Jump to content
MAINOS

Tehy: Kesäajan ongelmat sijaisten saatavuudessa vaikeutuneet


Hoitajat.net
 Share

Tehy selvitti jälleen kesäajan toimintaa sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Kesäajan supistusten ja sulkujen pääasiallisina syinä ovat, kuten aiempinakin vuosina, henkilökunnan vuosilomat ja palvelujen kysynnän supistuminen sekä säästösyyt. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet (90 %) ilmoittivat, että sijaisia palkataan, mutta 80 % ilmoitti, että sijaisten saatavuudessa on ongelmia. Pulaa on erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista. 

Kaksi vuotta sitten vain joka toinen vastaaja ilmoitti rekrytointiongelmista. Erityisesti lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on vaikea saada työntekijöitä ja pulaa vakituisesta henkilöstöstä on erityisesti Etelä-Suomessa ja Pohjois-Savossa.

- Selvityksemme tukee sitä havaintoa, että koulutettua hoitohenkilökuntaa ei yksinkertaisesti saada houkuteltua muilta aloilta takaisin sen enempää sijaisuuksiin kuin vakituisiin tehtäviin. Tilanne on vakava, sillä meillä voi olla edessä pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä, jos alan vetovoima kärsii ja silloin se uhkaa sosiaali- ja terveysalan palveluita, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Sijaisiksi palkataan aiemmin sijaisuuksia tehneitä henkilöitä, opiskelijoita sekä vastavalmistuneita, mikäli heitä on saatavilla. Entistä useampi ilmoitti, että sijaisiksi rekrytoidaan myös eläkeläisiä. Osaan työpaikoista pyritään palkkaamaan kaikki halukkaat, sillä aina ei koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ole tarjolla.

Tänä vuonna kyselyn vastaajia olivat Tehyn ammattiosastojen puheenjohtajat ja pääluottamusmiehet. He edustavat laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita, esimerkiksi sairaaloita, terveyskeskuksia, ympärivuorokautista palveluasumista ja päiväkoteja. Vastauksia saatiin 78 organisaatiosta yhteensä 166.

Vastaajien edustamissa organisaatioissa oli yli 50 000 asiakas- ja potilaspaikkaa. Näistä 27 000 oli varhaiskasvatuksessa ja noin 9 000 yliopisto- ja keskussairaaloissa. Vastaajien organisaatioissa työskenteli lähes 130 000 henkilöä, joista hoito- ja kasvatushenkilöstöä oli noin 86000.

Poimintoja vastauksista:

  • Kaikki otetaan mitä saadaan, Ruotsi ja Norja vetävät kaksikielisiä hoitajia, 4800 euron peruspalkalla.
  • Hakijoita ei ole niin paljon, kun aiemmin esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotolle.  Neuvolatoimintaan ei palkata lainkaan sijaisia tänäkään vuonna.
  • Opiskelijoita palkataan sijaisiksi tarpeen mukaan esim. meillä bioanalyytikko-opiskelija sijaistaa laboratoriossa.
  • Tänä vuonna sijaisia on huonommin saatavilla kuin viime vuonna.
  • Tilanne on huono, sijaisia ei ole käytettävissä tarpeeksi.
  • Tilanne on muuttunut siten, ettei oikein opiskelijoitakaan ole sijaisuuksiin saatavilla. Kaikki etenkin sairaanhoitajat palkattaisiin, ketä vaan tulisi.
 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

"Kaikki otetaan mitä saadaan" --> eli joissakin pääkaupunkiseudun sairaaloissa/hoitokodeissa 70-80% sijaisista on ulkomaalaistaustaisia, huonolla suomenkielellä otettuja sijaisia. Osaaminen ja kielitaito sitä sun tätä ja eivät edes ilmoita osastolle,  jos eivät tulekaan töihin. Huh huh...oma vakihenkilöstö on tiukilla! Erikoissairaanhoidossa sentään vielä kohtuullisen hyvä tilanne.

Link to comment
Share on other sites

Kuka haluaa tehdä pätkätöitä huonolla palkalla jos voi lähteä muualle paremmalla palkalle. Toiselle alalle tai naapurimaihin. Kova tarve on työttömille ja pätkätyöttömille hoitajille. Osassa Suomea myös suomenkielinen hoitaja on ei-toivottu.

Link to comment
Share on other sites

Terkkuja erikoissairaanhoidosta: yksikään sairaalamme osasto ei ole saanut riittävää määrää kesäsijaisia. Kokeneet hoitajat lähtevät muihin hommiin koska työolot niin huonot, tilalle tulee vastavalmistuneita, kokemus ja osaaminen on minimissään. Sormet ristiin että tästäkin kesästä taas selvitään, syksyllä paukkuu taas uupumussaikut.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...