Harjoittelun ohjaajasta..

[Satu]

Pitkää pinnaa ja suoraa puhetta. Välitöntä rakentavaa palautetta. Täysivertaisena työyhteisön jäsenenä mukaan ottamista (opiskelijan roolissa tietenkin) niin että annetaan mahdollisuus tehdä samaa työtä kuin muutkin ja oppia. Ei opeteta vaan sitä omaa tiettyä tapaa tehdä asioita, neuvotaan oma tyyli ja annetaan niitä niksejä mutta annetaan opiskelijalle mahdollisuus muodostaa 'oma rutiininsa' ja poimia työntekijöiltä ne parhaat opit ja muodostaa se oma tapa työskennellä.

Tässäpä äkkiseltään mitä mulla tulee mieleen :D

nimimerkillä vielä yks näyttöpäivä jälellä...

- Satu L.

[Johanna87]

mitä te opiskelijat toivotte ohjaajalta?

Rehellinen palaute ja mielellään heti tilanteessa/sen jälkeen on yks tärkeä osa. Mun mielestä huono toimintatapa on se, että annetaan opiskelijan olla siinä luulossa että kaikki menee "ihan kivasti" (kuten ohjaajilla tuntuu olevan tapana vastata kun kysyy miten harjoittelu on menny) ja sitten loppupalautteessa tulee lista asioista mitä ois pitäny tehä toisin/paremmin/jättää kokonaan tekemättä tms.

Ihmistuntemus/hyvät tuntosarvet tai jotain ois hyvä ominaisuus ohjaajalla. Suomeksi siis se, että ohjaaja tunnistaa sen mihin opiskelija pystyy ja miten paljon opiskelijan tekemisiin voi luottaa, vastuu ja vapaudet sen mukaan. Alussa pitää tottakai katsoa vähän perään, mutta luulisi että lähes opintojen puolivälissä oleva opiskelija suorituisi esim potilaan pukemisessa avustamisesta ilman ohjaajaa... Vaikka toki meitä on moneksi. :D

[Niiperi]

Pitkää pinnaa ja suoraa puhetta. Välitöntä rakentavaa palautetta. Täysivertaisena työyhteisön jäsenenä mukaan ottamista (opiskelijan roolissa tietenkin) niin että annetaan mahdollisuus tehdä samaa työtä kuin muutkin ja oppia. Ei opeteta vaan sitä omaa tiettyä tapaa tehdä asioita, neuvotaan oma tyyli ja annetaan niitä niksejä mutta annetaan opiskelijalle mahdollisuus muodostaa 'oma rutiininsa' ja poimia työntekijöiltä ne parhaat opit ja muodostaa se oma tapa työskennellä.

Rehellinen palaute ja mielellään heti tilanteessa/sen jälkeen on yks tärkeä osa. Mun mielestä huono toimintatapa on se, että annetaan opiskelijan olla siinä luulossa että kaikki menee "ihan kivasti" (kuten ohjaajilla tuntuu olevan tapana vastata kun kysyy miten harjoittelu on menny) ja sitten loppupalautteessa tulee lista asioista mitä ois pitäny tehä toisin/paremmin/jättää kokonaan tekemättä tms.

Ihmistuntemus/hyvät tuntosarvet tai jotain ois hyvä ominaisuus ohjaajalla. Suomeksi siis se, että ohjaaja tunnistaa sen mihin opiskelija pystyy ja miten paljon opiskelijan tekemisiin voi luottaa, vastuu ja vapaudet sen mukaan. Alussa pitää tottakai katsoa vähän perään, mutta luulisi että lähes opintojen puolivälissä oleva opiskelija suorituisi esim potilaan pukemisessa avustamisesta ilman ohjaajaa... Vaikka toki meitä on moneksi. ;D

Onneksi tunnistan itseni näistä palautteen antamisista heti kättelyssä!! Jo senkin takia, että silloin tekemiset on hyvässä muistissa jne.

Kiitos teille jo vastanneille! :)

Ja jos vielä tulee mieleen jotain niin kertokaa ihmeessä. Luulen, että "rakentavaa" kaikille ohjaajille :)

[trikki]

Tässä ilmoittautuu välillä ihan leipääntynyt ohjaaja.

Pidän opiskelija-ohjauksesta - kun se ei ole liukuhihnaa. Osastolla on nykyään opiskelijoita paljon. Meillä toimitaan parina ohjauksessa. Toinen on varsinainen ohjaaja ja toinen on vara ohjaaja. Varsinainen ohjaaja antaa arvioinnin ja katsoo, että tavoitteet toteutuvat ja vara-ohjaaja työskentelee opiskelijan kanssa varsinaisen ohjaajan vapaapäivinä.

Viime syksynä oli kolme opiskelijaa(4kk) perä-perää, minulla kaksi arviointia ja ensi keväänä (4kk) sama juttu, paitsi minulla yksi arviointi. Näin kirjoitettuna tuo ei tunnu miltään, mutta kun 4 kk putkeen ohjaa, opettaa, varmistaa, antaa palautetta niin kyllä se stressaa. Työtkin pitää hoitaa .

Kiireen lomassa sitä miettii , onko opiskelija päässyt opettaviin tilanteisiin, olenko muistanut tönäistä oikeaan suuntaan, olenko antanut omaa tilaa opiskelijalle toimia itsenäisesti, olenko osannut puuttua asioihin kun on ollut tarvetta.

Mottoni on, että opiskelijat olisivat mahdollisimman paljon omia aivojaan käyttäviä. Mutta huomaanko kun vaadin liikaa? Luuleeko opiskelija, että en välitä tai vain odotan kun hän tekee virheen?

On ihan väärin, että ohjaaja tekee normaalit työt+ opettaa opiskelijaa sekä antaa arvioinnin ilman mitään raha kannustinta. Töissä en pysty antamaan arviointia , koska siellä ei ole hetken rauhaa, vaan teen sen kotona.Aikaa menee yhden arvioinnin vääntämiseen ainakin tunti.

Onneksi en ota vastaan näyttökokeita.

[Sukunajo]

Mä olen kyllä tosi usein miettinyt sitä, miten rasittavaa voi olla se, että on opiskelijan ohjaajana.

Tietysti mä itse olin ihana ohjattava  :) mutta kun kemiat ei kohtaa tai kun tuntuu että opiskelijaan ei voi yhtään luottaa tms?

Parhaimmillaanhan se on aika paljolti tiimityön tuntuista, mutta kyllä se varmaan voi aika riippakiven raahaamiselta tuntua joskus.

Mulla on olleet siitä loistavat ohjaajat lähes joka jaksolla (paitti yhdellä jonka yritän näin valmistuttua pikku hiljaa unohtaa  ;D )että olen saanut tehdä tosi paljon ITSENÄISESTI.

On saanut sitten ohjaajakin rauhassa hoitaa omia potilaitaan (niitä muita kun mun hallussa olevia).

Ja näin on ollut ihan opintojen alusta asti, kerran näyttänyt että osaan ja sitten saanut toimia itse. Ehdottomasti mulle paras tapa oppia ja luoda niitä omia toimintatapoja. En kestä sitä että joku kyttää selän takana, en niin olleskaan.

Itselläni ei ole sellaista ammattitaitoa ja tokkopa koskaan ehtii sellaista kehittyäkään, että pystyisin olemaan hyvä ohjaaja. Kaikki kunnia niille jotka siihen pystyy, täällä palstailee ainakin yksi mun vanha ohjus  :)

Vaatii meinaan mieletöntä ammattitaitoa, itseluottamusta ja ihmistuntemusta ohjaajalta pystyä luottamaan opiskelijaan, josta on loppupeleissä itse vastuussa.

[C/T]

mutta kun kemiat ei kohtaa tai kun tuntuu että opiskelijaan ei voi yhtään luottaa tms?

.../....

että olen saanut tehdä tosi paljon ITSENÄISESTI.

On saanut sitten ohjaajakin rauhassa hoitaa omia potilaitaan (niitä muita kun mun hallussa olevia).

..../....

Vaatii meinaan mieletöntä ammattitaitoa, itseluottamusta ja ihmistuntemusta ohjaajalta pystyä luottamaan opiskelijaan, josta on loppupeleissä itse vastuussa.

Mä en tiedä mitä sä tarkkaan ottaen ja minkä tasoisesta vastuuta nyt tarkoitat. Mutta täytyy muistaa että se ohjaava hoitaja ei ole ainoastaan vastuussa opiskelijasta, hän on vastuussa myös niistä opiskelijan ´vastuulla´olevista potilaista. Se on hän jonka täytyy kaikesta huolimatta pitää se kontrolli pt:den yleistilan seuraamisesta itsellään. Ja potilaat eivät siellä sairaalassa olisi jos he olisivat terveitä. Joidenkin opiskelijoiden kohdalla se tarkoittaa sitä että opiskelija tekee, mutta ei yksin, minä seuraan vierestä, se on minun työtäni ja minun vastuuni, syyllistäminen ei auta ;D. Ja tulet sitten joskus itse huomaamaan että se että jos antaa opiskelijan toimia täysin itsenäisesti ei ole osoitus ammattitaidosta, päinvastoin.  Tässä työssä tarvitaan se yksi hyvä itseaiheutettu moka jotta sen vastuunsa ja työn vaativuuden ymmärtää, jotkut luupäät tarvitsevat ehkä kaksi opetusta. Parin vuoden työkokemuksen omaava kollegani sai juuri tälläisen, hänen ensi sanansa tapahtuman jälkeen olivat olleet"opiskelijalla oli pt. vastuullaan". Ihan sama. Ja siinä ei auta sekään että kyseinen sh. opiskelijan aikaisempi ammatti oli ph ja hänellä on yli 10v. työkokemus teholta. Ei auta itkut eikä muut selitykset. Valitettavasti.

[saga-ada]

Nämä taitaa olla vähän henkilökemioitakin. Itse olen kuullut monen haukkuvan vanhoja ohjaajiani ja toisaalta ohjaajien haukkuvan vanhoja opiskelijoita. Itsellä on vain hyviä kokemuksia kaikista vähemmänkin kiinnostavammista harjoittelupaikoista ja kaikista ohjaajista on jäänyt positiivinen kuva. Olen tietty kelaillut asioita, mitä ohjaaja olisi voinut tehdä paremmin ja mitä "huonommin", heh siis mikä meni loistavasti... Ihmisiähän me kaikki vaan ollaan niin valmiit kuin epävalmiitkin hoiturit  ;D

[Vieras: Sinde]

Enpä ois ikinä uskonut joutuvani tällaiseen tilanteeseen. Tässä jo muiden kokemuksista otettuja poimintoja, joihin oma ohjaajani tämän hetkisessä harkkapaikassa syyllistyy:

...ohjaaja ei koskaan edes ollut töissä, ja sillon kun oli niin jätti kaverin oman onnensa nojaan.

...ohjaajaksi valitaan tällänen ihminen, jota ei edes kiinnosta kyseinen homma.

Siis: Aloitin harkkani pari viikkoa sitten ja ekana päivänä ohjaaja ei ollut paikalla, kun saavuin. Oli tulossa iltaan. Kukaan ei "ehtinyt" lähteä näyttämään minulle paikkoja, vaan sain palloilla ihan omatoimisesti. Vasta tämän viikon puolivälissä löysin pari uutta tilaa, joissa en ollut ikinä vielä käynytkään. Ohjaaja on ollut joko eri vuorossa tai kokonaan poissa ja silloin harvoin kun paikalla, ei kiinnitä minuun juurikaan mitään huomiota. Lisäksi paikka on vielä sellainen, jonkalaisessa en ole koskaan ollut ja asiakasryhmä minulle sellainen, että ei mitenkään helppo ole tutustua ja lähestyä heitä. Tuntuu, että en ole tähän mennessä oppinut ko. paikassa juuri mitään.

Ohjaavaan opettajaan olen ottanut yhteyttä ja opettaja pyytää, että voisin keskustella ohjaajan kanssa. Tämän aion tehdä huomenna, kun vapaapäiviltä palaan harkkaan. Jos siis rohkeus vain riittää. Maanantaina pitäisi sitten soittaa tilanteesta opettajalle, ja tämän jälkeen opettaja keskustelee asioista ohjaajan kanssa. Todella huono tilanne. Harmittaa ihan hirveesti, kun paikka on vielä sellanen minne olen ite toivonut pääseväni. Ja hauskinta tässä on se, että harkkapiakan ja koulun välimatka on vaivaiset 200km, että sieltä ei ihan heti lähdetäkään keskustelemaan kasvokkain.

[Satu]

Ihan äkkiseltään lukaistuna tulee mieleen ohjaajan eri vuorossa olemisesta, miksi et sovita työvuorojasi niin että olet ohjaajan kanssa työvuorossa. Näin mulla on ainakin joka harjottelussa tehty?  :o Sitten jos jostain syystä en ole voinut tulla esimerkiksi lapsen hoitojärjestelyn takia vaikka iltavuoroon, on mulle osoitettu tilapäinen ohjaaja toiseen vuoroon, ja itse vielä olen huolehtinut että tosiaankin on joku nimetty ja nimetty henkilökin tästä tietää. Työharjottelussa vaaditaan vähän sitä omatoimisuuttakin, ei voi olettaa että kiireisessä työyhteisössä aina muistetaan se työharjoittelija (tai useampikin pahimmassa tapauksessa) vaikka pitäisikin. Se on loppujen lopuks _sun_ työharjoittelu, jos joku mättää on sulla oikeus vaatia parempaa kohtelua (asiallisesti keskusteltuna), sillä kukaan muu ei sun puolesta niitä asioita järjestele.

Tsemppiä!

- Satu L.

[noor-]

Aloitin harkkani pari viikkoa sitten ja ekana päivänä ohjaaja ei ollut paikalla, kun saavuin. Oli tulossa iltaan. Kukaan ei "ehtinyt" lähteä näyttämään minulle paikkoja, vaan sain palloilla ihan omatoimisesti.

Ohjaaja on ollut joko eri vuorossa tai kokonaan poissa ja silloin harvoin kun paikalla, ei kiinnitä minuun juurikaan mitään huomiota. Lisäksi paikka on vielä sellainen, jonkalaisessa en ole koskaan ollut ja asiakasryhmä minulle sellainen, että ei mitenkään helppo ole tutustua ja lähestyä heitä.

Harmittaa ihan hirveesti, kun paikka on vielä sellanen minne olen ite toivonut pääseväni. Ja hauskinta tässä on se, että harkkapiakan ja koulun välimatka on vaivaiset 200km, että sieltä ei ihan heti lähdetäkään keskustelemaan kasvokkain.

Niin minäkin mietin, että miten et ole sovittanut vuorojasi silleen, että olisit mahdollisimman paljon samassa vuorossa kuin ohjaajasi? Vai etkö ole nähnyt hänen työvuorolistojaan/jutellut hänen kanssa asiasta (että mihin vuoroihn sun kannattais tulla)?

Meillä ainakin on aina koulussa toitotettu sitä, että pitäs tehä samoja vuoroja kuin ohjaaja.

Mut niin, tuon sun tekstisi luettuani aloin niiiin jännittämään. Itse oon lähdössä ens viikolla (hiihtolomalla) Helsinkiin, lähes 500km päähän, ja 3.3 aloitan siellä harjottelun HYKSissä. Mun viimeinen harjottelu lh-opintojen aikana ja ensimmäinen sairaalaharjoittelu. Ja mullakaan ei oo tosiaan kokemusta tuollaisesta osastosta jne... Jännittää! Ja minäkin ite hommasin tuon paikan... Iiks. Toivottavasti mun ohjaajat (2kpl) tulee olemaan sellasia, joidenka kanssa tulee hyvin toimeen ja että oppisin paljon!!

[Torsola]

Noista vuorojen järjestämisestä, niin se ei ikävä kyllä ole aina läheskään niin helppoa. Itse olin harjoittelussa jossa ohjaajakseni laitettiin hoitaja joka oli puolet harjoittelustani lomilla ja muutenkin hän oli paljon vastaavana hoitajana jolloin minun oli fiksumpi olla jonkun muun kanssa.

Jouduinkin välillä pitämään itsestäni aika kovaa meteliä että pääsin jonkun mukaan päiväksi. Riippuu siis paljon harjoittelupaikasta, kuinka muidenkaan hoitajien mukaan pääsee.

[Vieras: Sinde]

No ohjaajani tekee myös sitä, että hän vaan multa kysymättä laittaa mulle vuorot listaan ja käskee sen jälkeen katsomaan. Jostain syystä hän vaan tykkää laittaa vuorot eri lailla kuin itsellään on. Toiveita olen esittänyt, ja ohjaajan naamasta näkee että häntä ei ilahduta että opiskelijalla olisi omakin elämä eikä hän voi kaikkia vuoroja tehdä, mitä ohjaaja on millekin päivälle suunnitellut. Toisekseen koulun suunnasta on annettu aiemmassa harkassa sellaista viestiä, että ei ole tarkoituksenmukaista opiskelijan olla kovin paljon ohjaajan kanssa samassa vuorossa. Ehkä olen vähän lammas, mutta toisaalta kun ohjaajani ei varsinaisesti ole mikään sydämellinen ihminen, en väkisin haluakaan olla hänen kanssaan samaan aikaan töissä. Mutta valitettavasti paikan linja on sitten se, että mun ohjaaminen on ainoastaan mun ohjaajani tehtävä. Toivon että tää on väliaikaista. Huomenna otan itteäni niskasta kiinni ja keskustelen ohjaajan kanssa asiat halki. Katsotaan, saanko vihdoin ohjausta vai meneekö lopullisesti välit koko ihmiseen.

[Torsola]

Kuulostaa kyllä kummalliselta että ohjaajasi tekee sinun vuorot ja vielä laittaa eri vuoroihin kuin missä itse on. Kannattaa ehdottomasti ottaa puheeksi ainakin opettajan kanssa, ihan vaikka kirjoittaa meiliä ja kertoa millaista harjoittelussa on. Oppiminen on todella hankalaa jos ohjaaja ei ohjaa ja muita ei kiinnosta 

[Annamaria_]

Joku täällä kysyi, millainen ohjaajan pitäisi olla.

Vaikka ei synkkaisikaan hyvin, ohjaajalla pitäisi olla kyky kohdella opiskelijaa tulevana kollegana ja säästää antipatioiden näyttäminen kokonaan. Ohjaajan pitäisi myös aina muistaa kysyä opiskelijalta, onko tällä jotain kysyttävää, jos opiskelija ei ole luonnostaan valmiiksi kyselevää sorttia. Itse ainakin haluaisin ohjaajan, joka ei hauku maan rakoon, jos tekee virheen - asiasta saa toki sanoa asiallisesti, mutta haukkumiseen ei pitäisi olla mitään syytä. On myös aika hyvä, jos ohjaaja pitää välillä väliarviointeja niin, että opiskelija oikeasti tietää missä mennään - itse en ainakaan halua olla siinä luulossa, että harjoittelu menee ihan hyvin jos se ei mene. Vaikka harjoittelu ei olekaan ainakaan AMK:ssa 'näyttökoe', pitäisi siellä kuitenkin oppia tietyt perusasiat ja miksei enemmänkin. Jos ohjaaja ei ole halukas ohjaamaan, tämä saa opiskelijasta aika tumpelon kollegan sitten hamassa tulevaisuudessa.

Ikävää kuulla, että maailmasta löytyy ohjaajia, joita ei tippaakaan kiinnosta ohjaaminen, ja joiden pääasiallinen tarkoitus on vain nolata opiskelijaa - luulisin, että myös ammatillisen itsetunnon kasvu harjoitteluiden aikana olisi aika tärkeää. Tsemppiä!  :-*

[Vieras: Sinde]

Niin no. Aina ei voi voittaa, ei lotossakaan ikinä voita. Tällä hetkellä mahassa muljahtelee pelko, kun kohtapuoliin pitäisi lähteä harkkaan, missä odottaa ohjaaja ja keskustelu hänen kanssaan. Oi äiti, anna mulle voimaa...  :-

[Candy]

Osaiskohan kukaan sanoa mun asiaan mitään 

Mulla menneet harjoittelut erinomaisesti aikaisemmin ja oon ollut motivoitunut ja oma-alotteinen opiskelija. No, nyt väliarvioinnissa sainkin sellaista palautetta, mistä olen ihan äimistynyt.

En ole oma-aloitteinen, en hallitse kokonaisuuksia.. olin ettämitä?

Seuraavaksi kun ohjaajan tapaan, on arviointi ja harjoittelu ohi. Mitä jos saan hylätyn? En kyllä jaksa käydä harjottelua uudestaa, mielestäni olen onnistunut tässäkin harjoittelussa hyvin, ollut aktiivinen, kysellyt tarpeen mukaan, ollut oma-alotteinen enkä mikään nurkassa kyyhöttäjä. Kokonaisuuden olen mielestäni hahmottanut, vaikka välillä pitää kysyäkin.

Olen viihtynyt tätä päivää ennen..jotenkin ihan surkea olo. Muilta hoitajilta sekä asiakkailta olen saanut positiivista palautetta.

Jos ohjaaja meinaa antaa hylätyn, kai minullakin on siihen sanavaltaa?

[Vieras: Sinde]

Tuskin sulle hylsyä annetaan. Oon kuullut, että sitä saa olla aika saamaton ja alimotivoitunut, että hylsy tulee. Sitä paitsi jos hylkäysuhka on ilmassa, niin asia on otettu jo paljon aikaisemmin esiin, eikä suinkaan vasta arvioinnissa.

[yvonne]

harjoittelun hylkäämisen kriteerit on varmaankin joka oppilaitoksen sivuilla, kannattaa käydä lukemassa ne: täytyy olla todella vastuuntunnoton ja passiivinen opiskelija, jos harjoittelu ei mene läpi. Joka tapauksessa siitä ei saa ilmoittaa vasta loppuarvioinnissa, vaan hyvissä ajoin, opiskelijan pitää tietää missä mennään. Pohdit Candy sitä, onko sinulla sananvaltaa: kyllä on. Harjoittelun alussa olette toivottavasti tehneet tavoitteet harjoittelujaksolle? Sinun pitää kertoa, miten olet ne tavoitteet saavuttanut ja esim pyytää palautetta toiminnastasi myös muilta kuin ohjaajaltasi. Lisäksi sinun olisi kannattanut siinä väliarvioinnissa vaatia ihan tarkasti selvitystä siitä, mikä on mennyt pieleen--> onhan se ohjaajan huonoutta, jos hän jo puolessa välissä harjoittelua tietää, että huonosti menee eikä kykene tekemään asialle mitään. Eikö hänen tehtävänsä viime kädessä ole ohjata sinua niin, että pystyt korjviaamaan toimintaasi niin, että pääset tavoitteisiisi?

joskus, kun näitä kommentteja lukee, tulee sellainen olo, että harjoitteluohjaajat ovat jollain oikeudella hyvin omavaltaista porukkaa: kuitenkin opiskelijalla on ihan oikeasti oikeus vaatia sellaista ohjausta, että hän pääsee asettamiinsa tavoitteisiin. Jos se ei onnistu nimetyn ohjaajan kanssa, on sekä opettajan että osastonhoitajan tehtävä järjestää siihen sopiva henkilö.

nyt meni paasauksen puolelle, mutta kun tätä hommaa pitäisi tehdä hyvässä yhteistyössä, vaikkei kemiat osuiskaan kohdalleen...

[Gilly]

Onneksi opettajat eivät vain kuuntele ohjaajaa, vaan myös opiskelijaa. Meillä ainakin silloin pohdittiin miksi opiskelijalla ja ohjaajalla erilaiset mielipiteet jos niitä oli. Ja ainahan sitä numeroa pystyi nostamaan päiväkirjan ja muiden tehtävien avulla.

[noona]

näitä juttuja kun lukee, niin on entistä ilosempi tuosta Stadian hyväksytty/hylätty-käytännöstä ilman sen kummempaa arvosanaa. Näkee sitten siitä arviointipaperista, miten hyvin/huonosti on mennyt jos enemmän kiinnostaa, eikä tarvitse turhaan jännittää numeron puolesta.

[Vieras: Sinde]

Ite oon kyllä turvautumassa aina opettajaan jos on joku ongelmatilanne harjoittelussa. Käy itse asiassa nytkin todella sääliks opettajaparkaani, johon oon ollut yhteydessä joka ikinen viikko millon mistäkin ahdistuksen aiheesta. Kyllähän se sanoo että sitä vartenhan hän on, mutta mitä jos kaikki opiskelijat toimis samoin kuin minä? ;)

Mulle oli ohjaaja nyt sitten jättänyt tälle päivälle annettavaksi tuon arvioinnin, jonka hän oli kirjannut jossain välissä. Ei meilläkään onneksi mitään arvosanoja anneta, että ihan sanallisesti vaan... Mut ei ollut ohjaajalla mitään pahaa sanottavaa mun toiminnasta, luonnollisestikaan, kun edelleen epäilen ettei sillä ollut siitä mitään tietoakaan...

[lähihoitsuoppilas]

::) Että minua ja ottaa pattiin.

Olen kahdessa vuorossa ollut "oman ohjaajani" kanssa, muuten vaikka kenen muun kanssa.

Oltuani yhden vuoron oman ohjaajani kanssa, hän tuumasi että omatoimisuutta tulisi  lisätä...voi jumankekka!!!

Eka vuoro ihmisen kanssa, työvuoroja talossa takana 4 ja hän tuumasi noin. Olin ihan äimän käkenä.

En tiennyt hänen työskentelytapoja, en mitään, eli olisiko mun pitänyt esittää kaikkitietävää ja osaavaa kun en oikeasti osannut ja tiennyt mitään vielä?

Että ottaa pattiin.

Samoin muutenkin opiskelijan kohtelu. Olet kuin kiviriippa ohjaajan perässä, aamulla arvotaan kuka armollisesti huolisi mukaan.  Fiilikset ovat ihan sataa...

Ja mikä minua järkyttää, niin se, että ne ihmiset joita oikeasti olen pitänyt ammatilleen omistautuneina ja sisar hento valkoisina, eivät olekaan sitä. On aika järkyttävää kuulla millaista kielenkäyttöä kansiassa käytetään, miten asiakkaista puhutaan, sekä se, että kun asiakkaalla on kakka vaipassa, hoitaja tuumaa tämän kuullen toiselle että silllä on pas*** housussa !!!!!?

Törkeää!!!!  Vaikkei ihminen pysty siihen itse kommunikoimaan, niin hänellä toimii kuulo, näkö ja pääkin vielä joten kuten, eli miltähän hänestä tuntuu tuollainen kielenkäyttö

Onneksi hajottelu on kohta ohi. Huh...

[Elene]

Tuosta kielenkäytöstä tuli mieleen että ollessani kerran keikalla, kuuntelin sen 7h kun mun työparini hoki jokaisen asiakkaan jälkeen v***u ja p***a jnejnejne. Pakko myöntää että se ilta oli niin kamala, että kävin sitä läpi mielessäni monta päivää. Keikkalaisena kun en viitsinyt/uskaltanut mainita kielenkäytöstä.  ;D

Nyt itse menossa 3vk päästä katselemaan millaista on vuodeosastolla, ja sitten kesäkuussa suorittamaan näyttöä..Mielessä kummittelee kielenkäyttö ja asenne...sitä kun itsekin taipuu pessimistiksi, jos työpari on pyllystä  ::)

[Piitunen]

Suosittelen keskustelemaan ohjaajasi kanssa ja osastonhoitajan. Ota myös yhteys opettajaasi koska tarkoituksen ei ole se että opiskelijalla on tukala olo. Kysy siltä ohjaajalta mikä on ongelma? Onko siellä osastolla omia ongelmia muiden työntekijöiden kanssa?

[lähihoitsuoppilas]

On tylsää, kun olet opiskelijana ja yritätä tehdä parhaasi, niin jotkut työntekijöistä, jotka "joutuvat" uhrautumaan ohjaajaksesi kun oikeat ohjaajat ovat vapailla, niin saat tuntea nahoissasi tämän kylmyyden ja ilkeän kohtelun.

Ja kun ei tunne ketään kyseisestä paikasta, eikä ole sen työntekijöitä koskaan ennen tavannut, niin ei pitäisi edes olla mitään ihmeellisiä henkilökohtaisuuksia tms. Ainoa mikä siihen varmasti vaikutti, oli se, kun toinen opiskelija olisi halunnu samaan paikkaan harjoitteluun. Hänen harjoittelun ohjaajansa olisi ollut hänen hyvä ystävänsä. No hän ei päässyt harjoitteluun, mutta ei kai se minun syyni ole, ei oel kvia jos minua kohdellaan huonosti sen takia nykyisessä harjoittelussani. Kaksi viikkoa siellä ja sitten vielä näyttöviikko siellä, eli kolme viikkoa yhteensä kylmässä ilmapiirisä ovat kova paikka, vaikka kuinka olen ajatellut, etten välitä.

Hitto että mua suututtaa!!! Suututtaa välillä niin, että minä, joka en pienestä välitä, meinaan ruveta itkemään kun mietin edessä olevaa harjoitteluani  .

Entä kun kysyt asiallisesti, että voinko auttaa, kun olet omat työsi tehnyt, niin sinulle sanotaan suoraan, että SINUN ei tarvitse auttaa ainakaan...kiva fiilis tulee....okei, sori kun olisin tarjonnut apuani... tai se, kun kuulet ja huomaat selvästi, että sinusta puhutaan ja lähestyessäsi näitä ihmisiä, toinen alkaa puhua suurinpiirtein kuusta johon toinen ihan huuli pyöreänä vastaa, että ai mitä?

Pitävät tyhmänä, ettei muka tajua kun joku puhuu sinusta. Sanoisivat suoraan jos on sanomista, eikä käyttäytyisi noin.

Mieli on ihan down ja vielä olisi kaksi viikkoa harjoittelua ja kolmas viikko eli näyttöviikko edessä.

Laitoin ohjaajalleni asiallisen viestin kysyäkseni viimeisen viikon työvuoroista, jotka olemme yhdessä, varmistaakseni ne, hän ei vaivautunut edes vastaamaan. Tuntuu inhottavalta mennä edes koko paikkaan sunnuntaina, kun hän voinut vastata asialliseen kysymykseeni.

Miksi työssäoppimisjakson ohjaajat ja näytön vastaanottajat eivät sano suoraan, että eivät halua tehtävään, vaan ottavat sen vastaan ja sitten kohtelevat opiskelijaa kuin vähä-älyistä idioottia??

Ja kun piiri pieni pyörii, niin osastonhoitajallekkaan ei asiasta voi sanoa, kun hän haluaa olla hyvä kaveri alaistensa kanssa, joten heitähän hän puolustaisi. Miksi opiskelija keksisi jotain tuollaista ja kertoisi puppua opelle tai osastonhoitajalle?? Ei minulla ainakaan ole siihen syytä. Päinvastoin haluaisin että saan hyvät paperit harjoittelusta ja näytöstä sitten aikanaan ja töitä alaltani.

Huoh..... en tiedä....milei on ihan maassa kun lasken tuleia päiviä.

Sitten kun itse valmistun, toivon, että muistan aina sen miten huonosti minua kohdeltiin haroittelussa ja se takaraivossani arvostan mahdollisia ohjattaviani, ohjaan ja opastan, olen reilua ja asiallinen häntä kohtaan. Voi kun kaikki muistaisi sen, että ovat itsekin opiskelleet, mutta niin ne asiat unohtuu....