Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Maassamme sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä aivohalvaukseen ja heistä 3500 henkilöä on työikäisiä. Suurin aivohalvauksen aiheuttaja on aivoinfarkti ja joka kymmenes sairastuneista on alle 50-vuotias. Aivohalvaus on kriisi, joka koskettaa potilaan lisäksi hänen perhettään. Perheen elämä muuttuu äkkiä ja he tuntevat epävarmuutta tulevaisuutta kohtaan. Tuoreen väitöskirjan mukaan moni aivohalvauspotilaan perheenjäsen kaipaa potilaan sairastumisen akuutista vaiheesta lähtien hoitajien antamaa emotionaalista tukea. 
    Emotionaalinen tuki tarkoittaa hoitajan hoitavaa huolenpitoa ja se ilmenee vuorovaikutussuhteessa perheenjäsenen ja hoitajan välillä. Perheenjäsenen tuen tarpeen havaitsemisen kannalta on oleellista, että vuorovaikutussuhde hoitajan kanssa on läheinen ja lämmin. Lisäksi on tärkeää, että hoitaja kohtaa perheenjäsenen oikeaan aikaan, jolloin hänen antamansa tuki on tarpeen perheenjäsenelle.
    Hoitajat painottavat ammattitaitoaan ja näkevät tärkeänä luottamuksen luomisen perheenjäsenen tulevaisuuden suhteen. Perheenjäsenet kokevat hoitajan hoitavan huolenpidon siten, että se näkyy ja tuntuu hoitajan käyttäytymisessä. Potilaan hoitoon osallistuminen on heille tärkeää. Emotionaalinen tuki auttaa heitä paremman tulevaisuuden rakentamisessa, antaa uskoa omaan selviytymiseen ja saa aikaan tarpeellisuuden tunteen.

    Hoitajan ja perheenjäsenen vuorovaikutus saattaa olla etäistä, jolloin emotionaalisen tuen antaminen tai saaminen ei välttämättä mahdollistu. Perheenjäsenet kokevat, esimerkiksi muiden huoneessa olevien potilaiden tai perheenjäsenten läsnäolon häiritsevänä tai he itse tuntevat olevansa etäällä hoitajasta. Tällöin yhteyden saaminen hoitajaan on hankalaa. On tilanteita, joissa hoitajan käytös on torjuvaa, jolloin vuorovaikutus ei toimi myönteisellä tavalla.
    Hoitajat kokevat, että monet vuorovaikutusta estävät tekijät johtuvat hoitotyön luonteesta kuten kiireestä ja vähäisestä henkilökuntamäärästä. Molemminpuoliset henkilökemiat eivät aina kohtaa ja emotionaalisen tuen saaminen estyy. Tilanteen muuttaa myönteiseksi emotionaalisen tuen antamiseen liittyvä tilannesidonnaisuus tai syklisyys. Toisessa hetkessä perheenjäsen tapaa hoitajan, jonka kanssa vuorovaikutus ja tuen saaminen onnistuu. Tuloksissa tuli esille myös se, että kaikki perheenjäsenet eivät kaipaa hoitajan antamaa emotionaalista tukea.
    Väitös: Huolehtiva kanssakäyminen. Substantiivinen teoria työikäisen aivohalvauspotilaan perheenjäsenen emotionaalisesta tukemisesta sairastumisen akuutissa vaiheessa

    Hoitajat.net
    Potilasturvallisuus on terveydenhuollon organisaation toiminnan keskeinen tavoite. Potilaista noin joka kymmenes kohtaa kuitenkin hoitonsa aikana jonkin tapahtuman, josta hänelle aiheutuu haittaa.
    Potilasturvallisuuden kehittäminen on yksi terveydenhuollon kehittämisen ja tutkimuksen prioriteeteista, mutta kehittämisessä huomio on ollut pääsääntöisesti yksittäisissä teemoissa. Potilasturvallisuus on kuitenkin moniulotteinen asia, jonka kehittämisen on tärkeä tapahtua kokonaisvaltaisesti, ja johon terveydenhuollon johtajien tulee olla sitoutuneita, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava terveystieteiden maisteri Anne Kanervan väitöstutkimus.
    Kanervan tutkimuksessa selvitettiin, mistä tekijöistä potilasturvallisuus muodostuu turvallisuuskriittisessä terveydenhuollon organisaatiossa, ja miten sitä voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti. Tutkimus toteutettiin psykiatrisen erikoissairaanhoidon yksiköissä osallistavana toimintatutkimuksena.
    Tutkimuksen tuloksista on nostettavissa neljä keskeistä potilasturvallisuuden kehittämisessä huomioitavaa tekijää. Ensimmäiseksi terveydenhuollon johtajien toiminta vaikuttaa merkittävästi potilasturvallisuuden kehittämiseen. Johtajien on tärkeä hahmottaa organisaation toimintoja laajoina kokonaisuuksina ja luoda potilasturvallisuuden johtamisesta näkyvä osa työtään, jolloin se vaikuttaa myönteisesti potilasturvallisuuden kehittämiseen ja siitä saataviin tuloksiin.
    Toiseksi ymmärrystä potilasturvallisuudesta on tärkeä kehittää koko organisaatiota ja eri ammattiryhmiä koskevana asiana. Kolmanneksi aktiiviseen ja avoimeen vuorovaikutukseen niin moniammatillisen henkilökunnan kuin eri yksiköiden välillä on tärkeä kiinnittää huomiota terveydenhuollon muuttuvissa tilanteissa ja kehittämisessä.
    Neljänneksi turvallisuuskriittisen organisaation näkökulma on hyödynnettävissä terveydenhuollon organisaation potilasturvallisuuden kehittämisessä. Mallia voidaan ottaa muun muassa jatkuvaan ennakoivaan kehittämiseen, ja kuinka esimerkiksi vaaratapahtumailmoituksia hyödynnetään kehittämisen tukena.
    Tutkimuksen tulosten pohjalta luotiin potilasturvallisuuden jatkuvan kehittämisen malli psykiatrisen erikoissairaanhoidon yksiköissä, joka on sovellettavissa myös muiden erikoisalojen potilasturvallisuuden kehittämisessä. Keskeistä jatkuvassa kehittämisessä on säännöllisesti tarkastella systeemin toimivuudesta kertovien järjestelmien ja palautteen antamaa viestiä sekä hyödyntää tätä kehittämisessä.
    Terveystieteiden maisteri Anne Kanervan terveyshallintotieteen alan väitöskirja "Minusta potilasturvallisuus on potilaan oikeus ja meidän velvollisuus." Potilasturvallisuuden kehittäminen systeeminäkökulmasta psykiatrisen erikoissairaanhoidon yksiköissä tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 20.11.2015 . Vastaväittäjänä toimii professori, TtT Leena Turkki Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Johanna Lammintakanen Itä-Suomen yliopistosta.

    Hoitajat.net
    Hallituksen kaavailemat pakkolait leikkaavat koulutetun hoitohenkilöstön palkkoja enimmillään jopa 10 %, kertoo Tehy tiedotteessaan.
    Lomarahojen leikkaus merkitsee suoraa palkanalennusta, joka vaikuttaa raskaasti sosiaali- ja terveysalan palkkoihin. Myös ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus vaikeuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten arkea. Kun vuosiloma muuttuu korkeintaan kuuden viikon mittaiseksi ja loppiainen sekä helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi, pitenee työaika. Samalla palkalla tehtäisiin siis enemmän työtä.
    – Pitkät vuosilomat on saatu vuosien kuluessa palkankorotusten sijasta. Niiden lyhentäminen ilman vastaavaa kompensaatiota palkassa romuttaa sopimuksiin perustuvaa työehtosopimusjärjestelmää, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
    Tehyn mukaan työntekijät venyvät monin paikoin jo todella paljon. Liitossa ollaan myös huolissaan pakkolakien merkityksestä työrauhalle ja yhteiskunnalle, jossa on pystytty sopimalla hoitamaan asioita. 
    – Pakottamisen tiellä murretaan sopimusyhteiskunnan perinteitä ja myös lakot voivat olla mahdollisia, Vesivalo sanoo.
    Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi

    Lakimuutosten tultua voimaan loppiainen ja helatorstai olisivat palkattomia vapaapäiviä, kerrotaan hallituksen tiedotteessa. Ne eivät lyhentäisi työaikaa. Helatorstain ja arkipäivälle sijoittuvan loppiaisen työtunnit tulisi tehdä etu- tai jälkikäteen pidentämällä muiden työpäivien työaikaa tai lauantaina. 

    Jos työntekijän täytyy olla töissä helatorstaina tai loppiaisena, hänelle maksettaisiin tästä normaali säännöllisen työajan palkka, ilman sunnuntaityökorotusta. Jos loppiainen kuitenkin on sunnuntaina, maksettaisiin työntekijälle sunnuntailisät. 
    Lakipaketissa ehdotetaan muun muassa myös, että jatkossa sairausloman ensimmäinen työstäpoissaolopäivä olisi palkaton. Myös lomia leikataan.
    Lisätietoa hallituksen leikkauksista http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yritysten-kilpailukykya-kohentava-lakipaketti-lausunnoille

    Hoitajat.net
    Terveydenhuoltoalan simulaatio‐opetus on lisääntynyt ja simulaatiokeskuksia on avattu maassa useita. Tämä on nostanut esille tarpeen yhtenäistää simulaatiokoulutuksen käytäntöjä ja muutoinkin tehdä simulaatio‐opetus näkyväksi. Aihe on ajankohtainen eri puolilla maailmaa, minkä vuoksi Lapin ammattikorkeakoulu järjestää aiheesta kansainvälisen konferenssin ensi vuoden helmikuussa.
    Simulaatio‐opetusta käytetään yhtenä oppimisen muotona terveydenhuollon koulutuksessa. Siinä jäljitellään käytännön tilanteita, joiden harjoittelu ja toisto voisi muuten olla lähes mahdotonta. Tällaisia ovat esimerkiksi vaara‐ ja poikkeustilanteet ja muut harvinaiset hoitotilanteet.
    Suomessa on investoitu paljon simulaatiokoulutukseen, joten kalliita, hyvin varusteltuja simulaatiokeskuksia tulisi kyetä hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. Simulaatioon pohjautuva koulutus on vakiinnuttanut paikkansa erikoissairaanhoidossa kun taas perusterveydenhuollossa simulaatiokoulutus on vielä hyvin vähäistä ja se on keskittynyt pääasiassa elvytyskoulutuksiin.
    Simulaatio‐opetus sen sijaan on jo laajentunut simulaattorikeskeisestä akuuttihoidosta myös vuorovaikutustaitojen ja eettisen osaamisen vahvistamiseen, psykiatrisen potilaan kohtaamiseen, potilaan tai asiakkaan ohjaukseen eri menetelmin sekä omaisten huomioimiseen hoitoprosessin aikana. Tähän ei riitä enää simulaattori (potilasnukke) vaan tarvitaan oikea ihminen näyttelemään potilasta. Suomalaisen hoitotyön simulaatio‐opetuksen tulee perustua yhtenäisiin kriteereihin myös tässä suhteessa.
    Verkostoituminen tärkeää
    Yhteisten käytäntöjen ja standardien luomiseksi on Lapin ammattikorkeakoulussa käynnistetty Hoitotyön simulaatiot näkyväksi (HoiSim) –hanke, jossa tutkitaan mikä on simulaation rooli osana terveydenhuollon täydennyskoulutusta. Samalla tuodaan esille simulaatio‐oppimisen suomat mahdollisuudet.
    Käytäntöjen yhtenäistämiseksi on järjestelmällinen verkostoituminen tarpeellista, minkä vuoksi hankkeessa luodaan verkosto Suomen hoitotyön opetusta antavien ammattikorkeakoulujen kesken. Simulaatioverkostoon on mahdollista yhdistää myös sairaaloiden simulaatiokoulutusympäristöt sekä Suomessa että kansainvälisesti. Verkostoa valmistellaan 22 muun hoitotyön simulaatio‐opetusta antavan ammattikorkeakoulun kanssa.
    Kansainvälisesti ajankohtainen aihe
    Simulaatio‐osaamista on kehitetty ja kehitetään edelleen erityisesti Euroopassa ja Amerikassa. Lapin ammattikorkeakoulu järjestää osana HoiSim‐hanketta aiheesta kansainvälisen Nursing Simulation Alive konferenssin. Rovaniemellä ensi vuonna 16.‐9. helmikuuta pidettävään konferenssin pääpuhujina kuullaan simulaatio‐osaamisen kansainvälisiä huippututkijoita.
    Simulaatiokoulutuksen taustaa
    Terveydenhuollon simulaatiokoulutus sai alkunsa käytännön vaatimuksista. Stanfordin yliopiston Medical School on ollut mukana simulaatio‐opetuksen kehittämisessä jo vuodesta 1987. Anestesialääkäri David Gaba on kehittänyt ensimmäisen tietokoneohjattavan potilassimulaattorin ja tuonut yhtenä asiantuntijana terveydenhuollon keskusteluareenalle potilasturvallisuuden parantamisen simulaation avulla.
    Suomessa terveydenhuollon simulaatio‐opetus on lähtenyt käyntiin terveydenhuollon peruskoulutuksessa ja pienin askelin siirtynyt sairaaloihin käytännön osaamisen varmistamiseksi, ennen kaikkea kliinisten taitojen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Nykyään kiinnitetään huomiota myös moniammatilliseen tiimityöskentelyyn, vuorovaikutukseen ja johtamisen kehittämiseen.
    Simulaatio‐opetuksen muodot ovat nykyään moninaiset ja monissa tilanteissa voidaan käyttää simulaatiopotilaita. Kansainvälisesti simulaatiopotilaita on käytetty laajasti ja idearikkaasti esimerkiksi Hollannissa ja USA:ssa. Suomessa simulaatiopotilaita on käytetty esimerkiksi Helsingin lääketieteellisessä koulutuksessa neurologisen potilaan kohtaamisessa. Lapin ammattikorkeakoulussa on syksyn aikana pidetty yksi koulutus kokemuskouluttajille, ja he ovat olleet muutamassa pilottikokeilussa hoitotyön opiskelijoiden simulaatiotapahtumissa simulaatiopotilaina. Hoitotyön opiskelijoiden kokemukset tästä kokeilusta olivat hyvin positiivisset. Käyttöön on otettu myös nk. ”hybridi” simulaatiot, jossa yhdistetään sekä simulaatiopotilas ja simulaattori tai esim. anatominen muovinen käsi, jos potilaan hoito vaatii ”toimenpiteitä” esim. nesteytyksen aloittamista.

    Hoitajat.net
    - Terve Suomen poliisi ja muutkin poliisilaitokset. Me täällä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella ajateltiin osallistua tähän taukojumppahaasteeseen. Kuten kaikki varmasti tietää, löytyy meiltä vahvoja pelastajia vaikka miten, niin ajateltiin näyttää miten taukojumppa sujuu myös ensihoitajalta kesken 12 tunnin työvuoron, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Facebook-sivulla kerrotaan
       
    Katso myös: Unohda punttisali - kyykkää kuin ensihoitaja!


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...