Jump to content
MAINOS

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Opiskelu
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Työpaikat
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
  • Erikoisalat
    • Akuutti- ja ensihoito
    • Bioanalytiikka
    • Farmakologia
    • Juoksuhauta
    • Pediatria
    • Perioperatiivinen
    • Radiografia
    • Synnytys ja naistentaudit
    • Terveydenhoitotyö
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

  1. Superin ja Tehyn paikalliset ammattiosastot ilmoittivat aloittavansa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä tiistaina 21. syyskuuta. Työtaistelutoimet kestävät viikon, eli 28. syyskuuta asti. Ammattiosastot haluavat vauhtia neuvotteluihin hälytysrahasta. Päijät-Soten tiedotteen mukaan työnantaja esitti neuvotteluissa, että hälytysrahaa olisi korotettu nykyisestä 100 eurosta 110 euroon arkena. Viikonloppuisin hälytysraha olisi ollut 200 euroa. Työvuoromuutoksista maksettua korvausta on kertaalleen korotettu 30 eurosta 50 euroon, ja nyt työnantaja ehdotti sen suuruudeksi 75:ä euroa. Ylimääräisen työvuoron lisää työnantaja olisi korottanut 60 eurosta 110 euroon. Ehdotetut erilliskorvaukset olisivat olleet voimassa 6.2.2022 saakka. Ammattiosastojen mukaan työnantajan esitys ei kohtele eri ammattiryhmiä tasapuolisesti, sillä lääkäreille maksetaan reilusti suurempaa hälytysrahaa kuin muulle henkilöstölle, kertoo Tehy-lehti,
  2. Vain viidesosalla laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asukkailla on puhtaat hampaat, selvisi Helsingissä tehdyssä tutkimuksessa. Huono suuhygienia on yhteydessä huonompaan elämänlaatuun. Suun puhtaus on ratkaisevan tärkeää hyvän suunterveyden ylläpitämisessä ja suusairauksien ehkäisyssä. Riittävän suuhygieniatason saavuttaminen näyttää haastavalta ympärivuorokautisessa hoidossa, erityisesti muistisairailla. Helsingin yliopiston ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimen tutkimuksessa selvitettiin ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa asuvien suuhygienian tasoa, suun terveydentilaa ja hammashoidon tarvetta. Tutkimukseen osallistui 231 asukasta, joista suurin osa oli muistisairaita ja tarvitsi paljon apua hoitohenkilökunnalta päivittäisissä toiminnoissa. Hammaslääkärien tekemässä tutkimuksessa lähes puolella asukkaista suuhygienian taso oli erittäin huono, hampaiden pinnalla oli runsaasti plakkia ja suusta löytyi ruuanjäämiä. – Hampaiden reikiintyminen, ientulehdukset ja hampaiden kiinnityskudoksen sairaudet olivat asukkailla yleisiä, kertoo tuloksista tutkimuksen ykköskirjoittaja, FT Riitta Saarela. Tutkimukseen osallistuneilla oli myös käytössä paljon lääkkeitä, mikä usein johtaa syljen erityksen vähenemiseen ja edelleen kohonneeseen suusairauksien riskiin. Monista riskeistä ja hoidon tarpeesta huolimatta vain harva asukas oli käynyt hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla viimeisen vuoden aikana. Suun tutkimukset tehtiin ennen koronapandemiaa vuosina 2017–2018. Suunterveys on osa yleisterveyttä Suun terveys on keskeinen osa ikääntyneen yleisterveyttä. Se vaikuttaa muun muassa hyvän ravitsemuksen toteutumiseen ja yleiseen hyvinvointiin. – Suun terveyden uusi määritelmä on monitahoinen ja sisältää kyvyn puhua, hymyillä, haistaa, maistaa, koskettaa, pureskella, niellä ja välittää erilaisia tunteita ilmeillä ilman kipua ja epämukavuutta, kuvailee Saarela. – Tärkeä havainto tutkimuksessamme oli, että mitä huonompi asukkaan suuhygienian taso oli, sitä huonompi oli hänen elämänlaatunsa, Saarela jatkaa. Ammattilaisten yhteistyöllä parempaa suunterveyttä Ikääntyneiden asukkaiden suuhygienian parantaminen on hoitohenkilökunnan ja suun terveydenhuollon yhteinen haaste, Saarela täsmentää. – Suuhygienistien osaamista tarvitaan muun muassa opastamaan hoitajia asukkaan hampaiden, suun limakalvojen ja hammasproteesien puhdistamisessa. Ja hoitajat tarvitsevat tietoa ja osaamista asukkaan suun ongelmien ja sairauksien tunnistamiseen kyetäkseen ohjaamaan heitä suun terveyspalvelujen piiriin. Jokaiselle asukkaalle pitäisi myös taata säännöllinen hammaslääkärin tutkimus ja tarvittavat hoitotoimenpiteet joko asumisyksikössä tai hammashoitolassa, Saarela summaa.
  3. Hoitajat.net

    Vuoden ensihoitaja tulee EKSOTEsta

    Ensihoitaja, kenttäjohtaja Anu Venesoja on valittu Vuoden ensihoitajaksi. Venesoja työskentelee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoitopalvelussa. Venesoja opiskeli ensin lähihoitajaksi, sitten ensihoitajaksi ja YAMK-ensihoitajaksi. Nyt hän tekee väitöskirjaa lääketieteellisessä tiedekunnassa, aiheena potilasturvallisuus ja turvallisuuskulttuuri ensihoidossa. Tunnustus on jaettu vuodesta 2011 lähtien henkilölle, joka on omalla toiminnallaan ollut merkittävä tekijä ja innoittaja ensihoitoalalla. Vuoden ensihoitajan valitsee raati, johon kuuluvat ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat, Tehy, Suomen Ensihoitoalan liitto ry ja ensihoidon erikoislehti Systole.
  4. Uudenmaan alueellisessa koordinaatioryhmässä HUS päätti yhdessä kuntien kanssa käynnistää ennen asetuksen voimaan tuloa kolmansien koronavirusrokoteannosten antamisen välittömästi, jotta vanhenemassa oleva rokote-erä saadaan hyödynnettyä. Koronavirusrokotteen kolmansien annosten antamisen päätettiin aloittaa niille immuunipuutteisille henkilöille, jotka pystytään tavoittamaan käytettävissä olevan ajan puitteissa. Lisäksi rokotteita annetaan koronaviruspotilaita hoitavalle sote-henkilöstölle, jotka saivat rokotteen ensimmäiset annokset kolmen viikon väliajalla vuoden alussa. – Kolmannen rokotuskierroksen käynnistäminen ennen asetuksen voimaan tuloa on poikkeuksellista, mutta katsoimme, että rokotteiden vanheneminen on riittävä peruste tähän ratkaisuun. Olemme olleet yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön ja saaneet suullisen luvan, kertoo alueellisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja Jari Petäjä. HUSissa on aktiivisesti tehty töitä vanhenemassa olevan rokote-erän hyödyntämiseksi ensimmäisinä ja toisina rokoteannoksina. Rokotteita on tarjottu kunnille, yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja puolustusvoimille. Osa rokotteista onkin saatu jaettua kuntiin, mutta edelleen HUS Apteekin varastossa on noin 15 000 Modernan koronavirusrokotetta, jonka viimeinen käyttöpäivä on 22.9.2021. HUSissa toivotaan pikaista päätöstä kolmannen rokotuskierroksen käynnistämisestä, jotta rokotuksia voidaan tämän rokote-erän käytön jälkeen jatkaa. Rokotteiden saatavuus on Uudellamaalla erinomainen eli nyt tehty päätös ei hidasta alueen asukkaiden ensimmäisiä tai toisia rokoteannoksia.
  5. Husin hallitus päätti jakaa henkilöstölle 200 euron arvoisen liikunta- ja kulttuuriedun. Edusta tulee pysyvä ja se nousee 400 euroon vuodessa, jos valtuusto hyväksyy vuoden 2022 talousarvioesityksen. Esitykseen sisältyy myös 20 miljoonan euron määräraha henkilöstön kertapalkitsemiseen ja palkkakehitysohjelman toteuttamiseen. Tehy-lehden mukaan Husissa on sovittu myös hälytysrahasta, ylimääräisen vuoron tekemisestä ja vuosiloman siirrosta maksettavista korvauksista. Hälytysraha on 150 euroa, vuosiloman siirrosta korvausta saa 450 euroa. HUSin toimien taustalla on mm hoitajapula.
  6. Tehyn sekä Superin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ammattiosastot ilmoittivat aamulla ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta sairaanhoitopiirin sairaaloissa. Käytännössä se tarkoittaa, että hoitajat tekevät työvuorolistaan suunnitellut vuorot. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tiedottaa, että se pyrkii turvaamaan potilaiden hoidon tässä tilanteessa. Toiminnan turvaamiseksi käytetään sekä sisäisiä työjärjestelyjä että muita tavanomaisia sijaisjärjestelyjä.
  7. Tehy PPSHP julistaa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Työtaistelun piirissä ovat työsopimussuhteiset Tehyn PPSHP:n ammattiosaston noin 3 500 jäsentä. Työtaistelun taustalla on hälytysrahakorvauksen korotuksen loppuminen 13. syyskuuta. Korvauksiin ei ole tulossa korotuksia, vaan hälytysrahakorvauksia jopa lasketaan. Työtaistelulla ammattiosasto haluaa vauhdittaa työnantajan halukkuutta ryhtyä konkreettisiin toimiin, joilla parannetaan työvoiman saatavuutta. – Erilaiset rahalliset kannustimet joustoista ovat hyvä alku, sanoo ammattiosasto tiedotteessaan. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaa maanantaina 13.09.2021 klo 12.00 ja päättyy maanantaina 20.09.2021 klo 12.00. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana Tehyn jäsenet tekevät töitä normaalisti ennalta suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti, eli ylityötä ei tehdä ja työvuoroja vaihdeta. https://www.tehyppshp.fi/tyotaistelu/
  8. Anestesiasairaanhoitajien ammattipätevyyttä voidaan arvioida MSc Yunsuk Jeonin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa kehitetyllä AnestComp-mittarilla. Ammattipätevyyden arviointi on välttämätöntä korkealaatuisen anestesiahoitotyön toteuttamiseksi. Anestesiahoitotyössä ei ole aikaisemmin ollut validia psykometrisesti testattua ammattipätevyyden arviointimittaria. Yunsuk Jeonin väitöstutkimuksessa kehitettiin ammattipätevyyden AnestComp-arviointimittari anestesiahoitotyötä varten ja arvioitiin anestesiahoitajien ammattipätevyyttä hyödyntämällä uutta mittaria. – Anestesiasairaanhoitajat saavuttivat lähestulkoon hyväksytyksi määritellyn ammattipätevyyden tason itsearviossaan. Sairaanhoitajat arvioivat anestesiahoidon yhteistyön vahvaksi osa-alueeksi mutta erityisesti anestesiapotilaiden riskienhoito, sekä tietämys anestesiahoidosta vaikuttivat heikoimmilta osa-alueilta, Jeon kertoo. – Jopa yli 25 vuotta kokeneet anestesiahoitajat myös arvioivat edellä mainitut osa-alueet heikoimmiksi. Näiden tulosten pohjalta voimme huomata, että anestesiasairaanhoitajien työkokemus ei yksinään takaa korkealaatuista hoitoa. Tästä syystä anestesiapätevyyden arviointi on välttämätöntä ja osaamista pitäisi kehittää tarjoamalla järjestelmällistä koulutusta koko heidän työuransa ajaksi, väittelijä lisää. Anestesiahoitotyön tutkinto eroaa maittain Kansainvälisesti anestesiahoitotyön tutkintoja on hyvin erilaisia. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa anestesiahoitotyöhön vaaditaan maisteritason tutkinto WHO:n suosituksen mukaisesti. – Suomessa ei virallisesti vaadita anestesiahoitotyöhön erikoistumiskoulutusta, mutta sen sijaan joka anestesiaosastolla järjestetään perehdytyksiä. Anestesiasairaanhoitajilta vaaditaan hyvin kehittynyttä osaamista, jotta leikkauspotilaiden moninaiset tarpeet huomioitaisiin. Sen vuoksi uusien vastavalmistuneiden anestesiahoitajien perehdytysjakso on erittäin tärkeä ja haasteellinen, Jeon sanoo. Erikoistuneet anestesiahoitajat saavuttivat paremman tuloksen Väitöstutkimuksen perusteella anestesiasairaanhoitajat, jotka olivat saaneet anestesiahoitotyön erikoistumiskoulutusta, arvioivat anestesiapätevyyden merkittävästi korkeammaksi kuin ne hoitajat, joilla ei ollut erikoistumiskoulutusta. Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää anestesiahoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja ammattipätevyyden varmistamisessa. – Sairaanhoitajien pätevyyden kannalta on tärkeää keskittyä heikoimmiksi osoittautuneisiin ammattipätevyyden osa-alueisiin. Tämä voitaisiin varmistaa säännöllisten ammattipätevyysarviointien avulla ja lisäämällä anestesiahoitotyön erikoistumismahdollisuuksia. Myös vaatimus maisteritutkinnosta voisi olla keino edistää anestesiahoitotyön ammattipätevyyttä, väittelijä sanoo.
  9. Miltei jokainen alle 30-vuotias hoitaja on harkinnut alan vaihtoa. Yhä useampi nuori hoitaja ei katso jaksavansa työuran loppuun sote-alan tehtävissä, ja työhyvinvointi on heikentynyt etenkin koronan vuoksi. Tiedot ilmenevät Aula Researchin Tehyn toimeksiannosta tekemästä kyselystä. Tehy vaatii päättäjiltä uskottavia ratkaisuja alan vetovoiman parantamiseksi heti. Kyseessä on järjestyksessä kolmas vastaava erikoissairaanhoidon tehyläisille kohdistettu kysely, joka toteutettiin kesä-elokuussa. Vastaajia oli 3 230. Kyselyn mukaan alan vaihtoa on harkinnut lähes 90 % vastaajista. Alle 30-vuotiaista hoitajista alan vaihtoa on harkinnut 95 %. Alan vaihtoon houkuttaa parempi palkka muualla sekä vähäisempi psyykkinen kuormitus. Vastaajista 41 % kertoi työhyvinvointinsa olevan jokseenkin tai erittäin huono. Alle 30-vuotiaiden vastaajien keskuudessa heikosta työhyvinvoinnista kertoi 52 %. Työhyvinvointi on heikentynyt erityisesti koronan takia. Alle 30-vuotiaista vastaajista peräti 89 % kertoo koronan heikentäneen omaa työhyvinvointia. – Valtavia prosentteja ja liian tuttua tarinaa. Hälytyskellojen pitäisi soida, mutta päättäjien ja työnantajien vastuun pakoilu on johtamassa siihen, että pian työikäisetkään sairaat ihmiset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Vanhusten kohtaloa ei uskalla edes ajatella. Uskottavia ratkaisuja ja rahoitusta alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi tarvitaan heti. Eikä tämä todellakaan ole pelkkä työmarkkina-asia. Vastuu sote-palveluiden turvaamisesta kuuluu perustuslain mukaan viime kädessä valtiovallalle, vaatii Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Lisäksi kyselyssä nousi esiin alan vaihdon syynä valmiuslain käyttö keväällä 2020. Sen vaikutus oli jopa kasvanut viime syksystä. – Hoitajat eivät ikinä unohda korona-ajan huonoa kohtelua. Sen ikävä huipentuma oli valmiuslaki, jota työnantajat vielä käyttivät osin väärin perustein paikkaamaan jo ennen koronaa vallinnutta hoitajapulaa. Tästä jää pitkä varjo, Rytkönen sanoo. Erittäin huolestuttavia olivat myös nuorten arviot jaksamisesta työuran loppuun asti sote-alan tehtävissä. Kyselyssä 71 % alle 30-vuotiaista vastaajista ilmoittaa, että ei tule jaksamaan työuransa loppuun asti alan työtehtävissä. Keskeiset syyt tälle ovat tuttuja. Huono palkka, liian vähän henkilökuntaa, työtä ei arvosteta ja se on henkisesti liian kuormittavaa. – Olen surullinen ja vihainen etenkin nuorten hoitajien puolesta. He ovat kuitenkin se ratkaiseva joukko, josta tulisi pitää kynsin hampain kiinni tulevaisuuden hyvinvointialueiden sote-palveluiden tekijöinä. Tehy selvitti kyselyssä myös hoitajiin kohdistunutta rekrytointia muista maista sekä ulkomaille siirtymisen halukkuutta ja syitä. Hieman yli puolet vastaajista on harkinnut siirtymistä ulkomaille töihin. Tärkeimmät syyt tähän ovat parempi palkka ja alan parempi arvostus. Suomi näyttää olevan muille maille kiinnostava kohde rekrytoida hoitajia. Vastaajista 26 % kertoo, että heitä on yritetty rekrytoida ulkomaille. Kysyntä kohdistuu mm. ensihoidon, tehohoidon ja anestesia- ja leikkaushoidon osaajiin ja etenkin kokeneisiin hoitajiin. Rekrytointitoiminta on myös erittäin aktiivista ja hoitajia lähestytään suoraan sähköpostilla tai soittamalla. – Hoitohenkilöstö Suomessa on korkeasti koulutettua ja suomalaisilla on hyvä kielitaito. Ei ihme, että he kiinnostavat muiden maiden rekrytoijia. Suomi kouluttaa ja perehdyttää, mutta ei huolehdi alan ja työpaikkojen vetovoimasta pitääkseen osaajat täällä. Ei mitään järkeä, Rytkönen toteaa.
  10. Enemmistö Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista kannattaa hoitajille parempaa palkankorotusta kuin muille työntekijöille. Selkeintä kannatus hoitajien muita paremmille korotuksille on vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä. Vahva tuki hoitajille tulee myös perussuomalaisten, kristillisdemokraatttien ja vihreiden edustajilta. SDP:n ja RKP:n ryhmissä reilu puolet vastaajista kannattaa hoitajien etusijaa palkankorotuksissa. Molemmat yhden miehen ryhmät, nyt-liikkeen Harry Harkimo ja valta kuuluu kansalle -ryhmän Ano Turtiainen kannattivat hoitajien muita parempia palkkoja. Mutta soraääniäkin löytyy. Kokoomuksessa ja keskustassa vastaajista yli puolet empii ja kertoo, ettei osaa sanoa mielipidettään. Kyselyn tarkemmat tulokset
  11. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömäärä on kasvanut hieman, mutta kasvu on kohdentunut hoitotyötä avustavaan henkilöstöön. Lähi- ja sairaanhoitajien määrä ei ole vanhuspalveluissa toistaiseksi noussut. Asia käy ilmi THL:n Vanhuspalvelujen tila -seurannasta. – Yksikköihin palkataan edelleen pääasiassa avustavaa työvoimaa. Tämä auttaa olemassa olevan hoitohenkilöstön työn kohdentamisessa tehokkaasti asiakastyöhön, mutta henkilöstömitoituksen lopulliseen tavoitteeseen 0,7 ei tällä keinolla ole mahdollista päästä, THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo. Joka kymmenes ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä ei yltänyt lakisääteiseen henkilöstömitoitukseen toukokuussa. Seurannan tiedot kerättiin kolmen viikon aikana toukokuussa 2021. Edellinen vastaava seuranta tehtiin marraskuussa 2020. Valvontaviranomaiset käyttävät seurantatietoja vanhuspalvelulain toteutumisen valvonnassa. Taustalla rekrytointiongelmat Lähi- ja sairaanhoitajien määrä ei ole noussut vanhuspalveluissa lakiuudistuksen jälkeen, vaikka lisähoitajien palkkaamiseen on annettu tarvittava rahoitus. Taustalla ovat usein rekrytointiongelmat. Marraskuussa neljäsosa vastaajista ilmoitti toimivansa vajaalla henkilöstöllä, jos ammattilaisia ei saada palkattua. – Oletettavasti rekrytointitilanne ei ole marraskuusta helpottunut. Koronaepidemia on vaikeuttanut henkilöstön saatavuutta vanhuspalveluihin edelleen, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo. – Tilanne on huolestuttava, koska jatkuessaan rekrytointiongelmat saattavat pakottaa yksiköt laskemaan asiakasmääriään, jotta lakisääteinen mitoitus saavutetaan. Tarvitaan nopeita toimia henkilöstön saatavuuden parantamiseksi, Kehusmaa jatkaa. Seuraavan kerran mitoitus nousee 1.1.2022. Joka kymmenes yksikkö alitti henkilöstöminimin – katso oman kuntasi tilanne Mitoituksen alittaneiden yksiköiden määrä lisääntyi neljä prosenttiyksikköä marraskuusta. THL:n Toteutunut henkilöstömitoitus -tietokannassa voi tarkastella minkä tahansa toimintayksikön mitoituksen kehittymistä. Tietokannassa on julkaistu tiedot marraskuun 2020 seurannasta. Tiedot toukokuun 2021 seurannasta julkaistaan maanantaina 6.9.2021. Toteutunut henkilöstömitoitus -tietokuutio
  12. Hoitajat.net

    SOTE-sopimus voimaan tänään

    Hoitajajärjestöjen yksi merkittävä tavoite on vihdoin totta, kun kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus eli SOTE-sopimus astuu voimaan tänään 1.9.2021. Tämän kokonaan uuden sopimusalan synnystä kunta-alalle sovittiin kevään 2020 työmarkkinakierroksella. SOTE-sopimusta sovelletaan kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työskentelevään henkilöstöön. Sopimus muistuttaa rakenteeltaan lääkärien virkaehtosopimusta. Se on maan suurin alakohtainen työehtosopimus, jonka piirissä on noin 180 000 työntekijää. Sote-henkilöstön työehtoihin keskittyvän sopimuksen avulla pystytään vastaamaan aiempaa täsmällisemmin juuri sosiaali- ja terveydenhuollon alakohtaisiin ongelmiin. – Tämä on historiallinen päivä. Maan työmarkkinakenttään syntyi uusi sopimusala ja samalla melkoisesti uutta joukkovoimaa. Menneenä kesänä hoitajapula on äitynyt ympäri maata pahemmaksi kuin koskaan ja alan vetovoiman parantamisella on tulenpalava kiire. SOTE-sopimusta tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Molemmat järjestöt ovat varoittaneet hoitajapulasta jo pitkään. – Korona-aika on kuormittanut hoitajia valtavasti ja ajanut alan vaihtoon. Esimerkiksi vanhuspalveluissa ja perusterveydenhuollossa on jouduttu sulkemaan kokonaisia yksiköitä hoitajapulan takia. Uskon, että myös työnantajat ovat alkaneet herätä tilanteen äärimmäiseen vakavuuteen. Ja SOTE-sopimus tuo meille nyt aiempaa täsmällisemmät ja tehokkaammat keinot parantaa työehtoja ja työoloja alkuvuoden neuvottelukierrokselle, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. Viime neuvottelukierroksella sovittiin myös varhaiskasvatuksen opettajien siirtymisestä opetushenkilöstön sopimukseen (OVTES). Tämä aiheutti muutoksia myös yleiseen kunnalliseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES). Näiden muutosten seurauksena lastenhoitajat ovat jatkossa KVTES:in suurin henkilöstöryhmä, mikä puolestaan vahvistaa heidän asemaansa ja edunvalvontaansa. Lisätietoa SOTE-sopimus UKK (SuPer) SOTE-sopimus UKK (Tehy) SOTE-sopimus (KT)
  13. HUSissa toivotaan pikaista kansallista päätöstä kolmannen rokotekierroksen aloittamisesta ja sote-ammattilaisten sisällyttämistä ensivaiheessa rokotettavien joukkoon. Suomen ensimmäiset koronarokotukset annettiin HUSin henkilökunnalle kahdeksan kuukautta sitten. Ensimmäisessä vaiheessa rokotettiin koronaviruspotilaita ja koronaepäilyjä hoitavaa henkilökuntaa. He saivat toiset rokoteannokset kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta. HUS on ollut yhteydessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja tuonut esille sote-henkilökunnan kolmannen rokotekierroksen pikaisen aloittamisen tärkeyden rokotteiden saatavuuden sen salliessa. – Ensivaiheessa rokotettu henkilökunta on edelleen ensilinjassa kohtaamassa koronaviruspotilaita ja -epäilyjä. Terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi ja riskiryhmien suojaamiseksi sote-henkilökunnan sisällyttäminen ensivaiheen rokotettaviin myös kolmannella rokotekierroksella on tärkeää, sanoo vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä HUSista. Koronavirusrokotteet ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi vaikean taudin ehkäisemissä niillä henkilöillä, jotka ovat alttiita vaikealle koronavirustaudille. – Ensimmäisten rokotettavien joukossa olivat henkilökunnan lisäksi hoivakotien iäkkäät asukkaat, sairautensa vuoksi vaikealle taudille erittäin alttiit ja yli 80-vuotiaat. Myös heille kolmannet rokoteannokset ensimmäisten rokotettavien joukossa ovat tärkeitä, toteaa Petäjä.
  14. Tehyn tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että työnantajat järjestävät tehohoitajille koulutusta, mutta sitä ei ole aina riittävästi tarjolla ja se ei vastaa työelämän tarpeisiin. Tehy vaatii tiedotteessaan, että Suomessa alettaisiin järjestää kansallisesti yhteneväistä tehohoidon erikoistumiskoulutusta. Vaativasta työstä ja lisäkouluttautumisesta olisi myös maksettava lisää palkkaa. Tehohoitajien työ on vaativaa ja vaati laajaa erikoisosaamista, jossa korostuu uuden työntekijän perehdytys, osaaminen ja täydennyskoulutukset. Tehohoitajien tekemä työ on noussut esiin erityisesti korona-aikana, sillä korona on tehnyt työstä entistä raskaampaa. – Uusia hoitajia ei ole aina ehditty perehdyttää tarpeeksi tehtäviin. Lisäksi on yleistä, että työntekijät kouluttautuvat tehohoitajan tehtäviin omien töiden ohella tai vapaa-ajalla. Vastanneista 41 % maksaa itse tehohoitajan lisä- tai täydennyskoulutuksen. Vain pieni osa tehohoitajista saa lisäpalkkaa, summaa selvityksen tehnyt Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Vartiainen. Tehohoitajat saavat yleisimmin työnantajan järjestämän koulutuksen, koska valtakunnallisesti yhteneväistä erikoistumiskoulutusta ei ole valmistuneille sairaanhoitajille ja lähihoitajille tarjolla. Tehy on esittänyt, että Suomeen luodaan sairaanhoitajatutkinnon jälkeinen, kansallinen ja yhtenäinen tehohoidon kliininen erikoistumiskoulutus. – Mallia voisi ottaa vanhanmuotoisista erikoistumiskoulutuksista tai lääketieteen erikoisaloista, jolloin syvällinen erityisosaaminen vastaisi paremmin työelämässä tarvittavaa osaamista. Mallista hyötyisivät niin työntekijät kuin työnantajatkin. Selvitykseen vastanneet kaikki osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat puolsivat tätä, Vartiainen sanoo. Tehyn mukaan työnantajien tulisi kiinnittää huomiota teho- ja tehovalvontaosastojen riittäviin ja osaaviin henkilöstöresursseihin, tehohoitajien työhyvinvointiin, alan veto- ja pitovoimaan sekä parempaan palkkaukseen. – Me emme olisi selvinneet korona-ajasta ilman tehohoitajia. Tehohoitajat käyvät uransa aikana useita koulutuksia ja päivittävät osaamistaan jatkuvasti. On järkyttävää, että harva tehohoitaja saa erikoisosaamisestaan lisäpalkkaa. On päivänselvää, että tästä vaativasta erikoisosaamisesta pitää palkita, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
  15. Historiallinen sosiaali- ja terveydenhuollon oma työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus) on julkaistu verkossa. Sopimukseen siirretään noin 180 000 palkansaajaa KVTES:n piiristä. SOTE-sopimus on kunta-alan suurin sopimusala, jonka suurimpia ammattiryhmiä ovat muun muassa sairaanhoitajat, lähihoitajat, terveydenhoitajat, ohjaajat ja sosiaalityöntekijät. Ensimmäinen sopimuskausi on hyvin lyhyt 1.9.2021–28.2.2022, jonka aikana ei ole palkankorotuksia. Sopimus on siis katkolla heti alkuvuodesta. https://www.kt.fi/sopimukset/sote/2021
  16. Tehyn selvityksen mukaan seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta ovat hoitotyössä yleistä. Järjestön teettämään kyselyyn vastanneista noin kolmannes on kohdannut seksuaalista häirintää uransa aikana. Häirintä kohdistuu erityisesti nuoriin työntekijöihin. Tehy vaatii tiedotteessaan työnantajia puuttumaan asiaan. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä ei-toivottua käytöstä, joka on luonteeltaan seksuaalista ja se loukkaa henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Kyselyyn vastanneista oli 30 % kohdannut uransa aikana työpaikoillaan seksuaalista häirintää. Vastaajat ovat joutuneet kokemaan seksuaalista häirintää erityisesti asiakkaiden ja potilaiden taholta (85 %). Myös kollegoiden taholta (26 %) sekä asiakkaiden saattajien ja omaisten taholta (12 %) koettiin häirintää. Seksuaalinen häirintä ilmenee seksuaalisesti latautuneina puheina, seksuaalisilla vihjailuilla, vartaloa tai pukeutumista koskevilla huomautuksilla ja yksityiselämää koskevilla intiimeillä huomautuksilla tai kysymyksillä. Seksuaalinen häirintä kohdistui erityisesti alle 35-vuotiaisiin työntekijöihin, joista 45 % oli kokenut häirintää työuransa aikana. Seksuaalinen häirintä oli yleistä erityisesti sosiaalipalveluissa, joissa työntekijöistä 36 % oli kokenut häirintää. Seksuaalisen väkivallan tekijä ei kunnioita toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta Seksuaaliväkivaltaa ovat esimerkiksi raiskaus, seksiin pakottaminen ja painostaminen tai pakottaminen nöyryyttäviin seksuaalisiin tekoihin. Seksuaaliväkivalta on sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa. Kyselyyn vastanneista oli 6 % kohdannut seksuaalista väkivaltaa uransa aikana. Seksuaaliväkivalta tai sen uhka kohdistui kyselyn mukaan muita yleisemmin nuoriin alle 35-vuotiaisiin, joista 13 % oli joutunut kokemaan sitä. Tehyläiset kokevat seksuaaliväkivaltaa tai sen uhkaa useimmiten asiakkaiden tai potilaiden taholta (90 %). Kollegoiden taholta (16 %) ja omaisten taholta (13 %) koettiin seksuaaliväkivaltaa tai sillä uhkailua. Seksuaaliväkivalta ilmenee useimmiten rintojen ja takapuolen puristeluna, muuna kosketteluna sekä väkisin suutelemisena tai sen yrityksenä. Seksuaalista väkivaltaa koettiin selvästi vähemmän kuin seksuaalista häirintää. Yleisintä se on psykiatrisessa hoidossa, kuntoutuksessa, päiväkirurgiassa ja päivystyksessä. Aula Reseach Oy:n tekemän kyselyn otos kerättiin sähköisesti 22.2.–31.3.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 4023 tehyläistä. Kyselyn vastausprosentti oli 20. Lisätietoja: Seksuaaliväkivalta ja seksuaalinen häirintä sote-alalla –selvityksen keskeiset tulokset Tehyn tiedote
  17. Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi. Jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen. – Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa, kertoo tutkimuspäällikkö Merit Melin THL:n tiedotteessa. Tutkittavat olivat sairastaneet koronavirustaudin keväällä 2020 Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan keväällä 2020. Tartunta oli todennettu PCR-testillä, minkä jälkeen heillä ei ollut todettu uutta koronavirustartuntaa eivätkä he olleet saaneet koronavirusrokotetta ennen näytteenottoa. Yhteensä 1292 henkilöltä tutkittiin vasta-aineet puolen vuoden kuluttua tartunnasta ja 367 henkilöltä vuoden kuluttua. Puolen vuoden jälkeen tutkituista 15 prosentilla ja vuoden jälkeen tutkituista 13 prosentilla oli ollut sairaalahoitoa vaativa, vakava koronavirustartunta. Vakavan, sairaalahoitoa vaatineen taudin sairastaneilla vasta-aineiden määrä oli merkittävästi korkeampi kuin lievän taudin sairastaneilla. Kaikilla vakavan taudin sairastaneilla oli neutraloivia vasta-aineita vielä vuoden jälkeen. – Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koronavirustartunnan jälkeen neutraloivat vasta-aineet ja suoja uutta tartuntaa vastaan säilyvät pitkään, jos vasta-aineiden määrä on alun perin ollut korkea, Melin sanoo. Vasta-ainetaso virusvariantteja vastaan matalampi Tutkimuksessa selvitettiin myös vasta-aineiden kykyä neutraloida muuntuneita virusmuotoja. Neutraloivien vasta-aineiden määrä Alfa-muunnosta vastaan oli viruksen kantamuotoon verrattuna hieman matalampi ja Beeta- ja Delta-muunnoksia vastaan merkittävästi matalampi. Etenkin lievän taudin sairastaneilla vasta-ainetaso virusmuunnoksia vastaan oli heikentynyt. Virusmuunnosten aiheuttamia tartuntoja on todettu myös rokotetuilla sekä yhden että kahden rokoteannoksen jälkeen. Rokotteet antavat kuitenkin hyvän suojan virusmuunnoksien aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa vastaan. – Tartunnan tai rokottamisen seurauksena muodostunut suoja vakavaa tautia vastaan perustuu vasta-aineiden lisäksi myös soluvälitteiseen immuniteettiin ja muistisoluihin, jotka aktivoituvat ja tuottavat vasta-aineita kohdatessaan taudinaiheuttajan, Melin täsmentää. Persistence of neutralizing antibodies a year after SARS-CoV-2 infection
  18. Näyttelijä Riku Nieminen vaatii Twitterissä hoitajille työn vaativuutta vastaavaa palkkaa. – Mietin, pitäisiköhän hoitajien palkkatasoa, joka pohjoismaisessa vertailussa laahaa muiden maiden perässä kirkkaasti, vaan siis niinku - nostaa? Että ihan korotus siihen palkkaan, Finlandiatalon sinisten valojen ja apisten sijaan. Ratkeaisikohan hoitajapula sillä? Mene ja tiedä, hän pohtii. Nieminen olisi valmis maksamaan enemmän veroja, jotta korotukset olisivat mahdollisia. Kun häneltä kysyttiin kuinka monta prosenttia, "vaikka 2", vastasi Nieminen – Jos palkka vastaisi edes jollain tasolla työn vaativuutta ja raskautta niin niitä töitä jaksaisi ihmiset myös tehdä, pohtii Nieminen.
  19. Enemmistö lääkäreistä olisi valmis kieltämään joitain ns. vaihtoehtohoitoja lailla, ilmenee Taloustutkimuksen Lääkäriliitolle ja Nuorten Lääkärien Yhdistykselle tekemästä tutkimuksesta. Kriittisintä lääkärien suhtautuminen on henkiparannukseen, homeopatiaan ja reikihoitoon. – Niiden tarjoamista pidetään ihmisten pettämisenä. Kärsijöinä ovat usein muutenkin haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, joiden terveyden katteettomat lupaukset voivat vaarantaa. Terveydenhoidon pitäisi aina perustua tutkittuun tietoon, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki. – Uskomushoidoista on tullut arkipäivää, eikä niitä lainsäädännöllä hävitetä kokonaan. Kuitenkin haavoittuvimpia potilasryhmiä, kuten syöpäsairaita lapsia tai vaikeaa mielenterveyden häiriötä sairastavaa vanhusta olisi syytä hoitaa terveydenhuollon ammattilaisen toimesta luotettavien hoitokäytänteiden mukaan, Nuorten Lääkärien Yhdistyksen puheenjohtaja Jesper Perälä selventää. Tutkimuksesta ilmenee myös, että ylivoimainen enemmistö suomalaisista pitää terveysasioissa luotettavimpina asiantuntijoina alan tutkijoita ja koulutettuja ammattilaisia. Väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 60 prosenttia vastaajista ja jonkin verran samaa mieltä 22 prosenttia vastaajista. – Koronavirukseen liittyvässä uutisoinnissa ja tiedottamisessa olemmekin nähneet paljon tutkijoita ja lääkäreitä, mikä kertoo myös osaltaan siitä, että heihin luotetaan, Perälä iloitsee. Joihinkin ns. vaihtoehtohoitoihin lääkärit suhtautuvat sallivammin, ja he olisivat valmiita harkitsemaan niiden laajempaa käyttöä myös lääkärin työssä. Esimerkiksi akupunktion laajempaa käyttöä harkitsisi noin 40 prosenttia lääkäreistä. Vähintään joka neljäs lääkäri harkitsisi myös lymfahieronnan, kiropraktiikan tai ravintolisien käyttöä. Lääkärikunta on halukas keskustelemaan potilaiden kanssa heidän käyttämistään vaihtoehtohoidoista ja tarvittaessa valmis kertomaan niiden vaaroista. Tutkimuksessa tämän väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 57 prosenttia vastaajista ja jonkin verran samaa mieltä oli 33 prosenttia vastaajista. – Eettisissä ohjeissammekin pidetään tärkeänä, että potilaat uskaltavat kertoa lääkärille kaikista käyttämistään hoitomuodoista. Siksi lääkärin ei pidä tuomita vaan sen sijaan pyrkiä mahdollisimman avoimeen vuoropuheluun potilaansa kanssa, Myllymäki sanoo. Taloustutkimus toteutti 11.–30.5. Suomen Lääkäriliiton toimeksiannosta kaksi erillistä kyselytutkimusta, jotka liittyvät Lääkäriliiton Tutkitun tiedon teemavuoteen. Toinen kyselyistä suunnattiin lääkäreille ja toinen suomalaiselle aikuisväestölle. Tutkimukseen kutsuttiin 5000 työikäistä lääkäriä, joista siihen vastasi 834 lääkäriä. Aikuisväestölle suunnattu tutkimus toteutettiin internet -paneelissa 11.–17.5. Kutsut lähetettiin 8095 henkilölle ja siihen vastasi 1414 henkilöä. Tutkimustulokset
  20. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto määrää Liljanne-Kodin huolehtimaan, että Mertokarin yksikössä lääkehoito on turvallista ja henkilökunta ammattitaitoista. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston selvitysten mukaan Liljanne-Koti Oy:n Mertokarin toiminnassa on toistuvasti ollut suuria puutteita. Palveluntarjoaja ei ole aluehallintoviraston neuvonnasta ja ohjauksesta huolimatta korjannut toimintaansa. Aluehallintovirasto määrää, että Liljanne-Koti Oy:n Mertokarin yksikössä lääkehoidon tulee olla turvallista. Yksikössä tulee olla kokoaikainen vastuuhenkilö, joka tosiasiallisesti vastaa yksikön toiminnasta. Hänen on huolehdittava, että henkilökunnalla on tehtäviinsä vaadittava ammattitaito. Henkilökuntamitoitus on vastattava asiakkaiden palvelutarpeita. Kaikki toiminnan epäkohdat pitää korjata välittömästi. Mertokarin valvonta jatkuu, kunnes toiminta on luvan- ja lainmukaista. Valvonnan aikana yksikköön ei saa ottaa uusia asiakkaita. Liljanne-Koti Oy:n Mertokarin yksikkö saa tuottaa tehostettua palveluasumista vanhuksille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdekuntoutujille. Lähde: AVI
  21. Jonoa sekä erikoissairaanhoidon osastoille että perusterveydenhuollon jatkohoitopaikkoihin on nyt huomattavan paljon. – Pitkäaikainen helle on aiheuttanut ruuhkautumisen. Perusterveydenhuollolla on vaikeuksia ottaa potilaita päivystyksestä, sanoo HUS Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrén. Pitkiin jonotuksiin on nyt syytä varautua. HUSissa toivotaan, että ellei kyseessä ole hätätilanne, otetaan ensimmäiseksi yhteyttä päivystysavun numeroon 116 117. Lisäksi päivystyksen kautta voi hakea palvelusetelin yksityiselle puolelle. Auringolta suojautuminen, asunnon viilentäminen mahdollisuuksien mukaan sekä nesteen (kuten kivennäisvesi) riittävä nauttiminen ovat helleaallon keskellä erittäin keskeisiä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, neuvoo HUS tiedotteessaan.
  22. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston mukaan Hoivakymppi Oy:n Hannun Linnan toimintayksikössä ei ole ollut tarpeeksi henkilökuntaa eikä vaadittavaa vastuuhenkilöä. Lisäksi toimintayksikön asiakkaiden itsemääräämisoikeutta on laiminlyöty. Aluehallintovirasto määrää Hoivakymppi Oy:n korjaamaan toiminnan epäkohdat viipymättä. Hoivakymppi Oy:n on huolehdittava elokuun loppuun mennessä, että Hannun Linnassa on sen lupaa vastaava henkilöstö. Lisäksi toimintayksikön omavalvontasuunnitelma tulee päivittää. Palveluntarjoajan on myös välittömästi huolehdittava, että Hannun Linnan toiminta täyttää asiakkaiden itsemääräämisoikeutta koskevan lain edellytykset. Hoivakymppi Oy:n Hannun Linna -toimintayksikkö on Tampereella sijaitseva aikuisten kehitysvammaisten yksikkö, jolla on lupa tehostetun palveluasumisen tuottamiseen 21 asiakkaalle. Lisäksi yksikkö tuottaa tukiasumista kuudelle kehitysvammaiselle asiakkaalle. Aluehallintoviraston saamien selvitysten perusteella Hannun Linnan palvelumitoitus on 1.2.-31.3.2021 selvästi alittanut luvan edellyttämän henkilöstömäärän. Lisäksi ajalla 19.4.-20.6.2021 henkilömitoitus on ollut luvanmukainen vain muutamana päivänä. Hoivakymppi ei ole myöskään huolehtinut, että Hannun Linnassa on ollut lain vaatima vastuuhenkilö. Hoivakymppi saa huomautuksen myös asiakkaiden itsemääräämisoikeutta koskevan lain laiminlyömisestä. Epäkohdat ovat merkittävästi heikentäneet Hannun Linnan palvelun laatua ja vaarantaneet asiakasturvallisuuden. Lähde.
  23. Toimitusjohtaja Juha Tuominen jää työkyvyttömyyseläkkeelle 1.8.2021 alkaen, kertoo HUS tiedotteessaan. Juha Tuominen on sairastanut vuosikymmenien ajan vähäoireista MS-tautia. Taudin nyt uudelleen aktivoiduttua Tuominen on jäänyt sairauslomalle 5.7. alkaen lääkärien suosituksesta. HUSin toimitusjohtajan tehtäviä hoitavat toistaiseksi hallintosäännön mukaisesti johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ja tämän ollessa estynyt tai poissa hallintojohtaja Lauri Tanner.
  24. Lähihoitajaksi opiskeleva oppisopimusopiskelija voidaan tietyin edellytyksin laskea mukaan henkilöstömitoitukseen vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa, kertoo Valvira tiedotteessaan. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että opiskelijalla on työsopimus toimintayksikön kanssa sekä opintojen kautta hankittu riittävä osaaminen. Työnantajan tehtävä on vanhuspalvelulain mukaisesti arvioida, milloin oppisopimusopiskelijan osaaminen hoidon ja huolenpidon tehtävissä on riittävää, jotta hänet voidaan laskea mukaan henkilöstömitoitukseen. Osaamista on arvioitava suhteessa tutkinnon perusteisiin, ammattihenkilölainsäädännön edellyttämään osaamiseen ja työpaikan osaamistarpeisiin. Vastuu opiskelijan riittävästä osaamisen arvioinnista on aina työnantajalla. Opiskelijan työskentely yksin työvuorossa on lain vastaista. Oppisopimusopiskelijan tekemä siivous, pyykki- tai ruokahuolto tai muut välilliset tehtävät opintojen edellyttämän tuntimäärän ohella lasketaan välilliseen työhön. Valvontaviranomaiset käyttävät näitä ohjeita lakisääteisen henkilöstömitoituksen valvonnan pohjana. Vähimmäishenkilöstömitoituksesta iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa säädetään vanhuspalvelulaissa (finlex.fi). Laki edellyttää toimintayksikössä henkilöstöä, jonka määrä, koulutus- ja tehtävärakenne vastaavat yksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Lähde: Valvira
  25. Pohjois-Pohjanmaalla asuvien ikääntyneiden kotihoitoa vahvistetaan Oulun yliopiston GeroNursing Centren (GNC) ja POPsoten IKÄ-hankkeen uraauurtavalla yhteistyöllä. Vuoden 2021 loppuun mennessä 600–700 hoitotyön ammattilaista kehittää kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamistaan täydennyskoulutuksella. GNC voitti POPsote IKÄ-hankkeen kilpailutuksen kuntoutumista edistävän hoitotyön koulutuksen toteutuksesta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Mittavassa yhteistyössä täydennyskoulutetaan alalla toimivia ammattilaisia GNC:n kehittämällä GeroNurse -verkkokoulutuksella. GNC on Suomen ensimmäinen ikääntyneiden kuntoutumista edistävään hoitotyöhön keskittyvä tutkimus- ja osaamiskeskus, joka tarjoaa täydennyskoulutusta kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja sairaalan hoitohenkilöstölle, omaishoitajille, vapaaehtoistyöntekijöille, alalle hakeutuville sekä ikääntyneille itselleen. Kuntoutumista edistävän hoitotyön tavoitteena on parantaa ja tukea ihmisen jokapäiväistä elämää sekä muuttaa hoitamisen filosofiaa passiivisesta, hoitajalähtöisestä toimintatavasta kohti aktiivista, ikääntyneen toimintakykyä lisäävää ja ylläpitävää toimintaa. – Toimintakykyä voidaan tukea ikääntyneiden kotona monin päivittäiseen elämään liittyvin tavoin, joilla lisätään fyysistä aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Kotona tapahtuneen kuntoutuksen on todettu lyhentävän kotikäyntien kestoa, vähentävän palveluiden käyttöä sekä pienentävän kustannuksia verrattuna tavanomaista hoitoa saaneisiin ikääntyneisiin. Tutkimusten mukaan kuntoutumista edistävän hoitotyön hyvin johdettu käyttöönotto vähentää hoitohenkilökunnan sairauspoissaoloja, lisää työhyvinvointia ja työhön sitoutumista, GNC:n tutkijatohtori Sinikka Lotvonen kertoo. POPsoten IKÄ-hanke on kerännyt ikääntyvien tarpeita ja kokemuksia tiiviissä yhteistyössä maakunnallisen järjestöverkoston ja Muistiliiton kanssa. ”Kartoituksissa esiin nousee selvästi, että ikääntyvät eivät halua olla kohteita, joille joku suunnittelee palvelua ja kuntoutusta. He haluavat olla aktiivisia toimijoita ja oman elämänsä suunnittelijoita myös silloin, kun kaikki hyvän elämän edellytykset eivät ole aivan kohdillaan”, POPsoten IKÄ-hankkeen projektikoordinaattori Satu Kangas kertoo. – GeroNursingCentren koulutus ja yhteiskehittämisen mahdollisuus auttavat meitä ikääntyvien palvelujen työntekijöitä olemaan tukena ja mahdollistajina silloin, kun tulevan hyvinvointialueemme ikääntyvä henkilö kamppailee haasteellisemman elämäntilanteen kanssa. Henkilökunnan laaja koulutuskokonaisuus on mukana viitoittamassa tietä sote-uudistuksen sisällöille tulevaisuudessa, Kangas jatkaa. POPsote-hankkeessa kehitetään Pohjois-Pohjanmaan ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluita yhdessä alueen kuntien ja sote-organisaatioiden kanssa. Tavoitteena on parantaa paitsi palvelujen saatavuutta myös niiden laatua, kun painopistettä siirretään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Samanaikaisesti vahvistetaan ikääntyvien kanssa työskentelevien ammatillista osaamista.
×
×
  • Create New...