Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Mikkeliläinen startup-yritys Sote360 Oy hakee digitaalisesta teknologiasta ratkaisuja vanhustenhoidon haasteisiin. Yhtiö on luonut vanhuksille virtuaalisen hoivakodin – digitaalisen palvelukokonaisuuden, joka helpottaa hoitotyötä ja parantaa sen laatua niin palvelutaloissa kuin vanhusten omissa kodeissa. Palvelukokonaisuuden suunnittelussa on hyödynnetty yhtiön osakkaiden pitkää kokemusta sekä sosiaali- ja terveysalalta että IT-alan asiantuntijatehtävistä.
    Suurten ikäluokkien vanheneminen asettaa paineita vanhustenhoidon palvelumallien kehittämiselle. Hoitopalveluiden saatavuus ja laatu voidaan taata vain uudistamalla palvelumalleja, kuten hyödyntämällä uusia digitaalisia palveluita. Sote360 on nyt kehittänyt vanhustenhoitoon ratkaisun, joka yhdistää digitaaliset palvelumallit yhdeksi, helppokäyttöiseksi ja kustannustehokkaaksi palvelukokonaisuudeksi.  
    – Filosofiamme on, että vanhuksen paras paikka on oma koti. Digitaalisilla ratkaisuilla vanhusten kodeista voidaan tehdä palvelutalojen satelliittiyksiköitä. Kun hoitopalveluiden saatavuus ja laatu on taattu, vanhus voi asua pidempään kotona, kertoo perustajaosakas Mika Hokkanen Sote360 Oy:stä.
    – Kunnille pidempi kotihoito merkitsee valtavia säästöjä. Jos järjestelmämme tulee valtakunnallisesti käyttöön, voidaan vanhustenhoidossa saavuttaa arviolta 5,5 miljardin euron säästöt Suomessa. Lisäksi järjestelmä soveltuu muiden hoitopalveluiden asiakasryhmien tarpeisiin.
    Virtuaalinen hoivakoti on kehitetty vastaamaan hoitotyön arkisiin haasteisiin. Niistä Sote360:n osakkailla on pitkä ja omakohtainen kokemus, mm. ensihoidon tehtävien näkökulmasta.
    – Yksi keskeisistä haasteista on hoidon tasalaatuisuuden takaaminen. Digitaalinen tekniikka tukee laadunvalvontaa ja auttaa varmistamaan, että asiakas saa samankaltaista palvelua riippumatta siitä, missä häntä hoidetaan, toteaa perustajaosakas Ville Paasonen Sote360:stä.
    – Digitaalisilla palveluilla voidaan lisätä niin potilaan kuin hoitajan turvallisuutta sekä helpottaa esimerkiksi työtehtävien priorisointia. Lisäksi helppokäyttöinen tekniikka vapauttaa hoitajien aikaa vanhusten yksilölliseen huomioimiseen.
    Sote360:n palvelukokonaisuus ottaa huomioon myös vanhusten omaiset ja helpottaa mm. vuorovaikutusta hoitajien ja omaisten välillä. Lisäksi se tukee omaishoitajina toimivien työtä.
    – Noin 700 000 suomalaista toimii läheistensä omaishoitajina, suurin osa työnsä ohella. Omaishoitajien rooli on tärkeä kotona asuvien vanhusten hoidossa. Palveluidemme avulla omaishoitaja voi esimerkiksi tarkistaa läheisensä voinnin etäyhteyden avulla, mikä vähentää huolta läheisestä ja auttaa omaishoitajaa jaksamaan työssään.
    Sote360:n palvelukokonaisuus on otettu syksyn aikana pilottikäyttöön eteläsavolaisessa vanhustenhoidon yksikössä. Pilottivaiheen päättyessä palvelukokonaisuuden kehitys jatkuu saadun palautteen ja käyttökokemusten mukaisesti.

    Hoitajat.net
    Hoitoala työllistää Suomessa monia maahanmuuttajia, mikä on otettu huomioon myös alan koulutuksessa. Koulutuskeskus Salpaus hallinnoi hanketta, jonka tavoitteena on kehittää hoitotyön koulutukseen toimintamalleja, jotka tukevat maahanmuuttajaopiskelijoiden kielellisten ja työelämävalmiuksien vahvistumista. Opetuksen ja oppimisen monipuolisuutta ja havainnollisuutta lisäävistä menetelmistä hyötyvät samalla kaikki opiskelijat.
    Spiraali – monikulttuurisuudesta hyvinvointia hoitotyöhön -hankkeen toiminnallista päätöstapahtumaa vietettiin Salpauksen tiloissa Lahdessa keskiviikkona 18.11. Tapahtumaan osallistui hoitotyön opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia. Opetushallituksen rahoittama hanke on toteutettu Omnia aikuisopiston, Stadin aikuisopiston ja Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutuksen yhteistyönä, minkä lisäksi kehittämistyössä on ollut mukana työelämän edustajia.
    - Aikuiskoulutuksessa kaikkien alojen perustutkinnoista näyttötutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutuneista jo 11 % on maahanmuuttajataustaisia, perusteli tilaisuudessa puhunut opetusneuvos Sanna PenttinenOpetushallituksesta hankkeen ajankohtaisuutta.
    Simulaatioharjoituksista ja uudenlaisesta kirjaamiskoulutuksesta tukea oppimiseen
    Spiraali-hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa on kehitetty erilaisia monikulttuurisen hoitotyön ja koulutuksen toimintatapoja ja menetelmiä, joita esiteltiin päätöstapahtumassa.
    Yksi esitellyistä toimintatavoista oli Stadin aikuisopiston käyttämä simulaatioharjoitus.
    - Opiskeltuaan perustietoja oppikirjoista opettajan johdolla, opiskelijat saavat potilaasta epikriisin, jonka avulla he tutustuvat potilaaseen ja asioihin, joihin heidän tulisi hoidossa kiinnittää huomiota. Hoidon suunnitelman tekoa harjoitellaan parin kanssa, minkä jälkeen opittua käytetään simuloidussa tilanteessa, joka videoidaan. Purkutilanteessa voidaan kiinnittää huomiota myös vuorovaikutukseen ja asiakkaan kohtaamiseen, jotka ovat merkittävä osa hyvää hoitoa, Stadin aikuisopistosta kerrottiin.
    Omnian aikuisopistossa on kehitetty monikulttuurisen mielenterveystyön opetusta järjestämällä esimerkiksi työpaikkaohjaajakoulutuksia ja pyrkimällä houkuttelemaan maahanmuuttajaopiskelijoita mielenterveystyön pariin.
    Koulutuskeskus Salpauksessa taas on kiinnitetty huomiota kirjaamiskoulutukseen, sillä juuri hoitotyön kirjaaminen koetaan lähihoitajakoulutuksessa usein haasteelliseksi. Kehitetyssä mallissa kielen, hoitotyön ja sen kirjaamisen oppiminen tapahtuvat rinnakkain. Salpauksessa on kokeiltu myös pelillisyyden hyödyntämistä opetuksessa.
    - Opiskelijat ovat innostuneet peleistä ja palaute on ollut erinomaista. Myös opettajat ovat innostuneet uuden oppimisesta, kertoi hoitotyön opettaja Hanna Lokka Salpauksesta.
    Työelämän kokemuksia monikulttuurisuudesta hoitotyössä esittelivät Lehtiojan palvelukeskuksen palveluesimies sekä evakkotaustainen asukas. Tilaisuudessa tutustuttiin myös tanskalaisen hoivakoti Betaniahjemmetin toimintamalliin, jossa korostetaan kohtaamista ja yhdessä tekemistä.
    Spiraali-hanke päättyy vuoden 2015 lopussa.
    Lisätietoa hankkeesta: spiraalihanke.wordpress.com

    Hoitajat.net
    Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän vuosittaisen laatu- ja kehittämispalkinnon saa tällä kertaa ensihoitokeskuksen kehittämä niin kutsuttu ensivastetoiminta, jossa yhden ensihoitajan miehittämä ensihoitoyksikkö auttaa potilaita eri puolilla Päijät-Hämettä farmarimallisella hälytysajoneuvolla liikkuen. 
    Päijät-Hämeen ensihoito- ja päivystyskeskus hyödyntää jokaisen osaavan hoitohenkilön mahdollisimman hyvin potilaiden auttamiseksi. Laatu- ja kehittämispalkinnot pokanneessa mallissa yksi kokenut vaativan hoitotason ensihoitaja voi tarvittaessa hoitaa potilastehtäviä farmarimallisella hälytysajoneuvolla koko Päijät-Hämeen alueella. 
    Niin kutsuttu nopean vasteen ensihoitoyksikkö on yksi keino palvella alueen asukkaita mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla säästöpaineiden keskellä. Yhden hengen yksikkö voi vaikkapa auttaa potilasta, joka tarvitsee tehostettua kotisairaanhoitoa.
     Monipuoliset hoitotarvikkeet aina mukana
    Jos joku ensihoidon vahvuudesta puuttuu äkillisen sairastapauksen vuoksi, voi kenttäjohtaja lähettää ”parittoman” ensihoitajan sille alueelle, jossa eniten juuri tuolloin on tarvetta potilaiden auttamiseksi. Yhden ensihoitajan hälytysajoneuvo on varsin hyvin varustettu monipuolisilla hoitotarvikkeilla ja -välineillä. Jo matkalla kohteeseen yksikön työntekijä tekee yhteistyötä päivystävän kenttäjohtajan kanssa toimintaan vaikuttavien päätösten osalta.
    - Perillä potilaan luona hän voi tehdä esimerkiksi terveydentilan arvioinnin ja ratkaista, tarvitaanko kipulääkitystä tai toinen yksikkö potilaan kuljetusta varten, kertoo kenttäjohtaja Markku Haiko.
    Ensihoitaja voi myös aloittaa elvytyksen, jos hän saapuu muuta hoitohenkilöstöä aiemmin tapahtumapaikalle.
    Reilu puoli vuotta nyt takana
    - Kustannustehokkuuteen tähtäävä toiminta käynnistyi meillä maaliskuussa. Henkilöstö on ottanut uuden asian innolla omakseen, Haiko jatkaa.
    Yksiköllä on tehty yhtymän ensihoidon tilannekeskuksen ja hätäkeskuksen välittämiä ensihoitotehtäviä. Tilannekeskuksen välittämiä tehtäviä ovat olleet esimerkiksi suonensisäisen antibiootin antaminen potilaan kotona. Hätäkeskuksen välittämiä tehtäviä ovat olleet muun muassa nenäverenvuoto-, aivohalvaus- ja yleistilanlaskutehtävät. Lisäksi päivystysvuorossa olevat kenttäjohtajat ovat osoittaneet yksikölle niin sanottuja valmiussiirtotehtäviä.
    - Niillä on voitu paikata tyhjiötilanteita, joissa vapaana oleva ensihoitoyksikkö on sijainnut hieman kauempana, kertoo Haiko.

    Kuva: Phsotey, Petteri Paju

    Hoitajat.net
    Uudessa Päiki Pörriäinen -mobiilipelissä lasta ja vanhempia valmistetaan sairaalapäivään ja sen eri vaiheisiin pienellekin potilaalle ymmärrettävällä tavalla. Peli on tiettävästi ensimmäinen varta vasten lapsille ja vanhemmille suunniteltu terveydenhuollon mobiilipeli.

    Pörriäinen on Päijät-Hämeen keskussairaalan päiväkirurgiassa suunniteltu hahmo, joka on aiemmin seikkaillut paperisena sadun ja kuvien muodossa valmistamassa lasta sairaalaan tulemiseen. Nyt Pörriäinen on siirtynyt mobiilipelien maailmaan tehtävänään lievittää lasten ja vanhempien sairaalajännitystä.

    – Pörriäinen on saanut runsaasti hyvää palautetta ja halusimme kehittää mallia edelleen, sairaanhoitaja Hanna Ohrimovitsch kertoo.
    Pelissä lapsi valmistellaan nukutukseen, joten se sopii moniin eri toimenpiteisiin valmistautumiseen. Lähes kaikki lasten toimenpiteet tehdään nukutuksessa, koska lapsi ei pysty yleensä olemaan paikallaan.
    Pelin ensisijainen tarkoitus on antaa tietoa. Pelissä käydään läpi päivän tapahtumat vaihe vaiheelta ja selitetään sanoja, jotka ovat lapsille outoja. Suonikanyyli on unikorkki, puudutusvoide on taikarasva, happimaski on naamari ja verenpainemittari on voimamittari. Henkilökunnan kanssa on sovittu, että sairaalassa käytetään samoja termejä. Läpi pelin luodaan turvallisuudentunnetta ja korostetaan sitä, että oma tuttu aikuinen on eri tilanteissa mukana. Peli sisältää paljon tietoa myös aikuisille, jotta he voivat keskustella lapsen kanssa aiheesta ja ennakoida päivän kulkua.
    Peliä on ollut tekemässä eri alojen ammattilaisia, muun muassa lahtelainen pelifirma Tingleware, Hyvis-ICT ja Päijät-Hämeen keskussairaala. Sairaalasta työryhmään on kuulunut lastentautien ylilääkäri, lasten psykologi ja lasten hoitotyöhön erikoistunut sairaanhoitaja päiväkirurgiasta. Myös ääninäyttelijät löytyivät sairaalan henkilökunnasta.
    Peli on ladattavissa ilmaiseksi Google Playsta ja App Storesta. Tieto pelistä ja linkki siihen löytyy kutsukirjeestä, joka lähetetään kotiin ennen sairaalaan tuloa. http://www.hyvis.fi/paijathame/fi/Sivut/Paiki-Porriainen.aspx

    Hoitajat.net
    Työpaikkakulttuurin huomiointi hoitotyön johtamisessa on tärkeää alan vetovoimaisuuteen, potilasturvallisuuteen ja palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Nina Hahtelan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että perusterveydenhuollon työpaikkakulttuurilla on useita yhteyksiä potilas-, hoitaja- ja organisaatiotuloksiin.
    Tutkimukseen osallistuneen hoitohenkilöstön oli vaikea sanoa oliko työyksikön työpaikkakulttuuri positiivinen vai negatiivinen. Potilaiden alhainen koulutustaso oli yhteydessä hoitohenkilökunnan heikompaan arvioon työpaikkakulttuurista. Hoitohenkilökunnan arvio työpaikkakulttuurista vaihteli ammatti- ja ikäryhmittäin sekä työaikamuotojen välillä. Heikompi arvio työpaikkakulttuurista oli yhteydessä myös suurempiin potilasmääriin, täyttämättömiin vakansseihin ja osastonhoitajan pitkään työkokemukseen.
    Potilastulosten osalta hoitohenkilökunnan antama heikompi arvio työyksikön kulttuurista oli yhteydessä potilaiden lisääntyneisiin komplikaatioihin ja haittatapahtumiin, mutta myös parempaan itsehoitoon. Myönteisellä työpaikkakulttuurilla oli yhteys yksilökeskeiseen hoitoon. Hoitajatulosten osalta yksikön työpaikkakulttuurilla oli sekä negatiivisia että positiivisia yhteyksiä hoitohenkilökunnan lyhyisiin sairauspoissaoloihin, ylityöhön ja työtapaturmiin. Organisaatiotulosten osalta työpaikkakulttuurilla oli sekä negatiivisia että positiivisia yhteyksiä sijaisten käyttöön. Myönteisellä työpaikkakulttuurilla oli yhteys lyhyempiin hoitoaikoihin sekä matalampaan osaston käyttöasteeseen. Tulosten perusteella muodostettiin malli työpaikkakulttuurin ja hoitotyösensitiivisten tulosten yhteyksistä. Malli pohjautuu potilashoitoa (Patient Care Delivery Model) kuvaavaan malliin.
    - Tulokset osoittavat, että työpaikkakulttuuri on merkittävä niin potilaiden, hoitohenkilökunnan kuin organisaation näkökulmasta. Positiivisella työpaikkakulttuurilla on merkitystä, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa pyritään kustannusten hallintaan, Hahtela toteaa.
    Tutkimuksella saatiin uutta tietoa työpaikkakulttuurin ja hoitotyösensitiivisten tulosten yhteyksistä perusterveydenhuollossa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan soveltaa työyksiköiden johtamisessa ja hoitotyön vaikuttavuuden tarkastelussa.
    - Johtamisen apuvälineeksi tarvitaan yhtenäisiä ja ajantasaisia työyksikkökohtaisia tunnuslukuja, Hahtela sanoo.
    Workplace Culture in Primary Health Care. The connection to nursing-sensitive outcomes


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...