Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Terveydenhuollon ammattihenkilölaki uudistuu. Vastaisuudessa lähes kaikkien terveydenhuollon ammattioikeutta hakevien kielitaito voidaan tarkistaa. Lisäksi lakimuutoksen myötä otetaan käyttöön eurooppalainen ammattikortti ja sähköinen hälytysjärjestelmä. Myös ammattioikeushakemusten liiteasiakirjavaatimukset muuttuvat. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016.

    Valvira voi vastaisuudessa tarkistaa kielitaidon myös EU/ETA-valtioiden kansalaisilta. Hakijan tulee esittää ammatinharjoittamisoikeutta koskevan hakemuksen liitteenä todistus riittävästä kielitaidosta. Valvira edellyttää kielitaitotodistuksen toimittamista edelleen myös kaikilta niiltä hakijoilta, jotka eivät ole EU/ETA-valtion kansalaisia. Lisäksi työnantajan velvollisuutena on varmistaa, että kaikilla sen palveluksessa työskentelevillä terveydenhuollon ammattihenkilöillä on riittävä ammatillinen kielitaito.
    Eurooppalainen ammattikortti otetaan käyttöön tammikuussa 2016 – korttia voi hakea 18.1. alkaen
    Eurooppalainen ammattikortti koskee ensi vaiheessa sairaanhoitajia, proviisoreita ja fysioterapeutteja. Jos sairaanhoitaja, proviisori tai fysioterapeutti haluaa muuttaa töihin toiseen EU/ETA-maahan tai haluaa väliaikaisesti ja satunnaisesti tarjota palveluja toisessa EU/ETA-maassa, hän voi hakea komission tarjoaman sähköisen käyttöliittymän kautta eurooppalaista ammattikorttia. Valvira ei hyväksy kirjallisesti jätettyjä ammattikorttihakemuksia. Ammattikorttihakemusta käsittelevät järjestelmässä sekä lähtömaan että vastaanottavan maan viranomaiset. Ammattikorttia on mahdollista hakea 18.1.2016 alkaen. Valvira tiedottaa kotisivuillaan ammattikortin hakemisesta lisää myöhemmin.
    Tammikuussa 2016 tulee voimaan useita muitakin muutoksia
    Eurooppalaisen sähköisen hälytysmekanismin käyttöönoton myötä Valviran on ilmoitettava muiden EU/ETA-valtioiden viranomaisille sähköisesti muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamisesta ja poistamisesta, luvan peruuttamisesta, ammatinharjoittamisen kieltämisestä ja ammattinimikkeen käytön kieltämisestä.

    Valvira päättää kelpoisuudesta ensihoitajan ammattiin, jos koulutus on suoritettu muussa EU/ETA-valtiossa kuin Suomessa. Tätä päätöstä ei merkitä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki-rekisteri), vaan se annetaan hakijalle ainoastaan kirjallisena.
    Valvira voi vaatia virallisesti oikeaksi todistettuja asiakirjoja EU/ETA-valtiossa suoritetun koulutuksen osalta vain, jos on perusteltua syytä epäillä asiakirjan aitoutta. Muutos johtuu ammattipätevyysdirektiiviin tehdystä muutoksesta. Sen sijaan EU/ETA-valtion ulkopuolisesta koulutuksesta annetut asiakirjat tulee jatkossakin esittää virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä. Valvira kuitenkin pyytää, että kaikki liiteasiakirjat pyrittäisiin jatkossakin toimittamaan virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä, jottei ammattioikeushakemuksen käsittelyn pitkittymisestä koituisi haittaa hakijalle Valviran tarkastaessa liiteasiakirjojen oikeellisuuden niiden myöntäneeltä taholta.
    Ammattioikeusasioita koskeva muutoksenhaku uudistuu: 1.1.2016 jälkeen annettuun ratkaisuun tyytymättömän tulee ensin vaatia oikaisua Valviralta. Vasta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
     
    Kaikki vuoden vaihteessa voimaan tulevat muutokset löydät Valviran verkkosivuilta:
    Ulkomailla suoritetut opinnot Kielitaito Ennen vuotta 2012 lääketieteen opinnot toisessa EU- tai ETA-valtiossa aloittaneen oikeus harjoittaa lääkärin ammattia Lähde: Valvira

    Hoitajat.net
    Kutominen on Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitajille Marjut Makkoselle ja Jenni Puljulle tärkeä harrastus ja he halusivat tuoda kädentaidoillaan hyvää mieltä. Niinpä he perustivat ensihoitajien kutomisryhmän, jonka 14 jäsentä ovat syksyn aikana ahkeroineet yli 70 paria villasukkia. Ensimmäinen sukkalahjoitus oli jouluinen yllätys Paattisten Suojakodin asukkaille.
    Pihaan kaartanut ambulanssi jännitti aluksi Suojakodin asukkaita. Haetaanko joku asukkaista pois? Huoli vaihtui pian iloon, kun Marjut ja Jenni kantoivat sisään kaksi laatikollista värikkäitä villasukkia.
    – Halusimme tehdä lahjoituksen tuttuun paikkaan. Olemme käyneet täällä usein ja yhteistyö asukkaiden sekä hoitajien toimii aina sujuvasti. Jokainen teistä täällä on joululahjan ansainnut, Jenni selvitti vierailun syytä Suojakodissa.
    Alun varautuneisuus oli pian tiessään ja villasukkien ympärillä kävi iloinen säpinä, kun asukkaat saivat valita mieleisensä sukat. Moni kapsahti kutojien kaulaan ja toivotti hyvää joulua.
    Suojakodin johtaja Satu Pajumäki kertoi yllättyneensä iloisesti kuullessaan lahjoituksesta:
    – Ihanaa, että meidät on huomattu. Tällaisista pienistä positiivisista tapahtumista on asukkailla vähän pulaa. Kaikilla ei ole sellaisia läheisiä, jotka muistaisivat joulun aikaan, joten on hienoa, että joku muistaa.
    Sukkaryhmän toiminta jatkuu ja seuraava lahjoituskohde onkin jo mietinnässä.

    Ensihoitajat Marjut Makkonen (vas.) ja Jenni Pulju haluavat levittää hyvää mieltä harrastuksellaan.

    Kuvat ja teksti: Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos

    Hoitajat.net
    Tulevaisuuden sydänhoidot -tutkimuksen tulokset osoittavat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjujen pirstaloitumisen ja hoitojen päällekkäisyydet. Tutkimustulosten pohjalta Tampereen kaupunki ja TAYS Sydänsairaala uudistavat yhteistyössä palvelujen johtamisjärjestelmää ja toimintamalleja. Sydänpotilaille tämä näkyy entistä paremmin organisoituna hoitoketjuna.
    Sydämen vajaatoimintapotilaiden hoitoketjujen koordinaatiota parantamalla ja tarkastelemalla sen kustannuksia voitaisiin saavuttaa hyvinkin yli 20 prosentin kustannussäästöt, arvioi Tays Sydänsairaalan toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri Kari Niemelä.
    - Yhteiskunnalle ja toimijoille on kallista, kun potilas pyörii rattaissa. Kun potilas sairastuu, hän saattaa mennä ensin terveyskeskukseen tutkittavaksi. Sen jälkeen hän voi ohjautua aluesairaalan kautta keskussairaalaan ja eteenpäin yliopistosairaalaan. Kaikki eri toimijat saattavat tehdä hyvääkin työtä toisistaan riippumatta, mutta tietämättä, mitä toinen tekee, Niemelä sanoo.
    Tutkimuksen mukaan nykyinen sirpaleinen hoitojärjestelmä jättää helposti potilaan ilman riittävää ohjeistusta. Hoitoketjujen päällekkäisyydet taas aiheuttavat potilaan pompottelua paikasta toiseen, heikentävät hoidon vaikuttavuutta ja lisäävät kustannuksia. Kari Niemelän mukaan ongelmana on, että terveydenhuoltomme rakentuu nyt palvelujen tuottajien eikä potilaiden ympärille. Mutkaisten hoitopolkujen suoristaminen voisi hänen mukaansa tuottaa potilaalle arvokkainta mahdollista hyötyä, eli nykyistä parempaa ja vaikuttavampaa hoitoa.
    Tutkimus paljasti, että kustannusten merkittävin aiheuttaja on uusiutuva ja suunnittelematon hoidontarve. Sydämen vajaatoimintapotilaiden kohdalla melkein neljännes potilaista hakeutuu uudelleen hoidon piiriin kuukauden sisällä aiemmasta hoidosta. Toinen merkittävä tulos on, että erikoissairaanhoidon osuus hoitoketjun kokonaiskustannuksista on pienempi kuin usein oletetaan.
    Lisää tietoa valtakunnallisen sote-uudistuksen tueksi
    Tulevaisuuden sydänhoidot -tutkimuksessa selvitettiin lähes 5 000 sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoitoketjua Tampereella vuosina 2011–2014. Neljän vuoden ajalta taltioitiin 40 000 hoitotapahtumaa kotihoidosta, palvelukodeista, perusterveydenhuollosta sekä erikoissairaanhoidosta. Hoitoketjun kokonaiskustannukset samalta ajalta olivat yli 150 miljoonaa euroa.
    Tutkimuksen tavoitteena oli löytää potilaan hoidon ongelmakohdat ja kehittää niihin ratkaisumalleja. Hankkeen toteuttivat Tampereen kaupunki ja Tays Sydänsairaala. Hankkeen rahoitukseen osallistui Sitra. Johtava asiantuntija Eveliina Huurre Sitrasta arvioi, että tutkimustulokset tukevat myös valtakunnallista sote-uudistusta, sillä palvelujen sirpaleisuus ja kustannusten läpinäkymättömyys ovat koko sote-järjestelmää koskevia haasteita.
    - Tampereen tutkimus on hyvä esimerkki asiakkaan näkökulman ottamisesta sote-palvelujen uudistamisen keskiöön. Samalla tutkimus osoittaa järjestelmän läpinäkyvyyden merkityksen: vasta kun tiedämme, mistä kustannukset syntyvät ja miten asiakas järjestelmässä liikkuu, voimme tehdä tietoon perustuvia päätöksiä palvelujen uudistamisesta. Tällöin sote-järjestelmää ja sen osia on myös mahdollista johtaa tehokkaasti, Eveliina Huurre sanoo.
    Yhtenäisellä johtamismallilla potilas hoidon keskiöön
    Potilaan yksilöllisiä tarpeita ja tehokkaampaa hoitoketjun koordinointia lähdetään Tampereella kehittämään kahden operatiivisen työryhmän avulla. Joulukuussa 2015 aloittavan hoitoketjun kehittämisen työryhmän ja innovatiivisen hankinnan ja sopimusohjauksien kehittämisryhmän tavoitteena on rakentaa vastuullinen organisaatiomalli. Tulevat ratkaisumallit sujuvoittavat potilaan hoitoketjua yhtenäisillä toimintatavoilla, varmistavat hoitosuunnitelman toteutumisen sekä poistavat päällekkäisyyksiä. Toteutuvan johtamismallin avulla potilas kulkee organisaatiorajojen yli sujuvasti ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö paranee.
    Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen sanoo, että hoitoketjun kehittämisen työryhmä pyrkii yhdenmukaistamaan Taysin, Tays Sydänsairaalan, Acutan (päivystys) ja Tampereen kaupungin Hatanpään sairaalan ja terveysasemien toimintatavat sydänpotilaiden osalta. 
    - Pyrimme saamaan potilastietojärjestelmässä hoitosuunnitelman paremmin moniammatilliseen toteutukseen ja käyttöön. Vahvistamme myös asiantuntijaroolia perusterveydenhuollossa sydänpotilaiden kohdalla. Sydänhoitajien avulla sydänpotilaat saisivat nopeammin apua, kun ongelmia ilmenee sairauden kohdalla. Toisella kehittämisryhmällä tiivistämme toimijoiden yhteistyötä luomalla Sydänsairaalan, Hatanpään sairaalan ja perusterveydenhuollon välille allianssimallin, jolla olisi yhteisesti sovitut tulostavoitteet. Mittareina olisivat esimerkiksi hoitotulokset ja se miten nopeasti potilas saa palvelua, Taru Kuosmanen kertoo.

    Hoitajat.net
    Hallituksen yhtenä tärkeänä kärkihankkeena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. Erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina on panostettava ennaltaehkäisevään työhön, jota tehdään neuvoloissa, koulu-, opiskelu-, ja työterveyshuollossa sekä ikäihmisten palveluissa. Ennaltaehkäisevä työ tulee halvemmaksi kuin korjaavat palvelut.
    – Terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen on tulevaisuuteen satsaamista. Se ei tuo pikavoittoja, ja alkuun kustannukset saattavat jopa nousta, kun vahvistetaan henkilöstöresursseja. Se kuitenkin kannattaa, sillä vaikutukset on nähtävissä myöhemmin muun muassa parantuneena opiskelu-, työ- ja toimintakykynä. Tämä puolestaan tuo mukanaan lisää taloudellista kasvua. Erityisen kustannusvaikuttavaa on panostaa lapsiin ja nuoriin, Terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Leila Lehtomäki toteaa.
    – Hyvin usein juuri ennaltaehkäisystä tingitään, kun on säästettävä. Monissa kunnissa on jo vuosien ajan tingitty äitiys- ja lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon resursseista samalla kun terveydenhoitajille on tullut uusia velvoitteita ja tehtäviä. On katsottava pidemmälle kuin seuraavan vuoden budjettiin, toteaa Terveydenhoitajaliiton edustajiston puheenjohtaja Marianne Mäki-Jouppi.
    Uutta sotea rakennettaessa on tärkeää vahvistaa universaalin ja kutakuinkin kaikki suomalaiset lapsiperheet tavoittavan neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimintamahdollisuuksia ja luoda toimivat moniammatillisen yhteistyön rakenteet ja toimintakäytännöt. Terveyserojen pienentämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä terveydenhoitajat ovat tärkeä ammattiryhmä, mutta tähän työhön tarvitaan lisää terveydenhoitajia.
    Uutena ja erityisenä haasteena ovat turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat, joiden määrä on ylittänyt kaikki ennusteet. Maahanmuuttajien terveyspalveluissa tarvitaan terveydenhoitajien monipuolista osaamista niin terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn kuin sairaanhoidon tehtävissä.
    – Nyt on järkevää hyödyntää terveydenhoitajien asiantuntemusta ennaltaehkäisevissä tehtävissä sekä terveysasemien vastaanottotyössä, koska koulutettuja terveydenhoitajia on hyvin saatavilla. Alan vetovoimaisuuden vuoksi ammattikorkeakoulut ovat kouluttaneet runsaasti terveydenhoitajia, Leila Lehtomäki toteaa.

    Hoitajat.net
    Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen master-koulutuksen opiskelijat Anne Hannus ja Minna Palokangas sekä yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen master-koulutuksen opiskelija Tommi Kurkela selvittivät opinnäytetyössään Oulun seudun yhteispäivystyksessä (OSYP) paljon asioivien asiakkaiden profiilit, heidän käyttämänsä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä palvelujen käytön kustannukset vuonna 2014. Tutkimuksen keskeisin tulos oli se, että yhteispäivystyksen palveluita paljon käyttävien tulosyy ei usein ole sama kuin palvelun todellinen tarve, eikä nykyinen järjestelmä ole onnistunut auttamaan heitä riittävästi.
    Tulosten mukaan yhteispäivystyksen palveluita paljon käyttävät ovat keski-ikäisiä ja monisairaita ihmisiä, jotka kärsivät usein elämänhallinnallisista ongelmista. Heitä on kaikista Oulun kaupunkilaisista 0,2 prosenttia, ja he vastasivat 14,9 prosentista kaikista Oulun kaupungin asukkaiden tekemistä käynneistä. Useimmiten päivystykseen tulemisen syynä olivat vammat ja myrkytykset. Tämän tulosyyn kohdalla yli 60 prosentilla asiakkaista oli mielenterveys- ja/tai päihdeongelma, ja palvelunkäyttäjien ikäjakauma oli nuorempi kuin muista syistä yhteispäivystykseen tulleiden.
    Paljon yhteispäivystyksen palveluita käyttävien asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön kokonaiskustannukset olivat yli 9,5 miljoonaa euroa. Keskimääräiset kustannukset asiakasta kohden olivat yli 24 500 euroa. Kustannukset olivat keskimäärin kahdeksan kertaa suuremmat kuin keskivertokaupunkilaisella. Yli kolmasosan kohdalla kustannukset ylittivät keskimääräisen kustannuksen. Näiden henkilöiden osuus sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön kustannuksista oli yli 7,1 miljoonaa euroa.
    Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää palvelun kehittämiseksi Oulun seudun yhteispäivystyksessä ja Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa. Taloudellista hyötyä olisi mahdollista saada keskittämällä voimavaroja paljon palveluita käyttäviin. Esimerkiksi palveluohjauksen käyttöönottoa yhdyssiltana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä voisi kokeilla yhtenä vaihtoehtona.
    Tehty opinnäytetyö on retrospektiivinen rekisteritutkimus, jonka aineisto koostuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin asiakas- ja potilastietojärjestelmistä poimituista tiedoista vuodelta 2014. Tulosten perusteella voidaan arvioida nykyistä palvelutuotannon organisointia ja tunnistaa sen muutostarpeita paljon palveluja käyttävien asiakkaiden osalta.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...