Jump to content
  • Hoitajat.net - hoitajan asialla jo vuodesta 2002

    Tervetuloa Suomen suurimpaan hoitotyön ammattilaisten yhteisöön!

    Ota rohkeasti osaa keskusteluihin, konsultoi kollegaa ja verkostoidu! Yhteisössämme on suomalaisia alan ammattilaisia ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Kurkkaa mitä jäsenetuja meillä on ja rekisteröidy. Se ei maksa mitään!
    Hoitajat.net
    Kazakstanin terveysministeriö on valinnut Jyväskylän ja Lahden ammattikorkeakoulut strategisiksi kumppaneikseen hoitotyön koulutuksen kehittämisessä.
    Suomalaisen sairaanhoitajakoulutusta on jo 20 vuotta toteutettu ammattikorkeakouluissa, ja sairaanhoitajilla on mahdollisuus jatkaa opintoja aina tohtorin tutkintoon asti. Koulutuksen vahvuuksia ovat sen kansainvälinen vertailtavuus, tieteelliseen näyttöön perustuvuus, osaamisperustainen ja käytäntölähtöinen opetussuunnitelma sekä opettajien korkea koulutustaso.
    Suomalaisilla sairaanhoitajilla on itsenäinen tehtäväkuva terveyspalvelujärjestelmässä. Suomessa ollaan edellä monia maita, joissa vasta viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota sairaanhoitajien koulutustason nostamiseen ja itsenäisten tehtäväkuvien laajentamiseen. Nämä on asetettu tavoitteeksi myös Kazakstanissa.
    Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat verkostona työskennelleet jo vuodesta 2012 yhteistyössä Kazakstanin terveysministeriön ja oppilaitosten kanssa. Maailmanpankin rahoittamassa kehittämishankkeessa on kehitetty muun muassa Euroopan Unionin vaatimusten mukainen sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelma.
    - Tehdyillä ratkaisuilla on suuri merkitys Kazakstanin sairaanhoitajille, sillä nyt on varmuus siitä, että yhdessä kehitetty kansainväliset vaatimukset täyttävä sairaanhoitajakoulutus aloitetaan jo tänä syksynä useassa oppilaitoksessa ja koulutusta tullaan laajentamaan eri oppilaitoksiin suunnitelmallisesti, yhteistyötä koordinoiva asiantuntija Johanna Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta toteaa.
    Kehittämisohjelmassa suomaisten kanssa tehtävälle yhteistyölle asetettu ensimmäinen tavoite saavutettiin, kun ministeriö teki päätöksen kuuden Medical Collegen organisoimisesta uudelleen Higher Medical Schooleiksi tämän vuoden aikana. Suomalaiset asiantuntijat osallistuivat Medical Collegejen arviointiprosessiin.
    - Nyt kehitetty 1,5-vuotinen muuntokoulutus tarjoaa sairaanhoitajille mahdollisuuden oman koulutustasonsa nostamiseen ja urakehitykseen. Tällaiset lyhemmät aiemmin opitun tunnustamiseen liittyvät tutkinnot ovat Kazakstanissa täysin uutta, yliopettaja Hannele Tiittanen Lahden ammattikorkeakoulusta toteaa.

    Hoitajat.net
    Tuoreen selvityksen mukaan lähes puolet erikoissairaanhoidon hoitajista käyttää yli neljä tuntia työvuorosta tietokoneella tehtävään työhön. Potilastietojen kirjaaminen ja ylläpito on eniten aikaa vievä tietotyön tehtäväkokonaisuus. Hoitajat kokevat tietotyön osuuden vain kasvaneen viimeisen kahden vuoden aikana. Tietokoneella kulutettu aika on pois potilastyöstä.
    - Todella todella paljon vievät aikaa. TURHAN PALJON, pois potilaan konkreettisesta hoitamisesta! Ainakin puolet työajasta, kommentoi asiaa kyselyyn osallistunut hoitaja.
    Kolmannes selvitykseen osallituneista ammattilaisista ilmoitti kirjaavansa samaa tietoa useaan paikkaan, mikä lisää tietotyön määrää ja turhautuneisuutta. Saman tiedon moninkertainen kirjaaminen aiheuttaa myös merkittäviä kuluja.
    - Kolmasosa tutkimukseen vastanneista lääkäreistä ja hoitajista kirjaa samaa tietoa eri järjestelmiin vähintään 7 % työajastaan. Suorina palkkakustannuksina tämä vastaa vuositasolla tutkimuksen yhdeksässä sairaanhoitopiirissä 54 miljoonaa euroa, joka voitaisiin ohjelmistorobotiikalla säästää. Tutkimus osoittaa, että automaatiolla olisi kymmenittäin sovellusalueita, kertoo Heikki Länsisyrjä, yksi Digital Workforce Nordic Oy:n perustajista., kertoo Heikki Länsisyrjä Digital Workforce Nordicista.
    Yhtiön mukaan säästöpotentiaali tietotyön rutiinien automatisoinnille on Suomen julkisessa terveydenhuollossa 300-600 miljoonaa euroa vuodessa.
    - Tällä uudella keinolla saavutettaisiin nopeasti valtavat säästöt, jotka tukisivat omalta osaltaan sote-uudistuksen miljardien kokonaissäästötavoitetta, arvioi Länsisyrjä.
    Ohjelmistorobotiikalla voidaan automatisoida tietotyötä ilman, että olemassa oleviin tietojärjestelmiin tarvitaan muutoksia tai lisäinvestointeja. Ohjelmistorobotiikka soveltuu erityisen hyvin terveydenhuoltoon, jossa on paljon toistuvaisluontoisia ja sääntöihin perustuvia tehtäviä ja prosesseja. Ohjelmistorobotiikkaa pilotoidaan jo laajasti julkisessa terveydenhuollossa Suomessa.
    Tekesin rahoittamassa, Digital Workforce Nordic Oy:n tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa laajasti tietotyötä julkisessa terveydenhuollossa. Tutkimukseen osallistui 5754 henkilöä yhdeksästä sairaanhoitopiiristä, jotka edustavat henkilömäärältään 64 % sairaanhoitopiirien henkilöstöstä. Vastausprosentti oli 9,2%.
    Tutkimusyhteenveto: Tietotyö - Julkisen terveydenhuollon aikasyöppö

    Hoitajat.net
    Ebolaepidemian aikaan monia avustusjärjestöjen työntekijöitä sairastui, vaikka he olivat varustautuneet hyvin suojavarustein. Terveydenhuoltohenkilökunnan riski sairastua vakavaan infektiotautiin kuten ebolaan tai SARS:iin voi olla jopa 100 kertaa suurempi kuin väestössä keskimäärin. Tuoreen Cochrane-katsauksen mukaan on edelleen epävarmaa, millaiset suojavarusteet suojaavat terveydenhuoltohenkilökunnan vaarallisilta tartuntataudeilta kuten ebola ja SARS. Kontaminaatiota tapahtuu, vaikka käytetään koko kehon suojaavia pukuja, hanskoja ja kasvot suojaavia maskeja.
    Katsauksessa kerättiin kokoon kaikki kontrolloidut tutkimukset, jotka arvioivat suojavaatteiden tehoa todellisia vastaavissa olosuhteissa. Tutkijat arvioivat myös, kuinka terveydenhuollon työntekijöitä voidaan parhaiten opettaa käyttämään suojavaatteita.
    Tutkijat löysivät kuusi simulaatiotutkimusta, joissa oli yhteensä 295 osallistujaa, joiden suojavaatteet ruiskutettiin fluoresoivalla merkkiaineella tai harmittomalla viruksella, jotta voitiin mallintaa, mitä tapahtuu, kun suojavaatteita puetaan tai riisutaan sairaaloissa. Kaikissa tutkimuksissa jokin osa työntekijöiden kehosta kontaminoitui, vaikka he käyttivät suojavaatteita. Yhdessäkään tutkimuksessa ei ollut yhtäkään osallistujaa, joka olisi selvinnyt simulaation läpi kontaminoitumatta.
    Hengittävästä kankaasta tehtyjen suojavaatteiden käyttäjät kontaminoituivat saman verran kuin vähemmän hengittävästä kankaasta tehtyjen suojavaatteiden käyttäjät. Enemmän hengittävät suojavaatteet koettiin miellyttävämmäksi käyttää.
    Kahden tutkimuksen mukaan suojavaatteiden riisuminen tietyssä järjestyksessä vähensi kontaminaatiota. Aktiivinen koulutus kuten tietokonesimulaatioiden käyttö ja ohjeiden kertominen suullisesti, vähensivät virheitä suojavaatteiden riisumisessa.. Vain kahdessa tutkimuksessa arvioitiin samoja suojavaatteita, joiden käyttöä nykyään suositellaan. Yksikään tutkimus ei arvioinut suojavaatteiden tehoa ebolaepidemian aikana.
    Tutkijoiden mielestä tutkimusnäyttö suojavaatteiden tehosta on erittäin heikkolaatuista, koska katsaukseen löytyi vain pieni määrä tutkimuksia, joissa oli pieni määrä osallistujia ja koska simulaatiotutkimusten tuloksia on vaikea soveltaa käytäntöön tositilanteessa.
    − On selvää, että henkilösuojaimista täytyy kehittää turvallisempia terveydenhuoltohenkilöstölle, sanoo tutkijaryhmän johtaja Jos Verbeek Cochrane Work -katsausryhmästä Työterveyslaitoksesta Kuopiosta.
    − Vaikka tiedämme, että suojautuminen on hyödyllistä, niin epävarmuustekijöitä riittää. Emme tiedä suojaavatko suojalasit paremmin kuin visiiri tai pitkävartiset hanskat paremmin kuin lyhytvartiset, koska näitä kysymyksiä tarkastelevia tutkimuksia ei ole tehty. Emme myöskään tiedä, kuinka terveydenhuoltohenkilökunnalle voi parhaiten opettaa, miten suojavaatteet puetaan ja miten ne riisutaan ja kuinka pitkään osaaminen pysyy muistissa opettelun jälkeen.
    − Terveydenhuollossa käytettävien suojavaatteiden turvatason kuvaamiseen tarvitaan myös yksinkertainen kansainvälinen terminologia. Tämä voi auttaa terveydenhuoltohenkilökuntaa kommunikoimaan huomattavasti paremmin keskenään, ehdottaa Verbeek.
    Varsinaisen epidemian aikana on vaikea toteuttaa tutkimuksia. Tilannetta auttaisi jo se, että epidemia-alueilla pidettäisiin kirjaa siitä, minkä tyyppisiä ja mistä materiaaleista koostuvia suojavaatteita käytetään. Epidemian laannuttua voidaan vertailla millaisia varusteita sairastuneet ja ei-sairastuneet työntekijät käyttivät. Tällaisia tutkimuksia toteutettiin SARS-epidemian aikana. Niistä selvisi, että suojautumiseen ei riitä pelkkä maski, vaan tarvitaan myös hansikkaat ja esiliina. Tähän mennessä yhtään tällaista tutkimusta ei ole julkaistu ebolaepidemiaa koskien.
    Katsaus:
    Verbeek JH, Ijaz S, Mischke C, Ruotsalainen JH, Mäkelä E, Neuvonen K, Edmond MB, Sauni R, Kilinc Balci FS, Mihalache RC. Personal protective equipment for preventing highly infectious diseases due to exposure to contaminated body fluids in healthcare staff. Cochrane Database of Systematic Reviews 2016, Issue 4. Art. No.: 10.1002/14651858.CD011621.pub2

    Hoitajat.net
    Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) erikoissairaanhoidossa on tehty hartiavoimin töitä influenssarokottamisen puolesta. Työ on tuottanut hyviä tuloksia. Rokotukset ovat saavuttaneet terveydenhuollon ammattilaisten suosion, monissa yksiköissä liki koko henkilöstö suojasi itsensä ja potilaansa ottamalla influenssarokotteen.
     
    HUS ylsi EU-maiden kärkikastiin 84 %:n työssä olevan henkilöstön influenssarokotusten kattavuudella. Rokotteen otti noin 16 000 työntekijää ja opiskelijaa. Määrä on reilut 1 000 henkilöä enemmän kuin viime epidemiakaudella. Lääkäreistä rokotteen otti 96 prosenttia. Hoitohenkilökunnan rokotuskattavuus oli erinomaiset 86 prosenttia. 
    Erityisesti potilastyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten riittävästä rokotesuojasta on kannettu huolta. Tavoitteena on estää potilaiden influenssatartunnat, kun henkilökuntaa on rokotettu kattavasti.
     
    Sairaaloita ruuhkauttanut ja kansalaisia vakavasti sairastuttanut influenssa väistymässä
    Influenssaepidemian huippu oli tammi-helmikuussa, kausi jatkuu edelleen. Epidemia on kuormittanut poikkeuksellisen voimakkaasti sairaaloiden päivystyksiä, vuodeosastoja sekä tehohoito- ja valvontayksiköitä. 
     
    HUS-alueen päivystyssairaaloissa vakavasti sairastuneiden influenssapotilaiden määrä oli tehohoitoyksiköissä yli kaksinkertainen edellisiin vuosiin verrattuna. Epidemian aikana tehohoitopaikkojen ylikuormitus myöhästytti potilaiden pääsyä leikkaukseen, kun ennakkoon sovittuja aikoja jouduttiin perumaan.
    Tehohoitoon päätyneistä potilaista 70 %:lla oli jokin perussairaus. Huomattava määrä oli nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä. Valtaosa sairastuneista (83 %) ei ollut ottanut influenssarokotetta. Rokotteen tarve on todellinen ja siksi sitä suositellaan riskiryhmille ja kaikille lähipiiriin kuuluville. 
    Lisää aiheesta
    Rokotettujen osuus henkilöstöryhmittäin HUS:ssä vuosina 2014 ja 2015 (kaavio) Terveydenhuollon ammattilaisten kausi-influenssarokotukset (video) Terveydenhuollon ammattilaisten influenssarokotusten vaikuttavuus

    Hoitajat.net
    HUS on avannut ensimmäisenä Suomessa internetvälitteisen hoidon sosiaalisiin pelkoihin.  Tämä koko maan sosiaalisesta ahdistuksesta kärsiville tarjolla oleva hoito on tavoitteellista, rakenteeltaan selkeää ja etenee askel askeleelta. Nettiterapiaan pääsee lääkärin lähetteellä joka puolelta Suomea ja hoito on asiakkaille ilmaista.
    Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsii yli 5 % suomalaisista ja se on yksi tavallisimpia mielenterveyden häiriöitä.


    Paitakauppa

    Facebook

    Twitter

    Mainokset




×
×
  • Create New...