Jump to content
MAINOS
  • Geronomiliitto: Mitoitus myös vanhusten kotihoitoon


    Hoitajat.net
     Share

    Suomen Geronomiliitto muistuttaa, että hoitajamitoituksen saanut ympärivuorokautinen hoito on vain murto-osa kaikista vanhuspalveluista. Liitto esittää mitoitusta myös vanhusten kotihoitoon, jossa hoidetaan nyt yhä huonokuntoisempia vanhuksia liian pienin resurssein.

    - On hyvä asia, että maan hallitus ottaa kantaa vanhusten laitoshoidon hoitajamitoitukseen. Mitoitus on kohdennettu kuitenkin vain ympärivuorokautiseen hoitoon, jolloin resurssipulaan jo nyt kaatumassa oleva kotihoito jää sen ulkopuolelle, sanoo puheenjohtaja Tiina Toikka Suomen Geronomiliitosta.

    - Noteerasimme kyllä, että hallitusohjemassa luvataan vahvistaa myös kotihoidon resursseja ja laatua. Tämä kirjaus jää kuitenkin konkretisoimatta. Siksi pelkäämme, että kunnat rahapulassaan toteuttavat konkreettisemmin juuri ympärivuorokautiseen hoitoon vaaditut 0,7 hoitajaa tinkimällä kotihoidosta - kuin pelinappuloita siirtelemällä. Tämä aiheuttaisi kestämättömät olot nyt jo aliresuroidussa kotihoidossa.

    - Esitämme ratkaisuksi velvoittavaa linjausta myös kotihoidon mitoituksesta ja kunnille vaadittavat lisärahat valtion budjetista velvoitteiden toteuttamiseen.

    - Vanhusten halutaan nyt asuvan mahdollisimman pitkään kotonaan eikä hoitajien määrä ole lisääntynyt suhteessa asiakkaisiin. Työn kuormittavuus kotihoidossa on kasvanut valtavasti. Kevään jäsenkyselystämme ilmenee selkeästi, että kiire pakottaa jo tinkimään kotihoidon laadusta.Tämä aiheuttaa kestämättömän eettisen kuorman, mikä saa ammattilaiset hakeutuman pois kotihoidon tehtävistä ja näin vähenevien käsien kierre on valmis, Toikka sanoo.

    - Kotona yksin asuvat kokevat usein syvää yksinäisyyttä ja pelkäävät kuinka selviytyvät. Vanhuksella on vaarana myös syrjäytyä, etenkin jos hänen liikkumisensa on rajallista. Kyselyssämme nousi esille myös tapauksia, joissa vanhus on joutunut omaistensa kaltoinkohtelemaksi.

    - Liittomme jäsenet ovat tuoneet esiin epäkohtia myös vanhusten sosiaalihuollon puolella. Ongelmat ovat samankaltaisia kuin lastensuojelussa. Asiakasmäärät ovat valtavat - yhdellä sosiaaliohjaajalla voi olla satoja asiakkaita.

    Vanhuspalvelut ovat kokonaisuus

    Geronomiliitto korostaa, että vanhuspalveluita tulee pohtia kokonaisuutena niin, että luodaan laadukasta, inhimillistä, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista palvelua sekä kotona että hoitopaikoissa asuville ikäihmisille. Laadukkaalla kotihoidolla parannetaan vanhusten elämänlaatua, mikä parhaassa tapauksessa myös lykkää myöhemmäksi laitoshoidon tarvetta.

    - Vanhenevan väestön Suomessa olisi nyt hyödynnettävä osaavaan, koulutettuun ja moniammatillisen henkilökunnan merkitystä vanhustyössä. Vanhustyöhön koulutetaan monia eri osaajia, joiden yhteispanos mahdollistaa asiakaslähtöisen ja moniammatillisen yhteistyön.

    - Maan edellisen hallituksen käynnistämä kärkihanke on keskittynyt kotona asuviin ikäihmisiin ja hoitopaikkojen määrää on vähennetty. Suuret ikäpolvet vanhenevat ja kotona asuu yhä huonokuntoisempia vanhuksia, joiden hoidon ja palveluiden tarve on yhä suurempi. Kotihoitoon on lisättävä pikaisesti resursseja ennen kuin siellä jo työtä tekevät väsyvät lopullisesti ja lähtevät.  

    Lähde: Geronomiliiton tiedote

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Guest Kotihoidossa hätä

    Posted

    Olen täysin samaa mieltä... Voin sanoa että kysyy voimia hoitaa yksin työvuoron aikana 20-25 asiakas käyntiä.. Kotihoidosta lähtee koko ajan hoitajia muihin tehtäviin...  ymmärrän heitä täysin  itsekkin mietin sitä jatkuvasti... 

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Pian entinen hoitaja

    Posted

    On hilkulla milloin kotihoito leviää käsiin. Jotain pahaa vielä tapahtuu ja itse en jää sitä odottamaan vaan vaihdan alaa. kun ajatellaan vain tulosta ja prosentteja, siitä on inhimillisyys kaukana. Oma pääni ja etiikkani ei kestä enää antaa huonoa hoitoa. Parempaan en pysty oman työpaikkani resursseilla. Olen rakastanut työtä kotihoidossa juuri työn itsenäisyyden ja aidon asiakkaan kohtaamisen takia. Kaikki ilo on lähtenyt työstä. Kaahaan ympäri kyliä autolla ja yritän saada pakolliset asiat tehtyä asiakkaiden luona edes vähäisillä ylityötunneilla. Sijaisia on mahdoton saada, koska kaikki tietävät tilanteen ja työolot. Ei ihminen jaksa kauaa sellaista työtä jossa joka päivä tekee kaikkensa aivan äärirajoilla ja silti on huono omatunto ja huoli hoidon laadusta. Tässä työssä on kuitenkin suuressa vastuussa ihmisistä ja heidän terveydestään ja kiireessä on mahdoton tehdä työtään tarkasti ja hyvin. Tauolle kerkeät enintään sen kerran päivässä, silloinkin koitat vain prosessoida asioita, suunnitella seuraavaa työtäsi. Tämä työ ei ole enää ihmisen työtä vaan hosumista ja pakollisten asioiden tekemistä kiireessä, yritä siinä sitten tehdä asioita eettisesti. Kyllähän se pääkoppa vähemmästäkin ihmisellä leviää. Palkan saa monesta muustakin työstä helpommalla, ilman että stressaa ammatikseen huonosta työnlaadustaan. Tilanne ei varmastikaan sormia napsauttamalla ole muuttumassa sillä kotihoito on ollut rappiolla jo pitkään. Surullista.

     

    Link to comment
    Share on other sites

    Ylityötunneilla painetaan kokoajan. Ns suunniteltuja tuplavuoroja on tehtävä, kun yksi sairastuu muiden asiakaskäynnit tuplaantuu. Yksi puhelinsoitto ilta- tai aamuvuorossa sekoittaa käynnit totaalisesti. Laatu jää kauaksi toivotusta, hoitajat uupuu,ja sairaslomat lisääntyy. Käynneillä ehtii vain tietyt perusasiat lääkkeet, ruoka, hygienia. Maaseudulla pitkät välimatkat ja liian tiukka aikataulu syö niin henkistä kuin fyysistä jaksamista.Tämäkö on sitä kotona asumisen tukemista?

    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille sekä muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. 
      THL ehdotti aikaisemmin marraskuussa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin antamaan riskiryhmiin kuuluvia hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle. Nyt annetulla suosituksella halutaan entistä paremmin turvata terveydenhuollon kantokyky.
      Suositus koskee alkuperäisen rokotusjärjestyksen ensimmäistä ryhmää. Ryhmään kuuluvat muun muassa teho-osastojen, todettuja tai epäiltyjä koronaviruspotilaita hoitavien vuode- ja päivystysosastojen, infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen sekä ensihoidon henkilökunta. Lisäksi ryhmään kuuluvat koronavirusdiagnostiikkaa hoitava laboratoriohenkilökunta.
      Kolmansia annoksia voidaan antaa myös muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle niissä toiminnoissa, jotka ovat alueiden oman arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi akuutin psykiatrian yksiköiden, lastensuojelun päivystyksellisen toiminnan sekä synnytyksiä hoitavien osastojen henkilökunta. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon.
      Kolmas koronarokoteannos kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen
      THL:n suositus kolmannen koronarokoteannoksen antamisesta kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koskee kaikkia tällä hetkellä määriteltyjä kolmanteen annoksiin oikeutettuja ryhmiä, lukuun ottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. 
      THL suosittelee kuuden kuukauden rokotusväliä paremman immunologisen vasteen sekä todennäköisesti paremman pidempiaikaisen suojan takia. Kuuden kuukauden aikana ei ole myöskään tutkimuksissa havaittu suurta laskua suojassa vakavaa tautia vastaan. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suosittelee kuuden kuukauden väliä toisen ja kolmannen rokotteen välillä. 
      Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmä
      Muiden alle 60-vuotiaiden tarpeesta kolmansiin rokoteannoksiin keskustellaan Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän keskiviikkona 1.12.2021 pidettävässä kokouksessa, jonka jälkeen THL tiedottaa aiheesta erikseen.
      Pfizerin Comirnaty-rokote alle 30-vuotiaille miehille
      Suositus kolmansista annoksista koskee myös ryhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi THL ei aikaisemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia alle 30-vuotiaille miehille, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään tai ovat voimakkaasti immuunipuutteisia.
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi alle 30-vuotiaille miehille ei edelleenkään suositella Modernan Spikevax-rokotetta siihen liittyvän harvinaisen sydänlihas- ja sydänpussitulehdusriskin vuoksi. Myös Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteeseen liittyy tämä harvinainen riski, mutta se on merkittävästi pienempi pohjoismaisen selvityksen perusteella.
      Myös lyhyellä annosvälillä rokotetuille sekä laitoksissa ja hoivakodeissa asuville alle 30-vuotiaille miehille voidaan nyt antaa kolmantena rokoteannoksena Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Lue lisää...
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uuden avoimen datan aineiston koronarokotusten vaikuttavuudesta Suomessa. Uuden aineiston avulla käyttäjä voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan:
      erikoissairaanhoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta tehohoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta koronatartunnan yhteydessä tapahtuneiden kuolemien ilmaantuvuutta koronatartuntojen ilmaantuvuutta. Aineistossa kuvataan ilmaantuvuutta alttiissa väestössä, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä koronavirustartuntaa.
      Rokotussuojan suhteen väestö jakautuu kolmeen ryhmään eli henkilöihin, joilla ei ole vielä rokotussuojaa sekä henkilöihin, joilla on osittainen tai täysi rokotussuoja. Esimerkiksi täysi rokotussuoja tarkoittaa, että henkilö on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut vähintään seitsemän päivää.
      Aineisto päivittyy kerran kuukaudessa, jolloin tarkasteltavaksi tulevat edellisen kuukauden tiedot. Tietoja voi tarkastella epidemian alusta alkaen neljän kuukauden ajanjaksoilla ikäryhmittäin tai koko rokotusten kohdeväestö eli yli 12-vuotiaat mukaan lukien. Aineistoissa käytetyt tiedot tartunnoista ja koronavirustautiin liittyvistä kuolemista on yksityisuuden suojan takaamiseksi sijoitettu kunkin henkilön kohdalla tartuntapäivälle.
      Uusi avoin data: Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa
      Lue lisää...
    • Lähihoitaja Jenni Hirvonen sekä sairaanhoitaja Mari Matikainen työskentelevät kumpikin Siilaisen akuuttikuntoutusosastolla. Heidän lisäkseen akuuttikuntoutusosastolla työskentelee noin 50 lähi- tai sairaanhoitajaa, lääkäreitä sekä ylilääkäri. Siilaiselle on keskitetty monenlaista kuntoutusosaamista, yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa, geriatrian ja neurologian erikoisammattilaisten kanssa.
      Nyt osastolla on auki henkilöstöhaku, sillä osastolle etsitään uusia hoitajia – työkavereita Marille ja Jennille. Siun soten kaikki avoimet työpaikat löytyvät täältä Siun sote - avoimet työpaikat
      – Lähihoitajalle Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuin unelma – harvemmassa paikassa lähihoitaja saa tehdä niin monipuolista työtä. Lisäksi osastolla ei ole hierarkiaa lääkäreiden eikä myöskään sairaan- ja lähihoitajien välillä, vaan me olemme kaikki samalla viivalla ja tehdään samoja hommia lukuun ottamatta sairaanhoitajien lupaa suonensisäiseen lääkitykseen, toteaa Jenni Hirvonen.
      Toisen auttaminen avainasemassa
      Akuuttikuntoutusosastolla on käytössä uniikki työjärjestelmä: Siun pari -malli. Siinä hoitaja saa työvuoronsa alussa tietää työparin, jonka kanssa työskentelee työvuoron. Koskaan ei siis tarvitse jännittää yksin päivää, ei vasta saapuneen eikä kokeneemmankaan hoitajan. Aina on mukana uudelle työntekijälle kokeneempi, tietäväisempi hoitaja, joka osaa ohjata ja neuvoa. He voivat suunnitella yhdessä päivänsä toiminnat sekä jakaa hommia tasaisemmin.
      Usein kuulee kritiikkiä siitä, kuinka kuormittavaa hoitajan työ on varsinkin, kun kaikkialla Suomen mittakaavassa on pulaa hoitajista. Jenni Hirvonen ja Mari Matikainen uskovat, että heidän osastollaan hoitajien hyvään oloon on vaikuttanut vahvasti läheinen työyhteisö, mutta myös hyvät esimiehet. Heidän esimiehensä perehtyvät osaston asioihin ennen päätöksiä ja varmistavat, että ne ovat mahdollisimman järkeviä osaston hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi korona-ajan alussa heidän toimintansa sai osaston laskeutumaan rauhassa vaikeaan aikaan. Esimiehet varmistivat, että osaston henkilöstö sai hoitaa asiakkaita rauhassa, kun he suunnittelivat uudet järjestelyt erikoisaikaan.
      'Vanhanaikainen vuodeosasto pitkäaikaispaikkoineen' tulee monelle mieleen Siilaisesta. Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuitenkin kaukana siitä. Todellisuudessa Siilainen tarjoaa parhaat resurssit kuntoutukseen koko Pohjois-Karjalan alueella. Työskentely akuuttikuntoutusosastolla on moniammatillista asijantuntijatyötä uusissa ja moderneissa tiloissa.
      Siilaisella sijaitseva akuuttikuntoutusosasto on erikoistunut kuntouttamaan akuutisti tai infektioon sairastuneita, usein myös tapaturmapotilaita. Osastoa voidaan kutsua myös infektio-osastoksi, henkilöstöllä on erikoisosaamista erilaisten tarttuvien infektioiden hoitoon osasto olosuhteissa. Siksipä Siilaisella hoidetaan esimerkiksi keuhkokuumepotilaita sekä korona-aikana valmius hoitaa Covid-19-potilaita.
      Lue lisää...
    • Poliittiset vaikuttajat ovat kansalaisia enemmän huolissaan hoitovelasta ja hoitajien jaksamisesta. Asia käy ilmi Tehyn Aula Researchillä teettämästä kyselystä. Vastanneista vaikuttajista 80 % ja kansalaisista 69 % oli huolissaan koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta. 
      Hoitovelassa eniten vaikuttajia huolettaa terveydenhuollon ammattilaisten jaksaminen. Myös sairauksien diagnosoinnin ja hoitoon pääsyn viivästyminen, lisäsairauksien yleistyminen ja palveluiden saatavuuden alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen ovat huolen aiheina.
      Sen sijaan vaikuttajat suhtautuvat kansalaisia hieman varovaisemmin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Kansalaisista 73 % oli valmis korottamaan palkkoja. Palkkoja korottaisi 67 % vaikuttajista. Kuitenkin hoitohenkilöstön palkkojen nostaminen nähtiin vaikuttajienkin keskuudessa parhaana lääkkeenä hoitajapulaan. Samoin työoloja olisi 65 % vastanneista päättäjistä valmis parantamaan.
      Poliittisista vaikuttajista 90 % suhtautuu myönteisesti Tehyn tavoitteeseen kehittää työnjakoa sote-uudistuksessa. Tehyn mukaan työnjakoa voidaan kehittää esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön, fysioterapeutin ja suuhygienistin vastaanottoja lisäämällä, silloin kun potilaiden ei ole välttämätöntä perusterveydenhuollossa tavata lääkäriä. 
      Esimerkkinä hoitajavastaanottojen hyödyistä Tehy mainitsee rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden, joka on helpottanut palveluiden saatavuutta ja nopeuttanut hoitoon pääsyä. Suomessa on tällä hetkellä yli 600 rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittanutta sairaanhoitajaa.
      Aula Researchin kyselyyn vastanneista 1193 poliittisesta vaikuttajasta valtaosa on kunnanvaltuutettuja. Sairaanhoitopiirien hallituksista ja valtuustoista kyselyyn vastasi 30 henkilöä.
      Lue lisää...
    • Uudenmaan sairaanhoitajat ry valitsi vuoden 2021 uusmaalaiseksi sairaanhoitajaksi Keusoten hoitokoordinaattori Susanna Laakson.
      Laakso työskentelee Keusoten sairaalapalveluiden hoitokoordinaattoritiimissä, pääsääntöisesti Järvenpään akuuttiosastolta käsin. Työyhteisössä Laaksoa kuvaillaan avoimeksi ja ratkaisukeskeiseksi.
      – On iso juttu, että perusterveydenhuollon työ tulee näkyväksi ja että oma esimies teki ehdotuksen, iloitsee Laakso tiedotteessa.
      Laakso on työskennellyt sairaanhoitajana vuodesta 2001. Työura alkoi Meilahden anestesiaosastolla ja Naistenklinikan leikkausosastolla. Keusoten Järvenpään akuuttiosastolle hän tuli vuonna 2012.
      – Työ on muuttunut 20 vuodessa paljon. Se ei ole enää vain hoitotyötä. Kirjaaminen on tarkempaa ja vaatii enemmän aikaa. Myös potilaat ovat entistä vanhempia ja usein monisairaita, kertoo Laakso.
      – Potilaiden keski-ikä on yli 80 vuotta. Koronan vaikutus näkyy, kun ei ole liikuttu ulkona ja päivätoiminta on ollut tauolla. Ikääntyneillä on paljon pelkoa ja epävarmuutta, jatkaa Laakso.
      Hoitokoordinaattorina Laakso ratkaisee, minne päivystyksestä ja erikoissairaanhoidosta tulleet potilaat siirretään. Pärjätäänkö kotona, tarvitaanko paikka asumispalveluyksikössä, entä missä yksikössä on tilaa. Kotiutukset ovat monesti haastavia ja ruuhkilta ei vältytä.
      – En tee työtä yksin. Ilman tiimiä ja kannustavia esimiehiä tämä ei olisi mahdollista, painottaa Laakso.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...