Jump to content
MAINOS

Geronomiliitto: Mitoitus myös vanhusten kotihoitoon


Hoitajat.net
 Share

Suomen Geronomiliitto muistuttaa, että hoitajamitoituksen saanut ympärivuorokautinen hoito on vain murto-osa kaikista vanhuspalveluista. Liitto esittää mitoitusta myös vanhusten kotihoitoon, jossa hoidetaan nyt yhä huonokuntoisempia vanhuksia liian pienin resurssein.

- On hyvä asia, että maan hallitus ottaa kantaa vanhusten laitoshoidon hoitajamitoitukseen. Mitoitus on kohdennettu kuitenkin vain ympärivuorokautiseen hoitoon, jolloin resurssipulaan jo nyt kaatumassa oleva kotihoito jää sen ulkopuolelle, sanoo puheenjohtaja Tiina Toikka Suomen Geronomiliitosta.

- Noteerasimme kyllä, että hallitusohjemassa luvataan vahvistaa myös kotihoidon resursseja ja laatua. Tämä kirjaus jää kuitenkin konkretisoimatta. Siksi pelkäämme, että kunnat rahapulassaan toteuttavat konkreettisemmin juuri ympärivuorokautiseen hoitoon vaaditut 0,7 hoitajaa tinkimällä kotihoidosta - kuin pelinappuloita siirtelemällä. Tämä aiheuttaisi kestämättömät olot nyt jo aliresuroidussa kotihoidossa.

- Esitämme ratkaisuksi velvoittavaa linjausta myös kotihoidon mitoituksesta ja kunnille vaadittavat lisärahat valtion budjetista velvoitteiden toteuttamiseen.

- Vanhusten halutaan nyt asuvan mahdollisimman pitkään kotonaan eikä hoitajien määrä ole lisääntynyt suhteessa asiakkaisiin. Työn kuormittavuus kotihoidossa on kasvanut valtavasti. Kevään jäsenkyselystämme ilmenee selkeästi, että kiire pakottaa jo tinkimään kotihoidon laadusta.Tämä aiheuttaa kestämättömän eettisen kuorman, mikä saa ammattilaiset hakeutuman pois kotihoidon tehtävistä ja näin vähenevien käsien kierre on valmis, Toikka sanoo.

- Kotona yksin asuvat kokevat usein syvää yksinäisyyttä ja pelkäävät kuinka selviytyvät. Vanhuksella on vaarana myös syrjäytyä, etenkin jos hänen liikkumisensa on rajallista. Kyselyssämme nousi esille myös tapauksia, joissa vanhus on joutunut omaistensa kaltoinkohtelemaksi.

- Liittomme jäsenet ovat tuoneet esiin epäkohtia myös vanhusten sosiaalihuollon puolella. Ongelmat ovat samankaltaisia kuin lastensuojelussa. Asiakasmäärät ovat valtavat - yhdellä sosiaaliohjaajalla voi olla satoja asiakkaita.

Vanhuspalvelut ovat kokonaisuus

Geronomiliitto korostaa, että vanhuspalveluita tulee pohtia kokonaisuutena niin, että luodaan laadukasta, inhimillistä, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista palvelua sekä kotona että hoitopaikoissa asuville ikäihmisille. Laadukkaalla kotihoidolla parannetaan vanhusten elämänlaatua, mikä parhaassa tapauksessa myös lykkää myöhemmäksi laitoshoidon tarvetta.

- Vanhenevan väestön Suomessa olisi nyt hyödynnettävä osaavaan, koulutettuun ja moniammatillisen henkilökunnan merkitystä vanhustyössä. Vanhustyöhön koulutetaan monia eri osaajia, joiden yhteispanos mahdollistaa asiakaslähtöisen ja moniammatillisen yhteistyön.

- Maan edellisen hallituksen käynnistämä kärkihanke on keskittynyt kotona asuviin ikäihmisiin ja hoitopaikkojen määrää on vähennetty. Suuret ikäpolvet vanhenevat ja kotona asuu yhä huonokuntoisempia vanhuksia, joiden hoidon ja palveluiden tarve on yhä suurempi. Kotihoitoon on lisättävä pikaisesti resursseja ennen kuin siellä jo työtä tekevät väsyvät lopullisesti ja lähtevät.  

Lähde: Geronomiliiton tiedote

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Guest Kotihoidossa hätä

Posted

Olen täysin samaa mieltä... Voin sanoa että kysyy voimia hoitaa yksin työvuoron aikana 20-25 asiakas käyntiä.. Kotihoidosta lähtee koko ajan hoitajia muihin tehtäviin...  ymmärrän heitä täysin  itsekkin mietin sitä jatkuvasti... 

Link to comment
Share on other sites

Guest Pian entinen hoitaja

Posted

On hilkulla milloin kotihoito leviää käsiin. Jotain pahaa vielä tapahtuu ja itse en jää sitä odottamaan vaan vaihdan alaa. kun ajatellaan vain tulosta ja prosentteja, siitä on inhimillisyys kaukana. Oma pääni ja etiikkani ei kestä enää antaa huonoa hoitoa. Parempaan en pysty oman työpaikkani resursseilla. Olen rakastanut työtä kotihoidossa juuri työn itsenäisyyden ja aidon asiakkaan kohtaamisen takia. Kaikki ilo on lähtenyt työstä. Kaahaan ympäri kyliä autolla ja yritän saada pakolliset asiat tehtyä asiakkaiden luona edes vähäisillä ylityötunneilla. Sijaisia on mahdoton saada, koska kaikki tietävät tilanteen ja työolot. Ei ihminen jaksa kauaa sellaista työtä jossa joka päivä tekee kaikkensa aivan äärirajoilla ja silti on huono omatunto ja huoli hoidon laadusta. Tässä työssä on kuitenkin suuressa vastuussa ihmisistä ja heidän terveydestään ja kiireessä on mahdoton tehdä työtään tarkasti ja hyvin. Tauolle kerkeät enintään sen kerran päivässä, silloinkin koitat vain prosessoida asioita, suunnitella seuraavaa työtäsi. Tämä työ ei ole enää ihmisen työtä vaan hosumista ja pakollisten asioiden tekemistä kiireessä, yritä siinä sitten tehdä asioita eettisesti. Kyllähän se pääkoppa vähemmästäkin ihmisellä leviää. Palkan saa monesta muustakin työstä helpommalla, ilman että stressaa ammatikseen huonosta työnlaadustaan. Tilanne ei varmastikaan sormia napsauttamalla ole muuttumassa sillä kotihoito on ollut rappiolla jo pitkään. Surullista.

 

Link to comment
Share on other sites

Ylityötunneilla painetaan kokoajan. Ns suunniteltuja tuplavuoroja on tehtävä, kun yksi sairastuu muiden asiakaskäynnit tuplaantuu. Yksi puhelinsoitto ilta- tai aamuvuorossa sekoittaa käynnit totaalisesti. Laatu jää kauaksi toivotusta, hoitajat uupuu,ja sairaslomat lisääntyy. Käynneillä ehtii vain tietyt perusasiat lääkkeet, ruoka, hygienia. Maaseudulla pitkät välimatkat ja liian tiukka aikataulu syö niin henkistä kuin fyysistä jaksamista.Tämäkö on sitä kotona asumisen tukemista?

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Nuorten ammattitaidon suomenmestaruusmitalit on taas ratkottu. Lähihoitaja-lajin voittaja on Maja Fältros Yrkesakademin i Österbottenista. Hyvinvointiteknologia-lajin voitti Tinjamilla Kavasto Turun ammatti-instituutista.
      Taitaja2024-tapahtuma järjestettiin Kuopiossa 20.−23.5.2024. Suomenmestaruusmitaleista kamppaili yli 400 ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa nuorta. Mitalit jaettiin 49 lajissa, joista viisi oli erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tarkoitettuja TaitajaPLUS-lajeja. Kahdessa lajissa kilpailia hoitajia.
      Lähihoitaja-lajin mitalistit

      Kuva: Katri Bäck Savon ammattiopisto/Skills Finland

      1. Maja Fältros, Yrkesakademin i Österbotten
      2. Neea Salonen, Koulutuskeskus Salpaus,
      3. Felicia Kantola, Luksia
      Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja työskentelee ihmisten kanssa ja heitä varten. Lähihoitaja osaa kohdata eri elämänkulun vaiheissa olevia asiakkaita yksilöinä ja edistää toiminnallaan heidän terveyttään ja hyvinvointiaan. Lähihoitaja työskentelee sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kasvatus- ja kuntoutustehtävissä.
      Lajin kilpailutehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammattitaitovaatimusten kiitettävän tason kriteereihin. Kilpailu on yksilökilpailu.
      Hyvinvointiteknologia-lajin mitalistit

      Kuva: Katri Bäck Savon ammattiopisto/Skills Finland

      1. Tinjamilla Kavasto, Turun ammatti-instituutti
      2. Juho Niiles, Turun ammatti-instituutti
      3. Tarja Hautanen ,Turun ammatti-instituutti
      Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut hyvinvointiteknologian osaaja työskentelee ihmisten kanssa toimintakykyä edistäen. Hän hyödyntää monipuolisesti hyvinvointiteknologian ratkaisuja asiakkaan toimintakyvyn tukemisessa, sairauksien hoidossa ja terveyden edistämisessä kaikissa elämänkaaren vaiheissa.
      Lajin kilpailutehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon pakollisten tutkinnonosien ja hyvinvointiteknologian valinnaisen tutkinnonosan ammattitaitovaatimusten kriteerien mukaiseen kiitettävään osaamiseen. Hyvinvointiteknologia on ikärajaton laji. Kilpailu on yksilökilpailu.
      Lue lisää...
    • Lounais-Suomen poliisi sai torstai-iltana hälytystehtävän Porissa, kun uhkaavasti käyttäytynyt henkilö aiheutti vaaratilanteen. Ensihoitajan henkeä uhannut tilanne pakotti poliisin käyttämään ampuma-asetta.
      Poliisi hälytettiin Pihlavan kaupunginosassa sijaitsevaan osoitteeseen puoli yhdentoista aikaan. Paikalle saapuessaan poliisi näki ensihoitajia kohtaan uhkaavasti käyttäytyvän henkilön, joka jatkoi vaarallista toimintaansa astalon kanssa poliisin läsnäolosta huolimatta.
      Kerrostalon pihamaalla tapahtunut tilanne eskaloitui siihen pisteeseen, että poliisi joutui turvautumaan ampuma-aseeseen. Uhkaavasti käyttäytynyt henkilö loukkaantui ja sai välitöntä ensiapua paikan päällä. Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa sivullisille.
      Loukkaantunut henkilö otettiin kiinni ja kuljetettiin sairaalaan jatkohoitoa varten. Vammojen lievyyden vuoksi hänet siirrettiin myöhemmin poliisivankilaan. Tapausta tutkitaan virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena ja laittomana uhkauksena.
      Lue lisää...
    • Aikuiskoulutustuen hakijoiden määrä kasvoi alkuvuonna 2024 noin puolitoistakertaiseksi verrattuna edellisvuoteen. Työllisyysrahaston mukaan suurin kasvu näkyy sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnoissa, joissa hakijamäärä kasvoi 48 %.
      Kasvun taustalla on Petteri Orpon hallituksen suunnitelma lakkauttaa aikuiskoulutustuki elokuussa 2024. Tämä on saanut monet hakemaan tukea vielä kun se on mahdollista. Tukea kesäopinnoille on myönnetty kesäkuulle 54 % ja heinäkuulle 80 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
      Useamman vuoden ajan aikuiskoulutustukea on haettu eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin.
      – Sote-alan hakijamäärien kasvu on ymmärrettävää, koska alalla on jo pitkään hyödynnetty aikuiskoulutustukea ylivoimaisesti eniten. Sote-alalla ei voi työskennellä ilman tutkintoa ja aikuiskoulutustukea hyödyntävät eniten nimenomaan tutkinto-opiskelijat. Lyhytkestoisia opintoja tehdään useimmiten työn ohessa, kun taas tutkinto-opiskelu edelleen edellyttää vähintään hetkellistä opintovapaata ja täysiaikaista opiskelua, Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo. 
      Lue lisää...
    • Lääkäriliiton valtuuskunta päätti pitää liiton kannan eutanasiaan ennallaan. Lääkäriliitto vastustaa edelleen eutanasian laillistamista sekä sitä, että lääkärit velvoitettaisiin toteuttamaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on jouduttaa potilaan kuolemaa.
      Lääkäriliiton mukaan eutanasian salliminen merkitsisi merkittävää arvomuutosta ja toisi mukanaan ennakoimattomia seurauksia. Liiton näkemyksen mukaan lääkäreiden tehtävä on suojella elämää ja hoitaa kärsimystä nykyisen lääketieteen keinoin. Lääkäriliiton kanta pohjautuu laajaan tiedonkeruuseen ja keskusteluun, mukaan lukien yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa toteutettu kyselytutkimus, johon vastasi noin 9000 lääkäriä.
      Tutkimus osoitti, että vaikka eutanasiaa kannattavien lääkäreiden määrä on kasvanut, enemmistö ei ole valmis toteuttamaan eutanasiaa itse. Palliatiivisen hoidon erityispätevyyden omaavat lääkärit suhtautuvat eutanasiaan kriittisemmin kuin muut.
      Lääkäriliitto katsoo, ettei Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ole valmis eutanasian laillistamiseen, ja korostaa, että keskustelun tulee perustua yhteisesti ymmärrettyyn terminologiaan ja riittävään tietoon elämän loppuvaiheen hoitomahdollisuuksista.
      Lue lisää...
    • Diakonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Sairaanhoitajien tutkimuksen mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista kansalaisista ja sairaanhoitajista kannattaa eutanasian laillistamista. Kyselyssä ilmeni, että 76 % kansalaisista ja 62 % sairaanhoitajista tukee eutanasian laillistamista.
      Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yleistä mielipidettä ja erityisesti sairaanhoitajien näkemyksiä, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa. Sairaanhoitajien suhtautuminen eutanasiaan on tärkeä huomioida, sillä he ovat keskeisessä asemassa potilaiden hoidossa ja saattohoidossa.
      Tutkimuksessa korostettiin tarvetta laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle, joka huomioi eri näkökulmat ja ammattiryhmät. Vaikka eutanasian laillistamiselle löytyy laajaa kannatusta, aihe herättää myös eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, jotka vaativat perusteellista pohdintaa.
      Lopulliset tulokset julkaistaan vuosina 2024–2025, ja niiden odotetaan tuovan lisää tietoa ja näkökulmia tärkeään aiheeseen.
      Lisätietoja löytyy täältä.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...