Harjoittelun ohjaajasta..

[Lyrica]

Miksi työssäoppimisjakson ohjaajat ja näytön vastaanottajat eivät sano suoraan, että eivät halua tehtävään, vaan ottavat sen vastaan ja sitten kohtelevat opiskelijaa kuin vähä-älyistä idioottia??

Monesti luullaan, että työntekijällä on jotain sanomista opiskelijoiden ohjaamiseen tai siihen, kuinka paljon heidän tarvitsee ohjata opiskelijoita vuoden aikana. Vaan ikävä kyllä siihen ei ole mitään vaikutusmahdollisuutta.

Kuitenkaan ei ole opiskelijan vika, että opiskelijoita on paljon. Tänä päivänä kun keikkalaisten määrä lisääntyy kiihtyvää tahtia, jää ne opiskelijoiden ohjaukset vaki ihmisen harteille. Ja voin ohjaajana sanoa, ettei sekään ole ihan herkkua, että joka ikinen päivä ohjaat jotain. Teen sen mielelläni ja koskaan minusta ei ole valitettu (vielä  ;D ) mutta se on loppujen lopuksi aika rankkaa ohjata opiskelijaa toinen toisensa perään. Taukoa on yleensä vain joulunaika sekä kesä-heinäkuu. Muutoin on sitten aina opiskelija mukana.

Silti on hoitajan ammatillisuutta osata käyttäytyä asiallisesti. En mitenkään puolusta niitä ohjaajia, jotka näyttävät asenteella ja kielenkäytöllään, ettei oikeasti kiinnostaisi koko homma yhtään.

mitä tulee harjoittelun hylkäämiseen, niin siihen on todella olemassa kriteerit. Mä olen työurani aikana hylännyt yhden opiskelijan ja siihen oli todella painavat syyt. Ja asiasta keskusteltiin sekä opettajan että opiskelijan kanssa hyvissä ajoin. Opiskelijalle annettiin myös mahdollisuus korjata tilannetta, mutta sitä hän ei tehnyt. Joten hylsyn sai. Ikävää se oli kaikkien kannalta, mutta joskus elämä vain on epäreilua. Ei sille voi mitään.

[Ensihoitajanhoitaja]

valitettavasti se ohjaus on velvoite. Omalla työmaalla koittavat  edes ohjuksia kouluttaa ja sillee...

Toisaalla teen keikkaa. Siellä oli ulkomaalais syntyisiä opiskelijoita tutustumassa viikon verran. Yhteinen kieli oli englanti. Tiesinhän minä sen, että suomalaisten kielitaito on oleva, mutta hämmästyin sitä miten vaikeasti se otetaankäyttöön. Tai jopa se kuinka tervehditään ja kuinka esittäydytään. Ts ollaan edes kohteliaita. Vähintäänkin hävettää olla täkäläinen sairaanhoitaja. Niin siis että osataan olla ikävä ohjus myös kielettömästi.

Ehkä homma paranee tässä ajan kuluessa, kun tällaista harjoitetaan enemmänkin. Hope so.

[Piitunen]

Niinpä eipä työntekijältä kysytä että haluatko opiskelijan ohjattavaksesi. Opiskelijana sitä ei uskoisi kuinka rankkaa se on, mutta kun olet ohjannu kolme opiskelijaa itse peräkanaa ja siinä välissä työkavereidenkin opiskelijoita, niin joskus on pinna kireällä. Monesti sairaalaan osastoilla voi olla kuusikin opiskelijaa parhaimmillaan ja ei ole helppoa. Kyllä taas arvostaa yksintyöskentelyä ja hetken rauhaa, vaikka onkin julmaa ehkä sanoa niin. Ja jos vielä edellinen opiskelija on oikeasti ollut riippakivi ja täysin perässävedettävä, niin kyllä se vaan väsyttää eikä haluaisi nähdä yhtään opiskelijaa hetkeen.(valitettava karutotuus)

[sajo]

Laitan kysymykseni tähän ketjuun, kun läheltä liippaa. Sellaista utelisin että kuinka opiskelijat olette menetelleet jos olette harjoittelussa joka ei teitä kiinnosta siis lähinnä erikoisalan takia vaikka ohjauksessa sinänsä ei olisi vikaa, sanotteko sen suoraan ohjaajalle että tämä ala nyt ei kiinnosta?

Itselläni on just nyt hiukka motivaation hakemista opiskelijan kanssa joka ilmoitti ettei jaksa innostua harjoittelusta. Pidän opiskelija ohjauksesta mutta itselläni jotenkin ohjaustunnelma latistui kun opiskelija tämän ilmaisi. tiedän kyllä varsin hyvin ettei kaikki erikoisalat voi kaikkia kiinnostaa nimimerkillä vieläkin painajaisia ksh jaksolta ::).

kysyisinkin että kuinka arvon kollegat ohjaajina suhtaudutte jos teille näin ilmoitetaan ja opiskelijoilta kysyisin kuinka toivoisitte ohjaajan huomioivan ettei tämä ole omin ala?

No useammassakin paikassa koska oleellista ammattitaidon harjoittelua itse työharjoittelussa on niin naurettavan vähän. Sisältöä sitten haki jopa itse eli tein kaikkea muutakin "paskaa" mikä' ei kuulu opiskelijalle enää varsinaisesti, tyyliin osallistuin kaikkeen ja silti tuli moitteita oma-aloitteesuuden puutteesta :) Ohjaaja ei muuta keksinyt sitten harjoittelujaksosta sanottavaa. Parempi sekin kuin juosta röökillä 5min välein tekemisen puutteen takia, en ole nuorisopuolen opsikelija vaan vanha tekijä jo työelämässä. YHDEN KERRAN olin poikkiteloin kun olisi pitänyt mennä tutustutumaan toisen sairaalan osastoon tai pyydettiin mukaan niin sanoin että jotakin tähän tyyliin: Että mitähän siellä minulle nyt olisi opittavaa.. ?. Tästä sai kuulla sitten näytöarviointikeskustelussa joka meni sitten ihan vituiks muutenkin.

[sajo]

Onkohan tästä jossain oma aihe jo?

(Maallikko asialla ::) )

Mutta, mitä te opiskelijat toivotte ohjaajalta?

Itse alan ohjaamaan lh-opiskelijaa kohta puoliin, niin antaisitteko eväitä siihen, että osaisin olla "hyvä" myös opiskelijan näkökulmasta?

-Kyllä ohjaajan edelleen pitää olla opettaja myös, eli ei vain kysellä opiskelijalta tyyliin: Onko sulla jotain kysyttävää, kysy vaan aina jos jotain tulee mieleen. Tuon fraasin voi kerran viikossa muistuttaa mutta jos on ainoa asia mitä ohjaaja saa aikaiseksi niin ei hyvin mene.

-Laita opiskelija kokemaan paljon erilaisia asioita kuten hoitoja, toiminpiteitä ja niitäkin mihin ohjaaja ei itse osallistu kuten esimerkiksi sh:n mukaan edes katsomaan.

-Jos opiskelija vähänkään toimii oma-aloitteisesti niin ei kovin suuri puute ei voi olla oma-aloitteisuuden puute. Oma-aloitteisuus tulee rutiinista, ei harjoittelujakson aikana mainittavasti.

Ikävä puoli on jos harjoittelupaikat on sellaisia helpompia työmaita eli ei ole kiire ja hoitoja on tosi vähän niin mitä se antaa opiskelijalle, varsinkaan aikuisopiskelijalla?

Kannattaa miettiä onko paikka ylipäätään sopiva opiskelijalle, näitä meinaan riittää tälläisiä harjoittelupaikkoja jostain syystä helvetisti. Onhan ihmiset erilaisia ja toisille harjoittelupaikka on antoisa ja toisille siellä ei ole mitään. Nuorille opiskelijoille menee siinä mielessä mikä tahansa harjoittelupaikka koska myös työkokemus puuttuu elämästä.

Esimerkiksi: Psykogeriatrinen osasto, 12 potilasta. 6-8 tehdään aamutoimet, iltatoimet, ruokailut ja vain muutamalla on verenpaine seurantaa kerran viikkoon tyyliin, yhdelle pistetään insuliinia joka toinen päivä ja mitataan verensokeri, lääkkeen jakoa sen tarkemmin erittelemättä miten se hoidettiin. Arvatkaa paljonko tuossa jää aikaa käydä röökillä :) ja mitä sä oikeesti opit tälläisellä osastolla?

Itse aion vielä tehdä kattavan koosteen opiskelija vaiheistani sen takia että kehittetävää on huimasti koulutuksessa. Osa syy totta kai on aina se raha mutta ei se kaikkea selitä. Katotaan tuleeko se joskus tännekkin..

[Vieras: Sinde]

Meille tuli juuri tän viikon alussa uusi opiskelija, ja vaikka ite olenkin "vain" sijaisen ominaisuudessa enkä edes kaikistellen tiedä asioista senkään vertaa, mitä talossa jo pidempään olleet, niin mielelläni neuvon ja opastan. Toki en tuon opiskelijan ohjaaja ole, mutta eipä häneen tunnu oma ohjaajansa juuri huomiota kiinnittävän.

Mun mielestä tuota opiskelijan ohjausta kannattaa lähteä miettimään ihan omista fiiliksistä, että millaisia kokemuksia on ollut itellä harjoitteluissa ohjauksesta. Itse otan mielelläni opiskelijaa mukaan erilaisiin tilanteisiin, koska ei kai sitä muuten mitään opi.

Toi on aina vähän hankala tuo kyselemisasia. Kun toisaalta sellasta ei voi kysyä, mistä ei tiedä. Ja toisaalta en minäkään tiiä, mitä tietoja opiskelijalla mahtaa olla mistäkin.

Että semmoisia ajatuksia.

[JeZZi]

aika usein ku kysyvät osastolla että mihinkäs sitä ollaan sit suuntautumassa, ja ku vastaan et kiinnostais vastasyntyneiden teho-hoito tai sit kätilön ammatti, ni sit kattovat pitkin nennän vartta loppu harjoittelun ku en vastannutkaan heidän toivendensa mukaisesti... ::) mutta en kyll koskaan sano suoraan harjoittelupaikassa et ei kiinnosta... ehkä opettajalle voin sanoo :nauraa:

[Lollipop]

Poistin viestini, jotta ei tunnistettaisi jos joku työharjoittelupaikasta sattuisi lukemaan.

 

Ne ketkä eivä varsinaista viestiä lukeneet, niin ongelmani harkkapaikassa on se, että kemiat ei kohtaa ohjaajan kanssa ja ohjaajani vaatii minulta liikaa niukkaan hoito-alan taustaani nähden. Suoritan siis tällä hetkellä sisätautien harkkaa ja minulla on vain n.4viikon mittainen orientoivan harjoittelun kokemusa hoitoalalta. Ohjaajani mielestä minun pitäisi olla viikon harjoittelujakson jälkeen pro kaikessa työskentelyssä.

Itkee tihrustanut olen tätä asiaa, ihan kurkkua kuristaa kun ajattelen että huomenna sinne on taas mentävä..Ruokakaan ei ole kunnolla maistunut ja mieskin huomatti että olen hieman laihtunut :(

 

Ohjaajan vaihtoa olen myös miettinyt, mutta silti ne samat (ilkeät) hoitajat ovat siellä.Ohjaajan vaihdon jälkeen saattaisi olla vielä kuumemmat paikat, niin sisäsiittoista porukkaa se osaston väki on  Ajattelin ottaa ohjaavaan opettajaan yhteyttä ja kertoa tästä tilanteesta: että ohjaajani vaatii minulta kokemukseeni nähden aivan liikaa ja on väläytellyt jo hylättyäkin; eikä harkkajakso ole edes puolessa välissä  :shock:  Plus se, että ohjaajani ei ole edes kunnolla ohjannut minua. Että jos ohjaajani ehdottaa hylättyä, niin opettaja on vähän selvillä tästä tilanteesta.

 

Voi apua.

[Satu]

Päivä kerrallaan, hammasta purren. Ja pistät omaan reppuun tästä eväitä tulevaisuuden varalle, kun joskus itse rupeat ohjaamaan oppilaita (sekin päivä tulee vielä!) niin tiedät ehken vähän paremmin mihin asioihin kiinnittää huomiota. En ottaisi henkilökohtaisesti tuota tiuskintaa, osastolla lie kiire, ehkä ohjaajalla on henkilökohtaisia ongelmia liittyen työhön/henk.koht elämään ja stressi purkautuu sitten tiuskimisena. Toki viimeisen arvioinnin jälkeen ottaisin yhteyttä esim. osastonhoitajaan ja kertoisin omista fiiliksistä ohjauksen ja sen suhteen miten on opiskelijana otettu työyhteisöön mukaan, en kukkoillen, vaan vähän nöyrästi tietenkin asian esittäen. 

[Lollipop]

Hankalaa mennä päivä kerrallaan, kun haluaisi jo että koko shitti olis ohitse :wacko: Mutta eihän tässä muutakaan voi. Ohjaajan vaihtoakin olen miettiny, mutta koska oon jo melkein puolessa välissä, niin ajattelin että sisulla mennään tää läpi.

 

Tuolla osastolla tosiaan on vähän kiire, ja ehkä hieman huonoon saumaan tää harjottelu sattu, just kun alkaa siellä kesälomat pyörimään. Ei varmaan ohjaaja mielissään, kun tällänen harjottelija lahnustaa perässä ja kyselee ties mitä ja omiakin hommia pitäis tehä. Kyllä minäkin sitten arvioinnissa otan (lempeästi) sen esille, että ehkä vähän liian tiukka arvostelemaan tää ohjaaja, koska minulla tosiaan ei sitä hoitokokemusta paljoakaan ole. Harmittaa vaan, että tää ohjaaja kaataa minun niskaan kaiken kiireen ja muun sälän, muutenkin herkässä vaiheessa oppimassa niin koita sitten siinä olla kun oot tehny melkein kaiken väärin. Ja entä jos koko harjoittelu menee hylätyksi?! Kai minullakin joku sana siinä vaiheessa painaa.

[Kunkku]

Vaihda se ohjaaja, jos hän ei ohjaa. On siitä harkasta sitten jäljellä viikko tai kaksi, niin tarkoitus siellä on oppia. Hyvä ohjaaja antaa sinulle viikossakin enemmän kuin nykyinen koko aikana.

 

Mitä tulee tuohon mainitsemaasi infuusio lipsahdukseen, niin se ohjaajan tehtävä on katsoa vierestä joka vaihe ja korjata. Nuorelle hoitajalla, tuossa infuusion laittossakin on pirun monta työvaihetta, joista helposti joku menee pieleen.

 

Joillekkin se harjoittelija on mahdollisuus päästä täyttämään joku vuotuinen vallan käytön tarve ja unohdetaan, että tässä voisi olla se tuleva työkaveri.

[jupet]

Jep. jos et saa asiallista ohjausta ja kohtelua ota välittömästi yhteyttä opettajaan ja harjoittelupaikan opiskelijavastaavaan ja vaihda ohjaajaa tai harjoittelupaikkaa. Epäasiallista amatöörimäistä pelleilyä ei tarvitse sietää tai kestää, eikä siitä ole mitään "luonne kasvaa" hyötyä. Nöyristely pois.

[trikki]

Ohjaajan vaihto osaston sisällä ei ole hyvä homma, harjottelu on vaihdonkin jälkeen takkuista samojen hoitajien kanssa. Asiallista ohjausta minäkin kaipailisin. Olen itse se ohjaaja-osapuolena toimija. Opiskelijoita virtaa osastolla jatkuvana nauhana. Kun yksi lopettaa perjantaina, niin uusi tulee maanantaina. Meille tulee kaikki sh opiskelijat 2. harjottelujaksolleen, joten ovat ihan untuvikkoja.

 

Olin itse jo huokaissut toukokuussa " ei enää minulle opiskelijoia", niin tullessani iltavuoroon , esittäytyi nuori opiskelija minulle. Kertoi olevansa 5 viikkoa eli juhannukseen saakka minun ohjauksen alaisena. Järkytys oli kohtalainen, mutta otin innokkaan opiskelijan hymyillen vastaan. Toivottavasti kasvoni ei kertoneet muuta...Meillä on mennyt hyvin, vaikka aluksi tuntui ahdistavalta aloittaa uudestaan alusta kaikki.

 

Opiskelija on ohjaajan vastuulla. Itse en anna opiskelijoiden koskea kanyyleihin heti ensimmäisillä viikoilla ( 1-2 vkoa) kun kaikki on niin uutta ja jännittävää. Rauhassa edetään opiskelijan tahtiin oppimisasioissa. Aina ei näköjään mene kuin Strömsössä. Olen kuullut omituisista harjotteluista ja ihmetellyt miten hoitajilla saattaa olla tuollaisia asenteita.

 

Jos opiskelija kysyy paljon , niin voi olla, että ohjaaja on epävarma eikä ehkä tiedä vastauksia ja sitten tiuskasee ja on epäystävällinen, jotta ei kyseltäisi enempää. Minäkään en aina tiedä asioita, vaikka olenkin tehnyt jo vuosikymmeniä töitä, mutta onneksi osaan sanoa, että en tiedä ja otetaan selvää.

 

Meillä opiskelijat saa paperin kirjallista palautetta varten. Antaisin palautetta ohjauksesta ja kertoisin ihan käytännön tilanteita, jotta oh saa käsityksen asiasta. Kannattaa pyrkiä myös toisten hoitajien kantaan ja tutustumaan muidenkin työskentelytyyleihin jos se vain on mahdollista. Tuntuisi varsin omituiselta, että koko työyhteisö olisi nuiva opiskelijaa kohtaan.

[happynalle]

Ymmärrän niin tuon tuskan huonon ohjaajan kanssa. Itsellä oli eräässä harjoittelussa ohjaaja joka kenkää napautteli selän takan kun jotain hoitotyötä tein. Arvosteli kyselemisen vähyyttä ensimmäisestä viikosta alkaen ja jätti tilanteisiin yksin jossa en tiennyt yhtään mitä tehdä. Tokaisi vain että tosielämässä olt tässä tilanteessa yksin, mihin min ä sitten vastaisin että tosielämässä olen vasta OPISKELIJA!Arvoseli muutenkin minu h enkilökohtaisissa asioissa, Harjoittelun aikana jouduin olemaan sairaslomalla kun stressasin sitä niin paljon.Olin jo lopettamassa koko harjoittelun ja vaihtamassa ohjaajaa, mutta sitkeästi keikuin siellä jakson ja rimaa hipoen pääsin harjoittelusta läpi. Nyt myöhemmin tuntuu etten saanut koko harjoittelusta muuta kuin pahan mielen. Onneksi ei koskaan enää!

Tsemmpiä kaikille opiskelijoille ja ohjaajille vinkiksi että kaikke ei olla samasta puusta, toinen oppii nopeasti ja helposti vain seuraamalla, toinen kyselee hullun lailla ja oppii hitaasti! Kaikki harjoittelupaikat eivät sovi kaikille ja vaikka harjoittelijoita on paljon ja aina se harjoittelu ei mene hyvin, voi se raukka opiskelija olla sairaan hyvä hoitaja ja työtoverisi myöhemmin!

UGH, olen puhunut=)

[jupet]

Just siksi vaan huonot ohjaajat tai paikat vaihtoon surutta. Menee kallis (sekä omassa ajassa että yhteiskunnallekin monessa mielessä) harjoittelu hukkaan jos käteen ei jää muuta kuin vitutus.

[kahvikuppi_]

Oon saanut semmosen käsityksen että missä on huonot harjottelun ohjaajat ja osastot niin ei siellä viihdy vakiväkikään töissä ja ovet käy kun stockan tuulikaapissa.

Voin tietty olla väärässäkin mutta tälläsen kuvan oon saanu juttujen perusteella ja kavereitten kokemuksista yhdisteltyä.

[trikki]

Meidän osastolla on hyvä opiskelija ilmapiiri. Porukat ihan tosissaan tajuaa, että ohjaamme tulevia työkavereita. Monet opiskelijat tulevatkin kesätöihin meille. Ja siitä on meille ihan valtava hyöty. Kunpa muutkin tajuaisivat sen.

[Lollipop]

Kiitos kaikille arvokkaista kommenteista!

 

Tein niinkin rohkean tempun, että otin opettajaan yhteyttä. Kerroin mikä on tilanne. Opettaja oli laittanut minulle viestiä takaisin, ja kertoi että hyvä että otin yhteyttä ja että hän tulee mahd. pian käymään harkkapaikassani ja että olisi hyvä, että minä, ohjaajani ja opettajani istutaan alas ja jutellaan.

 

Olen todella helpottunut, mutta toisaalta kauhuissani; huomenna minun pitäisi sanoa sille hirviö-ohjaajalle, että olen ottanut opettajaan yhteyttä, koska en ole tyytyväinen saamaani ohjaukseen.

 

Olen ollut aina liian kiltti, joten tekee ehkä ihan hyvää vihdoinkin pitää puoliaan. Pelottaa vain, että miten kauheat ja ahdistavat viimeiset 3 viikkoa tulee olemaan, sillä ei varmasti tällaisen jälkeen hoitajat paljoa hymyile minulle.. :-/ jos mahdollista, vaihtaisin koko paikkaa enkä kusisikaan nykyiseen harkkapaikkaan päin.

[jupet]

Kyllä asiat aikuisten kesken puhumalla selviää. Ja jos sieltä tulee jotain nyrpistelyä tai *ttuilua siksi että olet pitänyt kiinni omista oikeuksistasi niin jätä moiset lapselliset temppuilut kokonaan huomiotta.

[-VF-]

Kiitos kaikille arvokkaista kommenteista!

 

Tein niinkin rohkean tempun, että otin opettajaan yhteyttä. Kerroin mikä on tilanne. Opettaja oli laittanut minulle viestiä takaisin, ja kertoi että hyvä että otin yhteyttä ja että hän tulee mahd. pian käymään harkkapaikassani ja että olisi hyvä, että minä, ohjaajani ja opettajani istutaan alas ja jutellaan.

Teit aivan oikein. Koulu maksaa harjoittelupaikalle rahaa siitä, että opiskelijat saavat ohjausta. Jos ohjauksen taso ei vastaa sitä mistä maksetaan, niin reklamaatio on täysin aiheellista.

Olen todella helpottunut, mutta toisaalta kauhuissani; huomenna minun pitäisi sanoa sille hirviö-ohjaajalle, että olen ottanut opettajaan yhteyttä, koska en ole tyytyväinen saamaani ohjaukseen.

Ota tilanteeseen mukaan joku toinen henkilö tueksesi jos kahdenkeskinen keskustelu ohjaajasi kanssa hirvittää. Ehkäpä osastonhoitajakin olisi hyvä olla läsnä tilanteessa, niin tämän ohjaajan esimieskin tietää missä mennään.

Olen ollut aina liian kiltti, joten tekee ehkä ihan hyvää vihdoinkin pitää puoliaan. Pelottaa vain, että miten kauheat ja ahdistavat viimeiset 3 viikkoa tulee olemaan, sillä ei varmasti tällaisen jälkeen hoitajat paljoa hymyile minulle.. :-/ jos mahdollista, vaihtaisin koko paikkaa enkä kusisikaan nykyiseen harkkapaikkaan päin.

Jos tämän henkilön (tai muiden) kanssa tulee yhtään mitään ongelmia, niin ota välittömästi yhteyttä heidän esimieheen.

[trikki]

Ehkä kannattaa sanoa ohjaajalle vain, että opettaja tulee tapaamaan teitä kaikkia. Ja että ohjaajan läsnäoloa halutaan. Ja että keskutellaan harjoittelun sujumisesta tähän asti.  " en ole tyytyväinen saamaan ohjaukseen"  voi olla punainen vaate ohjaajalle. Joten ehkä jotain muuta tilalle, muutoin ohjaaja jättää tulematta palaveriin sekä saattaa musta maalaa sinua työyksikön muille työntekijöille

Palaveriin kannattaa mennä avoimin mielin. Teidän tilanteessa ei henkilökemiat sovi keskenään, se vaikuttaa jo paljon.

 

Yksi tuttu sh opiskelija antaa suora palautetta jos kokee kohtelun huonoksi. Hän on jo ns aikuinen eli lähestyy 30 vuotta. Hänellä on taito kysyä suoraan, perustella sanomansa rauhallisesti ja järkevästi ja ottaa palaute suoraan vastaan. Hän tajuaa, että ihmisillä on monia syitä miksi toimii niin, mutta odottaa aina asiallista kohtelua ja ohjausta. Ihailen tuota ominaisuutta.

[jupet]

Mä äänestän ettei mitään salailua. Suoraan vaan on mahdollisilla seläntakana puhuvilla juoruämmilläkin (sukupuolineutraalissa mielessä) kasvun paikka.

[Anonyymi]

Täälläkin kiinnostaa, miten kävi!

 

Tutulta kuulostaa, itsekin tässä kirurgisen hoitotyön harjoittelua (5 viikkoa) väännän - eka viikko melkein takana!

 

Viime viikolla lopetin juuri sisätautien hoitotyön harjoittelun (5 viikkoa), jossa ohjaus oli maailman huonointa! Tiuskimista, halveksuvaa asennetta, vähättelyä, kiukkuilua... Samoja asioita, joita ketjussa on jo mainittu! Huonosti sattui ohjaajakin olemaan vain silloin tällöin paikalla, jolloin jouduin ns. heittopussiksi ja minua ehti ohjata käytännössä kaikki osaston hoitajat - tai no, "ohjata"... Onneksi se on ohi!

 

Takana mullakin ennen näitä siskir. keskussairaalan harjoitteluita perushoidon harkka palvelutalossa, joten hoitotyön kädentaidot ja käytännön osaaminen "oikeissa tilanteissa, oikeiden potilaiden kanssa" lähes pyöreä nolla. Eikä kukaan ole kysynyt aikaisemmin ohjaajistani, onko minulla lähihoitajataustaa (EI siis ole!) - oletaanko olevan, pitäisikö olla? Välillä siltä tuntuu.

 

Nyt onneksi kirran harkka vaikuttaisi ohjauksen puolesta lupaavammalta, vaikkei kumpikaan se "oma juttu" olekaan - vielä vähemmän kirran harkka. Pakko vaan saada tämäkin suoritettua, niin on sitten tehty! 

 

Suosittelen aina ottamaan yhteyttä vastaavaan opettajaan! Hän on opiskelijoita varten ja selvittää asiat teidän/meidän eduksi!

...Ja ylipäänsäkin, ohjaajalla on valtavan suuri merkitys harjoittelun onnistumisen kanssa!!! Oli "omasta jutusta" kyse tai ei, sen tärkeämpää ohjaajan olisi hyvä natsata.

[Kunkku]

Takana mullakin ennen näitä siskir. keskussairaalan harjoitteluita perushoidon harkka palvelutalossa, joten hoitotyön kädentaidot ja käytännön osaaminen "oikeissa tilanteissa, oikeiden potilaiden kanssa" lähes pyöreä nolla. Eikä kukaan ole kysynyt aikaisemmin ohjaajistani, onko minulla lähihoitajataustaa (EI siis ole!) - oletaanko olevan, pitäisikö olla? Välillä siltä tuntuu.

 

 

Niin, siis kun tapaat ohjaajan ensimmäistä kertaa, niin etkö esittele itseäsi? Kannattaisiko kertoa, mitä on opiskellut, millaista työkokemusta on... Eli mitä jo osaa... Sitten ne tavoitteet...?

 

Miten teitä voi edes ohjata, jos ette kerro mitä osaatte, ei se ole vain ohjaajan tehtävä kysellä. Kyllä se on ihan kaksisuuntainen katu.

[trikki]

Ymmärrän kyllä jos opiskelija ei ihan kaikille kerro osaamisestaan. Meillä ohjaaja on perilla opiskelijan taustoista ja muut sitten vaan ohjaavat opiskelija x:ää jos olen pois työvuorosta. Meillä on niin paljon opiskelijoita, että ne menee kuitenkin ajatuksissa sekaisin jos ei joka päivä näe.