Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Suomen yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat solmineet yhteistyösopimuksen asiakaslähtöisten terveyspalveluiden kehittämiseksi digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä.
    Kansalaisille, potilaille ja ammattilaisille suunniteltavien digitaalisten terveyspalveluiden kehittämishankkeessa ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sekä hankkeen koordinoijana toimiva HUS. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien väestövastuu- ja vaikutusalueeseen kuuluvat kaikki suomalaiset.
    Yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat hakeneet  ”Virtuaalisairaala 2.0” -hankkeeseensa rahoitusta hallitusohjelmaan liittyvästä ”Digitalisoidaan julkiset palvelut” -kärkihankkeelta vuosille 2016-2018.  Virtuaalisairaala-hanke on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kansallista yhteistyötä valmistelevassa ja seuraavassa AKUSTI-foorumissa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä alueiden perustason terveydenhuollon, sairaanhoitopiirien, erityisvastuu- ja sairaanhoitoalueiden, tutkimuslaitosten sekä potilasjärjestöjen kanssa. Hankkeella tuetaan myös sosiaali- ja terveyspalveluista vastuullisten maakuntien kykyä järjestää asiakaslähtöisiä palveluja.
    Omahoitoa ja hoitopolkuja
    Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeessa kehitetään ja tuotetaan motivoivia omahoidon ja -seurannan palveluita, hoitopolkuihin kytkeytyviä digitaalisia palveluita kansanterveyden kannalta suurille ja kasvaville potilasryhmille sekä tukipalveluita potilaiden omaisille. Palveluiden vaikuttavuuden tutkimus on kiinteä osa  kehittämisen mallia.
    Sähköisten terveyspalveluiden avulla voidaan täydentää olemassa olevia kasvokkain tapahtuvia palveluita. Digitaaliset terveyspalvelut tarjoavat luotettavaa tietoa, opastavat sekä toimivat ajasta ja paikasta riippumattomasti. Tästä esimerkkinä toimii jo kaikille suomalaisille palveluita tarjoava Mielenterveystalo.fi -palvelu.

    Hoitajat.net
    Kun ihminen uupuu työssään, hän kokee usein muistin ja keskittymisen vaikeuksia. Työterveyslaitoksen aivotutkimushanke osoitti, että työuupuneet pystyvät yhtä hyvään suoriutumiseen kuin muut. Kuitenkin työskentelyn aikainen aivotoiminta poikkeaa heillä tavanomaisesta ja reagointi yllättäviin häiriöääniin on heikompaa. 
    Tuoreen tutkimustuloksen mukaan työuupuneilla hyvä suoriutuminen kuormittaa aivoja tavanomaisesta poikkeavalla tavalla siten, etteivät he reagoi työskentelyn aikaisiin häiriöääniin yhtä tehokkaasti kuin verrokit. Tieteellisessä Biological Psychology -lehdessä julkaistu tutkimustulos lisää ymmärrystä työuupumuksesta ja niistä tiedonkäsittelyn vaikeuksista, joita työuupuneet usein kokevat. Tutkimustilanne mallinsi avokonttorissa työskentelyä.
    – On tärkeää pystyä keskittymään tiettyyn tehtävään, mutta toisaalta täytyy myös pystyä tarvittaessa reagoimaan erilaisiin merkkiääniin kuten puhelimeen tai hälytysääniin, toteaa psykologi Laura Sokka Työterveyslaitoksesta. 
    Työuupumus vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja muistiprosessointiin liittyvään aivoaktivaatioon
    Tutkijat selvittivät työuupumuksen vaikutuksia suoriutumiseen tehtävissä, joissa muistia kuormitettiin eri tavoin. Lisäksi he tutkivat työuupumuksen vaikutuksia tarkkaavaisuuden kääntymiseen yllättäviin ääniin työskentelyn aikana. Työuupuneet ylsivät yhtä hyvään suoriutumiseen kuin muutkin. Sen sijaan tarkkaavaisuuteen ja muistiprosessointiin liittyvä aivoaktivaatio poikkesi uupuneilla verrokeista.
    – Uupuneiden aivoissa aktivaatio on heikentynyt tietyillä aivoalueilla. Tätä vajetta kompensoidaan aktivoimalla muita aivoalueita. On mahdollista, että tätä kompensaatiota tarvitaan, jotta uupuneet yltävät yhtä hyvään suoritukseen kuin muut. Tämä voi myös osaltaan selittää niitä keskittymisen vaikeuksia ja kuormittumista työskentelyn aikana, joita uupuneet usein kokevat. Myös työn suorittaminen vie resursseja, joten uupuneet eivät reagoi mahdollisesti merkityksellisiin taustaääniin riittävän tehokkaasti, selittää Sokka.
    Työuupumuksen uhka on otettava vakavasti. Sekä työntekijöiden itsensä että myös esimiesten ja työterveyshuollon on tiedostettava vaara silloin, kun työntekijä kokee väsymystä ja muisti tai tarkkaavuuden ongelmia työssään. Työolosuhteita ja työn järjestelyjä voidaan muuttaa ja siten välttyä työuupumukselta.
    Lähde: Työterveyslaitos

    Hoitajat.net
    Saattohoitoa tarvitsee n. 15 000 suomalaista vuosittain. Heistä n. 10 000 on syöpäpotilaita. Saattohoito tarkoittaa elämän loppuvaiheen hoitoa sellaisissa tilanteissa, jossa sairautta parantavaa hoitoa ei enää ole. Terhonkodin ylihoitaja Mirja Sisko Anttosen väitöskirjan mukaan saattohoitoa tulee kehittää huomioimalla potilaan, perheenjäsenen ja hoitohenkilökunnan muodostama kokonaisuus, jossa yksilöllinen saattohoito voi toteutua.
    Anttosen mukaan tämä on suuri haaste terveydenhuollonjärjestelmälle, jossa parantamisen rinnalla tulisi turvata ihmisarvoinen kuolema parantumattomasti sairaalle potilaalle ja tukea hänen perheenjäseniään luopumisessa ja surussa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää selkeitä ja joustavia hoitopolkuja. 
    Hoitohenkilökunnan tehtävänä on avata keskustelu potilaan ja perheen kanssa ja rohkaista heitä siihen. Tämä edellyttää, että he eivät itse pelkää kuolemasta keskustelemista. Hoitohenkilökunnan herkkyys tulkita ihmisten välistä viestintää ja ilmapiiriä auttaa heitä punnitsemaan avun määrää ja laatua ja tekemään yksilöllisiä ratkaisuja potilas- ja perhekohtaisesti.
    On tärkeää, että saattohoidossa työskentelevä hoitohenkilökunta on koulutettu potilaan ja perheen kokonaisvaltaiseen auttamiseen, josta vuorovaikutustaidot muodostavat olennaisen osan. Hoitohenkilökunnan tehtävä on nähdä myös potentiaaliset mahdollisuudet hyvään kuolemaan tai kuolemaan ajautumiseen. Hoitohenkilökunnan osaamisen varmistamiseksi tarvitaan yhtenäinen koulutussisältö perustasolle ja oma koulutusjärjestelmä vaativan palliatiivisen ja saattohoidon tasolle. Hoidon laadun kehittäminen vaatii myös tutkitun tiedon lisäämistä.
    Väitös: Kuoleman vaikeuden lievittäminen kuoleman todellisuuden kohtaavassa ja ohittavassa saattohoidossa. Substantiivinen teoria saattohoidosta potilaan, perheenjäsenen ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta
     

    Hoitajat.net
    Itä-Suomen yliopisto sijoittui seitsemän ja Turun yliopisto yhdeksän tieteenalan kohdalla maailman parhaiden yliopistojen joukkoon tuoreessa kansainvälisessä yliopistovertailussa. 
    Quacquarelli Symonds -yrityksen julkaisemassa Q S World University Rankings by Subject 2016 -tieteenalavertailussa Itä-Suomen yliopisto menestyi parhaiten hoitotieteessä ja metsätieteissä, joissa sen sijoitus on 51–100 parhaan yliopiston joukossa maailmassa. Turun yliopistossa hoitotiede ylsi vertailussa sijalle 24 ja hammaslääketiede sijalle 43. Hoitotiede oli mukana kansainvälisessä yliopistovertailussa ensimmäistä kertaa.
    QS World University Rankings by Subject 2016 -listauksessa vertailtiin 4226 yliopistoa maailmanlaajuisesti. Vertailuperusteina ovat akateemisten asiantuntijoiden ja merkittävien työnantajien tekemät arvioinnit, tieteellisten julkaisujen saamien viittausten määrä sekä julkaisujen lukumäärään ja niiden saamien viittausten määrään pohjautuva h-indeksi, eri tieteenaloilla kuitenkin eri painotuksin.
    QS World University Rankings by Subject 2016 -listaus verkossa osoitteessa: www.topuniversities.com


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...