Jump to content
MAINOS

Opinnäyte: Hoitajat suhtautuvat myönteisesti influenssarokotuksiin – lisäkoulutuksen tarve kuitenkin suuri


Hoitohenkilöstö toivoo lisää koulutusta rokotuksen sisällöstä ja haittavaikutuksesta. Kuvituskuva: Envato

Hoitohenkilöstö suhtautuu pääsääntöisesti myönteisesti influenssarokotuksiin, mutta tietoa ja koulutusta tarvitaan paljon lisää. Asia käy ilmi opinnäytetyöstä (YAMK), jossa selvitettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) henkilöstön asenteita influenssarokotuksiin. Vastauksista nousi esiin tiedon puutetta, virheellisiä uskomuksia sekä huolta influenssarokotteiden turvallisuudesta. Muun muassa immuniteetin muodostuminen ihmisessä rokotteen avulla oli suurelle osalle henkilöstöstä epäselvää.

Tutkijan mukaan koulutuksella näyttäisi olevan merkitystä tietämykseen ja ymmärrykseen rokottamisesta. Jopa 20% (315 työntekijää) epäili saavansa influenssarokotuksesta varsinaisen taudin. Suurimpina ammattiryhminä näin epäilivät lähihoitajat, suuhygienistit ja muut potilastyössä olevat työntekijät. Lääkäreistä sen sijaan vain 4% ajatteli saavansa rokotteesta taudin.

Epäilyksiä influenssarokotteen tehoon oli kaikissa ammattiryhmissä. Suurin osa vastaajista ei osannut valita kantaansa vahvistaako rokotus immuniteettiä vai heikentääkö se sitä. Huolta rokotteen turvallisuudesta ja sivuvaikutuksista koettiin myös paljon. Eniten huolta kokivat lähihoitajat, ensihoitajat ja suuhygienistit. Lääkäreistä vain 9% esitti huolensa rokotteen turvallisuudesta.

Pääsääntöisesti vastaajat kokivat heille suositellut rokotukset tärkeiksi. Vain 5% vastaajista oli eri mieltä. Itsemääräämisoikeus koettiin tärkeäksi, mutta käytännössä tämä ei ajanut potilasturvallisuuden ohi.

Viralliseen tietoon luotetaan

Luottamusta rokotuspäätöksiä tekeviin viranomaisiin koettiin vahvasti, samoin luotettiin viranomaisten (WHO, THL) tiedonlähteisiin rokotusasioissa. Luotettavimmaksi tiedonlähteeksi rokotustiedon välittämisessä koettiin THL:n internet-sivut, joita 84% vastasi pitävänsä hyvin tai melko luotettavana. Terveysportti, muut terveydenhuollon julkiset internet-sivut ja ammattilehdet koettiin myös luotettaviksi. Myös työpaikan sisäiseen intranetin tiedotteisiin luotettiin hyvin.

Aikakauslehdet ja sanomalehdet sen sijaan kärsivät luottamuspulaa. Vain 5% vastaajista koki sanomalehdet hyvin luotettaviksi ja peräti kolmannes vastaajista ilmoitti pitävänsä näitä epäluotettavana. 

Vain 4% vastaajista koki sosiaalisen median luotettavaksi tiedon lähteeksi. Yllättäen ne, jotka kokivat sosiaalisen median hyvin tai melko luotettaviksi olivat iältään yli 45 -vuotiaita. Median vaikutus rokotuspäätöksen tekemiseen oli vähäinen. Vain 13% vastaajista koki lukemiensa lehtijuttujen tai sosiaalisen median kirjoittelun vaikuttaneen omaan rokotuspäätökseensä. Sosiaalisessa mediassa omia ajatuksia jakoi vain 5% vastaajista. Lähteiden luotettavuuden arviointi oli 42 %:lle vastaajista helppoa, vaikeaksi sen koki noin kolmannes. 

Miia Koukku: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan asenteet influenssarokotukseen
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, ylempi AMK
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088358
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin henkilöstölle lähetettiin kysely lokakuussa 2018. Vastauksia saatiin 1609 kpl ja vastausprosentiksi tuli 30 %. 

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Guest Emv

Posted

Mites loput 70%?  Melko epäluotettava tämä tutkimus.

Guest Saikkari

Posted

Aika pieni otanta tuo 30%, eihän silloin voida sanoa että hoitohenkilöstö suhtautuu pääsääntöisesti myönteisesti influenssarokotuksiin kun 70% mielipide uupuu. Ties vaikka loppujen mielipide olisi täysin päinvastainen, tuloshan olisi silloin täysin eri! Pelkällä lauseen muotoilulla saataisiin mielikuvaa muokattua.

Rankasija

Posted

Minun mielestä 1609 vastausta antaa tilastollisesti luotettavan kuvan. 100% ei voi saavuttaa ja muuttaisiko se kuitenkaan sen kummemmin tuloksia. 

OldOne

Posted

1609 on todellakin ihan riittävä otanta.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Helsingin kaupungin Itäisen kotihoitoyksikön työntekijä on katsellut ilman perustetta noin 140 henkilön yhteys- tai terveystietoja.
      Tapaus havaittiin, kun yksi henkilö epäili, että hänen potilastietojaan on tarkasteltu luvatta.
      Tietoturvaloukkaus selvitetään huolellisesti ja asiaa käsitellään Helsingin kaupungin tietoturvaloukkauskäytännön mukaisesti. Asiassa on ryhdytty työoikeudellisiin toimenpiteisiin, ja kyseinen työntekijä ei enää työskentele kotihoidon palveluksessa.
      Helsingin kaupunki on ilmoittanut tietoturvaloukkauksesta tietosuojavaltuutetun toimistoon. Lisäksi kaikille asianosaisille on lähetetty asiasta tiedote kirjeitse.
      Lue lisää...
    • Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi hämeenlinnalaisen palvelukodin palveluesihenkilölle 10 päiväsakkoa työaikalain rikkomisesta. Ratkaisu annettiin 2. joulukuuta 2024 ja liittyi tapaukseen, jossa kolmen työntekijän viikoittainen työaika ylitti lain salliman enimmäismäärän.
      Syytteen mukaan palvelutalon palveluesihenkilö, joka toimi työnantajan edustajana, oli vuonna 2022 tahallaan tai huolimattomuuttaan rikkonut työaikalain säännöstä, joka rajoittaa työajan enimmäismäärää. Palveluesihenkilö ei ollut seurannut työntekijöiden työaikoja riittävästi, minkä seurauksena kolmen työntekijän työajat olivat ylittäneet sallitun enimmäismäärän neljän kuukauden tarkastelujaksoilla. Työaikalain mukaan keskimääräinen viikkotyöaika saa olla enintään 48 tuntia.
      Tapauksessa työntekijöiden keskimääräiset viikkotyöajat olivat seuraavat:
      Ensimmäisellä työntekijällä 48,4 tuntia, toisella 52,4 ja 54,8 tuntia kahdella eri tarkastelujaksolla, kolmannella 53 tuntia. Palveluesihenkilö kiisti syytteen. Palveluesihenkilön mukaan hänellä ei ollut osaamista tai tietoa työajan enimmäismäärien seurannasta. Hänen mukaansa hänellä ei asemansa perusteella ollut mitään tekemistä sen kanssa, ettei työnantaja ollut ottanut käyttöön työajan enimmäismäärien selvittämisen järjestelmää ja ettei palveluesihenkilöitä ollut tähän ohjeistettu eikä perehdytetty. Palveluesihenkilön mukaan palveluesihenkilöiden vastuulla oli henkilöstön saatavuuden osalta erittäin haastavassa tilanteessa ainoastaan varmistaa henkilöstömitoitukset täyttävä työvuorosuunnittelu.
      Käräjäoikeus katsoi, että palveluesimiehen olisi asemansa ja tehtäviensä perusteella kuulunut perehtyä ja olla tietoinen työaikaa koskevista lain säännöksistä ja huolehtia työnantajan edustajana siitä, että säännöksiä noudatetaan. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että palveluesihenkilö oli työnantajan edustajana tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut työaikalain enimmäistyöaikaa koskevaa säännöstä. Palveluesihenkilö ei ollut havaitsemistaan työntekijöiden huomattavista työtuntimääristä huolimatta pyrkinyt edes selvittämään työtuntimäärien ylitysten lainmukaisuutta.
      Lue lisää...
    • HUSissa on paljastunut kaksi merkittävää tietoturvaloukkausta, joissa työntekijät katselivat ilman perusteltua syytä satojen henkilöiden tietoja.
      HUSissa on kuluvan syksyn aikana selvitetty kahta laajaa tietoturvaloukkausta vuosilta 2023–24. Molemmissa tapauksissa luvaton katselu kohdistui hoidossa olleisiin sekä henkilöihin, joilla ei ole hoitosuhdetta HUSiin. Osa luvattoman katselun kohteeksi joutuneista on julkisuuden henkilöitä. Tapaukset tulivat ilmi HUSin omavalvonnassa. Kumpikaan työntekijä ei työskentele enää HUSissa.
      Hammashoitajana ja osastonsihteerinä työskennellyt henkilö katseli ainakin 430 henkilön tietoja ilman perusteltua syytä. Suurin osa katseluista kohdistui henkilöiden perustietoihin eli nimeen, henkilötunnukseen ja yhteystietoihin. Noin 50 henkilön kohdalla työntekijä katseli myös potilastietoja ilman perustetta. 
      Toisessa tapauksessa lähihoitajana työskennellyt henkilö katseli perusteetta yli tuhannen henkilön perustietoja eli nimeä, henkilötunnusta ja yhteystietoja. 
      Henkilöiden luvaton toiminta on pääosin selvitetty, mutta on mahdollista, että tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneiden määrä vielä hieman kasvaa.
      Tietoturvaloukkauksista ilmoitetaan asianosaisille
      HUSista lähetetään tietoturvaloukkauksista ilmoitukset henkilöille, joita asia koskee. Ilmoituksessa kerrotaan asianosaisille, mistä he saavat tarvittaessa lisätietoa ja toimintaohjeita. HUS on tehnyt ilmoitukset tietosuojavaltuutetun toimistoon sekä tutkintapyynnöt poliisille. HUSin tiedossa ei ole, että työntekijät olisivat luovuttaneet tietoja eteenpäin. 
      Lue lisää...
    • Hus vähentää 778 henkilötyövuotta, joista 280 johtaa irtisanomisiin. Tehy varoittaa, että leikkaukset kohdistuvat erityisen rajusti hoitohenkilöstöön ja vaarantavat potilasturvallisuuden.
      – Kyse on ihmisistä ja ammattilaisista, hoitohenkilökunnasta, johon vähennykset kohdistuvat todella rajusti. Tällä on aivan varmasti vaikutusta Uudenmaan alueen väestön hoitoon ja jopa potilasturvallisuuteen, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Husin rajuilla henkilöstövähennyksillä voi olla myös valtakunnallisia vaikutuksia, koska HUS vastaa esimerkiksi koko maan elinsiirroista, vaikeiden palovammojen hoidosta, imeväisten avosydänkirurgiasta sekä huuli- ja suulakihalkiopotilaiden hoidosta.
      Yt-neuvotteluiden tulos näyttää etukäteen päätetyltä, vaikka niiden alussa HUS vakuutteli henkilöstölleen ja suurelle yleisölle, että vähennykset kohdistetaan muualle kuin potilastyötä tekeviin.
      – Edelleenkään Hus ei kerro, mitä terveys- ja hoitopalveluja kansalaisille ei enää vähennysten jälkeen tarjota. Yksikään työntekijä ei ole ollut siellä töissä turhaan, ja tähän asti Husissa on ollut kova hoitajapula, Rytkönen muistuttaa.
      Henkilöstön näkökulmasta Husin toiminta koko yt-neuvotteluiden ajan on ollut järkyttävää: hätäilevää, poukkoilevaa ja heikosti valmisteltua. Toimia on valmisteltu kuin paniikissa.
      Millariikka Rytkönen sanoo, että on aivan selvää, että näin rajut henkilöstön vähennykset näkyvät hoidon saatavuudessa ja hoidon laadussa. Siltä ei kerta kaikkiaan voida välttyä, kun potilastyötä tekeviä vähennetään näin paljon.
      Husin potilasturvallisuus on ollut Tehyn mukaan uhattuna jo pitkään ennen tuoreimpia yt-leikkauksia.
      Samaan aikaan Hus tiedotti, että sen johto lomautetaan ensi vuonna kahdeksi viikoksi. Millariikka Rytkönen toteaa, että kyse on pelkästä pr-tempusta.
      – Husin johdon tuloluokassa kahden viikon lomautus ei tunnu missään verrattuna siihen, että hoitohenkilökunnalta lähtee työt alta kokonaan, Rytkönen sanoo.
      Tehy on edelleen sataprosenttisesti yt-neuvotteluiden kohteena olevien jäsentensä tukena ja tulee riitauttamaan tämän farssin, jota Hus kutsuu yt-menettelyksi.
      Lue lisää...
    • Tehy arvostelee jyrkästi HUS-yhtymän päättyneiden yt-neuvotteluiden päätöksiä, joiden seurauksena jopa 800 työntekijää, erityisesti hoitajia, uhkaa irtisanominen. Lisäksi osastonsihteereiden töitä siirretään hoitohenkilökunnalle, mikä kasvattaa jäljelle jäävien työtaakkaa.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen syyttää HUSia kyvyttömyydestä hallita toimintansa kokonaisuutta ja varoittaa vakavista seurauksista sekä henkilöstölle että alueen terveydenhuollolle. Tehy epäilee yt-prosessin lainmukaisuutta ja aikoo selvittää asian perusteellisesti.
      –  Jos HUS toteuttaa muutoksensa yt-neuvotteluiden mukaisesti, syntyy ennennäkemätön härdelli, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Rytkönen painottaa myös poliittisen vastuun merkitystä.
      – Valtaan valituilta vaaditaan myös kykyä tajuta päätöstensä seuraukset.
      Lähde: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...