Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Hoitajien ahdingon odotetaan kesälomakaudella pahenevan, kertoo SuPerin ja NayaDayan empatiatutkimus.
    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya tutkivat SuPerin jäsenten tunteita ja tunteiden vaikutuksia suhteessa alalla työskentelyyn, työskentelyolosuhteisiin koronaviruspandemian keskellä sekä kesän tilanteeseen omalla työpaikalla.
    Yli puolet SuPerin jäsenistä kokee negatiivisia tunteita omalla alalla työskentelyä kohtaan. Negatiiviset tunteet ovat vahvasti yhteydessä alan vaihtoa koskevaan harkintaan. Jäsenistä noin 60 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa vähintään kuukausittain. Kielteisiä tunteita kokee alan vaihtoa harkinneiden joukossa 71 prosenttia, ei-harkinneiden joukossa vain 22 prosenttia. Alan vaihtoa harkinneiden yleisimpiä tunteita omalla alalla työskentelyä kohtaan ovat pettymys, suuttumus ja suru.
    Yli 80 prosenttia SuPerin jäsenistä kokee pandemian vaikuttaneen työoloihinsa negatiivisella tavalla. Yleisimmät tunteet ovat pelko, suuttumus, pettymys, suru ja myötätunto. Kielteisten tunteiden perusteluissa näkyvät selvästi muun muassa oma ja asiakkaiden mahdollinen sairastuminen, maskien käytön haittavaikutukset, vanhusten yksinäisyys, arvostuksen puute omaa työtä kohtaan sekä pitkäkestoisen kuormituksen aiheuttama väsymys.
    Harvinaisempien positiivisten tunteiden takana ovat mm. tautitilanteen helpottaminen, rokotteiden saaminen, rajoitusten lieventäminen, tärkeään pandemiatyöhön osallistuminen sekä yhdessä selviytymisen kokemus.
    Vastausten perusteella olosuhteet eivät ole helpottamassa: noin 60 prosenttia hoitajista kokee negatiivisia tunteita suhteessa kesän tilanteeseen omalla työpaikalla.
    – Vaikka koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne on monilla aloilla jo helpottamassa, hoitajien tilanne jatkuu vaikeana. Kasvomaskien käyttö kahdeksan tuntia päivässä fyysisesti raskaassa työssä, kesähelteellä, tartunnan saamisen ja levittämisen pelossa, on erittäin kuormittavaa. Ei ihme, että pelko ja pettymys nousivat tutkimuksessa hallitseviksi. Kesän tilanteen osalta vastauksissa korostuvat erityisesti pätevien sijaisten puute, ylikuormitus ja huoli jaksamisesta, SuPerin viestintäjohtaja Päivi Jokimäki sanoo.
    – SuPerin viimeisen vuoden aikana teettämissä tutkimuksissa olemme tunnistaneet useita kertoja hoitajien tukalan tilanteen. Uudet tulokset osoittavat ahdingon jatkuvan. Kesälomakaudella useimmilla suomalaisilla on mahdollisuus palautumiseen – ikävä kyllä hoitajien kesää varjostavat pettymys ja pelko. Moni odottaa tilanteen muuttuvan aiempaakin hankalammaksi, NayaDaya Oy:n toimitusjohtaja Timo Järvinen toteaa.
    Tutkimusdata kerättiin 11.6.-16.6.2021 online-kyselynä, johon osallistui 2 157 SuPerin jäsentä.
    Raportti – SuPer-liiton jäsenistön tunteet, käyttäytyminen ja sitoutuminen
    Hoitajat.net
    Turun kaupunki määräsi keskitetyn terveysaseman työntekijät ylitöihin vuosi sitten keväällä valmiuslain nojalla. Länsi-Suomen aluehallintoviraston tuoreen päätöksen mukaan näin ei olisi saanut toimia.  Tehy vaatii valmiuslakiin korjauksia. 
    – Ylityön tarve ei johtunut koronaepidemiasta eikä työssä ollut sellaista ruuhkaa, joka olisi seurannut koronatilanteesta. Työnantajan olisi pitänyt kysyä työntekijän suostumus ylityöhön eikä määrätä valmiuslain nojalla, toteaa Tehyn lakimies Juho Kasanen liiton tiedotteessa.
    Aluehallintoviraston mukaan kyseisenä päivänä oli tavanomainen määrä sairauspoissaoloja eikä työntekijöitä ollut karanteenissa tai poissa koronan takia. Ylityöhön tarvitaan lain mukaan työntekijän suostumus eikä siitä voinut aluehallintoviraston mukaan poiketa valmiuslakiin vedoten terveysaseman tilanteessa.   
    Asian selvittely alkoi noin vuosi sitten Turussa luottamusmiehen yhteydenotolla aluehallintovirastoon, josta tuolloin todettiin, että se ei valvo valmiuslain käyttöä eikä voi ottaa kantaa ylityömääräykseen. Tämän jälkeen Tehy teki kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka jätti kantelun tutkimatta, koska sen mukaan marssijärjestys oli väärä. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan luottamusmiehen olisi ensin pitänyt tehdä valvontapyyntö aluehallintovirastoon. Tämän jälkeen siellä olisi pitänyt päättää, että valmiuslain mahdollinen rikkominen ei kuulu sen toimivaltaan. Vasta tämän päätöksen jälkeen oikeusasiamies olisi voinut tutkia asiaa.  
    Valmiuslain ongelmakohdat korjattava
    Koko prosessi on Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemen mukaan ollut melkoinen farssi ja asettanut työntekijät mielivallan kohteeksi.   
    – Kansalaisen suoja valmiuslain väärinkäytöstapauksissa on olematon, ja mahdollisen väärinkäytöksen tutkiminen viranomaisten toimesta osoittautui Turun tapauksen perusteella lähes mahdottomaksi, sanoo Kirvesniemi. Tehy vaatii valmiuslain useiden ongelmakohtien korjaamista.  
    Työnantajan tulkintaetuoikeudesta johtuen työntekijällä ei ole mahdollisuutta toimia vastoin työnantajan määräystä, vaikka se olisi selvästi lainvastainen. Määräyksen vastustaminen voi johtaa työsuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen työnantajan toimesta. Työntekijältä puuttuvat kokonaan tehokkaat oikeussuojakeinot valmiuslain mielivaltaista käyttöä vastaan. 
    Yksi työntekijän käytettävissä oleva keino voisi olla hallintovalitus hallinto-oikeudelle. Käytännössä valmiuslain käytöstä ei tehdä työpaikalla sellaista päätöstä, josta voisi valittaa vaan työnantaja käyttää asiassa direktio-oikeuttaan, jolloin hallintovalituskaan ei tosiasiassa ole mahdollinen.  
     
    – Tämä oleellinen puute työntekijän oikeusturvassa on korjattava. Jo olosuhteet, joissa valmiuslakia ylipäänsä käytetään, ovat täysin poikkeukselliset. On aivan välttämätöntä, että valmiuslain väärinkäyttötilanteissa työntekijällä on turvanaan nopeutettu valitusmenettely, Kirvesniemi vaatii.  
     
    Toinen merkittävä puute valmiuslaissa on, että sen rikkominen on rikosoikeudellisesti sanktioitu vain työntekijöiden osalta. Työnantajalle ei ole säädetty rikosoikeudellista vastuuta valmiuslain väärinkäytöstä. Tehy edellyttää, että myös työnantajalle säädetään rikosoikeudellinen vastuu väärinkäytöksistä. Lisäksi työntekijällä tulee olla näissä tilanteissa oikeus hyvitykseen.  
    Kolmas valmiuslain ongelma on, että lainsäätäjä ei ole osoittanut perusoikeuksien rajoittamisesta mitään velvoitetta korvauksiin sille ryhmälle tai niille yksilöille, joihin rajoitukset kohdistuvat heidän valitsemansa koulutuksen ja alan perusteella.
    Tehy esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perusoikeuksia rajoittavien määräysten lisäksi lakiin tulisi korvausperusteet niiden käytöstä. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi korotettu ylityökorvaus ylityön teettämisestä ja korotettu kuukausipalkka ja vahingonkorvaus irtisanomisajan pidentämisestä. Lisäksi tarvitaan kertakorvaus ja vahingonkorvaus vuosiloman siirtämisestä, keskeytyksestä tai peruutuksesta.  
    Lue myös: Turun kaupunki rikkoi lakia – ylityöhön ei voinut määrätä valmiuslain perustella
     
    Hoitajat.net
    Punaisen Ristin kansainvälinen Florence Nightingale -mitali on myönnetty sairaanhoitaja Jorma Jokelalle. Mitali on tunnustus rohkeudesta sekä sitoutumisesta auttamiseen ja sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseen.
    Punaisen Ristin kansainvälisen komitean Florence Nightingale -mitali on korkein sairaanhoitajille myönnettävä tunnustus, jonka saajat osoittavat poikkeuksellista rohkeutta ja omistautumista aseellisen konfliktin tai luonnonkatastrofien uhrien auttamistyöhön. Tänä vuonna tunnustuksen saa 25 ansioitunutta sairaanhoitajaa 18 maasta.
    Sairaanhoitajana vuonna 1979 uransa aloittanut Jorma Jokela on toiminut hoitotyön lisäksi monipuolisesti kouluttajana ja koulutuksen kehittäjänä sekä Suomessa että kansainvälisesti.
    – Ammatillinen kohokohtani oli toimia opetushoitajana ja tiiminvetäjänä kahden Punaisen Ristin sairaalan henkilökunnan koulutus- ja peruskorjausprojektissa Afganistanissa vuonna 2004, Jokela kertoo.
    Tällä hetkellä Jokela toimii yliopettajana Laurea-ammattikorkeakoulussa ja dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä osallistuu kansainvälisiin terveysprojekteihin. Afganistanin kokemusten pohjalta hän on tehnyt uraauurtavaa työtä simulaation hyödyntämisessä sairaanhoitajien koulutuksessa.
    Lapualla syntyneen Jorma Jokelan yhteys Punaiseen Ristiin alkoi surullisesti. Hänen äitinsä menehtyi Lapuan patruunatehtaan räjähdyksessä vuonna 1976. Orvoksi jäänyt Jokela sai apua Punaisen Ristin katastrofirahastosta.

    – Olen halunnut antaa takaisin sitä tukea ja apua sekä toivoa, mitä olen saanut Punaiselta Ristiltä elämässäni. Olen koko työurani ajan saanut tehdä merkityksellistä työtä Punaisessa Ristissä, Puolustusvoimissa ja Laurea-ammattikorkeakoulussa, Jokela toteaa.
    Florence Nightingale -mitali
    Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) on vuodesta 1921 lähtien myöntänyt joka toinen vuosi mitalin kansainvälisessä terveydenhoitotyössä ansioituneille koulutetuille sairaanhoitajille ja Punaisessa Ristissä vapaaehtoisina toimineille henkilöille.
    Mitalinsaajat ilmoitettiin kansainvälisenä sairaanhoitajan päivänä toukokuussa. Palkitsemisen yhteydessä korostettiin sairaanhoitajien poikkeuksellista sitoutumista työhönsä koronapandemian aikana.
    Ensimmäinen Florence Nightingale -mitalin saanut suomalainen oli vapaaherratar Sophie Mannerheim vuonna 1925. Edellisen kerran suomalainen sai tunnustuksen vuonna 2015, kun palkinto myönnettiin sairaanhoitaja Åke Hydénille.
    Hoitajat.net
    Tehyn valtuusto valitsi tänään järjestäytymiskokouksessaan yksimielisesti Millariikka Rytkösen jatkamaan Tehyn puheenjohtajana toiselle kaudelle. Linjapuheessaan Rytkönen korosti työmarkkinatoiminnan merkitystä ja toi esiin kuinka viime viikolla solmittu SOTE-sopimus on ollut Tehyn keskeinen tavoite vuosikymmenten ajan.  
    – Yhtäkkiä porvoolaisen makuuhuoneen etätyöpisteen äärellä kyyneleet alkoivat valua poskilleni. Olin saanut kunnian signeerata neuvottelujärjestö Sote ry:n puolesta istuvana puheenjohtaja SOTE-sopimuksen ja yli 30 vuoden tehyläisten tavoite oli siinä konkreettisesti. 
    Solmittu sopimus astuu voimaan syyskuussa ja se on Suomen suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus. Sopimus antaa koulutetulle sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle aivan uudenlaiset mahdollisuudet solmia työehtosopimuksia ja parantaa työoloja.  
    – Sote-alan oma työehtosopimus ei ole vastaus kaikkiin alamme ongelmiin, mutta se on konkreettinen työkalu, jolla pystymme ratkomaan alan ongelmia. Aivan kuten opettajat ja lääkärit ovat tehneet ennen meitä. 
    Rytkönen korosti, että jatkossakin tarvitaan joukkovoimaa, kun sopimusehdoista neuvotellaan.  
    Myös yhteistyö Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin kanssa on toiminut ja sitä Rytkönen haluaa jatkaa.  
    – Ensi keväänä neuvoteltaessa SOTE-sopimuksesta tarvitsemme tiiviit rivit työpaikoilla ja joukkovoimaa. Yksin voi pyytää, mutta joukolla voi vaatia. Voittajajoukkueessa on aina laaja kokoonpano. Meidän viimeisen neljän vuoden joukkueessa pelasivat rintarinnan Tehyn ja SuPerin joukkueet ja tällä joukkueella haluan pelata jatkossakin. 
    Rytkönen toi puheessaan esiin myös varhaiskasvatuksen edunvalvonnan jatkossa. Varhaiskasvatuksen opettajien siirtyminen opetushenkilöstön sopimukseen ja SOTE-sopimuksen synty merkitsevät muutoksia myös kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES).  
    – Lastenhoitajista tulee jatkossa suurin KVTES:in henkilöstöryhmä. Lastenhoitajien suhteellinen asema ja edunvalvonta vahvistuu tässä ratkaisussa ja olen tästä ratkaisusta erityisen tyytyväinen.  
    Viesti päättäjille - hoitajapulaan auttaa palkkatason nosto 
    Rytkönen kertasi puheessaan mitä korona-aika on viimeiset puolitoista vuotta tehyläisten näkökulmasta merkinnyt: suojainpula ja työturvallisuusriski, valmiuslaki ja perusoikeuksien rajoittaminen, koronakorvauksen maksamatta jättäminen ja tänä keväänä uudelleen työturvallisuuden vaarantaminen, nyt rokotusjärjestyksessä. 
    Rytkönen mainitsi myös eettisen stressin, jokapäiväisen ongelman hoitoalalla. Hoitajat eivät saa tehdä työtä siten kuin heidät on koulutettu se tekemään.  
    – Olosuhteet ovat ne, jota saavat ammattilaiset väsymään. Emme saa tehdä työtämme riittävän hyvin ja omien arvojemme mukaisesti ja se syö ammattilaista. Jos päivittäin joudut puntaroimaan, mitä jätät tekemättä kuormitus alkaa käydä ylitsepääsemättömäksi.  
    Tehy on varoittanut Suomen hallitusta hoitajapulasta kerta toisensa jälkeen. Erityisesti korona on tuonut esiin tehyläisten merkityksen ja pulan hoitohenkilöstöstä. Rytkönen lähetti päättäjille selkeän viestin. 
    – Nyt ei kevyt korjausliike auta. Tästä ei selvitä pienellä pintaremontilla. Alan palkkatasoa on nostettava. Koronakorvaus on maksettava. Vaikuttavin keino tyrehdyttää hoitajien kato alalta on parempi palkka. Kaikki muu on itsepetosta.  
    Tehyn valtuusto hyväksyi neuvottelutuloksen SOTE-sopimuksesta
    Tehyn valtuusto hyväksyi 2.6. syntyneen neuvottelutuloksen uudesta kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksesta kokouksessaan yksimielisesti. Uusi SOTE-sopimus on maan suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus ja sen piiriin kuuluu noin 180 000 työntekijää. Sopimus tulee voimaan 1.9.2021.  
    Hoitajat.net
    Rajala Galleryyn avattu näyttely "Kasvokkain – tarinoita ihmisen ja työn arvosta" on taiteilija Meeri Koutaniemen ja Tehyn yhteinen puheenvuoro hoitotyön ja varhaiskasvatuksen tekijöiden arvostuksen puolesta.
    Näyttely tuo esiin ammattilaiset, joiden merkitys on käynyt selväksi kuluneen vuoden aikana, mutta joiden arvostus ei näy palkkauksessa eikä siinä, että alan suuret ja alati kärjistyvät haasteet otettaisiin tosissaan. Teokset ovat esillä nyt ensimmäistä kertaa. Ne koostuvat valokuvista ja niissä esiintyvien omista tarinoista.
    ”Se, että saa olla elämän päättymisen hetkellä läsnä ihmisen rinnalla, tuntuu suurimmalta kunnialta, jonka hoitaja voi työssään kohdata.” Näin kertoo Anna. Hän on yksi kuudestatoista hoitotyön ja varhaiskasvatuksen ammattilaisesta, jotka avaavat näyttelyssä työtään ja sen tärkeyttä itselle ja yhteiskunnalle.
    Koutaniemen valokuvat ja ihmisten omat tarinat vievät henkilökohtaiselle tasolle, josta löytyy syvempi yhteiskunnallinen viesti: mikä arvo näillä ammattilaisilla on ja mitä olemme siitä valmiita maksamaan.
    – Valokuvanäyttely antaa mahdollisuuden kohdata kasvokkain mahdollisimman monta aitoa henkilötarinaa. Kun kuvaan astuu ihminen, joka kertoo työnsä merkityksestä itselleen ja yhteiskunnalle, aukeaa alan todellisuus uudella tavalla. Se, kuinka vaativaa työtä nämä ihmiset tekevät ja kuinka tärkeää on, että he jaksavat työssään, kertoo valokuvaaja Meeri Koutaniemi.
    Näyttely nostaa esiin myös yhteiskunnallisen arvoristiriidan. Hoitotyöntekijöitä arvostetaan puheissa, mutta arvostus ei näy palkkauksessa tai siinä, että alan todella suuret ja alati kärjistyvät haasteet otettaisiin tosissaan.
    – Tietoa ja tilastoja hoitoalan huonoista työoloista, heikosta palkkatasosta ja hoitajakadosta on valtavasti. Tilanne on kärjistynyt niin, että ongelmia ei enää paikata pienillä korjausliikkeillä. Tarvitaan isompaa muutosta ja vaikuttavin keino on raha. Suomi tarvitsee päättäjiä, jotka haluavat pelastaa tämän maan sote-palvelut, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
    Lisää näyttelystä: kasvokkain.fi

    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





×
×
  • Create New...