Jump to content
MAINOS

Tehy: Kesäajan ongelmat sijaisten saatavuudessa vaikeutuneet


Hoitajat.net
 Share

Tehy selvitti jälleen kesäajan toimintaa sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Kesäajan supistusten ja sulkujen pääasiallisina syinä ovat, kuten aiempinakin vuosina, henkilökunnan vuosilomat ja palvelujen kysynnän supistuminen sekä säästösyyt. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet (90 %) ilmoittivat, että sijaisia palkataan, mutta 80 % ilmoitti, että sijaisten saatavuudessa on ongelmia. Pulaa on erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista. 

Kaksi vuotta sitten vain joka toinen vastaaja ilmoitti rekrytointiongelmista. Erityisesti lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on vaikea saada työntekijöitä ja pulaa vakituisesta henkilöstöstä on erityisesti Etelä-Suomessa ja Pohjois-Savossa.

- Selvityksemme tukee sitä havaintoa, että koulutettua hoitohenkilökuntaa ei yksinkertaisesti saada houkuteltua muilta aloilta takaisin sen enempää sijaisuuksiin kuin vakituisiin tehtäviin. Tilanne on vakava, sillä meillä voi olla edessä pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä, jos alan vetovoima kärsii ja silloin se uhkaa sosiaali- ja terveysalan palveluita, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Sijaisiksi palkataan aiemmin sijaisuuksia tehneitä henkilöitä, opiskelijoita sekä vastavalmistuneita, mikäli heitä on saatavilla. Entistä useampi ilmoitti, että sijaisiksi rekrytoidaan myös eläkeläisiä. Osaan työpaikoista pyritään palkkaamaan kaikki halukkaat, sillä aina ei koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ole tarjolla.

Tänä vuonna kyselyn vastaajia olivat Tehyn ammattiosastojen puheenjohtajat ja pääluottamusmiehet. He edustavat laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita, esimerkiksi sairaaloita, terveyskeskuksia, ympärivuorokautista palveluasumista ja päiväkoteja. Vastauksia saatiin 78 organisaatiosta yhteensä 166.

Vastaajien edustamissa organisaatioissa oli yli 50 000 asiakas- ja potilaspaikkaa. Näistä 27 000 oli varhaiskasvatuksessa ja noin 9 000 yliopisto- ja keskussairaaloissa. Vastaajien organisaatioissa työskenteli lähes 130 000 henkilöä, joista hoito- ja kasvatushenkilöstöä oli noin 86000.

Poimintoja vastauksista:

  • Kaikki otetaan mitä saadaan, Ruotsi ja Norja vetävät kaksikielisiä hoitajia, 4800 euron peruspalkalla.
  • Hakijoita ei ole niin paljon, kun aiemmin esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotolle.  Neuvolatoimintaan ei palkata lainkaan sijaisia tänäkään vuonna.
  • Opiskelijoita palkataan sijaisiksi tarpeen mukaan esim. meillä bioanalyytikko-opiskelija sijaistaa laboratoriossa.
  • Tänä vuonna sijaisia on huonommin saatavilla kuin viime vuonna.
  • Tilanne on huono, sijaisia ei ole käytettävissä tarpeeksi.
  • Tilanne on muuttunut siten, ettei oikein opiskelijoitakaan ole sijaisuuksiin saatavilla. Kaikki etenkin sairaanhoitajat palkattaisiin, ketä vaan tulisi.
 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

"Kaikki otetaan mitä saadaan" --> eli joissakin pääkaupunkiseudun sairaaloissa/hoitokodeissa 70-80% sijaisista on ulkomaalaistaustaisia, huonolla suomenkielellä otettuja sijaisia. Osaaminen ja kielitaito sitä sun tätä ja eivät edes ilmoita osastolle,  jos eivät tulekaan töihin. Huh huh...oma vakihenkilöstö on tiukilla! Erikoissairaanhoidossa sentään vielä kohtuullisen hyvä tilanne.

Link to comment
Share on other sites

Kuka haluaa tehdä pätkätöitä huonolla palkalla jos voi lähteä muualle paremmalla palkalle. Toiselle alalle tai naapurimaihin. Kova tarve on työttömille ja pätkätyöttömille hoitajille. Osassa Suomea myös suomenkielinen hoitaja on ei-toivottu.

Link to comment
Share on other sites

Terkkuja erikoissairaanhoidosta: yksikään sairaalamme osasto ei ole saanut riittävää määrää kesäsijaisia. Kokeneet hoitajat lähtevät muihin hommiin koska työolot niin huonot, tilalle tulee vastavalmistuneita, kokemus ja osaaminen on minimissään. Sormet ristiin että tästäkin kesästä taas selvitään, syksyllä paukkuu taas uupumussaikut.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
    • Tehyn mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaali- ja terveysalan rahoitukseen uhkaavat vakavasti suomalaisten terveyttä ja henkeä. Hyvinvointialueet ovat vakavissa vaikeuksissa, koska hallituksen leikkauslinja kurittaa niitä ennennäkemättömällä tavalla.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen varoittaa:
      – Jos ensi viikon riihessä vain saksitaan sote-menoista eikä turvata riittävää rahoitusta hyvinvointialueille ei ole yhtään tuulesta temmattua väittää, että kansalaiset eivät tule jatkossa saamaan hoitoa henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore kysely hoitotyön johtajille nostaa esiin huolestuttavia trendejä: hallinnollinen työmäärä on kasvanut merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen myötä, ja lähiesihenkilöt, kuten osastonhoitajat, kokevat kovia paineita säästöjen, YT-neuvotteluiden ja suurentuneiden yksiköiden vuoksi.
      Kyselyyn vastanneista hoitotyön johtajista, joista suurin osa toimii lähiesihenkilöinä, peräti 81 % harkitsee alanvaihtoa. Yleisimmät syyt tälle ovat jatkuva resurssien sopeuttaminen, parempi palkka muissa tehtävissä sekä jatkuva kiire. Lisäksi 63 % vastaajista kertoi, että hyvinvointialueuudistus on lisännyt hallinnollisen työn määrää, erityisesti lähiesihenkilöiden keskuudessa.
      Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, joka astui voimaan kesäkuussa, on saanut hoitotyön johtajat tyrmistymään. Kyselyn mukaan 91 % vastanneista suhtautuu kielteisesti lakkauttamiseen, ja he uskovat sen hankaloittavan sote-alan ammattilaisten uralla etenemistä ja työvoiman saatavuutta.
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn, johon vastasi 1 262 hoitotyön johtajaa. Kysely kartoitti muun muassa alanvaihtohalukkuutta, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksia. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää HUSin tänään julkistamaa yt-ilmoitusta järkyttävänä ja ennennäkemättömänä. Tulossa on henkilökunnan irtisanomisia, osa-aikaistamisia, tehtävien täyttämättä jättämisiä ja vähennyksiä palkkoihin. 
      Ensitietojen mukaan muutosneuvottelut koskevat kaikkia HUSin 28 000 työntekijää, ja tavoitteena on jopa 990 henkilötyövuoden vähennys.
      Tehyn mukaan HUSin suunnitelma saattaa olla Suomen historian laajin julkisen terveydenhuollon alasajoprojekti. Toteutuessaan HUSin suunnitelmien tuhot sekä työntekijöille että Helsingin ja Uudenmaan asukkaille ovat mittaamattomat.
      Millariikka Rytkönen suomii HUSin päättäjiä myös siitä, että näin valtavan tuholuokan leikkausten pohtimiselle on kaavailtu aikaa vain kaksi kuukautta.
      – En tiedä, mitä jää jäljelle. Rahoituksesta vastaavien poliittisten päättäjien tulee välittömästi korjata tilanne ja pelastaa HUS. Työntekijät eivät kestä tätä, eivätkä veny enää, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Tehy vaatii valtiontaloudesta vastaavalta ministeriltä Riikka Purralta ja muilta HUSin rahoituksesta vastaavilta päättäjiltä vastausta siitä, miten he aikovat HUSin uusien suunnitelmien valossa jatkossa järjestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asukkaiden hoidon.
      Rytkönen pohtii, mistä Helsingin ja Uudenmaan kansalaiset saavat hoitoa, kun HUS on silvottu ja henkilökunta irtisanottu tai irtisanoutunut. Huolena on, että kansalaiset eivät saa apua henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      – Kun henkilökuntaa ei enää ole, oliko hallituksella aikomuksena lähettää kaikki sydän- ja elinsiirtopotilaat Tanskaan, kuten Uuden lastensairaalaan potilaat, hän kysyy.
      – Vaikka paineensietokyky on hoitoalan ammattilaisilla tehdasasetuksena, liika on liikaa.
      Lisää aiheesta: HUS tiedote
      Lue lisää...
    • Tehy vastustaa hallituksen suunnitelmia tosiasiallisesti leikata työntekijöiden sairauspäivärahaa. Järjestön mukaan sairauspäivärahan leikkauksessa on kyse jälleen yhdestä hallituksen lakiuudistuksesta, joka kurjistaa paitsi palkansaajien ja työnantajien, mutta erityisesti naisten asemaa ja taloutta.
      Sairauspäivärahojen leikkaus osuu useampaan naiseen kuin mieheen, sillä hallituksen esitysluonnoksen mukaan sairauspäivärahan saajista arviolta noin 58 prosenttia on naisia ja 42 prosenttia miehiä. Lisäksi noin 15 prosenttia raskaana olevista naistyöntekijöistä on sairauspäivärahalla raskausaikana ennen raskausrahan alkua.
      – Se, että miehillä on keskimäärin naisia paremmat tulot ja sitä kautta suurempi sairauspäiväraha, ja tästä johtuen leikkaus olisi suurempi miesten sairauspäivärahojen euromäärissä, ei muuta asiaa sukupuoleen nähden vaikutuksiltaan neutraaliksi, Tehyn lausunnossa todetaan.
      Tehyn mukaan muiden hallituksen työelämä- ja lainsäädäntöheikennysten rinnalla sairauspäivärahan leikkauksen vaikutus naisvaltaiselle hoitoalalle olisi tyrmäävä.
      – Hallitus on samaan aikaan sementoimassa naisia ikuiseen palkkakuoppaan niin sanotulla työmarkkinamallillaan sekä heikentämässä määräaikaisten työntekijöiden asemaa, Tehyn tiedotteessa todetaan.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...