Jump to content
MAINOS

Harjoittelun ohjaajasta..


Iiskotti

Recommended Posts

En halua millään lailla puolustella ohjaajien huonoa käytöstä, mutta sen voi ymmärtää, koska opiskelijoita on ainakin meillä jatkuvasti ja useita kerrallaan. Kun edelliset lähtevät, seuraavat tulevat. Jokaisella työntekijällä on ohjausvelvollisuus, ilman lisäkorvausta tietysti ja se voi rassata hermoja ajoittain. Näin pimeään aikaan syksyllä ja kesälomia odotellessa keväällä ei työntekijöiden ohjausmotivaatio ole välttämättä parhaimmillaan. Opiskelijaansa kun ei voi valita, eikä meillä ainakaan ohjauksen ajankohtaa. Oh päättää kenelle opiskelija tulee ja milloin. Ohjaaja kun on vapailla tai poissa, on toisten ohjattava toisten opiskelijoita ja näin ollen ohjattavia voi olla kaksi/kolme samaan aikaan/hoitaja. Lähihoitajaopiskelijoilla harjoittelut ovat pitkiä, 7 vkoa. Sairaanhoidon opiskelijoilla onneksi vaan 4 vkoa.

Ennen muinoin opiskelijan ohjaamisesta sai pienen rahallisen korvauksen ja se tuntui kivalta, vaikka suurta summaa ei käteen jäänytkään. Nyt ohjaaminen tehdään ilmaiseksi (oppilaitos maksaa ainoastaan työnantajalle) omien töiden päälle.

Tämä vaan podittavaksi kaikille opiskelijoille, että ymmärtäisitte paremmin mikäli ohjaaja tiuskii joskus. Ainakin voitte ottaa opiksi ja päättää, että ette koskaan tee itse samoin, vaan ohjaatte sitten tulevaisuudessa itse kuten olisitte halunneet itseänne ohjattavan:)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS
  • Vastauksia 103
  • Aloitettu
  • Uusin vastaus

Kyllä mä olen itse myös ajatellu ohaajan näkökantista. Tuollakin missä nyt olen on tällä hetkellä viisi opiskelijaa. Onhan se ohjaajalle rasittavaa. Muistan kyllä mieten rasittavia päiviä oli ne, kun jouduin edellisessä ammatissa opettamaan.

Älä ylpeile sillä, ettet ole koskaan kaatunut vaan sillä, että olet aina noussut ylös.- Joseph Campbell-

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tsemppiä Iiskotti ! Nyt jo seitsemän harjottelun kokemuksella voin vaan yrittää lohduttaa sua sanomalla, että vika ei ole sinussa ja että sun koulun opettajan pitäis puuttua sun tilanteeseen ja hoitaa se niin, että sua kohdellaan hyvin ja asiallisesti ja että saat ohjauksen jossa oikeasti opit, ilman pelkoa tai jännittämistä.

Mulla on näiden harjottelujen aikana ollut yksi niin kammottava ohjaajakokemus, että sen jälkeen kun mua on jälkeenpäin pyydelty keikalle siihen sairaalaan olen vaan ilmottanut etten pääse tulemaan. Pistin koko sairaalan boikottiin, sillä töitähän meille riittää; miksi mennä sinne missä kohdellaan huonosti.

Opiskelijana ymmärrän hyvin, miltä susta tuntuu ja toivon, että opettajasi edes tukee ja puolustaa sinua. Itse jouduin tilanteeseen, jossa koin itseni ilman opettajan ja koulunkaan puolelta tulevaa tukea täysin oikeusturvattomaksi. Ja se tuntui todella kohtuuttomalta.

No, tämän harjottelun jälkeen olin parhaani tehneenä pitkään masentunut ja hämmentynyt ja odotin pelolla seuraavaa harjottelua. Joka sitten oli aivan  kertakaikkisen totaalisen IHANA. Mun ohjaaja oli todella kiinnostunut oppimisestani ja saatoin kysyä siltä vaikka kuinka 'tyhmiä'kysymyksiä tuntematta itseäni koskaan hölmöksi. Tämä harjoittelu oli mulle todella 'korvaava kokemus' ja eheytti taas mun uskoani itseeni ja osaamiseeni.

Uskon, että sinä teet parhaasi ja olet tunnollinen. Maailmaan nyt kertakaikkiaan mahtuu suoranaisia kusipäitä, ja joskus sellainen sattuu omalle kohdalle sh-ohjaajajan muodossa.

Voimia sulle harjotteluun, toivottavasti saat uuden ohjaajan, ja ellet voit ajatella, että tän harjottelun jälkeen sä tuskin menet sille osastolle töihin/keikalle- ja uskoa, että sulle käy yhtä hyvä säkä kun mulle: tosi huonon kokemuksen jälkeen voikin tulla todellinen huippuharjoittelu.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

En halua millään lailla puolustella ohjaajien huonoa käytöstä, mutta sen voi ymmärtää, koska opiskelijoita on ainakin meillä jatkuvasti ja useita kerrallaan. Kun edelliset lähtevät, seuraavat tulevat. Jokaisella työntekijällä on ohjausvelvollisuus, ilman lisäkorvausta tietysti ja se voi rassata hermoja ajoittain. Näin pimeään aikaan syksyllä ja kesälomia odotellessa keväällä ei työntekijöiden ohjausmotivaatio ole välttämättä parhaimmillaan. Opiskelijaansa kun ei voi valita, eikä meillä ainakaan ohjauksen ajankohtaa. Oh päättää kenelle opiskelija tulee ja milloin. Ohjaaja kun on vapailla tai poissa, on toisten ohjattava toisten opiskelijoita ja näin ollen ohjattavia voi olla kaksi/kolme samaan aikaan/hoitaja. Lähihoitajaopiskelijoilla harjoittelut ovat pitkiä, 7 vkoa. Sairaanhoidon opiskelijoilla onneksi vaan 4 vkoa.

Ennen muinoin opiskelijan ohjaamisesta sai pienen rahallisen korvauksen ja se tuntui kivalta, vaikka suurta summaa ei käteen jäänytkään. Nyt ohjaaminen tehdään ilmaiseksi (oppilaitos maksaa ainoastaan työnantajalle) omien töiden päälle.

Tämä vaan podittavaksi kaikille opiskelijoille, että ymmärtäisitte paremmin mikäli ohjaaja tiuskii joskus. Ainakin voitte ottaa opiksi ja päättää, että ette koskaan tee itse samoin, vaan ohjaatte sitten tulevaisuudessa itse kuten olisitte halunneet itseänne ohjattavan:)

Itse ymmärrän hyvin, jos joku väsyy ohjaamiseen. En kuitenkaan ymmärrä asiatonta käytöstä opiskelijaa kohtaan! Sille ei mielestäni ole olemassa perusteita. Ei ole yksittäisen opiskelijan vika, jos osastolla hoitajat joutuvat tauotta ohjaamaan opiskelijoita tai perehdyttämään uusia hoitajia. Kyllä meidän kaikkien täytyy muistaa, että opiskelijat ovat tulevia kollegoitamme ja opiskelijan ohjaaminen on erittäin hyvä rekrytointimahdollisuus näinä hoitajapulan aikoina. Kuten jo edelläkin mainittiin, asiaton käytös saa ymmärrettävästi helposti tulevat hoitajat boikotoimaan tiettyjä paikkoja.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

aloin miettiä että mitä opiskelijalta vaadin ja millaista ohjausta annan. Siis koulun antamat tavoitteet ja omat tavoitteet tulisi täyttyä ja tämä tieto siitä että kyseinen jakso ei jaksa opiskelijaa innostaa ei saa ohjaukseen vaikuttaa

Jos oikein ymmärsin, niin juuri psykiatrisen hoitotyön harjoittelusta on kyse? Itseäni se alue kyllä kiinnosti, mutta jouduin paikkaan, jossa oltiin niin pitkälle erikoistuneita, että perustason opiskelijalla ei oikein ollut mitään mihin keskittyä, mitään mitä konkreettisesti opiskella (joo, yleinen ongelma psykaharjoitteluissa mutta tuolla oikein erityisen paha :-)).

Mutta ohjaajani ja opettajani auttoivat minua tajuamaan, että voin juuri tuossa harjoittelussa kerätä ITSENI kehittämiseksi taitoja, joista tulee olemaan hyötyä missä tahansa hoitotyössä. Ne tietysti liittyivät ihmisten kohtaamiseen, oman käyttäytymisen ja ajatusteni ja tunteitteni reflektointiin yms.

Voisit ehkä ehdottaa tuolle opiskelijallesi, että ottaisi tavoitteensa enemmän siltä suunnalta. Esimerkiksi "miten kehittyä löytämään mielenkiintoista sellaisistakin potilaista jotka eivät vähemmän voisi kiinnostaa".  No ei ihan paras esimerkki mutta... ööö... ööö... nyt mun luovuus loppui tähän.

Vanha koira. Uusia temppuja.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Eristyshoitaja

aloin miettiä että mitä opiskelijalta vaadin ja millaista ohjausta annan. Siis koulun antamat tavoitteet ja omat tavoitteet tulisi täyttyä ja tämä tieto siitä että kyseinen jakso ei jaksa opiskelijaa innostaa ei saa ohjaukseen vaikuttaa

Jos oikein ymmärsin, niin juuri psykiatrisen hoitotyön harjoittelusta on kyse? Itseäni se alue kyllä kiinnosti, mutta jouduin paikkaan, jossa oltiin niin pitkälle erikoistuneita, että perustason opiskelijalla ei oikein ollut mitään mihin keskittyä, mitään mitä konkreettisesti opiskella (joo, yleinen ongelma psykaharjoitteluissa mutta tuolla oikein erityisen paha :-)).

Mutta ohjaajani ja opettajani auttoivat minua tajuamaan, että voin juuri tuossa harjoittelussa kerätä ITSENI kehittämiseksi taitoja, joista tulee olemaan hyötyä missä tahansa hoitotyössä. Ne tietysti liittyivät ihmisten kohtaamiseen, oman käyttäytymisen ja ajatusteni ja tunteitteni reflektointiin yms.

Voisit ehkä ehdottaa tuolle opiskelijallesi, että ottaisi tavoitteensa enemmän siltä suunnalta. Esimerkiksi "miten kehittyä löytämään mielenkiintoista sellaisistakin potilaista jotka eivät vähemmän voisi kiinnostaa".  No ei ihan paras esimerkki mutta... ööö... ööö... nyt mun luovuus loppui tähän.

Juu, psykiatrian harjoittelusta on kyse. tuossapa olisi kyllä ideaa mitä sanoit Sistah :) Opiskelija on tuonut esille sen mihin aikoo suuntautua ja sanoin hänelle, missä tilanteessa psykiatrian hoitotyön tiedoista voisi olla apua ko. erikoisalalla. Täytyy jollakin tapaa muttaa ohjaustaan siten jos saisi edes pienen kipinän psykaa kohtaan vaikkapa vain sellaisen että voisi sitä sitten työntekijänä työssään hyödyntää.

Sitten kysyisin sellaista että millainen tyyli on teillä jotka ohjaatte opiskelijoita tai olette opiskelijana, millä tavoin te otatte selvää opiskelijan tietopohjasta/ tuotte esille tietopohjaanne asioista kyseisellä erikoisalalla? koska ainakin itse haluan saada käsityksen siitä mitä opiskelija tietää kyseiseltä alalta ja miten tietopohja on karttunut harjoittelun aikana.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

kaikenmoinen muu tenttaus, utelu, kysely ja tiedonkeruu on jees ainakin mulle, mutta kauhulla muistelen erästä kesätyöni ohjaajaa, jonka metodina oli julkinen tenttaus ja kesäharjoittelijan nolaaminen tenttaamisen jatkuessa, vaikka oli ilmiselvää että pihalla oltiin ja oikean vastauksen suuntaankaan ei olla menossa. Otti päähän tehdä itsestä pelle viiden ammattilaisen edessä, ja kyllähän siinä aika lukkoonkin meni siinä vaiheessa, kun tajusi että tilanne ei vaan lopu.

Psykan jaksolla varsinkin ohjaajat todella ihanasti ja perinpohjin selvittelivät tiedon karttumista ja omaa kiinnostustani ja jaksamista sekä epävirallisilla kahvitteluhetkillä, että sitten ihan niin, että sovittiin kalenterista aika, istuttiin alas ja juteltiin edes hetkinen. Jäi hyvä fiilis. Pienen tutustumisen jälkeen kun alkukankeus on kadonnut on ainakin mun helppoa lähteä puhumaan ohjaajalle, jos toinen on yhtään vastaanottavaisempaa sorttia. Ihan ventovieraalle tai semmoiselle, josta huokuu mielenkiinnottomuus opiskelijaa kohtaan on hyvin nihkeää selvitellä tavoitteitaan, etenkin jos ne on kyseisestä jaksosta kaukana.

Pain heals. Guys dig scars. Glory - Lasts forever.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

millä tavoin te otatte selvää opiskelijan tietopohjasta/ tuotte esille tietopohjaanne asioista kyseisellä erikoisalalla?

Olisi kivaa jos ohjaajia kiinnostaisi, mutta ei sitä kukaan ole erityisemmin lähtenyt selvittämään enkä ole osannut oma-aloitteisesti tuoda esiinkään. Onhan niin, että harjoittelun alkaessa ei oikeasti TIEDÄ, mitä tietää ja mitä ei :-) Aina on ihan ulalla, että mitähän siellä harjoittelussa oikeasti tehdään ja opitaan, ja asia selkenee vasta ensimmäisten päivien myötä.

Perustason harjoittelua edeltävät aina ko. erityisalan teoriaopinnot, esimerkiksi päihde- ja mielenterveyshoitotyön harjoittelua (se psykiatrian jakso) edelsivät mielenterveyden hoitotyön opinnot (hoitosuhdetta, hoitomuotoja kuten verkosto- ja yhteisöhoidot, periaatteita kuten omaisten mukaan ottaminen hoitoon, itsemurhariskissä olevan potilaan kohtaaminen, väkivaltaisen potilaan kohtaaminen...) ja psykiatrian lääkäriluennot (perustietoa eri diagnooseista ja vähän lääkityksestä ja hoitosuosituksista). Siinä se.

Ohjaaja voisi vaikka pyytää nähtäväksi luentomuistiinpanoja tai kysyä mitä tenttikirjoista on pitänyt lukea, josko se vähän antaisi kuvaa. Aika utopistiselta kyllä kuulostaa, että olisi näin paneutunut ohjaaja :-D

Vanha koira. Uusia temppuja.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

En viitsi hirveästi paljastaa, että missä olen, mutta kirurginen harjoittelu on nyt menossa.  Jooh.. se mun ohjaaja ei näytä olevan kovinkaan kiinnostunut mun ohjaamisesta tai oppimisesta. Se ei ole kysellyt ollenkaan mun "historiasta", eli siitä mitä jo osaan ja millaista työkokemusta mulla on, eikä mun tavoitteista tälle jaksolle... On joitain asioita mitä se vaan olettaa mun osaavan (iv-antibioottien laimentaminen jne.). Tää tilanne on todella outo mulle, koska aikasemmissa harjoitteluissa mun ohjaaja on ollut aina tosi kiinnostunut mun oppimisesta..

Kaikista eniten ärsyttää se tiuskiminen ja se, että se on välillä, kun ei huomaiskaan/kuuliskaan mua, kun kysyn jotain.. :/ Mutta puolvälissä harjoittelua mennään nyt, niin enköhän mä kestä loppuun asti!

Kun joku puhui siitä, että opiskelijaansa ei saa valita, niin nyt ei kyllä voi olla kyse siitä, ettenkö olisi aktiivinen ja motivoitunut. Mä kyselen paljon ja varmistan asiat mielummin, kun teen väärin. Olen tosi kiinnostunut asioista ja suostun tekemään ihan mitä vaan! Mutta ohjaaja vaan antaa sellasen kuvan, että oisin jotenkin tyhmä, kun kysyn.

Ainakin muistan sitten joskus itse valmiina sairaanhoitajana kohdella opiskelijoita paremmin!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Opiskelijana ollessa, varsinkin ärsyttäviä ohjaajia kohdatessa, kannattaisi laittaa ylös, mikä ohjaajissa ärsyttää. Opiskelujen jossain rankimmassa vaiheessa kirjoitin ylös listan otsikolla: "tälläinen ohjaaja en halua olla". Valmistuttuani ja ensimmäistä opiskelijaa ohjatessani kaivoin listan esiin, ja otin opikseni. Haluan välttyä antamasta samanlaista kohtelua omille opiskelijoilleni, kuin mitä itse olen saanut. Tosin suurin osa ohjaajista oli ihania, mutta mahtui joukkoon niitä, joilta opin kuinka asioita ei pitäisi tehdä, ja ne on jääneet paremmin yleensä mieleen....

Sisäisesti latino

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

se on silti tosi, ne veemäiset ohjaajat voivat olla joskus työkavereita...

siinä sitä oppii suhtautumaan erilaisiin työkavereihin....

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Eräs vastavalmistunut sairaanhoitaja tokaisi todistuksen käteen saatuaan: "Aion sitten kostaa kaikki kokemani vääryydet tuleville opiskelijoille." Juuri tällaista asennetta alalla kaivataankin..  :)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Totta on että opiskelijoiden ohjaaminen on energiaa vievää puuhaa etenkin jos sattuu tulemaan toinen tai jopa kolmas opiskelija samalle ohjaajalle peräjälkeen ilman mitään "hengähdystaukoa". Uskon kuitenkin että ohjaajien leipiintyminen ohjaamiseen on enemmän asenteesta kuin opiskelijasta kiinni. Valitettavan monet ohjaajat kokevat opiskelijan enemmän taakkana kuin hyötynä. Asennemuutos ohjaajien puolelta olisi kovin tervetullutta.

Itse olen oppinut jokaiselta opiskelijalta ja jokaisen opiskelijan kanssa jotain uutta ja saanut näin itsekin "eväitä" työntekoon. Kollegoita on pirun vaikea motivoida ohjaamaan opiskelijoita kun siitä ei saa mitään konkreettista hyötyä edes yksikkötasolla kun koulun maksamat rahat ohjauksesta menee johonkin "isoon lompakkoon" eikä esimerkiksi henkilökunnan virkistystoimintarahastoon tms. Epätasapainoa yksikkötasolla ohjaukseen tuo myös se, että joitakin kollegoita on aivan turha edes kuvitella ohjaamaan opiskelijaa kun se ei heitä vois vähempää kiinnostaa ja silloin opiskelija eikä kukaan muukaan hyödy tilanteesta mitenkään, pikemminkin päinvastoin. Niinpä se että osa ei ohjaa ollenkaan tarkoittaa sitä, että ne muut sitten ohjaa ehkä useamman opiskelijan kuin omat henk.koht. resurssit antaisi periksi. Yritän tässä sanoa sitä että hyvästäkin ohjaajasta voi tulla kusipää jos hän väsyy ohjaamiseen eikä koe saavansa siitä enää mitään iloa irti itselleen. Eikä se siis ole ollenkaan mitään henkilökohtaista jotain tiettyä opiskelijaa kohtaan vaan yleistä "patterien hiipumista". Se olisi opiskelijoidenkin hyvä muistaa.

Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta harjoittelujaksollaan ja velvollisuus puuttua asiaan jos ei koe saavansa asianmukaista/riittävää ohjausta. Rohkeasti vaan puhumaan opettajalle ja osastonhoitajalle/osaston opiskelijavastaavalle ja sinnikkyyttä vaatia tilanteeseen muutosta. Olenpa opiskelijavastaavana törmännyt sellaiseenkin että opettaja on vähätellyt opiskelijan kokemuksia hankalasta ohjaussuhteesta eikä toiminut asian vaatimalla tavalla. Yritän aina rohkaista opiskelijoita tulemaan kertomaan jos jokin on pielessä. Ohjaus on meidän kaikkien velvollisuus, mutta jos homma ei ohjaajan ja opiskelijan välillä toimi niin silloin ohjaaja pitää vaihtaa.

Minusta on hienoa, että opiskelija uskaltaa myöntää sen jos ei ihan miljoonasti kiinnosta ko harjoittelu. Silloin yleensä keskustelen opiskelijan tavoitteista ja ohjaan niiden pohjalta. En turhaan lähde tuhlaamaan omia voimavarojani menemällä kovin yksityiskohtaisuuksiin jos opiskelija ei ole kovin kiinnostunut vaan ohjaan ns. perussetin. Tietenkin opiskelijan niin halutessa käyn joitain asioita perusteellisimmin läpi. En oikein hyväksy sellaista, että opiskelija valikoi tekemisiään tai jopa kieltäytyy tekemästä jotakin koska "osaa sen jo". Pyrin työskentelemään opiskelijan kanssa työparina tukien häntä itsenäiseen ajatteluun ja siksi vaadin että opiskelija tekee kaikkea mitä minunkin toimenkuvaani sairaanhoitajana kuuluu.

Ah mitä vuodatusta...Mutta aihe on täkeä

Kaikki on mahdollista paitsi pyöröovesta hiihtäminen.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

...vaadin että opiskelija tekee kaikkea mitä minunkin toimenkuvaani sairaanhoitajana kuuluu.

Toi on hyvä. Osata ei tartte, mutta kunhan tekee - siitä se osaaminenkin sitten alkaa pikkuhiljaa karttumaan. Joku on selittänyt, että viisaampi oppii virheistään.

Vikoja korjataan - ominaisuuksien kanssa opetellaan tulemaan toimeen.

Jokainen kyynel on muistutus onnen hetkestä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Eristyshoitaja

mä olen aina opiskelijalle sanonut että jos ohjauksessa tai minussa ja mun tyylissä joku mättää, siitä saa ja pitää sanoa ja että se ei vaikuta arviointiin millään tapaa. Kukaan ei ole vielä haukkunut lyttyyn, lienen niin pelottava :nauraa:

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

En viitsi hirveästi paljastaa, että missä olen, mutta kirurginen harjoittelu on nyt menossa.  Jooh.. se mun ohjaaja ei näytä olevan kovinkaan kiinnostunut mun ohjaamisesta tai oppimisesta. Se ei ole kysellyt ollenkaan mun "historiasta", eli siitä mitä jo osaan ja millaista työkokemusta mulla on, eikä mun tavoitteista tälle jaksolle... On joitain asioita mitä se vaan olettaa mun osaavan (iv-antibioottien laimentaminen jne.). Tää tilanne on todella outo mulle, koska aikasemmissa harjoitteluissa mun ohjaaja on ollut aina tosi kiinnostunut mun oppimisesta..

Kaikista eniten ärsyttää se tiuskiminen ja se, että se on välillä, kun ei huomaiskaan/kuuliskaan mua, kun kysyn jotain.. :/ Mutta puolvälissä harjoittelua mennään nyt, niin enköhän mä kestä loppuun asti!

Kun joku puhui siitä, että opiskelijaansa ei saa valita, niin nyt ei kyllä voi olla kyse siitä, ettenkö olisi aktiivinen ja motivoitunut. Mä kyselen paljon ja varmistan asiat mielummin, kun teen väärin. Olen tosi kiinnostunut asioista ja suostun tekemään ihan mitä vaan! Mutta ohjaaja vaan antaa sellasen kuvan, että oisin jotenkin tyhmä, kun kysyn.

Ainakin muistan sitten joskus itse valmiina sairaanhoitajana kohdella opiskelijoita paremmin!

Ai näitä tapauksia on enempikin liikkeellä... Ihan kuin minun ohjaajastani olisit puhunut.

Ja edellisen lisäksi vielä ohjaajani ei suostu ollenkaan antamaan palautetta oppimisestani eikä pitämään kahdenkeskisiä juttelutuokioita. En todellakaan halua pitää näitä keskusteluja kahvi- tai ruokatauollia kaikkien työntekijöiden läsnäollessa. Varsinkin, kun ohjaajan puhetyyli on todella alentava ja tyly.

Eli suurin anti tästä harjoittelujaksosta on se, että opin miten opiskelijaa ei koskaan tulisi kohdella jos meinaa saada työyhteisöstään positiivisen kuvan. Tässä työpaikassa ei kyllä tarvitse ihmetellä sijaisten puutetta, jos kaikkia opiskelijoita kohdellaan näin... ;D

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Eräs vastavalmistunut sairaanhoitaja tokaisi todistuksen käteen saatuaan: "Aion sitten kostaa kaikki kokemani vääryydet tuleville opiskelijoille." Juuri tällaista asennetta alalla kaivataankin..  ;D

Näinpä... Kostomentaliteetti on asennetta, mikä sietää joutua historian romukoppaan (jossa se kyllä pitäisi jo olla) ja kansi tiukasti kiinni. Olen lukenut joitain sairaanhoitajien muistelmateoksia. Niissä kuvataan, kuinka hoitoalalla oli vielä peräti muutama vuosikymmen sitten tapana kyykyttää ja nöyryyttää mitä erilaisimmin tavoin sairaanhoidon opiskelijoita. Ja olivathan opiskelijat ilmaista työvoimaa jonnekin 70-luvun alkuun asti... 

Leikkurisisar uraputkessa

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Eristyshoitaja

Minusta on hienoa, että opiskelija uskaltaa myöntää sen jos ei ihan miljoonasti kiinnosta ko harjoittelu. Silloin yleensä keskustelen opiskelijan tavoitteista ja ohjaan niiden pohjalta. En turhaan lähde tuhlaamaan omia voimavarojani menemällä kovin yksityiskohtaisuuksiin jos opiskelija ei ole kovin kiinnostunut vaan ohjaan ns. perussetin. Tietenkin opiskelijan niin halutessa käyn joitain asioita perusteellisimmin läpi. En oikein hyväksy sellaista, että opiskelija valikoi tekemisiään tai jopa kieltäytyy tekemästä jotakin koska "osaa sen jo". Pyrin työskentelemään opiskelijan kanssa työparina tukien häntä itsenäiseen ajatteluun ja siksi vaadin että opiskelija tekee kaikkea mitä minunkin toimenkuvaani sairaanhoitajana kuuluu.

Ah mitä vuodatusta...Mutta aihe on täkeä

Samalla linjalla Tuulia olen kanssasi, itsekään en välttämättä selitä asioita kovinm perusteellisesti, jos huomaan että opiskelijaa ei todellakaan kiinnosta koko erikoisala. Itse myös vaadin että opiskelijan on samoja tehtäviä kuin minunkin vaikka olisi aiemmin joka harjoittelussa niitä tehnyt. yhden opiskelijan kanssa oli ongelmaa kun ei olisi halunut pitää raporttia. Syynä ei ollut se että hän olisi ollut ujo vaan häntä ei kiinnostanut koko asia koska työssään ei tule taitoa tarvitsemaan, omien sanojensa mukaan. Puolipakolla laitoin kuitenkin rapsaa antamaan iltavuorolle ja hän aloittaa tilanteen sanomalla että minua painostettiin antamaan raportti angry.png

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Student Midwife

Syynä ei ollut se että hän olisi ollut ujo vaan häntä ei kiinnostanut koko asia koska työssään ei tule taitoa tarvitsemaan, omien sanojensa mukaan. Puolipakolla laitoin kuitenkin rapsaa antamaan iltavuorolle ja hän aloittaa tilanteen sanomalla että minua painostettiin antamaan raportti angry.png

Menee jo OT, mutta mikä on sellainen hoitotyön ala/työtehtävä, jossa ei rapsaamisen taitoa tarvitse? Mun on vaikea kuvitella, että valmistuttuani löytäisin aina sellaisen työpaikan, jossa mun ei tarvitse seuraavalle vuorolle tai toiselle hoitajalle kertoa tarpeellisia tietoja potilaistani. Jossain ajanvarauspolityöskentelyssä ei tietenkään tule vuoronvaihtoja, mutta kuka voi tänä päivänä ajatella olevansa koko työuransa ajanvarauspolilinikalla töissä? Tai jos ura Veripalvelussa kiinnostaa, niin en usko, että sieltäkään lähdetään ruokikselle ja jätetään omat luovuttajat letku kädessä vaan makaamaan ilman, että sanasen sanoo tuuraajalle tai kollegalle. Niin, voihan joku tietty haluta hoitoalan koulutuksen ja lähteä sitten vaikka lääkemyyjäksi saman tien tms. Mutta jos siis hoitoalan hoitotöihin on tarkoitus mennä, niin missä ei tarvitse rapsata?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Eristyshoitaja

Syynä ei ollut se että hän olisi ollut ujo vaan häntä ei kiinnostanut koko asia koska työssään ei tule taitoa tarvitsemaan, omien sanojensa mukaan. Puolipakolla laitoin kuitenkin rapsaa antamaan iltavuorolle ja hän aloittaa tilanteen sanomalla että minua painostettiin antamaan raportti angry.png

Menee jo OT, mutta mikä on sellainen hoitotyön ala/työtehtävä, jossa ei rapsaamisen taitoa tarvitse? Mun on vaikea kuvitella, että valmistuttuani löytäisin aina sellaisen työpaikan, jossa mun ei tarvitse seuraavalle vuorolle tai toiselle hoitajalle kertoa tarpeellisia tietoja potilaistani. Jossain ajanvarauspolityöskentelyssä ei tietenkään tule vuoronvaihtoja, mutta kuka voi tänä päivänä ajatella olevansa koko työuransa ajanvarauspolilinikalla töissä? Tai jos ura Veripalvelussa kiinnostaa, niin en usko, että sieltäkään lähdetään ruokikselle ja jätetään omat luovuttajat letku kädessä vaan makaamaan ilman, että sanasen sanoo tuuraajalle tai kollegalle. Niin, voihan joku tietty haluta hoitoalan koulutuksen ja lähteä sitten vaikka lääkemyyjäksi saman tien tms. Mutta jos siis hoitoalan hoitotöihin on tarkoitus mennä, niin missä ei tarvitse rapsata?

Th opiskelija oli hän joka oli sitä mieltä ettei rapsataitoja tarvitse

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Student Midwife

Th opiskelija oli hän joka oli sitä mieltä ettei rapsataitoja tarvitse

No, ko. opiskelija ei sitten ollut laisinkaan tajunnut koko rapsaamisen ideaa ja kuinka hän sitä tulee työssään tekemään vaikkakaan sitä ei silloin raportinannoksi kutsuta. Rapsaaminenhan on erinomainen tapa opetella juuri niiden olennaisten tietojen löytämistä potilaan tilanteesta ja näitä th tarvitsee mm. äitiysneuvolan puolella tehdessään lähetteitä.

Eipä voi kun sääliä ko. opiskelijaa lyhytnäköisyydestä :P

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mä jo olin hetken ihan varma et kyseessä ois ollu mun kurssikaveri.. hän ku ei uskalla edes potilaskutsuihin vastata... En kyl oikeesti ymmärrä et miten se on päässy harjotteluista läpi tähän asti!  :P

Mitä nopeammin, sitä nopeammin

Hiki säästää verta

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

hän ku ei uskalla edes potilaskutsuihin vastata...

Kelloihin kannattaa ehdottomasti vastata: saa kuulla olevansa kiltti ja ottaa pöydältä karkin, kun vähän pöyhii tyynyä parempaan asentoon  :P

Oispa tuo puheena ollut opiskelija kokonaan kieltäytynyt rapsan pitämisestä, ainakin meillä se johtaisi pahimmillaan koko harjoittelun hylkäämiseen. Miten ihmeessä jollekin voi tulla sellainen käsitys, että seuraavan vuoron ei ole tarpeen tietää, mitä viimeisenä kahdeksana tuntina on tapahtunut (tai vielä sitä ennenkin) - ei ymmärrä.

- vain yksi yksityskohta voi jäädä mieleen / jäädä mieleen koko elämästä / jokin valkea hehku päivän jo mentyä / jokin katse kumppanin -

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mä jo olin hetken ihan varma et kyseessä ois ollu mun kurssikaveri.. hän ku ei uskalla edes potilaskutsuihin vastata... En kyl oikeesti ymmärrä et miten se on päässy harjotteluista läpi tähän asti!  :)

Mä varmasti hylkäisin opiskelijan, joka ei vastaisi ollenkaan potilaskutsuihin.. Samoiten se raportinpitäminen, sanoisin että meneppä takaisin kouluun opettelemaan perusasiat.

Tietenkin kyllä haluaisin ensin kuulla hyvät syyt, ja selvittää että onko mitään asian eteen tehtävissä, ettei nyt ihan liian julmia olla.

Mä olen miettinyt sitä, että kun opiskelija vaikuttaa sanojensa mukaan kiinnostuneelta erikoisalasta jne, mutta hänen vastauksistaan saa sen käsityksen, että hän tietää jo paljon jne eli vastaus on aina suunnilleen tyyliä joo joo, ja hyvä jos opiskelija katsoo edes päin kun yrität jotain selitää, niin minkä mielikuvan siitä saatte?

"Ei kuullosta kovin järkevältä", sanoi Kani. "Ei", sanoi Puh nöyrästi. "Ei kuulostakkaan nyt kun sen sanoo. Sitä ennen se kuullosti aivan järkevältä."

"On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo."

-Nalle Puh

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 4 viikkoa myöhemmin...

Onkohan tästä jossain oma aihe jo?

(Maallikko asialla :D )

Mutta, mitä te opiskelijat toivotte ohjaajalta?

Itse alan ohjaamaan lh-opiskelijaa kohta puoliin, niin antaisitteko eväitä siihen, että osaisin olla "hyvä" myös opiskelijan näkökulmasta?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...