Jump to content
MAINOS
  • Koronapandemia alleviivasi sairaanhoitajaopiskelijoille ammatin merkityksellisyyttä ja vaarallisuutta


    Hoitajat.net
     Share

    Sairaanhoitajaliitto kysyi sairaanhoitajaopiskelijoilta, miten he selviytyivät koronakeväästä, miten pandemia vaikutti heidän mielipiteisiinsä alasta ja miten he kokivat opintojensa edistyneen poikkeusolojen aikana.

    ”Tämä (koronapandemia) ei kuitenkaan ole muuttanut käsitystä sairaanhoitajan ammattia kohtaan – hienompaa ja merkityksellisempää työtä en voisi kuvitella. Tähän ammattiin todella haluan valmistua.”

    ”Pidän todella tästä ammatista, mutta huonot työolot, huono ja epäasiallinen johtaminen sekä palkkaus saavat väkisin ajattelemaan, tätäkö todella haluan tulevaisuudessa.”

    –Tämän kyselyn vastaukset antavat meille pienoiskoossa kuvan siitä, miltä työelämässä näyttää sairaanhoitajaopiskelijan näkökulmasta. Jäävätkö he alalle on tuhannen taalan kysymys, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

    Kyselyyn vastasi kesäkuussa yhteensä 437 opiskelijaa. Vastaajista 82 prosenttia opiskeli sairaanhoitajiksi, 10 prosenttia terveydenhoitajiksi, 4 prosenttia kätilöiksi ja 4 prosenttia ensihoitajiksi. Vastaajia oli melko tasaisesti kaikista sairaanhoitajia kouluttavista ammattikorkeakouluista. Vastaajat olivat iältään suurimmaksi (75 prosenttia) osaksi 18–34-vuotiaita nuorten ikäluokkien edustajia. 

    Sairaanhoitajaliitossa kyselyn myötä tarjoutuvaa näkymää pidetään hyvin tärkeänä.

    – Opiskelijoilla on herkät tuntosarvet ja heidän mielipiteensä kannattaa nähdä arvokkaana antina työelämän kehittämisessä. He pohtivat kyselyn avoimissa vastauksissa todella paljon alan arvostusta ja sitä, miten arvostus näkyi kansan eleinä, muttei valtakunnallisissa linjauksissa ja toimissa. Tällä saattaa olla kauaskantoiset vaikutukset alan vetovoimaisuuteen, sanoo Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe.

    Tiedotus ja johtaminen kummastuttivat, opiskelijat miettivät myös alanvaihtoa

    Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat erityisen huolestuttavina puutteet pandemian aikaisessa ohjeistuksessa ja tiedonkulussa. Lisäksi he kokivat, että henkilöstö ei saanut riittävästi tietoa eikä työpaikalla ollut resursseja noudattaa varotoimia. Myös johtamiskulttuurin uudistamista pidettiin tarpeellisena.

    ”Alistamis- ja uhkailukulttuuri saisi jo loppua.”

    ”Osittain työnantajien ja osastovastaavien käytös oli jopa töykeää ja heiltä tuli lisää painostusta kannustuksen ja ymmärtäväisyyden sijaan.”

    ”Johtamisen taso on heikkoa eikä työntekijöiden turvallisuudesta välitetä.”

    – Pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että nämä opiskelijoiden kriittisimmätkin kommentit otetaan työyhteisöissä rakentavasti vastaan. Toivon, että torjunnan ja selitysten sijaan syntyisi aito kiinnostus: näissä meilläkin on varaa parantaa, sanoo Hahtela.

    Opiskelijat toivovat, että sairaanhoitajan työstä myös maksettaisiin työn vastuuta ja vaativuutta vastaavaa korvausta. Tällä hetkellä vähän yli 2000 euron peruspalkka ei opiskelijoiden mielestä ole kohdillaan työstä, jossa ollaan vastuussa toisten ihmisten hengestä.

    ”Pohdin sitä, että joudun työskentelemään alalla, jossa uhkaan omaa terveyttäni, eikä minua arvosteta ja palkkaus on suhteellisen huono työn kuormittavuuteen ja vaativuuteen ja vastuuseen nähden. Koronapandemia on avannut silmiäni entisestään alaa kohtaan, ja olen ruvennut pohtimaan alanvaihtoa.”

    Toisaalta sairaanhoitajaopiskelijoita houkuttelee sairaanhoitajan työssä monipuolisuus ja haasteellisuus. Kun haasteista ja paineesta selviää hyvin, saa kokea työniloa.

    ”Pandemian aikana on konkretisoitunut, kuinka vähän hoitoalan vaativuutta arvostetaan. Ihmiset puhuvat kutsumuksesta, reippaudesta ja rohkeudesta, mutta nämä eivät kohtaa rahallisen korvauksen kanssa. Kun harjoitteluni peruttiin, menin sairaalaan töihin kohorttiosastolle. On henkisesti ja fyysisesti raskasta hoitaa eristyspotilaita ja hikoilla 8h/pvä suojavarusteissa ja vajaalla miehityksellä. Toisinaan mietin, että mihin olen itseni laittanut. Pandemia-aika on myös vahvistanut ajatustani jatko-opinnoista. Hoitotyössä sairaalan vuodeosastolla en tule jaksamaan eläkeikään asti.”

    ”Olen alkanut kyseenalaistamaan ammatinvalintaani, sillä sairastuttuani koronaan sairastutin koko perheeni enkä halua, että se enää koskaan toistuu. Mikään työ ei ole tärkeämpää kuin perheeni.”

    Pandemia-aika tarjosi ammatillisen mahdollisuuden kokea ja oppia uutta

    Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat, että pandemia-aika avasi heidän silmiään näkemään sairaanhoitajan työtä ja sen haastavuutta laajemmin osana suurta kokonaisuutta.

    ”Koin oppivani paljon uutta ja sellaista, mitä en välttämättä koe enää koskaan. Otin harjoittelusta kaiken irti ja sainkin hyvää palautetta.”

    ”Sairaanhoitajana haluan edelleen tulevaisuudessa työskennellä, mutta pandemia konkretisoi tilanteiden muuttuvuuden. Toisaalta myös opetti joustavuutta ja stressinhallintataitoja.”

    ”Oli jollain tavalla jopa hienoa kokea tällainen pandemia vielä opiskeluaikana. Tuntuu, että osaan toimia paljon paremmin alan ammattilaisena uuden vastaavanlaisen tilanteen sattuessa.”

    Opiskelijat kokivat, että tietoisuus ja ymmärrys käsihygieniasta, aseptiikasta ja infektioiden torjunnan varotoimista sekä niiden merkityksistä lisääntyivät pandemian vuoksi.

    Pandemian vuoksi tehdyt opintomuutokset saattoivat myös lisätä epävarmuutta oman oppimisen riittävyydestä.

    ”Ammattiin valmistuminen vähän pelottaa, koska etäopintojen vuoksi monet kädentaitojen tunnit järjestettiin myös etänä. Näitä tunteja on muutenkin supistettu paljon ja aikataulu on tiukka, joten vauhdilla mennään eteenpäin ja osa asioista jää väkisin heikommalle osaamistasolle.”

    Sairaanhoitajan työ voi olla riski omalle turvallisuudelle

    Sairaanhoitajilla tulee olla oikeus suojautua ja tehdä työtä turvallisesti. Nyt niin ei ollut.

    ”Suojainten käyttö on ammattioikeus, ei voida riskeerata työntekijöitä olemattomilla suojavarustuksilla tai vanhentuneilla! Meillä yksikössä oli vanhentuneita suojaimia, joista osa haisi ummehtuneille!”

    Opiskelijoiden vastauksissa näkyi myös suuri arvostus tulevia kollegoita kohtaan.

    ”Koronakevään aikana on entisestään vahvistunut käsitys siitä, kuinka tärkeää työtä sairaanhoitajat tekevät. Kun koko muu maailma pysähtyy, sairaanhoitajat jatkavat puurtamista työrintamalla muiden ihmisten hyväksi.”

    Sitaatit ovat suoria lainauksia opiskelijoiden koronakyselystä. Opiskelijakysely kokonaisuudessaan on luettavissa täältä.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • HUS kartoitti lokakuussa henkilöstökyselyllä huslaisten mielipiteitä organisaation toiminnasta, johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja työhyvinvoinnista. Työntekijöistä omaa työpaikkaansa tuttavilleen suosittelisi 69 % vastaajista. Vuosi sitten toteutetussa kyselyssä omaa työyksikköä suositteli vielä 76 % vastaajista.
      Oma osaaminen koetaan kyselyn perusteella todella hyväksi. Yli 90 % koki oman osaamisensa riittäväksi oman työn vaatimuksiin nähden. 
      Työ koetaan edelleen kuormittavaksi. Viidesosa huslaisista kokee olevansa ylirasittunut usein tai hyvin usein. Ylikuormitus on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.
      Tyytyväisyys johtamiseen on parantunut. 76 % vastaajista oli tyytyväisiä esihenkilönsä johtamiseen. Viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna tulos parani 3 %. Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Työyksiköissä vallitsee kyselyn mukaan luottavainen ilmapiiri ja työskentelyn koetaan sujuvan hyvin. Esihenkilöistä puolestaan 80 % koki, että hänellä on hyvät edellytykset onnistua esihenkilötyössä.
      Kyselyyn vastasi noin 13 400 henkilöä eli 51 % kaikista huslaisista.
      Henkilöstökyselyt: 2022 | 2021
       
      Lue lisää...
    • Yliopistosairaaloiden vuodeosastojen sairaanhoitajien kävelyreittejä koskevan tutkimus osoitti, että hoitaja käy vuoron aikana eri huoneissa keskimäärin 105 kertaa. Toistuva kävely huoneiden välillä on seurausta sairaanhoitajien tietojärjestelmätyön lisääntymisestä ja työnjaon haasteista. Tutkimus tuo ilmi vuodeosaston hoitajien varsin sirpaleisen työnkuvan.
      SKA-Research toteutti useissa yliopistosairaaloiden suunnittelu- ja kehittämishankkeissa hoitajien kävelyreittianalyysejä niin perinteisesti havainnoimalla kuin älypuhelimeen perustuvalla internet-of-things -ratkaisulla (IoT). Havainnointi ja IoT-ratkaisu antoivat samansuuntaiset tulokset. Hoitajien kävelyreittejä on aikaisemmin tutkittu erittäin heikosti, vaikka hoitajaliikenne kuuluu vuodeosaston ydinprosesseihin.
      Tutkimus tuo ilmi vuodeosastojen monimutkaisen hoitajavirran, jota dominoi edestakainen kävelyliikenne eri tilojen välillä. Huonekäyntejä tulee yhden vuodeosaston aamu- ja iltavuoron 10 hoitajalla yhteensä noin 1000 vuorokaudessa. 72 % kaikista huonekäynneistä kohdistui potilashuoneisiin (33 %), hoitajien kansliaan (28 %) ja lääkehuoneeseen (10 %). Ko. kolmen huonetyypin välinen hoitajavirta muodosti puolet koko hoitajaliikenteestä. Kanslian ja potilashuoneiden välinen edestakainen liikenne oli merkittävin yksittäinen kulkureitti. 8 % huonekäynneistä oli varastokäyntejä.
      Oulun yliopistollisessa sairaalassa toteutettiin hoitajien kävelyreittianalyysit älypuhelinsovelluksella ja kerättiin yli 25000 huonekäynnin data. Sen tulosten seurauksena selvitettiin edelleen hoitajien kansliatyöajan jakautumista ja PC-työtä tarkemmin. 41 % hoitajien työajasta kului kansliatyöhön. Kansliatyöstä puolestaan suurin osa kului PC-työhön (potilastiedon kirjaaminen, tiedon tarkistaminen ja etsiminen), jonka osuus hoitajien koko työajasta oli 30 %. Hoitajan PC-työlle oli ominaista jatkuva ”hyppely” eri tietojärjestelmänäkymien välillä – sairaanhoitaja siirtyi keskimäärin 361 kertaa tietokoneen eri näkymästä toiseen vuoron aikana.
      Sairaalat ovat kehittäneet kävelyreittianalyysien perusteella parempia työmenetelmiä, suunnitelleet uusia vuodeosastoja, uudistaneet vanhoja vuodeosastoja ja kehittäneet potilastietojärjestelmiä.
      Tutkimus on julkaistu 3.11.2022 kansainvälisessä Health Environments Research & Design Journal -julkaisussa. Linkki tutkimukseen https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/19375867221134550
      Esimerkkikuvaaja kahden sairaanhoitajan kävelyreiteistä eri huoneiden välillä yhdessä vuorossa yliopistosairaalan lastenkirurgian vuodeosastolla. Hoitajat kävivät 18 eri huoneessa; yht. 86 kulkureittiä ja 224 siirtymistä huoneiden välillä; sairaanhoitajien kävelymatkat vuoroissa olivat 3,6 km ja 4,4 km.

      Lue lisää...
    • Diak kouluttaa 50 ulkomaalaistaustaista sairaanhoitajaa joulukuussa alkavassa pätevöitymiskoulutuksessa. Koulutuksen myötä EU-alueen ulkopuolella sairaanhoitajakoulutuksen saaneet voivat työskennellä sairaanhoitajana Suomessa ja muissa EU-maissa.
      Koulutuksella Diak haluaa osaltaan vastata hoitoalan työvoimapulaan.
      – Hoitoalalla työskentelee paljon ulkomailla sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneita esimerkiksi avustavissa tehtävissä. Tarjoamamme pätevöitymiskoulutus voi osaltaan auttaa saamaan kaikki olemassa oleva asiantuntijuus ja jo hankittu osaaminen käyttöön ja siten helpottamaan myös sairaanhoitajapulaa, sanoo Diakin terveysalan lehtori Riikka Tuominen.
      Uusi koulutus on tarkoitettu suomen kieltä osaaville ulkomaalaistaustaisille henkilöille, jotka ovat kotimaassaan hankkineet bachelor-tason sairaanhoitajakoulutuksen, mutta joilta puuttuu pätevyys toimia EU:n alueella ja Suomessa sairaanhoitajana. Opiskelujen kesto on yhdestä vuodesta korkeintaan puoleentoista vuoteen.
      Tuominen kannustaa hakemaan koulutukseen, vaikka opiskelu vieraalla kielellä jännittäisi. Tukea on opiskelijoille luvassa koko opintomatkan ajan.
      – Opiskelijat saavat vahvaa yksilöllistä ja ryhmämuotoista ohjausta ja tukea opinnoissaan sekä mahdollisuuden parantaa ammatillista kielitaitoaan. Kielitaidon ohella koulutus vahvistaa opiskelijoiden ammatillista osaamista ja motivaatiota, Tuominen sanoo.
      Pätevöitymiskoulutus tuottaa uusia osaajia sote-alan työnantajien palvelukseen. Lisäksi tarkoituksena on tukea myös työelämäkumppaneiden ohjaustaitoja.
      – Tavoitteena on tarjota työelämäkumppaneille koulutusta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaukseen.
      Lue lisää...
    • Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä, kertoo THL tiedotteessaan. Lisäksi lasten rokottamattomuus on hyvin harvinaista. 
      Vuonna 2019 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen. Luku on hieman matalampi kuin vuonna 2018 syntyneiden ikäluokassa, mutta syy löytyy todennäköisesti tiedonsiirrosta. 
      – Tiedonsiirron puutteita on ollut aiempaa enemmän sellaisilla alueilla, joissa syntyy paljon lapsia. Nämä puutteet madaltavat myös koko maan kattavuuslukua. Hyvin monessa kunnassa kaikki lapset saavat viitosrokotuksen ja kaksi kuntaa kolmesta ylittää selvästi koko maan tason, sanoo THL:n ylilääkäri Ulpu Elonsalo. 
      Noin 96 prosenttia 2019 syntyneistä lapsista on saanut pneumokokkirokotteen. Parhaimmat kattavuudet ovat Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä. Kaikista Suomen kunnista lähes kaksi kolmesta ylittää koko maan kattavuustason. 
      Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä lapsista. Luku on samaa luokkaa kuin vuonna 2018 syntyneillä.  Vesirokkorokotteen suosio on lisääntynyt joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa vuonna 2017. Vuonna 2019 syntyneistä lapsista noin 86 prosenttia on saanut vesirokkorokotteen. 
      MPR-rokotusten kattavuus pyrittävä pitämään korkeana
      Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen on rokotusrekisterin mukaan saanut noin 95 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä.  
      – Koko maan tasolla tarkasteltuna MPR-rokotuskattavuus on pysynyt 95 prosentin tuntumassa pitkään. Laajemmat epidemiat ovat epätodennäköisiä, mutta paikallisten epidemioiden riski kasvaa etenkin herkästi leviävän tuhkarokon osalta, jos MPR-rokotuskattavuus jää toistuvasti tälle tasolle tai matalammaksi, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio. 
      – Samalla on hyvä muistaa, että myös muut asiat vaikuttavat epidemiariskiin. Vaikutusta on myös sillä, millaisesta alueesta on kyse ja kuinka suurella osalla alueen aikuisväestöstä on joko rokotuksen tai lapsuudessa sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa vastaan, Kontio jatkaa. 
      Rokottamattomuus on edelleen harvinaista
      Rokottamattomuus on Suomessa hyvin harvinaista. Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta. 
      Rokottamattomien lasten osuudet ovat pysyneet vakaina jo useita vuosia. Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan kolmeen ikävuoteen mennessä. Kahdeksaan ikävuoteen mennessä ilman perusrokotuksia jää vain 0,7 prosenttia.  
       
      Lue lisää...
    • Rokotussuositukset ja niihin liittyvä asiantuntemus ovat viranomaisten vastuulla eikä Tehy ota kantaa niihin. Sote-henkilöstö on kuitenkin hämmentynyttä ja huolissaan Suomen poikkeavasta linjasta alan työntekijöiden neljänsiin koronarokotuksiin verrattuna muihin EU-maihin, sanoo Tehy tiedotteessaan.
      – Haluamme tuoda esiin sote-henkilöstön hämmennyksen ja huolen siitä, että Suomen linja sote-henkilöstön neljänsissä rokotuksissa poikkeaa mm. EU-tason suosituksista, kun samalla koronatilanne on jälleen pahenemassa. Rokotussuoja on hoitajille heidän työnsä luonteen takia myös merkittävä työturvallisuuskysymys, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Hämmennyksen taustalla on Suomen suositus olla antamatta neljättä koronarokotusta sote-henkilöstölle, mikä poikkeaa mm. EU:n komission ja EDCD:n (Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus) suosituksista.  Euroopan komissio on suosittanut 12. lokakuuta neljättä koronarokotetta koko sote-henkilöstölle. Useat EU-maat toimivatkin jo sen mukaisesti ja tarjoavat sote-henkilöstölle ko. rokotetta.
      Lisäkysymyksiä hoitajien keskuudessa herättää myös tämän viikon Lapin sairaanhoitopiirin päätös tarjota mahdollisuutta neljänteen koronarokotukseen henkilöstölleen.
      Sote-henkilöstö on Suomessa Rytkösen mukaan koronarokotusten suhteen eriarvoisessa asemassa sekä EU-maiden tarkastelussa että maan sisäisissä käytännöissä.
      – Nyt tarvittaisiin johdonmukaisuutta ja alan henkilöstön tasavertaista kohtelua. Olen vienyt viestiä asiasta myös sosiaali- ja terveysministeriöön. Julkisuudessa puhutaan hoitajien neljännen koronarokotteen yhteydessä potilasturvallisuudesta ja terveydenhuollon kantokyvystä, jos henkilöstö sairastuu. Mutta ei pidä unohtaa, että sote-henkilöstön kattava rokotussuoja on tärkeä osa työsuojelua, Rytkönen muistuttaa.
      Tehyn hallitus keskusteli tänään kokouksessaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koronarokotuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi tänään koronaepidemiaan liittyvästä lainvalmistelusta tiedotustilaisuudessaan.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...