Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen master-koulutuksen opiskelijat Anne Hannus ja Minna Palokangas sekä yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen master-koulutuksen opiskelija Tommi Kurkela selvittivät opinnäytetyössään Oulun seudun yhteispäivystyksessä (OSYP) paljon asioivien asiakkaiden profiilit, heidän käyttämänsä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä palvelujen käytön kustannukset vuonna 2014. Tutkimuksen keskeisin tulos oli se, että yhteispäivystyksen palveluita paljon käyttävien tulosyy ei usein ole sama kuin palvelun todellinen tarve, eikä nykyinen järjestelmä ole onnistunut auttamaan heitä riittävästi.
    Tulosten mukaan yhteispäivystyksen palveluita paljon käyttävät ovat keski-ikäisiä ja monisairaita ihmisiä, jotka kärsivät usein elämänhallinnallisista ongelmista. Heitä on kaikista Oulun kaupunkilaisista 0,2 prosenttia, ja he vastasivat 14,9 prosentista kaikista Oulun kaupungin asukkaiden tekemistä käynneistä. Useimmiten päivystykseen tulemisen syynä olivat vammat ja myrkytykset. Tämän tulosyyn kohdalla yli 60 prosentilla asiakkaista oli mielenterveys- ja/tai päihdeongelma, ja palvelunkäyttäjien ikäjakauma oli nuorempi kuin muista syistä yhteispäivystykseen tulleiden.
    Paljon yhteispäivystyksen palveluita käyttävien asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön kokonaiskustannukset olivat yli 9,5 miljoonaa euroa. Keskimääräiset kustannukset asiakasta kohden olivat yli 24 500 euroa. Kustannukset olivat keskimäärin kahdeksan kertaa suuremmat kuin keskivertokaupunkilaisella. Yli kolmasosan kohdalla kustannukset ylittivät keskimääräisen kustannuksen. Näiden henkilöiden osuus sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön kustannuksista oli yli 7,1 miljoonaa euroa.
    Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää palvelun kehittämiseksi Oulun seudun yhteispäivystyksessä ja Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa. Taloudellista hyötyä olisi mahdollista saada keskittämällä voimavaroja paljon palveluita käyttäviin. Esimerkiksi palveluohjauksen käyttöönottoa yhdyssiltana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä voisi kokeilla yhtenä vaihtoehtona.
    Tehty opinnäytetyö on retrospektiivinen rekisteritutkimus, jonka aineisto koostuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin asiakas- ja potilastietojärjestelmistä poimituista tiedoista vuodelta 2014. Tulosten perusteella voidaan arvioida nykyistä palvelutuotannon organisointia ja tunnistaa sen muutostarpeita paljon palveluja käyttävien asiakkaiden osalta.

    Hoitajat.net
    Syöpäjärjestöt on aloittanut syksyn alussa neuvontahoitajien livechat-palvelun. Syöpäjärjestöjen neuvontahoitaja chattaa asiakkaiden kanssa järjestön verkkosivuilla ilman ajanvarausta. Asiakkaat ovat kiitelleet uutta livechat-palvelua.
    Livechatin tarkoituksena on tarjota syövästä huolestuneille nopeaa palvelua nykyaikaisilla välineillä. Erilaiset chatit ovat yleistyneet viime vuosina valtavasti muun muassa yritysten verkkosivuilla. Syöpäjärjestöt haluaa tarjota välittömiä ja nykyaikaisia palveluita myös syöpäpotilaille ja muille syövästä kiinnostuneille. Neuvontapalvelun vastaavan hoitajan Taina Häkkisen mukaan asiakkaat ovat löytäneet uuden palvelun nopeasti.
    - Ihmiset hakevat netistä paljon syöpään liittyvää tietoa. Vaikka eri sivustoja on runsaasti, voi luotettavan tiedon etsiminen olla vaikeaa. Tiedon soveltaminen omaan tai läheisen sairauteen on vielä vaikeampaa. Syöpää ja chattia ei välttämättä heti mielletä toimivaksi yhdistelmäksi. Mutta me olemme huomanneet, että uusille verkkopalveluille on tarvetta myös terveydenhuollossa. Erilaisia palveluja on hyvä olla tarjolla, jotta syöpään sairastunut voi hakea luotettavaa tietoa ja saada kysymyksiinsä vastauksia omaan tahtiinsa ja omalla ajallaan, Häkkinen pohtii.
    Syöpäjärjestöjen neuvontahoitajat ovat syöpään erikoistuneita terveydenhuollon ammattilaisia, joilta on helppo kysyä vaikeistakin asioista.
    Livechat palvelee neuvontapalvelun aukioloaikoina Syöpäjärjestöjen verkkosivuilla. Chat näkyy verkkosivujen alalaidassa laatikkona, johon voi kirjoittaa oman kysymyksensä. Kysymys menee suoraan neuvontahoitajalle, ja keskustelu on luottamuksellinen. Kysyjä voi pysyä täysin anonyymina, eikä mitään tallenneta.

    www.kaikkisyovasta.fi
    Livechat on tarkoitettu lyhyitä keskusteluja varten. Sen lisäksi neuvontahoitajilta voi varata erillisen tunnin mittaisen chat-ajan. Hoitajat vastaavat syöpään liittyviin kysymyksiin myös puhelimitse ja sähköpostilla.

    Neuvontapalvelun aukioloajat: ma ja to klo 10-18, ti, ke ja pe 10-15.

    Neuvontapalvelut: https://www.kaikkisyovasta.fi/neuvontapalvelut/
    Chat ajanvarauksella: https://www.neuvontahoitaja.fi

    Hoitajat.net
    Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tuomittiin maksamaan kolmelle sairaanhoitajille tuntuvat korvaukset perusteettomista määräaikaisista työsuhteista ja syrjinnästä raskauden perusteella, kertoo Tehy tiedotteessaan.
    Sairaanhoitopiiri solmi erimittaisia määräaikaisia työsuhteita kolmen sairaanhoitajan kanssa, mutta työsuhteita ei jatkettu heidän raskautensa vuoksi. Työnantajan mukaan työsuhteiden jatkamiselle ei ollut perusteita, koska työntekijöillä ei ollut mahdollisuutta tehdä uutta sijaisuutta.

    Käräjäoikeuden mukaan työnantajalla oli pysyvä työvoiman tarve. Kahden työntekijän työsopimuksia oli ketjutettu yli kolme vuotta ja yhden vain vuoden ja 3 kuukauden ajan. Määräaikaisia työsopimuksia oli perusteltu sijaisuuksilla, mutta työntekijät eivät olleet tienneet ketä he sijaistivat. Sijaistarve oli ollut pysyvää, koska työntekijöiden ei tarvinnut hakea uusia sijaisuuksia vaan osastonhoitaja huolehti työsuhteen jatkosta.

    Syrjinnän osalta käräjäoikeus katsoi, että määräaikaisten työsopimusten tosiasiallinen päättymissyy oli raskaus. Työnantaja oli säännönmukaisesti toivottanut työntekijät tervetulleeksi takaisin töihin äitiyslomalta, ja joissain tapauksissa työntekijä oli saanut pitää työpaikan avaimet ja sähköpostiosoitteen puuttuvasta työsuhteesta huolimatta. 

    Henkilötodistelun perusteella katsottiin näytetyksi, että osastojen ylihoitajat olivat linjanneet käytännön, jonka mukaan määräaikaista työsuhdetta ei jatketa kun työntekijä tulee raskaaksi ja on jäämässä äitiyslomalle. Käytäntö ei vastannut sairaanhoitopiirin hallintotason linjausta, mikä osoitti käräjäoikeuden mielestä suurta puutetta sairaanhoitopiirin sisäisessä johtamisessa.

    Syrjintä katsottiin räikeäksi. Sairaanhoitopiiri tuomittiin maksamaan jokaiselle sairaanhoitajalle tasa-arvolain mukaista hyvitystä 10 000 euroa, työsuhteiden perusteettomasta päättämisestä yhteensä liki 52 000 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja yli 45 000 euroa. Tuomio ei ole lainvoimainen.

    Hoitajat.net
    Mikkeliläinen startup-yritys Sote360 Oy hakee digitaalisesta teknologiasta ratkaisuja vanhustenhoidon haasteisiin. Yhtiö on luonut vanhuksille virtuaalisen hoivakodin – digitaalisen palvelukokonaisuuden, joka helpottaa hoitotyötä ja parantaa sen laatua niin palvelutaloissa kuin vanhusten omissa kodeissa. Palvelukokonaisuuden suunnittelussa on hyödynnetty yhtiön osakkaiden pitkää kokemusta sekä sosiaali- ja terveysalalta että IT-alan asiantuntijatehtävistä.
    Suurten ikäluokkien vanheneminen asettaa paineita vanhustenhoidon palvelumallien kehittämiselle. Hoitopalveluiden saatavuus ja laatu voidaan taata vain uudistamalla palvelumalleja, kuten hyödyntämällä uusia digitaalisia palveluita. Sote360 on nyt kehittänyt vanhustenhoitoon ratkaisun, joka yhdistää digitaaliset palvelumallit yhdeksi, helppokäyttöiseksi ja kustannustehokkaaksi palvelukokonaisuudeksi.  
    – Filosofiamme on, että vanhuksen paras paikka on oma koti. Digitaalisilla ratkaisuilla vanhusten kodeista voidaan tehdä palvelutalojen satelliittiyksiköitä. Kun hoitopalveluiden saatavuus ja laatu on taattu, vanhus voi asua pidempään kotona, kertoo perustajaosakas Mika Hokkanen Sote360 Oy:stä.
    – Kunnille pidempi kotihoito merkitsee valtavia säästöjä. Jos järjestelmämme tulee valtakunnallisesti käyttöön, voidaan vanhustenhoidossa saavuttaa arviolta 5,5 miljardin euron säästöt Suomessa. Lisäksi järjestelmä soveltuu muiden hoitopalveluiden asiakasryhmien tarpeisiin.
    Virtuaalinen hoivakoti on kehitetty vastaamaan hoitotyön arkisiin haasteisiin. Niistä Sote360:n osakkailla on pitkä ja omakohtainen kokemus, mm. ensihoidon tehtävien näkökulmasta.
    – Yksi keskeisistä haasteista on hoidon tasalaatuisuuden takaaminen. Digitaalinen tekniikka tukee laadunvalvontaa ja auttaa varmistamaan, että asiakas saa samankaltaista palvelua riippumatta siitä, missä häntä hoidetaan, toteaa perustajaosakas Ville Paasonen Sote360:stä.
    – Digitaalisilla palveluilla voidaan lisätä niin potilaan kuin hoitajan turvallisuutta sekä helpottaa esimerkiksi työtehtävien priorisointia. Lisäksi helppokäyttöinen tekniikka vapauttaa hoitajien aikaa vanhusten yksilölliseen huomioimiseen.
    Sote360:n palvelukokonaisuus ottaa huomioon myös vanhusten omaiset ja helpottaa mm. vuorovaikutusta hoitajien ja omaisten välillä. Lisäksi se tukee omaishoitajina toimivien työtä.
    – Noin 700 000 suomalaista toimii läheistensä omaishoitajina, suurin osa työnsä ohella. Omaishoitajien rooli on tärkeä kotona asuvien vanhusten hoidossa. Palveluidemme avulla omaishoitaja voi esimerkiksi tarkistaa läheisensä voinnin etäyhteyden avulla, mikä vähentää huolta läheisestä ja auttaa omaishoitajaa jaksamaan työssään.
    Sote360:n palvelukokonaisuus on otettu syksyn aikana pilottikäyttöön eteläsavolaisessa vanhustenhoidon yksikössä. Pilottivaiheen päättyessä palvelukokonaisuuden kehitys jatkuu saadun palautteen ja käyttökokemusten mukaisesti.

    Hoitajat.net
    Hoitoala työllistää Suomessa monia maahanmuuttajia, mikä on otettu huomioon myös alan koulutuksessa. Koulutuskeskus Salpaus hallinnoi hanketta, jonka tavoitteena on kehittää hoitotyön koulutukseen toimintamalleja, jotka tukevat maahanmuuttajaopiskelijoiden kielellisten ja työelämävalmiuksien vahvistumista. Opetuksen ja oppimisen monipuolisuutta ja havainnollisuutta lisäävistä menetelmistä hyötyvät samalla kaikki opiskelijat.
    Spiraali – monikulttuurisuudesta hyvinvointia hoitotyöhön -hankkeen toiminnallista päätöstapahtumaa vietettiin Salpauksen tiloissa Lahdessa keskiviikkona 18.11. Tapahtumaan osallistui hoitotyön opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia. Opetushallituksen rahoittama hanke on toteutettu Omnia aikuisopiston, Stadin aikuisopiston ja Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutuksen yhteistyönä, minkä lisäksi kehittämistyössä on ollut mukana työelämän edustajia.
    - Aikuiskoulutuksessa kaikkien alojen perustutkinnoista näyttötutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutuneista jo 11 % on maahanmuuttajataustaisia, perusteli tilaisuudessa puhunut opetusneuvos Sanna PenttinenOpetushallituksesta hankkeen ajankohtaisuutta.
    Simulaatioharjoituksista ja uudenlaisesta kirjaamiskoulutuksesta tukea oppimiseen
    Spiraali-hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa on kehitetty erilaisia monikulttuurisen hoitotyön ja koulutuksen toimintatapoja ja menetelmiä, joita esiteltiin päätöstapahtumassa.
    Yksi esitellyistä toimintatavoista oli Stadin aikuisopiston käyttämä simulaatioharjoitus.
    - Opiskeltuaan perustietoja oppikirjoista opettajan johdolla, opiskelijat saavat potilaasta epikriisin, jonka avulla he tutustuvat potilaaseen ja asioihin, joihin heidän tulisi hoidossa kiinnittää huomiota. Hoidon suunnitelman tekoa harjoitellaan parin kanssa, minkä jälkeen opittua käytetään simuloidussa tilanteessa, joka videoidaan. Purkutilanteessa voidaan kiinnittää huomiota myös vuorovaikutukseen ja asiakkaan kohtaamiseen, jotka ovat merkittävä osa hyvää hoitoa, Stadin aikuisopistosta kerrottiin.
    Omnian aikuisopistossa on kehitetty monikulttuurisen mielenterveystyön opetusta järjestämällä esimerkiksi työpaikkaohjaajakoulutuksia ja pyrkimällä houkuttelemaan maahanmuuttajaopiskelijoita mielenterveystyön pariin.
    Koulutuskeskus Salpauksessa taas on kiinnitetty huomiota kirjaamiskoulutukseen, sillä juuri hoitotyön kirjaaminen koetaan lähihoitajakoulutuksessa usein haasteelliseksi. Kehitetyssä mallissa kielen, hoitotyön ja sen kirjaamisen oppiminen tapahtuvat rinnakkain. Salpauksessa on kokeiltu myös pelillisyyden hyödyntämistä opetuksessa.
    - Opiskelijat ovat innostuneet peleistä ja palaute on ollut erinomaista. Myös opettajat ovat innostuneet uuden oppimisesta, kertoi hoitotyön opettaja Hanna Lokka Salpauksesta.
    Työelämän kokemuksia monikulttuurisuudesta hoitotyössä esittelivät Lehtiojan palvelukeskuksen palveluesimies sekä evakkotaustainen asukas. Tilaisuudessa tutustuttiin myös tanskalaisen hoivakoti Betaniahjemmetin toimintamalliin, jossa korostetaan kohtaamista ja yhdessä tekemistä.
    Spiraali-hanke päättyy vuoden 2015 lopussa.
    Lisätietoa hankkeesta: spiraalihanke.wordpress.com


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...