Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Maanantaina 6.6. Akuutti24:n yhteydessä aloittaa toimintansa AKKUNA. Se on ympärivuorokautinen päivystysosasto, jossa hoidetaan 70-vuotta täyttäneitä, välitöntä sairaalahoitoa ja seurantaa tarvitsevia potilaita. AKKUNAlla vastataan paremmin Päijät-Hämeen ikääntyvän väestön päivystyksellisiin tarpeisiin.
    12-paikkaiseen AKKUNAan tullaan hoitoon päivystyksen kautta.
    - Akuutti24:n henkilöstö arvioi potilaan hoitoon ottamista iän, asumistavan, toimintakyvyn sekä sen hetkisen sairaustilan pohjalta. AKKUNAsta valtaosa potilaista kotiutuu suoraan omaan kotiin, kertoo ylilääkäri Ulla Helin.
    Iäkästä potilasta hoidetaan AKKUNAssa keskimäärin 3-4 päivää. Tänä aikana selvitetään kokonaisvaltaisesti potilaan terveydentilaa ja toimintakykyä. Potilaan kanssa yhteistyössä tehdään alustava hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja luodaan yhteydet jatkohoitoa ja -apuja varten.
    AKKUNAssa työskentelee ikäihmisten sairauksiin perehtynyt, moniammatillinen työtiimi, joka koostuu lääkäristä, hoitajista, fysioterapeutista, farmaseutista ja  tarpeen mukaan muista ammattihenkilöistä.
    AKKUNAn toiminnassa pyritään avoimuuteen ja mutkattomaan vuorovaikutukseen.
    - Tarkoituksena on myös sisällyttää läheiset mukaan iäkkään potilaan hoidon kokonaisuuteen. Potilaan asioista tiedotamme mahdollisimman joustavasti ja keskitetysti yhtä läheistä, kertoo Helin.

    Hoitajat.net
    Seurattaessa ensisynnyttäjiä vuoden ajan synnytyksen jälkeen selvisi, että suurin osa ensisynnyttäjistä on aloittanut sukupuoliyhdynnät kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä, mutta sukupuolinen halukkuus ja tyytyväisyys seksielämään ovat huonompia kuin ennen raskautta ja synnytystä. Tarja Mietola-Koivisto tutki väitöskirjassaan synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon käytäntöjä sekä niiden yhteyttä ensisynnyttäjän välilihan kuntoon synnytyksen jälkeen, synnytyskokemukseen, kipuun ja seksuaaliterveyteen.
    – Raskauden aikaiseen, synnytykseen ja synnytyksen jälkeiseen seksuaaliterveyteen sekä imetykseen liittyvistä asioista tulisi puhua avoimesti synnytyssairaalassa ja neuvolassa, koska sekä alateitse että keisarileikkauksella synnyttäneillä ensisynnyttäjillä on useita seksuaaliterveyteen liittyviä oireita ja tuntemuksia ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä, Turun yliopistossa väittelevä Tarja Mietola-Koivisto sanoo.
    Yleisimpiä naisten kokemia oireita ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä olivat emättimen kostumisen vaikeus, yhdyntäkivut, peräpukamat sekä arpikudoksen kipu ja kiristys. Myös virtsankarkailua sekä ilman karkailua emättimestä ja peräsuolesta esiintyy ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä.
    Vuoden seurannassa synnytyksen jälkeen selvisi, että suurin osa ensisynnyttäjistä on aloittanut sukupuoliyhdynnät kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä, mutta sukupuolinen halukkuus ja tyytyväisyys seksielämään ovat huonompaa ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä verrattuna aikaan ennen raskautta ja synnytystä.
    – Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista on uskallettava keskustella. Tarvittaessa naiset ja heidän kumppaninsa tulisi ohjata seksuaalineuvojan tai -terapeutin vastaanotolle.
    Alateitse synnyttäneillä myönteisemmät synnytyskokemukset
    Tutkimuksessa selvisi, että ensisynnyttäjät kokevat synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon pääsääntöisesti myönteisenä. Kuitenkin yli kolme viidesosaa ensisynnyttäjistä pelkää synnytyksen ponnistusvaiheen kipua, ja lähes joka neljäs ensisynnyttäjä tarvitsisi lisää kivunlievitystä synnytyksen ponnistusvaiheessa.
    – Alateitse synnyttäneillä ensisynnyttäjillä oli myönteisempi synnytyskokemus ja vähemmän kipua heti synnytyksen jälkeen ja kolmena synnytyksen jälkeisenä päivänä verrattuna keisarileikkauksella synnyttäneisiin ensisynnyttäjiin. Alateitse synnyttäneillä ensisynnyttäjillä kipu ja ompeleet eivät vaikuttaneet haitallisesti vastasyntyneen hoitoon tai imetykseen niin paljon kuin keisarileikkauksella synnyttäneillä ensisynnyttäjillä, Mietola-Koivisto kertoo.
    Tutkimuksen mukaan lapsivuodeosastolla ja neuvolassa tuleekin kiinnittää huomioita eri asioihin naisten voinnin seurannassa ja ohjaamisessa sen mukaan, onko kyseessä alateitse vai keisarileikkauksella synnyttänyt äiti.
    Synnytyksen hoitokäytännöissä kehitettävää
    Mietola-Koiviston tutkimuksen mukaan synnytyssairaalan synnytyksen hoidon kulttuuri näyttää siirtyvän mallioppimisen kautta. Synnytyssairaalan koko on merkittävämmässä yhteydessä kätilöiden käyttämiin synnytyksen ponnistusvaiheen hoidon käytäntöihin kuin kätilöiden ikä, työkokemus tai koulutustausta.
    – Osa kätilöiden käyttämistä synnytyksen ponnistusvaiheen hoitokäytännöistä ei ole näyttöön perustuvia. Synnytysosastoilla olisikin lisättävä kätilöiden tietämystä ja täydennyskoulutusta synnytyksen näyttöön perustavasta hoidosta, tutkija sanoo.
    Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6488-8

    Hoitajat.net
    Molemmat hoitajia edustavat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattiliitot (KoHo) ovat mukana kiky-sopimuksessa. SuPerin hallitus ja Tehyn valtuusto hyväksyivät tänään kunta-alan neuvottelutuloksen kilpailukykysopimuksen soveltamisesta. Tehyn valtuusto korostaa tiedotteessaan, että se ei jatkossa tee työmarkkinaratkaisuja, jotka eivät edistä tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta.
    Viikoittaista työaikaa pidennetään 30 minuutilla. Yleistyöajassa ja jaksotyöajassa viikoittainen ja jaksokohtainen työaika pitenee 30 minuutilla. Esimerkiksi kolmen viikon jaksokohtainen ylityöraja on 1.2.2017 alkaen 116 tuntia 15 minuuttia. Työaikapankkia koskevaa ohjeistusta tarkennettiin. Sopimuskausi on 1.2.2017-31.1.2018. Työaikamuutokset tulevat voimaan 1.2.2017 lukien. Keskusjärjestöjen sopiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30% vuosina 2017-2019.
    Lähteet:
    http://www.tehy.fi/fi/mediatiedote/tehyn-valtuusto-hyvaksyi-pitkan-keskustelun-jalkeen-kilpailukykysopimuksen
    https://www.superliitto.fi/viestinta/tiedotteet-ja-kannanotot/kunta-alalle-on-syntynyt-paaratkaisu/

    Hoitajat.net
    HUS:n asettama työryhmä on saanut työnsä päätökseen ja luovuttanut selvitysraporttinsa. Selvitysraportissa todetaan, että HUSLAB:n työntekijän kohdalla tapahtui inhimillinen erehdys, jolle järjestelmä loi edellytykset. Näytteenottovirheen tapahtumiseen vaikuttivat työntekijän erehdyksen lisäksi turvaneulojen käyttöönottoprosessin heikkoudet ja lyhytaikaisten sijaisten eli ns. keikkalaisten perehdytykseen liittyvät puutteet.
    Selvitysryhmä toteaa, että turvaneulan käyttöönottoprosessi ei ollut riittävän suunnitelmallista. Perehdytys turvaneulan käyttöön oli puutteellista ja niiden käytöstä syntyvien jätteiden käsittely oli virheellistä. Keikkalaisten työolosuhteisiin, toimintaedellytyksiin sekä tiedonkulkuun ei kiinnitetty riittävästi huomiota muutostilanteessa.
    - Selvitysryhmän johtopäätös on, että yksittäistä henkilöä ei voida syyllistää tapahtumasta. Huolimattomuudella oli toki oma osuutensa tapahtuneeseen, samoin sillä että henkilö ei ollut omalta osaltaan ollut aktiivinen perehtymisensä päivittämisessä. Järjestelmä oli kuitenkin luonut otolliset olosuhteet vahingon tapahtumiselle, kertoo selvitysryhmän puheenjohtaja, toimialajohtaja Hans Ramsay.
    Selvitysryhmä toteaa, että tapahtumaa tulee tarkastella laajempana kokonaisuutena ja korjaavat toimenpiteet ulottaa kaikille HUSLAB:n organisaation tasoille, kuten on jo pitkälti tapahtuman jälkeen tehty. HUS:n potilasturvallisuuden kehittämisen perustana on avoin toimintakulttuuri virheiden tunnistamisessa ja raportoinnissa.
    - Selvitysryhmä on vakuuttunut että tällainen toimintakulttuuri vallitsee HUSLAB:ssa. Osoitus toimintakulttuurin olemassa olosta on se, että virheen tehnyt työntekijä itse kertoi tapahtuneesta. Ilman työntekijän omaa ilmoitusta asia ei todennäköisesti koskaan olisi tullut julki eikä korjaaviin toimenpiteisiin olisi voitu ryhtyä. Näiltä osin hän siis toimi vastuullisesti ja mahdollisti organisaatiotasolla virheestä oppimisen, toteaa Hans Ramsay.
    Tapahtuneen jälkeen HUSLAB:ssa on kiinnitetty erityistä huomiota perehdytykseen ja sen dokumentointiin kaikilla työntekijöillä, myös lyhytaikaisilla sijaisilla. Turvaneulojen käyttöönottosuunnitelma on uusittu ja käytettyjen neulojen hävitysprosessi on korjattu asianmukaiseksi ja turvalliseksi. Työtiloja, välineitä ja merkintöjä on standardoitu ja parannettu.
    - Potilasturvallisuuden parantaminen perustuu läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen, jotka tuovat virheet esiin ja näin voidaan tehdä korjaavat toimenpiteet. Esimerkiksi tämän tapauksen selkeä oppi on se, että merkittävät uusien välineiden käyttöönotot tulee selkeästi suunnitella, aikatauluttaa, vastuuttaa ja niiden riskit arvioida, toteaa toimitusjohtaja Aki Lindén ja kiittää työryhmää perusteellisesta työstä.
    Liite: Huslab vahinko - työryhmän raportti.pdf
    HUS:n toimitusjohtajan asettaman selvitysryhmän raportti käsittelee 30.3.2016 HUSLAB Kampin toimipisteessä sattuneen verinäytteiden ottoon liittyvää virhetapahtumaa, sen taustoja, syitä, seurauksia ja korjaavia toimenpiteitä. Virhe tapahtui kun näytteenottaja käytti edellisenä päivänä jo kertaalleen käytettyjä ja poistettavaksi tarkoitettuja turvaneuloja. Käytetyt neulat olivat näytteenottokärryn alaosassa olevassa avoimessa pahvilaatikossa. Työryhmään nimettiin toimialajohtaja Hans Ramsay (puheenjohtaja), hallintoylihoitaja Kaarina Torppa, hallintopäällikkö Jaana Vento, Islab toimitusjohtaja Kari Punnonen ja kehittämispäällikkö Eija Isolahti. Kari Punnosta lukuunottamatta muut työryhmän jäsenet ovat HUS:n henkilökuntaa, mutta eivät työskentele HUSLAB:ssa.

    Hoitajat.net
    HUS:n sairaaloissa on parhaillaan meneillään matkapuhelinten liittäminen uuteen operaattoriin Soneraan, joka voitti HUS:n teleoperaattoripalveluiden kilpailutuksen. Kaikkiaan liittymiä on 12 500, joista yli 10 000 on jo kevään aikana siirretty.
    Siirtojen jälkeen useissa sairaaloissa pääkaupunkiseudulla on ilmennyt ongelmia matkapuhelinten toiminnassa parin viime viikon aikana. Osa puheluista ei ole mennyt läpi tai äänen laatu on ollut huono. Sonera ja HUS-Tietohallinto selvittävät asiaa yhdessä kaikilla käytettävissä olevilla resursseilla.
    Ongelmat ovat kuitenkin jatkuneet ja siksi HUS haluaa tiedottaa, että kaikkiin sen puhelimiin ei välttämättä saada yhteyttä joka hetki. Jos näin käy, HUS pyytää kärsivällisesti yrittämään hetken kuluttua uudelleen. Jos yrityksistä huolimatta puhelu ei yhdisty, kannattaa soittaa Hyksin puhelinvaihteeseen 09-4711.
    HUS pahoittelee potilaille, omaisille ja muille yhteistyökumppaneille aiheutuvaa vaivaa.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset





  • Rekisteröidy yhteisöömme

    Tervetuloa joukkoon!

×
×
  • Create New...