Jump to content
MAINOS
  • Tutkimus: Korona-aika lisäsi sairaanhoitajien halua vaihtaa alaa


    Hoitajat.net
     Share

    Vastaajista 72 prosenttia arvioi, että heidän työstä saamansa palkka ei vastannut työn vaatimuksia. Kuva: Envato

    Koronapandemian aikana entistä useampi sairaanhoitaja harkitsi alanvaihtoa, osoittaa hiljattain julkaistu Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Hoitajat arvioivat kuitenkin resilienssinsä hyväksi.

    COVID-19 pandemia oli stressaava tilanne maailmanlaajuisesti, erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille. Pandemia vaatii kykyä kohdata haastavia ja vaikeita tilanteita. Se edellyttää kriisinhallintaa, hyvää johtajuutta ja uskoa tulevaan, jotka kaikki ovat yhteydessä resilienssin kokemuksiin.

    – Resilienssillä tarkoitetaan prosessia, jossa henkilö tunnistaa ja osaa hyödyntää henkilökohtaisia voimavarojansa ja tarvittaessa ympäristön, kuten läheisten, työkavereiden, johtajien ja ammattihenkilöiden tarjoamaa tukea tavalla, joka auttaa selviytymään haastavasta tilanteesta, toteaa väitöskirjatutkija Saija Sihvola tiedotteessa.

    Sairaanhoitajien työn vaatimukset, kuten henkilöstöresurssit ja työn vaatimuksia vastaava palkkaus, ovat herättäneet keskustelua sekä valtakunnallisesti että maailmanlaajuisesti. Aiempien tutkimusten mukaan työn vaatimukset, kuten kohtuuttomaksi koettu työtaakka, ja heikompi resilienssi voivat vaikuttaa sairaanhoitajien alanvaihtoaikeisiin. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että resilienssi on yhteydessä työtyytyväisyyteen, työhön sitoutumiseen, elämänlaatuun ja suojelee ahdistukselta ja työuupumukselta.

    Kyselytutkimus toteutettiin Suomessa keväällä 2021, COVID-19 pandemian kolmannen aallon aikana ja siinä tutkittiin sairaanhoitajien arviointeja heidän resilienssistään, työtyytyväisyydestä, hoidon laadusta ja alanvaihtoaikeista sekä rakenneyhtälömallin avulla näiden välisiä yhteyksiä. Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 437 sairaanhoitajaa. Iältään hoitajat olivat 21–69-vuotiaita ja heistä 87 prosenttia oli naisia.

    Tulosten mukaan sairaanhoitajien resilienssi oli hyvällä tasolla, mutta merkittävä osa heistä arvioi työn vaatimukset suuriksi ja työtyytyväisyytensä välttäväksi. Hoidon laadun sairaanhoitajat arvioivat omassa työyksikössään melko hyväksi. 16 prosenttia sairaanhoitajista oli harkinnut alanvaihtoa pandemian aikana, kun taas heistä vain kaksi prosenttia ilmoitti harkinneensa sitä ennen pandemiaa.

    Tulokset osoittivat, että avohoidossa ja poliklinikoilla työskentelevien sairaanhoitajien resilienssi oli korkeampi kuin akuuteilla vuodeosastoilla, anestesia- ja leikkausosastoilla, tai kiireellisen hoidon tai tehohoidon työyksiköissä työskentelevillä hoitajilla. Vanhemmat hoitajat arvioivat työtyytyväisyytensä paremmaksi ja heillä oli nuorempia hoitajia vähemmän alanvaihtoaikeita ennen pandemiaa ja sen aikana. Alanvaihtoaikeisiin vaikuttivat työtyytyväisyyden lisäksi työn vaatimukset. Vaatimusten ollessa vähäisemmät alanvaihtoa harkittiin harvemmin. Vastaajista esimerkiksi 72 prosenttia arvioi, että heidän työstä saamansa palkka ei vastannut työn vaatimuksia ja 28 prosenttia oli sitä mieltä, ettei heidän työyksikössään ollut yleensä tarpeeksi työntekijöitä.

    Tutkimustulokset osoittavat, että sairaanhoitajien hyvä resilienssi oli yhteydessä parempaan hoidon laatuun ja edisti työtyytyväisyyttä. Parempi työtyytyväisyys puolestaan vähensi alanvaihtoaikeita. Resilienssin tasolla ei kuitenkaan voitu osoittaa suoraa yhteyttä alanvaihtoaikeisiin.

    Tutkijoiden mukaan tuloksissa korostuu hoitajien resilienssin tärkeys pandemian aikana, jolloin työn vaatimukset voivat kasvaa ja työtyytyväisyys puolestaan saattaa laskea. – Useat tutkimukseen osallistuneet hoitajat olivat harkinneet alanvaihtoa, mikä osoittaa selvän tarpeen kehittää tehokkaita strategioita, joiden avulla taataan hoidon laatu ja tuetaan hoitajien resilienssiä ja työhön sitoutumista myös kriisitilanteissa.

    Tutkimus julkaistiin hoitotieteen alan korkeatasoisessa BMC Health Services Research -lehdessä.

    Tutkimusartikkeli:

    Sihvola, S., Nurmeksela, A., Mikkonen, S., Peltokoski, J., Kvist, T. Resilience, job satisfaction, intentions to leave nursing and quality of care among nurses during the COVID-19 pandemic – a questionnaire study. BMC Health Serv Res 23, 632 (2023). https://doi.org/10.1186/s12913-023-09648-5

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Orjatyötä, lomien ja vapaiden peruutuksia, hyvin huonoissa työolosuhteissa työskentelyä, suojavaatetus ja kokopäivä ff3-maski kasvoilla, altistaa itsensä koronalle 24/7, mitätön korvaus muuttuneesta ja raskaasta työstä kahden vuoden ajalta. 

    Link to comment
    Share on other sites

    15.8.2023 klo 09.54, Ariscka kirjoitti:

    Orjatyötä, lomien ja vapaiden peruutuksia, hyvin huonoissa työolosuhteissa työskentelyä, suojavaatetus ja kokopäivä ff3-maski kasvoilla, altistaa itsensä koronalle 24/7, mitätön korvaus muuttuneesta ja raskaasta työstä kahden vuoden ajalta. 

    Itse en ole saanut mitään korvausta, ellei koronatartuntaa lasketa.

    Link to comment
    Share on other sites

    Mitenkähän on taas kerran tehty tutkimus NAISHOITAJIEN jaksamisesta? Me miespuoliset heterot joudumme nykyisin pärjäämään kaikenlaisten ihmisten kanssa, mutta ehkä haluaisin hyvin äkkiä eläkkeelle nykytilanteessa/minut pitäisi eläköittää mielipiteideni vuoksi? TÄH?

    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • SuPer nostaa järjestöllistä valmiuttaan ja valmistautuu toteuttamaan tukitoimia hallitusohjelman heikennysten vuoksi.
      – Toimien kohteena on maan hallitus, eivät työnantajat, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo.
      SuPer vastustaa hallitusohjelman tavoitteita, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa ja toimeentuloa sekä kansalaisten sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa. Heikennykset kohdistuvat voimakkaimmin naisvaltaisille aloille. Toteutuessaan toimet jopa lyhentävät työuria ja niiden vaikutuksista kärsivät pitkällä tähtäimellä myös työnantajat.
      – Työelämän kehittäminen vaatii yhteistyötä ja toimia, joilla työhyvinvointia parannetaan. Se on iso haaste. Hallituksen toimet eivät ole tätä päivää eivätkä osoita modernia johtamista, Paavola moittii.
      Lue lisää...
    • Millariikka Rytkösen mukaan hallituksen pitää arvioida työntekijöitä ja sote-alaa koskevien heikennysten vaikutukset budjettiriihessä. Hänen mukaansa hoitajien on jälleen taisteltava, koska hallituksen suunnitelmat vaarantavat kansalaisten hoidon ja ovat viemässä naisvaltaisia aloja pysyvästi palkkakuoppaan.
      Petteri Orpon hallitus on luomassa lainsäädäntöä, jossa vientialat määrittelisivät muiden alojen palkankorotukset. Tämä merkitsee Tehyn mukaan rakenteellisesti syrjivää lainsäädäntöä, joka veisi jatkossa mahdollisuuden palkkatasa-arvoon.
      – Meidän on jälleen taisteltava, jotta naisvaltaisia aloja ei tuomita pysyvästi palkkakuoppaan, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, järjestön tiedotteessa.
      Hallitusohjelmassa on Tehyn mielestä monia muitakin heikennyksiä, jotka vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan työntekijöihin.
      Lisäksi sote-rahoitusta ollaan kiristämässä merkittävästi, mikä heikentää kaikkien kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita ja hoitoon pääsyä hyvinvointialueilla.
      Rytkönen edellyttää, että hallitus miettii vakavasti ensi viikon budjettiriihessä kaikkien heikennysesitystensä vaikutuksia sote-alaan. Jos rahoitus kiristyy suunnitellusti, kansalaisten perusoikeuksia jää toteutumatta, kun kansalaiset eivät pääse hoitoon.
      Hyvinvointialueet ovat jo nyt ilmoittaneet merkittävistä rahoitusvajeista ja henkilöstöä koskevista säästötarpeista samaan aikaan, kun hoitovelka ja jonot ovat yhä valtavat. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue käynnistää koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joiden tarkoitus on vähentää 500 henkilötyövuotta.
      – Kaikkiaan heikennysten lista on mykistävä. Vientialat määräävät muiden palkat, määräaikaiset työsopimukset vuodeksi ilman perusteita, suojelutyötä koskevan lainsäädännön kiristäminen, irtisanomissuojan heikentäminen, ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus, ympärivuorokautisen hoidon 0,7 mitoituksen lykkääminen ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Ja samassa hallitusohjelmassa kuitenkin kannetaan huolta sote-henkilöstön riittävyydestä. Hyvin ristiriitaista, Rytkönen toteaa.
       
      Lue lisää...
    • Vahinkoilmoitusten määrä on koronapandemian jälkeen vakiintunut 9 200–9 400 tapauksen vuositasolle, tiedottaa Potilasvakuutuskeskus.
      Tammi–kesäkuussa 2023 uusia vahinkoilmoituksia tehtiin 4 618, mikä on suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2022 vastaavana ajanjaksona (4 594). Tuoreimmat vahinkoilmoitusluvut eivät kerro tuoreinta tietoa tapahtuneista potilasvahingoista, sillä potilaalla on kolme vuotta aikaa tehdä vahinkoilmoitus. Vuonna 2023 ratkaistu vahinko voi siis olla sattunut jo useita vuosia aiemmin.  
      Yhden vahingon käsittelyaika on useita kuukausia. Kun potilas on tehnyt vahinkoilmoituksen, hankkii Potilasvakuutuskeskus tapaukseen liittyvät asiakirjat ja asiantuntijalääkärin lausunnon. Alkuvuonna 2023 ratkaistuista tapauksista vain reilut 7 % oli ilmoitettu vuonna 2023. 
      - Vahinkoasioiden ratkaisemiseen kuluvaa aikaa on aktiivisesti pyritty lyhentämään, ja tämä näkyy alkuvuonna annettujen ratkaisujen määrässä. Vahingon korvattavuudesta annettiin 5 380 ratkaisua, eli yli tuhat ratkaisua enemmän kuin vuotta aiemmin (4 191), kertoo Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen.   
      Neljännes vahinkoilmoituksista johtaa korvauksiin 
      Potilasvahinkoja korvataan lainsäädännön antamissa raameissa. Potilasvahinkoja korvattiin alkuvuoden aikana yhteensä 1 251. Jonkin laissa säädetyistä korvausperusteista arvioitiin täyttyvän noin joka neljännessä (24,3 %) ratkaistuista tapauksista. Korvauksenhakijoista 28 % sai myönteisen ratkaisun vähintään yhden ilmoittamansa tapauksen osalta.   
      Hylkäävissä ratkaisuissa perusteluna oli useimmin se, ettei ilmoitetun haitallisen seurauksen katsottu johtuneen annetusta hoidosta, tai että hoidon katsottiin olleen asianmukaista, mutta seuraus ei siitä huolimatta ollut vältettävissä.  
      - Potilaan tai terveydenhuollon ammattilaisen ei tarvitse tietää, milloin kyse on korvattavasta potilasvahingosta, vaan Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijat ratkaisevat lainsäädännön perusteella, onko kyse korvattavasta vahingosta. Potilasvahinkoina ei korvata pahaa mieltä, potilaan kokemaa huonoa kohtelua tai sitä, että potilas ei asianmukaisesta hoidosta huolimatta parane, Plit-Turunen selittää. 
      Yli yhdeksän kymmenestä (94 %) korvatuista vahingoista oli ns. hoitovahinkoja. Niissä korvausperusteena on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin, ja siten välttänyt vahingon. 
      - Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy aina riskejä. On selvää, että myös virheitä ja vahinkoja sattuu kaikille, eikä ammattitaitoisin ja kokeneinkaan ammattilainen voi niitä täysin välttää. Vahingoista kuitenkin voi ja pitää ottaa opiksi. Potilasvahinkojen avoin, syyllistämätön ja systemaattinen käsittely terveydenhuollon toimintayksikössä on syytä ottaa osaksi jokaisen toimintayksikön laatu- ja potilasturvallisuustyötä, jotta vältettävissä olevat virheet voidaan jatkossa välttää, Plit-Turunen muistuttaa. 
      Korvausten yhteisvaikutus yhteiskunnalle mittava 
      Vahingonkorvauksia maksettiin alkuvuonna yhteensä 13,7 miljoonaa euroa, ja koko potilasvakuutusjärjestelmästä aiheutuneet kustannukset olivat yhteensä 21,2 miljoonaa euroa. Kustannukset yhteiskunnalle ja vaikutukset vahinkoa kärsineille ovat luonnollisestikin olleet vielä paljon tätä suuremmat. Suurin yksittäinen korvauslaji tammi–kesäkuussa 2023 oli ansionmenetyskorvaus 45 %:n osuudella. 
      Lue lisää...
    • Tehy kysyi sote-alan ammattilaisilta näkemyksiä kansainvälisestä rekrytoinnista ja työperäisestä maahanmuutosta. Selvityksestä käy ilmi, että työyhteisöissä ei ole tarpeeksi valmiuksia ottaa vastaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Ulkomaalaistaustaiset hoitajat kertovat kokeneensa rasismia ja syrjintää.
      Selvitykseen vastasi 18 618 Tehyn jäsentä, joista 17 679 oli hoitajia ja 939 hoitotyön johtajia. Vastaajista 4 % kertoi syntyneensä muualla kuin Suomessa ja 3 % joko toisen vanhempansa tai molempien vanhempiensa syntyneen muualla kuin Suomessa.
      Selvityksessä kysyttiin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrästä sote-alalla, työvoiman riittävyydestä ja hoitajapulan ratkaisuista, työpaikkojen valmiudesta vastaanottaa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta ja monikulttuurisuudesta työpaikoilla.
      Vastauksista käy ilmi, että työyhteisöt eivät ole valmistautuneet riittävän hyvin vastaanottamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Vain 16 % kaikista vastanneista kertoo, että valmistautumista on toteutettu työpaikalla. Suurin osa vastaajista (60 %) ei tiedä onko valmistautumista tehty ja 23 % vastaa, että sitä ei ole tehty.
      Hoitotyön johtajien ja työntekijöiden vastauksissa on merkittävä ero. Hoitotyön johtajista 46 % sanoo, että työpaikalla on valmistauduttu vastaanottamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, mutta työntekijöistä vain 15 % oli samaa mieltä.
      – Ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön vastaanottamiseen ei ole panostettu tarpeeksi työyhteisöissä. Työntekijät eivät tunne työpaikkansa toimenpiteitä liittyen monikulttuurisuuteen ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointiin. Tässä on iso työsarka työnantajille, toteaa Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Vastaajat ehdottivat, että varautumista voidaan toteuttaa mm. ulkomaalaistaustaisten hoitajien kielitaidon varmistamisena, antamalla enemmän aikaa perehdytyksiin ja järjestämällä työyhteisössä monikulttuurisuuskoulutusta.
      Monikulttuurisuus ja työvoiman rekrytointi osana työyhteisöjen arkea on siksikin tärkeää, että kyselyyn vastanneista yli puolet (51 %) vastasi, että työpaikalla on tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia hoitajia.
      Uudenmaan alueella ulkomaalaistaustaisia hoitajia on selvästi muuta maata enemmän. Esimerkiksi HUS-yhtymässä (Helsingin kaupungin ja muun Uudenmaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymä) 73 % vastanneista, Helsingin kaupungilla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 72 % ilmoitti, että työpaikalla on ulkomaalaistaustaisia hoitajia. Muualla Suomessa heitä (46 %) on selkeästi vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla.
      Ulkomaalaistaustaiset hoitajat kokevat rasismia ja syrjintää
      Kyselyyn vastanneista valtaosa (64 %) kertoi, että työntekijöiden kohtelu on tasa-arvoista, mutta 24 % vastasi tähän kieltävästi.
      Vastauksissa on selvä ero sen suhteen, onko vastaaja itse ulkomaalaistaustainen vai ei. Ulkomaalaistaustaisista vastaajista 38 % oli sitä mieltä, että kohtelu työpaikolla ei ole tasa-arvoista. Heidän kokemuksensa tasa-arvoisesta kohtelusta oli selvästi heikompi kuin muilla vastaajilla.
      Epätasa-arvoinen kohtelu oli ulkomaalaistaustaisten hoitajien mukaan esimerkiksi osaamisen vähättelyä (24 %), lomien ja työvuorojen epätasaista jakautumista (21 %), rasistisuutta ja ennakkoluuloisuutta (20 %), työtehtävien ja vastuualueiden epäreilua jakautumista (14 %), kielitaitoon perustuvaa syrjintää (11 %), sosiaalisiin suhteisiin (11 %) tai asemaan perustuvaa syrjintää (8 %).
      Rytkösen mukaan kyse on rasismista ja vastaajien kuvaamasta alentavasta, nöyryyttävästä kohtelusta, joka pitää ehdottomasti saada loppumaan.
      – Osasyynä rasismiin saattaa olla se, että työnantajat eivät ole riittävästi valmistautuneet ulkomaalaistaustaisten hoitajien vastaanottamiseen eikä työyhteisöjä kouluteta monikulttuurisuuteen. On katsottava peiliin niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin ammattijärjestöissäkin, jotta ulkomaalaistaustaiset hoitajat kokevat itsensä tervetulleiksi ja jäävät Suomeen.
      Ongelmaan on puututtava siksikin ripeästi, että Suomi kilpailee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, joista on huutava pula koko maailmassa. On arvioitu, että maailmassa puuttuu yli 10 miljoonaa sairaanhoitajaa ja kätilöä. Tämän lisäksi on pulaa muista sote-alan työntekijöistä.
      – Me Tehyssä toivotamme tervetulleiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset muista maista. Työnantajien on lisättävä veto- ja pitovoimaa eli yksinkertaisesti parannettava työoloja ja palkkausta, jotta alalle saadaan lisää hoitajia alalle niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
      Kyselyn toteutti Tehyn toimeksiannosta Aula Research. Kyselyn vastausprosentti oli 18 ja se toteutettiin maaliskuussa 2023 sähköisenä kyselynä.
      Lue lisää...
    • Uudessa lastensairaalassa työskennelleen sairaanhoitajan työsuhde on purettu lääkevarkausepäilyn vuoksi, HUS kertoo tiedotteessaan. Varkaudesta on tehty rikosilmoitus poliisille.
      Lääkevarkausepäily tuli ilmi HUSin oman valvontatoiminnan avulla. Epäily heräsi keväällä ja tehostetun seurannan perusteella epäilykset varmistuivat nyt elokuun lopussa. Lääkkeet oli tarkoitettu potilaiden kivunlievitykseen.
      Työntekijän työsuhde purettiin välittömästi. HUS pitää tapausta erittäin valitettavana. Se on tehnyt asiasta ilmoitukset poliisille ja Valviraan. HUS ei voi kommentoida tapausta enempää poliisitutkinnan ollessa kesken.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...