Opinnäyte: Hoitajat suhtautuvat myönteisesti influenssarokotuksiin – lisäkoulutuksen tarve kuitenkin suuri

Hoitohenkilöstö suhtautuu pääsääntöisesti myönteisesti influenssarokotuksiin, mutta tietoa ja koulutusta tarvitaan paljon lisää. Asia käy ilmi opinnäytetyöstä (YAMK), jossa selvitettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) henkilöstön asenteita influenssarokotuksiin. Vastauksista nousi esiin tiedon puutetta, virheellisiä uskomuksia sekä huolta influenssarokotteiden turvallisuudesta. Muun muassa immuniteetin muodostuminen ihmisessä rokotteen avulla oli suurelle osalle henkilöstöstä epäselvää.

Tutkijan mukaan koulutuksella näyttäisi olevan merkitystä tietämykseen ja ymmärrykseen rokottamisesta. Jopa 20% (315 työntekijää) epäili saavansa influenssarokotuksesta varsinaisen taudin. Suurimpina ammattiryhminä näin epäilivät lähihoitajat, suuhygienistit ja muut potilastyössä olevat työntekijät. Lääkäreistä sen sijaan vain 4% ajatteli saavansa rokotteesta taudin.

Epäilyksiä influenssarokotteen tehoon oli kaikissa ammattiryhmissä. Suurin osa vastaajista ei osannut valita kantaansa vahvistaako rokotus immuniteettiä vai heikentääkö se sitä. Huolta rokotteen turvallisuudesta ja sivuvaikutuksista koettiin myös paljon. Eniten huolta kokivat lähihoitajat, ensihoitajat ja suuhygienistit. Lääkäreistä vain 9% esitti huolensa rokotteen turvallisuudesta.

Pääsääntöisesti vastaajat kokivat heille suositellut rokotukset tärkeiksi. Vain 5% vastaajista oli eri mieltä. Itsemääräämisoikeus koettiin tärkeäksi, mutta käytännössä tämä ei ajanut potilasturvallisuuden ohi.

Viralliseen tietoon luotetaan

Luottamusta rokotuspäätöksiä tekeviin viranomaisiin koettiin vahvasti, samoin luotettiin viranomaisten (WHO, THL) tiedonlähteisiin rokotusasioissa. Luotettavimmaksi tiedonlähteeksi rokotustiedon välittämisessä koettiin THL:n internet-sivut, joita 84% vastasi pitävänsä hyvin tai melko luotettavana. Terveysportti, muut terveydenhuollon julkiset internet-sivut ja ammattilehdet koettiin myös luotettaviksi. Myös työpaikan sisäiseen intranetin tiedotteisiin luotettiin hyvin.

Aikakauslehdet ja sanomalehdet sen sijaan kärsivät luottamuspulaa. Vain 5% vastaajista koki sanomalehdet hyvin luotettaviksi ja peräti kolmannes vastaajista ilmoitti pitävänsä näitä epäluotettavana. 

Vain 4% vastaajista koki sosiaalisen median luotettavaksi tiedon lähteeksi. Yllättäen ne, jotka kokivat sosiaalisen median hyvin tai melko luotettaviksi olivat iältään yli 45 -vuotiaita. Median vaikutus rokotuspäätöksen tekemiseen oli vähäinen. Vain 13% vastaajista koki lukemiensa lehtijuttujen tai sosiaalisen median kirjoittelun vaikuttaneen omaan rokotuspäätökseensä. Sosiaalisessa mediassa omia ajatuksia jakoi vain 5% vastaajista. Lähteiden luotettavuuden arviointi oli 42 %:lle vastaajista helppoa, vaikeaksi sen koki noin kolmannes. 

Miia Koukku: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan asenteet influenssarokotukseen
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, ylempi AMK
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088358
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin henkilöstölle lähetettiin kysely lokakuussa 2018. Vastauksia saatiin 1609 kpl ja vastausprosentiksi tuli 30 %.