Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Sosiaali- ja terveysministeriö on päivittänyt koronaviruksen testausstrategian. Koronavirustestausta tehostetaan ja nopeutetaan syksyn aikana monin eri keinoin, jotta koronaviruksen leviämistä saadaan torjuttua Suomessa mahdollisimman tehokkaasti. 
    Päivitetyn testausstrategian mukaisesti tavoitteena on, että testiin pääsee yhdessä vuorokaudessa ja testitulos tulee yhdessä vuorokaudessa. Keskeisiä keinoja ovat henkilöstön rekrytoinnit, sisäiset järjestelyt, uudenlaisten testausmallien kehittäminen sekä tiivis yhteistyö alueen julkisten ja yksityisten palveluntuottajien kesken.
    Lisäksi testaamisessa tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös pikatestejä ja kehittää prosesseja, joilla testaaminen sujuvoituu. Myös julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä on tarkoitus vahvistaa. 
    Testauskapasiteettia tarvitaan lisää, kun syksyn flunssakausi alkaa
    Testauskapasiteetti on tällä hetkellä jo yli 14 000 näytettä vuorokaudessa ja suurimmat päivittäiset testimäärät ovat olleet yli 10 000 näytettä vuorokaudessa. Toiseen aaltoon varautuessa tavoite on nostaa kapasiteetti syksyn 2020 aikana 20 000 näytteeseen vuorokaudessa. Testauskapasiteetin nostoon liittyviä toimenpiteitä valmistellaan yhteistyössä laboratorioiden ja muiden palvelujärjestelmän toimijoiden kanssa. 
    Näytteenoton ja analysoinnin lisäksi on huolehdittava riittävästä jäljitysresurssista, jotta tartuntaketjut saadaan katkaistua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee tartuntaketjujen jäljittämisen kansallista koordinaatiota. Lisäksi syyskuussa käyttöönotettava mobiilisovellus Koronavilkku tehostaa jäljittämistä. 
    Tavoitteena on myös entisestään parantaa ja sujuvoittaa karanteenipäätösten toimintaprosesseja alueilla, jotta jatkotartunnat saadaan estettyä.
    Testauskriteereitä päivitetään tarpeen mukaan. Kriteereiden päivittämisellä turvataan riittävän laaja ja tarkoituksenmukainen testaaminen uusien tartuntojen estämiseksi. Jatkossa testauksia toteutetaan ja laajennetaan riskiperusteisesti esimerkiksi kohdennetuissa testauksissa. 
    Testausstrategian pääperiaatteena on edelleen testaa-jäljitä-eristä-hoida. Testaus on kokonaisuus, johon kuuluu tartuntariskin arviointi, näytteenotto, näytteen analysointi ja tarvittavat jälkitoimet.
    STM

    Hoitajat.net
    Vuonna 2020 tammi–kesäkuun aikana Potilasvakuutuskeskus (PVK) vastaanotti ainoastaan 4 156 potilasvahinkoilmoitusta, mikä on noin 800 vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona.
    Alkuvuoden aikana kiireetöntä hoitoa ajettiin monissa sairaanhoitopiireissä ja erikoisaloilla koronaepidemian johdosta alas. Myös potilaat itse peruivat jo varattuja aikoja eivätkä hakeutuneet hoitoon niin aktiivisesti kuin aiemmin.
    - Poikkeustilan aikana kansalaisten huomio myös todennäköisesti kiinnittyi muihin asioihin kuin korvausasioiden hoitamiseen. On todennäköistä, että ilmoitusmäärä kääntyy jälleen nousuun, kun kiireettömän hoidon jonoja aletaan purkaa ja tilanne terveydenhuollossa normalisoituu koronaepidemian jälkeen, PVK:n johtaja Minna Plit-Turunen toteaa.
    Korona näkyi vahinkoilmoituksissa
    Potilasvakuutuskeskus on alkuvuoden aikana vastaanottanut parikymmentä vahinkoilmoitusta, jotka tavalla tai toisella liittyvät koronavirusepidemiaan. Näiden tapausten korvauskäsittely on vielä kesken eikä korvausratkaisuja ole tehty.
    Selkeimmin koronavirukseen liittyvät ilmoitukset, joissa potilas on saanut koronaviruksen osastohoidossa ja pahimmillaan menehtynyt viruksen aiheuttamaan COVID-19 -tautiin.
    Kolme neljästä koronavirukseen liittyvästä vahinkoilmoituksesta koskee diagnoosin ja hoidon viivästymistä, sovitun toimenpide- tai vastaanottoajan perumista tai siirtymistä tai hoidon pitkittymistä koronavirustilanteen johdosta.
    Potilasvakuutuksen korvausperusteisiin koronaepidemialla ei suoraan ole vaikutusta. Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattistandardia arvioidaan epidemian aikana samaan tapaan kuin normaalistikin. Diagnoosin tai hoidon viivästyminen kiireettömän hoidon alasajon ja terveydenhuollon rajallisten voimavarojen johdosta ei oikeuta korvaukseen, mikäli hoidon kiireellisyys on oikein arvioitu ja resurssienjako ja toiminta muutoin on ollut asianmukaista.
    Lähes kolmasosa sai myönteisen korvauspäätöksen
    Puolivuotiskauden aikana ratkaistiin 4 571 tapausta. Korvauksenhakijoista 31 prosenttia sai myönteisen päätöksen vähintään yhden ilmoittamansa hoitopaikan osalta. Korvauksia maksettiin yhteensä noin 23 miljoonaa euroa. Potilasvakuutuksesta maksettavat korvaukset määräytyvät potilasvahinkolain ja vahingonkorvauslain säännösten mukaan.
    Korvattavista vahingoista ylivoimaisesti suurin osa luokitellaan hoitovahingoiksi. Niissä korvausperuste on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin ja siten välttänyt vahingon. Toiseksi eniten sattuu infektiovahinkoja.
    Hylkäävissä ratkaisuissa perusteluna oli tavallisimmin se, ettei haitallinen seuraus olisi ollut toisin toimien vältettävissä, tai että infektio oli sellainen, että potilaan piti sietää se lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon liittyvänä riskinä.
    Nyt julkaistuun Potilasvakuutuskeskuksen osavuosiraporttiin on koottu ajankohtaista tilastotietoa tammi–kesäkuun 2020 vahinkokehityksestä.

    Hoitajat.net
    THL suosittaa kansalaisille kasvomaskien käyttöä tietyissä tilanteissa toisten ihmisten suojaamiseksi. Kasvomaskin käyttö vaatii huolellisuutta, jotta viruksella mahdollisesti tahraantunut maski ei aiheuta tartuntariskiä. Katso THL:n videolta, miten käytät kasvomaskia oikein.
    Lue lisää: Suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille

    Hoitajat.net
    Toinen aalto on tuloillaan eivätkä hoitajat Tehyn mukaan välttämättä enää veny siihen. Budjettiriihessä on viimeiset hetket varautua tilanteeseen, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  
    Muualla maailmassa koronataisteluun osallistuneita hoitajia on palkittu. Kertakorvauksia on maksettu muun muassa Saksassa 1500 €, Itävallassa 500 € ja Alankomaissa 1000 €. Ruotsissa on alueellisesti maksettu jopa liki 2000 euron korvauksia ja tuntuvia lisäkorvauksia ylityöstä. 
    Meillä hallitus on Tehyn ja SuPerin kevään vetoomuksen jälkeen vaiennut asian kuoliaaksi, sanoo Tehy.
    – Suomi on häpeäpilkku Euroopassa. Hoitohenkilöstön palkkataso Suomessa on muutenkin kansainvälisessä vertailussa huono ja nyt koronalisä loistaa poissaolollaan, Rytkönen moittii.  

    Tehy ei hyväksy selitystä, että asia on vain kuntien vastuulla ja työmarkkina-asia. 

    – On se sitäkin, mutta ennen kaikkea tämä on raha-asia ja valtiovallan vastuulla. Budjettiriihessä on löydettävä ja korvamerkittävä rahaa koronalisään kuten hoitajajärjestöt kevään vetoomuksessa esittivät.
    Koronan toinen aalto ottaa nyt vauhtia ja hoitajien jaksaminen pelottaa Rytköstä.

    – Kevät selvittiin, kun hoitohenkilöstö venyi valmiuslain alaisena heikennetyin työehdoin ilman eri korvausta.  
    Lääke henkilöstöpulaan: raha
    Pula hoitajista on lähes krooninen. Esimerkiksi HUS:in alueella koronatestaus on ruuhkautunut. Henkilöstöstä oli pulaa näytteenotossa, mikä jumitti testauksen, vaikka näytteiden analysoinnin kapasiteetti olisi riittänyt.    
    Rytkösen ratkaisuehdotus akuuttiin ja krooniseen henkilöstöpulaan on radikaali: kokeillaan rahalla.
    – Maksettaisiin ihan aikuisten oikeasti tuntuvasti lisää rahaa, kun väkeä kerran tarvitaan kipeästi töihin. Näin ilmiselvää ratkaisua ei nimittäin ole kokeiltu. Raha, eurot, ja se paljon puhuttu koronalisä olisi nopea ja selkeä arvostuksen osoitus hoitajille, toteaa Rytkönen.
    Rytkönen kuitenkin pelkää, että hoitohenkilöstön väsymys, kuormitus ja turhautuminen ovat niin pitkällä, että rahakaan ei auta vaan on jo päätetty nostaa kytkintä.
    Lähde: Tehy

    Hoitajat.net
    Mediassa on viime päivinä käynyt keskustelu kuumana koronatestauksen pitkistä viiveistä. Viive testiin pääsyssä voi pahimmillaan olla jo yli viisi päivää. Nuorisolääkäri ja varakansanedustaja (vas.) Miila Halonen esitti Twitterissä huolensa opiskelijapotilaidensa puolesta.
    Testitulosta odotellessa ei kouluun voi mennä, joten monella opiskelijalla jää koulun tarjoama ruokailu väliin jopa viikoksi. 
    – Covid19-testiin eka vapaa aika sunnuntaina. Nyt on tiistai. Opiskelijapotilaillani ei ole kotivaraa (koska ei varaa) ja koululounas jää nyt saamatta viikon ajalta. Asuvat yksin. Perhe toisaalla. Huokaus, toteaa Miila Halonen.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...