Jump to content
MAINOS

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille ja Mehiläiselle huomautus akuuttiklinikan toiminnasta


Hoitajat.net
 Jaa

Aluehallintovirasto on antanut huomautuksen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille (LPSHP) ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle siitä, että lääketieteen opiskelijat ovat työskennelleet päivystyksessä ilman riittävää valvontaa ja ohjausta. Lisäksi päivystysyksikössä ei ole ollut virkasuhteista päivystyspalvelun kokonaisuudesta vastaavaa laillistettua lääkäriä.

Lapin aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnin Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystykseen toukokuussa yhdessä Valviran asiantuntijoiden kanssa. Tarkastuskäynnin syynä olivat aluehallintovirastolle tulleet epäkohtailmoitukset. Ilmoitusten mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalan ympärivuorokautisessa yhteispäivystyksessä, eli akuuttiklinikalla, työskentelee lääketieteen opiskelijoita ilman asianmukaista ohjausta ja valvontaa.

Lääketieteen opiskelijoiden toimiminen sijaisena pitää olla tilapäistä

Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirien täytyy ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, jossa pitää olla riittävä osaaminen tarvittavilta erikoisaloilta. Lääketieteen opiskelija saa toimia laillistetun lääkärin sijaisena erikoissairaanhoidossa vain, jos hän on suorittanut kyseisen erikoisalan opinnot.

Akuuttiklinikan vuorolistan mukaan 18.6.2018–12.5.2019 aikavälillä puolet vuoroista oli lääketieteen opiskelijoiden tekemiä. Aluehallintovirasto pitää osuutta suurena, etenkin kun huomioidaan, että kyseessä on erikoisaloihin jakamaton perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan lääketieteen opiskelijoiden toimiminen lääkärin sijaisina tulisi olla tilapäistä sen sijaan, että päivystysyksikön toiminta nojautuu opiskelijatyövoimaan.

Opiskelijalla pitää olla ohjaavan lääkärin välitön johto ja valvonta

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa asetuksessa määritetään, että neljän vuoden opinnot suorittanut lääketieteen opiskelija voi toimia lääkärin tehtävässä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä. Päivystävän lääkärin tehtävässä toimimisen edellytyksenä on lisäksi, että hänellä on laillistetun lääkärin välitön johto ja valvonta. Myös viiden vuoden opinnot suorittaneella lääketieteen opiskelijalla on oltava kirjallisesti nimetty ohjaava lääkäri.

Akuuttiklinikan vuorolistasta kävi ilmi, että akuuttiklinikalla on ollut tilanteita, jolloin kaikki päivystävät lääkärit ovat olleet lääketieteen opiskelijoita. Tilanteissa, joissa päivystävät lääkärit ovat olleet lääketieteen opiskelijoita, heidän ohjaajanaan on toiminut päivystävä kirurgi tai anestesialääkäri. Päivystävä kirurgi ja anestesialääkäri ovat olleet päivystysaikana talossa, mutta eivät konkreettisesti akuuttiklinikalla. Aluehallintovirasto katsoo, ettei toimintatapa täytä vaadittua ohjaus- ja valvontatarvetta.

LPSHP:n ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n selvityksistä käy ilmi, että akuuttiklinikan toimintatapoja on korjattu lain mukaisiksi. Akuuttiklinikalla ei enää työskentele neljän vuoden opinnot suorittaneita lääketieteen opiskelijoita. Akuuttiklinikalla työskentelevät lääketieteen opiskelijat eivät enää työskentele klinikalla ilman laillistetun lääkärin ohjausta ja valvontaa.

Julkisen vallan käyttö edellyttää virkasuhteista lääkäriä

Päivystysasetuksen mukaan päivystysyksikössä on oltava saatavilla virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään oleva laillistettu lääkäri niiden päätösten tekemistä varten, jotka edellyttävät virkavastuulla toimimista. Lisäksi päivystyspalvelun kokonaisuudesta vastaavan laillistetun lääkärin on oltava virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään.

Tarkastushetkellä akuuttiklinikan toiminnasta vastaava lääkäri ei kuitenkaan ollut virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Aluehallintovirasto pyytää LPSHP:ltä selvitystä 31.10.2020 mennessä siitä, mihin toimenpiteisiin se on asian korjaamiseksi ryhtynyt.

Aluehallintovirasto painottaa, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä on kuntalaissa säädetty velvollisuus aktiivisesti seurata palvelujen laatua ja määrää sekä sitä, toteutuvatko ne vaatimusten ja tarpeen mukaisesti. Valvonta kattaa sekä oman toiminnan että sopimusjärjestelyihin perustuvien, muiden tuottamien palvelujen asianmukaisuuden.

Lähde: AVI

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Minusta on oikein, kun akuuttiklinikalla työskentelevät lääketieteen opiskelijat eivät enää työskentele klinikalla ilman laillistetun lääkärin ohjausta ja valvontaa.

 

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...