Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Sataa potilasta on hoidettu HUSissa koronaviruksen vuoksi tehohoidossa. Luku sisältää hoidetut ja parhaillaan hoidossa olevat potilaat. Asiasta kertoo HUS tiedotteessaan.

    Lähes puolet tehohoitopotilaista on ollut alle 60-vuotiaita. Enimmillään teho-osastoilla on ollut samanaikaisesti 46 potilasta. Tällä hetkellä HUSin teho-osastoilla on yhteensä 37 koronaviruspotilasta.
    HUS tulee jatkossa julkaisemaan koronaviruspotilaiden hoitoon liittyvää tilastotietoa. Ensimmäiset tiedot julkaistaan tulevalla viikolla.
    Potilaspaikat riittävät nykyisillä rajoituksilla
    HUS hyödyntää koronaviruksen hoidossa potilaspaikkojen tarvetta ennustavaa mallia. Sen mukaan tilanne pysyy lähiviikot vakaana ja HUSin hoitopaikat riittävät. Nykyiset rajoitustoimet näyttävät siis toimineen hyvin.
    HUSin käyttämä ennustemalli koronaviruspotilaiden määristä lasketaan päivittäin ja ulottuu aina kaksi viikkoa eteenpäin. Tämän päivän malli ulottuu näin ollen 6.5. saakka. Malli on oppiva, eli se ottaa aina uudet, todelliset havainnot huomioon.
    HUSin mukaan tuoreimmista luvuista voi päätellä, että Suomessa käyttöön otetut rajoitustoimet näyttävät toimineen erittäin hyvin. Pelättyä nopeaa kasvua tehohoidon tarpeessa ei ole tapahtunut. Toteutuneessa tehohoidon tarpeessa on ollut nähtävissä jopa hienoista laskua, ja tilanne on kehittynyt alkuperäistä pitkän ajanjakson mallia suotuisammin.

    Lähde

    Hoitajat.net
    Keskiviikkona Darude, HUSin Naistenklinikan kätilöt ja muu henkilökunta ottivat osaa Parvekedarudet-tempaukseen. Naistenklinikan sisäpihalla jorattiin turvavälit huomioiden. Kätilöiden organisoiman flashmobin tarkoituksena oli tuoda hyvää mieltä ja piristystä sekä kätilöiden että synnyttäjien arkeen koronavirusepidemian aikana, jolloin synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäoloa synnytyssairaalassa on jouduttu rajaamaan.
     

    Hoitajat.net
    Nyt myös lähihoitajille vaaditaan lisää palkkaa kansalaisaloitteella.
    Suomessa palkka määräytyy yleensä  joko työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella, joiden sisällöistä sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa. Eduskunta ei säädä palkoista.
    Aloitteen laatijat vaativat kuitenkin lainvalmisteluun ryhtymistä lähihoitajien palkkojen korottamiseksi.
    Aloite on kerännyt toistaiseksi hieman yli tuhat allekirjoitusta.

    Lue myös: Kansalaisaloite: Sairaanhoitajille lisää palkkaa

    Hoitajat.net
    HUSissa aloitetaan tällä viikolla sote-henkilökunnan vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi.
    Verinäytteestä tehtävä vasta-ainetesti kertoo, onko henkilöllä koronaviruksen vasta-aineita eli onko hän jo sairastanut koronavirusinfektion. Osa koronavirustartunnan saaneista ei saa lainkaan oireita, osalla oireet ovat hyvin lievät ja osalla tauti voi olla vaikea.
    Koronavirustartunta näkyy vasta-ainetestissä parin viikon kuluttua tartunnasta. Vasta-ainetestaus soveltuu siksi sairastamisen toteamiseen jälkikäteen. Sairastuminen todetaan edelleen hengitystienäytteestä PCR-menetelmällä tehtävällä tutkimuksella
    Ensimmäisessä vaiheessa vasta-ainetestiä tarjotaan HUSissa kolmentoista yksikön noin 1600 työntekijälle. Ensimmäisenä testiä tarjotaan yksiköihin, joissa on ollut henkilökunnan altistumisia sekä yksiköihin, joissa hoidetaan koronaviruspotilaita ja/tai mahdollisia koronaviruspotilaita. Lisäksi testattavien joukkoon on vertailuryhmäksi valittu yksiköitä, joissa ei tiettävästi ole ollut koronaviruspotilaita eikä henkilökunnan tartuntoja. HUSin lisäksi testejä tarjotaan kahden espoolaisen hoivalaitoksen henkilökunnalle. Vasta-ainetestaukseen osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista.
    Samoille HUSin työntekijöille tarjotaan tilaisuutta osallistua tieteelliseen tutkimukseen, jossa immuunivastetta mitataan samasta näytteestä vielä tarkemmin.
    HUSin suunnitelmissa on laajentaa vasta-ainetestausta. Kun testiä on mahdollista tarjota laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilölle ja väestölle, asiasta tiedotetaan.

    Hoitajat.net
    Tehy toteutti 17.-20.4. kyselyn koronakriisin aikaisista suojavarusteista yliopistosairaalojen sekä keskussairaaloiden tehyläisille päätoimisille pääluottamusmiehille ja päätoimisille työsuojeluvaltuutetuille. Ensimmäinen vastaava kysely tehtiin huhtikuun alussa. Tulokset ovat suuntaa antavia.
    Vastaajista 72 % ilmoittaa, että suojaimista on edelleen puutetta. Puute on jopa hieman pahentunut edellisestä kyselystä, jossa 70 % kertoi pulasta. Asiasta kerrotaan Tehyn tiedotteessa.
     Kaksi viikkoa sitten suurin puute oli hengityssuojista ja kasvovisiireistä. Nyt esimerkiksi visiiritilanne on hieman parempi, mutta puutetta on edelleen hengityssuojista ja lisäksi puute suojatakeista on noussut selvästi. Kaksi viikkoa sitten suojatakkien vähyydestä ilmoitti 21 % vastaajista, nyt peräti 72 %.
    Suojatakkien pula on näkynyt myös Tehyyn tulleissa yhteydenotoissa ja sitä on yritetty korjata mm. kertakäyttösadetakeilla
    – Suojatakkien tarpeeseen ei ilmeisesti ole varauduttu riittävästi, kun niistä on nyt yllättäen tullut näinkin suuri puute, kertoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.
    Uusintakyselyssä tiedusteltiin lisäksi, miten puutteita on korjattu. Vastaajista 28 % kertoo, että on käytetty muuta kuin sairaalakäyttöön tarkoitettuja tarvikkeita. Valtaosa (83 %) vastaa, että puutteisiin on reagoitu kohdentamalla suojainten käyttöä tiettyihin toimintoihin.
    Ojanperän mukaan kokonaistilanne ei näytä juuri parantuneen.
    – Terveydenhuollossa käytettävät suojaimet on luokiteltu lääkinnällisiksi laitteiksi, joille on asetettu terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset. Sadetakkien ja muiden korvaavien välineiden käyttö on hyvin huolestuttavaa. Suojainten käyttöä on kohdennettu, mutta kyselyssä ei tule esiin millä tavoin. On hyvä, jos se tarkoittaa esimerkiksi riskiryhmäläisten siirtoa muihin tehtäviin. 
    Ojanperä korostaa, että työturvallisuus ja suojautuminen on aivan yksiselitteisesti työantajan vastuulla.
    Kyselyn mukaan 78 % ilmoitti, että suojaimia on vastaajan tietojen mukaan tulossa lisää. Reilun kahden viikon takaisessa kyselyssä näin vastasi 95 %.
    – Tämä herättää kysymyksen joko saatavuuden heikentymisestä, tarpeen kasvusta tai siitä, että työantaja ei ole aktiivisesti tiedottanut suojaintilanteesta.
    Samassa kyselyssä tiedusteltiin myös, mitä valmiuslain mahdollistamia poikkeamia on käytetty. Vastaajista 60 % ilmoittaa, että vuosilomia on siirretty tai peruttu ja 56 % kertoo irtisanomisajan pidentämisestä. Erityisesti irtisanomisajan pidentäminen on käytössä nyt selvästi useamman vastaajan organisaatiossa kuin reilut kaksi viikkoa sitten, jolloin siitä ilmoitti 30 % vastaajista.
    Tehyn uusintakysely suojainten puutteesta 16. - 20.4.2020 - yhteenveto


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...