Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ottaa käyttöön Elisan toteuttaman sisätilapaikannuksen, joka mahdollistaa lääkintälaitteiden sijainnin reaaliaikaisen seurannan sairaaloiden alueella. Järjestelmän avulla voidaan paikantaa muun muassa infuusiopumppuja, defibrillaattoreita sekä monia muita liikuteltavia laitteita.
    Laajan teknologiatoteutuksen avulla HUS saa automatisoitua kriittisten lääkintälaitteiden sijaintitiedon hallinnan, mikä sekä parantaa potilasturvallisuutta että tehostaa hoitohenkilökunnan työtä.
    – Suomen suurimpana sairaanhoitopiirinä haluamme näyttää tietä myös teknologisena edelläkävijänä, niin operatiivisen tehokkuuden kuin asiakkaidemme palvelutason osalta. Lääkintälaitteiden jatkuva sijaintitieto nopeuttaa etsintää, vähentää hävikkiä ja lisää käyttöastetta, mitkä yhdessä parantavat potilaiden saamaa palvelua ja luovat hoitohenkilökunnalle enemmän aikaa potilaiden kanssa, kertoo HUS:n projektinjohtaja Jouko Virtanen. 
    Ratkaisussa hyödynnetään langattoman verkon paikannusta ja kohteeseen kiinnitettäviä vähävirtaisia sijaintilähettimiä. Ensi vaiheessa HUS saa näkymän 3000 lääkintälaitteen seuraamiseen. Järjestelmää käytetään myös potilassänkyjen paikantamiseen, mikä mahdollistaa erittäin tehokkaan keskitetyn sänkyhuollon.
    – HUS:n toteutus on erinomainen esimerkki digitalisaation mahdollisuuksien ja tiedon hyödyntämisestä. Sijainti tuo jo itsessään merkittävän tehokkuus- ja turvallisuushyödyn, mutta mahdollisuudet eivät rajoitu pelkkään paikkaan. Odotamme innolla mitä toistaiseksi näkemättömiä hyötyjä sairaaloista löydetään, kun kertyvää sijaintitietoa päästään kunnolla analysoimaan, iloitsee liiketoimintajohtaja Pasi Korhonen Elisan Yritysasiakkaat-yksiköstä.
    Sijainnin seuraamisen lisäksi järjestelmä mahdollistaa myös lääkintälaitteiston kunnon seurannan, mikä mahdollistaa laitteiden ennakoivan huollon. Paikannusjärjestelmä otetaan ensi vaiheessa käyttöön Helsingin Meilahden tornisairaassa, kolmiosairaalassa ja naistenklinikalla. Järjestelmä on laajennettavissa myös muuhun reaaliaikaiseen tiedonkeruuseen.

    Hoitajat.net
    Lääkärihelikopteritoiminta kohdistuu yhä paremmin palvelua kiireisimmin tarvitseviin potilaisiin. Vertailtaessa tilastoja kahden vuoden ajanjaksolta hälytysten määrä väheni noin viisi prosenttia vuoden 2015 aikana, mutta kriittisesti apua tarvitsevia potilaita kohdattiin yhä enemmän.
    Vuonna 2015 hälytysten määrä väheni edellisvuoteen verrattuna viisi prosenttia. Kriittisimmin apua tarvitsevia potilaita sen sijaan kohdattiin kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän. Nyt lääkärihelikopteripalvelu tavoittaa aiempaa paremmin sitä eniten tarvitsevat potilaat, kuten auto-onnettomuuksien tai vakavien sairaskohtauksien uhrit.
    – Olemme täsmentäneet lääkärihelikopterin hälytysohjeita yhteistyössä yliopistollisten sairaanhoitopiirien ja hätäkeskusten kanssa. Näin on onnistuttu vähentämään peruttuja hälytyksiä ja kohdistamaan tarkemmin palvelua kriittisiin potilaisiin, sanoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen.
    Valtakunnallisesti FinnHEMSin kuudessa tukikohdassa vastattiin vuoden aikana 13 748 hälytykseen. Kriittisen avun sai 1494 potilasta ja 172 potilasta olisi todennäköisesti menehtynyt ennen sairaalaan pääsyä ilman lääkärihelikopterin apua. Lisäapupyynnöt kentältä lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna kaksi prosenttia. Kohteeseen ensimmäisenä saapuneet ensihoitajat pyytävät lisäapua HEMS-yksiköstä, jos yksikön tarvetta ei ole hätäkeskuksessa todettu.
    Potilaskuljetusten määrä on noussut 52 prosenttia vuoden 2015 aikana. Pohjoisen toiminta-alueen tukikohdissa Rovaniemellä, Oulussa ja Kuopiossa otettiin vuoden 2015 aikana käyttöön uusi, tilavampi kopterimalli EC145T2. Uusi isompi kopteri on lisännyt potilaskuljetuksia sairaaloihin etenkin Kuopiossa ja Oulussa. Hoitotila uusissa koptereissa on aiempaa tilavampi ja suunniteltu täysin hoitotyön tarpeiden näkökulmasta.
    Luvut käyvät ilmi lääkärihelikopteritoimintaa valtakunnallisesti hallinnoivan FinnHEMSin tehtävätietokannasta.
    Kuva: FinnHEMS

    Hoitajat.net
    Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan vanhustenhoito on retuperällä. Pihlajalinna Terveys Oy:n Ikipihlaja Pappilanpuiston työntekijät Tampereella ovat olleet useasti yhteydessä liittoon liian pienen henkilöstömäärän ja työehtosopimusrikkomusten vuoksi. Työntekijät ovat huolissaan asiakkaista ja omasta jaksamisestaan. Superin mukaan vanhuksille ei tarjota edes riittävästi ruokaa.
    Ikipihlaja Pappilanpuisto tarjoaa tehostettua palveluasumista. Asiakkaina on vähintään keskivaikeasti muistisairaita asukkaita, jotka vaativat jatkuvaa ohjausta. Yksikössä tulisi olla kolme yöhoitajaa, jotta jokaisessa kerroksessa olisi oma hoitaja. Tämä ei toteudu, vaan yöhoitajia on vain kaksi. Yksikön toimilupaan on liitetty ehto kolmesta yöhoitajasta.
    AVI:n ja Tampereen kaupungin elokuussa 2015 tekemällä tarkastuskäynnillä todettiin, että hoitohenkilöstön määrä ei ole viranomaisen myöntämän luvan mukainen. Henkilökuntaa on liian vähän erityisesti yöllä. Lisäksi hoiva-avustajien työskentelystä todettiin, etteivät he voi työskennellä yksin työvuorossa, koska heillä ei ole lääkehuollon koulutusta. 
    Vanhusten kohtelusta huolestuneille potkut
    Tarkastuksen jälkeen Ikipihlaja Pappilanpuistosta irtisanottiin hoitajia. Ne työntekijät, jotka nostivat asian keskusteluun, irtisanottiin. SuPer aikoo riitauttaa irtisanomiset. Lisää aiheesta: 
    https://www.superliitto.fi/viestinta/tiedotteet-ja-kannanotot/super-pihlajalinnan-pappilanpuistossa-on-liian-vahan-hoitohenkilokuntaa/
    http://yle.fi/uutiset/super_muistisairaiden_kohtelusta_valittaneet_hoitajat_saivat_potkut/8593889

    Hoitajat.net
    Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy vastustaa hallituksen pakkolakiesitystä. Toteutuessaan se leikkaisi koulutetun hoitohenkilöstön palkkoja enimmillään jopa 10 %, kerrotaan liiton tiedotteessa. Tehyn mukaan leikkaukset kohdistuvat erityisesti pienipalkkaisiin naisvaltaisiin aloihin.
    Hallitus aikoo leikata muun muassa lomarahoja ja vuosilomia. Vuosilomien lyhentäminen korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi ja loppiaisen sekä helatorstain muuttaminen palkattomiksi pidentävät työaikaa ja vaikuttavat työssä jaksamiseen. Myös ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus ja 20 prosentin palkanalennus karenssipäivän jälkeisiltä kahdeksalta päivältä saattavat lisätä sairaana työskentelyä.
     
    - Sosiaali- ja terveysalan velvollisuudentuntoiset työntekijät tulevat jo nyt töihin sairainakin, koska sijaistyövoimaa ei aina saada, sanoo Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.
     
    Tehy selvitti viime syksynä yhdessä TNS Gallupin kanssa tehyläisten suhtautumista heikennyksiin. Selvityksen mukaan enemmistö joutuisi karsimaan ruoka- ja vaateostoksista, omista ja perheenjäsenten harrastuksista sekä suuremmista hankinnoista kuten asunnosta.
    Hallituksen kilpailukykypaketin lausunnoille myöntämä kuukauden jatkoaika päättyi maanantaina. Se tuotti kolme uutta lausuntoa: Tehyltä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Svenska handelhögskolanilta. Kaikki suhtautuvat kriittisesti hallituksen kilpailukykypakettiin. Lisää aiheesta: Pakkolakilausuntojen jatkoaika yllätti hallituksen epämieluisasti 
     

    Hoitajat.net
    Lääkäreiden mielestä potilaat hakeutuvat lääkärin vastaanotolle silloinkin, kun vaiva hoituisi itsehoitolääkkeellä. Yli 60 prosenttia lääkäreistä on sitä mieltä, että potilailta on hävinnyt kyky arvioida omien oireidensa vakavuutta. Tiedot selviävät Lääketeollisuus ry:n TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi puhelimitse 200 lääkäriä.
    Suomessa on hiljattain hyväksytty itsehoitoon särkylääke naprokseeni ja migreenin hoitoon käytettävä sumatriptaani. Itsehoitolääkinnän hallittu ja turvallinen laajentaminen tukee osaltaan terveydenhuollon tehostamista. 
    - Terveydenhuoltoa voidaan tehostaa ja terveyskeskuksiin kohdistuvaa painetta keventää itsehoitolääkkeiden turvallisella käytöllä.  Näin terveyskeskuslääkäri voi keskittyä nimenomaan lääkärin hoitoa vaativiin sairauksiin ja niiden ehkäisyyn,sanoo Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio.
    Yli 60 prosenttia Lääketeollisuus ry:n kyselyyn vastanneista lääkäreistä on sitä mieltä, että apteekit osaavat auttaa potilaita arvioimaan, vaatiiko vaiva lääkärikäyntiä. Yli puolet lääkäreistä katsoo myös, että apteekit ovat oikea taho neuvomaan potilasta oikean lääkkeen valitsemisessa.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...