Jump to content

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.



More search options

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Terveydenhuoltoalan opinnot
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Terveydenhuoltoalan työpaikat
    • Hoitajien kirpputori
    • Hoitajat Facebookissa
    • Hoitajat Instagramissa
    • Hoitajat Twitterissä
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

Found 203 results

  1. STTK:n työn henkistä ja fyysistä kuormittavuutta selvittäneen kyselyn perusteella on syytä olla huolissaan erityisesti työn henkisestä kuormittavuudesta jasen vaikutuksista työkykyyn, työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja työurien kestoon. - Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä on välttämätöntä panostaa työelämän laatuun niin, että työkyky säilyy ja työurat pitenevät. Keskeistä tavoitteen toteutumisen kannalta on työn kuormituksen oikea mitoitus, johtaja Katarina Murto korostaa. STTK:n kyselyyn vastanneista lähes puolet (48 %) kokee työnsä henkisesti melko tai erittäin kuormittavaksi. Iän tai sukupuolen välilläei ole merkittäviä eroja, mutta alakohtaisia erojaon: kuormittuneimpia ovat sosiaali- ja terveysalalla ja koulutusalalla työskentelevät. - Työ on sitä kuormittavampaa, mitä suuremmassa organisaatiossa työskentelee. Sektoreittain kuormittavin on kunta-ala, Murto tiivistää. Henkiseen kuormittavuuteen vaikuttavat eniten työtehtävien liiallinen määrä, kiire, huono johtaminen ja esimiestyö. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi huoli toimeentulosta, jatkuvat keskeytykset ja henkilöstöresurssien puute. - Työn murros ja teknologinen kehitys kuormittavat erityisesti yli 51-vuotiaita, työsuhteen määräaikaisuus alle 35-vuotiaita.Alakohtaisesti esimerkiksi kaupan alalla kuormittaa työpaikan taloudellinen tila, kuljetusalalla puutteelliset työolosuhteet. Toimihenkilö- ja esimies- tai johtotehtävissä olevia kuormittavat työtehtävien liiallinen määrä ja jatkuvat keskeytykset. Henkistä kuormittavuutta voitaisiin vastaajien mielestä vähentää lisäämällä henkilöstöresursseja, vähentämällä kiirettä ja parantamalla johtamista, Murto sanoo. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvu ja erityisesti nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat vahva viesti siitä, että työelämän laatuun ja parempiin työolosuhteisiin on panostettava. - Lyhytnäköiset keinot työpaikan kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi esimerkiksi minimoimalla henkilöstöresurssit voivat johtaa pidemmällä aikavälillä täysin päinvastaiseen suuntaan eli kustannusten nousuun sairauspoissaolojen määrän lisääntyessä. Työhyvinvointiin, työkyvyn ylläpitämiseen ja työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseen, johtamiseen ja esimiestyöhön on panostettava jokaisella työpaikalla. Työolot on luotava turvallisiksi ja työntekijöiden hyvinvointia edistettävä monipuolisesti, Murto vaatii. 28 prosenttia vastaajista kokee työnsä fyysisesti melko tai erittäin kuormittavaksi. Merkittäviä eroja iän, organisaation koon tai sukupuolen välillä ei ole. Toimialoista kuormittavinta on rakennus- ja kuljetusaloilla. - Fyysiseen kuormittavuuteen vaikuttavat erityisesti työasennot, istumatyö ja lämpötila. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi taukojen puute, melu ja seisomatyö.Vastaajien mielestä fyysistä kuormittavuutta voisi vähentää parantamalla työergonomiaa ja ylläpitämällä fyysistä kuntoa työajalla. Lisäksi tulisi hyödyntää apuvälineitä, perehdyttää ja lisätä taukoja. STTK
  2. SuPer selvitti yksityissektorilla työskenteleviltä jäseniltään tilannetta kevään ns. hoivakriisin jälkeen. Työnantajat olivat luvanneet lisätä henkilöstön määrää ja korjata työoloja. Selvityksen alustavat tulokset kertovat, että korjauksia ei ole tehty siinä määrin kuin työnantajat ovat antaneet ymmärtää, kertoo SuPer tiedotteessaan. Kyselyyn vastasi noin 2 000 superilaista, jotka työskentelevät Attendolla, Esperissä, Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa. Kyselyssä selvitettiin, miten hoidon laatu koetaan hoivakriisin jälkeen. SuPerin mukaan työntekijöitä ei ole aidosti kuultu eikä epäkohtiin ole puututtu riittävästi. Työntekijöistä vähintään kaksi kolmesta vastasi, että hoidon laatu ei ole parantunut. Hoitajien työajasta menee edelleen iso osa muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Attendon, Esperin, Mehiläisen ja Pihlajalinnan työntekijöistä yli kaksi kolmasosaa vastasi, että työtehtäviin kuului joka päivä siivousta, pyykkäystä ja/tai ruokahuoltoa. Keväällä mediassa nousivat esiin yksityisen sektorin ongelmat vanhustenhoidossa. Hoivakodeissa paljastui useita puutteita ja epäkohtia. Henkilöstömitoitus alittui monessa yksikössä, ja mitoitus koettiin riittämättömäksi. Hoitajat toivat esiin eettistä kuormaa siitä, että he eivät voi hoitaa niin hyvin kuin haluaisivat ja pitäisi. Työnantajat lupasivat asiaan pikaista muutosta.
  3. Taysin lasten ja nuorten sairaalan hoitajat käyttävät työssään mobia, hoitotyöhön räätälöityä mobiililaitetta. Tietoturvallinen digiratkaisu säästää aikaa hoitotyöhön. Taysin uusi lasten ja nuorten sairaala aloitti toimintansa 17.9. uusissa tiloissa, ja muutto jatkuu vaiheittain lähiviikkojen ajan. Samalla kun lasten ja nuorten hoito keskitetään fyysisesti yhden katon alle uusiin, moderneihin tiloihin, tapahtuu muutoksia myös toiminnassa. Yhtenä esimerkkinä on digitaalisten palveluiden lisääntyminen hoitotyön arjessa: koko lasten ja nuorten sairaalan hoitohenkilöstö siirtyy käyttämään heille räätälöityjä mobiililaitteita, mobeja. Mobi on älypuhelin, johon on asennettu hoitotyössä tarvittavat sovellukset. Mobiin kuuluvia sovelluksia ovat Medanets, Paketti, Taysin puhelinluettelo sekä pääsy intraan. Myös potilaskutsujärjestelmä on integroitu mobeihin. Mobeihin ei voi itse ladata sovelluksia, eikä niillä pääse internetiin. -Aiemmin hoitajat joutuivat kuljettamaan työvuorossaan kahta erillistä laitetta, nyt olemme saaneet palvelut samaan laitteeseen, kuvailee tietohallintopäällikkö Anne-Maarit Selinummi. Medanets-sovelluksella potilastiedot tallennetaan reaaliaikaisesti potilastietojärjestelmään. Hoitajan ei tarvitse poistua potilaan luota erilliseen tilaan tekemään kirjauksia, vaan hän voi tehdä ne välittömästi potilaan luona. Paperisten muistilappujen määrä vähenee ja tietoturva paranee. Mobia käytetään myös Taysin sisäisten palvelujen tilaamiseen: Paketti-sovelluksella voi esimerkiksi tilata potilaskuljetuksia sekä tehdä tavaratilauksia osastolle. Kun potilas painaa huoneessaan nappia, jolla kutsuu hoitajan, syttyy sairaalan käytävällä merkkivalo, ja tämän lisäksi potilasta hoitava hoitaja saa hälytyksen mobiinsa. - Tekniikka mahdollistaa laitteeseen erilaisia hälytystoimintoja eri sovelluksista, mutta sairaalassa on tärkeää, että potilaan lähettämä hälytys on aina ykkössijalla ja ohi muiden, painottaa Selinummi. Mobiililaitteet eivät ole henkilökohtaisia, vaan vuoron vaihtuessa laitteen käyttäjä vaihtuu. Mobeihin kirjaudutaan henkilökohtaisilla varmennekorteilla. Lasten ja nuorten sairaalaan on hankittu 300 mobia. Nykyinen mobi palvelee hoitajia, mutta Tays aikoo kehittää myös lääkäreiden mobiilipalveluita. -Tavoitteena on saada lääkäreille vastaava mobiililaite, jossa on juuri lääkäreitä hyödyttävät sovellukset. Parhaillaan työskentelemme mobiilikuvantamisen saamiseksi lääkäreiden käyttöön, kertoo Selinummi.
  4. Suomen Apteekkariliitto ja Orion toteuttivat Suomen ensimmäisen lääkekuljetuksen robottilennokilla eli droonilla Helsingin Lauttasaaressa maanantaina 16.9. Drooni kuljetti valikoiman itsehoitolääkkeitä Lauttiksen apteekilta Lauttasaaren Senioritalolle, jossa hoitohenkilökunta vastaanotti paketin. ─ Oli upeaa, että ensimmäinen lääkekuljetus droonilla onnistui hyvin! Suomalaiset apteekit haluavat olla edelläkävijöinä kehittämässä uusia, moderneja palveluja, kertoo Lauttiksen apteekin apteekkari Risto Holma. ─ Uusi palvelu hyödyttäisi esimerkiksi asiakkaita, joilla yllättävän avuntarpeen tai sairauden vuoksi on hankaluuksia päästä asioimaan apteekkiin. Erilaiset kuljetusratkaisut osana palvelua tuovat apteekin lähelle, Holma jatkaa. Toimituksen toteutti AI-startup Third Space Auto. ─ Robottilennokit ovat nopeita. Kun niihin yhdistetään lentoautomaatiojärjestelmä, kuten AI.Pilot-teknologiaan perustuvan ByDrone, apteekit ja sairaalat voivat toimittaa lääkkeitä hetkessä avun tarvitsijoille. Esimerkiksi meidän käyttämämme lennokki lentää kilometrin minuutissa. Lennokkien kantama vaihtelee 10 kilometristä jopa 110 kilometriin. Tällaiset esittelytilaisuudet ovat todella tarpeen, koska niiden avulla lääketeollisuus ja viranomaiset voivat kannustaa logistiikka-alaa muuttamaan toimintatapojaan. Uskon, että parin vuoden kuluessa tällaiset järjestelmät otetaan käyttöön maaseudulla, saaristossa ja muilla vaikeapääsyisillä seuduilla, joilla niille on todella tarvetta, toteaa Third Space Auton perustaja Arshia Gratiot. Maanantain demolento on osa yhteishanketta, jossa selvitettiin droonikuljetusten käyttömahdollisuuksia ja hyötyjä lääkkeiden toimituksessa. Hanke toteutettiin tutkimus- ja kehitysyhteistyönä Aalto-yliopistossa poikkitieteellisesti eri alojen opiskelijoiden kanssa. Aalto-yliopiston tutkimusryhmät kartoittivat muun muassa droonikuljetusten palvelumuotoilua ja lainsäädäntöä.
  5. Tehyn mukaan ilman palkankorotuksia pako hoitoalalta kiihtyy. Vanhenevan väestön ja työikäisten määrän vähenemisen muodostama yhtälö käy entistä vaikeammaksi hallita, muistuttaa liitto tiedotteessaan. Tehy ja SuPer ovat esittäneet naisvaltaiselle hoitoalalle kymmenen vuoden palkkaohjelmaa. Palkkaohjelma nostaisi naisalojen palkkoja 1,8 prosenttiyksikköä miesaloja enemmän. Sen vuosikustannukset ovat liiton mukaan 100–150 miljoonaa euroa. Tehy vaatii, että valtion tulee kantaa vastuu palkkaohjelman kustannuksista, koska kunnilla ei tarvittavia rahoja ole. – Poliittisten päättäjien on kannettava vastuu kansalaisten perustuslain takaamasta oikeudesta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo. Tehyn mukaan hallitusohjelmassa on useita vahvoja kirjauksia, jotka tukevat liittojen vaatimuksia palkkatasa-arvon edistämisestä. Hallituksen on esimerkiksi aikeissa lisätä hoiva-alan houkuttelevuutta sekä henkilökunnan saatavuutta ja osaamista. Hallitus lupaa ohjelmassaan myös puuttua nykyistä tiukemmin naisten ja miesten palkkaeroihin. Hoitoalalle on koulutettu 320 000 ammattilaista, joista 40 000 työskentelee täysin toisella alalla. Osa heistä on valmis palaamaan, jos palkka ja työolot kohenevat. Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin edellyttää arviolta 4000 hoitajaa lisää. Tehyn mukaan veto- ja pitovoiman eli palkkojen ja työolojen on merkittävästi parannuttava, jotta mitoitus voidaan käytännössä toteuttaa.
  6. Puhdin teettämä kysely kertoo, että 30-50-vuotiaista suomalaisista 56% ei ole mitannut kolesteroliarvojaan viimeisen kahden vuoden sisään. Alle 30-vuotiaista 62% ei ole mitannut kolesterolia koskaan tai ei osaa sanoa, onko arvoa mitattu. Vastaavasti puolet 30-50-vuotiaista ja yli puolet alle 30-vuotiaista ei ole mitannut verensokeriaan kahden vuoden sisään. Sen sijaan vanhemmista ikäryhmistä noin 80% on tarkistanut kolesterolin ja verensokerin viimeisen kahden vuoden aikana. Tiedätkö oman ferritiini- ja d-vitamiini-arvon? Mittaa nyt ilman lääkärin lähetettä! Terveyden omaseuranta lisääntymässä Ihmisten kiinnostus oman hyvinvoinnin ja terveyden mittaamisen eri välinein on lisääntymässä. Tämä näkyy myös Puhdissa, joka tuo laboratoriokokeet helposti saataville. - Puolen vuoden aikana Puhdin kautta omat arvonsa on tarkastanut jo 5000 ihmistä. Asiakkaista 90% sanoo varmasti suosittelevansa palvelua ystävilleen, kertoo Puhdin toimitusjohtaja Tero Era. Terveyden seuranta alkaa aivan liian myöhään - Nykylääketiede pärjää erinomaisesti akuuttien vakavien sairauksien hoidossa, mutta pitkäaikais- ja elämäntapasairauksien kohdalla tulokset ovat selvästi heikommat. Näiden sairauksien määrä on räjähtänyt ja olemme jo nyt pahoissa vaikeuksissa. Tilanne pahenee entisestään ylipainon lisääntymisen ja väestön ikääntymisen myötä. Ainut kestävä ratkaisu on näiden sairauksien ennaltaehkäisy ajoissa, eLääkäri.fi-palvelun perustaja ja Puhdin asiantuntijalääkäri Kimmo Salminen toteaa. - Ylipainon kertyminen ja tämän myötä alttius sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle alkaa usein jo nuoruudessa. On tärkeä saada ihmiset itse kiinnostumaan oman terveytensä hoitamisesta riittävän aikaisin. Omien arvojen seuranta ja niissä tapahtuvat muutokset voivat motivoida kestävän elämäntapamuutoksen tekemiseen. Testeistä voi myös löytyä selitys koettuihin oireisiin kuten väsymykseen, Salminen jatkaa. Vain harva mitannut koskaan D-vitamiinitasonsa Vain 35% suomalaisista on joskus mitannut D-vitamiinitasonsa. Mediassakin paljon esillä olleen ferritiinin on puolestaan mitannut lähes yhtä moni nainen kuin kolesterolin viimeisen 12 kuukauden aikana. Rautavarastoista kertovan ferritiinin sanoo mitanneensa 31% naisista ja kolesterolin 35% viimeisen 12 kuukauden sisään. On kuitenkin huomattava, että yli 40% naisista ei ole koskaan mitannut ferritiiniä tai ei ainakaan osaa sanoa, onko mitannut sitä. - D-vitamiinin puutos on varsin yleistä Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi ja taso olisi hyvä mitata ainakin kerran pimeään vuodenaikaan. Raudan riittävä saanti vaikuttaa jaksamiseen ja yleisvointiin. Kuukautisvuodon aiheuttaman raudan menetyksen vuoksi raudanpuute on verrattain yleistä nuorilla naisilla. Erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien tulisi kiinnittää huomiota riittävään raudan- ja D-vitamiinin saantiin, lääkäri Kimmo Salminen toteaa. Tutustu Puhdin verikokeisiin tästä * Tutkimuksen tiedot kerättiin tutkimustoimisto IROn paneelissa nettikyselynä ja siihen vastasi 1000 täysi-ikäistä suomalaista 17.-25.6.2019. Tutkimuksen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen teetti Puhti.
  7. Tehy teki vuoden vaihteessa kyselyn Attendo-konsernissa työskenteleville tehyläisille. Vastauksista käy ilmi, että myös Attendossa potilaiden hoidon laatu on puutteellista ja hoitajia on usein liian vähän työvuoroissa. Erityistä huolta vastaajat kokivat saattohoidon toteutumisesta. Potilas lääkitään, mutta hän saattaa jäädä yksin kuoleman hetkellä. Vastaajista 68 % kertoi, ettei saattohoitotilanteisiin saada lisää henkilöstöä. Jatkuvasta kiireestä aiheutuu potilasturvallisuuden vaarantumista ja puutteita esimerkiksi lääkehoidon toteuttamisessa. Hoidon laatu kärsii ja esimerkiksi ulkoiluun sekä viriketoimintaan ei ole aikaa. Työntekijät ovat huolissaan kiireen aiheuttamista virheistä ja he ovat turhautuneita siitä, että hoidon laadusta on jatkuvasti tingittävä. Jopa 70 % vastaajista koki, ettei heillä ole aikaa vastata potilaan tarpeisiin. Tehyn mukaan henkilökuntaa puuttuu jatkuvasti työvuoroista ja erityisesti viikonloppuisin on liian vähän työntekijöitä. Lisäksi hoitajat joutuvat tekemään ns. avustavia tehtäviä kuten siivousta ja ruokahuoltoa. Työntekijät ovat väsyneitä tilanteen johdosta, sillä he kokevat ettei asiakkaita – vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia – pystytä hoitamaan tarpeeksi hyvin. Varsin tavallista on myös se, että hoitajien täytyy jäädä tekemään ylipitkiä vuoroja ja sijaisia ei saada tarpeeksi työvuoroihin. Vastaajista jopa 56 % koki, että potilasturvallisuus on vaarantunut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Asiakkaita joudutaan jättämään ilman valvontaa yhteisiin tiloihin, vaikka joukossa on muistisairaita. Liian vähäisen hoitajamäärän vuoksi hoitoyksiköissä sattuu kaatumisia ja myös lääkkeiden jakelussa on puutteita. Vastaajista 47 % kertoi, että työnantaja on painostanut tasoittamaan työaikajakson aikana syntyneet ylityöt ns. tunti tunnista -periaatteella, jolloin ylityökorvauksia ei makseta. Attendossa tehdään Tehyn näkemyksen mukaan kyseenalaisia säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat henkilöstökuluihin ja heikentävät hoidon laatua. Kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia kuin Esperi Care Oy:stä saadut tulokset. Lähde: Tehy
  8. Sairaanhoitajaliittoon tulee lähes päivittäin jäsenistön kommentteja työvoimapulasta. Sairaanhoitajat ovat yhteyttä, kun he ovat jo aivan loppu. Paljon tilannepäivityksiä tulee myös lähiesimiestaholta. Liiton puoleen käännytään, kun ahdinko on oikein kova, Sairaanhoitajaliiton tiedotteessa kerrotaan. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela pohtii, mitä tapahtuu, kun sairaanhoitajia ei yksinkertaisesti enää saada ja lähiesimiesketju kaatuu. Hahtela haluaisi kuulla, miten näitä ongelmia on yritetty tähän mennessä valtion taholta ratkaista. Super ja Tehy vaativat tiedotteessaan 3.9., että valtio varaa talousarviossa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan, koska Suomea uhkaa vakava hoito- ja hoivakriisi. Puheenjohtaja Hahtela allekirjoittaa vaatimuksen täysin. - Tiedotteessaan Super ja Tehy mainitsevat, että yhteiskuntaamme uhkaa hoito- ja hoivakriisi. Osittain ainakin sairaanhoitajapula on jo rysähtänyt niskaan ja kriisi on päällä. Näen, että tästä ei enää selvitä ilman palkankorotuksia. Hahtela mainitsee, että joillakin alueilla auki oleviin sairaanhoitajan tehtäviin ei tule yhtään hakemusta, vaikka haettaisiin sairaanhoitajia useampiin erilaisiin tehtäviin. Tällaisessa tilanteessa ollaan nyt ja ratkaisu ei voi olla henkilökunnan venyminen. Siinä on tullut raja vastaan jo ajat sitten. Sairaanhoitajaliitto on tehnyt viime vuosina tiheään tahtiin kyselyitä jäsenistölleen. - Tulokset ovat jo pidemmän aikaa kertoneet murskaavia lukuja sairaanhoitajien alanvaihtoaikeista ja jaksamisesta, muistuttaa Hahtela. Olemme saaneet vahvoja signaaleita kentältä ja olemme niistä kyllä tiedottaneet. Esimerkiksi syyskuussa 2018 tehdyn kyselyn vastaajista 68 prosenttia arvioi työssäjaksamisensa huonoksi tai ajoittain kuormittuneeksi. - Kyselyn jälkeen korostin, että jos asialle ei tehdä mitään, meillä on hurja tilanne edessä. No, nyt ollaan seuraavassa syksyssä ja vakava sairaanhoitajapula on päällä, myös esimiehet uupuvat. Jotta katastrofi vältetään, tähän on vastattava palkkojen korotuksella. Alkuvuonna 2018 Sairaanhoitajaliiton laajaan kyselyyn vastasi 1600 välittömässä asiakas- ja potilastyössä työskentelevää liiton jäsentä. Kyselyssä 52 prosenttia vastasi Palkka vastaa osaamistani -väittämään olevansa täysin eri mieltä. - Yli puolet sairaanhoitajakunnasta pitää siis palkkaansa täysin riittämättömänä, se on aika kova luku, Hahtela sanoo. Tämän vuoden alussa julkaistiin vuoden 2018 työolobarometrin tulokset: kovinta kritiikkiä sai palkka. Työoloja heikensi erityisesti työvoimapula. Huolestuttavin tilanne oli kotihoidossa sekä 26-45 -vuotiaiden sairaanhoitajien keskuudessa. Sairaanhoitajapula on maailmanlaajuinen. Yhtenä malliesimerkkinä Tehyn ja Superin tiedotteessa mainitaan Saksa, joka nostaa julkisen sektorin palkkoja kahdeksan prosenttia ja kohdistaa hoitoalalle satojen eurojen korotukset lisätäkseen alan vetovoimaa. - On yhteiskuntamme kohtalonkysymys, mitä Suomi tekee tulevassa budjetissaan, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Hahtela ottaa kantaa Superin puheenjohtaja Silja Paavolan tiedotteessa esittämään kysymykseen: Onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja. - Jos lukee esimerkiksi Sairaanhoitajaliiton teettämien kyselyiden vastauksia, vastaus on ilmiselvä: ei ole.
  9. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymähallitus päätti eilen yt-neuvottelujen euromääräisestä säästötavoitteesta. Hallitus linjasi, että hyvinvointiyhtymän on säästettävä kahden seuraavan vuoden aikana kulujaan 15 miljoonaa euroa vuodessa. Henkilöstövähennystarpeen arvioidaan olevan 250 henkilötyövuotta. Yt-menettely koskee koko organisaatiota, kaikkia toimintoja ja koko henkilöstöä. Yt-neuvottelut alkavat ensi viikolla ja kestävät minimissään kuusi viikkoa siitä, kun työnantaja on esittänyt työntekijäjärjestöille virallisen neuvottelukutsun. – Luvut ja säästöjen kokonaisuus täsmentyvät neuvottelujen aikana ja ensi vuoden talousarvioraamin valmistuttua. Keskusteluyhteys kuntiin pidetään tiiviinä koko syksyn ajan. Samoin talouden kehityksestä informoidaan omistajia, sanoo toimitusjohtaja Marina Erhola hyvinvointiyhtymän tiedotteessa. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on maakunnan suurin työllistäjä ja valtakunnallisesti merkittävä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja. Henkilöstöä yhtymällä on 7079. Yhtymän liikevaihto viime vuonna oli 723 miljoonaa.
  10. Työsuojeluviranomaisella on tällä hetkellä tutkinnassa useita työnantajan ilmoittamatta jättämiä ja vakavaksi epäiltyjä työtapaturmia. Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöminen on työturvallisuusrikkomus, josta voidaan tuomita sakkorangaistus, kertoo Aluehallintovirasto tiedotteessaan. - Vakavat työtapaturmat tulevat lähtökohtaisesti aina työsuojeluviranomaisen tietoon, viimeistään poliisin tekemän ilmoituksen perusteella. Siksi työnantajan ei hyödytä jättää ilmoittamasta vakavaa työtapaturmaa, muistuttaa lakimies Matti Suontausta. Hän työskentelee Lounais-Suomen aluehallintoviraston (avi) työsuojelun vastuualueen työtapaturmien tutkintaryhmän koordinaattorina. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntien suhteen tilanne on samansuuntainen koko maassa. Työtapaturman syyn selvittämisellä on keskeinen rooli työtapaturmien ehkäisyssä. Työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain mukaan työnantajan on viipymättä ilmoitettava poliisille ja aluehallintovirastolle työtapaturma, josta on aiheutunut kuolema tai vaikea vamma. - Vaikealaatuinen vamma on sellainen, joka suurella todennäköisyydellä jää pysyväksi ja vaikeuttaa loukkaantuneen normaaleja toimintoja, kertoo Matti Suontausta. Saatuaan tiedon vakavasta työtapaturmasta työsuojeluviranomainen suorittaa tutkinnan, jossa pyritään selvittämään työtapaturmaan johtaneet syyt. - On myös vahingoittuneen työntekijän etu, että työtapaturma tutkitaan mahdollisimman pian tapaturman jälkeen, jotta olosuhteet ovat mahdollisimman samanlaiset kuin tapaturmahetkellä. Jos tapaturmasta ehtii kulua useita kuukausia, voi tutkinta olla huomattavasti hankalampaa, lakimies Suontausta sanoo. Työtapaturman tutkinnan tarkoituksena on tilanteen selvittämisen lisäksi ehkäistä työtapaturmia tulevaisuudessa. Aiheesta lisää: Tapaturma ja siihen johtaneet tekijät tutkittava
  11. Sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden koulutuksesta maksetaan koulutuskorvausta tästä vuodesta lähtien, kertoo Aluehallintovirasto tiedotteessaan. Koulutuskorvauksen maksaminen on uusi tehtävä aluehallintovirastoille. Sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen koulutuksesta maksettavaa korvausta voivat hakea organisaatiot, jotka toimivat kyseisten sairaanhoitajien työnantajina. Kyseessä ovat siis kunnat tai kuntayhtymät tai niiden lukuun sopimuksen perusteella tai muulla tavalla terveydenhuollon avohoidon palveluja tuottavat yksiköt. Korvausta haetaan puolivuosittain. Korvausta maksetaan niiden sairaanhoitajien koulutuskustannusten korvaamiseen, jotka ovat saaneet tai saavat lääkkeenmääräämisoikeuden 1.1.2019 jälkeen. Koulutuskorvauksiin liittyvät lakimuutokset on tehty terveydenhuoltolakiin ja korvausten suuruus on määritelty asetuksissa. Lomakkeet korvausten hakemiseksi löytyvät aluehallintovirastojen internet-sivustolta www.avi.fi/lomakkeet
  12. HUSin johtajaylilääkärin johdolla tehdään Uudesta lastensairaalasta kattava arvio, jossa kuullaan myös henkilöstöä. Selvityksellä varmistetaan, että kaikki huolet ja mahdolliset epäkohdat tulevat käsiteltyä, kertoo HUS tiedotteessaan. Ylen MOT-ohjelmassa 9.9.2019 käsiteltiin Uuden lastensairaalan kiinteistöön ja henkilöstöön liittyviä asioita. HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on julkaissut ohjelmaan liittyen oman vastineensa. – Henkilöstömitoitukseen ja potilasturvallisuuteen liittyviä asioita käytiin jo keväällä huolellisesti läpi, mutta teemme uuden tarkastelun siitä, onko tilanteeseen tullut muutosta, kertoo HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. HUSin mukaan Uuden lastensairaalan toimintaa kehitetään jatkuvasti. Kiinteistöön liittyviin ongelmiin on puututtu heti niiden ilmettyä ja tarvittavat korjaukset on tehty. Henkilöstötilannetta ja potilasturvallisuutta seurataan jatkuvasti. Toukokuun alussa HUS antoi selvityksen Aluehallintovirastolle (AVI) hoitajien lähettämään nimettömään kirjeeseen liittyen. AVI pyytää tarvittaessa lisäselvitystä HUSilta. Selvityksessä tarkasteltavia asioita ovat HaiPro-haittatapahtumailmoitukset, muistutukset, kantelut, potilasasiamiesten yhteydenotot, hoitoisuusluokitukset ja potilaspalautteet. Lisäksi tarkastellaan yksiköiden käyttöasteet ja henkilöstöresursointi. Henkilöstöä kuullaan ja palautetta seurataan Johtajaylilääkärin selvitykseen sisältyy lisäksi henkilöstön ja esimiesten haastatteluja. – Meillä on HUSissa keskusteleva ilmapiiri ja julkisena organisaationa meillä on erityinen velvoitekin avoimuuteen. On erittäin ikävää, jos tietty osa Uuden lastensairaalan hoitohenkilöstöä kokee, että ainoa tapa tulla oikeasti kuulluksi on nimettömän kirjeen kirjoittaminen. Toivomme, että näissä haastatteluissa pystytään avoimesti käsittelemään mahdollisia epäkohtia, toteaa Mäkijärvi. Uudessa lastensairaalassa kerätään vanhemmilta palautetta säännöllisesti ja kielteinen palaute käsitellään erityisen huolellisesti. Jokaiselle Uudessa lastensairaalassa asioineelle perheelle, joilla on e-asiointilupa, lähetetään palautekysely tekstiviestitse. Kyselyyn vastataan nimettömänä. Elokuussa saatiin noin tuhat sanallista palautetta. Sairaalan saamat palautteet ovat suurimmalta osalta positiivisia. Eniten negatiivista palautetta tulee odotusajoista ja ilmoittautumisesta. Tekstiviestipalautteista lasketaan myös NPS️ eli Net Promoter Score, joka tarkoittaa suositteluindeksiä eli sitä, kuinka todennäköisesti asiakkaat suosittelisivat yritystä, tuotetta tai palvelua ystävilleen tai kollegoilleen. Elokuussa lasten yksiköiden NPS-arvo oli 70 prosenttia. Yli 50:n NPS-lukemaa pidetään korkeana.
  13. Pääministeri Antti Rinne (sd) kommentoi YLElle, että postinjakajat voisivat olla mahdollisesti osana sote-ratkaisua. – 22 000 postilaista kulkee maakunnissa viemässä postia. Kyse ei ole hoitotyöstä vaan siitä voidaanko julkista palvelua laajentaa niin että kurkataan ikkunasta, onko kaikki hyvin. Ja jos ei, niin he kysyvät miten voi auttaa, Rinne sanoi YLEn haastattelussa. Kansanedustaja Sanna Antikainen (ps) kommentoi pääministerin visiota kovin sanankääntein Facebookissa: – Anteeksi, mutta nyt on kysyttävä suoraan: mitä hel**ttiä meidän pääministeri horisee? Nyt hänen mukaansa sote ratkaisuun voitaisiin kytkeä osaksi POSTI. Kuulemma postinkantaja voisi huhuilla, onko kaikki hyvin. En tiedä, olenko koskaan lukenut mitään typerämpää. Antikainen on koulutukseltaan hoitotyön ammattilainen. – Tällä hetkellä olen lähihoitajana ja vasta valmistuneena sairaanhoitajana aika ärsyyntynyt suoraan sanottuna. Rinne tässä juuri vetää hoitajilta maton jalkojen alta ja samalla osoittaa olevansa aivan ulapalla ylipäätään sotesta ja sote-uudistuksesta horisemalla postista ja sotesta samassa lauseessa, Antikainen kirjoittaa. Myös Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kommentoi Rinteen avausta Twitterissä: – Kaunis ajatus, pääministeri Antti Rinne, mutta oikeasti sote-kriisiä ei ratkaista postipalveluilla, vaan koulutetuilla ja osaavilla hoitotyöntekijöillä, joiden työolot ja palkat ovat kunnossa.
  14. SuPer ja Tehy vaativat, että valtio varaa talousarviossa rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan. Yhteiskuntaamme uhkaa vakava hoito- ja hoivakriisi. Palkkaohjelman nettokustannus kunnille on vuosittain noin 80 miljoonaa euroa kymmenen vuoden ajan. Summa sisältyisi kuntien valtionosuuksiin, joista 80 miljoonaa on alle prosentti. Ohjelma edellyttää valtion mukana oloa. Valtion rahaa tarvitaan, koska kuntatyönantajilla vaadittavaa rahaa ei ole. Palkkaohjelma vähentäisi alanvaihtoa ja helpottaisi uhkaavaa hoitajapulaa. Hoitajat eläköityvät tai vaihtavat alaa samaan aikaan, kun vanheneva väestö tarvitsee heitä entistä enemmän. – Poliittiset päättäjät voivat tehdä arvovalintoja, joilla uhkaava kriisi voidaan vielä torjua, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Pula koulutetuista hoitajista on maailmanlaajuinen, joten ottajia suomalaisille hoitajille on. Heitä houkuttelevat muun muassa naapurimaat Ruotsi ja Norja. Saksa nostaa julkisen sektorin palkkoja kahdeksan prosenttia ja kohdistaa hoitoalalle satojen eurojen korotukset lisätäkseen vetovoimaa. – Pääministeri Antti Rinne on sanonut ymmärtävänsä naisvaltaisten alojen palkkavaatimuksia. Pitääkin kysyä, onko meillä varaa olla nostamatta hoitohenkilöstön palkkoja, eikä suinkaan, onko meillä varaa nostaa niitä, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. Palkkaohjelman bruttokustannusten liitot ovat arvioineet olevan noin 100–150 miljoonaa euroa vuodessa. Liittojen keväällä esittämä palkkaohjelma nostaisi naisvaltaisen sote-alan tehtäväkohtaisia palkkoja 1,8 prosenttiyksikköä miesvaltaisten alojen palkkoja enemmän joka vuosi kymmenen vuoden ajan. Palkankorotuksista merkittävä osa palautuisi yhteiskunnalle verojen kautta. Sote-alan työntekijät ovat veronmaksajia, joiden palkka menee suurimmaksi osaksi kotimaiseen kulutukseen. SuPer ja Tehy muistuttavat, että 80 miljoonaa on noin kaksi prosenttia kaikista valtion vuosittain maksamista yritystuista ja kymmenessäkin vuodessa murto-osa esimerkiksi suunnitelluista hävittäjähankinnoista. Liittojen mukaan valtion tehtävä on turvata kuntien toimintakyky. Valtakunnan päättäjät ovatkin arvovalintojen edessä. Kun kaikkeen ei ole varaa, käytössä olevia varoja pitää kohdentaa kestävästi ja oikein.
  15. STTK on teettänyt kyselyn väkivallasta ja sen uhasta työpaikoilla (06/2019). Sen perusteella fyysinen väkivalta, sen uhka ja henkinen väkivalta työpaikoilla on häkellyttävän yleistä. Noin joka kolmannella työpaikalla (31 %) on esiintynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi on joutunut noin joka viides (22 %) vastaaja. Enemmistö on kokenut väkivaltaa asiakkaiden taholta. Naiset ovat kokeneet sitä tuplasti miehiin verrattuna. Erityisen yleistä väkivalta on sosiaali- ja terveys- sekä koulutusalalla. Teollisuudessa sitä kokee muiden työntekijöiden taholta noin joka kymmenes (9 %). Henkisen väkivallan kohteeksi työssään on viimeisen kolmen vuoden aikana joutunut yli kolmannes vastaajista (37 %). Tätä on tapahtunut niin asiakkaiden, esimiehen, johdon kuin muiden työntekijöiden taholta. Asiakkaiden taholta naiset ovat joutuneet lähes kaksi kertaa miehiä enemmän henkisen väkivallan kohteeksi. Väkivalta on ollut esimerkiksi huutamista tai haukkumista, fyysisellä väkivallalla uhkailua tai väkivallantekoja, tiedon pimittämistä ja väärien tietojen levittämistä sekä osaamisen vähättelyä. Vastaajien mielestä väkivaltaa tai sen uhkaa pitäisi ehkäistä muun muassa laatimalla toimintaohjeet työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, johtamista ja esimiestyötä parantamalla sekä sopimalla työpaikkakiusaamiseen nollatoleranssi. Myös ennakoivaa arviointia työpaikan väkivaltariskien osalta pidetään tärkeänä. Yhdenkään ei pitäisi joutua väkivallan tai sen uhan kohteeksi työpaikallaan. Ei asiakkaiden, työkavereiden, esimiesten eikä johdon toimesta. - Henkilökohtaista koskemattomuutta on kunnioitettava sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia parannettava kaikilla työpaikoilla. Työpaikkojen turvallisuutta on lisättävä niin, että jokaisella on oikeus turvalliseen työntekoon ja työympäristöön. Tämä edellyttää ilmeistä tarvetta parantaa johtamista ja esimiestyötä, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo. STTK yhdessä jäsenliittojensa kanssa haastaa kaikki suomalaiset työpaikat mukaan tekemään työelämästä turvallista ja fyysisesti ja henkisesti väkivallatonta. Näin parannetaan myös tuottavuutta ja vähennetään sairauspoissaoloja. - Jokaisella on oikeus turvalliseen työpaikkaan. Kaikilla työpaikoilla tulisi panostaa ennaltaehkäisyyn ja laatia selkeät pelisäännöt väkivallan tai sen uhan varalta. Tilanteiden tunnistaminen, raportointi, prosessien kehittäminen ja tilanteiden jälkihoito on tärkeää. Työnantajalle on asetettava velvoite avustaa fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutunutta työntekijää prosesseissa. Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän osalta on oltava nollatoleranssi kaikilla työpaikoilla. Myös asiakkailta on tätä edellytettävä, Murto korostaa. Kysely henkisestä ja fyysisestä väkivallasta ja sen uhasta työpaikoilla
  16. Lähes puolet sairaanhoitajien koulutuksesta on harjoittelua terveysalan organisaatioissa potilastyötä tekevien sairaanhoitajien ohjauksessa. Sairaanhoitajat ovat siis merkittävässä asemassa opiskelijoiden osaamisen ja ammatillisuuden kehittymisessä. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sairaanhoitajat arvioivat yleisesti opiskelijaohjausosaamisensa tyydyttävälle tai hyvälle tasolle. Suomessa ohjaajana voi toimia ilman ohjaajakoulutusta, toisin kuin esim. Englannissa, jossa vuoden työkokemus ja suoritettu ohjaajakoulutus ovat pakollisia. Laadukkaalla opiskelijoiden ohjauksella voidaan vaikuttaa ammattitaitoisten sairaanhoitajien valmistumiseen ja ammatissa pysymiseen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaista osaamista sairaanhoitajat tarvitsevat ohjatessaan opiskelijoita yliopistosairaalassa toteutetussa harjoittelussa. Lisäksi selvitettiin monimuoto-opintoina toteutetun ohjaajakoulutuksen vaikutuksia sairaanhoitajien osaamiseen. Tulokset osoittivat, että sairaanhoitajien motivaatio ohjata opiskelijoita oli tyydyttävää. He eivät tunteneet opiskelijoiden ohjauskäytäntöjä riittävästi. Kehitettävää oli myös opiskelijan oppimisprosessin tukemisessa ja opiskelijan tavoitteellisessa ohjaamisessa. Heikointa sairaanhoitajien osaaminen oli opiskelijalähtöisen arvioinnin osalla. Sairaanhoitajat osasivat hyvin tunnistaa opiskelijan ohjaustarpeen, keskustella vastavuoroisesti opiskelijan kanssa sekä antaa kehittävää palautetta opiskelijalle. Sairaanhoitajille toteutetulla ohjaajakoulutuksella voitiin kehittää sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamista. Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa terveysalan perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen sekä ohjaajakoulutuksen kehittämiseen. Kehittämällä sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamista opiskelijat saavat parempaa ohjausta ja heidän osaamisensa hoitotyössä kehittyy, minkä myötä potilasturvallisuus paranee sekä potilaat saavat parempaa hoitoa. Tuloksilla voidaan myös lisätä hoitotyön johtajien, ammattilaisten ja opettajien tietoisuutta opiskelijaohjausosaamisesta. Väitöskirja
  17. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on tyytymätön valtiovarainministeriön budjettiesitykseen, jossa ei ole varattu riittävästi rahaa hoitajamitoituksen nostamiseen. Luvattu 0,7:n mitoitus vaatii huomattavasti enemmän kuin viisi miljoonaa euroa. Paavola vaatii tiedotteessaan, että vaalilupausten täyttämiseen on löydyttävä asianmukaiset varat. Paavolan mukaan tilanne vanhustenhoidossa huononee koko ajan. Viestiä jäsenistöltä sekä omaisilta virtaa SuPerin toimistoon yhä useammin. Huoli hoitajien jaksamisesta ja hoidon laadusta on suuri. – Onko oikein, että Suomessa arvostus hoidettavia ja hoitajia kohtaan ei näy missään? puheenjohtaja Paavola kysyy. – Ei ole oikein, että hoitajat tekevät työtään hyvästä sydämestään ja uhraavat jopa oman terveytensä eivätkä hoidettavat saa sitä hyvää hoitoa, jonka yhteiskunta on heille luvannut. Nyt luotetaan liikaa hoitajien jaksamiseen. Vanhustenhoidon kriisi ei ole ohi. Samat ongelmat kuin keväällä ovat yhä olemassa. Hoitohenkilökuntaa on aivan liian vähän, niin ympärivuorokautisessa kuin kotihoidossakin. Vanhustenhoitoa on kehitettävä monella saralla, mutta henkilöstömitoitus on saatava kuntoon pikaisesti. Muutoin meillä ei ole hoitajia tekemässä työtä tällä sektorilla. Työntekijöiden loppuun palaminen ei ole vain uhka vaan se on todellisuutta tällä hetkellä. Yhä useampi vaihtaa alaa jaksamisongelmien vuoksi. On arvioitu, että hoitajamitoituksen nostaminen tasolle 0,7 vaatii 250 miljoonaa euroa. Suuruusluokaltaan se vastaa kuntaveron nostoa keskimäärin 0,25 prosenttiyksiköllä koko maassa. Tämä ei kuitenkaan ole ratkaisu, vaan valtio on luvannut korvata kunnille hoitajamitoituksen nostamisesta aiheutuvat kulut, muistuttaa Paavola tiedotteessaan.
  18. Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia ensimmäisen asumisvuoden aikana. Vanhusten päivittäisistä toimista suoriutuminen, kävelynopeus ja oikean käden puristusvoima heikkenivät. Tutkimuksessa itse arvioitu fyysinen toimintakyky, sosiaalinen ympäristö ja psyykkinen hyvinvointi olivat yhteydessä mitattuihin fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Oulun yliopistosta väittelevän TtM Sinikka Lotvosen tutkimuksessa havaittiin, että kävelynopeus hidastui enemmän niillä asukkailla, jotka kokivat fyysisen toimintakykynsä ja aktiivisuutensa alentuneen, ja heillä, jotka sopeutuivat huonosti palvelutalossa asumiseen. Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että palvelutaloon muuttaneiden iäkkäiden henkilöiden fyysinen toimintakyky on heikko. Päivittäisistä toimista suoriutuminen (IADL), kävelynopeus ja oikean käden puristusvoima heikkenivät ensimmäisen asumisvuoden aikana. Asukkaiden itsearvioinnin mukaan ulkona liikkuminen ja arkiaskareista suoriutuminen vaikeutuivat palvelutaloon muuton jälkeen. Toisaalta taas uusi arki palvelutalossa sisälsi enemmän lihaskuntoharjoittelua ja harrastusryhmiin osallistumista kuin aiemmin. Tutkimuksessa selvisi, että asukkaiden mahdollisuudet tehdä päätöksiä oman elämänsä asioista vähenivät, mutta turvallisuuden tunne lisääntyi. Asukkaat kokivat voivansa tehdä mitä haluavat, ja tapaavansa riittävästi heille läheisiä ihmisiä palvelutalossa. Kuitenkin haastatelluista asukkaista 35% koki, että heillä ei ole riittävästi mielekästä tekemistä uudessa kodissaan eli palvelutalossa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia ensimmäisen asumisvuoden aikana. Lisäksi tarkasteltiin itsearvioidun fyysisen toimintakyvyn, sosiaalisen ympäristön ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyttä fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Aineisto kerättiin kotikäyntien aikana 3 ja 12 kuukautta palvelutaloon muuton jälkeen. Ikääntyneitä haastateltiin kyselylomakkeiden avulla ja heidän fyysinen toimintakykynsä mitattiin toimintakykytesteillä. Muutto palvelutaloon on ikääntyneelle suuri elämänmuutos, joka aiheuttaa riskin toimintakyvyn heikkenemiselle entisestään. Itsenäiseen kotona asumiseen riittävä fyysinen toimintakyky edellyttää selviytymistä tavallisimmista päivittäisistä toimista, kuten liikkumisesta asuinympäristössä, itsestä huolehtimisesta, ostosten tekemisestä, kauppakassien kantamisesta, tavaroiden nostamisesta ja asioiden hoitamisesta. Väestörakenteen muutokseen varautuminen korostuu vanhuspalvelulaissa ja sosiaali- ja terveysministeriön strategioissa. Tavoitteena on toimintakyvyn säilyminen väestön ikääntyessä, ja toimintakykyä tukevien laadukkaiden arviointimenetelmien ja palveluiden saatavuus. Muuttoliike palvelutaloihin lisääntyy väestön vanhenemisen myötä, ja niihin muuttaa ikääntyneitä, jotka eivät enää selviydy entisessä asuinympäristössään toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi. Aikaisempaa tutkittua tietoa palvelutaloon muuttaneiden fyysisestä toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä uudessa asuinympäristössä on hyvin vähän. Tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden toimintakyvyn arvioimiseen ja tukemiseen tähtäävien käytäntöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja johtamisessa tunnistettaessa ja ennaltaehkäistäessä toimintakyvyn alenemiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen tulokset voivat lisätä hoitotyön johtajien, ammattilaisten ja opiskelijoiden tietoisuutta ja ymmärrystä ikääntyneiden toimintakyvyn arvioinnin, tukemisen ja edistämisen merkityksestä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Väitös: Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysinen toimintakyky, sen muutos ja toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät ensimmäisen asumisvuoden aikana
  19. Sosiaali- ja terveysalan konserni Pihlajalinna Oyj:n yhteistoimintaneuvottelut päättyivät eilen. Tehyn jäseniltä saatujen tietojen mukaan tulossa on irtisanomisia ja palkanalennuksia, mutta irtisanottavien määrää ei ole kerrottu. – Jälleen joudumme todistamaan todella röyhkeää toimintaa suurelta sote-yritykseltä. Alkuvuonna vanhuspalveluissa julki tulleet törkeät laiminlyönnit eivät riittäneet. Nyt on vuorossa Pihlajalinna Oyj, joka repii voittonsa kirjaimellisesti hoitohenkilöstön selkänahasta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tuohtuneena liiton tiedotteessa. Pihlajalinna Oyj kertoi toukokuussa ensimmäisessä osavuosikatsauksessaan kasvattaneensa liikevaihtoa ja parantaneensa liikevoittoa. Toimitusjohtaja Joni Aaltonen totesi samalla, että yhtiön painopiste on nyt liiketoiminnan tuloksen jatkuvassa parantamisessa. Vain reilun kuukauden päästä yhtiö ilmoitti massiivisista yt-neuvotteluista koskien 2 400 työntekijää, ja alustavaksi vähennystarpeeksi 380 henkilötyövuotta. Samalla kerrottiin tehostamisohjelmasta tavoitteena 14 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Yt-menettelyn ulkopuolelle jäivät kliinisessä työssä olevat lääkärit sekä ns. kuntayhtiöiden ja liikuntakeskusyhtiöiden henkilöstö. – Yhtälö on ilmiselvä. Tuloskuntoa ja lisää jaettavaa osakkeenomistajille haetaan nyt työntekijöiden vähentämisellä ja palkanalennuksilla. Mikäli irtisanomiset kohdistuvat hoitotyöhön, heikennetään väistämättä myös potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Tämä on jo nähty mm. Attendon ja Esperi Caren tapauksissa eikä mitään ole opittu, lataa Rytkönen. Tehy on jo aiemmin vaatinut sosiaali- ja terveysalan yritysten voittojen suitsimista tarvittaessa vaikka lainsäädännöllä. – Pihlajalinnan tapaus osoittaa, että vaatimus on syytä uudistaa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa pääosin verorahoitteisia eivätkä alan yritykset toimi aidosti yksityisillä markkinoilla. Siksi valtiovallankin olisi puututtava näin julkeaan toimintaan, sanoo Rytkönen. Tehy pitää yt-neuvottelujen lopputuloksena tehtäviä palkanalennuksia laittomina. Oikeuskäytännön mukaan palkkojen alentaminen vaatisi yrityksen taloudellisia vaikeuksia tai konkurssiperustetta. Rytkösen mukaan on käsittämätöntä, että samanaikaisesti yritykset valittavat pulaa osaavasta hoitohenkilöstöstä ja käyttäytyvät näin. – Irtisanomisia, palkanalennuksia, painostusta, jäljelle jäävän henkilöstön kasvavaa kuormitusta. Ja sitten työnantajat ihmettelevät julkisuudessa, miksi ei saada työvoimaa. Suurin huoleni koskee tulevaisuutta. Jos tämä meno jatkuu ja sote-alan ongelmia ei saada kuntoon, vetovoima vain heikkenee ja sillä on vakavat vaikutukset. Jos sosiaali- ja terveysalan ammatit lakkaavat kiinnostamasta nuoria, koko palvelujärjestelmä romahtaa eikä meitä pelasta mikään, hän varoittaa. Lähde: Tehy
  20. Väkivallan uhkaa kokevat yhä useammat työssään. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on noussut esille, että väkivallan uhkaa koetaan useimmiten sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, turvallisuustoimialalla, kaupan- sekä hotelli- ja ravintola-alalla, kuljetusalalla, tukipalveluissa kuten kiinteistönhoidossa sekä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, kertoo Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) tiedotteessaan. Päiväkodeissa ja kouluissa yhä useampi on kokenut työssään väkivallan uhkaa. Useimmiten tilanne on liittynyt siihen, että lapsi on syystä tai toisesta käyttäytynyt hyvin aggressiivisesti. Lasten haasteellinen käytös ja moninaiset ongelmat johtavat ajoittain hyvinkin hankaliin tilanteisiin. Kuinka paljon työntekijän tulee sitten sietää väkivaltaa työssään? On paljon ammatteja, joissa työskennellään läheisesti ihmisten kanssa. Työturvallisuuslain näkökulmasta on kuitenkin huomioitava, että väkivaltaa työssä ei tule sietää yhtään. On olemassa ammatteja, joihin liittyy ilmeinen väkivallan uhka. Työnantajan on tällöin huolehdittava, että työpaikalla on riittävät turvallisuusjärjestelyt, mahdollisuus hälyttää apua sekä menettelytapaohjeet uhkaaviin tilanteisiin. Lainsäädännön tarkoituksena on suojella työntekijää väkivallalta. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työntekijä voi työskennellä turvallisesti terveyttään menettämättä. Työsuojeluviranomainen haluaakin muistuttaa näin koulujen alkaessa, että väkivallan uhkaan tulee varautua myös päiväkodeissa ja kouluissa. Tehdyn riskienarvioinnin pohjalta tulee laatia menettelytapaohjeet uhkaavien tilanteiden varalle. On muistettava, että ohjeistuksen tulee olla riittävän konkreettinen ja työpaikan arkeen soveltuva. Esimerkiksi kouluissa väkivallan uhan hallitsemiseksi ei aina riitä ohje pitää ulko-ovet lukossa. Mikäli esimerkiksi jossain luokassa on aggressiivisesti käyttäytyvä oppilas, tarvitsee henkilökunta oman turvallisuutensa vuoksi toimintaohjeet, jos oppilas esimerkiksi heittää tuolin kohden. Jos lasten käytös on haasteena, on erittäin tärkeää, että työntekijät saavat myös riittävästi koulutusta haastavasti ja aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamiseen. AVI:n mukaan työnantaja vastaa siitä, että väkivallan uhka on työpaikalla hallinnassa. Väkivallan uhan hallinta on haastavaa ja monen eri osatekijän summa. Työnantajan tulee yhdessä työntekijöiden kanssa pohtia keinoja väkivallan uhan hallintaan. Väkivallan uhan hallinta on myös tärkeä osa turvallisuusjohtamista ja on tärkeää, että esimiesasemassa olevien vastuut ja velvollisuudet on määritelty. Lisätietoja väkivallan uhan hallinnasta työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa Tyosuojelu.fi: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/vakivallan-uhka Lähde: AVI
  21. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut ensimmäisen kansallisen selvityksen, joka kuvaa lääkevalmisteen, lääkehuollon ja lääkehoidon toiminnallista kokonaisuutta. Lääkehoidon tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurin esiselvityksen mukaan aihealueen keskeisimpiä haasteita ovat tiedon saatavuus ja käytettävyys, tietojärjestelmäpalveluiden ja digitaalisten välineiden puutteet sekä riittämättömään tietopohjaan liittyvät tekijät. Nämä haasteet aiheuttavat ongelmia sekä lääkkeen käyttäjille että lääkehoidon parissa työskentelevillä ammattihenkilöille. Esiselvitys keskittyy tiedonhallinnan näkökulmasta lääkevalmisteeseen liittyvän tiedon muodostumiseen ja käyttöön hallinnollisissa ja lääkehoidon prosesseissa ja siihen liittyvässä ohjauksessa ja valvonnassa sekä lääkehoidon tiedon muodostumiseen ja käyttöön lääkehoidon prosesseissa ja siihen liittyvässä ohjauksessa, kehittämisessä, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Kuvauksen ensisijaiset tiedonhallinnan näkökulmat ovat: 1) lääkevalmistetta koskevan tiedon muodostuminen ja käyttö hallinnollisissa prosesseissa sekä lääkehoidon prosessin eri vaiheissa, kuten ohjaus- ja valvontatehtävissä, ja 2) lääkehoidon tiedon muodostuminen ja käyttö lääkehoitoon sisältyvissä prosessivaiheissa sekä toiminnan ohjauksessa, kehittämisessä, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Esiselvityksessä tunnistetaan kehittämiskohteet, pitkän välin tavoitteet ja annetaan toimenpide-ehdotuksia jatkotyöhön. Nyt laaditulla työllä ja sen pohjalta jatkettavilla toimilla pyritään turvaamaan paremmat toimintaedellytykset lääkehoidon toteuttamiseen. Nykyistä parempi tietopohja edesauttaisi lääkehoidon vaikuttavuutta, turvallisuutta, laatua, yhdenvertaisuutta ja taloudellisuutta kustannusten seurannan ja ohjauksen näkökulmista. Asiakkaan näkökulmasta lääkehoitoprosessiin liittyvän tiedonkulun saumattomuus on ensiarvoisen tärkeää, jotta lääkehoidon tavoitteet saavutetaan. Lääkkeen käyttäjän nykyistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää ja tuottaa tietoa edistävät hoitoon sitoutumista sekä tuottavat monia hyötyjä lääkehoidon vaikuttavuuden ja turvallisuuden parantumiseksi. Seuraavassa vaiheessa tulisi varmistaa, että kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet etenevät tarkoituksenmukaisesti. Ensimmäisiä toimenpiteitä ovat kansallisen kokonaislääkityksen listan käyttöönotto ja selvitys keskitetystä lääketietovarannosta lääkevalmisteen perustietojen paremman saatavuuden takaamiseksi. Keskeistä on varmistaa lainsäädäntömuutosten läpivienti, millä mahdollistetaan muun muassa lääkehoidon digitaalisten toimintamallien, palvelujen ja välineiden kehittäminen lääkkeen käyttäjille ja sote-ammattihenkilöille. Työryhmämuistio: Lääkehoidon tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurin esiselvitys (Valto.fi) STM
  22. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on 26.7.2019 antanut 200 000 euron uhkasakon Kangasalla toimivalle Attendo Oy:n hoivakoti Herttuattarelle. Päätös uhkasakosta tehtiin, sillä Herttuattaren toiminta ei ole lain edellyttämällä tasolla. Aluehallintovirasto harkitsi Herttuattaren toiminnan keskeyttämistä, mutta päätyi antamaan määräyksen tehostettuna uhkasakolla. Valvontaviranomaiset ovat saaneet useita yhteydenottoja Attendo Herttuattaren toiminnan epäkohdista, muun muassa henkilöstön vähyydestä ja lääkehoitoon liittyvistä ongelmista. Aluehallintovirasto on antanut Attendo Herttuattarelle ohjausta epäkohtien parantamiseksi, mutta epäkohdat eivät ole korjaantuneet riittävästi. Attendo Oy:llä on 11.8.2019 asti aikaa huolehtia siitä, että Herttuattaressa kiireellisimmät ongelmat korjataan. Aluehallintovirasto ja Kangasalan kaupunki tekivät Attendo Herttuattareen 23.7.2019 ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin. Tarkastuksella havaittiin useita vakavia ja pitkään jatkuneita puutteita, jotka ovat vaarantaneet asiakasturvallisuuden yksikössä. Asukkaita oli tehostetussa palveluasumisessa paikalla 40, vaikka lupa on myönnetty vain 25 asukkaalle. Perushoito ei ole yksikössä ollut asianmukaisella tasolla. Lääkkeiden säilytyksessä, antamisessa ja käsittelyssä on tapahtunut lukuisia virheitä. Herttuattaren asukkaille on esimerkiksi annettu vääriä, toisille asukkaille tarkoitettuja lääkkeitä. Välillä lääkkeitä on kokonaan unohdettu antaa. Huumausaineiksi luettavia lääkkeitä on myös kadonnut. Hoitajat eivät ole saaneet riittävää ohjeistusta lääkkeiden antamiseen tai työhönsä ylipäätään. Hoitajien nopea vaihtuvuus on aiheuttanut vaaratilanteita yksikössä, sillä asukkaita ei ole tunnettu riittävän hyvin. Attendo Herttuatar on saanut luvan yksityisten sosiaalipalvelujen antamiseen 30.9.2016 lähtien. Valviran myöntämän luvan mukaan Attendo Oy saa tuottaa Herttuattaressa tehostettua palveluasumista vanhuksille (25 asiakaspaikkaa) ja ilmoituksenvaraista palveluasumista vammaisille (28 asiakaspaikkaa).
  23. Kotihoidon asiakkaat käyvät elämänsä loppuvaiheessa usein päivystyksessä ja sairaalassa. Vuonna 2016 kotihoidon asiakkaista 90 prosenttia oli ollut sairaalassa kolmen kuukauden aikana ennen kuolemaansa ja 70 prosenttia oli käyttänyt päivystyspalveluja. – Asiakkaat pitäisi hoitaa paremmin. Siinä vaiheessa, kun kuolemaa ei voi välttää, iäkäs ihminen tarvitsee riittävän ja osaavan hoidon sinne missä hän asuu. Kun sairaalassa ei ole enää mitään tehtävissä, siirto aiheuttaa ylimääräistä rasitusta sekä kuolevalle itselleen että hänen läheisilleen, sanoo THL:n vieraileva tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri. Nyt julkaistiin alustavia tietoja palliatiivisen hoidon tilasta. Selvitys on osa sosiaali- ja terveysministeriön palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämishanketta, jossa THL on mukana. Hankkeen tavoitteena on yhtenäistää palliatiivisen hoidon ja saattohoidon käytäntöjä. Loppuraportti valmistuu vuoden lopulla. Kotihoito tarvitsee tukea saattohoitotilanteisiin Asiantuntijaryhmä arvioi kotihoidon lukuisten akuuttikäyntien johtuvan henkilöstön heikosta saattohoidon osaamisesta, vähäisestä kotisairaalan tuesta sekä sairaanhoidollisen osaamisen puutteesta. Vanhuspalvelujen tila –tutkimuksen mukaan (2018) yli 40 prosentilla kotihoidon henkilöstöstä oli heikko kivunhoidon ja saattohoidon osaaminen. Kotihoidon yksiköistä 72 prosenttia sai tukea kotisairaalalta, ja vain 36 prosentilla oli tukenaan saattohoitotiimi. – Kotihoitoon tarvitaan lisää palliatiivisen ja saattohoidon osaamista, ja kotisairaalan tukea on syytä vahvistaa, tiivistää Finne-Soveri tuloksia. Kotisairaala tarjoaa sairaalamaista hoitoa potilaan kotona tai hoivakodissa tilanteessa, jossa sairaalassa oleminen ei ole välttämätöntä. Palliatiivisen ja saattohoidon laatua vahvistettava koko maassa Ympärivuorokautisessa hoidossa asiakkaiden sairaalaan tai päivystykseen lähettämisen käytännöt vaihtelivat voimakkaasti, erot olivat maakunnittain tarkasteltuna jopa kuusinkertaiset. Pelkkä henkilöstömitoituksen nosto ei takaa palliatiivisen ja saattohoidon laatua. – Parempi henkilöstömitoitus ei takaa kivunhoidon, lääkehoidon ja saattohoidon osaamista. Avain parempaan elämän loppuvaiheen hoitoon on lisätä sairaanhoitajien osuutta henkilöstöstä ja kouluttaa koko henkilöstö saattohoidon perusteisiin, sanoo Harriet Finne-Soveri.
  24. Kansalaiset suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti MyDatan hyödyntämiseen terveydenhuollossa. Jopa 2/3 kansalaisista mittaa tai on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään ja yli puolet on kokenut mittaamiseen liittyviä hyötyjä. Kuitenkin ainoastaan 15% on hyödyntänyt mittaamaansa tietoa terveydenhuollon käynnin yhteydessä. Kestävä Terveydenhuolto –hankkeen teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä ja kokemuksia MyDatan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa. MyDatalla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietoa, jota henkilö kerää itse itsestään terveysteknologian avulla. Tämä tieto voi olla esimerkiksi älyrannekkeen avulla kerättyä tietoa fyysisestä aktiivisuudesta, palautumisesta tai unen laadusta. Kyselytutkimukseen vastasi 1021 henkilöä, ja sen toteutti Kantar TNS ajalla 16.-21.5.2019. Kyselytutkimuksen tuloksia esiteltiin myös terveydenhuollon ammattilaisille ja pyydettiin heiltä näkemyksiä ja kommentteja tuloksiin. Mitattuja tietoja ei hyödynnetä osana terveydenhuoltoa Kyselytutkimuksen perusteella kansalaisten suhtautiminen MyDatan hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa on positiivista. Yhteensä 2/3 kansalaisista joko mittaa tai on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään. Eniten kansalaisia kiinnostaa mitata terveysteknologian avulla omaa fyysistä aktiivisuuttaan. Suurin motivaatiotekijä oman terveyden mittaamiseen on suurimmalla osalla vastaajista halu parantaa omaa jaksamista, terveyttä tai vointia. Kyselytutkimukseen vastanneista yli puolet kokevat, että terveyden mittaamisesta on ollut heille itselleen hyötyä. Kuitenkin vajaat puolet vastaajista ei koe saaneensa mittaamisesta hyötyä. Ainoastaan 15 % on omatoimisesti hyödyntänyt mittaamiaan tietoja terveydenhuollon vastaanotolla. - Oli yllättävää, miten myönteisesti väestö näyttää suhtautuvan terveyttään koskevan tiedon keruuseen ja hyödyntämiseen. Mittaamiskohteet ja motiivit ymmärrettävästi vaihtelevat iän mukaan. Terveydenhuollossa tulisi paremmin pystyä hyödyntämään tätä asiakkaidemme omaa aktiivisuutta ja itsemittauksen tuloksia, sanoo Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta. - My Datan hyödyntäminen on mahdollisuus lisätä yhteistyötä kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Tämä edellyttää kuitenkin uudenlaista osaamista myös terveydenhuollon ammattilaisille, mikä tuleekin huomioida koulutuksen kaikilla tasoilla, sanoo Kirsi Sillanpää Tehystä. Tietojen hallinnointi halutaan säilyttää yksilöllä itsellään Kyselytutkimukseen vastanneista lähes 90% on sitä mieltä, että jokaisella tulisi olla oikeus hallinnoida omaa terveystietoaan. Lähes yhtä moni on sitä mieltä, että kaiken terveystiedon tulisi kertyä samaan paikkaan. Vastaajista lähes ¾ suhtautuu positiivisesti siihen, että MyDatan avulla on mahdollista ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestä. MyDatan kansalaisia eriavoistavasta näkökulmasta on huolissaan noin 40% vastaajista. - Terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi ja myös MyDatan laajemman hyödyntämisen näkökulmasta on tärkeää panostaa kansalaisten terveysosaamisen ja terveydenlukutaidon ylläpitoon sekä kehittämiseen. MyDatan kerääminen luo monenlaisia mahdollisuuksia, mutta yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että tulevaisuudessa kaikilla on halutessaan mahdollisuus mitata omaa terveyttään sekä saada siihen ohjausta ja neuvontaa, sanoo Anne Knaapi SOSTEsta. Raportti: MyDatan hyödyntäminen terveydenhuollossa
  25. Yli puolella Suomen apteekeista on ollut vaikeuksia rekrytoida farmaseuttista henkilökuntaa. Pahin tilanne on Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Lapissa. Apteekkariliiton tuoreen selvityksen mukaan yli puolessa Suomen apteekeista on ollut pulaa farmaseuttisesta henkilöstöstä kuluneen vuoden sisällä. Apteekkareiden mukaan työvoiman saatavuus on heikentynyt alkuvuoden aikana. Pahin työvoimapula on Päijät-Hämeen maakunnassa, jossa 94 prosenttia apteekeista ei ollut saanut rekrytoitua tarpeeksi farmaseuttista henkilökuntaa. Parhaiten työvoimaa riitti Pohjois-Savossa; Kuopiossa koulutettavat farmaseutit jäävät lähiseuduille töihin. Työvoiman saatavuusongelmat koettelevat erityisesti kesäisin: kesäsijaisten rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia 60 prosentilla apteekeista. Kolmannes apteekkareista joutuu siirtämään oman lomansa kesäkauden ulkopuolelle paikatakseen lomakauden henkilöstövajetta. Kehittyneet lääkehoidot vaativat lääkehoidon osaajia Jatkuvaa työvoimapulaa on jopa 30 prosentissa apteekkeja. Moni kyselyyn vastanneista apteekkareista ei ole saanut lainkaan hakemuksia apteekkinsa avoimiin työpaikkoihin. Pitkäaikainen työvoimapula saattaa pahimmillaan rajoittaa aukioloaikojen laajentamista ja vaikuttaa jonotusaikoihin. Toistaiseksi ongelma on kuitenkin pystytty ratkaisemaan apteekeissa erilaisin henkilöstöjärjestelyin. – Kehittyneet lääkehoidot auttavat yhä useampia suomalaisia pärjäämään sairautensa kanssa, mutta vaativat entistä enemmän lääkehoidon osaajia sekä sairaaloihin että apteekkeihin, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler arvioi. Suomeen perustetaan paraikaa useita uusia apteekkeja ja myös ne tarvitsevat tulevaisuudessa uutta työvoimaa. Apteekkariliitto ehdottaakin ripeitä toimia farmaseuttien koulutuksen lisäämiseksi. – Valmistuvien farmaseuttien määrä ei tällä hetkellä riitä vastaamaan työvoiman tarpeeseen. Farmaseuttien koulutukseen tulisi suunnata nopeasti uusia resursseja. Valmistuvien määrää voidaan lisätä myös muuntokoulutuksen keinoin, Sandler toteaa.
×
×
  • Create New...