Jump to content
MAINOS

Search the Community

Showing results for tags 'Uutiset'.

  • Search By Tags

    Type tags separated by commas.
  • Search By Author

Content Type


Forums

  • Hoitotyö
    • Hoitotyöstä yleisesti
    • Edunvalvonta ja työsuojelu
    • Opiskelu
    • Hoitotyö ulkomailla
    • Työpaikat
    • Hoitotyön tutkimukset
    • Hoitajien kirpputori
  • Erikoisalat
    • Akuutti- ja ensihoito
    • Bioanalytiikka
    • Farmakologia
    • Juoksuhauta
    • Pediatria
    • Perioperatiivinen
    • Radiografia
    • Synnytys ja naistentaudit
    • Terveydenhoitotyö
  • Vain jäsenille
    • Yleinen keskustelu - Off topic
    • Hoitajat.net - palaute - info - tuki

Find results in...

Find results that contain...


Date Created

  • Start

    End


Last Updated

  • Start

    End


Filter by number of...

  1. Huonosti suunnitellut tietojärjestelmät hidastavat hoitotyötä ja vaarantavat potilasturvallisuuden joka viikko. Tiedot selviävät Reaktor Healthin tuoreesta sairaanhoitajien työn arkea koskevasta tutkimuksesta. Sairaanhoitajat joutuvat käyttämään työpäivänsä aikana useita vanhentuneita ja käytettävyydeltään heikkoja tietojärjestelmiä, joita ei ole suunniteltu käyttäjien tarpeisiin. – Jos tietojärjestelmät olisi sovitettu paremmin hoitotyön tarpeisiin, hoitajat voisivat käyttää joka päivä kaikkiaan tunnin ja neljä minuuttia enemmän aikaa potilaiden hoitoon. Teknologian aiheuttamiin ongelmiin tuhlaantuu nykyään niin paljon aikaa, että paremmin suunnitellut järjestelmät voisivat ratkaista hoitajapulan Suomessa, Reaktor Healthin johtaja Riku Ruotsalainen toteaa. Reaktor kartoitti tietojärjestelmien vaikutuksia hoitajien työn arkeen toukokuussa haastattelututkimuksella, johon osallistui 22 sairaanhoitajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Britanniasta. Kaikissa maissa on samantyyppisiä ongelmia tietojärjestelmien kanssa. Eniten ongelmia tuli esille Suomessa. Aiemmat akateemiset tutkimukset ovat tuoneet esille yksittäisiin potilastietojärjestelmiin liittyviä haasteita. Aiemmin ei kuitenkaan ole selvitetty, miten erilaisten työkalujen kirjo vaikuttaa hoitotyön sujuvuuteen ja työn tuloksiin. . Potilasturvallisuus uhattuna viikoittain Neljäsosa haastatelluista sairaanhoitajista kokee joka viikko tilanteita, joissa potilasturvallisuus vaarantuu tietojärjestelmien vuoksi. – Sairaanhoitajien pitää tyypillisesti syöttää samoja tietoja useampaan eri tietojärjestelmään. Tämä ei ole ainoastaan hidasta ja hankalaa, vaan se lisää inhimillisten virheiden todennäköisyyttä, Ruotsalainen huomauttaa. Hoitajan on vaikeaa saada kokonaiskuvaa potilaan tilanteesta, koska potilaan tiedot on ripoteltu sirpaleisesti eri järjestelmiin. Järjestelmien hankala käytettävyys ja heikosti suunnitellut käyttöliittymät saattavat johtaa siihen, että potilastietoja tallennetaan vääriin paikkoihin. Kun tietoja on haastavaa löytää, potilaan hoidon kannalta olennaiset tiedot esim. lääkkeistä voivat hoidossa jäädä vaille huomiota – erityisesti kiireisissä tilanteissa kuten päivystyksessä. Elintärkeät tiedot eivät liiku järjestelmästä toiseen Tyypillinen tietojärjestelmiiin liittyvä ongelma syntyy, jos potilasta hoidetaan muilla osastoilla tai muissa yksiköissä, mutta hänen tietojaan ei siirretä uudelle osastolle. Potilasturvallisuus vaarantuu, jos esimerkiksi elintärkeitä tietoja kuten verenpainetta, verensokeria tai aivosähkökäyriä koskeva data ei liiku järjestelmien ja hoitavien yksiköiden välillä. Tällaisissa tilanteissa hoitajat joutuvat tekemään paljon turhaa, manuaalista työtä ja hankkimaan potilastietoja puhelimitse. – Jos hoitaja pääsisi helpommin käsiksi muiden syöttämiin potilastietoihin, potilaan kokonaisvaltainen, moniammatillinen hoito onnistuisi nykyistä paremmin. Näin ei käy, jos hoitajan pitää navigoida eri alustojen välillä tietoja löytääkseen tai kysyä puhelimitse lääkäriltä asioita, jotka olisi voinut hoitaa nopeammin katsomalla järjestelmästä, Ruotsalainen sanoo. Järjestelmät eivät keskustele keskenään Sairaanhoitajien työajasta jopa puolet kuluu nykyään tietokoneella. Hoitajat käyttävät työpäivänsä aikana keskimäärin yli seitsemää erilaista järjestelmää tai työkalua. Siirtyminen järjestelmästä toiseen sekä järjestelmän sisällä osiosta toiseen vie paljon aikaa. Järjestelmät ovat usein vanhoja, eivätkä ne keskustele keskenään. Nykyiseen tilanteeseen on ajauduttu, koska uusia tietojärjestelmiä otetaan tyypillisesti käyttöön yksi kerrallaan. Silloin uusi järjestelmä ei välttämättä sovi kokonaisuuteen. – Tietojärjestelmien parempi käytettävyys ja tehokkaat käyttöliittymät eivät ole mitään luksusta. Hyvin suunniteltu järjestelmä kokoaa yhteen näkymään potilasta koskevat olennaiset tiedot. Tällaisella järjestelmällä olisi mahdollista kohdistaa hoitajien niukat resurssit oikein, Ruotsalainen sanoo. Käyttäjät unohdettu järjestelmien suunnittelussa Terveydenhoidon järjestelmiä ei yleensä suunnitella sopimaan sairaanhoitajan työn arkeen. Tämän takia järjestelmä saattaa esimerkiksi vaatia monia klikkauksia tietyn toiminnon suorittamiseksi, tai järjestelmä ei anna käyttäjän mennä eteenpäin, jos tiettyihin kysymyksiin ei ole vastattu. – Raivo. Tekee mieli hakata seinää. Kun työnsä haluaa tehdä kunnolla ja tehokkaasti ja järjestelmä ei toimi, se tietysti ärsyttää, tutkimukseen haastateltu suomalainen hoitaja kuvailee. Yli 80 % tutkimukseen haastatelluista hoitajista kokee, että käyttäjiä ei kuunnella tarpeeksi, kun uusia tietojärjestelmiä otetaan käyttöön. Tutkimukseen haastateltu suomalainen työterveyshoitaja arvioi, että järjestelmiä rakentavat eivät tunne hoitotyötä. – Nämä järjestelmät on rakentanut joku, joka ei tee varsinaista hoitotyötä, koska ne eivät palvele meitä työntekijöitä (ja tarpeitamme). Ne ovat liian monimutkaisia eivätkä käyttäjäystävällisiä. Niissä vaaditaan liikaa klikkauksia, niissä ei ole mahdollista edetä loogisesti ja niissä täytyy muistaa tehdä liian paljon asioita.
  2. Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksesta on saavutettu neuvottelutulos. Neuvottelutuloksen sisältöä ei avata tai kommentoida julkisesti ennen kuin liittojen hallinnot ovat käsitelleet asiaa. Liittojen hallinnot käsittelevät neuvottelutuloksen ensi viikon aikana. Terveyspalvelualan neuvottelut aloitettiin maaliskuussa. Tehy, SuPer ja ERTO neuvottelevat ainoina järjestöinä terveyspalvelualan yleissitovasta työehtosopimuksesta Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa. Yksityinen terveyspalveluala käsittää mm. lääkäri- ja työterveysasemat, yksityiset sairaalat, terveyskylpylät ja kuntoutuslaitokset sekä edellä mainittuihin yrityksiin kuuluvat laboratorio-, röntgen- ja fysikaaliset hoitolaitokset. Terveyspalvelualan sopimuksen piirissä on noin 38 000 työntekijää.
  3. Yksityisen sosiaalipalvelualan (SOSTES) työehtosopimuksesta on saavutettu neuvottelutulos. SuPerin, Tehyn ja ERTOn hallinnot käsittelevät neuvottelutulosta ensi viikolla. Neuvottelutuloksen sisältö ei ole julkinen ennen kuin neuvotteluosapuolten hallinnot ovat käsitelleet asiaa. Sosiaalipalvelualan neuvottelut aloitettiin helmikuussa. Neuvotteluja vauhdittaakseen SuPer, Tehy ja ERTO julistivat koko sopimusalalle ylityö- ja vuoronvaihtokiellon 21. kesäkuuta. Kielto päättyi neuvottelutuloksen myötä tänään 22. kesäkuuta. SuPer, Tehy ja ERTO kuuluvat neuvottelujärjestö Sote ry:hyn, joka neuvottelee yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelee noin 70 000 työntekijää, joista Sote ry edustaa selvästi valtaosaa.
  4. Tays päätti ottaa käyttöön vinkkipalkkion vauhdittamaan uusien työntekijöiden rekrytointia. Vinkkauspalkkio maksetaan sairaanhoitopiirin työntekijälle, kun hän antaa tiedon uudesta työntekijästä rekrytointihaasteelliselle alueelle tai tehtävään. Uudelta työntekijältä pyydetään myös vinkkitiedon vahvistaminen. Vinkattu ja sen jälkeen palkattu työntekijä eivät saa olla rekrytointitilanteessa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palveluksessa. Rekrytointihaasteellisiksi alueiksi sairaanhoitopiirissä on määritelty Kaikkien kliinisten, hoidollisten yksiköiden hoitohenkilökunta toimialueilla, kun toimintaa on 24 h/7pv Lääkärit psykiatriaan kokonaisuutena, keuhkosairauksiin, geriatriaan, päivystykseen, neurologiaan sekä sairaalahammaslääkärit Kehitysvammahuollon hoitohenkilöstö ja lääkärit Erityishenkilöstössä psykologit, puheterapeutit Vinkkauspalkkio on 500 euroa ja se maksetaan vinkin antajalle 30.9.2022, jos vinkattu työntekijä on aloittanut työssään 21.6. - 31.8.2022 välisenä aikana ja työsuhde tai virkamääräys jatkuu edelleen 30.9.2022. Vinkkauspalkkion maksaminen edellyttää myös sitä, että työsuhde tai virkamääräys tehdään vähintään 50 prosentin työajalle. Vinkkauspalkkio maksetaan vinkinantajalle kertapalkkiona.
  5. SuPer, Tehy ja ERTO julistavat ylityö- ja vuoronvaihtokiellon yksityiselle sosiaalipalvelualalle. Se koskee koko sopimusalaa, muun muassa yksityisiä hoiva-alan yrityksiä, kotipalvelua ja varhaiskasvatusta. Kielto alkaa tiistaina 21.6.2022 klo 12.00. Toimenpiteellä halutaan vauhdittaa neuvotteluja Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa, sillä neuvottelut eivät ole edenneet toivotusti. Kielto päättyy perjantaina 1.7.2022 klo 23.59, jonka jälkeen työtaistelutoimia voidaan tarvittaessa jatkaa. Sote ry edustaa selvästi valtaosaa yksityisen sosiaalipalvelualan työntekijöistä. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana järjestöjen jäsenet tekevät töitä normaalisti ennalta suunniteltujen työvuorolistojen mukaisesti, jolloin ylityötä ei tehdä eikä vuoroja muuteta. – Sote ry:n keskeiset tavoitteet liittyen palkankorotuksiin ja työolojen kehittämiseen eivät ole edenneet. Neuvotteluja vaikeuttavat myös työnantajaliiton tekemät merkittävät heikennysesitykset. Hoitajapula koettelee todella voimakkaasti yksityistä sosiaalipalvelualaa eikä työnantajalla ole aitoa halua ratkaista yhteistä haastetta, kertovat SuPerin, Tehyn ja ERTOn neuvottelijat. – Alan vetovoiman parantamiseksi tarvitaan palkkausta ja työoloja parantavia ratkaisuja myös pitkällä tähtäimellä, siksi palkankorotusten on oltava jo tehtyjä ratkaisuja parempia, SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkola sanoo. – Myös työssä jaksamista ja työntekijöiden turvaa lisäävät parannukset on viimein otettava vakavasti. Työoloihin voidaan vaikuttaa myös parantamalla työsuojeluvaltuutettujen asemaa, joka on yksityisellä sosiaalipalvelualalla heikolla tolalla. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla, johon muun muassa yksityiset hoivapalvelut kuuluvat, henkilöstön riittävyys on suuri ongelma ja henkilöstö uupuu. Moni hoitaja on viime vuosina jättänyt alan, koska parannusta alan työehtoihin ei ole tullut. – Yksityisen sosiaalipalvelualan palkat ovat jääneet huomattavasti jälkeen kuntasektorin palkoista. Nämä perusteettomat palkkaerot on korjattava, jotta alan veto- ja pitovoima saadaan turvattua, Tehyn juristi Mirja Kinnunen toteaa. SuPer, Tehy ja ERTO tekivät yhdessä yksityisen sosiaalipalvelualan jäsenilleen työhyvinvointikyselyn keväällä 2022. Kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta. – Alan epäkohdat on viimeinkin ratkaistava. Olemme pian tilanteessa, jossa ratkaisut ovat nyt esillä olevia huomattavasti kalliimpia, ERTOn lakimies Camilla Heikkinen kertoo. SuPer, Tehy ja ERTO kuuluvat neuvottelujärjestö Sote ry:hyn. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelee noin 70 000 työntekijää, joista Sote ry edustaa selvästi valtaosaa.
  6. Hoitajat.net

    Uusi työtaistelu-uhka hoitoalalle

    SuPer, Tehy ja ERTO eli Sote ry kokoontuu maanantaina ja tiistaina keskustelemaan ja päättämään yksityistä sosiaalipalvelualaa koskevista työtaistelutoimista, liitot tiedottavat. Toteutuessaan toimet koskisivat esimerkiksi yksityisiä hoiva-alan yrityksiä, kotipalvelua ja varhaiskasvatusta. Toimenpiteitä suunnitellaan vauhdittamaan neuvotteluja Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa, sillä neuvottelut eivät ole edenneet toivotusti. Sote ry:n keskeiset tavoitteet liittyen palkankorotuksiin ja työolojen kehittämiseen eivät ole edenneet. Neuvotteluja vaikeuttavat myös työnantajaliiton tekemät merkittävät heikennysesitykset. SuPer, Tehy ja ERTO kuuluvat neuvottelujärjestö Sote ry:hyn. Sosiaalipalvelualalla työskentelee noin 70 000 työntekijää, joista Sote ry edustaa selvästi valtaosaa.
  7. Liikenneonnettomuuspaikoilla tapahtuva kuvaaminen huolestuttaa pelastusalan toimijoita. Moni kuvaa ajattelemattomuuttaan, sillä kuvaaminen on nykypäivänä varsin luonnollinen reaktio – tilanteessa kuin tilanteessa. Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanjan tavoitteena onkin lisätä tietoa onnettomuuspaikkojen kuvaamisen ongelmallisuudesta, jotta yhä useampi onnettomuuspaikkakuva jäisi ottamatta. Pelastusalan toimijoiden yhteinen Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanja muistuttaa, että meistä jokaisen elämä on täynnä ikuistamisen arvoisia hetkiä – joskaan onnettomuuspaikka ei ole yksi niistä. Onnettomuuspaikkojen kuvaaminen on vahingollista useasta eri näkökulmasta, ja siksi liikenneonnettomuustilanteissa puhelinta tulisi käyttää ainoastaan avun hälyttämiseen paikalle. Ratissa kuvaaminen vaarantaa sekä kuvaajan että muiden tielläliikkujien turvallisuuden mutta myös pelastustyöntekijöiden työturvallisuuden. Lisäonnettomuuksien ja turhien vaaratilanteiden riski kasvaa, jos keskittyminen on onnettomuuspaikan turvallisen ohittamisen sijaan kuvaamisessa. Lisäksi ajaessa kuvaaminen on laissa kielletty. Onnettomuuden uhrien yksityisyydensuoja vaarantuu, jos onnettomuuspaikalta leviää kenen tahansa ottamia kuvia. Tämän vuoksi kuvaamista pyritäänkin rajoittamaan esimerkiksi kuvausesteillä ja kuvaajia ohjeistamalla. Kuvaamisen rajoittamiseen kuluva kallisarvoinen aika puolestaan on pois itse pelastustoiminnan resursseista. Nämä kuvaajien pois ohjaamiseen ja erilaisten kuvausesteiden pystyttämiseen kuluvat minuutit voivat olla onnettomuustilanteessa elintärkeitä. Lisäksi kuvaamisen sijaan on tärkeää pitää mielessä jokaista koskeva auttamisvelvollisuus. Jos onnettomuuspaikalle osuu ensimmäisenä, meistä jokaisen velvollisuus on pysähtyä, auttaa ja hälyttää lisäapua – ei ajaa ohi kuvaten. Jos apu on jo paikalla, tulee keskittyä onnettomuuspaikan turvalliseen ohittamiseen ja paikalla olevan viranomaisen ohjeiden noudattamiseen. Tietoisuuden lisääminen kumpuaa henkilöstön huolesta Liikenneonnettomuuspaikoilla tapahtuva kuvaaminen huolestuttaa erityisesti onnettomuuspaikoilla toimivaa henkilöstöä. Neljä viidestä pelastustyöntekijästä kokee, että onnettomuuspaikan kuvaaminen on joskus häirinnyt tehtävän suorittamista. Tämä selviää pelastusalan opinnäytetyötä varten vuonna 2020 tehdystä kyselytutkimuksesta. Niin ikään neljä viidestä kokee uhrin yksityisyydensuojan vaarantuneen kuvaamisen takia, ja 75 prosenttia vastaajista onkin tehnyt toimenpiteitä uhrin yksityisyydensuojan suojelemiseksi. Kuvaamisen rajoittamisen tai uhrin yksityisyyden suojelemisen esimerkiksi näkösuojien avulla todetaan vievän aikaa itse pelastus- tai auttamistoimilta. Yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kuvaamista onnettomuuspaikoilla pitäisi pystyä rajoittamaan. Kyselyssä vastaajat kantoivat erityistä huolta siitä, että onnettomuuspaikkojen ohi ajavien autojen kuskit eivät keskity muuhun liikenteeseen vaan yrittävät saada kuvaa onnettomuuspaikkaa ohittaessaan.
  8. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt Juko ja JAU sopivat tänään erillisen ratkaisun kunta-alalle koskien nykyisiä kunta-alan sopimuksia, myös SOTE-sopimusta. Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer eivät ole mukana ratkaisussa eli SOTE-sopimus sovittiin ilman hoitajia, jotka edustavat yli 85 % alan henkilöstöstä. Sote-alalle ei saatu tällä sopimuksella työrauhaa, toteavat järjestöt tiedotteessaan. Erillissopimuksen mukaiset sopimuskorotukset maksetaan kuitenkin työnantajan tiedotteen mukaan henkilöstön tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi kaikille kunta-alan työntekijöille. – Hyvä, että muut järjestöt tekivät sovittelulautakunnan ehdotuksen mukaisen ratkaisun ja voimme nyt keskittyä hoitajapulan ratkaisuun. Muiden tekemä sopimus ei sido Tehyn ja SuPerin mahdollisuuksia neuvotella hoitajille erillinen ratkaisu. Hoitajien työrauha voidaan ostaa vain hoitajaliitoilta. Eli etenemme rauhassa tavoitettamme kohti, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Hoitajajärjestöt pitävät järkevänä KT:n päätöstä maksaa sovitut korotukset myös heidän jäsenilleen, koska yhdenvertainen kohtelu tätä edellyttää ja jokin muu ratkaisu olisi poikinut merkittävästi riitoja ja oikeudenkäyntejä. Tehy ja SuPer hylkäsivät 11.5.2022 sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen, koska se ei sisältänyt uskottavia ratkaisuja hoitajapulaan ja esitetty palkkaohjelma oli tasoltaan liian matala. Järjestöt myös kertoivat tuolloin aloittavansa joukkoirtisanoutumisen valmistelut siten, että se voidaan toimeenpanna aikaisintaan, kun muut kuntasektorilla ovat tehneet sopimukset, mutta viimeistään hyvinvointialueiden aloitettua, ellei asiassa saavuteta ratkaisua. Hoitajajärjestöjen mukaan heillä on valmius edetä neuvotteluratkaisussa nopeallakin aikataululla, jos kutsu neuvottelupöytään tulee, koska sote- ja vaka-alojen valtava työvoimapula vaatii ratkaisuja. Hoitajajärjestöjä ei ole kutsuttu neuvotteluihin sovittelulautakunnan ratkaisuesityksen hylkäämisen jälkeen. – Haemme edelleen ratkaisua neuvotteluteitse. Toivomme, että kaikki osapuolet valtiovalta mukaan lukien keskittyvät nyt pelastamaan julkiset sote- ja vakapalvelut ja ratkaisemaan hoitajapulan, joka vain pahenee koko ajan, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
  9. Naiset ovat lukeneet työsopimuksensa miehiä useammin, kertoo YTK:n tuore kyselytutkimus. Naisista 45 % kertoo lukeneensa työsopimuksensa puolen vuoden sisällä. Miehistä vastaavasti 36 % kertoo lukeneensa työsopimuksensa yhtä usein. Miesvastaajista 33 % kertoo lukeneensa nykyisen työsopimuksensa yli vuosi sitten, naisista vastaavasti 28 %. Miehissä on yli kaksinkertainen määrä niitä, jotka eivät ole lukeneet voimassa olevaa työsopimustaan koskaan. 7 % miehistä kertoo, että sopimus on jäänyt lukematta. Naisvastaajista lukemattomien osuus on vain 3 %. Toimialoista työsopimus jää lukematta etenkin rakennusalalla. Alan vastaajista 9 % kertoo, ettei ole lukenut voimassa olevaa työsopimustaan koskaan. 28 % rakennusalan vastaajista on lukenut sopimuksensa yli vuosi sitten ja 18 % vastaavasti viimeisen kuukauden sisällä. Useimmin työsopimus luetaan matkailu-, majoitus- ja ravitsemusalalla. Alan vastaajista 50 % on lukenut työsopimuksensa viimeisen puolen vuoden sisällä. Seuraavaksi tiheimmin sopimus luetaan kunta-alalla, jossa vastaava osuus on 47 %. Kyselyyn vastasi kesäkuun alkupuolella yli 16 000 YTK:n jäsentä.
  10. Työsuojeluviranomainen sai vuoden 2021 aikana lähes 2 400 häirintään ja työn psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvää yhteydenottoa. Kolmasosa kaikista yhteydenotoista tuli sosiaali- ja terveysalalta. Useimmiten yhteydenottaja kysyi neuvoja asian käsittelyyn työpaikalla. Yhteydenottojen kokonaismäärä on pysynyt viime vuosina suunnilleen samana. Työssä kuormittumiseen liittyvien yhteydenottojen osuus on kuitenkin kasvanut. Noin 210 häirintään liittyvässä tapauksessa työntekijä teki kirjallisen valvontapyynnön, jonka perusteella tarkastaja arvioi, voiko asiassa ryhtyä valvontatoimenpiteisiin. Kuormittumiseen liittyviä valvontapyyntöjä tehtiin noin 40. Useassa tapauksessa oli kyse sekä häirinnästä että kuormittumisesta. Tarkemmat tiedot selviävät työsuojeluviranomaisen tuoreesta raportista (pdf). Raportissa on myös tapauskuvauksia vuoden 2021 valvonnasta. Häirinnän selvittämisessä ja siihen puuttumisessa havaittiin puutteita Häirintään liittyviä tarkastuksia tehtiin 87. Tarkastuksissa valvottiin erityisesti sitä, oliko työnantaja ryhtynyt toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi saatuaan tiedon työntekijän kokemasta terveyttä vaarantavasta häirinnästä. Vajaassa puolessa häirintään liittyvistä tarkastuksista havaittiin, ettei työnantaja ollut noudattanut työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksiaan. Tarkastuksissa havaittiin usein myös muita epäkohtia. Työnantajille annettiin toimintaohjeita esimerkiksi esihenkilöiden tehtävistä häirintäasioiden käsittelyssä. Lisäksi työnantajat saivat toimintaohjeita antaa työntekijöille opetusta ja ohjausta siitä, miten häirintäasiasta voi ilmoittaa tai miten häirintää voi välttää. Noin kolmasosassa tarkastukseen johtaneista tapauksista työnantajan toiminnassa tai työpaikan olosuhteissa ei havaittu puutteita. Tarkastaja totesi työnantajan selvityksen perusteella, ettei asiassa ollut kyse työturvallisuuslain tarkoittamasta häirinnästä. Kyse saattoi olla esimerkiksi yksittäisistä tai lievistä ristiriitatilanteista työpaikalla tai esimerkiksi siitä, että työntekijä koki työnantajan työnjohdolliset toimenpiteet epäasiallisina. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että häirintää voi ja pitää ennaltaehkäistä työpaikoilla. – Jokaisella työpaikalla pitäisi olla selkeä johdon tahtotila sille, että työpaikalla on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen sekä ohjeet häirintätilanteissa toimimiseksi, painottaa ylitarkastaja Päivi Laakso Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Kuormitustilanteissa työnantajalla on velvollisuus toimia Työssä kuormittumiseen liittyviä tarkastuksia tehtiin 32. Tarkastuksissa valvottiin erityisesti sitä, oliko työnantaja noudattanut velvollisuuttaan ryhtyä toimiin työn kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi ja vähentämiseksi sen jälkeen, kun hän oli saanut tiedon työntekijän terveyttä vaarantavasta kuormittumisesta työssä. Noin 80 prosentissa tarkastuksista havaittiin, ettei työnantaja ollut noudattanut työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksiaan. Joissain tapauksissa työnantaja ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin, vaikka kuormittumisen syiksi oli todettu terveyttä vaarantavia työn kuormitustekijöitä. Lisäksi työnantaja ei ollut aina ryhtynyt toimenpiteisiin riittävän varhaisessa vaiheessa tai toimenpiteet eivät olleet kohdistuneet todettuihin haitallisiin kuormitustekijöihin. – Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos työntekijä kuormittuu työssään. Lisäksi psykososiaalista kuormitusta täytyy ennaltaehkäistä. Verkkopalvelustamme löytyy ohjeita työpaikoille ja muun muassa ilmainen kyselymenetelmä psykososiaalisen kuormituksen arviointiin työpaikalla, ylitarkastaja Päivi Laakso kertoo. Yhteydenottojen perusteella tehtävän valvonnan lisäksi työsuojeluviranomainen valvoo viranomaisaloitteisesti psykososiaalisen kuormituksen hallintaa työpaikoilla. Tarkastuksilla käsitellään myös häirinnän ja epäasiallisen kohtelun esiintymistä. Psykososiaalisen kuormituksen viranomaisaloitteisesta valvonnasta voit lukea tarkemmin Työsuojeluhallinnon vuosikertomuksesta vuodelta 2021 (pdf). Puhelinneuvontaan voi soittaa nimettömästi Työsuojeluviranomaisten valtakunnallinen puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 9–15 numerossa 0295 016 620. Numeroon voi soittaa nimettömästi. Yksittäisen työntekijän asiaa valvotaan vain hänen omalla suostumuksellaan. Työsuojeluviranomaiselle voi myös antaa nimettömän vihjeen työpaikalla esiintyvästä häirinnästä tai kuormituksesta.
  11. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén pitää vakavana sitä, että SuPer on ilmoittanut mahdollisten joukkoirtisanoutumisen kohdistuvan kotihoitoon. Lindén vaati Twitterissä, että hoitajaliittojen ja kuntatyönantajien välinen "työmarkkinasolmu" on saatava nopeasti ratkaistuksi. Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta eilen. Tehy ja SuPer ilmoittivat jo toukokuussa, että tehyläisten joukkoirtisanoutuminen tulee kohdistumaan ensi vaiheessa erikoissairaanhoitoon ja superilaisten kotihoitoon. Joukkoirtisanoutuminen tapahtuisi aikaisintaan syksyllä.
  12. HUSissa on todettu toisella miespotilaalla Orthopoxviruksen aiheuttama tartunta. Apinarokkovirus kuuluu Orthopoxvirusten sukuun. Lopullinen varmistus apinarokkotartunnasta saadaan, kun näytteen sekvensointi valmistuu. Suomen ensimmäinen apinarokkotartunta varmistui HUSissa 26.5.2022. Myös nyt todettu toinen todennäköinen tartunta on saatu Eurooppaan suuntautuneella matkalla. Henkilö on kotihoidossa. HUS ilmoittaa kaikki apinarokkotartunnat THL:lle. HUS seuraa tilannetta ja tiedottaa, jos apinarokkotapausten määrät lähtevät selkeään kasvuun. Yksittäisistä tartunnoista ei enää tiedoteta. Testiin hakeutumista suositellaan Apinarokon ensioireita voivat olla kuume, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet, selkäkipu, lihaskivut ja väsymys. Iho-oireet alkavat yleensä 1–3 päivää kuumeen alkamisen jälkeen. Rakkulamaista ihottumaa muodostuu erityisesti kasvoihin, käsien tai jalkojen alueelle. Riski tartunnalle on suurempi, jos henkilöllä on edeltävän kolmen viikon aikana ollut kontakti apinarokkoa sairastavaan ihmiseen, henkilö on matkustanut alueella, jolla apinarokkoa esiintyy tai henkilöllä on ollut lukuisia seksikumppaneita. Eri Euroopan maissa viime aikoina todetut apinarokkotartunnat ovat suurimmalta osin liittyneet miesten väliseen seksiin. ”Henkilöiden, joilla on suurentunut riski ja oireita, tulee olla puhelimitse yhteydessä terveydenhuoltoon ja hakeutua testiin”, sanoo ylilääkäri Asko Järvinen. Lisätietoa: THL: Mikä on apinarokko
  13. Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kolmasosa iäkkäistä kotihoidon asiakkaista raportoi ruokahaluttomuutta, viidesosa puremisongelmia, joka seitsemännellä oli vaikeuksia nielaista ja lähes viidesosa raportoi hampaisiin tai hammasproteeseihin liittyviä syömisvaikeuksia. Tutkimus oli osa laajempaa Itä-Suomen Yliopiston NutOrMed (Nutrition, Oral health and Medication) -tutkimusta. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 250 henkilöä, jotka olivat 75 vuotta täyttäneitä kotihoidon asiakkaita Itä-Suomen alueelta. Osallistujat haastateltiin heidän kotonaan. Tutun lähihoitajan lisäksi osallistujia haastattelivat farmaseutti, ravitsemusterapeutti ja suuhygienisti. Tässä osatutkimuksessa selvitettiin syömisongelmien esiintyvyyttä ja niihin liittyviä tekijöitä erityisesti ravitsemusterapeutin ja suuhygienistin tekemien haastattelujen perusteella. Syömisongelmilla yhteys ravinnonsaannin ja ravitsemustilan heikentymiseen Syömisongelmat jaoteltiin ruokahaluttomuuteen, puremisongelmiin, nielemisvaikeuksiin ja suuhun tai hammasproteeseihin liittyviin syömisvaikeuksiin. Tutkimuksessa havaittiin, että ne kaikki olivat yhteydessä tutkimukseen osallistujan huonompaan ravitsemustilaan sekä vähentyneeseen ravinnonsaantiin viimeisen kolmen kuukauden aikana. Lisäksi havaittiin, että osallistujat, jotka arvioivat suunterveytensä olevan huono, raportoivat todennäköisemmin ongelmia puremisessa ja nielemisessä. Hampaattomuus puolestaan lisäsi puremisongelmien ja suunterveyteen liittyvien ongelmien todennäköisyyttä. Runsas lääkkeiden lukumäärä oli yhteydessä ruokahaluttomuuteen ja suunterveyteen liittyviin syömisongelmiin. Hampaattomat osallistujat ja ne, joilla oli hammassärkyä tai ongelmia hammasproteesien kanssa, raportoivat todennäköisemmin ongelmia suuhygienistin kysyessä syömiseen liittyvistä ongelmista. Kuivan suun tunne lisäsi syömisongelmien todennäköisyyttä. – Hyvän suunterveyden ylläpitäminen on iäkkäillä tärkeää, sillä se vaikuttaa syömiseen, toteaa tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, hammaslääkäri Annina Salmi. – Tässä tutkimuksessa ruokahaluttomuus oli yleisin löydös, mikä viittaa siihen, että syömiseen liittyvät ongelmat ovat monitekijäisiä. Yhtenä havaintona oli, että syömiseen liittyvistä ongelmista saatetaan kertoa terveydenhuollon eri alojen ammattilaisille eri tavoin, minkä vuoksi niitä tulisi kartoittaa jatkuvasti ja eri tavoin, useiden eri ammattilaisten toimesta. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Clinical and Experimental Dental Research -lehdessä.
  14. Monet Suomen sairaaloista ovat varautuneet riittämättömästi helteen haittoihin. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksesta. Ongelmana on etenkin sisätilojen liiallinen kuumentuminen helteellä. Monissa kyselyyn vastanneissa sairaaloissa on mitattu helteen aikana 27–29 asteen sisälämpötiloja, osassa jopa 30 astetta tai enemmän. Yleisimmin kuumenevat vuodeosastojen potilashuoneet, työntekijöiden taukotilat sekä hoitotoimenpide- ja tutkimustilat. Suuressa osassa sairaaloita niin henkilökunta kuin vuodeosastojen potilaat ja omaiset ovat valittaneet sisätilojen kuumuudesta helteellä. – Kuumuus heikentää sairaaloissa sekä potilaiden että henkilökunnan hyvinvointia. Ongelmia koituu myös esimerkiksi hoitotoimenpiteille ja lääkkeiden säilytykselle, kertoo THL:n tutkija Virpi Kollanus. Koneellinen jäähdytys mahdollista vain osassa sairaaloita Suurin osa kyselyyn vastanneista sairaaloista tiedosti helteeseen varautumisen tarpeen, mutta vain kolmannes kertoi huomioivansa helteestä aiheutuvat häiriötilanteet valmiussuunnittelussaan. Suuresta osasta sairaaloita puuttuu myös kirjalliset ohjeistukset potilaiden tai työntekijöiden suojaamiseksi kuumuuden haitoilta. Koneellinen jäähdytys on usein mahdollista vain osassa tiloista tai ei lainkaan. – Helteen haittoja on vaikea täysin ehkäistä, jos sisätilat kuumentuvat voimakkaasti. Sairaaloissa on siten tärkeää suojata tiloja kuumuudelta. Jos muut keinot eivät riitä, tulisi käyttää koneellista jäähdytystä, Kollanus toteaa. Yli puolet vastanneista kaipasi lisää tietoa sisätilojen kuumenemisen ehkäisykeinoista sekä taloudellista tukea investointeihin. Helteestä aiheutuvien riskien kartoituksen ja niiden ehkäisyn lisäksi ennalta varautumisessa tulisi myös määritellä vastuut sekä laatia henkilökunnalle toimintaohjeet. Hellevarautumisen kansallista ohjausta tulisi vahvistaa Kyselyyn vastanneiden mukaan helteen terveyshaittojen ehkäisyä sosiaali- ja terveydenhuollossa tulisi edistää vahvistamalla varautumisen kansallista ohjausta. – Varautumista voitaisiin tukea kokoamalla yhteen ja täydentämällä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille suunnattuja ohjeistuksia sekä määrittämällä terveydenhuollon hoitolaitoksille kesäajan korkeita sisälämpötiloja koskevat ohje- tai raja-arvot, jotka ottavat huomioon myös potilasturvallisuusnäkökulman, Kollanus kertoo. Ilmatieteen laitoksen hellevaroituksia olisi myös mahdollista kehittää siten, että tieto varoituksen antamisesta ja viranomaisten toimintaohjeista välittyisi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille automaattisesti. Vain puolet kyselyyn vastanneista sairaaloista kertoi nykyisin huomioivansa hellevaroitukset toiminnassaan. – Helle on merkittävä terveysriski erityisesti ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille. Pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä helleaallosta voi Suomessa aiheutua useampia satoja kuolemia. Suurin osa kuolemista tapahtuu terveydenhuollon hoitolaitoksissa. Tulevaisuudessa tarve hellevarautumiselle sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaa entisestään, kun ilmasto lämpenee ja väestö ikääntyy, Kollanus sanoo. THL:n kysely toteutettiin 15.11.-10.12.2021. Kyselyyn vastasi 141 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sairaalaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksen rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö.
  15. Koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevien lähihoitajien työajasta noin puolet eli noin 3,5 tuntia kuluu hoivaan ja hoitoon. Ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevillä sairaanhoitajilla puolestaan vajaa puolet (3 tuntia) ja kotihoidossa työskentelevillä sairaanhoitajilla vajaa kolmannes (2 tuntia) työajasta on asiakkaiden kanssa tehtävää työtä. Asiakastyön osuuksissa eri yksiköissä oli melko suuria eroja. Kotihoidossa asiakastyön osuus oli 36–56 ja ympärivuorokautisessa hoidossa 31–55 prosenttia. Tämä käy ilmi THL:n tuoreesta Aikamittaus-tutkimuksesta, jossa selvitettiin hoitajien työajan jakautumista asiakastyöhön ja muihin tehtäviin. Kansallisena tavoitteena ikäihmisten palveluissa on lisätä asiakkaiden luona tehtävän työajan osuutta, erityisesti kotihoidossa. – Tavoite lisätä asiakastyötä on lähtökohtaisesti kannatettava. Tämä voidaan nähdä myös työn tehostamisena, mikä voi lisätä henkilöstön kuormitusta edelleen ja siten pahentaa henkilöstöpulaa. Emme kuitenkaan tiedä, mikä merkitys asiakastyön osuuden lisäämisellä on henkilöstön hyvinvoinnille. Tästä tarvitaan lisää tietoa, sanoo THL:n tutkimusprofesssori Timo Sinervo. Lähihoitajat eniten läsnä asiakkaiden arjessa Lähihoitajat ovat suurin työntekijäryhmä koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa, ja he tekevät eniten työtä asiakkaiden kanssa. – Lähihoitajien työajasta suurin osa on hygieniassa, pukeutumisessa ja ruokailussa auttamista. Sairaanhoitajien työssä puolestaan korostuvat sairaanhoidolliset toimenpiteet, sanoo THL:n tutkija Tiina Pesonen. Sairaanhoitajien työhön sisältyy noin kaksi tuntia päivässä sellaista asiakastyötä, jossa asiakas ei ole mukana. Lähihoitajilla kyseistä työtä on kotihoidossa 16 minuuttia ja ympärivuorokautisessa hoidossa noin tunti päivässä. Tällaista asiakastyötä on mm. kirjaaminen, asiakkaan hoidon suunnittelu tai yhteistyö omaisten ja muiden sote-ammattilaisten kanssa. Ympärivuorokautisessa hoidossa asiakastyö, jossa asiakas ei ole läsnä, katsotaan sisältyvän välittömään asiakasaikaan. Kaikki muu työ sisältyy välilliseen aikaan. – Onkin syytä pohtia, tulisiko kotihoidossa välittömään asiakasaikaan sisältyä myös työ, jota ei tehdä asiakkaan kanssa samalla tavoin kuin ympärivuorokautisessa hoidossa, erityisesti henkilöstön riittävyyden ja mitoituksen kriteereitä harkittaessa, sanoo Pesonen. Hoitajien työpäivään kuuluu myös palavereja, matkoja ja siivousta Koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa hoitajien työhön kuuluu myös erilaisia kokouksia sekä kehittämis- ja suunnittelutyötä. Osa työstä on valmistelua asiakkaiden kanssa tehtävää työtä varten. Kotihoidossa matkoihin asiakkaiden luo menee keskimäärin tunti lähihoitajien päivittäisestä työajasta. Suuria alueellisia eroja matka-ajoissa ei ollut. Ympärivuorokautisessa hoidossa lähihoitajien työpäivästä puoli tuntia erilaiseen yleiseen työhön kuten yleiseen siivoamiseen tai ruokien lämmittämiseen. Kuinka tutkimus tehtiin Aikamittaus-hankkeen työajanseurantaan osallistui kotihoidosta 423 työntekijää 17:stä kotihoidon yksiköstä ja 30:stä eri tiimistä. Ympärivuorokautisesta hoidosta tutkimukseen osallistui 770 työntekijää 44 yksiköstä ja 72 tiimistä. Hankkeessa selvitetään seuraavaksi, miten hoitajien asiakasaika jakautuu asiakkaiden palvelutarpeen mukaan ja miten työpäivän rakenne on yhteydessä henkilöstön hyvinvointiin. Lisätietoa Hoitohenkilöstön työajan jakautuminen ikäihmisten palveluissa – tuloksia Aikamittaushankkeesta
  16. HUSissa on todettu aikuisella miespotilaalla orthopox-ryhmään kuuluvan viruksen aiheuttama tartunta. Apina- ja isorokkovirukset ovat orthopoxviruksia. Lopullinen varmistus apinarokkotartunnasta saadaan, kun näytteen sekvensointi valmistuu loppuviikolla. Orthopox-virustartunta varmistui keskiviikkona 25.5.2022. Tartunta on saatu Eurooppaan suuntautuneella matkalla. Kotihoidossa olevalla potilaalla on rakkuloita ja korkea kuume, mutta muutoin hän voi hyvin. Tartunnan saaneen kanssa läheisessä kontaktissa olleet on jäljitetty ja ohjeistettu tartunnan leviämisen estämiseksi. HUS ei anna potilaasta enempää tietoja yksityisyyden suojan vuoksi. Viime viikkoina useita tautitapauksia Euroopassa Apinarokkoa aiheuttavaa virusta esiintyy pääasiassa Länsi- ja Keski-Afrikassa, ja tartunnat saaneet ihmiset ovat tavallisesti olleet tekemisissä villieläinten kanssa. Taudin tarttuminen ihmisestä toiseen on ollut harvinaista. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on todettu muutaman viime viikon aikana useita kymmeniä apinarokkotapauksia. Tartunnat on todettu henkilöillä, jotka eivät ole matkustaneet alueilla, missä apinarokkoa tavallisesti esiintyy. Suurimmassa osassa tapauksista tartuntojen epäillään liittyvän miesten väliseen seksiin. Tarttuakseen ihmisestä toiseen tauti tarvitsee usein hyvin läheisen kontaktin. Tauti paranee tavallisesti itsestään Apinarokkotartunnan saaneelle voi kehittyä vesirokkoa muistuttavia, rakkulamaisia ihomuutoksia erityisesti kasvoille, mutta niitä voi olla myös muualla keholla sekä sukuelinten alueella. Kuumetta ja yleistä sairauden tunnetta saattaa esiintyä muutama päivä ennen ihottuman puhkeamista. Apinarokon hoito on oireenmukaista, ja tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa. Vakavat taudinkuvat ovat kuitenkin mahdollisia erityisesti niillä, joiden puolustuskyky on muun sairauden tai lääketieteellisen hoidon vuoksi heikentynyt. Lähde: HUS
  17. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on määrännyt Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän eli entisen Vaasan sairaanhoitopiirin sekä Satakunnan sairaanhoitopiirin lopettamaan tulehduksellisten suolistosairauksien ja mahasyövän leikkaukset marraskuun loppuun 2022 mennessä. Näiden leikkausten keskittäminen yliopistosairaalaan ei ole toteutunut lainsäädännön mukaisesti. Määräyksellä Valvira velvoittaa järjestämään tulehduksellisten suolistosairauksien ja mahasyövän leikkausta tarvitsevien potilaiden hoidon erikoissairaanhoidon työnjakoa ja tehtävien keskittämistä koskevan asetuksen mukaisesti yliopistosairaalaan. Valvira pyytää molemmilta tahoilta selvitystä velvoitteen toteutumisesta vuoden 2022 loppuun mennessä. Erikoissairaanhoidon työnjakoa ja tehtävien keskittämistä koskevassa asetuksessa säädetään, että harvoin tehtävät, erityisosaamista edellyttävät tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot keskitetään yliopistosairaalaan, jotta potilasturvallisuus ei vaarantuisi. Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä ja Satakunnan sairaanhoitopiiri ovat tehneet oikeansuuntaista työtä vaativimpien leikkausten keskittämiseksi Turun yliopistollisen sairaalaan, mutta se ei ole ollut riittävää, toteaa Valvira tiedotteessaan.
  18. Asumis- ja hoivapalvelualan yritys Hoivamme tarjoaa vuoden työssäolon jälkeen jokaiselle hoitajalle vastikkeetta mahdollisuuden yrityksen osakkeisiin. Järjestelyllä halutaan lisätä etenkin hoitajien hyvinvointia ja sitoutumista työhön, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Hoivamme Palvelukodit Oy:n osakkeista 49 % tulee omistamaan työntekijät. Ensimmäinen Hoivamme-hoivakoti aukeaa syyskuussa Mäntsälään, ja seuraavat kohteet ovat rakenteilla Kuopioon ja Nurmijärvelle. Tavoitteena on laajentua nopeasti valtakunnalliseksi toimijaksi. Moni hoiva-alan osaaja suunnittelee alanvaihtoa, mikä kertoo alalla vallitsevasta muutostarpeesta. Uusi kotimainen asumis- ja hoivapalvelualan yritys Hoivamme tuo alalle uutta näkökulmaa. – Ala tarvitsee muutosta. Haluamme sitouttaa hoitajat työhön ja näyttää, että arvostamme heidän työpanostaan. Laadukas hoiva syntyy yhdessä tekemisestä, mistä osoituksena tarjoamme hoitajillemme myös merkittävän osan yhtiön menestyksestä. Arjessa kannustamme yhteen hiileen puhaltamiseen, sillä uskomme sen luovan parempaa työyhteisöä ja lisäävän motivaatiota työhön. Näistä lähtökohdista Hoivamme-hoivakodit rakennetaan, Hoivamme-yhtiön perustajaosakas Amos Janhunen sanoo. Osakkuus on työntekijöille vapaaehtoista eikä sitä varten tarvita pääomaa tai pankkilainaa. Mukaan osakkuusohjelmaan pääsee vuoden kestäneen työsuhteen jälkeen. Osakkuus edellyttää osallistumista työntekoon ja osakkuus päättyy viimeistään työsuhteen päättyessä. Uudet Hoivamme-kodit tarjoavat tehostettua palveluasumista ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville sekä kevyempää palveluasumista säännölliseen avuntarpeeseen. Myöhemmässä vaiheessa yritys tulee tarjoamaan myös tuettua palveluasumista omissa asunnoissa.
  19. Tehyn ja SuPer tekivät tänään työtaistelutoimeen muutoksen 1.6.– 31.8.2022 väliselle ajalle. Tehyläiset ja superilaiset voivat kesällä halutessaan tehdä ylityötä ja vaihtaa vuoroa, mutta työnantaja ei voi niihin määrätä, toteavat liitot tiedotteessaan. Hoitajajärjestöt korostavat, että työtaistelutoimilla tavoitellaan aina mahdollisimman hyvää painostusvoimaa parhaan mahdollisen neuvottelutuloksen saamiseksi omille jäsenille. Samalla toteutustavan tulisi olla sellainen, että jäsenille aiheutuisi toimista mahdollisimman vähän haittaa tai menetyksiä. – Me keskitymme hoitajien asiaan. Kun tilanne näyttää pitkittyvän, haluamme tällä linjauksella helpottaa muutenkin matalapalkkaisten jäsentemme toimeentuloa kesäkuukausina, toteaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola. Sopimuksettoman tilan jatkuminen ehkä pidempäänkin koko kunta-alalla vahvistui eilen, kun Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja kahden muun pääsopijajärjestön JUKOn ja JAU:n tunnustelut sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen pohjalta kariutuivat. – On mielenkiintoista, että tunnustelu ei johtanut tulokseen, koska muut kunta-alan sopijaosapuolet olivat jo osaltaan hyväksyneet sovittelulautakunnan ehdotuksen. Pakka tuntuu siellä olevan kiistatta hieman sekaisin. Selkeää on sen sijaan se, että pulaan hoitohenkilöstöstä on pakko löytää lääkkeet, pohtii Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Rytkönen ja Paavola muistuttavat Tehyn ja SuPerin taistelevan edelleen vakavan yhteiskunnallisen ongelman eli hoitajapulan ratkaisun puolesta, eivät koko kunta-alan.
  20. Lähes 90 prosenttia verisuonikirurgian potilasvahingoista olisi estettävissä, jos potilasta hoidettaessa olisi toimittu toisin, kertoo tuore väitöstutkimus. Kirurgiaan liittyy terveydenhuollossa korostunut potilasturvallisuusriski. Potilasvahingot aiheuttavat potilaille huomattavaa kärsimystä ja terveydenhuollolle merkittäviä kuluja. Minna Laukkavirta analysoi Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöstutkimuksessaan Potilasvakuutuskeskuksen vuosina 1997–2017 korvaamat verisuonikirurgian erikoisalan potilasvahingot. Kyseisenä ajanjaksona korvattiin 142 potilasvahinkoa, joista valtaosa liittyi potilaan leikkaushoitoon. – Potilaat olivat useimmiten iäkkäitä ja monisairaita. Tyypillisimmät potilasvahingot liittyivät leikkaustekniikan virheisiin, kuten hermovammoihin, viereisten kudosten tai elinten vaurioitumiseen ja leikkauksen aikaisiin palovammoihin. Myös diagnoosin tai hoidon viivästymiseen ja lääkitysvirheisiin liittyviä vahinkoja korvattiin, Laukkavirta kertoo. Vaikka verisuonikirurgiaan liittyvät potilasvahingot olivat tarkasteltuna ajanjaksona harvinaisia, niiden seuraukset olivat vakavia. Vahingon kärsineistä potilaista viisi kuoli ja kymmenelle tehtiin osittainen tai täydellinen amputaatio ylä- tai alaraajaan. Lisäksi 21 potilasta sai vahingon seurauksena pysyvän hermovamman ja kolme merkittävän aivohalvauksen. Yli puolet potilaista joutui vahingon seurauksena ylimääräiseen leikkaukseen. Valtaosa potilaista sai vahingon seurauksena pysyviä vaurioita. – Potilasvahinkoja tapahtui kaikissa verisuonikirurgisen potilaan hoidon vaiheissa ja useat potilasta hoitaneet ammattiryhmät olivat niihin osallisia. Lähes 90 prosentissa tapauksista arvioitiin, että vamma olisi ollut mahdollista estää toimimalla toisin. Pelkästään jo tällä hetkellä käytössä olevilla apuvälineillä, kuten leikkaustiimin tarkistuslistan käytöllä, yli kymmenes vammoista olisi saatu estettyä, Laukkavirta avaa. Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt kirurgisen potilasturvallisuuden parantamisen yhdeksi tärkeäksi kehityskohteekseen. Sitä varten on kehitetty leikkaustiimin tarkistuslista, joka on otettu Suomessa käyttöön 2009. Tarkistuslista on kehitetty parantamaan potilasturvallisuutta leikkaussalissa. Laukkavirran mukaan myös kansallinen verisuonikirurginen laaturekisteri voisi tarjota mahdollisuuksia potilasturvallisuuden kehittämiseen ja parempiin tilastoihin verisuonitoimenpiteistä. – Potilasvahinkojen ehkäisyyn tulee kiinnittää terveydenhuollossa erityistä huomiota ja kirurgiseen toimintaan liittyvä korostunut riski on tiedostettava. Potilasvahingoista saatavaa tietoa voidaan käyttää hyödyksi terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa uusien vammojen ehkäisemiseksi, Laukkavirta päättää.
  21. Hoitajapula on vakava myös yksityisellä hoiva-alalla ja varhaiskasvatuksessa, kertovat ammattiliitot SuPer, Tehy ja ERTO. Liitot selvittivät jäsentensä työhyvinvointia huhti-toukokuussa. Kyselyn mukaan halu vaihtaa alaa on korkea ja jopa kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta. Palkankorotukset koetaan tärkeimmäksi alan pito- ja vetovoimatekijäksi. SuPer, Tehy ja ERTO vaativat kevään työehtoneuvotteluissa palkankorotuksen ja palkkaohjelman lisäksi ratkaisua, jolla jatketaan kuntasektorin ja yksityisen sektorin välisen palkkaeron kaventamista. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla palkat ovat jopa kunta-alaa heikommat ja yritysten voitontavoittelu työntekijöiden työolojen ja palkkauksen kehittämisen kustannuksella on alalle leimallista. Työnantajan tavoitteena on heikentää työehtoja työntekijän vähimmäisturvan kustannuksella. Henkilöstövaltaisella alalla yritykset nipistävät säästöt tinkimällä henkilöstökustannuksista. SuPer, Tehy ja ERTO edellyttävätkin, että yksityisen hoivan ja varhaiskasvatuksen työnantajat ryhtyvät palkkauksen parantamisen lisäksi kehittämään työoloja ja parantamaan henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia. Hoiva-alan ja varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoima ovat suurissa vaikeuksissa myös yksityisellä sektorilla. Palkka ei ole suhteessa työn vastuullisuuteen, vaativuuteen ja kuormittavuuteen ja työpaikoilla vaaditaan kohtuutonta joustamista. Työnkuva vanhustenhoidossa sisältää edelleen liian paljon myös muita tehtäviä kuin välitöntä asiakastyötä, vaikka lain tarkoituksena on, että hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön. Ote työhyvinvointikyselystä: ”Arki on erittäin raskasta ja hektistä. Liikaa rivityöntekijällä vastuuta jatkuvasta koko talon henkilöstösuunnittelusta ja ajan riittämisestä sekä henkilöstön riittävyydestä. Parempipalkkaisiin ja rauhallisempiin hommiin." Yli puolet (55 %) SuPerin, Tehyn ja ERTOn työhyvinvointikyselyyn vastanneista on miettinyt koko ajan tai usein työpaikan vaihtamista viimeisen vuoden aikana. Neljännes kaikista vastaajista on miettinyt sitä koko ajan. Kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta. Kyselyn mukaan palkankorotus sitouttaisi parhaiten pysymään nykyisen työnantajan palveluksessa. Myös henkilöstömäärän kasvaminen ja työhyvinvoinnin parantuminen olisivat sitouttavia tekijöitä. Parempi palkka nähdään selvästi tärkeimpänä tekijänä, jotta työpaikalle saataisiin palkattua työntekijöitä. Työkuormitus yksityisellä sosiaalipalvelualallaon kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana. Näin kokee yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista. Yhtä moni on sitä mieltä, että henkilöstöä ei ole riittävästi. Työntekijät ovat hoiva-alan yritysten voimavara ja tärkein pääoma, muistuttavat SuPerin, Tehyn ja ERTOn neuvottelijat. – Hoitajapulaan tulee suhtautua vakavasti ja huolehtia siitä, että hoivapalvelut ja varhaiskasvatuspalvelut voidaan turvata myös jatkossa. Kyselyllä selvitettiin SuPerin, Tehyn ja ERTOn yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelevien jäsenten työhyvinvointia. Kyselyyn vastasi 3 635 jäsentä 24.4. – 2.5.2022. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Sopimuskausi päättyi 30.4. eli meneillään on sopimukseton tila.
  22. Nuorten ammattitaidon suomenmestaruusmitalit jaettiin torstaina. Koko kilpailun parhaaksi Taitajien Taitajaksi valittiin lähihoitajalajin voittanut Inka Myyryläinen. Taitajien Taitaja on oman lajinsa kultamitalisti, joka toimii ammatillisen koulutuksen edustajana vuoden ajan. Hän sai vuodeksi käyttöönsä Nissan Leaf -täyssähköauton. Lähihoitajien mitalikolmikko 1. Inka Myyryläinen, Koulutuskeskus Salpaus 2. Elina Tapio, Novida ammattiopisto ja lukio 3. Iida Mustonen, Savon ammattiopisto Lähihoitajalaji on yksilökilpailu. Kilpailutehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammattitaitovaatimusten kiitettävän tason kriteereihin. Kilpailijoilta vaaditaan osaamista eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa. Lajin osaamisvaatimukset perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteisiin. Kilpailutehtävät ovat pakollisten tutkinnon osien: kasvun ja osallisuuden edistäminen sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen ammattitaitovaatimusten kriteerien mukaisia. Perustason ensihoitajaksi valmistavalla perustason ensihoidon osaamisalalla vastaavat tutkinnon osat ovat terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Tutustu lajin aiempien vuosien tehtäviin Skillsin tehtäväpankissa.
  23. Koronavirusinfektioiden (COVID-19) kumulatiivinen ilmaantuvuus lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla oli korkeampi kuin muissa sote-alan ammattiryhmissä. Heillä ilmaantuvuus oli myös korkeampi kuin ilmaantuvuus koko Suomen väestössä tutkimusjakson aikana, tiedottaa THL. Tiedot käyvät ilmi THL:n tekemästä rekisteritutkimuksesta, jossa selvitettiin koronainfektioiden ilmaantuvuutta, vakavuutta ja riskitekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmissä Suomessa. Tutkimusaikana sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä todettiin yhteensä 8 009 varmistettua koronavirustartuntaa. Kumulatiivinen ilmaantuvuus oli 1,79 prosenttia (95 % luottamusväli 1,75–1,83 %). Tapauksista 83 prosenttia todettiin naisilla ja tapausten iän mediaani oli 40,9 vuotta. Rekisteritietojen perusteella ei voitu määrittää, oliko tartunnat saatu työssä vai työn ulkopuolella. Vakavat taudinkuvat olivat harvinaisia. Neljä prosenttia tartunnan saaneista oli ollut sairaalahoidossa ja 0,6 prosenttia tehohoidossa. Menehtyneitä oli tutkittuna ajanjaksona yhteensä yhdeksän. Koronavirusinfektion riskitekijöitä olivat miessukupuoli, jos henkilö oli syntynyt muualla kuin Suomessa tai puhui äidinkielenään muuta kuin virallisia kieliä. Myös asuminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella oli riskitekijä. – Jatkossa lähihoitajien ja sairaanhoitajien suurempi riski koronavirusinfektioon tulisi huomioida torjuntatoimien suunnittelussa ja henkilökunnan koulutuksessa. Myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tarpeet tulisi huomioida entistä paremmin, THL:n ylilääkäri Sohvi Kääriäinen sanoo. Tutkimus tehtiin yhdistämällä terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterin (Terhikki) tiedot THL:n tartuntatautirekisterin tietoihin 1.2.2020–30.6.2021 välisenä aikana.
  24. Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja-/ensihoitajaopiskelija Markus Suomiselle on myönnetty Queen Silvia Nursing Awards-palkinto. Palkintoseremonia järjestetään Ruotsin suurlähetystöllä Helsingissä torstaina 19. toukokuuta. Suominen palkitaan hänen keksimästään raportointiportaalista, jonka kautta sairaanhoitajat voivat välittää havaitsemansa ongelmat suoraan johdolle. Tämä mahdollistaa paremman läpinäkyvyyden hoitotyön työympäristön hyvinvoinnin suhteen. Queen Silvia Nursing Award -palkinnon saaja palkitaan ideastaan 6000 euron stipendillä sekä yksilöllisesti räätälöidyllä harjoitteluohjelmalla. Palkinnon tukijana toimii hänen majesteettinsa kuningatar Silvia. Onnittelupuheessaan hänen majesteettinsa kuningatar Silvia ylisti Suomista ja muita Queen Silvia Nursing Award -palkinnonsaajia Suomessa, Puolassa, Saksassa, Liettuassa, Yhdysvalloisssa ja Brasiliassa. ”On sydäntä lämmittävää nähdä niin monien lahjakkaiden sairaanhoitajien sitoumus ja päättäväisyys näiden ajaessa positiivista muutosta vanhusten ja muistisairaiden hoidossa ympäri maailman.” Vuosittain myönnettävän Queen Silvia Nursing Award -palkinnon perustivat vuonna 2012 Swedish Care International sekä Forum for Elderly Care juhlistamaan kuningattaren pitkäaikaista sitoumusta sekä tukea muistisairaudesta kärsivien vanhusten laadukkaan hoidon hyväksi. Ruotsin kuningatar on puhunut avoimesti kokemuksestaan äitinsä omaishoitajana olosta tämän eläessä dementiadiagnoosin kanssa. Palkintoa alettiin jakaa Suomessa vuonna 2014 ja tähän mennessä kahdeksan suomalaisvoittajaa on vastaanottanut palkinnon. Palkintoa myöntävä taho ilmoitti kansainvälisenä sairaanhoitajapäivänä 12. toukokuuta 2022 että se alkaa vastaanottaa hakemuksia myös Suomessa toimivilta lähihoitajilta ja lähihoitajaopiskelijoilta. Queen Silvia Nursing Award on perinteisesti vastaanottanut hakemuksia vain sairaanhoitajilta ja sairaanhoitajaopiskelijoilta, jotka ovat voineet tuoda kisassa esiin ideat ja innovaationsa vanhusten ja muistisairaiden hoidon kehittämiseksi. Queen Silvia Nursing Awardin visiona on edistää uusia ratkaisuja ja innovaatioita vanhusten ja muistisairaiden hoidossa, kannustaa useampia nuoria ympäri maailmaa harkitsemaan uraa terveydenhuollossa sekä lisätä tietoisuutta sairaanhoitajan ammatista ja sen keskeisestä roolista yhteiskunnassa. Se auttaa myös vastaamaan tehokkaasti yhteen nykypäivän suurista maailmanlaajuisista terveydenhuollon haasteista – nopeaan globaaliin ikääntymiseen – samalla lisäten sairaanhoitajan ammatin arvovaltaa.
  25. Äitien yleisin ammatti vuonna 2019 oli sairaanhoitaja, kertoo Tilastokeskus. Muita yleisiä äitien ammatteja ovat muun muassa lähihoitajat ja myyjät. Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia. Äitienpäivää vietetään Suomessa toukokuun toisena sunnuntaina, joka vuonna 2021 on 8. toukokuuta. Äitienpäivä sai Suomessa virallisen aseman vuoden 1927 jälkeen, ja liputuspäivä siitä tehtiin vuonna 1947. Lähde
×
×
  • Create New...