Jump to content

Uuden lastensairaalan tehohoidon kapasiteetti on ollut riittämätöntä – teho-osaston hoitajista puuttunut jopa 25 %

Hoitajat.net

By Hoitajat.net

 Share

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi tammikuussa HUS-yhtymälle huomautuksen siitä, että lasten sydänkirurgisiin leikkauksiin pääsy ei ole toteutunut lainmukaisesti. AVIn mukaan lasten tehohoidon palvelut tulee järjestää niin, että ne vastaavat alueellista ja kansallista lasten tehohoidon palveluntarvetta.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto alkoi 2022 tammikussa selvittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Uuden lastensairaalan teho-osaston alueellisen ja kansallisen palvelutason riittävyyttä. Valvonnan aikana vuoden 2022 toukokuussa aluehallintovirasto sai useita epäkohtailmoituksia potilasturvallisuuden vaarantumisesta Uuden lastensairaalan teho-osastolla puutteellisten henkilöstöresurssien vuoksi.

Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapui myös lokakuussa 2022 HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan teho-osaston toimintaa koskeva omavalvontailmoitus. Sen mukaan hoitajavajeen seurauksena HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan tehohoidon kapasiteetti ei riitä kattamaan akuutin tehohoidon tarvetta ja hoitamaan sydänleikkauksia yhtäaikaisesti lain edellyttämällä tavalla.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki huhtikuussa 2023 Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolle ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin.

HUS on ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi – hoitoon pääsy ei edelleenkään toteudu

HUS-yhtymä on saanut lasten sydänkirurgian leikkausjonoa purettua painottamalla leikkauksia niihin potilaisiin, joiden oletettu tehohoidon tarve on lyhyt. Jonon purkautumista on vuonna 2023 lisäksi edistänyt muun muassa muun lasten tehohoidon vähäinen tarve, vähäinen syntyvyys sekä muut satunnaisvaihtelutekijät. Tehohoidon saatavuuden hetkellisestä parantumisesta ja leikkausmäärän kasvamisesta huolimatta toukokuussa 2023 hoitojonossa on ollut 69 sydänleikkausta odottavaa lasta, joista 19 (27 %) on odottanut leikkausta yli kuusi kuukautta.

Sydänsairaat lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa oleva potilasryhmä. AVIN mukaan jonon purkamisen painottaminen ei saa johtaa siihen, että jonossa olevien pidempää tehohoitojaksoa tai oletettavasti ECMO-hoitoa vaativien potilaiden leikkausajankohta siirtyy ja jonotusaika pitenee. ECMO-hoidossa huonosti happeutunut veri pumpataan mekaanisesti kehon ulkopuolella olevan ECMO-laitteiston läpi ja johdetaan hyvin happeutettuna takaisin potilaan verenkiertoon.

Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan on olemassa riski siihen, että yli kuusi kuukautta leikkausta jonottavien potilaiden määrä kasvaa, jos muu lasten tehohoidon tarve palaa tavanomaiselle tasolle. Lisäksi aiempaa vastaavaa mahdollisuutta leikattavien potilaiden painottamiselle ei enää ole.

HUS-yhtymän antaman selvityksen perusteella Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla on tehty kehittämistoimia tarkastamalla, tehostamalla ja sujuvoittamalla sekä lasten teho-osaston että tehovalvonnan hoitopolkua. Lisäksi potilaita on ohjattu pienissä määrin HUS-yhtymän aikuisten teho-osastoille.

Lasten tehohoitopaikkoja on ollut käytettävissä liian vähän

HUS-yhtymän toimenpiteet ovat aluehallintoviraston näkemyksen mukaan oikean suuntaisia. Lasten teho-osastolla ei kuitenkaan ole valvontajakson aikana ollut riittävästi osaavaa hoitohenkilökuntaa, jotta alueellinen ja kansallinen lasten tehohoidon palveluntarpeen mukainen kapasiteetti olisi täyttynyt. Lasten teho-osaston hoitajista on puuttunut 25 %, eikä hoitajatilanne ole tehdyistä toimista huolimatta parantunut olennaisesti.

HUS-yhtymä on määritellyt lasten alueellisen ja kansallisen tehohoidon tarpeeksi 12 tehohoitopaikkaa Uudessa lastensairaalassa. Aluehallintoviraston valvontajaksolla tehohoitopaikkoja on ollut ajankohdasta riippuen käytettävissä 6–9.

Aluehallintoviraston päätöksen mukaan HUS-yhtymän on suunniteltava ja toteutettava terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin potilaiden tarve edellyttää.

Lisätietoja: ESAVI/3275/2022, ESAVI/39663/2022

 Share
MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Please sign in to comment

You will be able to leave a comment after signing in



Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Tehy: Yhdenkään hoitajan ei pitäisi kuolla työssään
      Tehy vaatii päättäjiltä kiireellisiä toimia sote-alan henkilöstön turvallisuuden takaamiseksi. Ammattijärjestön puheenjohtaja Millariikka Rytkönen muistuttaa, että potilaita auttaviin hoitajiin kohdistetaan väkivaltaa joka päivä.
      Ruotsissa ensihoitaja surmattiin viikonloppuna väkivaltaisen hyökkäyksen seurauksena työtehtävissään.
      – Väkivalta ei ole ikinä hyväksyttävää. Yhdenkään hoitajan ei pitäisi kuolla työssään. Otan syvästi osaa menehtyneen hoitajan omaisten suruun, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Myös Suomessa on koettu järkyttäviä väkivallantekoja, kuten vuonna 2012 Lappeenrannassa, kun kotikäynnillä ollut neuvolan terveydenhoitaja surmattiin brutaalisti asiakkaan asunnossa.
      Tilastot puhuvat karua kieltä: Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan väkivalta on sote-alan yleisin työtapaturman syy, ja työtapaturmat lisääntyvät vuosi vuodelta. Myös Tilastokeskuksen tilastot kertovat, että väkivalta sote-alalla on yleistynyt huomattavasti.
      – Päättäjät eivät saa enää sulkea silmiään siltä todellisuudelta, jossa Suomen sote-alan henkilökunta joutuu työskentelemään. Tehyn oikeuspalveluissa autamme koko ajan enenevissä määrin jäseniä, joita on työssään pahoinpidelty. Sen pitää loppua, ja päättäjien on kannettava vastuunsa hoitajien työturvallisuudesta, Millariikka Rytkönen sanoo., Rytkönen painottaa.
      Tehy vaatii, että koko sote-alan henkilöstö suojataan väkivallalta yhtä hyvin kuin virkamiehet, jotka kokevat työssään väkivaltaa. Samalla järjestö peräänkuuluttaa työnantajien velvollisuutta: työntekijöiden turvallisuus on varmistettava kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.
      Rytkönen huomauttaa, että hallituksen sote-leikkaukset heijastuvat suoraan työn arkeen. Kun ihmisten hyvinvointi heikkenee, kasvaa myös riski väkivaltaisesta ja häiriökäyttäytyvästä käytöksestä hoito- ja sosiaalipalveluissa.
      Lue lisää...
    • Voisivatko tekoälyrobotit helpottaa hoitajapulaa? – Nurabot testissä
      Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuoteen 2030 mennessä hoitajapula pahenee jopa 4,8 miljoonan hoitajan verran. Taiwanissa testataan nyt uutta ratkaisua, Nurabot-robottia. Se pystyy muun muassa kuljettamaan lääkkeitä ja näytteitä, ohjaamaan potilaita sekä hoitamaan toistuvia, fyysisesti kuormittavia tehtäviä. Tavoitteena on, että robotti voisi keventää hoitajien työtaakkaa jopa 30 prosentilla.
      Valmistajan mukaan Nurabot ei ole hoitajan korvaaja, vaan apuri, joka vapauttaa aikaa potilastyöhön ja vaativampiin tehtäviin.
      – Nurabot ei ole hoitajan korvaaja, vaan työpari, jonka kanssa tehtäviä suoritetaan yhdessä, Foxconnin suunnittelusta vastaava johtaja Alice Lin toteaa.
      Robottia testataan Taichung Veteran General Hospital -sairaalassa Taiwanissa. Ensimmäisten kokemusten perusteella hoitajien arki on helpottunut. Kaupallinen käyttöönotto on suunnitteilla vuodelle 2026.
      Haasteet robottikollegan kanssa
      Vaikka Nurabot tuo helpotusta hoitajien työhön, sen käyttöönottoon liittyy myös haasteita. Monien sairaaloiden tilat eivät välttämättä sovellu roboteille, lisäksi potilaat arvostavat inhimillistä vuorovaikutusta, jota mikään kone ei voi täysin korvata.
      Hongkongilainen hoitotyön ja kansanterveyden professori Rick Kwan korostaa myös turvallisuutta:
      – Turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää, ei vain fyysisten riskien vähentämisen osalta, vaan myös eettisten ja tietosuojaan liittyvien käytäntöjen kannalta. Siksi on tärkeää edetä hitaasti ja varovasti.
      Miten Suomessa?
      Suomessa hoitajapula on jo todellisuutta, ja väestön ikääntyminen lisää painetta entisestään. Vaikka Nurabot on vielä kaukana suomalaisista sairaaloista, se kertoo suunnasta: teknologiaa kehitetään yhä enemmän hoitajien tueksi. Kysymys kuuluu: haluammeko tulevaisuudessa robottikollegan helpottamaan arkea, vai onko tärkeämpää panostaa riittävään henkilöstöön?
       
       
      Lue lisää...
    • Yhä useampi hoitaja saa ammattioikeudet takaisin – Valviran palautuspäätösten määrä nousussa
      Yhä useampi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen on saanut takaisin aiemmin menettämänsä ammattioikeudet. Valviran valvontalautakunta hyväksyi vuoden 2025 tammi–kesäkuussa 25 hakemusta, joissa haettiin oikeutta palata ammattiin. Vuonna 2024 vastaavana aikana hyväksyttiin 12 hakemusta.
      Hyväksymisprosentti nousi viime vuoden 30 prosentista tämän vuoden 51 prosenttiin.
      Valvontalautakunnan päätösten kokonaismäärä jatkaa kasvua: alkuvuoden aikana lautakunta teki 232 päätöstä, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 215.
      Samalla myös ammattioikeuden menettämispäätösten määrä on noussut. Tammi–kesäkuussa 2025 oikeuden menetti 92 henkilöä, kun vuotta aiemmin luku oli 78. Lääkäreitä koskevia menetyksiä oli 14, kun vuoden 2024 vastaava määrä oli 7. Ammattioikeuksien rajoittamista koskevia päätöksiä tehtiin 29, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 21.
      Yleisimmät syyt ammattioikeuden poistamiseen tai rajoittamiseen liittyvät päihdeongelmiin ja muihin terveydentilaan liittyviin syihin.
      Lähde: Valvira, tiedote 9.7.2025
      Lue lisää...
    • Hoitohenkilöstö venyy taas kesällä – sijaisia palkataan vähemmän säästöpaineiden vuoksi
      Kesä 2025 tuo jälleen lisäkuormaa sote-ammattilaisille. Hyvinvointialueiden käynnissä olevat yt-neuvottelut ja ankarat säästötoimet näkyvät käytännössä siinä, että sijaisia ei palkata entiseen malliin. Tämä lisää vakituisen henkilöstön työtaakkaa ja herättää huolta jaksamisesta.
      Tehyn selvityksen mukaan 53 prosenttia hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä arvioi, että toimintaa supistetaan tai suljetaan tänä kesänä yhtä paljon kuin viime vuonna. Useimmiten julkisen sektorin yksiköitä suljetaan 2–4 viikon ajaksi. Vaikka tilanne ei ole heikentynyt kesään 2024 verrattuna, sijaisten rekrytointia rajoitetaan nyt entistä tietoisemmin.
      – Yt-neuvotteluiden aiheuttama epävarmuus ja sijaisrekrytointien rajoittaminen lisäävät työn kuormittavuutta ja heikentävät potilasturvallisuutta. Olen todella huolissani hoitajien jaksamisesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Henkilöstöpula jatkuu – erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista
      Vaikka rekrytointien hidastuminen on hetkellisesti helpottanut pulaa koulutetusta henkilöstöstä, hoitajia ei ole riittävästi. Työntekijöitä kuormittavat toistuvat työvuoromuutokset, alimitoitus ja puutteellinen perehdytys. Halukkuus joustaa työvuoroissa on vähentynyt.
      Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Cederberg painottaa, että tilanne vaatii erityistä huomiota:
      – Palvelujen laadun, potilasturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää toimia.
      Varhaiskasvatus ja yksityinen sektori: kesä tuo lisähaasteita
      Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla kesän ennakoidaan sujuvan pitkälti kuten viime vuonna, vaikka sijaisten saatavuus on paikoin haastavaa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa keskitetään ja henkilöstöä siirretään yksiköiden välillä.
      – Varhaiskasvatuksessa on kiinnitettävä kesäkuukausina erityistä huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä kiertäminen ja uudet lapsiryhmät kuormittavat työntekijöitä, Rytkönen muistuttaa.
      Lomat pääosin turvattu
      Positiivista on, että suurin osa työntekijöistä pystyy pitämään kesälomansa tavanomaiseen tapaan, joillain aloilla jopa viime kesää enemmän.
      Kesäajan 2025 selvitykseen vastasi 140 tehyläistä luottamusedustajaa, joista 46 edusti hyvinvointialueita, 60 yksityistä sote-alaa ja 34 varhaiskasvatusta. 
      Lue lisää...
    • ”Mikä on hoitajien oikeusturva Suomessa?” – Tehy pettyi poliisin päätökseen
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi voimakkaasti Helsingin poliisin päätöstä olla aloittamatta esitutkintaa virkamiesten toiminnasta suojelu- ja hätätyölain valmistelussa.
      Helsingin poliisi tiedotti torstaina 22. toukokuuta, ettei se aloita esitutkintaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä Tehyn tekemän tutkintapyynnön pohjalta. Poliisin mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkarikosta tai muuta rikosta.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa todella surullinen poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.
      – Jos asia olisi, kuten poliisi arvioi, olisin huolissani lainvalmistelua ohjaavasta sääntelystä Suomessa. Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Rytkönen kuvaa päätöstä suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Tehyn tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä.
      – Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen kysyy.
      Tällä päätöksellä suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan. Rytkönen sanoo olevansa todella pettynyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällaista.
      – Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo.
      Tehy katsoo, että lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua ja aikoo ryhtyä jatkotoimiin, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...