Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Työnantajien on varmistettava työntekijän oikeus toimia terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä tai tämän ammatinharjoittamisoikeus, muistuttaa Valvira. Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden voi tarkistaa Valviran ylläpitämästä julkisesta tietopalvelusta JulkiTerhikistä.
    Työnantajan on myös varmistuttava siitä, että palkatulla terveydenhuollon opiskelijalla on edellytykset toimia tehtävässään. Työnantajan on määriteltävä etukäteen mm. opiskelijan tehtävät, vastuu ja toiminnan rajat sekä varmistettava, että opinnot on suoritettu hyväksytysti. Vaikka opiskelijan rekrytointi tapahtuisi henkilöstövuokrausyrityksen kautta, terveydenhuollon toimintayksikön on itse arvioitava edellä mainitut seikat.
    Kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät tarvitse Valviran hyväksyntää ammattinimikkeen käyttöön, vaan osa saa käyttää suojattua ammattinimikettä suoraan koulutuksen perusteella. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomessa kouluttautuneet lähihoitajat. Heistä aivan kaikki eivät ole ilmoittaneet tietojaan Valviran rekisteriin, mutta he ovat siitä huolimatta terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
    Valviran verkkosivuilla on ohjeita ammattipätevyyden tarkistamisesta, opiskelijoiden oikeuksista sekä JulkiTerhikin käytöstä:
    Terveydenhuollon työnantajat Opiskelijat JulkiTerhikki: Tietoa ja hakuohjeita Lähde: Valvira

    Hoitajat.net
    Valvirassa on viime vuosina ollut käsittelyssä monia tapauksia, joissa potilaan menehtymisen on aiheuttanut tai siihen on myötävaikuttanut nenä-mahaletkun sijainti hengitysteissä. Nenä-mahaletkun on kliinisesti arvioitu sijainneen oikein, mutta keuhkoröntgenkuvassa se onkin sijainnut hengitysteissä.  On myös käynyt ilmi, että keuhkoröntgenlausunnossa ei aina ole lausuttu kuvassa näkynyttä nenämahaletkua ja sen sijaintia.
    Valviran käsittelemien tapausten perusteella vaikuttaa siltä, että nenä-mahaletkun sijainnin varmistamisessa luotetaan usein pelkkään stetoskoopilla kuunteluun, kun letkusta ruiskuun ei saada imemällä mahanestettä. Jos on päädytty tekemään keuhkoröntgenkuvaus, ei aina ole varmistettu sitä, että letkun sijainti on röntgenlausunnossa mainittu. On myös tapauksia, joissa ravintoliuoksen anto letkuun on aloitettu, ennen kuin röntgenlausunto on luettu.
    Nenä-mahaletkun asettamiseen ja oikean sijainnin varmistamiseen tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Valviran verkkosivuilla on ohjeita letkuravitsemuksen komplikaatioiden välttämisestä sekä nenä-mahaletkun sijainnin varmistamisesta:
    Letkuravitsemus (valvira.fi) Nenä-mahaletkun sijainnin varmistaminen (valvira.fi) Perkutaaninen endoskooppinen gastrostomia (valvira.fi) Lähde: Valvira

    Hoitajat.net
    Posti on aloittanut ensimmäisen kunnallisen yhteistyön Postin uusista kotipalveluista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten kanssa. Vuoden kestävässä pilotissa Postin työntekijät auttavat Eksoten kotihoidon ja vammaispalvelun asiakkaiden arjen sujumista ateriakuljetuksen tai postinjakelun yhteydessä. Yhdistämällä kotihoitoon Postin palveluja Eksote haluaa vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja elämänlaatua kotona.
    Eksoten tavoite on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen kotona pärjäämiseen mahdollisimman yksinkertaisesti ja joustavasti. Postin ammattilaisten verkosto kattaa joka arkipäivä myös taajamat ja harvaan asutut alueet, mikä auttaa kuntia tarjoamaan tukea kotiin.
    – Ihmisten tarpeet ja elämäntavat ovat yksilöllisiä, ja samaa vaaditaan myös palveluilta. Asiakkaidemme tukiverkosto laajenee, kun kotihoidon lisäksi Postin työntekijä auttaa arjessa. Olemme saaneet asiakkailta hyvää palautetta. Postin työntekijät ovat myös asiakkaille entuudestaan tuttuja ateriakuljetusten ja postinjakelun yhteydestä, Eksoten hoivajohtaja Taina Jaako sanoo.
    – Postin roolina on auttaa arkiaskareissa sekä käynnillään jututtaa asiakasta ja ilmoittaa tarvittaessa poikkeuksista Eksotelle. Kotipalvelut on luontevaa yhdistää Postin muuhun toimintaan, ateriakuljetusten tai postinjakelun yhteyteen. Posti pystyy toteuttamaan kustannustehokkaasti myös lyhytkestoisia käyntejä, hankejohtaja Tiina Tapionlinna Postista kertoo.
    Posti auttaa arjen sujumisessa – Eksote vastaa hoivatehtävistä
    Postin työntekijän toteuttamat tehtävät on määritelty jokaiselle Eksoten asiakkaalle etukäteen, niitä ovat asiakkaan tarpeista riippuen muun muassa aterian lämmittäminen, ruokailussa avustaminen ja muu arjen tuki. Eksoten työntekijät vastaavat asiakkaiden terveydenhoidollisista ja muista hoivapätevyyttä vaativista tehtävistä.
    – Vanhusten hoidossa iso osa kotihoidon tekemästä työstä on arkiapua, sopimus Postin kanssa tuo meille lisäresurssia sen toteuttamiseen. Väestön ikääntyminen kasvattaa jatkossa kotiin tarjottavien palvelujen tarvetta entisestään. Postin tuoma lisäarvo Eksoten vammaispalvelun asiakkaille liittyy puolestaan turvallisuuden tunteeseen ja siihen, että kotona piipahtaa joku Eksoten ammattilaisen käyntejä useammin, palvelupäällikkö Merja Heinonen Eksotesta kertoo.
    Postin kotipalvelua tarjotaan Eksoten valitsemille asiakkaille Ylämaalla, Savitaipaleella ja Rautjärvellä. 

    Hoitajat.net
    Reformiministeriryhmä linjasi hallituksen marraskuussa tekemien linjausten mukaisesti, että sairaalaverkkoa ja yhteispäivystyspalveluita uudistetaan. Vaativin erikoisalapäivystys keskitettäisiin 12 sairaalaan. Lähipalvelut turvattaisiin ja niitä tarjottaisiin jatkossa monin eri tavoin. Myös kiireellistä hoitoa saisi lähipalveluna esimerkiksi omasta terveyskeskuksesta.
    Uudistuksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus sekä hillitä kustannusten kasvua. Lisäksi tavoitteena on, että ihmiset pääsevät nykyistä helpommin kiireelliseen hoitoon.
    Kiireellistä vastaanottotoimintaa järjestettäisiin arki-iltaisin ja viikonloppuisin päiväsaikaan terveyskeskusten toimipisteissä. Yhä enemmän jo nyt kiireellistä hoitoa annetaan ensihoitona kotona tai matkalla päivystyssairaalaan.
    Vaativan päivystyksen keskittäminen lisäisi potilasturvallisuutta
    Kattava ympärivuorokautinen erikoisalapäivystys keskitettäisiin 12 sairaalaan, joista viisi on kaikkein vaativinta hoitoa tarjoavia yliopistollisia sairaaloita. Kuhunkin näistä sairaaloista tulisi vähintään noin kymmenen eri erikoisalan lääkärit ja sosiaalipäivystyksen ammattilaiset. Näin valmius vaativien tilanteiden laadukkaaseen ja turvalliseen hoitoon olisi aina paikalla. Lisäksi ratkaisu lisäisi tasavertaisuutta: ihmiset saisivat vaativia erityispalveluja yhdenvertaisesti eri puolilla maata.
    Muut nykyiset keskussairaalat jatkaisivat ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon yhteispäivystystä. Niissä säilyisi myös tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen osaaminen. Lisäksi kaikkein pienimmissä sairaaloissa sekä joissain terveyskeskuksissa tarjottaisiin ympärivuorokautista kiireellistä hoitoa, jos välimatka isomman sairaalan päivystykseen olisi muuten liian pitkä. Näin pystyttäisiin parhaiten turvaamaan koko väestölle kiireellinen hoito asuinpaikasta riippumatta.
    Erikoissairaanhoitoa uudistetaan osana sote-uudistusta
    Päivystysuudistus turvaa kiireellisen hoidon kaikissa maakunnissa sote-uudistuksen edetessä. Uudistukseen liittyy myös sosiaalipäivystyksen rakenteellinen uudistaminen, josta tiedotetaan maaliskuussa 2016.
    Ympärivuorokautisia terveydenhuollon päivystyspisteitä on tällä hetkellä noin 40, kun niitä oli 64 vielä vuonna 2011. Tarvetta on vähentänyt muun muassa ensihoidon tehostuminen ja ihmisten muuttoliike asutuskeskuksiin.
    Erikoissairaanhoidon uudistuksesta järjestetään kevään aikana viisi alueellista kuulemistilaisuutta, minkä jälkeen lakiehdotuksesta pyydetään lausunnot.
    Kuva: Ympärivuorokautisen päivystyksen porrastus

    Hoitajat.net
    Lahden ammattikorkeakoulussa käynnistyi ensimmäinen sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen koulutus (45 op) tammikuussa 2016. Lisäkoulutus antaa sairaanhoitajalle oikeuden määrätä lääkkeitä rajatusti ja tehostaa vastaanottojen toimintaa.
    Koulutus muodostuu sairaanhoitajan ja lääkärin ammattien väliin syntyvästä uudesta tehtäväkuvasta, joka laajentaa sairaanhoitajan roolia lisäten vastuuta ja osaamista asiakkaan terveydentilan määrittelystä ja lääkehoidon toteutuksesta.  Rajattu lääkkeenmäärääminen ja siihen liittyvä osaaminen edellyttävät korkeakoulutasoista osaamista.
    - Muutamat ammattikorkeakoulut ovat jo pidempään tarjonneet lääkkeenmääräämisen koulutusta ja ensimmäiset sairaanhoitajat saivat rajatun lääkkeenmääräämisen oikeuden kesäkuussa 2012. Lokakuussa 2015 heitä oli 216. Meillä Lahdessa koulutusta järjestetään nyt ensimmäistä kertaa, kertoo Päivi Saares LAMKin sosiaali- ja terveysalalta.
    Koulutuksessa on yhteensä 19 osallistujaa hyvin erilaisista työympäristöistä Kymenlaakson ja Hämeen alueelta. Monipuolisen ryhmän etuna on ammatillinen keskustelu ja osaamisen jakaminen. Koulutukseen hakeudutaan valintakokeen kautta, jossa testataan lääkelaskujen ja farmakologian osaamista. 
    Päijät-Hämeen ensihoito- ja päivystyskeskus Akuutti24:ssa työskentelevä Suvi Suomalainen kuuli koulutuksesta työpaikaltaan.
    - Tämä vaikutti kiinnostavalta koulutukselta. Olen toiminut nyt seitsemän vuotta sairaanhoitajana ja tuntui, että on aika kehittää ammatillista osaamista, hän sanoo. 
    Rajattu lääkkeenmäärääminen
    Sairaanhoitajan on koulutuksessa hankittava uutta osaamista lääketieteen ja farmakologian osa-alueilta omaan hoitotyönsä. Tämän lisäkoulutuksen käyneelle laillistetulle sairaanhoitajalle voidaan antaa oikeus määrätä lääkkeitä rajatusti. Rajattu lääkkeenmäärääminen sisältää oikeuden määrätä apteekista lääkkeitä ja uudistaa lääkemääräyksiä valtakunnallisten hoitosuositusten mukaisesti. Lääkemääräys voidaan antaa vain terveyskeskuksessa hoidettaville potilaille.
    Kyseessä on laaja korkeakoulutasoinen osaamiskokonaisuus ja tehtäväkuva, joka edellyttää säänneltyä lisäkoulutusta (VN asetus 1089/2010), osaamisen varmistamista sekä Valviran rekisteröimistä erikoispätevyydeksi.
    Lääkkeenmääräämisen koulutuksessa kouluttajina ja osaamisen arvioinnista vastaavina toimivat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kouluttajat sekä lääketieteen osuuksissa lääkärit. Kaikilla kouluttajina toimivilla on vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulujen henkilöstöllä on opettajapätevyys ja vähintään kolmen vuoden työkokemus ammattialalta. Asiakastyötä työelämän toimintayksiköissä ohjaa lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri. Lisäkouluttajina voidaan käyttää muita asiantuntijoita.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...