Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Päivystyspoliklinikoilla työskentelevät vastaavat sairaanhoitajat kaipaavat lisää koulutusta suuronnettomuustilanteista. Yliopisto- ja keskussairaaloiden päivystysten suuronnettomuusohjeet ovat osittain epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Sairaaloiden tulisi yksinkertaistaa niitä ja lisätä koulutusta. Asiaa selvitettiin tuoreessa YAMK-opinnäytetyössä.
    Eniten parannettavaa löytyy psykososiaalisen tuen järjestämisen ohjeistuksesta. Parhaiten on ohjeistettu suuronnettomuushälytyksen käynnistäminen, lisähenkilökunnan hälyttäminen ja suuronnettomuustilanteesta tiedottaminen. 
    Opinnäytetyön tekijöiden mukaan pelkkä työkokemus ei takaa osaamista suuronnettomuustilanteessa. Sen lisäksi tarvitaan oikeita kokemuksia suuronnettomuustilanteista tai koulutusta aiheesta. 
    Lue lisää: https://www.laurea.fi/tiedotteet/Sivut/YAMK-opinnayte-Hoitajat-kaipaavat-koulutusta-suuronnettomuustilanteisiin.aspx

    Hoitajat.net
    Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirastot kokosivat lokakuussa raportin alan valvonnan havainnoista alkuvuodelta 2015. Valvonnassa vastaanotettiin lisääntyvässä määrin ilmoituksia ja tuomioistuimen päätöksiä muutaman vuoden sisällä valmistuneista lähihoitajista, joilla on heti ensimmäisessä työpaikassa havaittu vaikea, pitkään jatkunut päihderiippuvuus. Osalla heistä on taustalla myös huumausaine- ja/tai väkivaltarikoksia.
    Valvira korostaa, että näitä lähihoitajia ei olisi tullut ohjata/ottaa lainkaan (usein työvoimapoliittisen aloitteen perusteella) lähihoitajakoulutukseen, koska he muodostavat potilasturvallisuusriskin.
    Valvira kertoo informoineensa havainnoista Sosiaali- ja terveysministeriötä, opetushallintoa ja työvoimahallintoa. Myös alan ammattiliitot ovat toistuvasti esittäneet huolensa samasta asiasta.
    Valvira muistuttaa, että vaikka raportissa keskitytään ongelmiin, sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat Suomessa hyvin ja kansalaiset ovat useiden tutkimusten mukaan tyytyväisiä saamaansa palveluun.
    Lähde: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran raportti (s. 15)

    Hoitajat.net
    Kazakstanin terveysministeriö on valinnut Jyväskylän ja Lahden ammattikorkeakoulut strategisiksi kumppaneikseen hoitotyön koulutuksen kehittämisessä.
    Suomalaisen sairaanhoitajakoulutusta on jo 20 vuotta toteutettu ammattikorkeakouluissa, ja sairaanhoitajilla on mahdollisuus jatkaa opintoja aina tohtorin tutkintoon asti. Koulutuksen vahvuuksia ovat sen kansainvälinen vertailtavuus, tieteelliseen näyttöön perustuvuus, osaamisperustainen ja käytäntölähtöinen opetussuunnitelma sekä opettajien korkea koulutustaso.
    Suomalaisilla sairaanhoitajilla on itsenäinen tehtäväkuva terveyspalvelujärjestelmässä. Suomessa ollaan edellä monia maita, joissa vasta viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota sairaanhoitajien koulutustason nostamiseen ja itsenäisten tehtäväkuvien laajentamiseen. Nämä on asetettu tavoitteeksi myös Kazakstanissa.
    Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat verkostona työskennelleet jo vuodesta 2012 yhteistyössä Kazakstanin terveysministeriön ja oppilaitosten kanssa. Maailmanpankin rahoittamassa kehittämishankkeessa on kehitetty muun muassa Euroopan Unionin vaatimusten mukainen sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelma.
    - Tehdyillä ratkaisuilla on suuri merkitys Kazakstanin sairaanhoitajille, sillä nyt on varmuus siitä, että yhdessä kehitetty kansainväliset vaatimukset täyttävä sairaanhoitajakoulutus aloitetaan jo tänä syksynä useassa oppilaitoksessa ja koulutusta tullaan laajentamaan eri oppilaitoksiin suunnitelmallisesti, yhteistyötä koordinoiva asiantuntija Johanna Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta toteaa.
    Kehittämisohjelmassa suomaisten kanssa tehtävälle yhteistyölle asetettu ensimmäinen tavoite saavutettiin, kun ministeriö teki päätöksen kuuden Medical Collegen organisoimisesta uudelleen Higher Medical Schooleiksi tämän vuoden aikana. Suomalaiset asiantuntijat osallistuivat Medical Collegejen arviointiprosessiin.
    - Nyt kehitetty 1,5-vuotinen muuntokoulutus tarjoaa sairaanhoitajille mahdollisuuden oman koulutustasonsa nostamiseen ja urakehitykseen. Tällaiset lyhemmät aiemmin opitun tunnustamiseen liittyvät tutkinnot ovat Kazakstanissa täysin uutta, yliopettaja Hannele Tiittanen Lahden ammattikorkeakoulusta toteaa.

    Hoitajat.net
    Tuoreen selvityksen mukaan lähes puolet erikoissairaanhoidon hoitajista käyttää yli neljä tuntia työvuorosta tietokoneella tehtävään työhön. Potilastietojen kirjaaminen ja ylläpito on eniten aikaa vievä tietotyön tehtäväkokonaisuus. Hoitajat kokevat tietotyön osuuden vain kasvaneen viimeisen kahden vuoden aikana. Tietokoneella kulutettu aika on pois potilastyöstä.
    - Todella todella paljon vievät aikaa. TURHAN PALJON, pois potilaan konkreettisesta hoitamisesta! Ainakin puolet työajasta, kommentoi asiaa kyselyyn osallistunut hoitaja.
    Kolmannes selvitykseen osallituneista ammattilaisista ilmoitti kirjaavansa samaa tietoa useaan paikkaan, mikä lisää tietotyön määrää ja turhautuneisuutta. Saman tiedon moninkertainen kirjaaminen aiheuttaa myös merkittäviä kuluja.
    - Kolmasosa tutkimukseen vastanneista lääkäreistä ja hoitajista kirjaa samaa tietoa eri järjestelmiin vähintään 7 % työajastaan. Suorina palkkakustannuksina tämä vastaa vuositasolla tutkimuksen yhdeksässä sairaanhoitopiirissä 54 miljoonaa euroa, joka voitaisiin ohjelmistorobotiikalla säästää. Tutkimus osoittaa, että automaatiolla olisi kymmenittäin sovellusalueita, kertoo Heikki Länsisyrjä, yksi Digital Workforce Nordic Oy:n perustajista., kertoo Heikki Länsisyrjä Digital Workforce Nordicista.
    Yhtiön mukaan säästöpotentiaali tietotyön rutiinien automatisoinnille on Suomen julkisessa terveydenhuollossa 300-600 miljoonaa euroa vuodessa.
    - Tällä uudella keinolla saavutettaisiin nopeasti valtavat säästöt, jotka tukisivat omalta osaltaan sote-uudistuksen miljardien kokonaissäästötavoitetta, arvioi Länsisyrjä.
    Ohjelmistorobotiikalla voidaan automatisoida tietotyötä ilman, että olemassa oleviin tietojärjestelmiin tarvitaan muutoksia tai lisäinvestointeja. Ohjelmistorobotiikka soveltuu erityisen hyvin terveydenhuoltoon, jossa on paljon toistuvaisluontoisia ja sääntöihin perustuvia tehtäviä ja prosesseja. Ohjelmistorobotiikkaa pilotoidaan jo laajasti julkisessa terveydenhuollossa Suomessa.
    Tekesin rahoittamassa, Digital Workforce Nordic Oy:n tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa laajasti tietotyötä julkisessa terveydenhuollossa. Tutkimukseen osallistui 5754 henkilöä yhdeksästä sairaanhoitopiiristä, jotka edustavat henkilömäärältään 64 % sairaanhoitopiirien henkilöstöstä. Vastausprosentti oli 9,2%.
    Tutkimusyhteenveto: Tietotyö - Julkisen terveydenhuollon aikasyöppö

    Hoitajat.net
    Ebolaepidemian aikaan monia avustusjärjestöjen työntekijöitä sairastui, vaikka he olivat varustautuneet hyvin suojavarustein. Terveydenhuoltohenkilökunnan riski sairastua vakavaan infektiotautiin kuten ebolaan tai SARS:iin voi olla jopa 100 kertaa suurempi kuin väestössä keskimäärin. Tuoreen Cochrane-katsauksen mukaan on edelleen epävarmaa, millaiset suojavarusteet suojaavat terveydenhuoltohenkilökunnan vaarallisilta tartuntataudeilta kuten ebola ja SARS. Kontaminaatiota tapahtuu, vaikka käytetään koko kehon suojaavia pukuja, hanskoja ja kasvot suojaavia maskeja.
    Katsauksessa kerättiin kokoon kaikki kontrolloidut tutkimukset, jotka arvioivat suojavaatteiden tehoa todellisia vastaavissa olosuhteissa. Tutkijat arvioivat myös, kuinka terveydenhuollon työntekijöitä voidaan parhaiten opettaa käyttämään suojavaatteita.
    Tutkijat löysivät kuusi simulaatiotutkimusta, joissa oli yhteensä 295 osallistujaa, joiden suojavaatteet ruiskutettiin fluoresoivalla merkkiaineella tai harmittomalla viruksella, jotta voitiin mallintaa, mitä tapahtuu, kun suojavaatteita puetaan tai riisutaan sairaaloissa. Kaikissa tutkimuksissa jokin osa työntekijöiden kehosta kontaminoitui, vaikka he käyttivät suojavaatteita. Yhdessäkään tutkimuksessa ei ollut yhtäkään osallistujaa, joka olisi selvinnyt simulaation läpi kontaminoitumatta.
    Hengittävästä kankaasta tehtyjen suojavaatteiden käyttäjät kontaminoituivat saman verran kuin vähemmän hengittävästä kankaasta tehtyjen suojavaatteiden käyttäjät. Enemmän hengittävät suojavaatteet koettiin miellyttävämmäksi käyttää.
    Kahden tutkimuksen mukaan suojavaatteiden riisuminen tietyssä järjestyksessä vähensi kontaminaatiota. Aktiivinen koulutus kuten tietokonesimulaatioiden käyttö ja ohjeiden kertominen suullisesti, vähensivät virheitä suojavaatteiden riisumisessa.. Vain kahdessa tutkimuksessa arvioitiin samoja suojavaatteita, joiden käyttöä nykyään suositellaan. Yksikään tutkimus ei arvioinut suojavaatteiden tehoa ebolaepidemian aikana.
    Tutkijoiden mielestä tutkimusnäyttö suojavaatteiden tehosta on erittäin heikkolaatuista, koska katsaukseen löytyi vain pieni määrä tutkimuksia, joissa oli pieni määrä osallistujia ja koska simulaatiotutkimusten tuloksia on vaikea soveltaa käytäntöön tositilanteessa.
    − On selvää, että henkilösuojaimista täytyy kehittää turvallisempia terveydenhuoltohenkilöstölle, sanoo tutkijaryhmän johtaja Jos Verbeek Cochrane Work -katsausryhmästä Työterveyslaitoksesta Kuopiosta.
    − Vaikka tiedämme, että suojautuminen on hyödyllistä, niin epävarmuustekijöitä riittää. Emme tiedä suojaavatko suojalasit paremmin kuin visiiri tai pitkävartiset hanskat paremmin kuin lyhytvartiset, koska näitä kysymyksiä tarkastelevia tutkimuksia ei ole tehty. Emme myöskään tiedä, kuinka terveydenhuoltohenkilökunnalle voi parhaiten opettaa, miten suojavaatteet puetaan ja miten ne riisutaan ja kuinka pitkään osaaminen pysyy muistissa opettelun jälkeen.
    − Terveydenhuollossa käytettävien suojavaatteiden turvatason kuvaamiseen tarvitaan myös yksinkertainen kansainvälinen terminologia. Tämä voi auttaa terveydenhuoltohenkilökuntaa kommunikoimaan huomattavasti paremmin keskenään, ehdottaa Verbeek.
    Varsinaisen epidemian aikana on vaikea toteuttaa tutkimuksia. Tilannetta auttaisi jo se, että epidemia-alueilla pidettäisiin kirjaa siitä, minkä tyyppisiä ja mistä materiaaleista koostuvia suojavaatteita käytetään. Epidemian laannuttua voidaan vertailla millaisia varusteita sairastuneet ja ei-sairastuneet työntekijät käyttivät. Tällaisia tutkimuksia toteutettiin SARS-epidemian aikana. Niistä selvisi, että suojautumiseen ei riitä pelkkä maski, vaan tarvitaan myös hansikkaat ja esiliina. Tähän mennessä yhtään tällaista tutkimusta ei ole julkaistu ebolaepidemiaa koskien.
    Katsaus:
    Verbeek JH, Ijaz S, Mischke C, Ruotsalainen JH, Mäkelä E, Neuvonen K, Edmond MB, Sauni R, Kilinc Balci FS, Mihalache RC. Personal protective equipment for preventing highly infectious diseases due to exposure to contaminated body fluids in healthcare staff. Cochrane Database of Systematic Reviews 2016, Issue 4. Art. No.: 10.1002/14651858.CD011621.pub2


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...