Jump to content
MAINOS

Hälytysajoneuvojen kuljettajien taidoissa puutteita.


Janne

Recommended Posts

esim. hälytysajoneuvojen nopeusrajoituksilla olisi helposti puolitettavissa lanssikuskien aiheuttamien kuolonuhrien ja loukkaantuneiden lukumäärä.. :nauraa:

Jotta noin rajuihin kuolonuhrien määrän rajoittamiseen pääsisi niin maksiminopeus pitäisi olla 80km/h, veikkaan.

Nopeusrajoitus + 20km/h riittää lanssin nopeudeksi kaikkiin tilanteisiin. Tälläkin maltillisella rajoitteella useiden ambulanssien hälytysajonopeudet tippuisivat dramaattisesti - etenkin talvirajoitusalueilla ja taajamissa joissa ne suurimmat riskit mahtanevat ollakin.
Link to comment
Share on other sites

MAINOS
  • Replies 324
  • Created
  • Last Reply

No joo ajattelit noin sen. Itse pyrin noudattamaan max 50% ylitys-sääntöä jonka olen itselleni keksinyt. 50km/h max 75km/h jne. Ei perustu mihinkään tieteelliseen tutkimukseen  :o

"A temporary mental state including symptoms of confusion, inability to concentrate, disorientation, anxiety and sometimes hallucinations."

Link to comment
Share on other sites

No joo ajattelit noin sen. Itse pyrin noudattamaan max 50% ylitys-sääntöä jonka olen itselleni keksinyt. 50km/h max 75km/h jne. Ei perustu mihinkään tieteelliseen tutkimukseen  :o

Prosenttisääntö saattaisi ollakin parempi, taajamanopeuksia kun etenkin pitäisi saada kuriin. Tosin tuo 50 prosentin ylitys on aivan liian suuri etenkin suurilla nopeuksilla, 25% voisi olla ok...
Link to comment
Share on other sites

Nopeusrajoitus + 20km/h riittää lanssin nopeudeksi kaikkiin tilanteisiin. Tälläkin maltillisella rajoitteella useiden ambulanssien hälytysajonopeudet tippuisivat dramaattisesti - etenkin talvirajoitusalueilla ja taajamissa joissa ne suurimmat riskit mahtanevat ollakin.

Ulkomaisilla kollegoillamme on käytössä reaaliaikaisesti esim. g-voimia ja muita parametreja mittaavia pönttöjä, jotka varoittavat kuljettajaa jos auton liikehdintä alkaa mennä riskirajoille. Tämmöinen antaa huomattavasti enemmän pelivaraa kuin pelkästään kiinteä nopeudenrajoitin.

Lisäksi tämä antaa mahdollisuuden musta laatikko -ominaisuuteen ja esim. auton vikojen diagnosointiin etänä, kun huoltoukko voi katsoa Vinku-Intian konttorissaan mikä Perselänkylän 190:n vikamuistissa tällä kertaa vilkuttaa. Mutta se nyt taas on ihan toinen juttu.

Link to comment
Share on other sites

Niin tai sitten pitäis vaan osata ajaa että pysyis tiellä turvallisesti. Hiiteen hilavitkuttimet ja koulutusta tilalle...!

Link to comment
Share on other sites

Ulkomaisilla kollegoillamme on käytössä reaaliaikaisesti esim. g-voimia ja muita parametreja mittaavia pönttöjä, jotka varoittavat kuljettajaa jos auton liikehdintä alkaa mennä riskirajoille. Tämmöinen antaa huomattavasti enemmän pelivaraa kuin pelkästään kiinteä nopeudenrajoitin.

Niin tai sitten pitäis vaan osata ajaa että pysyis tiellä turvallisesti. Hiiteen hilavitkuttimet ja koulutusta tilalle...!

Kun lanssi ajaa risteyksen punaisilla läpi hälytysajossa, niin paras keino välttää onnettomuus tiputtaa nopeutta reilusti. Tekniikka ja hyvä ajotaito ei tällaisessa tilanteessa valitettavasti auta asiaa yhtään, vaikka tärkeitä asioita muuten ovatkin.

Link to comment
Share on other sites

Ulkomaisilla kollegoillamme on käytössä reaaliaikaisesti esim. g-voimia ja muita parametreja mittaavia pönttöjä, jotka varoittavat kuljettajaa jos auton liikehdintä alkaa mennä riskirajoille. Tämmöinen antaa huomattavasti enemmän pelivaraa kuin pelkästään kiinteä nopeudenrajoitin.

Niin tai sitten pitäis vaan osata ajaa että pysyis tiellä turvallisesti. Hiiteen hilavitkuttimet ja koulutusta tilalle...!

Kun lanssi ajaa risteyksen punaisilla läpi hälytysajossa, niin paras keino välttää onnettomuus tiputtaa nopeutta reilusti. Tekniikka ja hyvä ajotaito ei tällaisessa tilanteessa valitettavasti auta asiaa yhtään, vaikka tärkeitä asioita muuten ovatkin.

Tilannenopeuden valinta ei ole oikeaa ja hyvää ajotaitoa? Väärin valittu nopeus takaa epäonnistumisen! Kaikki osaa painaa kaasun pohjaan mutta viisautta on se että osaa nostaa sen ylös. Nimenomaan tätä pitäisi harjoitella ajoradoilla. Ajotaito on kokonaisuuksien hallintaa.

Samaa asiaa tarkoitetaan kyllä. Oli aivan pakko korjata kun pisti niin silmään kun sanot liian nopeuden olevan pahasta, mutta väität ettei nopeudenhallinta ole ajotaitoa >:D

Link to comment
Share on other sites

Samaa asiaa tarkoitetaan kyllä. Oli aivan pakko korjata kun pisti niin silmään kun sanot liian nopeuden olevan pahasta, mutta väität ettei nopeudenhallinta ole ajotaitoa :nauraa:

No joo, noinkohan sanoin..?  ;)

Minä näen asian niin että sinun ehdottamilla ajokoulutuksilla hankitaan parempaa ajoneuvon hallintaa ja teknistä ajosuoritusta. Oikean nopeuden valinta ajotilanteessa tulee taas ennemminkin asenteesta ja kokemuksesta, sitä ei valitettavasti mun kokemuksen mukaan koulunpenkiltä opita - ei ainakaan niistä koulutuksista joissa itse olen ollut.

Niin tai näin, mutta ikävä totuus on se että sairaankuljettajat ajavat keskimäärin liian isoilla tilannenopeuksilla etenkin hälytysajossa ja se näkyy suoraan kolaritilastoissa. Mistähän löytyisi se auktoriteetti ja kouluttaja joka kertoisi nuorille sairaankuljattajanaluille että A- tai B-kyydillä ei ole aivan pakko ajaa ylinopeutta, eikä edes ole aivan pakko käyttää hälylaitteita jos olosuhteet eivät niin vaadi. Varsinkin kun niistä säästyneistä sekunneista ei ole potilaalle hyötyä tuskin koskaan... >:D

Link to comment
Share on other sites

Kyllä itse sanoisin että koulutus ja teoriaopinnot on ihan hyödyllisiä tässäkin aiheessa. Yhden työpäivän vaikka laskettaisi laskuja joilla ilmenee että kuinka paljon aikaa kuluu hukkaan kun punaisten valojen läpi ajaa 60 km/h sijasta 20 km/h. Sekuntipelistä tosiaan kyse.

Onko oikeastaan mitään järkeä edes ajaa hälytysajoa muutoin kuin pikateillä pitkät matkat, joilla sitä nopeutta pystyy jossain määrin suht turvallisestikin nostamaan, ja sitten keskustassa että autot osaavat tehdä tilaa ja risteyksissä ei tarvitse odotella? Onnettomuustilastojen voisi yhtäkkiä kuvitella täyttyvän syrjäisemmillä teillä hiljaisen liikenteen aikaan, joissa tien kunto, ajonopeus, kuljettajan taidot, yllättävät esteet (hirvi, kanssa-autoilija) tai ajoneuvon ominaisuudet yllättävätkin. Nämä ovat juuri niitä teitä joista Suomenkin tieverkosto hyvin pitkälti koostuu.

Enkä näe mitään ongelmaa siinäkään että koulutuksessa käytäisiin sekä teorian, että käytännön tasolla läpi vaikkapa niitä tilanteita kun ajoneuvo lähtee luisuun. Joka 18 v. teini saa 80 % luisuista päättymään onnellisesti sillä dx-corollalla, mutta kun takaluukussa on potilas ja prosentit pitäis saada sataan niin olettaisin että vähän eri taitoja vaaditaan. Lisäksi sitten niitä peruskikkoja jotka todennäköisesti ovat työssä hyödyllisiä, esim. ahtaisiin väleihin peruuttelu ja tasaisen, pomputon ajaminen ovat varmaankin ihan hyödyllisiä taitoja.

O´boyn ehdottamaa "hilavitkuttimet hiiteen" en itse ihan äkkipikaisesti lähtisi suosittelemaan. Kyllä tuollainen g-mittarikin kertoo aika paljon missä mennään..sitä pitäisi vaan opetella katselemaan harjoitusajojen aikana niin että on perstuntumassa se sitten kun hälytysajo alkaa.

Tämä siis näin sivullisen tarkkailijan näkökulmasta. Hälytysajoa olen ajanut ehkä jotain 2 kertaa harrastusten parista, kyydissä ollut jonkin verran, mutta kuitenkin amatöörin näkemys asiaan. Ei siis mitään absoluuttisia totuuksia välttämättä.

Link to comment
Share on other sites

Tuola radalla kun ryynää päivän pari niin konkretisoituu se tosiasia että kun nopeus kaksinkertaistuu niin jarrutusmatka nelinkertaistuu. Semmosta koulutusta mä tarkotin. Kun itse näkee miten nopeus vaikuttaa niin se menee ainakin itsellä paremmin kaaliin kuin oppitunnilla.

Ikärasismista vielä :

Ei sekään paljoa auta jos ajaa 10-15tkm työmatka-ajoa vaikka 200 vuotta jos aivot on ihan narikassa eikä yhtään ajatusta siitä mitä tekee.... Ikärasismi ei yhtään auta sitä tosiasiaa että ajamaan oppii ajamalla. Ja ajattelemalla. Eli tahdonpa vaan sanoa että teoria siitä että hyvä kuljettaja on iältään yli xx ei kyllä päde aukottomasti. Tiedän monta hyvää nuorta kuljettajaa ja todella monta aivan käsittämättömän huonoa ja itseään kokeneena ikänsä vuoksi pitävää. Eli arvostetaanko mielummin sitä ajotaitoa vai ikää, siinäpä vasta pulma..? Autokilpailuissakaan sijoituksia ei jaeta ikävuosien mukaan...  >:D

Ps. jos joku provosoitui viimeisestä niin lähdetään radalle koittamaan, jos uskallat  :nauraa:

muoks : muotoilu

Link to comment
Share on other sites

Tiedän monta hyvää nuorta kuljettajaa ja todella monta aivan käsittämättömän huonoa ja itseään kokeneena ikänsä vuoksi pitävää. Eli arvostetaanko mielummin sitä ajotaitoa vai ikää, siinäpä vasta pulma..?

Olen samaa mieltä että vanhoistakin ihmisistä löytyy surkeita kuskeja - sairaankuljettajistakin. Osalla on edelleen ajamiseen liittyvää asennevammaa ja sitten kun eläkeikiä aletaan lähestymään niin reaktiokykykin voi jo heiketä. Nämä wanhukset kyllä onneksi yleensä osaavat kompensoida fyysiset puutteensa maltillisella ajotyylillä ja oikealla asenteella.

Tämä kaikki ei silti muuta sitä tosiasiaa että uran alkuvaiheessa nuori sairaankuljettaja on keskimäärin moninverroin kolarialttiimpi kuski liikenteessä, kymmenen vuotta lanssin puikoissa tekee yleensä asenteelle, ajotavalle ja kolarialttiudelle pieniä ihmeitä..

Ps. jos joku provosoitui viimeisestä niin lähdetään radalle koittamaan, jos uskallat  >:D

Radalla on kiva päästellä ja katsoa kuka osaa ajaa rallia, niistä tuloksista vaan ei voi mitenkään päätellä sitä kuka on hyvä hälytysajoneuvon kuljettaja ja kuka ei...
Link to comment
Share on other sites

Halusinpa vaan muistuttaa että kun täälä nuoria kuljettajia kovasti parjataan että kyllä niitä huonoja löytyy vanhemmistakin kuskeista. Niin kauan kuin joku väitettää olevansa IKÄNSÄ takia parempi kuljettaja väittäisin hänen olevan väärässä. (en tarkkoita sinua dino) Kukaan ei ole seppä syntyessään, mutta eipä ole automaattisesti vielä vanhanakaan.

Ajaminen ei ole mitään muuta kuin taitolaji. Siinä missä vaikka musisointikin. Ikäpisteitä ei jaeta.

Ajaminen ja ääritilanteessa toimiminen on sarja valintoja joiden tekoa voidaan harjoitella myös turvallisessa ympäristössä. Kuten sanoin jo aiemmin, ääritilanteiden tunnistamisen oppii harjoittelemalla. Samalla oppii myös välttämään niitä. Ääritilanteiden tunnistamisessa luottaisin enemmän ihmiseen kuin koneeseen koska ne valinnat tapahtuu kuitenkin ihmisen, ei koneen toimesta.

Harjoittelua ja valmennusta kaipaa jokainen tielläliikkuja. Jopa kaikki keskivertoa paremmat  >:D

Link to comment
Share on other sites

Niin tai sitten pitäis vaan osata ajaa että pysyis tiellä turvallisesti. Hiiteen hilavitkuttimet ja koulutusta tilalle...!

Hilavitkutin juuri antaa mahdollisuuden siihen koulutukseen, kun ajotietoja jälkikäteen analysoimalla voidaan tunnistaa jatkuvasti riskirajoilla ajavat. Toisaalta kaikkiin koheltajiin ei kerta kaikkiaan auta mikään oppi.

Link to comment
Share on other sites

Hmmmm.. Entäpä jos kuljettaa statuksen jälkeen auto ei antaisi ylittää jotain järkeväksi katsottua G-voimaa kaarreajossa ja kiihdytyksessä, vähän kuin luistonesto? Sopiva G-voima voisi olla semmoinen joka pitää sankollisen ureaa sankossa eikä lattialla  >:D

O´boy, voidaan käydä radalla joskus kokeilemassa  :nauraa: En tosin provosoitunut, mutta ainahan radalla on mukava ottaa kisaa.

"A temporary mental state including symptoms of confusion, inability to concentrate, disorientation, anxiety and sometimes hallucinations."

Link to comment
Share on other sites

Niin tai sitten pitäis vaan osata ajaa että pysyis tiellä turvallisesti. Hiiteen hilavitkuttimet ja koulutusta tilalle...!

Hilavitkutin juuri antaa mahdollisuuden siihen koulutukseen, kun ajotietoja jälkikäteen analysoimalla voidaan tunnistaa jatkuvasti riskirajoilla ajavat. Toisaalta kaikkiin koheltajiin ei kerta kaikkiaan auta mikään oppi.

Hilavitkuttimet ei tiedä tien ja renkaiden kunnosta eikä kuljettajan muista valmiuksista mitään. Hilavitkutin ei myöskään näe muuta liikennettä tai vaikka niitä punaisia liikennevaloja. G-voimien mittaaminen sopisi luultavasti paremmin sinne radalle, koska sielä olosuhteet on suhteellisen vakiot.

Onnistunut koulutus antaa ajattelemisen aihetta ja oppia. Se on ainakin mun mielestä kohtuulisen hyvää asennekasvatusta kun huomaa arvioineensa omat kykynsä ihan päin honkia. Näitten valintojen tekemistä ja seurauksia ei oikein voi harjoitella työmatkaliikenteessä tai hälytysajossa. Radalla voidaan simuloida vaikka risteysajoa ja miettiä sopivaa nopeutta millä pystytään vielä väistämään tai jarruttamaan.

Olen itse melkonen puupää nopeuden suhteen. Koitan oppia virheistä ja käynkin siksi toisinaan koittamassa fysiikanlakeja mm. jääradalla. Ja on se hauskaakin...  8)

Link to comment
Share on other sites

Moniko meistä, jotka ajamme hälytysajoa työssämme, itse katsoo esim. liikennevaloissa oikealle kääntyessään, ettei sieltä vasemmalta ole tulossa ambulanssin päin punaisia? Aika kova luotto on omaan ajovuoroon varmaan jokaisella. Ne on niitä samoja pässejä ketkä nostaa verenpaineen huippulukemiin kun on piipaa-auton ratin takana. Omissa ajatuksissa odotat vuoroasi liikennevaloissa, tarkoituksena esim. kääntyä sivutieltä pääväylälle. Radio on päällä, ilmastointi humisee, pääväylän liikenne pitää omaa meteliä. Nuolivalo vaihtuu. Käykö mielessä, että sieltä voi olla tulossa joku morgoonit soiden päin punaisia? Valo-ohjattuun risteykseen EI TODELLAKAAN voi ajaa reikä päässä päin punaisia luottaen omaan näkyvyyteen ja kuuluvuuteen. Ja vaikka kolme ensimmäistä sut huomaisikin, ja antaisi tietä, se neljäs saattaa suikata sieltä kolmen pysähtyneen vierekkäiseltä kaistalta alle.

"Olkaapa hetki paikallanne, kun otetaan sydänfilmiä."

"Jaa KUHANSILMIÄ?!"

Link to comment
Share on other sites

Ennakoiva-ajo. Siinä se salaisuus. Sitä kannattaa opetella. Löytyy ihan kurssejakin. Myös ajattelu etukäteen on suositeltavaa. :)

Link to comment
Share on other sites

Moniko meistä, jotka ajamme hälytysajoa työssämme, itse katsoo esim. liikennevaloissa oikealle kääntyessään, ettei sieltä vasemmalta ole tulossa ambulanssin päin punaisia? Aika kova luotto on omaan ajovuoroon varmaan jokaisella.

En muuten tiedä mistä johtuu, työstäkö, mutta nykyään katon AINA valoista lähtiessäni ettei tu hälytysajoneuvoo punasilla päälle  huh.gif

Arguing on the internet is like running in the Special Olympics. Even if you win you're still retarded.

Link to comment
Share on other sites

Moniko meistä, jotka ajamme hälytysajoa työssämme, itse katsoo esim. liikennevaloissa oikealle kääntyessään, ettei sieltä vasemmalta ole tulossa ambulanssin päin punaisia? Aika kova luotto on omaan ajovuoroon varmaan jokaisella.

En muuten tiedä mistä johtuu, työstäkö, mutta nykyään katon AINA valoista lähtiessäni ettei tu hälytysajoneuvoo punasilla päälle  huh.gif

Ja samoin, meikäläinen katsoo muutenkin parissa kohdassa aika tarkasti että tuleeko ketään. Tällainen kohta on esimerkiksi ramppi josta suurin osa lansseista tulee mennessään keskussairaalaan

Link to comment
Share on other sites

Moniko meistä, jotka ajamme hälytysajoa työssämme, itse katsoo esim. liikennevaloissa oikealle kääntyessään, ettei sieltä vasemmalta ole tulossa ambulanssin päin punaisia? Aika kova luotto on omaan ajovuoroon varmaan jokaisella.

En muuten tiedä mistä johtuu, työstäkö, mutta nykyään katon AINA valoista lähtiessäni ettei tu hälytysajoneuvoo punasilla päälle  huh.gif

Ja samoin, meikäläinen katsoo muutenkin parissa kohdassa aika tarkasti että tuleeko ketään. Tällainen kohta on esimerkiksi ramppi josta suurin osa lansseista tulee mennessään keskussairaalaan

Mä myös, ei vaan luotto riitä siihen että esim. pilli kuuluu liikenteessä edes puoliksikaan niin ajoissa kun olisi tarvis, joten on tullut tavaksi vilkaista. Osaltaan myös siksi, että täällä meillä päin tuo "vanhoilla vihreillä" ajelu on tosi yleistä, ja täällä se tarkoittaa siis vielä ihan rehellisesti punaisilla ajelua.

Link to comment
Share on other sites

Kyllähän nuo risteykset tulee siviiliautolla varmistettua, kahteenkin kertaan hälytysajoneuvojen varalta.

Hälytysajoneuvon kuljettajia on moneen junaan. Kuinkahan moni höökin kuski ajaa isoa autoa siviilissä, kun ajovuoro (työvuorosta riippuen) on noin joka kolmas - viides työvuoro. Siitä sitten laskemaan, että ajat helvetillistä painoa hälytysajoa kerran vuorossa noin kahdentoista - viidentoista vuorokauden välein. Entäs sitten hieman pienemmät hälytysajoneuvot, ambulanssit, poliisin maijat, yms. Jos ajat noin joka työvuorossa puolet, eli sen 12 tuntia. Siviiliajokkina on ford ka tai vastaavan kokoluokan imuri, niin kuinka hyvin voit kertoa tuntevasi alla olevan auton mitat..? Et mitenkään! Ei riitä että allasi on siviilissä farmarimersu, koko on ihan eri kuin ambulanssin ja se farkku on henkilöauto. Entäs ne, jotka kulkevat töihin julkisilla/pyörällä ja eivät omista (vihreistä ajatuksista johtuen) autoa siviilissä..? Miksi heille pitää antaa ajovuoro, kun heillä ei ole näyttää mitään todistetta siitä, että ylipäätänsä osaavat ajaa. Ja ei, ei se poliisin 80-luvun alussa myöntämä kortti ole todiste siitä.

Meitä on kuulkaas moneen junaan, ainakin kuskin paikalla. On suoranainen ihme ettei tuolla satu enempiä kolareita, ja suurin kiittäminen niistä on KANSSA-AUTOILIJOITA!! Hyvin siellä väistää, ihan vaan suojellakseen omaa henkikultaansa, kun piipaa auto tulee vähän vitun liian lujaa..

"Väkivalta parisuhteessa on asia, jonka eteen kannattaa tehdä töitä."

(Vantaan Sanomat 22.9.2009)

Link to comment
Share on other sites

Ja B-ajokortin saa lähes olemattomalla näöllä ja kuulolla...

Ennakoiva ajattelu, jatkuva muiden liikennöijien ja oman auton ajolinjan seuraaminen pelastaa.

"Hurmuri on aina imagonsa vanki, ei en oo, vaikka väitetäänkin en ole pelkkä kanki.." (Herra Ylppö&Ihmiset "Sata vuotta").

Link to comment
Share on other sites

Hälytysajoneuvon kuljettajia on moneen junaan. Kuinkahan moni höökin kuski ajaa isoa autoa siviilissä, kun ajovuoro (työvuorosta riippuen) on noin joka kolmas - viides työvuoro. Siitä sitten laskemaan, että ajat helvetillistä painoa hälytysajoa kerran vuorossa noin kahdentoista - viidentoista vuorokauden välein. Entäs sitten hieman pienemmät hälytysajoneuvot, ambulanssit, poliisin maijat, yms. Jos ajat noin joka työvuorossa puolet, eli sen 12 tuntia.

Jes! Vihdoinkin löytyi yksi näkökulma, missä on hyötyä siitä että on töissä yksityisellä ja työtunteja = kyydin ajamista tylee PALJON  :)

"Olkaapa hetki paikallanne, kun otetaan sydänfilmiä."

"Jaa KUHANSILMIÄ?!"

Link to comment
Share on other sites

Hälytysajoneuvon kuljettajia on moneen junaan. Kuinkahan moni höökin kuski ajaa isoa autoa siviilissä, kun ajovuoro (työvuorosta riippuen) on noin joka kolmas - viides työvuoro. Siitä sitten laskemaan, että ajat helvetillistä painoa hälytysajoa kerran vuorossa noin kahdentoista - viidentoista vuorokauden välein. Entäs sitten hieman pienemmät hälytysajoneuvot, ambulanssit, poliisin maijat, yms. Jos ajat noin joka työvuorossa puolet, eli sen 12 tuntia.

Jes! Vihdoinkin löytyi yksi näkökulma, missä on hyötyä siitä että on töissä yksityisellä ja työtunteja = kyydin ajamista tylee PALJON  ;D

Viisasteletko...?  :)

"Väkivalta parisuhteessa on asia, jonka eteen kannattaa tehdä töitä."

(Vantaan Sanomat 22.9.2009)

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Itse olen noita innokaimpia joskus kouluttanut tuomalla vesilasin kojelaudalle tms paikkaan ja se hieman yli puolilleen vettä. Sitten opetellaan ajamaan siten että se vesi pysyy lasissa. ohjaamon täys siivous aina kun läikkyy...

Ennakoiva ajo on luonnollisesti se avain ja jos sen osaa on lähes sama ajatko 120 vai 180km/h, niin se menee jouhevasti ja kaveri kontissa pystyy toimimaan vaikka seisoen jos tarve vaatii. Se mitenkä kanssa liikkujat toimivat ja kuinka he ehtivät reagoida, jos se lanssi kajahtaa näkyville 180km/h tai jos se tuleekin "vain" 120 km/h on jo eri juttu.. Itse olen aikoinaan ajanut aina lujaa, mutta ikä on tuonut malttia ja nopeudet alentuneet. Toisaalta ajokoulutus ja on myös herättänyt siihen, että jos ajaa jouhevasti nuo meidänkin siirto välit, niin päästään +2- 4min erolla perille ja kyyti on paljon tasisempaa kuin repien aina sen 150-180 nopeuteen ja siitä jarrutellen lähes jokaisen edellä menijän perässä. Valtatiellä on oikeastaan kolme paikkaa jossa joutuu jarruttamaan matkalla keskus-sairaalaan ja loput onkin kyse ennakoinnista ja nopeuden sovittamisesta muun liikenteen sekaan.

Lyhyesti; jos jarrutat muualle kuin risteykseen on nopeutta ollut liikaa tai ennakointi pettänyt.

Ps. se ajoasento...ratti, penkki ym säädettynä siten, että pystyy toimimaan ja asento pysyy rentona.

Poikamies voi olla idiootti tietämättään, ukkomies ei ikinä.

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...