Jump to content
MAINOS

Opinnäyte: Hoitajat suhtautuvat myönteisesti influenssarokotuksiin – lisäkoulutuksen tarve kuitenkin suuri


Hoitajat.net
 Share

Hoitohenkilöstö toivoo lisää koulutusta rokotuksen sisällöstä ja haittavaikutuksesta. Kuvituskuva: Envato

Hoitohenkilöstö suhtautuu pääsääntöisesti myönteisesti influenssarokotuksiin, mutta tietoa ja koulutusta tarvitaan paljon lisää. Asia käy ilmi opinnäytetyöstä (YAMK), jossa selvitettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE) henkilöstön asenteita influenssarokotuksiin. Vastauksista nousi esiin tiedon puutetta, virheellisiä uskomuksia sekä huolta influenssarokotteiden turvallisuudesta. Muun muassa immuniteetin muodostuminen ihmisessä rokotteen avulla oli suurelle osalle henkilöstöstä epäselvää.

Tutkijan mukaan koulutuksella näyttäisi olevan merkitystä tietämykseen ja ymmärrykseen rokottamisesta. Jopa 20% (315 työntekijää) epäili saavansa influenssarokotuksesta varsinaisen taudin. Suurimpina ammattiryhminä näin epäilivät lähihoitajat, suuhygienistit ja muut potilastyössä olevat työntekijät. Lääkäreistä sen sijaan vain 4% ajatteli saavansa rokotteesta taudin.

Epäilyksiä influenssarokotteen tehoon oli kaikissa ammattiryhmissä. Suurin osa vastaajista ei osannut valita kantaansa vahvistaako rokotus immuniteettiä vai heikentääkö se sitä. Huolta rokotteen turvallisuudesta ja sivuvaikutuksista koettiin myös paljon. Eniten huolta kokivat lähihoitajat, ensihoitajat ja suuhygienistit. Lääkäreistä vain 9% esitti huolensa rokotteen turvallisuudesta.

Pääsääntöisesti vastaajat kokivat heille suositellut rokotukset tärkeiksi. Vain 5% vastaajista oli eri mieltä. Itsemääräämisoikeus koettiin tärkeäksi, mutta käytännössä tämä ei ajanut potilasturvallisuuden ohi.

Viralliseen tietoon luotetaan

Luottamusta rokotuspäätöksiä tekeviin viranomaisiin koettiin vahvasti, samoin luotettiin viranomaisten (WHO, THL) tiedonlähteisiin rokotusasioissa. Luotettavimmaksi tiedonlähteeksi rokotustiedon välittämisessä koettiin THL:n internet-sivut, joita 84% vastasi pitävänsä hyvin tai melko luotettavana. Terveysportti, muut terveydenhuollon julkiset internet-sivut ja ammattilehdet koettiin myös luotettaviksi. Myös työpaikan sisäiseen intranetin tiedotteisiin luotettiin hyvin.

Aikakauslehdet ja sanomalehdet sen sijaan kärsivät luottamuspulaa. Vain 5% vastaajista koki sanomalehdet hyvin luotettaviksi ja peräti kolmannes vastaajista ilmoitti pitävänsä näitä epäluotettavana. 

Vain 4% vastaajista koki sosiaalisen median luotettavaksi tiedon lähteeksi. Yllättäen ne, jotka kokivat sosiaalisen median hyvin tai melko luotettaviksi olivat iältään yli 45 -vuotiaita. Median vaikutus rokotuspäätöksen tekemiseen oli vähäinen. Vain 13% vastaajista koki lukemiensa lehtijuttujen tai sosiaalisen median kirjoittelun vaikuttaneen omaan rokotuspäätökseensä. Sosiaalisessa mediassa omia ajatuksia jakoi vain 5% vastaajista. Lähteiden luotettavuuden arviointi oli 42 %:lle vastaajista helppoa, vaikeaksi sen koki noin kolmannes. 

Miia Koukku: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan asenteet influenssarokotukseen
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, ylempi AMK
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201905088358
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin henkilöstölle lähetettiin kysely lokakuussa 2018. Vastauksia saatiin 1609 kpl ja vastausprosentiksi tuli 30 %. 

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Aika pieni otanta tuo 30%, eihän silloin voida sanoa että hoitohenkilöstö suhtautuu pääsääntöisesti myönteisesti influenssarokotuksiin kun 70% mielipide uupuu. Ties vaikka loppujen mielipide olisi täysin päinvastainen, tuloshan olisi silloin täysin eri! Pelkällä lauseen muotoilulla saataisiin mielikuvaa muokattua.

Link to comment
Share on other sites

Minun mielestä 1609 vastausta antaa tilastollisesti luotettavan kuvan. 100% ei voi saavuttaa ja muuttaisiko se kuitenkaan sen kummemmin tuloksia. 

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • HUSin Sydän- ja keuhkokeskus on saavuttanut kansainvälisen Magneettisairaala-tunnustuksen, jonka myöntää American Nurses Credentialing Center (ANCC).  Tämä tunnustus osoittaa, että Sydän- ja keuhkokeskuksen hoitotyön laatu sekä potilas- ja henkilöstötyytyväisyys ovat erinomaisella tasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on arvostettu tunnustus, joka myönnetään sairaaloille niiden hoitotyön laadun perusteella perusteellisen arviointiprosessin kautta. Tämä tunnustus on voimassa neljä vuotta kerrallaan ja se tuo hyötyjä potilaille, hoitohenkilökunnalle ja koko organisaatiolle.
      Magneettisairaalassa hoitohenkilökunta on osaavaa, tyytyväistä ja sitoutunutta työhönsä. Johtava ylihoitaja Virpi Sneck kommentoi:
      – Magneettisairaala-tunnustus on huomattava kiitos henkilökunnalle ja esihenkilöille pitkäjänteisestä kehittämistyöstä potilaiden hoidon ja henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseksi. Se on myös erittäin merkittävä saavutus suomalaiselle hoitotyölle.
      Sydän- ja keuhkokeskuksessa hoitotyön kehittäminen perustuu näyttöön, ja uusia tietoja sekä innovaatioita hyödynnetään aktiivisesti. Hoitajat osallistuvat myös aktiivisesti omaa työtään koskevaan päätöksentekoon.
      Kehittämistyön tuloksena on saavutettu merkittäviä säästöjä ja parannuksia potilashoidon tuloksissa ja potilastyytyväisyydessä.
      – Saavutuksemme ovat myös taloudellisesti merkittäviä. Komplikaatiot, kuten painevauriot tai hoitoon liittyvät infektiot aiheuttavat potilaiden inhimillisen kärsimyksen lisäksi merkittäviä kustannuksia. Näiden vähenemiseen olemme vaikuttaneet hoitotyöllä merkittävästi, kertoo Sneck.
      Sydän- ja keuhkokeskuksen potilastyytyväisyys on ollut jo vuosien ajan HUSin parhaimpia. Toimialajohtaja Mika Laine toteaa:
      – Jo hakuprosessi on parantanut hoitohenkilöstön pito- ja vetovoimaa, ja tämä positiivinen kehitys näkyy myös potilaspalautteissa.
      Sydän- ja keuhkokeskus on Euroopan kolmas ja Pohjoismaiden toinen sairaala, jolle tämä tunnustus on myönnetty. Tänä keväänä myös HUSin Syöpäkeskus sai saman arvostetun tunnustuksen.
      Lue lisää...
    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...