Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    HUS:n Meilahden päivystysyksikössä on suoritettu viime huhtikuusta lähtien toiminnan kehittämiseen tähtääviä kokeiluja, jotka suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä päivystyksen työntekijöiden kanssa. Eräs kokeiluista keskittyi potilaiden läpimenoaikojen lyhentämiseen. Kokeilun aikana yksikkö onnistui nopeuttamaan prosessia jopa 1,5 tunnilla. 
    Tavoitteena oli tutkia, miten yksikön palvelua voitaisiin parantaa lisäämällä henkilökunnan itseohjautuvuutta toiminnan kehittämisessä. Käytännön tasolla kokeiluissa tehtiin muutoksia yksikön päivittäisiin työskentelytapoihin. Esimerksi yksi kokeilu keskittyi potilaiden läpimenoaikoihin, jossa tehtiin muutoksia potilaiden kirjaamistapaan sekä hoidon tarpeen arviointiin. Prosessin katsottiin alkavan siitä hetkestä, kun potilas saapuu vastaanotolle ja kirjataan sisään. Päätöspisteenä puolestaan toimi päivystyksen osalta hoitopäätös, jonka pohjalta potilas voidaan ohjata osastolle tai kotiuttaa.
    Muutosten ansiosta potilaiden läpikäymä prosessi nopeutui peräti 17 prosenttia suhteessa vertailuajankohtaan. Kokeilussa huomattiin myös, että ruuhkalla oli vähemmän vaikutusta kokonaisprosessin kestoon.
    - Onnistuimme poistamaan pullonkauloja hoitohenkilökunnan väliltä tehokkaasti. Aiomme jatkossa suorittaa vastaavanlaisia kokeiluja enemmän. Tulevat kokeilut keskittyvät muun muassa päivittäiseen johtamiseen sekä päivystyksen ja osastojen väliseen yhteistyöhön, kertoo HYKS Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrén.
    Itseohjautumista painottava kokeilu kerää kiitosta myös Meilahden päivystyksen asiantuntijasairaanhoitaja Henri Forsblomilta.
    - Muutos näkyi selkeästi työssä. Pystyimme auttamaan ihmisiä joustavammin ja saimme myös ohjattua ihmiset oikeaan paikkaan aiempaa nopeammin, millä on varmasti merkitystä päivystykseen tuleville ihmisille.
    Tieto nykyisen toiminnan haasteista on viime kädessä aina työntekijöillä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että heidät otetaan mukaan suunnitteluun heti alusta alkaen.

    Hoitajat.net
    Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä halusi siirtää tules-vastaanotot ortopedeiltä fysioterapeuteille, tavoitteena oli hyödyntää heidän osaamistaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa. Tehtävänsiirron myötä lääkäreiltä vapautuisi aikaa muihin töihin. Fysioterapeuteille oli siis luvassa vastuuta lisää, mutta palkoista ei oltu sovittu.
    Työntekijöitä edustanut Tehyn pääluottamusmies neuvotteli työnantajan kanssa tehtävänsiirrosta maksettavasta korvauksesta ja tarvittavasta lisäkoulutuksesta. Neuvottelut olivat vaikeat, mutta lopulta molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu saatiin aikaan. Viisitoista fysioterapeuttia osallistuu 30 opintopisteen lisäkoulutukseen ammattikorkeakoulussa. Työnantaja maksaa koulutuksen ja fysioterapeutit saavat osan koulutuspäivistä palkallisina. Lisää palkkaa on luvassa noin 230 euroa. Vastaanotot alkavat syksyllä 2016.
    Asiasta kertoi Tehy-lehti.
     

    Hoitajat.net
    Elvytyskoulutukseen laatu halutaan varmistaa Suomessakin kansainvälisten standardien avulla. Kurssin todistus on haluttu paperi kansainvälisillä työmarkkinoilla. Lokakuussa julkaistuissa elvytysohjeissa huomiota kiinnitetään etenkin kaikkien toimijoiden yhteispeliin.
    EMA Group tuottaa yhdessä Suomen Elvytysneuvoston kanssa Euroopan Elvytysneuvoston (ERC) kansainvälisten koulutusformaattien mukaisia elvytys- ja hätätilannekoulutuksia terveydenhuollon ammattilaisille. 
    – Tuomme laatua elvytys- ja hätätilanteiden koulutukseen. Kurssit sisältävät korkealaatuista opetusta ja arvioituja opetusmenetelmiä. Opetuksen tasoa ja laatua seurataan ja varmennetaan, johtava lääkäri Tuomas Hiltunen EMA Groupista sanoo.
    Kurssista saa todistuksen, joka on voimassa viisi vuotta ja pätevä kaikkialla maailmassa. 
    – Se on arvostettu paperi työnhaussa, jolla voi varmistaa osaamisensa. Kun kurssin on käynyt, tiedetään varmasti, mitä henkilö osaa, Hiltunen jatkaa.

    Eritasoisia kursseja
    Kursseja on kolme: BLS – Basic Life Support, ILS – Intermediate Life Support ja ALS – Advanced Life Support. 
    Näistä vaativin on ALS, joka kestää kaksi päivää ja sisältää runsaasti erilaisia simulaatioharjoituksia, pienryhmäopetusta sekä kirjallisen lopputentin ja näyttökokeen. ALS on tarkoitettu lääkäreille, sairaanhoitajille ja ensihoitajille, jotka työskentelevät päivittäin akuutisti sairaiden potilaiden parissa. Tällaisia toimipisteitä ovat sairaalapäivystykset, ensihoito sekä teho- ja leikkaussaliyksiköt.
    ILS-kurssit on suunnattu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille sairaanhoitopiireissä, terveysasemilla ja yksityisillä lääkäriasemilla. 
    Kurssien tavoitteena on riskipotilaiden varhainen tunnistaminen, ennaltaehkäisy, tehokas, standardoitu ja nopeasti aloitettu hoitoelvytys sekä oikeaoppinen elvytyksen jälkeinen hoito. Vaativilla ALS-kursseilla keskitytään lisäksi erityistilanteisiin. 
    Kurssien virallinen koulutuskieli on toistaiseksi englanti, mutta lähiopetus toteutetaan Suomeksi. EMA Group Oy on järjestänyt Suomessa elvytyskoulutusta vuodesta 1989.  
    Uusia ohjeita käytäntöön
    Elvytysmenetelmien kehittämisessä huomiota kiinnitetään kokonaisuuksiin: ennaltaehkäisyyn väestössä, kaikkien kansalaisten tietoisuuden herättämiseen sekä sairaaloiden, hätäkeskusten ja ensihoidon yhteispeliin. Lokakuussa julkaistuissa elvytysohjeissa kannustetaan kaikkia kansalaisia parantamaan elvytystaitojaan. 
    – Jos yhä useampi osaa elvyttää, viivettä sydänpysähdyksen ensihoidon aloittamiseen ei tule. Elvytys- ja ensiaputaidot pitäisi saada peruskouluihin ja ymmärtää kansalaistaitoina. Tavoitteena on, että kaikki tunnistaisivat sydänpysähdyksen, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Jukka Vaahersalo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä sanoo. 
    Ensihoitaja Paul Gowens kertoi Elvytys15-koulutuspäivillä joulukuussa, kuinka Edinburghissa on viety elvytysohjeita käytäntöön ja parannettu kansalaisten selviytymismahdollisuuksia. Gowens on ollut mukana suunnittelemassa ”Save a life” -kampanjaa, jonka tavoitteena on parantaa skotlantilaisten elvytystaitoja. Gowens toimii myös Skotlannin terveyshallinnon asiantuntijana.
    Gowens kertoi projektista, jossa ensihoitajille Skotlannissa oli asennettu sydänpotilaiden elvytystä kuvaavat kamerat tutkimustarkoituksiin. Aihe pääsi näyttävästi paikallisten lehtien otsikoihin, mutta skotlantilaiset ensihoitajat pystyivät todentamaan, että kameroiden avulla saadusta tiedosta on paljon hyötyä ensihoidon kehittämisessä.
    Katso Paul Gowensin haastattelu tästä videosta:

    Tuomas Hiltunen puhuu uusista elvytysohjeista ja elvytyskoulutuksista myös hoitajien suurtapahtumassa Sairaanhoitajapäivillä 10–11.3. Katso ohjelma ja osallistu: sairaanhoitajapaivat.fi

    toimittaja: Minna Pauliina Kataja

    Hoitajat.net
    Röntgenhoitaja on radiografiatyön ja säteilynkäytön asiantuntija, jonka työnkuva on monipuolinen ja vaihteleva. Röntgenhoitajan työvälineinä ovat erilaiset tekniset kuvaus- ja hoitolaitteet. Röntgenhoitajia työskentelee mm. sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla. Hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot ovat tarpeen tutkimus- ja hoitotilanteessa teknisen osaamisen lisäksi.
    Video: PHSOTEY

    Hoitajat.net
    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ottaa käyttöön Elisan toteuttaman sisätilapaikannuksen, joka mahdollistaa lääkintälaitteiden sijainnin reaaliaikaisen seurannan sairaaloiden alueella. Järjestelmän avulla voidaan paikantaa muun muassa infuusiopumppuja, defibrillaattoreita sekä monia muita liikuteltavia laitteita.
    Laajan teknologiatoteutuksen avulla HUS saa automatisoitua kriittisten lääkintälaitteiden sijaintitiedon hallinnan, mikä sekä parantaa potilasturvallisuutta että tehostaa hoitohenkilökunnan työtä.
    – Suomen suurimpana sairaanhoitopiirinä haluamme näyttää tietä myös teknologisena edelläkävijänä, niin operatiivisen tehokkuuden kuin asiakkaidemme palvelutason osalta. Lääkintälaitteiden jatkuva sijaintitieto nopeuttaa etsintää, vähentää hävikkiä ja lisää käyttöastetta, mitkä yhdessä parantavat potilaiden saamaa palvelua ja luovat hoitohenkilökunnalle enemmän aikaa potilaiden kanssa, kertoo HUS:n projektinjohtaja Jouko Virtanen. 
    Ratkaisussa hyödynnetään langattoman verkon paikannusta ja kohteeseen kiinnitettäviä vähävirtaisia sijaintilähettimiä. Ensi vaiheessa HUS saa näkymän 3000 lääkintälaitteen seuraamiseen. Järjestelmää käytetään myös potilassänkyjen paikantamiseen, mikä mahdollistaa erittäin tehokkaan keskitetyn sänkyhuollon.
    – HUS:n toteutus on erinomainen esimerkki digitalisaation mahdollisuuksien ja tiedon hyödyntämisestä. Sijainti tuo jo itsessään merkittävän tehokkuus- ja turvallisuushyödyn, mutta mahdollisuudet eivät rajoitu pelkkään paikkaan. Odotamme innolla mitä toistaiseksi näkemättömiä hyötyjä sairaaloista löydetään, kun kertyvää sijaintitietoa päästään kunnolla analysoimaan, iloitsee liiketoimintajohtaja Pasi Korhonen Elisan Yritysasiakkaat-yksiköstä.
    Sijainnin seuraamisen lisäksi järjestelmä mahdollistaa myös lääkintälaitteiston kunnon seurannan, mikä mahdollistaa laitteiden ennakoivan huollon. Paikannusjärjestelmä otetaan ensi vaiheessa käyttöön Helsingin Meilahden tornisairaassa, kolmiosairaalassa ja naistenklinikalla. Järjestelmä on laajennettavissa myös muuhun reaaliaikaiseen tiedonkeruuseen.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...