Jump to content
MAINOS

Tutkimus: Korona-aika lisäsi sairaanhoitajien halua vaihtaa alaa


Vastaajista 72 prosenttia arvioi, että heidän työstä saamansa palkka ei vastannut työn vaatimuksia. Kuva: Envato

Koronapandemian aikana entistä useampi sairaanhoitaja harkitsi alanvaihtoa, osoittaa hiljattain julkaistu Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Hoitajat arvioivat kuitenkin resilienssinsä hyväksi.

COVID-19 pandemia oli stressaava tilanne maailmanlaajuisesti, erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille. Pandemia vaatii kykyä kohdata haastavia ja vaikeita tilanteita. Se edellyttää kriisinhallintaa, hyvää johtajuutta ja uskoa tulevaan, jotka kaikki ovat yhteydessä resilienssin kokemuksiin.

– Resilienssillä tarkoitetaan prosessia, jossa henkilö tunnistaa ja osaa hyödyntää henkilökohtaisia voimavarojansa ja tarvittaessa ympäristön, kuten läheisten, työkavereiden, johtajien ja ammattihenkilöiden tarjoamaa tukea tavalla, joka auttaa selviytymään haastavasta tilanteesta, toteaa väitöskirjatutkija Saija Sihvola tiedotteessa.

Sairaanhoitajien työn vaatimukset, kuten henkilöstöresurssit ja työn vaatimuksia vastaava palkkaus, ovat herättäneet keskustelua sekä valtakunnallisesti että maailmanlaajuisesti. Aiempien tutkimusten mukaan työn vaatimukset, kuten kohtuuttomaksi koettu työtaakka, ja heikompi resilienssi voivat vaikuttaa sairaanhoitajien alanvaihtoaikeisiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että resilienssi on yhteydessä työtyytyväisyyteen, työhön sitoutumiseen, elämänlaatuun ja suojelee ahdistukselta ja työuupumukselta.

Kyselytutkimus toteutettiin Suomessa keväällä 2021, COVID-19 pandemian kolmannen aallon aikana ja siinä tutkittiin sairaanhoitajien arviointeja heidän resilienssistään, työtyytyväisyydestä, hoidon laadusta ja alanvaihtoaikeista sekä rakenneyhtälömallin avulla näiden välisiä yhteyksiä. Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 437 sairaanhoitajaa. Iältään hoitajat olivat 21–69-vuotiaita ja heistä 87 prosenttia oli naisia.

Tulosten mukaan sairaanhoitajien resilienssi oli hyvällä tasolla, mutta merkittävä osa heistä arvioi työn vaatimukset suuriksi ja työtyytyväisyytensä välttäväksi. Hoidon laadun sairaanhoitajat arvioivat omassa työyksikössään melko hyväksi. 16 prosenttia sairaanhoitajista oli harkinnut alanvaihtoa pandemian aikana, kun taas heistä vain kaksi prosenttia ilmoitti harkinneensa sitä ennen pandemiaa.

Tulokset osoittivat, että avohoidossa ja poliklinikoilla työskentelevien sairaanhoitajien resilienssi oli korkeampi kuin akuuteilla vuodeosastoilla, anestesia- ja leikkausosastoilla, tai kiireellisen hoidon tai tehohoidon työyksiköissä työskentelevillä hoitajilla. Vanhemmat hoitajat arvioivat työtyytyväisyytensä paremmaksi ja heillä oli nuorempia hoitajia vähemmän alanvaihtoaikeita ennen pandemiaa ja sen aikana. Alanvaihtoaikeisiin vaikuttivat työtyytyväisyyden lisäksi työn vaatimukset. Vaatimusten ollessa vähäisemmät alanvaihtoa harkittiin harvemmin. Vastaajista esimerkiksi 72 prosenttia arvioi, että heidän työstä saamansa palkka ei vastannut työn vaatimuksia ja 28 prosenttia oli sitä mieltä, ettei heidän työyksikössään ollut yleensä tarpeeksi työntekijöitä.

Tutkimustulokset osoittavat, että sairaanhoitajien hyvä resilienssi oli yhteydessä parempaan hoidon laatuun ja edisti työtyytyväisyyttä. Parempi työtyytyväisyys puolestaan vähensi alanvaihtoaikeita. Resilienssin tasolla ei kuitenkaan voitu osoittaa suoraa yhteyttä alanvaihtoaikeisiin.

Tutkijoiden mukaan tuloksissa korostuu hoitajien resilienssin tärkeys pandemian aikana, jolloin työn vaatimukset voivat kasvaa ja työtyytyväisyys puolestaan saattaa laskea. – Useat tutkimukseen osallistuneet hoitajat olivat harkinneet alanvaihtoa, mikä osoittaa selvän tarpeen kehittää tehokkaita strategioita, joiden avulla taataan hoidon laatu ja tuetaan hoitajien resilienssiä ja työhön sitoutumista myös kriisitilanteissa.

Tutkimus julkaistiin hoitotieteen alan korkeatasoisessa BMC Health Services Research -lehdessä.

Tutkimusartikkeli:

Sihvola, S., Nurmeksela, A., Mikkonen, S., Peltokoski, J., Kvist, T. Resilience, job satisfaction, intentions to leave nursing and quality of care among nurses during the COVID-19 pandemic – a questionnaire study. BMC Health Serv Res 23, 632 (2023). https://doi.org/10.1186/s12913-023-09648-5

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

kukkis.

Posted

Niinpä niin! Olikohan tulos yllätys jollekin?

  • Tykkää 2
Ariscka

Posted

Orjatyötä, lomien ja vapaiden peruutuksia, hyvin huonoissa työolosuhteissa työskentelyä, suojavaatetus ja kokopäivä ff3-maski kasvoilla, altistaa itsensä koronalle 24/7, mitätön korvaus muuttuneesta ja raskaasta työstä kahden vuoden ajalta. 

kukkis.

Posted

15.8.2023 klo 09.54, Ariscka kirjoitti:

Orjatyötä, lomien ja vapaiden peruutuksia, hyvin huonoissa työolosuhteissa työskentelyä, suojavaatetus ja kokopäivä ff3-maski kasvoilla, altistaa itsensä koronalle 24/7, mitätön korvaus muuttuneesta ja raskaasta työstä kahden vuoden ajalta. 

Itse en ole saanut mitään korvausta, ellei koronatartuntaa lasketa.

Voinko poistaa tilini

Posted

Mitenkähän on taas kerran tehty tutkimus NAISHOITAJIEN jaksamisesta? Me miespuoliset heterot joudumme nykyisin pärjäämään kaikenlaisten ihmisten kanssa, mutta ehkä haluaisin hyvin äkkiä eläkkeelle nykytilanteessa/minut pitäisi eläköittää mielipiteideni vuoksi? TÄH?



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Kesä 2025 tuo jälleen lisäkuormaa sote-ammattilaisille. Hyvinvointialueiden käynnissä olevat yt-neuvottelut ja ankarat säästötoimet näkyvät käytännössä siinä, että sijaisia ei palkata entiseen malliin. Tämä lisää vakituisen henkilöstön työtaakkaa ja herättää huolta jaksamisesta.
      Tehyn selvityksen mukaan 53 prosenttia hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä arvioi, että toimintaa supistetaan tai suljetaan tänä kesänä yhtä paljon kuin viime vuonna. Useimmiten julkisen sektorin yksiköitä suljetaan 2–4 viikon ajaksi. Vaikka tilanne ei ole heikentynyt kesään 2024 verrattuna, sijaisten rekrytointia rajoitetaan nyt entistä tietoisemmin.
      – Yt-neuvotteluiden aiheuttama epävarmuus ja sijaisrekrytointien rajoittaminen lisäävät työn kuormittavuutta ja heikentävät potilasturvallisuutta. Olen todella huolissani hoitajien jaksamisesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Henkilöstöpula jatkuu – erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista
      Vaikka rekrytointien hidastuminen on hetkellisesti helpottanut pulaa koulutetusta henkilöstöstä, hoitajia ei ole riittävästi. Työntekijöitä kuormittavat toistuvat työvuoromuutokset, alimitoitus ja puutteellinen perehdytys. Halukkuus joustaa työvuoroissa on vähentynyt.
      Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Cederberg painottaa, että tilanne vaatii erityistä huomiota:
      – Palvelujen laadun, potilasturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää toimia.
      Varhaiskasvatus ja yksityinen sektori: kesä tuo lisähaasteita
      Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla kesän ennakoidaan sujuvan pitkälti kuten viime vuonna, vaikka sijaisten saatavuus on paikoin haastavaa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa keskitetään ja henkilöstöä siirretään yksiköiden välillä.
      – Varhaiskasvatuksessa on kiinnitettävä kesäkuukausina erityistä huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä kiertäminen ja uudet lapsiryhmät kuormittavat työntekijöitä, Rytkönen muistuttaa.
      Lomat pääosin turvattu
      Positiivista on, että suurin osa työntekijöistä pystyy pitämään kesälomansa tavanomaiseen tapaan, joillain aloilla jopa viime kesää enemmän.
      Kesäajan 2025 selvitykseen vastasi 140 tehyläistä luottamusedustajaa, joista 46 edusti hyvinvointialueita, 60 yksityistä sote-alaa ja 34 varhaiskasvatusta. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi voimakkaasti Helsingin poliisin päätöstä olla aloittamatta esitutkintaa virkamiesten toiminnasta suojelu- ja hätätyölain valmistelussa.
      Helsingin poliisi tiedotti torstaina 22. toukokuuta, ettei se aloita esitutkintaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä Tehyn tekemän tutkintapyynnön pohjalta. Poliisin mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkarikosta tai muuta rikosta.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa todella surullinen poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.
      – Jos asia olisi, kuten poliisi arvioi, olisin huolissani lainvalmistelua ohjaavasta sääntelystä Suomessa. Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Rytkönen kuvaa päätöstä suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Tehyn tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä.
      – Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen kysyy.
      Tällä päätöksellä suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan. Rytkönen sanoo olevansa todella pettynyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällaista.
      – Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo.
      Tehy katsoo, että lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua ja aikoo ryhtyä jatkotoimiin, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
      Lue lisää...
    • Tehy on täydentänyt rikosilmoitustaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten epäillyistä virkarikoksista liittyen suojelutyön lainvalmisteluun. Mukaan on liittynyt 10 564 tehyläistä, jotka vaativat tutkintaa ns. pakkotyölain valmistelun virheistä.
      – Tehyläiset ovat sankoin joukoin todenneet, että lainvalmistelu ei ole edennyt normaalisti ja sen virheistä vastuussa olevat on selvitettävä, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen liiton tiedotteessa.
      Tehyn mukaan TEMin lainvalmistelu on sisältänyt vakavia puutteita, kuten hätätyötä koskevien säännösehdotusten lisäämisen lausuntokierroksen jälkeen ilman asianmukaista kuulemista. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on nostanut esiin vastaavia ongelmia.
      TEM julkaisi 8. huhtikuuta tiedotteen, jossa se väitti lainvalmistelun edenneen normaalisti. Tehyn mukaan tiedote on täynnä asiavirheitä ja harhaanjohtavia väitteitä. Poliisi on ilmoittanut aloittaneensa asiassa esiselvityksen.
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksiin sisältyvän harjoittelun palkallisuutta ryhdytään selvittämään osana uuden työryhmän tehtävää. Asiasta kertoo Tehy verkkosivuillaan.
      Työryhmä tarkastelee harjoitteluun liittyviä nykyisiä korvauskäytäntöjä, erityisesti tilanteissa, joissa opiskelijat eivät ole työsuhteessa harjoittelunsa aikana.
      Selvityksessä pureudutaan myös pakollisten harjoittelujaksojen määrään ja sisältöön eri tutkintojen osalta. Tarkastelun kohteena ovat lisäksi mahdolliset meneillään olevat tutkinto- ja koulutusuudistukset, jotka voivat vaikuttaa harjoittelun rakenteeseen ja toteutukseen.
      Työryhmässä selvitetään myös, kuinka suuri osa harjoittelusta suoritetaan työsuhteisena eli opinnollistettuna työnä.
      Työn tuloksena syntyvä muistio valmistuu 31.5.2026 mennessä, ja se toimii taustamateriaalina sote-alan palkkaustyöryhmän työskentelylle.
      Lue lisää...
    • Oululainen Kaija Rahkola on saanut Vuoden Lastenhoitajan tunnustuspalkinnon 45 vuoden mittaisesta työstään lasten ja perheiden parissa. Rahkola on tehnyt uransa aikana vaikuttavaa työtä niin päiväkodeissa, sairaalassa kuin perhetyössä – aina suurella sydämellä ja lämmöllä.
      Erityisesti hänet tunnetaan tuestaan tukea tarvitseville perheille, joissa on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai puutteellisia tukiverkostoja. Rahkola on myös ohjannut vertaistuellisia ryhmiä ja toiminut aktiivisesti ammatillisten yhdistysten luottamustehtävissä.
      – Olen tehnyt työtä sydämellä ja lämmöllä 45 vuotta. Tämä tunnustus on suurin kiitos, jonka voin työstäni saada, Rahkola sanoo.
      Palkinnon myöntää Lastenhoitoalan Ammattilaiset ry. Lisätietoja.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...