Lähes kaikki erikoissairaanhoidossa työskentelevistä nuorista hoitajista harkitsee alanvaihtoa – taustalla huono palkka, resurssipula sekä arvostuksen puute

Hoitajien oma arvio jaksamisestaan työuran loppuun sekä koettu työhyvinvointi ovat hieman parantuneet pandemiavuosista, selviää ammattijärjestö Tehyn jäsenilleen teettämästä kyselystä. Tilanne on kuitenkin edelleen hälyttävä, koska esimerkiksi melkein jokainen alle 30-vuotiaista erikoissairaanhoidossa työskentelevistä hoitajista harkitsee edelleen alanvaihtoa. Lähes kaikki vastaajat pitivät palkkausta liian pienenä työn vaativuuteen nähden. Jaksamista alalla vaikeuttavat myös muun muassa arvostuksen puute ja liian vähäinen henkilökunta.

Vaikka pandemiavuosien kurimuksesta on palattu hieman parempaan tilanteeseen, kaikista kyselyyn vastanneista 86 % on silti joskus harkinnut alan vaihtamista. Ja tilanne on edelleen hyvin huolestuttava erityisesti alle 30-vuotiaiden hoitajien parissa, joista alanvaihtoa on harkinnut 93 %.

– Nuorten hoitajien ajatukset alanvaihdosta pitää ottaa vakavasti. Vaikka vain pienehkö osa heistä toteuttaisi aikomuksensa, meillä ei ole varaa menettää yhtä ainutta. Tämä on viesti myös maan hallitukselle. Älkää heikentäkö hoitajien työehtoja ja oikeuksia. Se vie tulevaisuudelta pohjan nyt, kun pahimipien pandemiavuosien jälkeen alkaa näyttää edes hitusen valoisammalta, vetoaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön tiedotteessa.

Palkka ei vastaa työn vaativuutta

Kyselyn mukaan alanvaihtoon ajaa edelleen erityisesti se, että palkka ei vastaa työn vaativuutta. Näin ilmoitti 89 % vastaajista. Myös arvostuksen puute lisää kiinnostusta alanvaihtoon.

Lisäksi alanvaihdon ajatukset korreloivat voimakkaasti koettuun työhyvinvointiin. Niistä vastaajista, jotka kertoivat erittäin huonosta työhyvinvoinnista, peräti 38 % sanoi harkitsevansa alan vaihtoa päivittäin.

Vastaajista 11 % koki työhyvinvointinsa erittäin hyväksi ja 61 % jokseenkin hyväksi. Työhyvinvoinnin kokemus on parantunut pandemiavuosista. Eri ikäryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja työhyvinvoinnissa. Kuormitusta työssä aiheuttivat edellisten vuosien tapaan erityisesti kiire ja liiallinen työmäärä sekä vähäinen henkilökunta.

Valtaosa nuorista hoitajista ei usko jaksavansa sote-alan töissä uran loppuun saakka

Vastaajilta kysyttiin jälleen myös omaa arviota siitä, jaksaako sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä työuransa loppuun. Kaikkiaan 35 % oli sitä mieltä, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä ja 29 % kertoi jaksavansa. Monet vastaajista eli 36 % eivät osanneet arvioida jaksamistaan.

Verrattuna pandemiavuosiin arviot omasta jaksamisesta sote-alalla olivat nyt myönteisempiä. Mutta alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä silti lähes 60 % prosenttia vastaajista katsoi, että ei tule jaksamaan työuran loppuun sote-alan töissä.

– Tämä on yhä hätkähdyttävän suuri luku, joka sekä poliittisen päättäjän että työnantajien on syytä ottaa vakavasti. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta nuoret hoitajat pysyvät alalla, voivat vaikuttaa työhönsä, saavat työn vaativuutta vastaavaa palkkaa, palautuvat työstään ja voivat edetä urallaan, sanoo Rytkönen.

Alanvaihtoa harkinneista vastaajista 89 % sanoo, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä, koska palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja kuormittavuutta. Lisäksi työuran loppuun jaksamista vaikeuttavat merkittävästi arvostuksen puute ja liian vähäinen henkilökunta. Arvostuksen puutetta osoittavat vastaajien mukaan erityisesti työnantajat, hoitotyön johto ja poliitikot.

Vastaajista 63 % myös kertoo, että ei enää valitsisi sote-alaa, jos olisi aloittamassa nyt opiskeluja. Tässä on tapahtunut hieman myönteistä kehitystä verrattuna edelliseen vuoteen.

Hoitajien rekrytointi ulkomaille hieman laantunut

Hoitajien kiinnostus lähteä ulkomaille töihin on hieman vähentynyt viime vuosista. Sitä on harkinnut vajaa puolet vastaajista. Tärkein houkutin siirtyä ulkomailla on parempi palkka. Tätä mieltä oli 89 % vastaajista. Muita syitä ulkomaille lähtöön olivat kyselyn mukaan esimerkiksi vaihtelu ja uudet kokemukset sekä sote-alan korkeampi arvostus.

Kyselyssä selvitettiin myös muista maista Suomeen kohdistuvaa hoitajien rekrytointia. Rekrytointipyrkimykset näyttävät jonkin verran vähentyneen pandemiavuosista. Kaikista vastaajista 16 % kertoo, että heitä on yritetty rekrytoida ulkomaille sote-alan töihin. Rekrytointi kohdistuu keskimääräistä enemmän ensihoidossa, teho-osastoilla, synnytysosastoilla, päivystyksissä sekä anestesia- ja leikkausosastoilla työskenteleviin hoitajiin. Rekrytointia tehdään joko sosiaalisessa mediassa, kollegoiden kautta tai suoraan sähköpostitse ja puhelimitse. Selvästi aktiivisimmat rekrytoijat ovat naapurimaamme Ruotsi ja Norja.

Kyselyn toteutus

Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn erikoissairaanhoidossa työskenteleville jäsenilleen. Kysely tehtiin loppukesästä ja vastaajia oli 3 570. Tietoa koottiin nyt viidettä kertaa mm. työhyvinvoinnista, kuormituksesta, alanvaihdosta ja hoitotyön vetovoimasta.

Lue kyselyn yhteenveto