Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Hämeen ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa on valmistunut opinnäytetyö, jossa tarkastellaan miten maahanmuuttajataustaisten hoitajien sopeutumista suomalaiseen työympäristöön voidaan edistää perehdyttämisen avulla.

    Ausra Kulmajärven ja Vesa Ketolan opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää ulkomaalaistaustaisten hoitajien perehdyttämisen kehittämisessä ja jonka avulla voidaan edistää heidän sopeutumistaan suomalaiseen hoitotyöhön. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää, mitä voidaan oppia jo maahan tulleilta ja työssä olevilta lähi- ja sairaanhoitajilta ja miten heidän sopeutumisensa suomalaiseen työympäristöön on onnistunut perehdyttämisen avulla. 

    Tulosten mukaan hyvä perehdyttäminen parantaa hoitajien sopeutumista, työtyytyväisyyttä ja sitä kautta myös potilasturvallisuutta. Onnistunut perehdyttäminen vaikutta myös hoitajien työhyvinvointiin.
    Aihe on todella ajankohtainen, sillä Suomessa työskentelevien maahanmuuttajataustaisten hoitajien määrä kasvaa maahanmuuton lisääntyessä räjähdysmäisesti. Samaan aikaan suomalainen väestö vanhenee ja työikäisten suomalaisten määrä vähenee. Tulemme siis tarvitsemaan maahanmuuttoa selvitäksemme väestön vanhenemisesta, toteavat opinnäytetyön tekijät.

    Lue opinnäytetyö: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601271680

    Hoitajat.net
    Sosiaalihuollon keskeisiä ammattiryhmiä koskeva sääntely uudistuu, kun laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä tulee voimaan 1.3.2016. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään keskeisten sosiaalihuollon ammattien laillistamisesta, rekisteröinnistä ja valvonnasta.
    Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ylläpitää vastedes sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä terveydenhuollon ammattihenkilörekisterin ohella. Sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeuden myöntäminen on rajattu keskeisiin sosiaalihuollon ammattiryhmiin, joita ovat sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi.

    Siirtymäsäännöksillä turvataan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön asema uuden lain voimaan tullessa. Henkilö voi hakea ammatinharjoittamisoikeutta tai nimikesuojaa, mikäli hän täyttää aiemman sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain vaatimukset. Henkilön on kuitenkin haettava Valviralta oikeutta toimia sosiaalihuollon ammattihenkilönä voidakseen työskennellä sosiaalialalla vuoden 2017 jälkeen.
     
    Sosiaalihuollon ammattirekisteriin merkitään muun muassa henkilötiedot, tutkintotiedot ja tiedot ammatinharjoittamisoikeudesta. Rekisteri on jatkossa tärkeä osa sosiaalihuollon kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuutta.
    Sosiaalihuollon asiakas ja työnantaja voivat tarkistaa sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterin julkisesta palvelusta rekisteröidyn ammattihenkilön ammatinharjoittamisen kannalta olennaiset tiedot.  
    Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Valviran ja aluehallintovirastojen kanssa järjestänyt koulutusta uuden lain tuomista muutoksista sosiaalihuollon ammattihenkilöstölle.  
    Sosiaalihuollon ammattihenkilölain myötä rekisteröinti- ja valvontakäytännöt yhdenmukaistuvat sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivia ammattihenkilöitä koskeva sääntely yhdenmukaistuu, mikä tukee nykyistä paremmin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon kehittämistä uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa.  
    Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö

    Hoitajat.net

    Hoitajan ilme kertoo kaiken!

    Kielellinen ilmaisu on useimmiten tietoista ja kontrolloitua. Sanaton eli nonverbaalinen ilmaisu puolestaan on usein spontaania ja tiedostamatonta. Jos verbaalinen ja nonverbaalinen viesti ovat ristiriitaisia, uskomme helpommin nonverbaalia ilmaisua. Tämä kaikki pätee myös meihin hoitajiin. Tässä muutama esimerkki sanattomasta ilmaisusta hoitotyössä

    Kun uusi hoitaja kysyy sinulta koska päästään syömään...

    ...jonka jälkeen hän kysyy pääseekö osastolla koskaan lähtemään vuorosta ajoissa:

    Kun epäonnistut kanyylin laitossa viidennen kerran:

    Kun potilaan omainen on komea:

    Kun omainen aikoo herättää nukkuvan potilaasi:

    Kun sinä ja kollegasi tajuatte, että teillä alkaa pitkät vapaat:

    Kun potilaasi löytää juuri oikeat sanat imarrella sinua:

    Kun yrität selittää omaiselle viidennen kerran, että sairaalassa ei saa polttaa:

    Kun haaveilet ruokatauosta:

    Kun noviisi perehdytettäväsi saa kanyylin paikalleen ensi yrittämällä:

    Kun lopulta pääset väsyneenä töistä kotiin ja yrität syödä...

    ...sitten muistat mitä kaikkea sait töissä aikaan ja toteat olevasi hyvä hoitaja:


    Hoitajat.net
    Tehyn mukaan työnjakoa sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyettävä uudistamaan. Lähtökohtana tulee olla asiakkaan palvelutarpeesta nouseva oikea osaamisen kohdentaminen.
    - Oikeat ammattilaiset etulinjassa on hyvä lähtökohta työnjaon uudistamiselle. Näin varmistetaan, että kansalaiset saavat viivytyksettä oikeaa ja asianmukaista hoitoa, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
    Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen esittelemän kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseen liittyvä toimenpideohjelman suurimmat säästöt, noin 240 miljoonaa euroa, kohdistuvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Kuntien henkilöstön kelpoisuusehtojen väljentämisellä puolestaan tavoitellaan 90 miljoonan euron säästöjä.
    - Työnjaon uudistamisen ja kelpoisuusehtojen madaltamisen pääasiallisena motiivina ei saa olla säästötavoite. Silloin ollaan potilasturvallisuuden kannalta väärällä tiellä ja myös kustannukset voivat kasvaa, kun esimerkiksi hoitoon pääsy viivästyy. Kansalaisten pitää voida luottaa sosiaali- ja terveyspalveluiden korkeaan tasoon. Säästöjen henkilöstöön kohdistuvat riskit ja vaikutukset tulee tunnistaa, korostaa Vesivalo.
    Tehy on jo aiemmin varoittanut esimerkiksi hoiva-avustajien määrän lisäämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattien säätely ei ole tuulesta temmattua, vaan sille on vahvat potilasturvallisuudesta lähtevät perusteet. Potilaan, asiakkaan tai omaisen ei pidä itse joutua arvuuttelemaan hoitavan henkilön koulutusta ja ammattitaitoa.
    - Nyt on väärä hetki tinkiä osaamisesta ja suunnitelmat kelpoisuuksien madaltamisesta ovat suorastaan pelottavia. Meillä ei ole varaa menettää laadukasta palvelujärjestelmäämme ja työhönsä sitoutunutta henkilöstöä.
    - Kelpoisuusehtojen madaltamisen innossa pitää myös muistaa, että tulevaisuudessa työtehtävät sosiaali- ja terveydenhuollossa edellyttävät kokonaan uutta osaamista ja uusimman teknologian hyödyntämistä, sanoo Vesivalo.
    Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alalle esitetään toimenpideohjelmassa lisäksi mm. valtiovallan laatimien ohjeiden ja suositusten purkamista. Näitä ovat esimerkiksi Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi sekä Päihdepalveluiden laatusuositus. Suosituksilla viranomainen on pyrkinyt ohjaamaan vähimmäistason täyttymistä, jotta potilas-/asiakasturvallisuus voitaisiin taata. Tilalle suunnitellaan omavalvontaa. Tehy on huolestunut omavalvonnan riittävyydestä sekä siitä, mikä taho jatkossa määrittelee hoidon riittävän laadun vai haetaanko tulkinnat jatkossa käräjäoikeudesta.
    Kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimista koskevat esitykset kohdistuvat raskaasti juuri sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan.
    - Sote-uudistukselle on asetettu mittavat säästötavoitteet, joita ei valitulla mallilla ilmeisesti saadakaan nyt puristettua rakenteista. Näyttää siltä, että toivottuja säästöjä kaivetaan myös palveluiden laadun kustannuksella, kysyy Vesivalo.

    Hoitajat.net
    Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella, ilman lääkärintodistusta eli ns. omailmoituskäytäntö kannattaa ottaa työpaikoilla käyttöön, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Käytäntö vähentää turhia lääkärissäkäyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Tutkimusorganisaatioissa sairauspoissaolojen määrä ei noussut, vaan säilyi omailmoituksen käyttöönoton jälkeen keskimäärin ennallaan. Luottamus henkilöstön ja johdon välillä kasvoi. Tutkimukseen osallistui kuusi organisaatioita teollisuudesta, palvelualalta ja kunta-alalta.

    – Luottamuksen saavuttaminen on keskeistä omailmoituskäytännön onnistumisessa, sanoo ylilääkäri Juha LiiraTyöterveyslaitoksesta. Kun ihmisiin luotetaan, he vastaavat luottamuksella.
    – Jos esimies tuntee alaisensa hyvin, luottamus on helppo saavuttaa ja omailmoitus toimii. Sen sijaan luottamuspulaa voidaan kokea työpaikoilla, joilla lähiesimiesten alaisten määrä ja vaihtuvuus on suuri. Tällöin omailmoituksen käyttö on haasteellisempaa.
    Omailmoituksen käyttöönotossa tärkeää on hyvää suunnittelu, tehokas tiedottaminen ja selkeät pelisäännöt. Esimiehet tarvitsevat koulutusta ja tukea henkilöstöasiantuntijoilta ja työterveyshuollosta. Käytäntö voidaan ensin pilotoida ja vasta sen jälkeen tehdä lopullinen päätös omailmoituksen käyttöönotosta.
    Omailmoitus myös rakentaa luottamusta ja helpottaa esimiestyötä. Yhteydenpito alaisten ja esimiesten välillä tekee puheeksi ottamisen vaivattomammaksi muissakin työkykyasioissa, totesivat monet haastatellut esimiehet.
    – Alkuvaiheen muutoshämmennyksen jälkeen sekä henkilöstö, esimiehet että työterveyshuolto olivat tyytyväisiä uuteen käytäntöön, kertoo tutkija Sanna Pesonen Työterveyslaitoksesta.
    – Työntekijöiden ei tarvinnut lähteä kipeänä työterveyshuoltoon, ja he saattoivat palata töihin jo 1 – 2 päivän jälkeen, kun lääkärin kirjoittama todistus olisi ”velvoittanut” 2 – 3 päivän poissaoloon.
    Käynnit terveydenhuollossa vähenivät jopa 20– 40 prosenttia ja säästivät resursseja muuhun toimintaan. Työterveyshuollolle jäi aikaa keskittyä ennaltaehkäisevään toimintaan.
    Poissaolojen kokonaiskestoon säilyi ennallaan
    Tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa lyhyitä 1 – 3 päivän poissaoloja oli keskimäärin kaksi päivää henkeä kohti vuodessa. Omailmoitus lyhensi poissaolojen kestoa, mutta lisäsi sen verran lyhyiden poissaolojen määrää, että kokonaiskesto pysyi ennallaan vajaassa kahdessa päivässä.
    Tutkimusorganisaatioissa omailmoitus koski 1–3 päivän sairauspoissaoloja ja osassa käyttö oli rajoitettu vain tiettyihin sairauksiin kuten flunssa ja vatsatauti. Yhdessä organisaatioissa käytäntö oli laajennettu seitsemän päivän poissaoloihin.
    – Jos hallituksen esityksen mukaisesti lyhyiden sairauksien palkanmaksun ehdot muuttuvat ja työntekijän sairausloma-ajan palkka alenee, jakautuvat omailmoitusajan kustannukset työntekijän ja työnantajan kesken. Tällä saattaa olla vaikutusta omailmoituksen käyttöön, muistuttaa johtava ylilääkäri Kari-Pekka MartimoTyöterveyslaitoksesta.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...