Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Työpaikkakulttuurin huomiointi hoitotyön johtamisessa on tärkeää alan vetovoimaisuuteen, potilasturvallisuuteen ja palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Nina Hahtelan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että perusterveydenhuollon työpaikkakulttuurilla on useita yhteyksiä potilas-, hoitaja- ja organisaatiotuloksiin.
    Tutkimukseen osallistuneen hoitohenkilöstön oli vaikea sanoa oliko työyksikön työpaikkakulttuuri positiivinen vai negatiivinen. Potilaiden alhainen koulutustaso oli yhteydessä hoitohenkilökunnan heikompaan arvioon työpaikkakulttuurista. Hoitohenkilökunnan arvio työpaikkakulttuurista vaihteli ammatti- ja ikäryhmittäin sekä työaikamuotojen välillä. Heikompi arvio työpaikkakulttuurista oli yhteydessä myös suurempiin potilasmääriin, täyttämättömiin vakansseihin ja osastonhoitajan pitkään työkokemukseen.
    Potilastulosten osalta hoitohenkilökunnan antama heikompi arvio työyksikön kulttuurista oli yhteydessä potilaiden lisääntyneisiin komplikaatioihin ja haittatapahtumiin, mutta myös parempaan itsehoitoon. Myönteisellä työpaikkakulttuurilla oli yhteys yksilökeskeiseen hoitoon. Hoitajatulosten osalta yksikön työpaikkakulttuurilla oli sekä negatiivisia että positiivisia yhteyksiä hoitohenkilökunnan lyhyisiin sairauspoissaoloihin, ylityöhön ja työtapaturmiin. Organisaatiotulosten osalta työpaikkakulttuurilla oli sekä negatiivisia että positiivisia yhteyksiä sijaisten käyttöön. Myönteisellä työpaikkakulttuurilla oli yhteys lyhyempiin hoitoaikoihin sekä matalampaan osaston käyttöasteeseen. Tulosten perusteella muodostettiin malli työpaikkakulttuurin ja hoitotyösensitiivisten tulosten yhteyksistä. Malli pohjautuu potilashoitoa (Patient Care Delivery Model) kuvaavaan malliin.
    - Tulokset osoittavat, että työpaikkakulttuuri on merkittävä niin potilaiden, hoitohenkilökunnan kuin organisaation näkökulmasta. Positiivisella työpaikkakulttuurilla on merkitystä, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa pyritään kustannusten hallintaan, Hahtela toteaa.
    Tutkimuksella saatiin uutta tietoa työpaikkakulttuurin ja hoitotyösensitiivisten tulosten yhteyksistä perusterveydenhuollossa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan soveltaa työyksiköiden johtamisessa ja hoitotyön vaikuttavuuden tarkastelussa.
    - Johtamisen apuvälineeksi tarvitaan yhtenäisiä ja ajantasaisia työyksikkökohtaisia tunnuslukuja, Hahtela sanoo.
    Workplace Culture in Primary Health Care. The connection to nursing-sensitive outcomes

    Hoitajat.net
    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut kantaa hoitotasoisen ambulanssin henkilökunnan riittävään osaamiseen. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ensihoidon vastaava lääkäri pyysi AVI:a määrittelemään millä edellytyksillä nimikesuojatuilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä on oikeus toimia hoitotason yksikössä.

    Aluehallintoviraston mukaan vuonna 2013 voimaan tullut asetus vaatii, että hoitotason ambulanssissa tulee vähintään toisen hoitavasta henkilökunnasta olla koulutettu sairaanhoitaja tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut ensihoitaja. Perusteena vaatimukselle on, että hoitotason ambulanssissa voidaan aloittaa esimerkiksi suonensisäinen lääkitys välittömästi ja tähän löytyy myös oikeus ja riittävä osaaminen.

    Lausunnossa todetaan, että ensihoitaja AMK on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, joka antaa myös sairaanhoitajan pätevyyden. Laillistettu sairaanhoitaja on hoitotyön ammattilainen, mutta koulutus ei anna erityisosaamista ensihoitoon, minkä vuoksi hoitotasolla edellytetään ensihoitoon suuntaavaa vähintään 30 opintopisteen laajuista opintokokonaisuutta. Kyseinen lisäkoulutus voidaan suorittaa yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma.

    Lue koko lausunto

    Hoitajat.net
    Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisessa ohjata potilaita on kehitettävää. Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että harjoittelun apuvälineeksi voidaan valjastaa tietokonesimulaatio.

    Potilaiden ohjaus on olennainen osa sairaanhoitajan työtä. Arjessa potilaiden odottama tieto ja heille välitetty tieto eivät aina kohtaa.
    – Terveydenhuollon rakennemuutoksen myötä potilaiden vastuu ja osuus omasta hoidostaan kasvavat entisestään. Nämä lisäävät laadukkaan potilasohjauksen merkitystä ja kehittämistarpeita, aihepiiristä Turun yliopistossa väittelevä Heli Virtanen sanoo.
    Virtanen tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan potilaiden ja sairaanhoitajan välisen ohjauskeskustelun toteuttamista. Hän testasi, miten tutkimuksessa kehitettyä tietokonesimulaatio-ohjelmaa voidaan käyttää potilasohjauksen opettamisessa sairaanhoitajaopiskelijoille.
    Potilasohjaus on vuorovaikutusta
    Potilaan ja sairaanhoitajan välisen ohjauskeskustelun tavoitteena on tukea potilaan terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvän tiedon ymmärtämistä. Potilaan tulisi saada valmiudet käyttää saamaansa tietoa niin, että hän selviytyy parhaalla mahdollisella tavalla päivittäisistä toiminnoistaan.
    – Potilasohjaus ei ole vain faktatiedon välittämistä, vaan potilaan odotusten arviointia ja tilanteen läpikäymistä, jotta potilas tietää ja ymmärtää, miten hoitaa terveyttään ja sairauttaan.
    Tutkimus osoitti, että potilaan ja sairaanhoitajan välistä ohjauskeskustelua voidaan oppia tietokonesimulaatio-ohjelmalla. Ohjelma tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden toteuttaa ja hallita omaa oppimisprosessiaan oppimistavoitteiden mukaisesti.
    – Potilasohjauksen simulaatio-ohjelmaa voidaan pitää tärkeänä, sillä se tukee opiskelijoiden teoriatiedon ymmärtämistä. Simulaatiota hyödyntäneiden opiskelijoiden tieto ohjauskeskustelun toteuttamisesta oli kokonaisvaltaisempaa ja jäsentyneempää kuin ennen simulaatio-ohjelman käyttöä. Kaiken kaikkiaan potilasohjauksen opetukseen ja oppimiseen on kiinnitettävä hoitotyön koulutuksessa erityishuomiota, ja nyt testattu tietokoneavusteinen menetelmä tarjoaa yhden hyvän väylän, Heli Virtanen sanoo.

    Hoitajat.net
    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on huolissaan vanhustenhoidon yhä heikkenevästä tilasta.  Hallituksen suunnitelma pienentää vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta johtaa entistä vakavampiin vaaratilanteisiin ja uhkaa kansalaisten turvallisuutta. SuPerin tietoon on tullut, että osa vanhustenhoidon yksiköistä on jo nyt pudottamassa henkilöstömitoitusta 0,4:n tasolle.
    – Suositusta vähimmäishenkilöstömitoituksesta ei missään nimessä saa pienentää. Hallitus ei saa mahdollistaa tällaista vanhusten laiminlyöntiä, Paavola vaatii.
    Vanhuksilla on perustuslaillinen oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa. Henkilöstömäärän on määräydyttävä sen mukaan, mikä on vanhusten hoidon tarve. Nykyisissä suosituksissa vähimmäismitoitus on 0,5. Hoitoisuus lisääntyy koko ajan. Jo nyt 0,5:n mitoitus on riittämätön, eikä sillä pystytä turvaamaan hyvää hoitoa. 0,4:n mitoitus olisi jo suuri turvallisuusriski ja tarkoittaisi vanhusten heitteillejättöä.
    Hoitoisuuteen perustuva henkilöstömitoitus tarkoittaa todellisuudessa sitä, että henkilöstöä on oltava enemmän kuin pelkkä minimi. Perusteessa on huomioitava myös hoitoisuuden lisääntyminen ja esimerkiksi muistisairaiden hoitaminen vaatii keskimääräistä enemmän henkilökuntaa.  Mitoitussuosituksia tarvitaan kuitenkin, että työnantajille on joku arvio siitä, kuinka paljon henkilökuntaa on oltava, jotta taataan esimerkiksi potilasturvallisuus. Minimimitoitus kertoo, että sen alle ei missään nimessä voida mennä. Mitoituslukuja tarvitaan myös valvontaviranomaisten tueksi.
    Vähimmäismitoituksen kiristämisellä haetaan joustavuutta henkilöstömäärän määrittämiselle. Tämä on se suurin uhka. Nykyinen 0,5:n mitoituskin on täysin riittämätön, eivätkä kaikki yksiköt täytä edes tätä vaatimusta. Vanhuspalvelulakia säädettäessä luvattiin, että jos yksikin yksikkö alittaa 0,5:n mitoituksen, laki avataan ja sitä tarkastellaan uudelleen. Nyt näyttää siltä, että mitoitusta ollaan laskemassa huonoimman toteutuneen tasolle.
    Julkisuudessa on tuotu esiin, ettei mikään tehostetun palveluasumisen yksikkö alittanut 0,4:n mitoitusta THL:n vuonna 2014 tekemässä tarkastuksessa. Tämähän ei tarkoita sitä, että 0,4 olisi ollut riittävä mitoituksen taso. Se tarkoittaa vain, ettei suosituksia noudateta. Sen sijaan, että kaikkia yksiköitä vaadittaisiin noudattamaan olemassa olevia suosituksia, kriteerejä aiotaan nyt laskea heikoimman toteutuneen mitoituksen tasolle.
    – Mitoituksen tason lähtökohtana ei tällöin suinkaan ole vanhuksen hoitoisuus, vaan työnantajan säästötavoitteet. Vanhustenhoidossa liikutaan nyt heikoilla jäillä, kun poljetaan ihmisoikeuksia, Paavola varoittaa. – Hallitus on mahdollistamassa vanhusten heitteillejätön.

    Hoitajat.net
    Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry on valinnut Vuoden Suuhygienistiksi Oili Kalevan Iistä ja Vuoden Hammashoitajaksi Kirsi Nukarin Ylivieskasta.
    Vuoden Suuhygienisti
    Vuoden Suuhygienisti Oili Kaleva valmistui 1991 Oulun Terveydenhuolto-oppilaitoksesta hammashuoltajaksi. Hän on työskennellyt Haukiputaan hammaslääkäriasemalla vuodesta 2007.

    – Edelleen joka helekutin aamu on mukava mennä sinne töihin, kertaakaan ei ole tympäissyt. Se tuo rytmiä elämään, ja saan tehdä töitä ja raatailla ihmisten kanssa, kuvailee Oili Kaleva hyväntuulisesti työtään.
     
    Vuonna 2012 Oili aloitti kampanjan, jossa energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille kiellettäisiin. Oili Kaleva osoitti sitkeyttä ja tahtoa kiertäessään jokaisen myyntipaikan oman työnsä ohessa. Kampanja onnistui ja jokainen Iissä toimiva kioski, kauppa ja huoltoasema allekirjoittivat sopimuksen. Sitkeys palkittiin myös Vanhempainliiton taholta Arjen kasvatusteko- palkinnolla.
     
    Oili Kalevalla on tyttö ja viisi poikaa. Vuonna 2014 äitienpäivänä hänelle myönnettiin  Suomen Valkoinen Ruusu ritarikunnan I luokan kultaristi. Perusteluna oli ”esimerkillinen kasvattaja ja turvallisen kodin luoja.”
     
    Oili Kaleva on aktiivinen kunnallispolitiikko, jonka ansiosta esimerkiksi Ii:n hammashoitolassa tehdään työtä uusissa tiloissa.
     
    ”Oili on rohkea ja Suomalaista sisua omaava nainen. Sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut joka ei pelkää tarttua puhelimeen ja soittaa vaikka korkeimmallekin virkamiehelle jotta asiat saataisiin hoidettua, kuvailevat työtoverit Oili Kalevaa.

    – On ihanaa kun saa tällaisen maininnan omalta ammattikunnalta. Se antaa voimaa ja rohkeutta toimia edelleen suunterveydenhoidon hyväksi ja varsinkin ennaltaehkäisevässä toiminnassa, Oili Kaleva toteaa.
     
    Vuoden Hammashoitaja
     
    Vuoden Hammashoitaja Kirsi Nukari on työskennellyt vuodesta 2011 lähtien Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa, joka vastaa Alavieskan ja Sievin kuntien sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Vuodesta 2014 alkaen Nukarin toimenkuvaan on kuulunut suun terveydenedistämisen suunnittelu ja koordinointi koko kuntayhtymän alueella.
     
    – Arvostan tätä tunnustusta suuresti ja koen tämän olevan valtakunnallisesti merkittävä tunnustus ennalta ehkäisevän suun terveyden työn edistämiseen. Työhön, jossa tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä yksilön ja yhteisön hyvinvointina.

    Kirsi Nukarin energisyys paljastui heti alkumetreillä työpaikalla, jossa oltiin sitä mieltä että ”tätä tehopakkausta” ei saa päästää lähtemään muualle.
    Keväällä 2012 Kirsi Nukari organisoi yläasteen 8-luokkalaisten kanssa ”Hymy-suu” näyttelyn, mikä keräsi tuhat päisen tutustujajoukon. Hänen toimestaan aloitettiin vuonna 2012 ksylitolipastillien käyttö varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen piirissä oleville lapsille. Kirsi Nukari toimii paikallisten suuhygienistien suunnittelu- ja toteutustiimissä, joka on ajantasaistanut ala- että yläasteilla toteutettavaa suun terveysneuvontaa.
     Vuodesta 2013 Kirsi Nukari on käynyt pitämässä oppitunteja suun terveydestä lähihoitajaopiskelijoille Jokilaakson ammattioppilaitoksessa. Kirsi Nukarille tärkeitä asioita ovat valistustyön lisäksi oma kehittyminen ja ammattiosaamisen päivittäminen sekä moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen.
     
    STAL ry on koulutettuja hammashoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö. Vuoden Hammashoitajan ja Vuoden Suuhygienistin valinnat julkistettiin torstaina 19.11.2015 Helsingissä Suun Terveys – Oral Health 2015 – tapahtuman avajaisten yhteydessä. Maamme suurin hammashoitajien ja suuhygienistien koulutustapahtuma järjestetään 19. -21.11.2015 Helsingin messukeskuksessa Hammaslääkäripäivien yhteydessä.
     


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...