevat, että oireita ei oteta tosissaan – tiedetään, ketä asian kanssa lähestyä, mutta ongelman syytä ei välttämättä tutkita eikä asian etenemisestä viestitä.
    – Kyselyn tulokset eivät ole yllättäviä, sillä Tehyyn on vuosien varrella tullut paljon yhteydenottoja mm. sisäilmaongelmista ja näistä on viestitty eteenpäin. Nyt on vihdoin aika ottaa tosissaan nämä ongelmat myös kuntapäättäjien taholta, koska huono sisäilma sairastuttaa hoitohenkilökunnan lisäksi myös potilaat, Ojanperä sanoo.
    Koko raportti luettavissa tästä


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...