Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Syöpäsäätiö on valinnut vuoden syöpähoitajaksi filosofian tohtori, psykoterapeutti Florence Schmittin Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian klinikalta. Schmitt hoitaa myös onkologian klinikalla syöpään sairastuneita aikuisia ja heidän alaikäisiä lapsiaan.
    Alunperin psykiatriseksi sairaanhoitajaksi kouluttautunut Schmitt on lähes 20 vuoden ajan uudistanut ennakkoluulottomasti ja rohkeasti syöpää sairastavien lapsiperheiden tukemista yliopistosairaalassa. Hän on kehittänyt uusia toimintamenetelmiä perheiden auttamiseksi. Schmittin monimuotoisen perheterapeuttisen työn tavoitteena on, että sairauden kohdatessa jokainen perheenjäsen tulee huomioiduksi ja tuetuksi.
    Väitöskirjassaan Schmitt osoitti, että pahin uhka syöpään sairastuneen lapsiperheen hyvinvoinnille on syöpään sairastuneen tai hänen puolisonsa masentuminen. Masennuksen hoitaminen ja perheen lapsille samanaikaisesti tarjottava psykososiaalinen tuki auttaa perhettä selviytymään. 
    Syöpäsäätiön palkintoperusteissa todetaan Schmittin työn olevan laajasti ja syvästi arvostettua ja osoittavan edelläkävijyyttä. Hän on myös ohjannut ja kouluttanut syöpäklinikan lääkäreitä ja hoitajia.
    Roosa nauha -päivää vietetään 11. lokakuuta
    Vuoden 2019 syöpälääkäriksi valittiin ylilääkäri Ulla Puistolan Oulusta.  Syöpäsäätiön 5000 euron tunnustuspalkinnot myönnetään Roosa nauha -päivänä 11. lokakuuta. Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys kerää lokakuun ajan varoja syöpätutkimuksen hyväksi. Keräysvaroilla tuetaan myös syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarjottavia neuvontapalveluita.

    Hoitajat.net
    Kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat käynnistäneet vuoden sisään noin 30 yhteistoimintaneuvottelua, jotka ovat tähdänneet ja tähtäävät säästöihin, lomautuksiin ja jopa irtisanomisiin.
    Työnantajien tavoitteena on säästää yhteensä noin 112 miljoonaa euroa.
    Neuvottelut koskevat tuhansia tehyläisiä. Tehyläiset ovat joillain paikkakunnilla reagoineet ulosmarsseilla, ja ammattiosastot ovat julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja.
    Tehyn mielestä hoitohenkilöstön lomautukset ja erityisesti irtisanomiset ovat kyseenalaisia tilanteessa, jossa yhteiskunnan pitäisi panostaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä varhaiskasvatukseen ja kehittää niitä.
    Yt-neuvottelujen lisääntyminen voi karkottaa hoitajia alalta.
    – Epävarmuuden lietsonta on omiaan heikentämään sekä kansalaisten että työntekijöiden luottamusta palveluihin, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
    Hoitajien tarvetta lisää käynnissä oleva väestörakenteen muutos, jossa vanhusten määrä lisääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Samaan aikaan kokeneita hoitajia jää eläkkeelle. Esimerkiksi lähes puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä.
    – Ovatko lomautukset ja irtisanomiset tapa, jolla suomalainen yhteiskunta varautuu kansainväliseen kilpailuun koulutetuista hoitajista?
    Tekeillä olevaan vanhuspalvelulain uudistukseen liittyvä henkilöstömitoituksen sitova nosto 0,7:ään edellyttää noin 4 500 hoitajaa tehostettuun palveluasumiseen. Vanhusten kotihoito kärsii vakavasta hoitajapulasta jo nyt.
    Hoitajia tarvitaan lisää myös varhaiskasvatuksessa, kun hallitus poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitukset.
    Yt-aallon taustalla ovat kuntien valtionosuuksien leikkaukset, sote-menojen kasvu ja sote-uudistuksen peruuntuminen.

    Hoitajat.net
    Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea käynnistää Turvallinen lääkehoito -oppaan päivittämisen. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä Valviran, aluehallintovirastojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on laatia mahdollisimman konkreettiset ja ajantasaiset suositukset siitä, kuinka lääkehoitoa tulisi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä toteuttaa turvallisesti.
    Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tarpeet ja niihin vastaaminen muodostavat päivitystyön perustan. Fimea pyytää opasta työssään hyödyntäviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, heidän esimiehiään, ammattilaisten toimintaa valvovia viranomaisia, tutkijoita ja/tai potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäjiä (yksin tai ryhmässä) vastaamaan alla olevaan kyselyyn oppaan konkreettisista päivitystarpeista. Vastauksia hyödynnetään päivitystyön suunnittelussa ja toteutuksessa.
    Kysely on avoinna 28.10.2019 asti. Sidosryhmille tarjotaan mahdollisuutta vaikuttaa päivityksen sisältöön myös keväällä 2020 järjestettävissä työpajoissa ja erillisen lausuntokierroksen muodossa. Oppaan arvioidaan valmistuvan vuoden 2020 loppuun mennessä.
    Vastaa kyselyyn https://link.webropolsurveys.com/S/088292BEDE638BCC

    Hoitajat.net
    Vuoden 2020 alusta lähtien työntekijä voi päästä työfysioterapeutin vastaanotolle ilman erillistä lähetettä tai työterveyshuollon ammattihenkilön tekemää arviota työfysioterapeutin konsultaation tarpeesta. Asiasta kertoo Sosiaali- ja terveysministeriö.
    Tämän niin sanotun suoravastaanoton käyttöönotto edellyttää, että siitä on erikseen sovittu työnantajan ja työterveyshuollon kesken, ja asia on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.
    Suoravastaanotto koskee tuki- ja liikuntaelinongelmia. Työfysioterapeutti tekee hoidon tarpeen arvion ja suunnitelman asiakkaan työkyvyn edistämiseksi. Arviointikäynnin lisäksi on mahdollisuus tehdä seurantakäynti sekä ergonomiaselvitys asiakkaan työpisteessä ja antaa työkykyä edistävää neuvontaa ja ohjausta asiakkaan työpaikalla.
    Suoravastaanottoa voivat toteuttaa vain työterveyshuoltotiimiin kuuluvat erillisen lisäkoulutuksen saaneet työfysioterapeutit. 
    Työterveyshuollon suoravastaanoton tarkoituksena on erityisesti tukea työntekijän työkykyä ja työhön paluuta.

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajat kuvaavat kotihoidon ja kotisairaanhoidon tilaa hälyttäväksi ja katastrofaaliseksi. Hoitotyö asiakkaiden kotona on vastuullista, monipuolista ja laajaa osaamista vaativaa, mutta silti kotihoidon ja kotisairaanhoidon imago on romahtanut ja henkilökunta on palamassa loppuun. Asia selviää Sairaanhoitajaliiton teettämästä jaksamiskyselystä.
    Liiton tiedotteen mukaan viime vuosina tehdyt uudistukset hoivan ja hoidon siirtämiseksi entistä enemmän asiakkaiden kotona tapahtuvaksi eivät ole saaneet aikaan kaikkialla myönteisiä asioita. Lopputuloksena on sairaanhoitajien mukaan pirstaleinen työ, jossa oman työn hallinta on käynyt ajoittain jopa mahdottomaksi kiireen takia. Kukaan ei enää hallitse kokonaisuutta. Sairaanhoitajat kertovat työnsä muuttuneen epäinhimilliseksi ja samaan aikaan potilasturvallisuus on vaarantunut.
    Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyessä monissa paikoin kodinhoitotyö, hoivatyö ja kotisairaanhoito on yhdistetty ja siirretty yksinomaan hoitotyön ammattilaisten vastuulle, mikä on johtanut tehtäväkuvien ja roolien sekamelskaan. Ala ei houkuttele nuoria ja samaan aikaan kokeneet sairaanhoitajat turhautuvat, väsyvät ja siirtyvät pois kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta. Sairaanhoitajat kokevat, että johtajilta puuttuu todellinen halu ja taito kehittää hoitotyötä kotihoidossa. Sairaanhoitajia ei ole kuunneltu riittävästi heidän työnsä muutoksissa.
    Sairaanhoitajia ahdistaa se, että erityisesti ikäihmiset jäävät aivan liian yksin ja turvattomina koteihinsa. Ihmiskohtaloita on pakko jopa sulkea pois ajatuksista, jotta jaksaisi tehdä työtään. Hoivaa ja hoitoa tarvitsevien ihmisten asemaa ja oikeuksia ei ajeta, kun vähempiosaisten hoidoista säästetään. Entistä huonokuntoisempien asiakkaiden määrät koti- ja kotisairaanhoidossa ovat viime vuosina lisääntyneet jatkuvasti, koska laitoshoitoa on purettu liian nopeasti. Resursseja ja osaamista ei ole kuitenkaan lisätty vastaavassa määrin kotiin vietävään hoivaan ja hoitoon.
    Työntekijöiden määrä, koulutus ja osaaminen eivät vastaa enää asiakkaiden tarvetta. Kotisairaanhoidossa pitäisi pystyä vastamaan myös potilaiden palliatiivisesta hoidosta samoilla resursseilla, mikä on mahdotonta. Laadukas saattohoito ei onnistu, jos siihen ei ole tarpeeksi osaavaa henkilöstöä ja aikaa. Sairaanhoitajilla on paljon vastuuta kotisairaanhoidossa ja kotihoidossa. Siellä työskennellään lähes aina yksin eivätkä lääkärit ole aina tavoitettavissa. Kuitenkin sairaanhoitaja-lääkäri -työparimalli nähdään toimivana ja sen tärkeyttä toivotaan tuotavan esille. Kotiin annettavia lääkäripalveluja tulisi myös kehittää.
    Sairaanhoitajat ovat sitä mieltä, että koko kotihoito ja kotisairaanhoito sekä näiden työnjako on organisoitava uudelleen. Kotiin vietävä hoiva ja hoito mukaan on tulevaisuudessa aina vain tärkeämpi hoitomuoto ja ilman tekeviä ja osaavia ammattilaisia se ei onnistu. Viimeistään nyt on aika kuunnella, mitä sairaanhoitajilla on sanottavaa, sillä he tietävät parhaiten, miten heidän työnsä saadaan sujuvaksi, asiakaskeskeiseksi ja kustannustehokkaaksi. Puutteet kotihoidossa ja kotisairaanhoidossa kostautuvat taloudellisesti muualle, kun huonokuntoiset potilaat hakeutuvat päivystys-, ensi- ja vastaanottohoidon piiriin.
    - Mikä on yksinäisyyden, syrjäytymisen ja kärsimysten hinta yhteiskunnallemme,  onko hyvinvointiyhteiskunnassamme varaa tällaiseen häpeään, kysyy Sairaanhoitajaliitto tiedotteessaan.
    PDF: Yli 2000 sairaanhoitajan näkemyksiä kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...