Jump to content
MAINOS

Tehy: Kesäajan ongelmat sijaisten saatavuudessa vaikeutuneet


Hoitajat.net
 Jaa

Tehy selvitti jälleen kesäajan toimintaa sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. Kesäajan supistusten ja sulkujen pääasiallisina syinä ovat, kuten aiempinakin vuosina, henkilökunnan vuosilomat ja palvelujen kysynnän supistuminen sekä säästösyyt. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet (90 %) ilmoittivat, että sijaisia palkataan, mutta 80 % ilmoitti, että sijaisten saatavuudessa on ongelmia. Pulaa on erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista. 

Kaksi vuotta sitten vain joka toinen vastaaja ilmoitti rekrytointiongelmista. Erityisesti lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on vaikea saada työntekijöitä ja pulaa vakituisesta henkilöstöstä on erityisesti Etelä-Suomessa ja Pohjois-Savossa.

- Selvityksemme tukee sitä havaintoa, että koulutettua hoitohenkilökuntaa ei yksinkertaisesti saada houkuteltua muilta aloilta takaisin sen enempää sijaisuuksiin kuin vakituisiin tehtäviin. Tilanne on vakava, sillä meillä voi olla edessä pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä, jos alan vetovoima kärsii ja silloin se uhkaa sosiaali- ja terveysalan palveluita, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Sijaisiksi palkataan aiemmin sijaisuuksia tehneitä henkilöitä, opiskelijoita sekä vastavalmistuneita, mikäli heitä on saatavilla. Entistä useampi ilmoitti, että sijaisiksi rekrytoidaan myös eläkeläisiä. Osaan työpaikoista pyritään palkkaamaan kaikki halukkaat, sillä aina ei koulutettuja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ole tarjolla.

Tänä vuonna kyselyn vastaajia olivat Tehyn ammattiosastojen puheenjohtajat ja pääluottamusmiehet. He edustavat laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita, esimerkiksi sairaaloita, terveyskeskuksia, ympärivuorokautista palveluasumista ja päiväkoteja. Vastauksia saatiin 78 organisaatiosta yhteensä 166.

Vastaajien edustamissa organisaatioissa oli yli 50 000 asiakas- ja potilaspaikkaa. Näistä 27 000 oli varhaiskasvatuksessa ja noin 9 000 yliopisto- ja keskussairaaloissa. Vastaajien organisaatioissa työskenteli lähes 130 000 henkilöä, joista hoito- ja kasvatushenkilöstöä oli noin 86000.

Poimintoja vastauksista:

  • Kaikki otetaan mitä saadaan, Ruotsi ja Norja vetävät kaksikielisiä hoitajia, 4800 euron peruspalkalla.
  • Hakijoita ei ole niin paljon, kun aiemmin esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotolle.  Neuvolatoimintaan ei palkata lainkaan sijaisia tänäkään vuonna.
  • Opiskelijoita palkataan sijaisiksi tarpeen mukaan esim. meillä bioanalyytikko-opiskelija sijaistaa laboratoriossa.
  • Tänä vuonna sijaisia on huonommin saatavilla kuin viime vuonna.
  • Tilanne on huono, sijaisia ei ole käytettävissä tarpeeksi.
  • Tilanne on muuttunut siten, ettei oikein opiskelijoitakaan ole sijaisuuksiin saatavilla. Kaikki etenkin sairaanhoitajat palkattaisiin, ketä vaan tulisi.
 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

"Kaikki otetaan mitä saadaan" --> eli joissakin pääkaupunkiseudun sairaaloissa/hoitokodeissa 70-80% sijaisista on ulkomaalaistaustaisia, huonolla suomenkielellä otettuja sijaisia. Osaaminen ja kielitaito sitä sun tätä ja eivät edes ilmoita osastolle,  jos eivät tulekaan töihin. Huh huh...oma vakihenkilöstö on tiukilla! Erikoissairaanhoidossa sentään vielä kohtuullisen hyvä tilanne.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kuka haluaa tehdä pätkätöitä huonolla palkalla jos voi lähteä muualle paremmalla palkalle. Toiselle alalle tai naapurimaihin. Kova tarve on työttömille ja pätkätyöttömille hoitajille. Osassa Suomea myös suomenkielinen hoitaja on ei-toivottu.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Terkkuja erikoissairaanhoidosta: yksikään sairaalamme osasto ei ole saanut riittävää määrää kesäsijaisia. Kokeneet hoitajat lähtevät muihin hommiin koska työolot niin huonot, tilalle tulee vastavalmistuneita, kokemus ja osaaminen on minimissään. Sormet ristiin että tästäkin kesästä taas selvitään, syksyllä paukkuu taas uupumussaikut.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...