Jump to content
MAINOS
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ehdottaa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen antamisesta vakavan koronainfektion riskissä olevia potilaita tai asiakkaita hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi. 
    THL ja sosiaali- ja terveysministeriö arvioivat, tarvitaanko ehdotuksen toteuttamiseksi asetusmuutosta.
    Kolmannet rokoteannokset sote-henkilöstöllä suojelevat riskipotilaita
    THL:n mukaan alle 60-vuotiailla perusterveillä ihmisillä kahden annoksen antama suoja vakavaa tautia vastaan säilyy hyvin, mutta suoja heikkenee tartuntaa ja lieväoireista tautia vastaan. Sote-henkilöstön lievät ja oireettomatkin infektiot voivat aiheuttaa tartuntavaaran heidän hoitamilleen vakavan koronan riskipotilaille. Tämänhetkisen tutkimusnäytön perusteella on ilmeistä, että kolme rokoteannosta suojaa paremmin ja siten jatkotartuntojen riski vähenee verrattuna kahteen rokoteannokseen. 
    Myös terveydenhuollon kantokyky on huomioitava, koska lieväoireisetkin infektiot voivat aiheuttaa henkilökunnan poissaoloja. Näistä osa voidaan rokotuksilla välttää ainakin joidenkin kuukausien ajaksi. 
    Ensimmäisiä ja toisia rokoteannoksia kannattaa yhä ottaa 
    Koronarokotteita riittää Suomessa hyvin, ja kolmannet rokotukset voidaan toteuttaa sote-ammattilaisille ja THL:n aiemmin määrittelemille ryhmille. THL:n arvion mukaan kolmansien annosten antaminen ei estä tällä hetkellä vielä rokottamattomia saamasta tarvitsemiaan ensimmäisiä ja toisia annoksia. Jos koronarokotusta ei ole vielä hakenut, se kannattaa yhä tehdä. Rokotus on paras suoja vakavaa koronatautia vastaan. 
    Muun väestön osalta kolmansien koronarokoteannosten tarpeen arviointi on vielä kesken ja saataneen valmiiksi parin viikon kuluessa. Alle 60-vuotiailla rokotteen antama suojateho vakavaa koronatautia vastaan on edelleen erittäin hyvä. 
    Toiminnallisen opinnäytetyön valmis tuotos, jonka tarkoituksena on havainnollistaa miehen ja naisen kestokatetrointi sekä katetrin poisto.
    Tekijät: Elisa Keskinarkaus ja Mari Kortelainen. Editointi: Nelli Kallinen
    Itsenäisyyspäivää juhlistetaan tänä vuonna Presidentinlinnassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kutsuvat vastaanotolle maanantaina 6. joulukuuta henkilöitä, jotka ovat tehneet työtä terveyden ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi koronapandemian aikana.
    – Me tiedämme, että terveydenhuoltohenkilöstö on ollut inhimillisesti äärimmäisen kovan työn ja vaivan edessä koko vuoden. Väistämättä mieleeni tulee Winston Churchillin eräässä toisessa yhteydessä toteama lausuma, joka kuului vapaasti näin ’harvoin on niin moni ollut kiitollisuuden velassa niin harvoille’. Tätä tunnelmaa haluamme myös muistettavan ja korostettavankin, presidentti Niinistö sanoo.
    Vastaanoton toisena teemana tänä vuonna on ”paljon on hyvin”. Teeman mukaisesti kutsuttujen joukossa on vapaaehtoistyöntekijöitä sekä vieraita, jotka ovat omalla toiminnallaan edistäneet Suomen vahvuuksia.
    – Vaikea korona-aika on osoittanut, että paljon on hyvin. Suomessa on paljon hyvää. Selviytyminen näin hyvin koronahaasteesta on osoitus siitä, että monet muutkin ammattiryhmät ovat joutuneet venymään. Myös ihmisten vapaaehtoinen toiminta on ollut tärkeää, presidentti Niinistö toteaa.
    Tällä hetkellä kutsuttujen kokonaismäärä vastaanotolla on alle 200 henkeä. Lähes kaikki kutsuttavat ovat ensikertalaisia.
    Yle näyttää itsenäisyyspäivän tapahtumia ja presidenttiparin itsenäisyyspäivän haastattelun suorana lähetyksenä Yle TV1:llä. Myös katsojilla on mahdollisuus lähettää oma tervehdyksensä illan lähetykseen.
     
    Sairaanhoitajia kuormittaa erityisesti henkilöstövajeen myötä hallitsemattomaksi kasvanut vastuu. Asia selviää Sairaanhoitajaliiton kyselystä.
    Henkilöstövajeen vaikutukset sairaanhoitajiin itseensä näyttäytyvät henkisen jaksamisen romahtamisena. Lähes 63 prosenttia vastasi, että henkilöstöpula koetteli eniten henkistä jaksamista.   
    – Ei riitä, että ”käsiparit” tai ”nuppiluku” ovat riittävät, jos on pulaa osaavista sairaanhoitajista. Tämä asia nousee kyselyssämme vahvana esiin, sanoo Sairaanhoitajaliiton asiantuntija Liisa Karhe.
    Henkilöstötilanteella on kyselyn perusteella suuria vaikutuksia hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen ja sairaanhoitajien omaan jaksamiseen. Sairaanhoitajat korostavat kyselyssä puutetta kokeneista kollegoista.
    – Osaavia ja kokeneita kollegoja on jäljellä vain hyvin vähän. Joskus saatat olla vuorossa se ainoa. Valtava vastuu kaataa sitkeimmänkin puurtajan.
    Näin vastaajat arvioivat henkilöstötilannetta:
    35 % sairaanhoitajia on puuttunut toteutuneista työvuoroista päivittäin tai työvuoroittain. 46 % oli joutunut edellisen kuukauden aikana jäämään töihin yli suunnitellun työajan viikoittain tai useammin. 69 % sairaanhoitajien riittävyys oli heikentynyt kuluneen vuoden aikana jonkin verran tai selvästi. 48 % tämänhetkisen sairaanhoitajavajeen syynä on se, että äkillisiin poissaoloihin ei ole varattu etukäteen tekijöitä. 47 % sairaanhoitajavajeen syynä omassa työyksikössä on se, että työntekijöitä oli irtisanoutunut eikä heidän tilalleen ollut saatu vielä uusia tai sijaisuuksiin ei ollut tulijoita. Työyksikköjen sijaisjärjestelyt nousivat kyselyssä sairaanhoitajien suurimmaksi huoleksi. Poissaoloihin ei varauduta, sijaisia ei saa palkata, edelleen tehdään lyhyitä, määräaikaisia ja ketjutettuja työsopimuksia.
    Sairaanhoitajaliitto kysyi hoitotyötä tekeviltä sairaanhoitajilta ja esihenkilöiltä kokemuksia oman työyksikön henkilöstötilanteesta ja sen seurauksista. Kyselyyn vastasi 2740 henkilöä.
    Viime viikon aikana HUSiin sairaalahoitoon otetuista koronaviruspotilaista lähes puolet oli saanut kaksi rokoteannosta. Suurin osa heistä on hoidettu tavallisilla vuodeosastoilla. Teho-osastoilla hoidetuista koronaviruspotilaista lähes kaikki on ollut rokottamattomia.
    HUSin teho-osastoilla kahdesti rokotettuja potilaita on ollut vain yksittäisiä ja heillä tehohoidon tarpeeseen on vaikuttanut perussairaus.
    – HUSissa hoidossa olleista ja olevista kaksi kertaa rokotetuista potilaista suurin osa kuuluu johonkin koronavirustaudin riskiryhmään tai he ovat ikääntyneitä. Tiedossa on, että näillä ryhmillä rokotteen suoja on heikompi kuin perusterveillä työikäisillä ja nuorilla. Näille yli 60-vuotiaille ja sairautensa tai lääkehoitonsa takia riskiryhmiin kuuluville kolmannet rokoteannokset ovat tarpeelliset ja kaikkien, joille kolmatta rokotusta suositellaan, tulisi se ottaa nyt, sanoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.
    Valtaosan koronavirustartunnoista aiheuttaa tällä hetkellä deltavariantti. Sen voimakkaan tartuttamiskyvyn takia kahden rokotuksen jälkeen ilmaantuvat tartunnat eli läpäisyinfektiot ovat lisääntyneet. Rokotukset eivät estä tartuntoja kokonaan, mutta niiden ansiosta suurin osa tartunnan saaneista sairastaa oireettoman tai lievän taudin.

    – Läpäisyinfektioiden lisääntyminen johtuu nykyisestä epidemiatilanteesta, jossa virusta on paljon liikkeellä. Rokotteiden teho on hyvä, mutta se ei ole sata prosenttia. Rokotteiden hyödyt ovat kiistattomat. Suurin osa rokotetuista tartunnan saaneista saa vain lieviä oireita tai ei saa oireita lainkaan. Jos rokotettu saa tartunnan, oireettomana hän tartuttaa lyhyemmän aikaa kuin rokottamaton. Ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen ottaminen on tärkeää, sanoo vt. toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi.
    Lähde: HUS
    Terveydenhuollon ammattilaisten rokotussuoja vakavaa sairaalahoitoista koronatautia vastaan säilyi erinomaisena puoli vuotta toisen rokoteannoksen jälkeen. Suoja infektiota vastaan sen sijaan heikkeni. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta. Tutkimus antaa tarpeellista tietoa työikäisen väestön saamasta rokotussuojasta.
    Terveydenhuollon ammattilaiset olivat joulukuussa 2020 ensimmäinen ryhmä, jota alettiin Suomessa rokottaa. Tämän vuoksi rokotesuojaa voidaan tutkia pidemmällä seuranta-ajalla tässä ryhmässä muuhun väestöön verrattuna. Terveydenhuollon ammattilaisten ensimmäisen ja toisen rokotteen annosväli oli aluksi 3-4 viikkoa, mutta annosväliä muutettiin myöhemmin 12 viikkoon.
    Tutkitut rokotteet olivat mRNA-rokotteet Biontech-Pfizerin Comirnaty ja Modernan Spikevax sekä AstraZenecan adenovirusvektorirokote Vaxzevria. Tutkimuksessa selvitettiin myös yhdistelmärokotesarjojen suojaa.
    Rokotteiden antamaa suojaa selvitettiin joulukuun 2020 ja lokakuun 2021 välillä 16-69-vuotiaiden rekisteröityneiden terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Tutkimuksessa oli mukana yli 400 000 henkilöä. Rokotesuojaa arvioitiin kolmen ja kuuden kuukauden jälkeen toisesta annoksesta. Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia.
    Eri valmisteiden rokotesarjoissa ei merkittäviä eroja suojatehon kestossa
    Tutkimuksessa havaittiin, että suojateho koronavirusinfektiota vastaan heikkeni 3-6 kuukautta toisen annoksen jälkeen. Suoja oli parhaimmillaan, eli noin 85 prosenttia, ensimmäisten kolmen kuukauden aikana, mutta hiipui noin 65 prosenttiin seuraavien kolmen kuukauden aikana. Koronaviruksen vakavia tautimuotoja vastaan rokotteiden suojateho säilyi kahden rokoteannoksen jälkeen erinomaisena vähintään puolen vuoden ajan.
    – Myös muissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu rokotesuojan heikentymistä lievää infektiota vastaan puolen vuoden aikana toisesta annoksesta. Meidän tutkimuksessa ei eri valmisteiden rokotesarjojen välillä huomattu merkittäviä eroja ja heikkeneminen vaikutti olevan samaa suuruusluokkaa kaikilla rokotesarjoilla, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka.
    Nyt tehdyssä tutkimuksessa ei analysoitu annosvälin vaikutusta rokotussuojaan, mutta THL:n asiantuntijat tutkivat tällä hetkellä aihetta.

    – Tuoreessa kanadalaistutkimuksessa havaittiin pidemmän annosvälin antavan noin 5-10 prosenttia paremman suojan verrattuna lyhyempään, Poukka jatkaa.
    THL jatkaa tutkimusta koronarokotteiden tehosta
    THL seuraa koronarokotteiden suojaa jatkuvasti eri ryhmissä, kuten iäkkäissä, riskiryhmissä ja työikäisissä. Tutkitun tiedon avulla rokotusohjelmaa voidaan muokata.
    – Tänä syksynä ja jatkossa keskitymme rokotesuojan seurannassa vakaviin tautitapauksiin, koska sairaalahoitojen ja kuolemien ehkäisy on kansallisesti erittäin tärkeää, kertoo tilastotutkija Ulrike Baum.

    Cohort study of Covid-19 vaccine effectiveness among healthcare workers in Finland, December 2020 - October 2021
    Ikääntyneiden hoitotyössä sairaanhoitajilta odotetaan monipuolista osaamista. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluissa tällä hetkellä opiskelevat sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat gerontologisen hoitotyön osaamisensa keskinkertaiseksi.
    Terveystieteiden maisteri Anniina Tohmola selvitti väitöstyössään sitä, millaista gerontologisen eli ikääntyneen hoitotyön osaamista sairaanhoitajakoulutus tällä hetkellä tuottaa. Tutkimus keskittyi gerontologisen hoitotyön osaamisalueiden määrittelyyn ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien sairaanhoitajaopiskelijoiden gerontologisen hoitotyön osaamisen selvittämiseen.
    Väitöstutkimuksen mukaan gerontologisen hoitotyön neljä keskeistä osaamisaluetta ovat kliinisen hoitotyön osaaminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä eettinen osaaminen. Kaikissa osaamisalueissa on monipuolisia sisältöalueita, ja ne kuvaavat sitä laajaa osaamisen kenttää, jolla ikääntyneitä hoitavat toimivat.
    Väitöstutkimuksessaan Tohmola kehitti gerontologisen hoitotyön osaamista kuvaavan mittarin, GeroNursingComin, jonka avulla hän selvitti sairaanhoitajaopiskelijoiden gerontologisen hoitotyön osaamista yhdeksässä eri ammattikorkeakoulussa yhteensä 274 opiskelijalta.
    Selvityksen mukaan sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat gerontologisen hoitotyön osaamisensa keskitasoiseksi. Aiemmasta sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta ja hoitotyön työkokemuksesta oli vastausten mukaan suurta hyötyä osaamisen kehittymisessä. Parasta osaaminen oli arvostavan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen osaamisalueella ja huonointa ikääntyneiden seksuaalisuuden tukemisen osaamisalueella.
    Taustoiltaan erilaiset opiskelijat, kuten lähihoitajat, ylioppilaat tai alanvaihtajat, saavuttavat erilaisia oppimistuloksia, mikä tulisi väittelijän mukaan huomioida koulutuksen suunnittelussa.
    – Ikääntyneiden hoitotyö on vaativaa, ja osaamisen tulisi olla korkeatasoista. Vain hyvällä osaamisella kyetään vastaamaan ikääntyvän väestön terveyden ja toimintakyvyn haasteisiin. Hyvästä osaamisesta on hyötyä myös työntekijälle, sillä se tekee hoitotyöstä mielenkiintoista ja antoisaa, väittelijä toteaa.
    Terveystieteiden maisteri Anniina Tohmola väittelee Oulun yliopistossa 12. marraskuuta. Hoitotieteen alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Gerontologisen hoitotyön osaamisalueet ja valmistumisvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvioitu gerontologisen hoitotyön osaaminen. Vastaväittäjänä toimii professori Hannele Turunen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena dosentti Satu Elo Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Kontinkankaalla Leena Palotie -salissa 101A (Aapistie 5A) klo 12. Väitöstä voi seurata myös etänä osoitteessa https://oulu.zoom.us/j/64507109928


    Paitakauppa

    Facebook

    Mainokset

    Twitter


    Mainokset

×
×
  • Create New...