Jump to content
MAINOS

Selvitys: 75 prosenttia lähihoitajista harkitsee alanvaihtoa


Hoitajat.net
 Jaa

Kuvituskuva: Envato

SuPerin jäsenistölleen tekemän kyselyn tuloksista ilmenee, että työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi kokee 73 prosenttia lähihoitajista. Vastaajista 75 prosenttia on myös harkinnut alan vaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. 

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ongelmia ja työntekijöiden kuormittumista on jo pitkään yritetty ratkaista muun muassa työtä organisoimalla, lainsäädäntöuudistuksin sekä teknologialla. SuPerin mukaan keinot ovat olleet riittämättömiä: hoidon ja työn laatu ei ole parantunut eikä työntekijöiden kokemus työn kuormittavuudesta ole vähentynyt, vaan tilanne on huonontunut.

Työ koetaan raskaaksi, myös henkinen kuormittavuus on lisääntynyt

Työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi koki selvityksen mukaan 73 prosenttia vastaajista. Raskaimmaksi työ koettiin vanhustenhoidossa, kotihoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Näiden työpaikkojen kyselytulokset olivat kokonaisuudessaan heikommat kuin muiden työpaikkojen. Raskaaksi työnsä kokevien määrä oli noussut 51 prosentista 60 prosenttiin verrattuna SuPerin vuoden 2016 työhyvinvointiselvitykseen. Kuormitus koettiin sopivimmaksi ensihoidossa, koulussa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä.

Työn henkinen kuormittavuus oli kasvanut. Vastaajista 83 prosenttia koki, että työn henkinen kuormittavuus oli lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Eniten sen koettiin lisääntyneen kotihoidossa ja vastaanottotyössä. Fyysinen kuormitus oli pysynyt lähes ennallaan verrattuna neljä vuoden takaisiin lukemiin.

Vastaajista 75 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa 

Selvityksessä arvio omasta työssä jatkamisesta oli heikentynyt. Vastaajista 75 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Jatkuvasti alan vaihtoa harkitsevien määrä oli noussut vuodesta 2016 yli 8 prosenttia. Erityisesti alanvaihtoa harkittiin varhaiskasvatuksessa, mikä saattaa johtua lakimuutoksesta, jossa lastentarhanopettajien määrää lisättiin ja lastenhoitajien määrää vähennettiin.

SuPer selvitti jäsentensä työn kuormittavuutta sekä työssä viihtymistä maaliskuussa 2020 ennen koronakriisin puhkeamista ja poikkeuslakien käyttöönottoa Suomessa. Kyselyyn vastasi 8175 SuPerin jäsentä. Vastaajista lähes 70 % työskenteli kuntasektorilla. Vanhustenhoidossa työskenteli 42 % ja kotihoidossa 19 %. Lähde.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Työ on raskasta mutta sillä alalla on töitä.. Siksi moni sille palaa.. Jopa minä itse.. Kun yritin monta muuta Alaa.. Mutta en saanut töitä 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Koronan 'hoito' vanhuspuolella oli liikaa.  Uhka sairastua itse on liian suurta, ei suojaimia ja jos on, ne on niitä jotka ei muualle kelpaa. Jos olisi kunnon palkka, ostaisin hengityssuojia vaikka itse.Jos ei valtio tule nyt vastaan, ja anna kunnon korvausta jatkuvan uhan alla työskentelylle lähihoitajille, jätän irtisanomislappuni aivan varmasti.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

11 vuotta olen hoitotyötä tehnyt ja kesäkuun lopulla palkattoman virkavapaan kautta (ellei sitten vallitseva tilanne muuta suunnitelmia) uudelle alalle. Olen tyytyväinen päätökseeni. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kyllähän alanvaihtoa moni varmasti miettii. Tosiasia kuitenkin on, että ehkä 5 prosenttia oikeasti sitä alaa sitten vaihtaa. Paljon melua tyhjästä. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Harmillinen tilanne vanhusten hoidossa. Oli jo ennen koronaa ja nyt tilanne vaan vaikeutunut. Paljon sijaisia, johto etätöissä, varustelu heikkoa ja ohjeet tulee sähköpostiin.  Siivousvälineistä pulaa ja hoitajilta odotetaan ihmeitä.  Pelottaa mennä tlihin.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

51 minuuttia sitten, Vieras: Fakta kirjoitti:

Kyllähän alanvaihtoa moni varmasti miettii. Tosiasia kuitenkin on, että ehkä 5 prosenttia oikeasti sitä alaa sitten vaihtaa. Paljon melua tyhjästä. 

Se ei ole todellakaan paljon melua tyhjästä. Pelkästään työtovereitani on vaihtanut alaa lukuisia vuosien aikana ja tahti on vaan kiihtymään päin. Ei nuoret halua joka päivä solvauksia, lyöntejä, potkuja, sylkemistä kasvoille. Työvuoron aikana kun korjaat useamman kerran asukkaan ulosteet muistisairaalta seiniltä ja sängystä sekä peset asukkaan. Työskentelyä liian vähäisellä työvoimalla niin että kahden hoidettavat joutuu hoitamaan yksin. Hoitajat joutuu tekemään liikaa kirjallisia töitä kun pitää huolehtia anomukset ja tuet, hoitaa kuntiin rait sun muut. Kaupan kassaltakin saa saman palkan ja työ vähemmän kuormittavaa niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Tuo 70% on todellakin aika lähellä totuutta.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Olen harkitsenut jo pitempä aikaa alan vaihtoa. Yrittin myös löytä muita töita onnistumatta siinä. Hoitajan työ on mennyt tosi huonoon suunta, niin vanhuspuolella kun myös kehvan puolella puhumatta sairaloista. Ei minkälaista arvostusta ole enä ja palkka on verrattuna työhön lähes olematon. Jos päivittäin saat turpiin sitten miksi pitäisi halua olla töissä. Kun vaan tule muualta töitä niin varmasti lähtö tulee.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Lähihoitajan työ on erittäin vaativaa, koska toinen ihminen on hänestä riippuvainen ja vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa  työskennellessä tarvitaan paljon osaamista. Merkitykselliseksi työssä nousee vähintäänkin vuorovaikutustaidot, kyky empatiaan ja huolenpitoon sekä teknisten taidot. Myös oman jaksamisen ylläpitämiseen ja itsearviointiin tarvitaan osaamista. Jokaisen on hyvä miettiä, millaista hoitajaa itse toivoisi, jos ja kun oma toimintakyky ei mahdollista itsenäistä toimintaa. Olen valmis puoltamaan lähihoitajien parempia työoloja ja riittävää henkilöstöresurssointia. Puolustan myös koulutuksen valintakriteereihin ja sisältöön satsaamista, jotta sopivat ihmiset valikoituvat tähän vaativaan ihmistyöhön. Silloin he jaksavat ehkä työssään paremmin ja aikanaan saavat itsekin hyvää hoivaa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Pieni palkka, työtä ei arvosta kukaan, ei edes enää itse. Töiden jälkeen ei jaksa juuri paljon perheelle  voimia antaa. Kyllä, vaihdan alaa. Nyt riittää iskut, haukut ja solvaaminen. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tänään oli taas palkkapäivä, 1400€ jäi tiliä verojen jälkeen. Laskujen jälkeen jäi 300€ kuukaudeksi rahaa ruokaan ja muihin talouskuluihin 5 henkinen perhe. Ei tämä voi olla enää totta! "Kovalla" motivaatiolla korona polille töihin, tervetuloa asiakkaaksi. Kevät terveisin: Lähihoitaja

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Olen erikoissairaanhoidossa lähihoitajana. Palkka on käsittämättömän surkea vastuuseen ja työmäärään nähden. Palkasta jäi käteen 1400€ ja laskujen jälkeen 400€ 4:henkisen perheen ruokaan yms. Ennen tein ravintolassa tarjoilijana töitä, sain paremman palkan vähemmällä stressillä ja vastuulla. Mietin jatkuvasti alanvaihtoa, mutta miten turvata perheen talous opiskelujen aikana?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tiedän itse olevani sellaisessa työssä jota teen sydämellä. Vanhustyö jota teen niin kun toivon itselleni kun olen vanha. On monenlaista hoitajaa. Mielestäni koulutukseen hakijoille valintakriteerit tarkemmat ja tiukemmat. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Typykkä ja Väsynyt työssä, on hienoa kuulla, että olette itsellenne sopivassa työssä. Olette hakeutuneet teille sopivalle alallee.  Juuri teidän kaltaisten toivon tulevan ja olevan alalla. Juuri teidän kaltaisten puolesta olen valmis parrikadeille, että saisitte teille kuuluvan arvostuksen ja työssäne hyvin jaksaisitte. Juuri teidän kaltaisia toivoisin valikoituvan koulutukseen. Kiitos, että olette olemassa! Uskon, että palkkakehityskin alallanne olisi suotuisampi, jos teidän kaltaisianne ammatillisia osaajia alalla olisi enemmistönä. Lähihoitajan työtä olen aina suuresti arvostanut. Samalla harmitellut, että koulutukseen hakeutuville ei ole tiukempia kriteereitä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Alan vaihto ja nyt harkitsen todella tarkkaa mihin menen töihin. Mieluummin menisin kortistoon ja nauttisin elämästä.  Kyllästynyt työntekijöiden keskinäiseen vallan käyttöön työpaikalla.  Asenne on karseaa ja niin itsekästä.

Vähät toisista, vain minä edellä-asenne toimii nykyisin monessa hoitotyöpaikassa. Lisäksi heitä kiinnostaa vain toisen henkilön henkilökohtaiset asiat, pukeutuminen, ulkonäkö, asunto, mitä huonommin menee sen parempi ja miten toista voi käyttää törkeästi hyväksi myöhemmin. Kaksinaamaista toimintaa,  vaan kateellisuus toisia kohtaan.

Et uskalla kertoa mitään, saat sen takaisin valheen  ja  mustamaalaten kera.  Näin nämä työkaveri toiminta pelaa työssä tai Facebook löydät tekstiä pahaa puhumista...opittu kantapään kautta . Älä koskaan luota työkaveriin tai johtoportaaseen.  Saat pettyä pahasti. Ennen oli johtajilla ote ja sitä arvostettiin ja toteltiin . Nähtiin kunnon esimiestyöskentelyä ja nyt ei edes toiset tiedä " kuka on lähiesimies" ? Näin alas on menty  lähiesimies työssä.

Kaverit hanki  aina muualta kuin työpaikalta. Suojele sitä muilta. Opettele itsesuojeluvaisto välittömästi, niin jotenkin pärjäät työssä. Ennen oltiin nöyriä, empatiaa ja luotettiin työkavereihin.  Uskalsi kertoa myös huonoja asioita ilman pilkkaa tai ivaa. Nykyisin on raakaa ja kylmää toimintaa, muuten et pärjää näiden nyky duunareiden kanssa.  

Johtajat ja varsinkin lähiesimies sallivat tämän eli suosivat  näitä vallan käyttäjiä.  Sulkevat silmät ja korvat ettei tarvitse puuttua toimintaa. Pääsevät näin vastuusta. Kuinka moni on lähtenyt itku kurkussa kotiin työvuoron jälkeen tai itkenyt työssä?  Näiden ns. vallan käyttäjien takia.

Asukkaista eivät välitä yhtään, mennään siitä mistä aita on matalin. Oma itsekkyys ja minä-asenne edellä. Siinä syy miksi lopetan ja ennen viihdyn loistavasti työssä.  Asiakkaat ovat monesti pelastaneet työpäivän ja myös sanoneet suoraan " työpaikkakiusaamista" eli ovat fiksuja / viisaita. 

Nykyisin usein menen kotiin " vihaisena" näiden epäkypsien diivojen työtekijöiden takia. Miten kehtaavat tulla edes töihin " istumaan" ja leikkimään omalla älypuhelimillaan. Koulussa opetetaan näköjään , töistä luistamisisen taito ja johtajien nuoleskelu. Taidot ovat nekin ja turha valittaa on raskasta tai huono palkka.  Työssä eivät rasitu vaan kiusaaminen on  heille uusi työmuoto. Koulukiusaaminen on siirtynyt työpaikkakiusaamiseksi. 

Kiusattu on jätetty suorastaan heitteelle vaan kiusaajaan puolustetaan johtoporrasta myöten. 

Raja on kaikilla ja saavat firmat mennä konkkaan. Johtajat eivät välitä, arvosta tasapuolisesti kaikkia työntekijöitään. 

Onneksi korona voi peräti vähäksi aikaa avata silmät todellisuuteen  ja pakko on ottaa vastuuta edes jostakin. 

Vaikka sanahelinää on kaikki ja mitään ei tehdä asioiden hyväksi. 

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...