Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Ohiolaisen sairaalan sairaanhoitaja halusi jättää kunnon jäähyväiset potilaalleen, joka siirtyi saattohoitoon.
    Annamarie Berg oli työskennellyt Cleveland Clinic Medinan sairaalassa noin vuoden. Yhtä hänen potilaistaan, Irene Rosipajlaa hoidettiin sairaalassa ja hänen terveydentilansa heikkeni. Rosipajlan viimeisenä päivänä Medinan sairaalassa ennen siirtymistä kotiin saattohoitoon, Berg yllätti hänet sydäntä särkevällä lahjalla.
    Berg opiskeli musiikkia yliopistossa, missä hän oppi kappaleen ”Goodnight Irene”. Rosipajlan lähtöpäivänä Berg lauloi tuon kappaleen hänelle. Kun sairaanhoitaja lauloi huoneessa, joka oli täynnä sairaanhoitajia, lääkäreitä ja Rosipajlan perhettä – kaikki puhkesivat kyyneliin.
    – Talossa ei ollut yhtään kuivaa silmää, se oli vain niin kaunista, kuvaili Rosipajlan tytär Michelle Naypauer tilannetta.
    Irene kuoli muutamaa viikkoa myöhemmin kotona perheensä ympäröimänä. Sairaanhoitaja Annamarie oli paikalla myös hänen hautajaisissaan. Perhe kiittää sairaanhoitajaa kaikesta.
    – Maailmassa, jossa moni asia on niin huonosti, tämä oli niin ihanaa. Hän on suojelusenkelimme, potilaan tytär sanoi.

    Hoitajat.net
    Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) ilmoitettiin viime vuonna 9 556 uutta vahinkotapausta. Ratkaisun saaneista vajaa kolmannes sai myönteisen ratkaisun asiaansa vähintään yhden ilmoittamansa hoitopaikan tai -tapahtuman osalta.
    Viime vuonna potilasvahinkoilmoituksen teki 7 645 henkilöä. Ilmoitukset koskivat yhteensä 9 556 eri hoitopaikkaa tai -tapahtumaa. Potilasvahinkoilmoitusten määrä nousi päättyneen vuosikymmenen aikana yli 30 prosenttia.
    – On hyvä muistaa, että potilasvahinkoilmoitus on eri asia kuin korvattava potilasvahinko. Ilmoitusmäärän kasvu ei sellaisenaan tarkoita, että potilasvahinkoja sattuisi aiempaa enemmän, kertoo johtaja Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta.
    Korvattavien tapausten lukumäärä on ratkaistujen tapausten määrästä riippumatta pysynyt viime vuodet hyvin tasaisena, vaikka terveydenhuollon toimenpide- ja hoitokäyntimäärät ovat jatkuvasti lisääntyneet.
    – Mielestäni tämä voi olla merkki siitä, että potilasturvallisuus Suomen terveydenhuollossa on parantunut, Minna Plit-Turunen toteaa.
    Korvausratkaisun sai 7 601 henkilöä yhteensä 9 594 ilmoittamaansa tapaukseen. Heistä vajaa kolmannes (28,4 %) sai myönteisen ratkaisun asiaansa vähintään yhden ilmoittamansa hoitopaikan tai -tapahtuman osalta. Kaikista ilmoitetuista tapauksista korvattaviksi arvioitiin vajaa neljännes (24,6 %) eli yhteensä 2 331 tapausta. Korvattujen tapausten lukumäärä on likimain sama kuin edeltävinäkin vuosina.
    Tiedot käyvät ilmi Potilasvakuutuskeskuksen tänään julkaistusta vuosiraportista, joka sisältää tiedot ilmoitetuista, ratkaistuista ja korvattavista tapauksista vuosilta 2014–2019 sekä tarkemmat vuositilastot vuonna 2019 ratkaistuista korvattavista potilasvahingoista ja maksetuista korvauksista.
    Riski korvattavan vahingon sattumiseen on kohtuullisen pieni
    Korvattavat vahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin, joiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin 950. Niistä vajaa puolet (413) liittyi tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteisiin. Hammashoidon yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin 294. Niistä 109 oli sattunut juurihoidon yhteydessä ja 86 proteettisen hoidon yhteydessä.
    Leikkaustoimenpiteistä korvattava potilasvahinko sattuu useimmiten lonkan ja polven tekonivelleikkausten ja hermojuuren vapautusleikkausten yhteydessä. Näitä toimenpiteitä tehdään vuosittain paljon, joten korvattavia vahinkojakin sattuu lukumääräisesti enemmän kuin joidenkin harvinaisempien leikkaustoimenpiteiden yhteydessä.
    – Lukumääristä huolimatta riski korvattavan potilasvahingon sattumiseen näissä toimenpiteissä on kohtuullisen pieni. Korvattava potilasvahinko sattui vuosina 2014– 2016 lonkan tai polven tekonivelleikkauksessa kuudelle potilaalle tuhannesta, kun leikkauksia tehtiin yhteensä yli 70 000, Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen toteaa.
    – Toki on muistettava, että kaikista tapahtumista, jotka saattaisivat täyttää korvattavuuden edellytykset, ei todennäköisesti tehdä meille ilmoitusta.
    Erityyppisten kliinisten tutkimus- tai hoitotoimenpiteiden yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin viime vuonna yhteensä 863. Suurimman ja viime vuosina kasvaneen ryhmän tässä moninaisten vahinkojen luokassa muodostavat diagnoosin ja hoidon viiveet. Niissä potilasta ei ole tutkittu riittävästi tai lähetetty riittävän ajoissa tai riittävän kattaviin jatkotutkimuksiin, mistä on voinut seurata esimerkiksi sairauden vaikeutumista tai raskaampia hoitoja.

    Hoitajat.net
    Uudesta koronaviruksesta on avattu valtakunnallinen puhelinneuvonta, joka tarjoaa yleistä tietoa aiheesta.
    Neuvonnan numero on 0295 535 535.
    Puhelinneuvonnasta ei saa terveysneuvontaa eikä ohjausta päivystyksellisissä akuuteissa oireissa. Puhelinneuvonta on auki arkipäivisin klo 8-21 ja lauantaisin klo 9-15.
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta saa kattavasti tietoa koronaviruksesta. Myös neuvontapuhelimesta saatava yleisneuvonta perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivujen tietoihin.
    - On tärkeää, että kansalaisten saatavilla on oikeaa ja luotettavaa tietoa koronaviruksesta. Siihen vastaamme tällä puhelinpalvelulla, toteaa perus- ja perhepalveluministeri Krista Kiuru.

    Hoitajat.net
    Perjantaina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä varmistetun koronavirustartunnan (COVID-19) saaneen henkilön lähipiiriin kuuluvilla kahdella henkilöllä on todettu myös koronavirustartunta. 
    Kumpikin tartunnan saanut on palannut näytteenoton jälkeen kotiin ja he voivat hyvin. Heidät on ohjeistettu pysymään eristyksissä kotona. Henkilöiden tartuntoja osattiin odottaa.
    Perjantaina 28.2.2020 todetun tartunnan osalta altistusten selvitystyö on edennyt hyvin ja altistuneisiin on oltu yhteydessä. 
    HUSin infektiolääkärit yhdessä THL:n ja kuntien tartuntatautiyksiköiden kanssa selvittävät altistuneita myös näiden uusien tartunnan saaneiden osalta. 
    Tähän mennessä Suomessa on todettu yhteensä viisi koronavirustartuntaa.
    THL seuraa kansainvälistä tilannetta ja päivittää tietoja sivulle:
    Ajankohtaista koronaviruksesta COVID-19
    THL

    Hoitajat.net
    Tehy ja SuPer tavoittelevat kunta-alalle alakohtaista työehtosopimusta. Ns. sote-sopimuksen myötä alan työehtoja ja -oloja voitaisiin edistää nykyistä tehokkaammin. Muita järjestöjen keskeisiä tavoitteita neuvottelukierroksella ovat palkankorotukset, tasa-arvo-ohjelma ja kikytuntien poistaminen. Kunta-alan neuvottelut uudesta virka- ja työehtosopimuksesta jatkuivat 28. helmikuuta.
    Noin 170 000 sote-alan ammattilaista kuntasektorilla ansaitsee oman työehtosopimuksen, jossa alan epäkohtiin voidaan pureutua paremmin ja turvata sote-palvelujen saatavuus ja työvoiman saanti myös tulevaisuudessa. Varhaiskasvatuksen edunvalvontaa hoidetaan jatkossakin tehokkaimmin KVTES:ssa. Sote-sopimus liittyy kiinteästi koko sote-sektoria koskevaan uudistukseen ja on ratkaisu hoitoalan vakavaan kriisiin. Tehy ja SuPer toivovat, että työnantajapuoli ja muut palkansaajia edustavat pääsopijajärjestöt ymmärtäisivät sote-sopimuksen tärkeyden kriisin ratkaisemisessa. 
    Sote-alan tilanne on huonontunut vuosi vuodelta. Säästötoimet ovat heikentäneet alan vetovoimaa ja työntekijöiden kuormittuneisuus on kasvanut. Vaikka ala koetaan edelleen merkityksellisenä, pieni palkka ja jaksamisongelmat ovat pakottaneet työntekijät etsimään muita vaihtoehtoja. Myös alan koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt.
    – Yhteiset talkoot tarkoittavat nyt sitä, että säästötoimien sijaan parannetaan hoitoalan ammattilaisten toimeentuloa ja jaksamista. Samalla myös hoidon laatu paranee, kun hoitajat voivat hyvin. On erittäin huolestuttavaa, kun koulutetut hoitajat eivät saa aitoa mahdollisuutta käyttää osaamistaan kansalaisten hyväksi vaan heidän on etsittävä toimeentulonsa muualta, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo.
    – Liian moni hoitoalan ammattilainen joutuu tekemään useampaa työtä oman ja perheensä toimeentulon eteen. Näin asia ei saa olla. Palkalla on voitava tulla toimeen. Nyt ei ole kyse siitä, onko meillä varaa nostaa hoitohenkilöstön palkkoja. On kyse siitä, onko meillä varaa olla nostamatta, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo.
    Tehy ja SuPer käynnistävät tänään yhteisen kampanjan hoitoalan tilanteen pelastamiseksi ja korjaamiseksi. Kampanjan teemana on: Me emme ole ongelma, me olemme ratkaisu. Korjaamalla hoitoalan olosuhteita ja palkkoja voidaan turvata alan vetovoima ja kasvava palvelutarve.
    Molemmat liitot ovat avanneet liittokierroksen tavoitteista ja etenemisestä kertovat sivut verkossa. SuPerin sivut löytyvät osoitteesta superliitto.fi/neuvottelukierros2020 ja Tehyn sivut osoitteesta tehy.fi/liittokierros. Neuvottelijoita ja neuvotteluiden kulkua voi seurata Twitterissä aihetunnisteilla #sotesopimus, #meolemmeratkaisu, #kohtitasaarvoa ja #liittokierros.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...