Jump to content
MAINOS

Uuden lastensairaalan tehohoidon kapasiteetti on ollut riittämätöntä – teho-osaston hoitajista puuttunut jopa 25 %


Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi tammikuussa HUS-yhtymälle huomautuksen siitä, että lasten sydänkirurgisiin leikkauksiin pääsy ei ole toteutunut lainmukaisesti. AVIn mukaan lasten tehohoidon palvelut tulee järjestää niin, että ne vastaavat alueellista ja kansallista lasten tehohoidon palveluntarvetta.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto alkoi 2022 tammikussa selvittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Uuden lastensairaalan teho-osaston alueellisen ja kansallisen palvelutason riittävyyttä. Valvonnan aikana vuoden 2022 toukokuussa aluehallintovirasto sai useita epäkohtailmoituksia potilasturvallisuuden vaarantumisesta Uuden lastensairaalan teho-osastolla puutteellisten henkilöstöresurssien vuoksi.

Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapui myös lokakuussa 2022 HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan teho-osaston toimintaa koskeva omavalvontailmoitus. Sen mukaan hoitajavajeen seurauksena HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan tehohoidon kapasiteetti ei riitä kattamaan akuutin tehohoidon tarvetta ja hoitamaan sydänleikkauksia yhtäaikaisesti lain edellyttämällä tavalla.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki huhtikuussa 2023 Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolle ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin.

HUS on ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi – hoitoon pääsy ei edelleenkään toteudu

HUS-yhtymä on saanut lasten sydänkirurgian leikkausjonoa purettua painottamalla leikkauksia niihin potilaisiin, joiden oletettu tehohoidon tarve on lyhyt. Jonon purkautumista on vuonna 2023 lisäksi edistänyt muun muassa muun lasten tehohoidon vähäinen tarve, vähäinen syntyvyys sekä muut satunnaisvaihtelutekijät. Tehohoidon saatavuuden hetkellisestä parantumisesta ja leikkausmäärän kasvamisesta huolimatta toukokuussa 2023 hoitojonossa on ollut 69 sydänleikkausta odottavaa lasta, joista 19 (27 %) on odottanut leikkausta yli kuusi kuukautta.

Sydänsairaat lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa oleva potilasryhmä. AVIN mukaan jonon purkamisen painottaminen ei saa johtaa siihen, että jonossa olevien pidempää tehohoitojaksoa tai oletettavasti ECMO-hoitoa vaativien potilaiden leikkausajankohta siirtyy ja jonotusaika pitenee. ECMO-hoidossa huonosti happeutunut veri pumpataan mekaanisesti kehon ulkopuolella olevan ECMO-laitteiston läpi ja johdetaan hyvin happeutettuna takaisin potilaan verenkiertoon.

Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan on olemassa riski siihen, että yli kuusi kuukautta leikkausta jonottavien potilaiden määrä kasvaa, jos muu lasten tehohoidon tarve palaa tavanomaiselle tasolle. Lisäksi aiempaa vastaavaa mahdollisuutta leikattavien potilaiden painottamiselle ei enää ole.

HUS-yhtymän antaman selvityksen perusteella Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla on tehty kehittämistoimia tarkastamalla, tehostamalla ja sujuvoittamalla sekä lasten teho-osaston että tehovalvonnan hoitopolkua. Lisäksi potilaita on ohjattu pienissä määrin HUS-yhtymän aikuisten teho-osastoille.

Lasten tehohoitopaikkoja on ollut käytettävissä liian vähän

HUS-yhtymän toimenpiteet ovat aluehallintoviraston näkemyksen mukaan oikean suuntaisia. Lasten teho-osastolla ei kuitenkaan ole valvontajakson aikana ollut riittävästi osaavaa hoitohenkilökuntaa, jotta alueellinen ja kansallinen lasten tehohoidon palveluntarpeen mukainen kapasiteetti olisi täyttynyt. Lasten teho-osaston hoitajista on puuttunut 25 %, eikä hoitajatilanne ole tehdyistä toimista huolimatta parantunut olennaisesti.

HUS-yhtymä on määritellyt lasten alueellisen ja kansallisen tehohoidon tarpeeksi 12 tehohoitopaikkaa Uudessa lastensairaalassa. Aluehallintoviraston valvontajaksolla tehohoitopaikkoja on ollut ajankohdasta riippuen käytettävissä 6–9.

Aluehallintoviraston päätöksen mukaan HUS-yhtymän on suunniteltava ja toteutettava terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin potilaiden tarve edellyttää.

Lisätietoja: ESAVI/3275/2022, ESAVI/39663/2022

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Tehy tavoittelee parhaillaan käynnissä olevalla julkisen sektorin neuvottelukierroksella palkallisen imetysvapaan kirjaamista työehtosopimukseen sekä lyhyempää työaikaa yötyötä tekeville hoitajille.
      Tehyn mukaan kaikille synnyttäneille on turvattava oikeus imettää lastaan työajalla.
      – Monet työnantajat antavat jo nyt työntekijöille palkallisen imetystauon, mutta sen ei pidä olla vain työnantajan hyvän tahdon varassa. Imetysoikeudesta pitää saada kirjaus työehtosopimukseen, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Suomessa ei toisin kuin Norjassa ole vielä ratifioitu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n imetysoikeuden turvaavaa sopimusta. Tehy vaatii Suomelle Norjan mallin mukaista, vähintään tunnin palkallista imetystaukoa työpäivän aikana.
      Lyhyempi työaika yötyötä tekeville
      Tehy ja SuPer ovat lisäksi esittäneet työaikamääräysten uudistamista siten, että yötyötä tekevien hoitajien työaika lyhenee.
      – Kaikilla hoitajilla pitää olla oikeus vapaa-aikaan ja elämään. Lisäksi yötyön haitalliset vaikutukset terveydelle tulee huomioida työaikamääräyksissä. Lyhyempi työaika yötyötä tekeville on terveyden kannalta perusteltua ja jopa välttämätöntä. Näin on toimittu muissakin Pohjoismaissa ja tarvitsemme saman mallin Suomeen, toteaa Millariikka Rytkönen. 
      SOTE-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 asti, jonka jälkeen mahdollinen sopimukseton tila voisi johtaa myös työtaistelutoimiin.
      Lue lisää...
    • SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan lähihoitajien työttömyydestä. Väestön ikääntyminen on lisännyt kansalaisten hoidon tarvetta, mutta samalla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia karsitaan merkittävästi, mikä heikentää palvelujen saatavuutta ja laatua.
      SuPer ei hyväksy säästötoimia, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen. MTV Uutisten mukaan (12.2.) HUS Labissa ei jatketa 500 työntekijän määräaikaisia työsuhteita, ja nämä toimet kohdistuvat suoraan potilastyötä tekeviin.
      SuPerin mukaan sote-palveluiden säästötoimet heikentävät hoidon saatavuutta ja laatua, lisäävät työntekijöiden kuormitusta ja pahentavat hoitajapulaa tulevaisuudessa, kun hoitajat hakeutuvat muille aloille.
      Vaikka hoitajien työllisyys saattaisi parantua muutaman vuoden kuluttua, alan jo menettämät osaajat ovat siirtyneet muille sektoreille. Jo nyt kymmenet tuhannet sote-ammattilaiset ovat jättäneet alan, ja nykyiset toimet pahentavat tilannetta entisestään.
      Kasvavat työttömyysluvut eivät myöskään houkuttele uusia osaajia alalle.
      – Hoitoala on turvannut lähes varman työpaikan tähän asti, ja nyt moni pohtii uudelleen tulevaisuuden suunnitelmiaan, Inberg toteaa järjestön tiedotteessa.
      Lue lisää...
    • SAMK on allekirjoittanut kaksoistutkinto -yhteistyösopimuksen Changzhoun yliopiston hoitotyön tiedekunnan kanssa. Tavoitteena on, että Changzhoun yliopiston opiskelijat suorittavat SAMKissa maksullisena koulutuksena suomalaisen EU-direktiivit täyttävän sairaanhoitajakoulutuksen.
      Yhteistyösopimus mahdollistaa Changzhoun yliopistossa kaksi vuotta opintoja suorittaneiden sairaanhoitajaopiskelijoiden tulon SAMKin sairaanhoitaja (AMK) -koulutuksen opiskelijoiksi.
      Kaksoistutkintosopimuksen mukaan osa tutkintoon hyväksytyistä opinnoista suoritetaan Kiinassa. 
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatinharjoittamisoikeuksia poistettiin viime vuonna huomattavasti enemmän kuin vuonna 2023. Valviran mukaan ammattioikeutensa menetti 132 henkilöä, kun edellisvuonna luku oli 91. Eniten oikeuksia menetettiin lähihoitajilta (68), sairaanhoitajilta (33) ja lääkäreiltä (11).
      Ammattioikeuksien poistamisen ja rajoittamisen syitä olivat erityisesti päihdeongelmat, terveydentilaan liittyvät syyt sekä ammattitaidon puutteet. Asiakas- ja potilasturvallisuus ovat päätösten keskiössä.
      Ammattioikeuksien palautushakemuksia käsiteltiin lähes ennallaan – 129 hyväksyttiin vuonna 2024. Valvira ehdottaa, että tietyt palautushakemukset siirrettäisiin suoraan viraston päätettäviksi käsittelyn nopeuttamiseksi.
      Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi menettää oikeutensa harjoittaa ammattiaan tai hänen oikeuksiaan voidaan rajoittaa, jos se on asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi perusteltua. Tavoitteena on estää asiakkaiden ja potilaiden hoidon vaarantuminen.
      Lue lisää...
    • Puhdin teettämä kysely kertoo, että 30-50-vuotiaista suomalaisista 56% ei ole mitannut kolesteroliarvojaan viimeisen kahden vuoden sisään. Alle 30-vuotiaista 62% ei ole mitannut kolesterolia koskaan tai ei osaa sanoa, onko arvoa mitattu. Vastaavasti puolet 30-50-vuotiaista ja yli puolet alle 30-vuotiaista ei ole mitannut verensokeriaan kahden vuoden sisään. Sen sijaan vanhemmista ikäryhmistä noin 80% on tarkistanut kolesterolin ja verensokerin viimeisen kahden vuoden aikana.
      Tiedätkö oman ferritiini- ja d-vitamiini-arvon? Mittaa nyt ilman lääkärin lähetettä!*
      Terveyden omaseuranta lisääntymässä
      Ihmisten kiinnostus oman hyvinvoinnin ja terveyden mittaamisen eri välinein on lisääntymässä. Tämä näkyy myös Puhdissa, joka tuo laboratoriokokeet helposti saataville.
      - Puolen vuoden aikana Puhdin kautta* omat arvonsa on tarkastanut jo 5000 ihmistä. Asiakkaista 90% sanoo varmasti suosittelevansa palvelua ystävilleen, kertoo Puhdin toimitusjohtaja Tero Era.
      Terveyden seuranta alkaa aivan liian myöhään
      - Nykylääketiede pärjää erinomaisesti akuuttien vakavien sairauksien hoidossa, mutta pitkäaikais- ja elämäntapasairauksien kohdalla tulokset ovat selvästi heikommat. Näiden sairauksien määrä on räjähtänyt ja olemme jo nyt pahoissa vaikeuksissa. Tilanne pahenee entisestään ylipainon lisääntymisen ja väestön ikääntymisen myötä. Ainut kestävä ratkaisu on näiden sairauksien ennaltaehkäisy ajoissa, eLääkäri.fi-palvelun perustaja ja Puhdin* asiantuntijalääkäri Kimmo Salminen toteaa.
      - Ylipainon kertyminen ja tämän myötä alttius sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle alkaa usein jo nuoruudessa. On tärkeä saada ihmiset itse kiinnostumaan oman terveytensä hoitamisesta riittävän aikaisin. Omien arvojen seuranta ja niissä tapahtuvat muutokset voivat motivoida kestävän elämäntapamuutoksen tekemiseen. Testeistä voi myös löytyä selitys koettuihin oireisiin kuten väsymykseen, Salminen jatkaa.
      Vain harva mitannut koskaan D-vitamiinitasonsa
      Vain 35% suomalaisista on joskus mitannut D-vitamiinitasonsa. Mediassakin paljon esillä olleen ferritiinin on puolestaan mitannut lähes yhtä moni nainen kuin kolesterolin viimeisen 12 kuukauden aikana. Rautavarastoista kertovan ferritiinin sanoo mitanneensa 31% naisista ja kolesterolin 35% viimeisen 12 kuukauden sisään. On kuitenkin huomattava, että yli 40% naisista ei ole koskaan mitannut ferritiiniä tai ei ainakaan osaa sanoa, onko mitannut sitä.
      - D-vitamiinin puutos on varsin yleistä Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi ja taso olisi hyvä mitata ainakin kerran pimeään vuodenaikaan. Raudan riittävä saanti vaikuttaa jaksamiseen ja yleisvointiin. Kuukautisvuodon aiheuttaman raudan menetyksen vuoksi raudanpuute on verrattain yleistä nuorilla naisilla.  Erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien tulisi kiinnittää huomiota riittävään raudan- ja D-vitamiinin saantiin, lääkäri Kimmo Salminen toteaa.
      Tutustu Puhdin verikokeisiin tästä*
      * Tutkimuksen tiedot kerättiin tutkimustoimisto IROn paneelissa nettikyselynä ja siihen vastasi 1000 täysi-ikäistä suomalaista 17.-25.6.2019. Tutkimuksen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen teetti Puhti*.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...