Jump to content
MAINOS

Selvitys: 75 prosenttia lähihoitajista harkitsee alanvaihtoa


Kuvituskuva: Envato

SuPerin jäsenistölleen tekemän kyselyn tuloksista ilmenee, että työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi kokee 73 prosenttia lähihoitajista. Vastaajista 75 prosenttia on myös harkinnut alan vaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. 

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ongelmia ja työntekijöiden kuormittumista on jo pitkään yritetty ratkaista muun muassa työtä organisoimalla, lainsäädäntöuudistuksin sekä teknologialla. SuPerin mukaan keinot ovat olleet riittämättömiä: hoidon ja työn laatu ei ole parantunut eikä työntekijöiden kokemus työn kuormittavuudesta ole vähentynyt, vaan tilanne on huonontunut.

Työ koetaan raskaaksi, myös henkinen kuormittavuus on lisääntynyt

Työnsä raskaaksi tai erittäin raskaaksi koki selvityksen mukaan 73 prosenttia vastaajista. Raskaimmaksi työ koettiin vanhustenhoidossa, kotihoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Näiden työpaikkojen kyselytulokset olivat kokonaisuudessaan heikommat kuin muiden työpaikkojen. Raskaaksi työnsä kokevien määrä oli noussut 51 prosentista 60 prosenttiin verrattuna SuPerin vuoden 2016 työhyvinvointiselvitykseen. Kuormitus koettiin sopivimmaksi ensihoidossa, koulussa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä.

Työn henkinen kuormittavuus oli kasvanut. Vastaajista 83 prosenttia koki, että työn henkinen kuormittavuus oli lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Eniten sen koettiin lisääntyneen kotihoidossa ja vastaanottotyössä. Fyysinen kuormitus oli pysynyt lähes ennallaan verrattuna neljä vuoden takaisiin lukemiin.

Vastaajista 75 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa 

Selvityksessä arvio omasta työssä jatkamisesta oli heikentynyt. Vastaajista 75 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Jatkuvasti alan vaihtoa harkitsevien määrä oli noussut vuodesta 2016 yli 8 prosenttia. Erityisesti alanvaihtoa harkittiin varhaiskasvatuksessa, mikä saattaa johtua lakimuutoksesta, jossa lastentarhanopettajien määrää lisättiin ja lastenhoitajien määrää vähennettiin.

SuPer selvitti jäsentensä työn kuormittavuutta sekä työssä viihtymistä maaliskuussa 2020 ennen koronakriisin puhkeamista ja poikkeuslakien käyttöönottoa Suomessa. Kyselyyn vastasi 8175 SuPerin jäsentä. Vastaajista lähes 70 % työskenteli kuntasektorilla. Vanhustenhoidossa työskenteli 42 % ja kotihoidossa 19 %. Lähde.

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Guest Lähäri

Posted

Työ on raskasta ja arvostus nollassa. Todellakin vaihdan alaa. 

Guest Merja

Posted

Työ on raskasta mutta sillä alalla on töitä.. Siksi moni sille palaa.. Jopa minä itse.. Kun yritin monta muuta Alaa.. Mutta en saanut töitä 

Guest Vaihdan alaa

Posted

Koronan 'hoito' vanhuspuolella oli liikaa.  Uhka sairastua itse on liian suurta, ei suojaimia ja jos on, ne on niitä jotka ei muualle kelpaa. Jos olisi kunnon palkka, ostaisin hengityssuojia vaikka itse.Jos ei valtio tule nyt vastaan, ja anna kunnon korvausta jatkuvan uhan alla työskentelylle lähihoitajille, jätän irtisanomislappuni aivan varmasti.

Guest Vaihdokas

Posted

11 vuotta olen hoitotyötä tehnyt ja kesäkuun lopulla palkattoman virkavapaan kautta (ellei sitten vallitseva tilanne muuta suunnitelmia) uudelle alalle. Olen tyytyväinen päätökseeni. 

Guest Fakta

Posted

Kyllähän alanvaihtoa moni varmasti miettii. Tosiasia kuitenkin on, että ehkä 5 prosenttia oikeasti sitä alaa sitten vaihtaa. Paljon melua tyhjästä. 

tähdenlento

Posted

Harmillinen tilanne vanhusten hoidossa. Oli jo ennen koronaa ja nyt tilanne vaan vaikeutunut. Paljon sijaisia, johto etätöissä, varustelu heikkoa ja ohjeet tulee sähköpostiin.  Siivousvälineistä pulaa ja hoitajilta odotetaan ihmeitä.  Pelottaa mennä tlihin.

Guest Alalla

Posted

51 minuuttia sitten, Vieras: Fakta kirjoitti:

Kyllähän alanvaihtoa moni varmasti miettii. Tosiasia kuitenkin on, että ehkä 5 prosenttia oikeasti sitä alaa sitten vaihtaa. Paljon melua tyhjästä. 

Se ei ole todellakaan paljon melua tyhjästä. Pelkästään työtovereitani on vaihtanut alaa lukuisia vuosien aikana ja tahti on vaan kiihtymään päin. Ei nuoret halua joka päivä solvauksia, lyöntejä, potkuja, sylkemistä kasvoille. Työvuoron aikana kun korjaat useamman kerran asukkaan ulosteet muistisairaalta seiniltä ja sängystä sekä peset asukkaan. Työskentelyä liian vähäisellä työvoimalla niin että kahden hoidettavat joutuu hoitamaan yksin. Hoitajat joutuu tekemään liikaa kirjallisia töitä kun pitää huolehtia anomukset ja tuet, hoitaa kuntiin rait sun muut. Kaupan kassaltakin saa saman palkan ja työ vähemmän kuormittavaa niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Tuo 70% on todellakin aika lähellä totuutta.

Guest hoitsu

Posted

Olen harkitsenut jo pitempä aikaa alan vaihtoa. Yrittin myös löytä muita töita onnistumatta siinä. Hoitajan työ on mennyt tosi huonoon suunta, niin vanhuspuolella kun myös kehvan puolella puhumatta sairaloista. Ei minkälaista arvostusta ole enä ja palkka on verrattuna työhön lähes olematon. Jos päivittäin saat turpiin sitten miksi pitäisi halua olla töissä. Kun vaan tule muualta töitä niin varmasti lähtö tulee.

Guest Koulutus ja työ

Posted

Lähihoitajan työ on erittäin vaativaa, koska toinen ihminen on hänestä riippuvainen ja vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa  työskennellessä tarvitaan paljon osaamista. Merkitykselliseksi työssä nousee vähintäänkin vuorovaikutustaidot, kyky empatiaan ja huolenpitoon sekä teknisten taidot. Myös oman jaksamisen ylläpitämiseen ja itsearviointiin tarvitaan osaamista. Jokaisen on hyvä miettiä, millaista hoitajaa itse toivoisi, jos ja kun oma toimintakyky ei mahdollista itsenäistä toimintaa. Olen valmis puoltamaan lähihoitajien parempia työoloja ja riittävää henkilöstöresurssointia. Puolustan myös koulutuksen valintakriteereihin ja sisältöön satsaamista, jotta sopivat ihmiset valikoituvat tähän vaativaan ihmistyöhön. Silloin he jaksavat ehkä työssään paremmin ja aikanaan saavat itsekin hyvää hoivaa.

Guest ...

Posted

Pieni palkka, työtä ei arvosta kukaan, ei edes enää itse. Töiden jälkeen ei jaksa juuri paljon perheelle  voimia antaa. Kyllä, vaihdan alaa. Nyt riittää iskut, haukut ja solvaaminen. 

Guest Lähihoitaja

Posted

Tänään oli taas palkkapäivä, 1400€ jäi tiliä verojen jälkeen. Laskujen jälkeen jäi 300€ kuukaudeksi rahaa ruokaan ja muihin talouskuluihin 5 henkinen perhe. Ei tämä voi olla enää totta! "Kovalla" motivaatiolla korona polille töihin, tervetuloa asiakkaaksi. Kevät terveisin: Lähihoitaja

simpsakka

Posted

Olen erikoissairaanhoidossa lähihoitajana. Palkka on käsittämättömän surkea vastuuseen ja työmäärään nähden. Palkasta jäi käteen 1400€ ja laskujen jälkeen 400€ 4:henkisen perheen ruokaan yms. Ennen tein ravintolassa tarjoilijana töitä, sain paremman palkan vähemmällä stressillä ja vastuulla. Mietin jatkuvasti alanvaihtoa, mutta miten turvata perheen talous opiskelujen aikana?

Guest Typykkä

Posted

Pidän työstäni vanhusten parissa enkä ole ajatellut vaihtaa sitä muuhun 👵🧓🌞

Guest Väsynyt työssä

Posted

Tiedän itse olevani sellaisessa työssä jota teen sydämellä. Vanhustyö jota teen niin kun toivon itselleni kun olen vanha. On monenlaista hoitajaa. Mielestäni koulutukseen hakijoille valintakriteerit tarkemmat ja tiukemmat. 

Guest ♥️teille!

Posted

Typykkä ja Väsynyt työssä, on hienoa kuulla, että olette itsellenne sopivassa työssä. Olette hakeutuneet teille sopivalle alallee.  Juuri teidän kaltaisten toivon tulevan ja olevan alalla. Juuri teidän kaltaisten puolesta olen valmis parrikadeille, että saisitte teille kuuluvan arvostuksen ja työssäne hyvin jaksaisitte. Juuri teidän kaltaisia toivoisin valikoituvan koulutukseen. Kiitos, että olette olemassa! Uskon, että palkkakehityskin alallanne olisi suotuisampi, jos teidän kaltaisianne ammatillisia osaajia alalla olisi enemmistönä. Lähihoitajan työtä olen aina suuresti arvostanut. Samalla harmitellut, että koulutukseen hakeutuville ei ole tiukempia kriteereitä.

Guest Turhantunut johtoon!

Posted

Alan vaihto ja nyt harkitsen todella tarkkaa mihin menen töihin. Mieluummin menisin kortistoon ja nauttisin elämästä.  Kyllästynyt työntekijöiden keskinäiseen vallan käyttöön työpaikalla.  Asenne on karseaa ja niin itsekästä.

Vähät toisista, vain minä edellä-asenne toimii nykyisin monessa hoitotyöpaikassa. Lisäksi heitä kiinnostaa vain toisen henkilön henkilökohtaiset asiat, pukeutuminen, ulkonäkö, asunto, mitä huonommin menee sen parempi ja miten toista voi käyttää törkeästi hyväksi myöhemmin. Kaksinaamaista toimintaa,  vaan kateellisuus toisia kohtaan.

Et uskalla kertoa mitään, saat sen takaisin valheen  ja  mustamaalaten kera.  Näin nämä työkaveri toiminta pelaa työssä tai Facebook löydät tekstiä pahaa puhumista...opittu kantapään kautta . Älä koskaan luota työkaveriin tai johtoportaaseen.  Saat pettyä pahasti. Ennen oli johtajilla ote ja sitä arvostettiin ja toteltiin . Nähtiin kunnon esimiestyöskentelyä ja nyt ei edes toiset tiedä " kuka on lähiesimies" ? Näin alas on menty  lähiesimies työssä.

Kaverit hanki  aina muualta kuin työpaikalta. Suojele sitä muilta. Opettele itsesuojeluvaisto välittömästi, niin jotenkin pärjäät työssä. Ennen oltiin nöyriä, empatiaa ja luotettiin työkavereihin.  Uskalsi kertoa myös huonoja asioita ilman pilkkaa tai ivaa. Nykyisin on raakaa ja kylmää toimintaa, muuten et pärjää näiden nyky duunareiden kanssa.  

Johtajat ja varsinkin lähiesimies sallivat tämän eli suosivat  näitä vallan käyttäjiä.  Sulkevat silmät ja korvat ettei tarvitse puuttua toimintaa. Pääsevät näin vastuusta. Kuinka moni on lähtenyt itku kurkussa kotiin työvuoron jälkeen tai itkenyt työssä?  Näiden ns. vallan käyttäjien takia.

Asukkaista eivät välitä yhtään, mennään siitä mistä aita on matalin. Oma itsekkyys ja minä-asenne edellä. Siinä syy miksi lopetan ja ennen viihdyn loistavasti työssä.  Asiakkaat ovat monesti pelastaneet työpäivän ja myös sanoneet suoraan " työpaikkakiusaamista" eli ovat fiksuja / viisaita. 

Nykyisin usein menen kotiin " vihaisena" näiden epäkypsien diivojen työtekijöiden takia. Miten kehtaavat tulla edes töihin " istumaan" ja leikkimään omalla älypuhelimillaan. Koulussa opetetaan näköjään , töistä luistamisisen taito ja johtajien nuoleskelu. Taidot ovat nekin ja turha valittaa on raskasta tai huono palkka.  Työssä eivät rasitu vaan kiusaaminen on  heille uusi työmuoto. Koulukiusaaminen on siirtynyt työpaikkakiusaamiseksi. 

Kiusattu on jätetty suorastaan heitteelle vaan kiusaajaan puolustetaan johtoporrasta myöten. 

Raja on kaikilla ja saavat firmat mennä konkkaan. Johtajat eivät välitä, arvosta tasapuolisesti kaikkia työntekijöitään. 

Onneksi korona voi peräti vähäksi aikaa avata silmät todellisuuteen  ja pakko on ottaa vastuuta edes jostakin. 

Vaikka sanahelinää on kaikki ja mitään ei tehdä asioiden hyväksi. 

 



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toteuttama tutkimus paljastaa suomalaisten hoitajien aikeet koronavirusrokotteen ottamista kohtaan. Tutkimuksen otoksesta (N=1001) seitsemän prosenttia oli hoitajia, sairaanhoitajia tai muita terveydenhuollon ammattilaisia. Yli puolet heistä (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 % aikoo kieltäytyä, epävarmoja on 17 %. Loput 12 % on rokotteen jo saanut. Tutkimus toteutettiin tammikuussa.
      Covid-19-rokotuksen herättämät tunteet jakautuvat terveydenhuollossa: positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat yhtä yleisiä (molempia 44 %). Yli joka kymmenes (11 %) ei koe tunteita lainkaan – tulos tarkoittaa merkityksettömyyttä.
      Yleisimmät tunteet rokotteen ottamista kohtaan terveydenhuollossa ovat pelko (33 %) ja helpotus (33 %). Suoran kysymyksen perusteella selvästi yli puolet (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 prosenttia aikoo kieltäytyä, 12 prosenttia on jo ottanut rokotteen, ja 17 prosenttia ei osaa sanoa, miten aikoo toimia.

      Negatiivisia tunteita kokevista terveydenhuollon työntekijöistä noin joka kolmas ilmoittaa ottavansa rokotteen. Lähes kaksi kolmannesta heistä aikoo kieltäytyä tai ei tiedä, mitä aikoo tehdä.
      –  Pandemian hoitamisen kannalta on keskeistä, miten terveydenhuollon henkilöstö suhtautuu koronarokotteen ottamiseen. Negatiiviset tunteet, etenkin pelko, ovat tutkimuksemme mukaan yleisimpiä terveydenhuollossa kuin muiden kansalaisten keskuudessa. Tulos on ymmärrettävä, kun otetaan huomioon, että terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat ottamaan nopeasti kehitetyn rokotteen ensimmäisinä. Myös ulkopuolinen paine ja omien vaikutusmahdollisuuksien puute voivat lisätä pelkoa, NayaDayan Timo Salomäki analysoi.
      Muiden kuin terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa selvästi yli puolet (57 %) kokee koronavirusrokotteen ottamista kohtaan positiivisia tunteita. Yli neljänneksellä (27 %) rokotteen ottaminen herättää negatiivisia tunteita.
      Pelkoa rokotetta kohtaan voidaan torjua luottamuksella
      Tutkimusyhtiö korostaa, että vaikka suomalaisten keskuudessa rokotteen herättämät myönteiset tunteet ovat tällä hetkellä kielteisiä selvästi yleisempiä, negatiivisia kokemuksia ei pidä sivuuttaa. Jos koronavirusepidemia aiotaan taltuttaa rokotteiden avulla, ihmisten huoli on syytä kohdata, hyväksyä ja käsitellä. Pelosta ei päästä eroon sanomalla, ettei rokotetta tarvitse pelätä.
      – Kansalaiset tarvitsevat ristiriitaisten mielipiteiden keskellä tosiasioita. Se ei ole ongelma, tiedottaminen hoidetaan mielestäni Suomessa hyvin. Yksinään se ei kuitenkaan riitä, tieteelliset tai tilastolliset faktat eivät pure rittävän hyvin ihmisten tunteisiin ja käyttäytymisee, NayaDayan Timo Järvinen painottaa.
      Kyse on viime kädessä luottamuksesta.
      – Kansalaiset eivät voi itse vaikuttaa rokotteen turvallisuuteen, joten piikin ottaminen edellyttää luottamusta viranomaisiin. Jos luottamusta löytyy, koemme helpotusta ja otamme rokotteen mielellämme – jos ei, koemme pelkoa ja kieltäydymme tai otamme rokotteen vastentahtoisesti.
      Tutkimuksessa selvitettiin kaikkien suomalaisten suhtautumista rokotteeseen. Data kerättiin 20.-22.1.2021. Kokonaistuloksissa (otos/N=1001) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8 prosenttiyksikköä. Lue lisää tästä.
      Lue lisää...
    • Oululainen Kaija Rahkola on saanut Vuoden Lastenhoitajan tunnustuspalkinnon 45 vuoden mittaisesta työstään lasten ja perheiden parissa. Rahkola on tehnyt uransa aikana vaikuttavaa työtä niin päiväkodeissa, sairaalassa kuin perhetyössä – aina suurella sydämellä ja lämmöllä.
      Erityisesti hänet tunnetaan tuestaan tukea tarvitseville perheille, joissa on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai puutteellisia tukiverkostoja. Rahkola on myös ohjannut vertaistuellisia ryhmiä ja toiminut aktiivisesti ammatillisten yhdistysten luottamustehtävissä.
      – Olen tehnyt työtä sydämellä ja lämmöllä 45 vuotta. Tämä tunnustus on suurin kiitos, jonka voin työstäni saada, Rahkola sanoo.
      Palkinnon myöntää Lastenhoitoalan Ammattilaiset ry. Lisätietoja.
      Lue lisää...
    • Helsingin poliisilaitos on aloittanut esiselvityksen ammattiliitto Tehyn tekemän tutkintapyynnön johdosta. Poliisi selvittää, onko työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten toiminnassa syytä epäillä virkavelvollisuuksien rikkomista työlainsäädännön valmistelussa.
      Tehy jätti tutkintapyynnön, koska ministeriön virkamiesten toiminta suojelutyölainsäädännön valmistelussa oli järjestön mukaan poikkeuksellisen vakavaa ja harhaanjohtavaa.
      – Virheet ovat vakavia ja vaikuttavat paitsi kaikkiin Tehyn jäseniin, aivan kaikkiin kansalaisiin. Ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet räikeästi harhaanjohtivat eduskuntaa, joka ei sen takia tiedä, mistä se edes on säätämässä. Tällainen toiminta ei kuulu suomalaiseen oikeusvaltioon, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran, kun päätös esitutkinnan aloittamisesta on tehty.
       Jokainen tehyläinen voi halutessaan ilmoittautua mukaan rikosilmoitukseen osoitteessa tehy.fi/rikosilmoitus
      Lue lisää...
    • Tehy tavoittelee parhaillaan käynnissä olevalla julkisen sektorin neuvottelukierroksella palkallisen imetysvapaan kirjaamista työehtosopimukseen sekä lyhyempää työaikaa yötyötä tekeville hoitajille.
      Tehyn mukaan kaikille synnyttäneille on turvattava oikeus imettää lastaan työajalla.
      – Monet työnantajat antavat jo nyt työntekijöille palkallisen imetystauon, mutta sen ei pidä olla vain työnantajan hyvän tahdon varassa. Imetysoikeudesta pitää saada kirjaus työehtosopimukseen, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Suomessa ei toisin kuin Norjassa ole vielä ratifioitu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n imetysoikeuden turvaavaa sopimusta. Tehy vaatii Suomelle Norjan mallin mukaista, vähintään tunnin palkallista imetystaukoa työpäivän aikana.
      Lyhyempi työaika yötyötä tekeville
      Tehy ja SuPer ovat lisäksi esittäneet työaikamääräysten uudistamista siten, että yötyötä tekevien hoitajien työaika lyhenee.
      – Kaikilla hoitajilla pitää olla oikeus vapaa-aikaan ja elämään. Lisäksi yötyön haitalliset vaikutukset terveydelle tulee huomioida työaikamääräyksissä. Lyhyempi työaika yötyötä tekeville on terveyden kannalta perusteltua ja jopa välttämätöntä. Näin on toimittu muissakin Pohjoismaissa ja tarvitsemme saman mallin Suomeen, toteaa Millariikka Rytkönen. 
      SOTE-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 asti, jonka jälkeen mahdollinen sopimukseton tila voisi johtaa myös työtaistelutoimiin.
      Lue lisää...
    • SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan lähihoitajien työttömyydestä. Väestön ikääntyminen on lisännyt kansalaisten hoidon tarvetta, mutta samalla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia karsitaan merkittävästi, mikä heikentää palvelujen saatavuutta ja laatua.
      SuPer ei hyväksy säästötoimia, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen. MTV Uutisten mukaan (12.2.) HUS Labissa ei jatketa 500 työntekijän määräaikaisia työsuhteita, ja nämä toimet kohdistuvat suoraan potilastyötä tekeviin.
      SuPerin mukaan sote-palveluiden säästötoimet heikentävät hoidon saatavuutta ja laatua, lisäävät työntekijöiden kuormitusta ja pahentavat hoitajapulaa tulevaisuudessa, kun hoitajat hakeutuvat muille aloille.
      Vaikka hoitajien työllisyys saattaisi parantua muutaman vuoden kuluttua, alan jo menettämät osaajat ovat siirtyneet muille sektoreille. Jo nyt kymmenet tuhannet sote-ammattilaiset ovat jättäneet alan, ja nykyiset toimet pahentavat tilannetta entisestään.
      Kasvavat työttömyysluvut eivät myöskään houkuttele uusia osaajia alalle.
      – Hoitoala on turvannut lähes varman työpaikan tähän asti, ja nyt moni pohtii uudelleen tulevaisuuden suunnitelmiaan, Inberg toteaa järjestön tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...