Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Tätä on odotettu! Maaliskuussa alkavalla sarjan 3. kaudella osastoa uhkaavat tiukat budjettineuvottelut. Hoitajat joutuvat taistelemaan niin työpaikkansa kuin potilasturvallisuudenkin puolesta. Luvassa on dramaattisia käänteitä, jännittäviä ja koskettavia potilastarinoita sekä ripaus romantiikkaa unohtamatta mustaa huumoria, jolla osaston henkilökunta keventää rankkaa työtään. Uudet jaksot 23.3. alkaen keskiviikkoisin klo 21 Yle TV2. Aiotko katsoa?
     

    Hoitajat.net
    Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2014 työiässä eli 15–64-vuotiaana kuoli yhteensä lähes 8 700 suomalaista, noin 5 900 miestä ja 2 700 naista. Työikäisten kuolleisuus on vähentynyt kymmenessä vuodessa neljänneksellä. Eniten on vähentynyt verenkiertoelinten sairauksiin ja tapaturmiin kuolleiden määrä. Vuoden 2014 aikana kuolleista työikäisistä yli puolet menehtyi kasvaimiin ja verenkiertoelinten sairauksiin.
    Suomessa kuolee aikaisempaa vähemmän ihmisiä työikäisenä eli 15–64-vuotiaana. Työikäisten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus on pienentynyt kymmenessä vuodessa 25 prosenttia. Pääryhmistä kuolleisuus on vähentynyt eniten verenkiertoelinten sairauksissa ja tapaturmissa, mutta myös muissa yleisimmissä kuolemansyyryhmissä on tapahtunut myönteistä kehitystä.
    Vuodesta 2001 lähtien työikäisiä on kuollut eniten kasvaimiin verenkiertoelinten sairauksien sijaan. Vuonna 2014 kasvaimiin kuolleita oli työikäisistä lähes 2 500 henkilöä, kun taas verenkiertoelinten sairauksiin menehtyi noin 2 000. Verenkiertoelinten sairauksiin kuolleiden määrä on vähentynyt yli neljänneksellä kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan työikäisten kokonaismäärässä ei tapahtunut muutosta.

    LISÄTIETOJA
    1. Kuolemansyyt vuonna 2014  2. Sepelvaltimotauti yhä syynä joka viidenteen kuolemaan  3. Yhä useampi kuoli dementiaan ja Alzheimerin tautiin  4. Alkoholikuolleisuus väheni edelleen  5. Kaatuminen yleisin tapaturmakuoleman syy  6. Itsemurhien määrä väheni selvästi  7. Vuonna 2014 kolme äitiyskuolemaa 

    Hoitajat.net
    Suomalaisista 22 prosenttia aikoo juhlistaa uuttavuotta ampumalla ilotulitteita, mutta heistä 18 prosenttia ei aio käyttää suojalaseja, käy ilmi Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Tukes muistuttaa, että suojalasien käyttö on ilotulitteiden ampujille lain mukaan pakollista ja suositeltavaa myös katsojille. Lisäksi Tukes kehottaa uudenvuoden juhlijoita käyttämään ilotulitteita varovaisesti, noudattamaan käyttöohjeita huolellisesti ja huolehtimaan ilmoitetuista turvaetäisyyksistä.
    Kyselyn mukaan ilotulitteiden käyttäjistä valtaosa aikoo käyttää ilotulitteita vastuullisesti: lukea käyttöohjeet ja käyttää suojalaseja. Kuitenkin 18 prosenttia ilotulitteita hankkivista ei kertomansa mukaan aio käyttää suojalaseja ja 35 prosenttia ei aio tutustua ilotulitteiden käyttöohjeisiin etukäteen. Ilotulitteita hankkivista kahdeksan prosenttia aikoo hankkia niitä myös alaikäisille, mikä on vastoin lakia.
    - Tuore kysely osoittaa, etteivät suomalaisten asenteet ole viime vuosina juuri muuttuneet. On erittäin valitettavaa, että suomalaiset aikovat vastoin lakia hankkia ilotulitteita alaikäisille ja käyttää ilotulitteita ilman suojalaseja. Ilotulitteet ovat K-18 räjähteitä ja niiden käyttöön liittyy aina riskejä, painottaa yli-insinööri Harri Roudasmaa Tukesista.
    Viime vuodenvaihteessa valtaosa silmävamman saaneista oli aikuisia miehiä
    Suojalasit suojaavat tehokkaasti ilotulitteiden aiheuttamilta silmävammoilta ja ovat olleet ilotulitteiden ampujille pakolliset joulukuusta 2009. Viime vuodenvaihteessa 2014–2015 Suomen sairaaloissa hoidettiin yhteensä 17 ilotulitteiden aiheuttamaa silmävammaa. Vammautuneista kuusi oli 6–17-vuotiaita lapsia ja vammautuneiden joukossa oli myös ilotulituksen katsojia. Yksikään vammautunut aikuinen ei käyttänyt suojalaseja. Yhdellä vammautuneella lapsella oli suojalasit.
    Negatiivisimmin suojalasien käyttöön suhtautuvat Tukesin kyselyn mukaan ilotulitteita ampuvat naiset (27 %). Useimmat naiset eivät aio ampua ilotulitteita (82 %), mutta suojalasit ovat suositeltavia myös katsojille. Ikäryhmistä negatiivisimmin suojalasien käyttöön suhtautuvat 25–34-vuotiaat.
    ‒ Suojalasipakko koskee ilotulitteiden ampujia, mutta suosittelen suojalaseja vahvasti myös katsojille. Lasit suojaavat silmiä tehokkaasti ilotulitteiden kipinöiltä, roiskeilta ja pieniltä harhautuneilta ilotulitteilta. Laseja voi ostaa samasta myyntipisteestä kuin ilotulitteitakin, muistuttaa Harri Roudasmaa.
    Ilotulitteiden myynti ja luovuttaminen alaikäisille on kielletty
    Myyjät valvovat ikärajojen noudattamista ja vanhempien vastuulla on huolehtia siitä, ettei ilotulitteita joudu alaikäisten käsiin. Suomessa saa olla myynnissä vain ilotulitteita, joissa on Tukes-hyväksyntä tai CE-merkki sekä suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet. Ilotulitteita saa myydä 27.12.­ - 31.12.2013 ja ampua uudenvuodenyönä kello 18‒02 välisenä aikana.
    Kun ammut ilotulitteita, käytä tarkoitukseen sopivia suojalaseja
    - Suojalaseissa tulee olla CE-merkintä ja tuotteen mukana suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet. Käyttöohjeessa pitää olla tuotteen tyyppitarkastaneen laitoksen nimi, osoite ja tunnusnumero ja suojalaseissa ja käyttöohjeessa viittaus standardiin EN 166, kertoo tuoteturvallisuusinsinööri Katri Sihvola Tukesista.
    - Jos olet epävarma, voit aina tarkistaa myyjältä, mitkä suojalasit suojaavat ilotulitteilta.
    Tukesin ilotuliteturvallisuuskampanja sosiaalisessa mediassa
    Tukes haastaa ihmisiä kuvaamaan itsensä suojalasit päässä ja julkaisemaan kuvan some-kanavissa hashtagilla #muistasuojalasit. Lisäksi Tukes tekee yhteistyötä Eeddspeaks-tubettajan kanssa.
    Twitter | Instagram  | Facebook
    Tukes valvoo myynnissä olevien ilotulitteiden turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta. Ilotulitteiden käyttöä valvovat poliisit ja myyntiä pelastusviranomaiset. Tukes valvoo myös myynnissä olevien henkilönsuojainten vaatimustenmukaisuutta.


    Hoitajat.net
    Terveydenhuollon ammattihenkilölaki uudistuu. Vastaisuudessa lähes kaikkien terveydenhuollon ammattioikeutta hakevien kielitaito voidaan tarkistaa. Lisäksi lakimuutoksen myötä otetaan käyttöön eurooppalainen ammattikortti ja sähköinen hälytysjärjestelmä. Myös ammattioikeushakemusten liiteasiakirjavaatimukset muuttuvat. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016.

    Valvira voi vastaisuudessa tarkistaa kielitaidon myös EU/ETA-valtioiden kansalaisilta. Hakijan tulee esittää ammatinharjoittamisoikeutta koskevan hakemuksen liitteenä todistus riittävästä kielitaidosta. Valvira edellyttää kielitaitotodistuksen toimittamista edelleen myös kaikilta niiltä hakijoilta, jotka eivät ole EU/ETA-valtion kansalaisia. Lisäksi työnantajan velvollisuutena on varmistaa, että kaikilla sen palveluksessa työskentelevillä terveydenhuollon ammattihenkilöillä on riittävä ammatillinen kielitaito.
    Eurooppalainen ammattikortti otetaan käyttöön tammikuussa 2016 – korttia voi hakea 18.1. alkaen
    Eurooppalainen ammattikortti koskee ensi vaiheessa sairaanhoitajia, proviisoreita ja fysioterapeutteja. Jos sairaanhoitaja, proviisori tai fysioterapeutti haluaa muuttaa töihin toiseen EU/ETA-maahan tai haluaa väliaikaisesti ja satunnaisesti tarjota palveluja toisessa EU/ETA-maassa, hän voi hakea komission tarjoaman sähköisen käyttöliittymän kautta eurooppalaista ammattikorttia. Valvira ei hyväksy kirjallisesti jätettyjä ammattikorttihakemuksia. Ammattikorttihakemusta käsittelevät järjestelmässä sekä lähtömaan että vastaanottavan maan viranomaiset. Ammattikorttia on mahdollista hakea 18.1.2016 alkaen. Valvira tiedottaa kotisivuillaan ammattikortin hakemisesta lisää myöhemmin.
    Tammikuussa 2016 tulee voimaan useita muitakin muutoksia
    Eurooppalaisen sähköisen hälytysmekanismin käyttöönoton myötä Valviran on ilmoitettava muiden EU/ETA-valtioiden viranomaisille sähköisesti muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta ja poistamisesta, luvan peruuttamisesta, ammatinharjoittamisen kieltämisestä ja ammattinimikkeen käytön kieltämisestä.

    Valvira päättää kelpoisuudesta ensihoitajan ammattiin, jos koulutus on suoritettu muussa EU/ETA-valtiossa kuin Suomessa. Tätä päätöstä ei merkitä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki-rekisteri), vaan se annetaan hakijalle ainoastaan kirjallisena.
    Valvira voi vaatia virallisesti oikeaksi todistettuja asiakirjoja EU/ETA-valtiossa suoritetun koulutuksen osalta vain, jos on perusteltua syytä epäillä asiakirjan aitoutta. Muutos johtuu ammattipätevyysdirektiiviin tehdystä muutoksesta. Sen sijaan EU/ETA-valtion ulkopuolisesta koulutuksesta annetut asiakirjat tulee jatkossakin esittää virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä. Valvira kuitenkin pyytää, että kaikki liiteasiakirjat pyrittäisiin jatkossakin toimittamaan virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä, jottei ammattioikeushakemuksen käsittelyn pitkittymisestä koituisi haittaa hakijalle Valviran tarkastaessa liiteasiakirjojen oikeellisuuden niiden myöntäneeltä taholta.
    Ammattioikeusasioita koskeva muutoksenhaku uudistuu: 1.1.2016 jälkeen annettuun ratkaisuun tyytymättömän tulee ensin vaatia oikaisua Valviralta. Vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
     
    Kaikki vuoden vaihteessa voimaan tulevat muutokset löydät Valviran verkkosivuilta:
    Ulkomailla suoritetut opinnot Kielitaito Ennen vuotta 2012 lääketieteen opinnot toisessa EU- tai ETA-valtiossa aloittaneen oikeus harjoittaa lääkärin ammattia Lähde: Valvira

    Hoitajat.net
    Kutominen on Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitajille Marjut Makkoselle ja Jenni Puljulle tärkeä harrastus ja he halusivat tuoda kädentaidoillaan hyvää mieltä. Niinpä he perustivat ensihoitajien kutomisryhmän, jonka 14 jäsentä ovat syksyn aikana ahkeroineet yli 70 paria villasukkia. Ensimmäinen sukkalahjoitus oli jouluinen yllätys Paattisten Suojakodin asukkaille.
    Pihaan kaartanut ambulanssi jännitti aluksi Suojakodin asukkaita. Haetaanko joku asukkaista pois? Huoli vaihtui pian iloon, kun Marjut ja Jenni kantoivat sisään kaksi laatikollista värikkäitä villasukkia.
    – Halusimme tehdä lahjoituksen tuttuun paikkaan. Olemme käyneet täällä usein ja yhteistyö asukkaiden sekä hoitajien toimii aina sujuvasti. Jokainen teistä täällä on joululahjan ansainnut, Jenni selvitti vierailun syytä Suojakodissa.
    Alun varautuneisuus oli pian tiessään ja villasukkien ympärillä kävi iloinen säpinä, kun asukkaat saivat valita mieleisensä sukat. Moni kapsahti kutojien kaulaan ja toivotti hyvää joulua.
    Suojakodin johtaja Satu Pajumäki kertoi yllättyneensä iloisesti kuullessaan lahjoituksesta:
    – Ihanaa, että meidät on huomattu. Tällaisista pienistä positiivisista tapahtumista on asukkailla vähän pulaa. Kaikilla ei ole sellaisia läheisiä, jotka muistaisivat joulun aikaan, joten on hienoa, että joku muistaa.
    Sukkaryhmän toiminta jatkuu ja seuraava lahjoituskohde onkin jo mietinnässä.

    Ensihoitajat Marjut Makkonen (vas.) ja Jenni Pulju haluavat levittää hyvää mieltä harrastuksellaan.

    Kuvat ja teksti: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...