Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Jyväskylän ammattikorkeakoulussa alkaa ensi syksynä röntgenhoitaja (AMK)–tutkintokoulutus. Koulutus  toteutetaan yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Röntgenhoitaja vastaa lähetteen mukaisista lääketieteellisistä kuvantamistutkimuksista, niihin liittyvistä toimenpiteistä ja sädehoidoista. Röntgenhoitajakoulutuksen tärkeä yhteistyökumppani on Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.
    – Lähivuosina useita röntgenhoitajia on jäämässä eläkkeelle Keski-Suomen alueella. Työelämän kanssa käytyjen keskustelujen ja sieltä nousevien tarpeiden pohjalta röntgenhoitaja AMK–koulutus päätettiin käynnistää JAMKissa, JAMKin hyvinvointiyksikön lehtori Irmeli Matilainen kertoo.
    Kaikille avoin koulutuksen infotilaisuus järjestetään ti 22.3. klo klo 16.30–18.00 JAMKin Lutakon kampuksella, Piippukatu 2, luokka D505.
    Tilaisuudessa kuullaan TAMKin koulutusjohtaja Riitta Hanhijärven ja koulutuspäällikkö Maire Petäjäjärven katsaus röntgenhoitajan työhön ja koulutukseen sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin röntgenhoitajien Anu Kovasen ja Iina Räsäsen kokemuksia työstä. Opintotukineuvoja Irja Keralampi JAMKista kertoo koulutuksen tukimahdollisuuksista.  
    Röntgenhoitajan koulutukseen haetaan kevään yhteishaussa 16.3. – 6.4.2016. osoitteessa opintopolku.fi. Hakiessa kannattaa huomioida, että hakukohteena on TAMK.
    Tutkinnon suorittamisen jälkeen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa röntgenhoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

    Hoitajat.net
    KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat sopineet aikataulut neuvotteluille siitä, miten kilpailukykysopimuksesta syntynyttä neuvottelutulosta sovelletaan kunta-alan virka- ja työehtosopimuksiin. Hoitajien työehdoista kuntasektorilla on sovittu KVTES:ssa. Alakohtaiset neuvottelut on käytävä toukokuun loppuun mennessä.
    Lopullisesti historiallisen sopimuksen syntyminen ratkeaa vasta kesäkuun alussa, kun liittojen päättävät elimet kokoontuvat päättämään voidaanko mahdollinen neuvottelutulos hyväksyä. Hoitajien puolesta kunta-alan pääneuvotteluryhmän kokouksissa neuvottelevat Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHon (Tehy ja SuPer) edustajat.
    Lähde: KT Kuntatyönantajat 

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitaja Heidi Happonen kertoo, miksi asiakasvastaavaksi kannattaa kouluttautua. Hän työskentelee Tikkurilan terveysasemalla Vantaalla.
    Videon tuotanto: Sairaanhoitajaliitto

    Hoitajat.net
    Sote-uudistus on mahdollisuus yhtenäistää pirstaleista kuntoutusjärjestelmää, sujuvoittaa palvelu- ja hoitoketjua ja edistää asiakaslähtöisyyttä. Tulevaisuuden innovaatiot löytyvät yhteistyöstä, asiakkailta ja teknologiasta. Kuntoutus tulisi saada vahvemmin esille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, ja sen avulla on mahdollista saada aikaan säästöjä sekä ylläpitää ja vahvistaa työ- ja toimintakykyä.
    Tiedot perustuvat Kuntoutussäätiön ja työeläkeyhtiö Varman kuntoutuksen ammattilaisille suunnattuun kyselyyn kuntoutuksen mahdollisuuksista ja uhkista tulevassa sote-maailmassa. Sote-uudistus koetaan mahdollisuudeksi yhtenäistää kuntoutusjärjestelmää ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yksi toistuva sote-uudistukseen liittyvä huoli on, että kuntoutusta ei uudisteta.
    – Sote on kuntoutukselle iso mahdollisuus. Kun palvelun tilaajat vähenevät ja kun kuntien rooli siirtyy sote-alueelle, kuntoutus saadaan kytkettyä tiiviimmin mukaan hoitokäytäntöihin. Näin kuntoutuksen ajoituskin hoitoketjussa paranee, sanoo Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs.
    Kuntoutus selvemmin sote-uudistukseen
    Kyselyn mukaan päättäjät tuntevat kuntoutuksen kokonaisuutta huonosti, eikä sitä ole tuotu kattavasti esille sote-uudistuksessa. Alan ammattilaiset ovat huolissaan päättäjien kuntoutukseen liittyvästä asiantuntemuksesta ja kyvystä hahmottaa hajanaista järjestelmää. Kuntoutus nähdään usein vain pienenä osana sairaanhoitoa, eikä sen vaikutusta kustannussäästöihin tunnisteta riittävästi.
    – Vastaajien kommenteissa korostuu se, kuinka tärkeää on viestiä päättäjien suuntaan tutkittua tietoa kuntoutuksen mahdollisuuksista sekä hyödyistä yksilön ja koko yhteiskunnan kannalta, tutkimuksesta vastaava johtaja Riikka Shemeikka Kuntoutussäätiöstä sanoo.
    Eri kuntoutusmuodoista Kelan kuntoutus ja työeläkekuntoutus koettiin toimivimmiksi; sosiaalihuollon kuntoutus sai heikoimman arvion. Kelan kuntoutusta on myös esitetty siirrettäväksi osittain sote-alueelle.
    – Sote-uudistuksen myötä kuntoutuksen valtakunnallinen ohjaus on uusi asia. Soteen liittyvä valinnanvapaus pitäisi vielä kuntoutuksen osalta täsmentää. Kyselyyn vastanneet toivovat, että kuntoutujan ääni tulee selvemmin esille, kertoo Jukka Kivekäs.
    Kuntoutus on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa. Se tuottaa hyvinvointia, parempaa toimintakykyä, osallisuutta ja työkykyä. Kuntoutus säästää sosiaali- ja terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan kuluja sekä pidentää työuria.
    Kuntoutussäätiö ja Varma toteuttivat laajan kyselyn kuntoutuksen asiantuntijoille yli sektori- ja kuntarajojen. Kysely lähetettiin yli 3 000:lle kuntoutusalan ammattilaiselle, joista noin 700 vastasi kyselyyn. Tarkoituksena oli kartoittaa asiantuntijoiden näkemyksiä kuntoutuksen kehittämisestä erityisesti sote-uudistuksessa.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...