Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Diacorin uuden sovelluksen avulla matkapuhelimeen voi saada omat terveystiedot, varata ajan tai käydä vaikka virtuaalisesti etävastaanotolla. 
    Etävastaanotolla asiantuntijat käyvät oireet asiakkaan kanssa läpi, antavat hoito-ohjeita ja neuvovat, jos tarvitsee käydä vastaanotolla. Tyypillisiä etäyhteyden kautta hoidettavia tilanteita ovat esimerkiksi tavanomaiset flunssat, allergiat, ruoansulatusongelmat ja matkailijan rokotuksiin liittyvät kysymykset sekä reseptien uusinta ja lääkeneuvonta. Mieltä askarruttavissa asioissa tukena ovat psykologit ja ravintoon liittyvissä asioissa kysymyksiin vastaavat kokeneet ravitsemusterapeutit.
    Yhteyden voi ottaa online-chatillä, joka toimii sekä teksti- että videomuotoisena tai lähettää kiireettömän viestin asiantuntijalle. Keskusteluun voi liittää myös kuvan vaivan arvioinnin helpottamiseksi. Online-keskustelut on mahdollista käydä myös videoyhteydellä. Keskustelut asiantuntijoiden kanssa tapahtuvat suojatun yhteyden kautta.  
    - Digitalisaatio tulee kovaa vauhtia myös terveydenhoitoalalle. Uskomme, että mobiilääkäriasema on suurin toimipisteemme vuonna 2020, Diacorin yksityisasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Minna Elomaa arvioi yhtiön tiedotteessa.
    Sovelluksen voi ladata kaikkiin älypuhelimiin. Lataaminen on maksutonta, samoin muun muassa omien tietojen katselu, muistutukset ja asiantuntija-artikkelit. Maksullista on yhteydenpito lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
     

    Hoitajat.net
    Suomen yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat solmineet yhteistyösopimuksen asiakaslähtöisten terveyspalveluiden kehittämiseksi digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä.
    Kansalaisille, potilaille ja ammattilaisille suunniteltavien digitaalisten terveyspalveluiden kehittämishankkeessa ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sekä hankkeen koordinoijana toimiva HUS. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien väestövastuu- ja vaikutusalueeseen kuuluvat kaikki suomalaiset.
    Yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat hakeneet  ”Virtuaalisairaala 2.0” -hankkeeseensa rahoitusta hallitusohjelmaan liittyvästä ”Digitalisoidaan julkiset palvelut” -kärkihankkeelta vuosille 2016-2018.  Virtuaalisairaala-hanke on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kansallista yhteistyötä valmistelevassa ja seuraavassa AKUSTI-foorumissa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä alueiden perustason terveydenhuollon, sairaanhoitopiirien, erityisvastuu- ja sairaanhoitoalueiden, tutkimuslaitosten sekä potilasjärjestöjen kanssa. Hankkeella tuetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluista vastuullisten maakuntien kykyä järjestää asiakaslähtöisiä palveluja.
    Omahoitoa ja hoitopolkuja
    Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa kehitetään ja tuotetaan motivoivia omahoidon ja -seurannan palveluita, hoitopolkuihin kytkeytyviä digitaalisia palveluita kansanterveyden kannalta suurille ja kasvaville potilasryhmille sekä tukipalveluita potilaiden omaisille. Palveluiden vaikuttavuuden tutkimus on kiinteä osa  kehittämisen mallia.
    Sähköisten terveyspalveluiden avulla voidaan täydentää olemassa olevia kasvokkain tapahtuvia palveluita. Digitaaliset terveyspalvelut tarjoavat luotettavaa tietoa, opastavat sekä toimivat ajasta ja paikasta riippumattomasti. Tästä esimerkkinä toimii jo kaikille suomalaisille palveluita tarjoava Mielenterveystalo.fi -palvelu.

    Hoitajat.net
    Kun ihminen uupuu työssään, hän kokee usein muistin ja keskittymisen vaikeuksia. Työterveyslaitoksen aivotutkimushanke osoitti, että työuupuneet pystyvät yhtä hyvään suoriutumiseen kuin muut. Kuitenkin työskentelyn aikainen aivotoiminta poikkeaa heillä tavanomaisesta ja reagointi yllättäviin häiriöääniin on heikompaa. 
    Tuoreen tutkimustuloksen mukaan työuupuneilla hyvä suoriutuminen kuormittaa aivoja tavanomaisesta poikkeavalla tavalla siten, etteivät he reagoi työskentelyn aikaisiin häiriöääniin yhtä tehokkaasti kuin verrokit. Tieteellisessä Biological Psychology -lehdessä julkaistu tutkimustulos lisää ymmärrystä työuupumuksesta ja niistä tiedonkäsittelyn vaikeuksista, joita työuupuneet usein kokevat. Tutkimustilanne mallinsi avokonttorissa työskentelyä.
    – On tärkeää pystyä keskittymään tiettyyn tehtävään, mutta toisaalta täytyy myös pystyä tarvittaessa reagoimaan erilaisiin merkkiääniin kuten puhelimeen tai hälytysääniin, toteaa psykologi Laura Sokka Työterveyslaitoksesta. 
    Työuupumus vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja muistiprosessointiin liittyvään aivoaktivaatioon
    Tutkijat selvittivät työuupumuksen vaikutuksia suoriutumiseen tehtävissä, joissa muistia kuormitettiin eri tavoin. Lisäksi he tutkivat työuupumuksen vaikutuksia tarkkaavaisuuden kääntymiseen yllättäviin ääniin työskentelyn aikana. Työuupuneet ylsivät yhtä hyvään suoriutumiseen kuin muutkin. Sen sijaan tarkkaavaisuuteen ja muistiprosessointiin liittyvä aivoaktivaatio poikkesi uupuneilla verrokeista.
    – Uupuneiden aivoissa aktivaatio on heikentynyt tietyillä aivoalueilla. Tätä vajetta kompensoidaan aktivoimalla muita aivoalueita. On mahdollista, että tätä kompensaatiota tarvitaan, jotta uupuneet yltävät yhtä hyvään suoritukseen kuin muut. Tämä voi myös osaltaan selittää niitä keskittymisen vaikeuksia ja kuormittumista työskentelyn aikana, joita uupuneet usein kokevat. Myös työn suorittaminen vie resursseja, joten uupuneet eivät reagoi mahdollisesti merkityksellisiin taustaääniin riittävän tehokkaasti, selittää Sokka.
    Työuupumuksen uhka on otettava vakavasti. Sekä työntekijöiden itsensä että myös esimiesten ja työterveyshuollon on tiedostettava vaara silloin, kun työntekijä kokee väsymystä ja muisti tai tarkkaavuuden ongelmia työssään. Työolosuhteita ja työn järjestelyjä voidaan muuttaa ja siten välttyä työuupumukselta.
    Lähde: Työterveyslaitos

    Hoitajat.net
    Saattohoitoa tarvitsee n. 15 000 suomalaista vuosittain. Heistä n. 10 000 on syöpäpotilaita. Saattohoito tarkoittaa elämän loppuvaiheen hoitoa sellaisissa tilanteissa, jossa sairautta parantavaa hoitoa ei enää ole. Terhonkodin ylihoitaja Mirja Sisko Anttosen väitöskirjan mukaan saattohoitoa tulee kehittää huomioimalla potilaan, perheenjäsenen ja hoitohenkilökunnan muodostama kokonaisuus, jossa yksilöllinen saattohoito voi toteutua.
    Anttosen mukaan tämä on suuri haaste terveydenhuollonjärjestelmälle, jossa parantamisen rinnalla tulisi turvata ihmisarvoinen kuolema parantumattomasti sairaalle potilaalle ja tukea hänen perheenjäseniään luopumisessa ja surussa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää selkeitä ja joustavia hoitopolkuja. 
    Hoitohenkilökunnan tehtävänä on avata keskustelu potilaan ja perheen kanssa ja rohkaista heitä siihen. Tämä edellyttää, että he eivät itse pelkää kuolemasta keskustelemista. Hoitohenkilökunnan herkkyys tulkita ihmisten välistä viestintää ja ilmapiiriä auttaa heitä punnitsemaan avun määrää ja laatua ja tekemään yksilöllisiä ratkaisuja potilas- ja perhekohtaisesti.
    On tärkeää, että saattohoidossa työskentelevä hoitohenkilökunta on koulutettu potilaan ja perheen kokonaisvaltaiseen auttamiseen, josta vuorovaikutustaidot muodostavat olennaisen osan. Hoitohenkilökunnan tehtävä on nähdä myös potentiaaliset mahdollisuudet hyvään kuolemaan tai kuolemaan ajautumiseen. Hoitohenkilökunnan osaamisen varmistamiseksi tarvitaan yhtenäinen koulutussisältö perustasolle ja oma koulutusjärjestelmä vaativan palliatiivisen ja saattohoidon tasolle. Hoidon laadun kehittäminen vaatii myös tutkitun tiedon lisäämistä.
    Väitös: Kuoleman vaikeuden lievittäminen kuoleman todellisuuden kohtaavassa ja ohittavassa saattohoidossa. Substantiivinen teoria saattohoidosta potilaan, perheenjäsenen ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta
     


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...