Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Tuoreessa väitöstutkimuksessa kehitettiin uudenlainen ohjausmenetelmä ylipainoisten nuorten terveyden edistämiseksi kouluterveydenhuollon yhteyteen. Tutkimuksessa ohjattiin ylipainoisia yläkoululaisia Facebookissa noudattamaan terveellisiä elintapoja. Ohjaukseen yhdistettiin fyysisen aktiivisuuden omaseuranta Polar Active -aktiivisuusmittarilla. Näillä saatiin aikaan positiivisia muutoksia nuorten terveydessä. Nuorten liikkumattomuus väheni ja painoindeksi laski. 
    Tutkijan mukaan tehokkaissa elintapaohjausmenetelmissä tulee huomioida nuorten yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne, jotta ohjaus on sellaista johon nuori voi sitoutua. Lisäksi ohjauksen tulee olla vaikutuksiltaan tehokasta ja toteutettavissa kouluterveydenhuollossa. Suotuisia vaikutuksia saadaan herkemmin painoindeksiin ja liikkumattomaan aikaan kuin päivittäisen reippaan liikunnan lisäämiseen. Liikkumattoman ajan vähentäminen voi olla ensimmäinen askel ylipainoisten nuorten terveyden edistämisessä. Sosiaalista mediaa hyödyntävällä ohjauksella voidaan tavoittaa useampi nuori ja sitä voidaan toteuttaa maantieteellisesti laajalla alueella sekä haja-asutusalueella. 
    Ylipainoisuus ja lihavuus ovat lisääntyneet lasten ja nuorten keskuudessa huomattavasti. Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisy ja hoito ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta terveysriskeiltä vältytään. Riittämätön fyysinen aktiivisuus ja liiallinen liikkumaton aika ovat terveysriskejä lihavuuden ohella. Suomalaisista nuorista vain puolet liikkuu riittävästi ja nuoret viettävät runsaasti liikkumatonta aikaa, esimerkiksi pelien ja television ääressä. 
    Kouluterveydenhuollossa on mahdollista edistää nuorten terveyttä ja siellä käytettävien ohjausmenetelmien kehittäminen on tärkeää. Tutkijan mukaan uusia menetelmiä elintapaohjaukseen ja elintapamuutokseen sitoutumisen edistämiseksi tulee miettiä terveydenhuollossa enemmän.
    Terveystieteiden maisteri Heidi Ruotsalainen väittelee Oulun yliopistossa 15.4.2016. Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja: Elintapaohjausinterventioiden vaikuttavuus ylipainoisten ja lihavien nuorten fyysiseen aktiivisuuteen ja elintapamuutokseen sitoutumiseen

    Hoitajat.net
    Kelan hoitajille ja lääkäreille suunnatulla sivustolla kokeillaan chat-palvelua. Riittääkö B-lausunto vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen? Voiko lääkekorvausoikeuden kirjoittaa takautuvasti? Kenelle maksetaan nuoren kuntoutusrahaa?  Millä lomakkeella haetaan erityishoitorahaa? Miten tartuntatautilaki uudistuu? Kelan viranomaispalvelusta saat vastauksen nyt reaaliaikaisesti chatissa.
    Chatissa voi kysyä kaikista sairauden ja työkyvyttömyyden perusteella maksettavista etuuksista, kuten sairauspäivärahasta, vammaistuista, lääke-, matka- ja sairaanhoidon korvauksista sekä Kelan järjestämästä kuntoutuksesta. Työterveyshuollon korvausten hakemisesta ja maksetuista korvauksista saat tietoa hakemusten käsittelypaikoista.
    - Monet terveydenhuollossa työskentelevät asioivat päivittäin Kelan kanssa puhelimessa. Halusimme tarjota heille uuden, nopean ja vaivattoman asiointitavan. Lisäksi arvelimme, että kohderyhmä on tarpeeksi laaja, jotta saamme riittävästi kokemuksia digitaalisen, monikanavaisen asiakaspalvelun kehittämiseen, kertoo projektin päällikkö Asko Kiukas.
    Chat-palvelua kokeillaan aluksi kahden kuukauden ajan. Asiakaspalvelijat vastaavat kysymyksiin maanantaista perjantaihin, klo 9-15 sekä suomeksi että ruotsiksi. Chat on avoinna ma-pe, klo 9-15.
    Palvelua voi kokeilla osoitteessa www.kela.fi/terveydenhuolto

    Hoitajat.net
    Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) on jatkossa lähes täysin digitaalinen sairaala. Oulun seudun yhteispäivystyksessä potilastiedot on tähän saakka kirjattu paperille ja siirretty sitten sähköiseen potilaskertomukseen. Nyt yhteispäivystys hyppää yhden askeleen yli ja siirtyy paperista suoraan mobiiliin aikakauteen uuden, älypuhelimessa toimivan Hoitu-järjestelmän (hoidon tuki) avulla.
    Mobiilisovellus otettiin ensin käyttöön yhteispäivystyksessä, myöhemmin sitä aletaan käyttää myös vuodeosastoilla. Sen jälkeen lähes koko OYS muuttuu mobiiliksi sairaalaksi. 
    Hoitu on yhtä aikaa sekä toiminnanohjausjärjestelmä että potilastietojärjestelmän laajennus. Se toimii sekä pöytäkoneissa että mobiililaitteissa.
    - Jälleen yksi askel pois kynästä ja paperista. Potilaan vierellä kirjataan tabletilla tiedot suoraan potilastietojärjestelmään. Virheet vähenevät, hoito nopeutuu ja tuottavuus kasvaa, toteaa sairaalan kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Tatu Tiala.
    Hoitu parantaa hoidon laatua ja helpottaa henkilökunnan työtä. Järjestelmään tehdyt kirjaukset ovat koko tiimin nähtävissä välittömästi. 
    - Kirjaamme Hoituun muun muassa potilaalle tehdyt fysiologiset mittaukset, lääkkeiden annot ja lääkemääräykset sekä tehdyt toimenpiteet. Meidän ei enää tarvitse mennä jatkuvasti kansliaan tai hoitohuoneeseen katsomaan tietokoneelta, joko laboratoriotulokset tai röntgenkuvat ovat valmistuneet, Hoitua kolme viikkoa käyttänyt sairaanhoitaja Päivikki Makkonen sanoo.
    Älypuhelinten käyttö on yleistymässä terveydenhuollossa. Hoitu on kehitetty erityisesti tukemaan päivystyksen prosesseja, mutta sen modulaarinen rakenne mahdollistaa laajan käytön myös osastoilla. OYS:n mukaan missään muualla ei käytetä älypuhelinta yhtä laajasti kuin mitä OYS tulee käyttämään Hoitua.

    Hoitajat.net
    Sairaanhoitajaliiton mukaan terveydenhuollon työnjaon kehittäminen on keskeistä, kun sote-palveluja uudistetaan. Sairaanhoitajien uusilla työnkuvilla voidaan edistää sote-uudistuksen kärkitavoitteita: vähennetään palveluiden eriarvoisuutta, parannetaan oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja palveluketjujen sujuvuutta sekä hallitaan kustannuksia.
    Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreen raportin mukaan työnjaon kehittäminen on välttämätöntä, jotta taloudellisen kestävyysvajeen aikana voidaan turvata riittävät sote-palvelut. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän arvion mukaan perusterveydenhuollon hoitajavastaanottojen lisääminen nykyisestä voisi tuoda huomattavia kustannussäästöjä, jopa noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
    Asiantuntijasairaanhoitajat sujuvoittavat hoitoon pääsyä
    Asiantuntijasairaanhoitajat arvioivat itsenäisesti hoidon tarvetta ja hoitavat osan potilaista, joilla on akuutteja tai kroonisia sairauksia. He koordinoivat potilaan kokonaishoitoa ja tukevat omahoitoa. Heillä voi myös olla rajattu lääkkeenmääräämisoikeus.
    STM:n työryhmä on ehdottanut sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeuden laajentamista esim. erikoissairaanhoitoon. Tällä hetkellä oikeus on noin 200 sairaanhoitajalla.
    Kliinisen hoitotyön asiantuntija varmistaa tutkimusnäytön
    Kliinisen hoitotyön asiantuntijan työnkuva liittyy puolestaan hoitotyön kehittämis- ja kouluttamistehtäviin. Näissä tehtävissä toimii tällä hetkellä Suomessa 55 sairaanhoitajaa ylipistosairaaloissa, keskussairaaloissa ja perusterveydenhuollossa. Suurin osa heistä työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS).
    - Kliinisen hoitotyön asiantuntija auttaa moniammatillisessa yhteistyössä sairaanhoitajia ja koko organisaatiota kehittymään. Olemme yhtenäistäneet hoitokäytänteitä ja viemme näyttöön perustuvaa hoitotyötä eteenpäin. Tavoitteena on, että potilas saa parasta mahdollista hoitoa, hoitotyön kliininen asiantuntija Jaana Kotila HUS:sta sanoo.
    Työnjako parantaa hoidon tasa-arvoa
    Sairaanhoitajaliiton kansainvälisten asioiden päällikkö Anna Suutarla muistuttaa, että terveyserot ovat Suomessa huomattavia eri alueita sekä sosioekonomista asemaa verrattaessa. Työnjaon kehittäminen lisää terveyden tasa-arvoa.
    - Asiantuntijasairaanhoitaja voi esimerkiksi entistä itsenäisemmin hoitaa potilaita alueellaan ja konsultoida tarvittaessa lääkäriä vaikkapa etäyhteyden välityksellä, hän jatkaa.
    Raportti: Sairaanhoitajien uudet työnkuvat – laatua tulevaisuuden sote-palveluihin

    Hoitajat.net
    HUS:n Jorvin työterveysasemalla annettiin marraskuussa 14 työntekijälle hepatiittirokote influenssarokotteen sijasta. Virheen syynä oli inhimillinen erehdys rokotepakkausten tunnistamisessa. Työterveyshoitaja huomasi virheen itse heti rokotusten jälkeen ja otti yhteyttä esimiehiinsä. Asiasta oltiin yhteydessä rokotettuihin ja työyksikköön, jossa virhe tapahtui.
    Rokotetut saivat halutessaan uuden influenssarokotuksen hyvissä ajoin ennen influenssakautta. Samoin heille tarjottiin mahdollisuus saada koko kolmen hepatiittirokotteen sarja, jos he eivät olleet saaneet sitä aiemmin. Jo rokotetuille ylimääräisestä hepatiittirokotteesta ei ole haittaa. Väärän rokotteen saaneiden joukossa ei ollut yhtään potilasta tai omaista. Asiasta kertoi HUS tiedotteessaan.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...