Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Tietojärjestelmät, erityisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmät, ovat sairaanhoitajien keskeisiä työvälineitä, mutta ne tukevat hoitajien työtä vain osittain. Tämä selviää valtakunnallisesta kyselystä, joka tehtiin sairaanhoitajille keväällä 2020.
    Tietojärjestelmät eivät esimerkiksi tue riittävästi ammattilaisten yhteistyötä, niiden teknisessä toimivuudessa on parannettavaa ja monet kokevat, että järjestelmien sisältämästä suuresta tekstimäärästä on vaikea hahmottaa olennaista. 
    Tutkimukseen vastanneista sairaanhoitajista valtaosa arvioi itsensä kokeneeksi tietojärjestelmäkäyttäjäksi. Samaan aikaan ainakin kaksi kolmesta koki, että järjestelmien käyttö vaatii pitkää perehdytystä. Monet myös katsoivat, etteivät saaneet riittävää perehdytystä aloittaessaan uudessa työssä.
    Rikkoutumaton tiedonkulku erittäin tärkeää
    Kyselyn mukaan sairaanhoitajat ovat tyytyväisiä tiedonkulkuun hoitajien välillä omassa organisaatiossaan, mutta puutteita koetaan tiedonkulussa eri organisaatioiden sekä hoitajien ja potilaiden välillä. 
    –  Organisaatioiden tulisi huomioida tiedonkulun puutteet, kun ne uudistavat toimintatapojaan. Lisäksi näkemykset tulisi huomioida valtakunnallisten tietojärjestelmäratkaisujen rakentamisessa. Kun potilas siirtyy hoitopaikasta toiseen, potilasta koskevan tiedon pitäisi olla seuraavassa hoitopaikassa käytettävissä välittömästi, jotta hoidon jatkuvuus ja turvallisuus voidaan taata, sanoo professori Kaija Saranto Itä-Suomen yliopistosta.
    Kyselyn vastauksia tarkasteltiin monipuolisesti eri toimintaympäristöjen ja asiakas- ja potilastietojärjestelmien mukaan. 
    – Kaikissa järjestelmissä on parantamisen varaa hoitajien ja potilaiden välisen yhteistyön mahdollistamisessa huolimatta siitä, työskenteleekö sairaanhoitaja terveyskeskuksessa, sairaalassa, sosiaalihuollossa vai yksityissektorilla, kertoo tutkija Maiju Kyytsönen THL:stä.
    Tietojärjestelmien käyttöön liittyvistä ongelmista huolimatta yhä useampi sairaanhoitaja koki, että järjestelmistä on hyötyä. Vastaajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että tietojärjestelmät auttavat parantamaan hoidon laatua ja sitäkin useampi, että ne auttavat turvaamaan hoidon jatkuvuuden.
    – Kokemukset järjestelmien hyödyistä ovat lisääntyneet vuodesta 2017, jolloin tehtiin edellinen vastaava kysely, Kyytsönen sanoo.
    Työnantajalta toivotaan täydennyskoulutusta
    Sairaanhoitajat toivovat työnantajiltaan nykyistä enemmän täydennyskoulutusta uusiin sähköisiin työprosesseihin. He haluaisivat oppia esimerkiksi siitä, miten asiakkaita tuetaan toimimaan digitaalisessa palveluympäristössä ja miten digitaalista palveluympäristöä kehitetään moniammatillisesti. 
    – Näitä asioita on jo huomioitu uudistetussa sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa, mikä on hienoa. Kuitenkin myös työelämässä olevat sairaanhoitajat tunnistavat digitalisaatioon liittyviä koulutustarpeita, ja niihin on tärkeää vastata, sanoo Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen.
    Vastaajia noin 3 600 - tulokset kaikkien hyödynnettävissä
    Sairaanhoitajille suunnattu kysely on osa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi -hanketta (STePS 3.0), joka seuraa laajasti sote-digitalisaatiota. 
    Maalis–huhtikuussa 2020 toteutettuun kyselyyn vastasi 3 610 sairaanhoitajaa, kätilöä ja terveydenhoitajaa, jotka toimivat julkisessa terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja yksityisellä sektorilla. 
    Sairaanhoitajakyselyn tärkeimpiä tuloksia voi tarkastella interaktiivisesta tietokantaraportista, jossa tuloksia voi jaotella esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmittäin tai alueittain. 
    Tietokantaraportista löytyy edellä nostettujen teemojen lisäksi tietoa muun muassa tietojärjestelmien teknisestä toimivuudesta, helppokäyttöisyydestä ja vaikutuksista. Tuloksia voi katsoa sekä kattavana kuutiona että valmiiksi koostettuina tiivisteinä, joissa tuloksia esitetään karttoina ja kuvioina.
    Sairaanhoitajien sähköisen kyselyn toteuttamisesta vastasi Itä-Suomen yliopiston tutkijatiimi, ja se lähetettiin vastaajille yhteistyössä Sairaanhoitajaliiton, Tehyn sekä Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n kanssa hyödyntäen heidän jäsenkirjeitään. 
    Tuloksista on julkaistu kaksi tieteellistä artikkelia lehdessä Finnish Journal of eHealth and eWelfare.
    Kaikkiaan STePS 3.0 -hankkeessa tehdään kuusi kyselyä. Sairaanhoitajien lisäksi selvitetään lääkärien, sosiaalialan ammattilaisten, sekä sosiaali- että ja terveydenhuollon johtajien ja kansalaisten näkemyksiä.

    Hoitajat.net
    Apteekkariliitto suosittelee, että asiakkaat käyttäisivät kasvomaskia apteekissa asioidessaan erityisesti niillä alueilla, jotka ovat koronavirusepidemian kiihtymis- tai leviämisvaiheessa.
    Ensisijaisesti maski estää tartunnan saanutta tartuttamasta muita, mutta maskin materiaalista riippuen se suojaa ainakin jossain määrin myös käyttäjäänsä. Maskin käytön ohella on tärkeää huolehtia turvaväleistä ja hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.
    – Asiakkaalla on oikeus asioida apteekissa myös ilman maskia. Kaikille sen käyttö ei esimerkiksi oman terveydentilan vuoksi ole mahdollista, sanoo farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler Apteekkariliitosta ja muistuttaa, että apteekkiin ei pidä nyt tulla flunssaoireisena, vaan kysyä neuvoa vaikkapa puhelimitse.
    Asiakas voi asioida apteekissa myös etänä tai pyytää lähimmäistään asioimaan puolestaan.
    – Etäasiointiin on hyvät mahdollisuudet, sillä Suomessa on noin 150 verkkoapteekkia. Omia reseptilääkkeitään voi pandemian ajan poikkeuksellisesti tilata myös puhelimitse kaikista apteekeista. Yhdeksän kymmenestä apteekista tarjoaa kotiinkuljetuspalvelua, Sandler kertoo.
    Linkit verkkoapteekkeihin löytyvät Apteekki.fi-sivustolta.
    Apteekit ovat pandemian aikana tehostaneet siivousta ja desinfiointia, ja apteekkien kassoille ja reseptintoimituspisteisiin on asennettu suojapleksejä. Apteekeissa on turvallista asioida ja maskien käyttö on yksi lisäkeino sen varmistamisessa.

    Hoitajat.net
    Helsinkiläisessä ikäihmisten hoivakoti Wilhelmiinassa on muiden hoivakotien tapaan jouduttu koronakriisissä uuden eteen: miten vastata asukkaiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta täysin uudessa tilanteessa. Tänä syksynä Wilhelmiinan henkilöstöä muistetaan kertaluontaisella koronakannusteella, jonka suuruus täysimääräisenä toteutuessaan on runsas 600 €.
    – Tämä on ollut meidän henkilöstöllemme ja meille kaikille jatkuvaa uuden opettelua. Riski koronan tarttumisesta ja sen myötä hoivakotien vierailurajoitukset mullistivat henkilöstömme työn ja arjen, Wilhelmiinan toimitusjohtaja Minna Saranpää sanoo.
    Koronakannuste on otettu ilolla vastaan henkilöstömme keskuudessa.
    – Tämä lämmitti mieltä. Ja on tuntuva ja oikeanlainen kiitos, kertoo Wilhelmiinan hoitaja hoivakodin tiedotteessa.
    Wilhelmiinan työntekijät saavat työhönsä tukea mm. fysioterapiapalveluista, liikunta- ja kulttuuriharrastuksista sekä monipuolisista mahdollisuuksista kehittää ammattitaitoaan.

    Hoitajat.net
    Euroopan elinsiirtopäivä on EU:n virallinen elinluovutuksista tiedottamisen teemapäivä. Elinsiirto pelastaa saajansa hengen tai ainakin parantaa merkittävästi elämänlaatua ja eliniän ennustetta.
    Euroopassa 150 000 ihmistä odottaa uutta elintä. Joka vuosi elinsiirtolistalle laitetaan 48 000 uutta elinsiirtoa tarvitsevaa. Vuosittain elinsiirtoja tehdään 41 000. Joka päivä 18 elinsiirtoa tarvitsevaa menehtyy Euroopassa, koska sopivaa siirrännäistä ei saatu ajoissa.
    Suomessakin siirrettävistä elimistä on pulaa. Elinsiirtolistalla on yli 550 suomalaista ja elinsiirtoja tehdään vuosittain noin 400. Elinsiirtoa odottavista 5–10 prosenttia menehtyy, koska he eivät ehdi saada uutta elintä ajoissa.
    Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään kieltänyt.
    – Tiedossa oleva elinluovutustahto nopeuttaa elinluovutusta ja uutta elintä odottavien hengen pelastamista. Se kertoo tahdon selkeästi myös omaisille, joiden kanssa lääkärit aina keskustelevat elinluovutuksesta. Ilmaisemalle elinluovutustahtosi elinaikanasi varmistat oman tahtosi toteutumisen, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa.
    Vaikka vain osa vainajista sopii elinluovuttajiksi, jokainen voi ilmaista elinluovutustahtonsa. Elinluovutuskortin allekirjoittaneen ei tarvitse miettiä, kelpaavatko hänen elimensä elinsiirtoon. Sopivuuden ja elinten kunnon arvioivat lääkärit. Viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä ja aktiivinen hepatiitti B - tai HIV-infektio estävät kuitenkin luovutuksen. Elinluovutuksen yläikäraja on tällä hetkellä 85 vuotta, mutta kalenteri-ikää tärkeämpi on elinten kunto.
    Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolensiirtoja.
    Suomessa Euroopan elinsiirtopäivää vietetään Euroopan mallin mukaan lauantaina 10.10. Koronapandemian vuoksi yleisötapahtumia ei järjestetä, mutta käynnissä on Munuais- ja maksaliiton tuottama ”Kiitos, että olet luovuttaja” -kampanja. Siinä elinsiirron saaneet kiittävät tuntematonta luovuttajaa ja kertovat, mitä itselleen tärkeää he eivät voisi tehdä ilman elinsiirtoa.
    www.elinluovutuskortti.fi/kiitos
    Munuais- ja maksaliitto

    Hoitajat.net
    Attendo aikoo palkata tuhat uutta filippiiniläistä hoitajaa seuraavien neljän vuoden aikana. Päätöksen taustalla on tarve löytää kestäviä ratkaisuja koko Suomea koskevaan hoitajapulaan, jonka odotetaan hankaloituvan entisestään tulevaisuudessa. 
    Hoitajat tulevat seuraavien neljän vuoden aikana porrastetusti Attendolle ensin hoiva-avustajan tehtäviin, ja heitä kannustetaan täydentämään opintojaan lähihoitajan tai sairaanhoitajan tutkinnon laillistamiseksi Suomessa. Suomen kielen opinnot he aloittavat kotimaassaan heti, kun tulevat valituksi rekrytointiprosessiin. Kieliopinnot kestävät työluvan hankkimisen ajan, tyypillisesti kuudesta yhdeksään kuukautta, ja jatkuvat edelleen Suomessa.
    Tällä hetkellä Attendolla työskentelee jo hieman alle kolme sataa Filippiineiltä kotoisin olevaa hoitajaa.
    – Meillä aloittavat hoitajat ovat saaneet nelivuotisen sairaanhoitajan koulutuksen Filippiineillä eli jokaisella on vankka ammattitaito, vaikka EU:n ulkopuolinen tutkinto ei annakaan pätevyyttä toimia suoraan esimerkiksi sairaanhoitajana. Aiemmin rekrytoimamme filippiiniläishoitajat ovat meillä pidettyjä, osaavia työkavereita, sanoo Attendon henkilöstökokemusjohtaja Terhi Lindgren.
    Etenkin pääkaupunkiseudulla ja pienillä paikkakunnilla jatkuva pula osaavista ammattilaisista pahenee jatkossa, kun samaan aikaan kokeneita hoitajia siirtyy runsaasti eläkkeelle ja vanhuspalvelulakiin kirjattu hoitajamitoitus lisää henkilökunnan tarvetta voimakkaasti. 
    Lähde: Attendo


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...