Jump to content
MAINOS

Koronapandemia alleviivasi sairaanhoitajaopiskelijoille ammatin merkityksellisyyttä ja vaarallisuutta


Sairaanhoitajaliitto kysyi sairaanhoitajaopiskelijoilta, miten he selviytyivät koronakeväästä, miten pandemia vaikutti heidän mielipiteisiinsä alasta ja miten he kokivat opintojensa edistyneen poikkeusolojen aikana.

”Tämä (koronapandemia) ei kuitenkaan ole muuttanut käsitystä sairaanhoitajan ammattia kohtaan – hienompaa ja merkityksellisempää työtä en voisi kuvitella. Tähän ammattiin todella haluan valmistua.”

”Pidän todella tästä ammatista, mutta huonot työolot, huono ja epäasiallinen johtaminen sekä palkkaus saavat väkisin ajattelemaan, tätäkö todella haluan tulevaisuudessa.”

–Tämän kyselyn vastaukset antavat meille pienoiskoossa kuvan siitä, miltä työelämässä näyttää sairaanhoitajaopiskelijan näkökulmasta. Jäävätkö he alalle on tuhannen taalan kysymys, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Kyselyyn vastasi kesäkuussa yhteensä 437 opiskelijaa. Vastaajista 82 prosenttia opiskeli sairaanhoitajiksi, 10 prosenttia terveydenhoitajiksi, 4 prosenttia kätilöiksi ja 4 prosenttia ensihoitajiksi. Vastaajia oli melko tasaisesti kaikista sairaanhoitajia kouluttavista ammattikorkeakouluista. Vastaajat olivat iältään suurimmaksi (75 prosenttia) osaksi 18–34-vuotiaita nuorten ikäluokkien edustajia. 

Sairaanhoitajaliitossa kyselyn myötä tarjoutuvaa näkymää pidetään hyvin tärkeänä.

– Opiskelijoilla on herkät tuntosarvet ja heidän mielipiteensä kannattaa nähdä arvokkaana antina työelämän kehittämisessä. He pohtivat kyselyn avoimissa vastauksissa todella paljon alan arvostusta ja sitä, miten arvostus näkyi kansan eleinä, muttei valtakunnallisissa linjauksissa ja toimissa. Tällä saattaa olla kauaskantoiset vaikutukset alan vetovoimaisuuteen, sanoo Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe.

Tiedotus ja johtaminen kummastuttivat, opiskelijat miettivät myös alanvaihtoa

Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat erityisen huolestuttavina puutteet pandemian aikaisessa ohjeistuksessa ja tiedonkulussa. Lisäksi he kokivat, että henkilöstö ei saanut riittävästi tietoa eikä työpaikalla ollut resursseja noudattaa varotoimia. Myös johtamiskulttuurin uudistamista pidettiin tarpeellisena.

”Alistamis- ja uhkailukulttuuri saisi jo loppua.”

”Osittain työnantajien ja osastovastaavien käytös oli jopa töykeää ja heiltä tuli lisää painostusta kannustuksen ja ymmärtäväisyyden sijaan.”

”Johtamisen taso on heikkoa eikä työntekijöiden turvallisuudesta välitetä.”

– Pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että nämä opiskelijoiden kriittisimmätkin kommentit otetaan työyhteisöissä rakentavasti vastaan. Toivon, että torjunnan ja selitysten sijaan syntyisi aito kiinnostus: näissä meilläkin on varaa parantaa, sanoo Hahtela.

Opiskelijat toivovat, että sairaanhoitajan työstä myös maksettaisiin työn vastuuta ja vaativuutta vastaavaa korvausta. Tällä hetkellä vähän yli 2000 euron peruspalkka ei opiskelijoiden mielestä ole kohdillaan työstä, jossa ollaan vastuussa toisten ihmisten hengestä.

”Pohdin sitä, että joudun työskentelemään alalla, jossa uhkaan omaa terveyttäni, eikä minua arvosteta ja palkkaus on suhteellisen huono työn kuormittavuuteen ja vaativuuteen ja vastuuseen nähden. Koronapandemia on avannut silmiäni entisestään alaa kohtaan, ja olen ruvennut pohtimaan alanvaihtoa.”

Toisaalta sairaanhoitajaopiskelijoita houkuttelee sairaanhoitajan työssä monipuolisuus ja haasteellisuus. Kun haasteista ja paineesta selviää hyvin, saa kokea työniloa.

”Pandemian aikana on konkretisoitunut, kuinka vähän hoitoalan vaativuutta arvostetaan. Ihmiset puhuvat kutsumuksesta, reippaudesta ja rohkeudesta, mutta nämä eivät kohtaa rahallisen korvauksen kanssa. Kun harjoitteluni peruttiin, menin sairaalaan töihin kohorttiosastolle. On henkisesti ja fyysisesti raskasta hoitaa eristyspotilaita ja hikoilla 8h/pvä suojavarusteissa ja vajaalla miehityksellä. Toisinaan mietin, että mihin olen itseni laittanut. Pandemia-aika on myös vahvistanut ajatustani jatko-opinnoista. Hoitotyössä sairaalan vuodeosastolla en tule jaksamaan eläkeikään asti.”

”Olen alkanut kyseenalaistamaan ammatinvalintaani, sillä sairastuttuani koronaan sairastutin koko perheeni enkä halua, että se enää koskaan toistuu. Mikään työ ei ole tärkeämpää kuin perheeni.”

Pandemia-aika tarjosi ammatillisen mahdollisuuden kokea ja oppia uutta

Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat, että pandemia-aika avasi heidän silmiään näkemään sairaanhoitajan työtä ja sen haastavuutta laajemmin osana suurta kokonaisuutta.

”Koin oppivani paljon uutta ja sellaista, mitä en välttämättä koe enää koskaan. Otin harjoittelusta kaiken irti ja sainkin hyvää palautetta.”

”Sairaanhoitajana haluan edelleen tulevaisuudessa työskennellä, mutta pandemia konkretisoi tilanteiden muuttuvuuden. Toisaalta myös opetti joustavuutta ja stressinhallintataitoja.”

”Oli jollain tavalla jopa hienoa kokea tällainen pandemia vielä opiskeluaikana. Tuntuu, että osaan toimia paljon paremmin alan ammattilaisena uuden vastaavanlaisen tilanteen sattuessa.”

Opiskelijat kokivat, että tietoisuus ja ymmärrys käsihygieniasta, aseptiikasta ja infektioiden torjunnan varotoimista sekä niiden merkityksistä lisääntyivät pandemian vuoksi.

Pandemian vuoksi tehdyt opintomuutokset saattoivat myös lisätä epävarmuutta oman oppimisen riittävyydestä.

”Ammattiin valmistuminen vähän pelottaa, koska etäopintojen vuoksi monet kädentaitojen tunnit järjestettiin myös etänä. Näitä tunteja on muutenkin supistettu paljon ja aikataulu on tiukka, joten vauhdilla mennään eteenpäin ja osa asioista jää väkisin heikommalle osaamistasolle.”

Sairaanhoitajan työ voi olla riski omalle turvallisuudelle

Sairaanhoitajilla tulee olla oikeus suojautua ja tehdä työtä turvallisesti. Nyt niin ei ollut.

”Suojainten käyttö on ammattioikeus, ei voida riskeerata työntekijöitä olemattomilla suojavarustuksilla tai vanhentuneilla! Meillä yksikössä oli vanhentuneita suojaimia, joista osa haisi ummehtuneille!”

Opiskelijoiden vastauksissa näkyi myös suuri arvostus tulevia kollegoita kohtaan.

”Koronakevään aikana on entisestään vahvistunut käsitys siitä, kuinka tärkeää työtä sairaanhoitajat tekevät. Kun koko muu maailma pysähtyy, sairaanhoitajat jatkavat puurtamista työrintamalla muiden ihmisten hyväksi.”

Sitaatit ovat suoria lainauksia opiskelijoiden koronakyselystä. Opiskelijakysely kokonaisuudessaan on luettavissa täältä.

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toteuttama tutkimus paljastaa suomalaisten hoitajien aikeet koronavirusrokotteen ottamista kohtaan. Tutkimuksen otoksesta (N=1001) seitsemän prosenttia oli hoitajia, sairaanhoitajia tai muita terveydenhuollon ammattilaisia. Yli puolet heistä (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 % aikoo kieltäytyä, epävarmoja on 17 %. Loput 12 % on rokotteen jo saanut. Tutkimus toteutettiin tammikuussa.
      Covid-19-rokotuksen herättämät tunteet jakautuvat terveydenhuollossa: positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat yhtä yleisiä (molempia 44 %). Yli joka kymmenes (11 %) ei koe tunteita lainkaan – tulos tarkoittaa merkityksettömyyttä.
      Yleisimmät tunteet rokotteen ottamista kohtaan terveydenhuollossa ovat pelko (33 %) ja helpotus (33 %). Suoran kysymyksen perusteella selvästi yli puolet (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 prosenttia aikoo kieltäytyä, 12 prosenttia on jo ottanut rokotteen, ja 17 prosenttia ei osaa sanoa, miten aikoo toimia.

      Negatiivisia tunteita kokevista terveydenhuollon työntekijöistä noin joka kolmas ilmoittaa ottavansa rokotteen. Lähes kaksi kolmannesta heistä aikoo kieltäytyä tai ei tiedä, mitä aikoo tehdä.
      –  Pandemian hoitamisen kannalta on keskeistä, miten terveydenhuollon henkilöstö suhtautuu koronarokotteen ottamiseen. Negatiiviset tunteet, etenkin pelko, ovat tutkimuksemme mukaan yleisimpiä terveydenhuollossa kuin muiden kansalaisten keskuudessa. Tulos on ymmärrettävä, kun otetaan huomioon, että terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat ottamaan nopeasti kehitetyn rokotteen ensimmäisinä. Myös ulkopuolinen paine ja omien vaikutusmahdollisuuksien puute voivat lisätä pelkoa, NayaDayan Timo Salomäki analysoi.
      Muiden kuin terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa selvästi yli puolet (57 %) kokee koronavirusrokotteen ottamista kohtaan positiivisia tunteita. Yli neljänneksellä (27 %) rokotteen ottaminen herättää negatiivisia tunteita.
      Pelkoa rokotetta kohtaan voidaan torjua luottamuksella
      Tutkimusyhtiö korostaa, että vaikka suomalaisten keskuudessa rokotteen herättämät myönteiset tunteet ovat tällä hetkellä kielteisiä selvästi yleisempiä, negatiivisia kokemuksia ei pidä sivuuttaa. Jos koronavirusepidemia aiotaan taltuttaa rokotteiden avulla, ihmisten huoli on syytä kohdata, hyväksyä ja käsitellä. Pelosta ei päästä eroon sanomalla, ettei rokotetta tarvitse pelätä.
      – Kansalaiset tarvitsevat ristiriitaisten mielipiteiden keskellä tosiasioita. Se ei ole ongelma, tiedottaminen hoidetaan mielestäni Suomessa hyvin. Yksinään se ei kuitenkaan riitä, tieteelliset tai tilastolliset faktat eivät pure rittävän hyvin ihmisten tunteisiin ja käyttäytymisee, NayaDayan Timo Järvinen painottaa.
      Kyse on viime kädessä luottamuksesta.
      – Kansalaiset eivät voi itse vaikuttaa rokotteen turvallisuuteen, joten piikin ottaminen edellyttää luottamusta viranomaisiin. Jos luottamusta löytyy, koemme helpotusta ja otamme rokotteen mielellämme – jos ei, koemme pelkoa ja kieltäydymme tai otamme rokotteen vastentahtoisesti.
      Tutkimuksessa selvitettiin kaikkien suomalaisten suhtautumista rokotteeseen. Data kerättiin 20.-22.1.2021. Kokonaistuloksissa (otos/N=1001) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8 prosenttiyksikköä. Lue lisää tästä.
      Lue lisää...
    • Oululainen Kaija Rahkola on saanut Vuoden Lastenhoitajan tunnustuspalkinnon 45 vuoden mittaisesta työstään lasten ja perheiden parissa. Rahkola on tehnyt uransa aikana vaikuttavaa työtä niin päiväkodeissa, sairaalassa kuin perhetyössä – aina suurella sydämellä ja lämmöllä.
      Erityisesti hänet tunnetaan tuestaan tukea tarvitseville perheille, joissa on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai puutteellisia tukiverkostoja. Rahkola on myös ohjannut vertaistuellisia ryhmiä ja toiminut aktiivisesti ammatillisten yhdistysten luottamustehtävissä.
      – Olen tehnyt työtä sydämellä ja lämmöllä 45 vuotta. Tämä tunnustus on suurin kiitos, jonka voin työstäni saada, Rahkola sanoo.
      Palkinnon myöntää Lastenhoitoalan Ammattilaiset ry. Lisätietoja.
      Lue lisää...
    • Helsingin poliisilaitos on aloittanut esiselvityksen ammattiliitto Tehyn tekemän tutkintapyynnön johdosta. Poliisi selvittää, onko työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten toiminnassa syytä epäillä virkavelvollisuuksien rikkomista työlainsäädännön valmistelussa.
      Tehy jätti tutkintapyynnön, koska ministeriön virkamiesten toiminta suojelutyölainsäädännön valmistelussa oli järjestön mukaan poikkeuksellisen vakavaa ja harhaanjohtavaa.
      – Virheet ovat vakavia ja vaikuttavat paitsi kaikkiin Tehyn jäseniin, aivan kaikkiin kansalaisiin. Ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet räikeästi harhaanjohtivat eduskuntaa, joka ei sen takia tiedä, mistä se edes on säätämässä. Tällainen toiminta ei kuulu suomalaiseen oikeusvaltioon, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran, kun päätös esitutkinnan aloittamisesta on tehty.
       Jokainen tehyläinen voi halutessaan ilmoittautua mukaan rikosilmoitukseen osoitteessa tehy.fi/rikosilmoitus
      Lue lisää...
    • Tehy tavoittelee parhaillaan käynnissä olevalla julkisen sektorin neuvottelukierroksella palkallisen imetysvapaan kirjaamista työehtosopimukseen sekä lyhyempää työaikaa yötyötä tekeville hoitajille.
      Tehyn mukaan kaikille synnyttäneille on turvattava oikeus imettää lastaan työajalla.
      – Monet työnantajat antavat jo nyt työntekijöille palkallisen imetystauon, mutta sen ei pidä olla vain työnantajan hyvän tahdon varassa. Imetysoikeudesta pitää saada kirjaus työehtosopimukseen, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Suomessa ei toisin kuin Norjassa ole vielä ratifioitu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n imetysoikeuden turvaavaa sopimusta. Tehy vaatii Suomelle Norjan mallin mukaista, vähintään tunnin palkallista imetystaukoa työpäivän aikana.
      Lyhyempi työaika yötyötä tekeville
      Tehy ja SuPer ovat lisäksi esittäneet työaikamääräysten uudistamista siten, että yötyötä tekevien hoitajien työaika lyhenee.
      – Kaikilla hoitajilla pitää olla oikeus vapaa-aikaan ja elämään. Lisäksi yötyön haitalliset vaikutukset terveydelle tulee huomioida työaikamääräyksissä. Lyhyempi työaika yötyötä tekeville on terveyden kannalta perusteltua ja jopa välttämätöntä. Näin on toimittu muissakin Pohjoismaissa ja tarvitsemme saman mallin Suomeen, toteaa Millariikka Rytkönen. 
      SOTE-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 asti, jonka jälkeen mahdollinen sopimukseton tila voisi johtaa myös työtaistelutoimiin.
      Lue lisää...
    • SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan lähihoitajien työttömyydestä. Väestön ikääntyminen on lisännyt kansalaisten hoidon tarvetta, mutta samalla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia karsitaan merkittävästi, mikä heikentää palvelujen saatavuutta ja laatua.
      SuPer ei hyväksy säästötoimia, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen. MTV Uutisten mukaan (12.2.) HUS Labissa ei jatketa 500 työntekijän määräaikaisia työsuhteita, ja nämä toimet kohdistuvat suoraan potilastyötä tekeviin.
      SuPerin mukaan sote-palveluiden säästötoimet heikentävät hoidon saatavuutta ja laatua, lisäävät työntekijöiden kuormitusta ja pahentavat hoitajapulaa tulevaisuudessa, kun hoitajat hakeutuvat muille aloille.
      Vaikka hoitajien työllisyys saattaisi parantua muutaman vuoden kuluttua, alan jo menettämät osaajat ovat siirtyneet muille sektoreille. Jo nyt kymmenet tuhannet sote-ammattilaiset ovat jättäneet alan, ja nykyiset toimet pahentavat tilannetta entisestään.
      Kasvavat työttömyysluvut eivät myöskään houkuttele uusia osaajia alalle.
      – Hoitoala on turvannut lähes varman työpaikan tähän asti, ja nyt moni pohtii uudelleen tulevaisuuden suunnitelmiaan, Inberg toteaa järjestön tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...