Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan joka neljäs sairaala- ja sote-alan työntekijä raportoi olleensa asiakkaan aiheuttamassa fyysisessä väkivalta- tai uhkatilanteessa viimeisen vuoden aikana. Esimerkiksi lyömisestä tai potkimisesta raportoi useampi kuin joka neljäs työntekijöistä. Kasvava ilmiö näkyy myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Taysin sairaaloissa, kertoo sairaanhoitopiiri tiedotteessaan.
    Sairaaloiden ja sote-alan henkilöstö kokee myös asiakkaiden suunnasta tulevaa henkistä väkivaltaa aiempaa enemmän. Siitä raportoi 41 prosenttia vastaajista Työterveyslaitoksen kyselyssä, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 26 prosenttia.
    Tutkimukseen osallistuneen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin HR-johtaja Raija Ruoranen myöntää, että tutkimuksen tulokset vastaavat sairaanhoitopiirin käsitystä siitä, missä yksiköissä väkivaltaa sairaalassa eniten esiintyy.
    - Sairaaloissamme eniten väkivaltaa on päivystyksessä sekä psykiatrian ja kehitysvammahuollon palveluissa. Ilmiö näkyy myös esimerkiksi monissa vanhuspotilaiden hoitotilanteissa, kun hoidetaan muistisairaita tai neurologisia potilaita.
    Taysin toimipisteissä asiakasväkivallan kasvu on ollut viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana poikkeuksellisen suurta.
    - Asiakkaiden ja läheisten päihteiden käyttö näyttelee ilmiössä merkittävää roolia, Ruoranen toteaa.
    Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja yliopistollisen sairaalan tuoreissa tuloksissa heijastuvat myös erilaiset työelämän epävarmuustekijät ja työn kuormittavuus, jotka ovat kasvaneet aiemmasta mittausajankohdasta. Työssä jaksamisen kanssa on edelleen paljon haasteita.
    Sen sijaan työ Taysissa koetaan aiempaa mielekkäämmäksi ja muutokset entistä myönteisemmiksi.
    -  Meillä myös lähiesimiestyö ja oikeudenmukaisuus ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Työyhteisöjen innovatiivisuus ja sosiaalinen pääoma ovat niin ikään vahvuuksiamme.
    Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksesta, johon osallistui 8300 työntekijää vuonna 2015 ja yli 9000 työntekijää vuonna 2019.

    Hoitajat.net
    Yliopiston Apteekin vuosittainen 20 000 euron tutkimusapuraha on myönnetty terveystieteiden maisteri, tutkija Mervi Rantsille Itä-Suomen yliopistosta. Hän arvioi iäkkäiden potilaiden rationaalista lääkehoitoa tukevan koulutusintervention kustannusvaikuttavuutta väitöskirjatutkimuksessa, joka tuottaa uutta tietoa kansallisten hoitosuositusten käyttöönotosta. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Fimean ja Helsingin yliopiston kanssa.
    Väestön ikääntyessä Suomessa lääkkeiden käyttö lisääntyy ja painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Rationaalisen eli järkevän lääkehoidon toteutumiseen on viime aikoina kiinnitetty enemmän huomiota ja iäkkäillä vältettävistä lääkkeistä on tehty suosituksia eri maissa.
    Suomessa on käytössä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylläpitämä Lääke75+ -tietokanta, joka sisältää listan iäkkäillä vältettävistä lääkkeistä. Lisäksi Muistisairauksien Käypä hoito –suosituksessa suositellaan lääkkeettömiä vaihtoehtoja käytösoireiden hoitoon. Näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen käytännössä on tärkeää ja tutkimusta tarvitaan hoitosuositusten vaikuttavuudesta etenkin pitkällä aikavälillä.
    - Eri toimenpiteiden kustannusvaikuttavuuden selvittäminen tuo tietoa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Lisäksi väitöskirjassani haluan selvittää kansallisten hoitosuositusten vaikutusta lääkkeiden käyttöön hyödyntämällä Kelan rekisteriaineistoa, tutkija Mervi Rantsi kertoo.
    - Apuraha haluttiin myöntää tänä vuonna tutkija Mervi Rantsille, koska hänen väitöskirjansa aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Lääkehoitoja koskevien hoitosuositusten vaikuttavuudesta tarvitaan myös taloudellista näyttöä, Yliopiston Apteekin tutkimuspäällikkö, dosentti Kari Linden sanoo.
    Lääkehuollon tutkimus on yksi Yliopiston Apteekin yhteiskunnallisista erityistehtävistä, joihin kuuluvat myös harvinaisten lääkkeiden valmistus ja farmasian opiskelijoiden apteekkiharjoittelut.

    Hoitajat.net
    Marttojen ja kätilöiden tekemät 22 000 villasukkaparia on jaettu uusille äideille synnytyssaleissa, heräämöissä ja adoptiojärjestöjen kautta. Marttaliitto ja Marthaförbund ovat tänä vuonna viettäneet 120-vuotisjuhliaan ja Suomen Kätilöliitto - Finlands Barnmorskeförbund satavuotisjuhlaansa.
    Järjestöt halusivat tehdä Sukat äidille -tempauksella näkyväksi naisten välisen solidaarisuuden ja järjestöjen tarjoaman tuen äideille ja perheille. Kampanja on ollut sekä martoille että kätilöille iso yhteinen ponnistus.
    Suomessa syntyneiden vauvojen määrä jatkaa laskuaan ennustettuakin nopeammin. Syntyvyyden laskun syistä keskustellaan välillä kiihkeäänkin sävyyn.
    – Marttojen toiminnassa naiset ovat aina olleet toistensa tukena. Tämä kampanja onkin ennen kaikkea naisten lahja naisille. Haluamme auttaa äidiksi tulleita siinä isossa tehtävässä, jonka he lapsen syntyessä saavat. Marttajärjestöllä on paljon tietoa ja se tarjoaa tukea äideille ja lapsiperheiden arkeen, toteaa Marttaliiton kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara.
    Marttaliitto on laskenut, että vuoden aikana tehtyjen 22 000 villasukan tekemiseen on käytetty yli 176 000 vapaaehtoistuntia. Lähes kaikki sukat on tehty marttojen ostamista langoista, joten lahjalla on myös merkittävä taloudellinen arvo. Enimmillään yksittäiset martat ovat tehneet vuoden aikana yli 100 ja jopa 150 paria villasukkia.
    – Kaikkiin jaettuihin villasukkiin on liitetty mukaan viesti martalta. Siinä kerrotaan marttailu -harrastuksen lapsiystävällisyydestä – Marttojen toiminnassa äiti voi tehdä asioita ja toimia yhdessä muiden aikuisten sekä omien lastensa kanssa, Salovaara jatkaa.
    – Tämä vuosi on ollut monella tavalla naisten merkkivuosi, jonka kuluessa naisten välinen yhteistyö ja välittäminen ovat saaneet uusia merkityksiä. Tässä kampanjassa naisten ja usein vielä vanhempien ja nuorempien naisten välinen tsemppihenki ovat välittyneet kaikille osapuolille, toteaa Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Katriina Bildjuschkin.
    Villasukkia jaetaan kaikissa synnytyssairaaloissa vuoden loppuun saakka. Sukkia tehtiin niin paljon, että niitä saattaa riittää vielä muutamille tammikuunkin uusille äideille.

    Hoitajat.net
    Mikkeliläisen palvelutalo Pietarinpirtin entinen johtaja tuomittiin käräjäoikeudessa yli 5 000 euron korvauksiin. Johtaja uhkaili kahta sairaanhoitajaa väkivallalla, jos nämä kertovat talon oloista viranomaisille. Asiasta kertoo Tehy-lehti.
    Toisen sairaanhoitajan johtaja oli uhannut nylkeä elävältä, jos tämä puhuu jotakin aluehallintovirastolle (AVI). Johtaja oli vienyt sairaanhoitajan saunan pimeään pukuhuoneeseen ja yrittänyt painostaa häntä kertomaan AVI:n tarkastajille asiat johtajan haluamalla tavalla.
    Toista sairaanhoitajaa johtaja uhkasi kuristamisella, jos tämä on puhunut AVIlle palvelutalon oloista.
    Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi johtajan kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja kahdesta työsyrjinnästä. Johtaja on jäänyt jo eläkkeelle. Hän ehti olla talon johtajana vuosikymmeniä.
    Lue koko juttu Tehy-lehdestä

    Hoitajat.net
    Asiantuntijaryhmä on saanut valmiiksi suositukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palvelujen tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomesta. Suositusten lähtökohtana on, että palliatiivinen hoito turvataan jokaiselle sitä tarvitsevalle.
    Joka vuosi Suomessa noin 30 000 eri ikäistä ihmistä tarvitsee palliatiivista hoitoa. Potilaiden ja heidän läheistensä tarvitsemien palvelujen parantamiseksi asiantuntijaryhmä on luonut palliatiivisen hoidon laatukriteerit niin terveydenhuoltoon, iäkkäiden ihmisten sosiaalipalveluihin kuin lasten ja nuorten hoitoon.
    Lisäksi ryhmä on selvittänyt sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tarjoaman palliatiivisen hoidon nykytilaa ja kehittämistarpeita.
    Jokaiseen sairaanhoitopiiriin palliatiivisen hoidon keskus
    Työryhmän keskeinen suositus on, että jokaiseen sairaanhoitopiiriin perustetaan palliatiivinen keskus. Keskukset ovat avainasemassa palliatiivisessa hoitoketjussa. Ne koordinoivat toimintaa ja huolehtivat siitä, että jokaisella sairaanhoitopiirillä on palliatiivisen hoidon suunnitelma ja palveluketju.
    Palliatiivinen hoito ja saattohoito integroidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään siten, että palveluketju kattaa kaikki elämän loppuvaiheen hoitoa tarjoavat terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt. 
    Erityistason palliatiivisen hoidon saatavuutta parannetaan tuomalla palliatiivisen kotisairaalan palvelut kotiin ja asumispalveluyksiköihin kaikkien ulottuville sekä vahvistamalla yhteistyötä eri palveluntuottajien välillä.
    Lasten palliatiivinen hoito on aina erityistason hoitoa, josta yliopistosairaaloiden lastenklinikoilla on vastuu. Myös siellä tulee tarjota kotisairaalapalvelut yhdessä aikuispuolen toimijoiden kanssa ja ottaa huomioon koko perhe vielä lapsen kuolemankin jälkeen.
    Palliatiivista hoitoa kotiin ja asumisyksiköihin
    Suomalaiset kuolevat yhä vanhempina. Kansallinen tavoite on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada tarvitsemansa palvelut ja hoidon elämänsä loppuun asti sinne missä asuvat.
    Asiantuntijaryhmän selvityksen mukaan iäkkäät ihmiset käyttävät runsaasti akuuttipalveluja ennen kuolemaa. Lähestyvää kuolemaa ei tunnisteta ajoissa ja kotihoitoa tai ympärivuorokautista hoitoa saavaa iäkästä henkilöä yritetään hoitaa parantavasti silloinkin, kun olisi pitänyt jo siirtyä oireenmukaiseen hoitoon. Saattohoidon osaamisvaje vaihtelee alueittain iäkkäiden henkilöiden palveluissa ja sitä on eniten kotihoidossa. Asumispalveluiden kehittämistarpeet kohdentuvat oirehoidon osaamiseen ja vuorovaikutustaitojen kohentamiseen.
    Suosituksissa annetaan iäkkäiden ihmisten palveluihin 21 elämän loppuvaiheen laatukriteeriä perusteineen. Suositukset koskevat myös kilpailutusta ja ulkoistettuja palveluita.
    Palliatiivisen hoidon osaaminen on varmistettava - lisää koulutusta tarvitaan
    Palliatiivisen hoidon osaamisvajeen korjaamiseksi suositellaan ammattilaisten systemaattisen perusopetuksen sekä täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen järjestämistä. Henkilöstön osaamista vahvistetaan muun muassa kehittämällä perus- ja erikoistumiskoulutusta sekä ottamalla käyttöön saattohoitopassi tai vastaava täydennyskoulutus perustason yksiköissä.
    Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa : Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...