Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n teettämän selvityksen mukaan hallituksen kaavailemat varhaiskasvatuksen leikkaukset ovat vähentämässä lähes 5 000 alan työpaikkaa. Leikkaus kohdistuisi lastentarhanopettajiin ja lastenhoitajiin. Liiton teettämässä selvityksessä ei ole otettu huomioon sitä, miten leikkaukset vaikuttaisivat päiväkotiapulaisiin tai ryhmäavustajiin. JHL:n erityisasiantuntija Marjo Katajiston mukaan on erittäin todennäköistä, että leikkaukset kohdistuisivat myös näihin ammattiryhmiin, jolloin työpaikkoja katoaisi vieläkin enemmän.
    - Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa varhaiskasvatuksen lakiluonnoksessa arvioidaan, että henkilöstövähennys olisi 740 henkilötyövuotta. Lakiluonnoksessa ei henkilöstövaikutuksia ole arvioitu ryhmäkoon suurentamisen näkökulmasta lainkaan, vaan pelkästään subjektiivisen oikeuden rajaamisen näkökulmasta – siksi luku on niin minimaalinen ja suorastaan valheellinen, Katajisto toteaa.
    JHL:n selvityksessä laskennan lähtökohtana ovat olleet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastot päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärästä sekä kertoimista, joita käytetään päiväkotihoidossa. Nämä luvut ottavat huomioon sekä päivähoito-oikeuden rajaamisesta aiheutuvat hoitotarpeen vähenemiset että ryhmäkoon kasvattamisen mukanaan tuoman niin sanotut vähennystarpeet.

    Lähde: JHL

    Hoitajat.net
    Sisäministeri Petteri Orpo asettaa hankkeen pelastustoimen uudistamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on uudistaa pelastustoimi sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamisen yhteydessä muodostettavien itsehallintoalueiden pohjalle samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla. 
    Tällä hetkellä pelastustoimi on kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Uusien itsehallinnollisten alueiden määrä ratkeaa syksyn aikana sote-uudistuksen yhteydessä.
    Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Nykyisessä hajanaisessa järjestelmässä on ollut vaikea päästä valtakunnallisiin, yhdenmukaisiin toimintamalleihin, yhteisiin tietojärjestelmiin ja yhdenmukaiseen palvelutarjontaan koko maassa.
    Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, jossa nykyistä suuremmat alueet pystyvät varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa. Uudistuksella varmistetaan pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene.
    Tehostamisen lisäksi uudistuksella halutaan varmistaa pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöhyödyt ensihoitopalveluissa. Pelastustoimen koko maan kattava verkosto hoitaa kustannustehokkaasti ensihoito- ja ensivastetehtäviä. Pelastustoimi hoitaa ensihoitopalveluista noin 70–80 prosenttia. Ensihoidon tuottaminen on hyvä esimerkki toimivasta viranomaisyhteistyöstä sekä yhteistyöstä kolmannen sektorin sopimuspalokuntien kanssa.
    Sisäministeriö alkaa välittömästi valmistella tarvittavaa lainsäädäntöä. Pelastustoimen uudistuksen on tarkoitus edetä yhtä aikaa sote-uudistuksen kanssa niin, että tehtävät siirtyisivät kunnilta sote-alueille vuoden 2019 alusta.

    Hoitajat.net
    Henkilöstön osaaminen on avainasemassa siinä, miten laadukkaita palveluita terveydenhuollossa tuotetaan ja kehitetään. Sairaanhoitajaliiton ja Metropolia Ammattikorkeakoulun käynnistämän valtakunnallisen Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hankkeen tuloksena syntyivät sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen vähimmäisvaatimukset ja osaamisalueet sekä niiden sisällöt ja suositukset.
    - Lähtökohtana oli varmistaa, että suomalainen sairaanhoitajakoulutus vastaa tulevaisuuden tarpeisiin ja samalla täyttää EU:n ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ammattikorkeakoulujen käyttöön sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmien laatimiseksi, Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto kertoo.
    Merkittävää oli, että hankkeeseen tulivat mukaan kaikki lopputuloksen kannalta merkittävät tahot. Ensimmäisen kerran sairaanhoitajakoulutuksen kehittämisessä ovat olleet mukana kaikki ammattikorkeakoulut, ammattijärjestöt, ministeriöt sekä perus- ja erikoissairaanhoidon organisaatiot.
    Suomessa ammattikorkeakoulut ovat autonomisia ja saavat itse päättää opetussuunnitelmistaan, eikä valtakunnallisella yhtenäistämisellä ole tarkoitus rajoittaa koulujen autonomiaa.
    - Jatkossakin jokainen ammattikorkeakoulu voi itse päättää opintojaksot ja oppimismenetelmät, joilla ammatilliset osaamisvaatimukset täytetään sairaanhoitajan tutkinnossa. Yhtenäisten kuvausten tavoitteena on varmistaa yhtenäinen osaaminen ja sen vertailtavuus eri ammattikorkeakoulujen välillä, hankkeen ohjausryhmässä työskennellyt Elina Eriksson sanoo.
    Ammattipätevyysdirektiivin mukainen yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen muodostuu yhdeksästä osa-alueesta. Näitä on tarkoitus käyttää ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien laadinnassa. Kuvaukset edistävät koulutuksen tasalaatuisuutta, mutta myös auttavat työelämää arvioimaan ja perehdyttämään valmistuvia opiskelijoita.
    Osa-alueet: 
    Asiakaslähtöisyys Hoitotyön eettisyys ja ammatillisuus Johtaminen ja yrittäjyys Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö Kliininen hoitotyö Näyttöön perustuva toiminta ja päätöksenteko Ohjaus- ja opetusosaaminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja turvallisuus Tulevaisuuden tavoitteena on kehittää valmistuvien sairaanhoitajien osaamista mittaava testi määritellyille osaamisalueille. Kliinisen asiantuntijuuden kehittymisen tueksi taas suunnitellaan kliinistä passia, esimerkkinä jo käytössä oleva yhtenäinen lääkehoidon passi.
    Loppuraportti: Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen.pdf
    Sairaanhoitajakoulutus
    Sairaanhoitaja on sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto. Suomessa sairaanhoitajia koulutetaan tällä hetkellä 22 ammattikorkeakoulussa. Koulutuksen aloittaa vuosittain noin 2400 opiskelijaa ja aloittaneista noin 70 – 80 % valmistuu ammattiin. Sairaanhoitajakoulutuksen laajuus on 210 opintopistettä ja koulutus kestää 3,5 vuotta. Koulutus pohjautuu uudistuneeseen eurooppalaiseen ammattipätevyysdirektiiviin. Suomalainen sairaanhoitajan koulutus on 30 op pidempi kuin direktiivi edellyttää. Opinnot koostuvat perus- ja ammattiopinnoista, vaihtoehtoisista ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä sekä vapaasti valittavista opinnoista.

    Hoitajat.net
    Palomiesliiton, SuPerin ja Tehyn jäsenet osallistuvat perjantain suurmielenosoitukseen vain omalla ajallaan. Liitot tuomitsevat hallituksen toimet ja kannustavat jäseniään osallistumaan runsain joukoin Helsingin Rautatientorilla järjestettävään mielenosoitukseen. 
    Työnseisausten ja lakkojen järjestäminen terveydenhuoltoalan työpaikoilla edellyttää potilasturvallisuudesta huolehtimista ja suunnitelmallisuutta. Toisin kuin monilla muilla aloilla, hoitohenkilöstö ei voi ilman ennakkovalmistelua vain kävellä ulos. Sama koskee vuorossa olevia pelastajia. 
    - Hoitopaikkoja ei ole määrä sulkea, eikä potilaiden turvallisuus saa missään nimessä vaarantua, Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo Ilta-Sanomissa.
    - Hoitohenkilöstöön kipeästi purevat leikkaukset ja pakottava lainsäädäntö eivät missään tapauksessa käy Tehylle. Ensimmäisessä vaiheessa tulevana perjantaina osoitamme näkyvästi mieltä, kuten on alun perin suunniteltu. Jos hallitus todella haluaa kriisiyttää tilanteen eikä neuvottelutietä tai ratkaisua löydy, tullaan tarvitsemaan myös kovempia toimia. Tehy on valmis lakkoon, jos tilanne niin vaatii, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. 
    Lisätietoja:
    http://www.tehy.fi/tehy/ajankohtaista/?x22250=30999780
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015091420350969_uu.shtml
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1442111031169.html

    Hoitajat.net
    Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on pettynyt hallituksen budjettiriiheen, josta ei tullut helpotusta tavalliselle työntekijälle. Ostovoima heikkenee, toimeentulo vaikeutuu ja työn kuormittavuus lisääntyy entisestään maanantaina esitettyjen säästötoimien seurauksena. Tämä johtaa siihen, ettei hoitajalla ole varaa sairastaa.
    SuPerin laskelmissa on käytetty esimerkkinä kuntapuolella työskentelevää hoitajaa, jonka palkka on keskimäärin 2 000 euroa/kk eli 24 000 euroa vuodessa. Esimerkkinä on käytetty kuntasektoria sen vuoksi, että saatavilla on tarkat tilastot palkan muodostuksesta. Mikäli esitetyt lakimuutokset tulevat voimaan vuonna 2017 sunnuntailisien korvaukset putoaisivat vuositasolla 3 340 eurosta 2 500 euroon. Lomaraha pienenisi 1 440 eurosta 1 200 euroon, jos lomapäiviä on nyt 38 ja vuonna 2017 olisi vain 30 päivää. Vastaavassa tilanteessa lomalisä pienenisi 890 eurosta 600 euroon.
    Esimerkkilaskelmaan on otettu kaksi sairauslomajaksoa. Viiden päivän sairauslomalla, jonka ensimmäinen päivä olisi palkaton ja loput päivät 80 prosentin palkalla, menetys olisi 170 euroa ja kahdeksan päivän sairauslomalla menetys olisi 230 euroa.
    Hoitoalalla on jo kauan tehty työtä tiukoissa olosuhteissa, liian pienellä koulutetun hoitohenkilöstön määrällä ja pienellä palkalla. Jos sairauslomia ei pystytä pitämään, koska niihin ei ole varaa, on se työ- ja potilasturvallisuusriski. Hallitus ajaa hoitajat puun ja kuoren väliin. Seurauksena on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten lisääntyminen. Myös vuosilomien lyhentäminen koettelee merkittävästi jaksamista. Kuormittavasta työstä palautumiseen ei ole riittävästi aikaa.
    – Nyt tulisi huolehtia työntekijöiden työkyvystä, jos hallitus aikoo päästä tavoitteisiinsa pidemmistä työurista, Paavola vaatii.
    Paavola ihmettelee myös, miksi hallitus ei puutu harmaaseen talouteen ja hae säästöjä sieltä. Säästöt olisivat suuremmat kuin mitä nyt saadaan pienituloisten toimeentuloa kiristämällä.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




  • Hoitajat.net

    Osallistu keskusteluun

×
×
  • Create New...