Jump to content
MAINOS

Lääkärihelikopterin hälytyksistä kolmannes johtaa potilaskontaktiin


Hoitajat.net
 Share

Kuvituskuva: Envato

FinnHEMSin yli 100 000 hälytyksestä noin 34 000 päätyi potilaskontaktiin paikan päällä. Ensihoitolääkäri saattoi noin 16 000 potilasta sairaalaan ja 2000 potilasta kuljetettiin helikopterilla. Asiasta kertoo HUS tiesotteessaan.

Koko Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaa valtion omistama yhtiö, FinnHEMS, jonka kuudesta yksiköstä suurin on HUSin alueen tukikohta. Siellä työskentelee 12 HUS Akuutin ensihoitolääkäriä, kuusi lentäjää ja seitsemän HEMS-pelastajaa.

Juuri julkaistussa havainnoivassa rekisteritutkimuksessa koottiin yhteen ja ryhmiteltiin tietokantaan kerättyjä tietoja toiminnan luonnehdintaa varten. Tutkimus perustuu FinnHEMSin tietokannan tietoihin vuosina 2012–2018.

Hälytyksistä kaksi prosenttia helikopterikuljetuksella

Hälytyskeskuksesta FinnHEMSiin tulleista yli 100 000 hälytyksestä kolmannes eli noin 34 000 päätyi potilaskontaktiin. Ensihoitolääkäri saattoi potilaista noin 16 000 (47 %) sairaalaan ja 2239 (7 %) kuljetettiin helikopterilla. Potilaat olivat vaikeasti sairastuneita tai vammautuneita ja heistä 13 % kuoli ensihoidon aikana. 100 000 hälytyksestä peruttiin 56 % myöhemmin saatujen lisätietojen perusteella ja 10 % huonon sään vuoksi.

– Maantieteelliset seikat eivät riitä selittämään sitä, että hälytyksistä vain kaksi prosenttia johtaa potilaan helikopterikuljetukseen. Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan mahdollisuuksia resurssien tehokkaammaksi kohdentamiseksi, tutkimuksesta vastannut anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, osastonlääkäri Jouni Nurmi HUSista kertoo.

Hälytysketju toimii seuraavasti: Valtakunnallisen hälytyskeskuksen numeroon 112 tulee sairaustapausten lisäksi palo-, poliisi- ja sosiaalipuhelut. Tehtävään koulutetut hätäkeskuspäivystäjät, jotka eivät ole terveydenhuollon ammattilaisia, käsittelevät puhelimessa saadut tiedot protokollan mukaan. Tiedot syötetään tietojärjestelmään, joka antaa hälytykselle hälytyskoodin. FinnHEMSiin lääkäri arvioi hälytyksestä ja potilaan tavoittaneilta ensihoitajilta saatujen tietojen perusteella, tarvitseeko kyseinen potilas ensihoitolääkärin hoitoa.

– Koodeihin perustuva arviointi ei vaikuta riittävän tarkalta. Yksi mahdollisuus olisi käyttää erikoistunutta päivystäjää, esimerkiksi ensihoitajaa, arvioimaan hälytyksen kiireellisyys ja lääkärihelikopterin tarve, Nurmi sanoo.

Artikkelin kirjoittajien mukaan suuri määrä hälytysten peruutuksia voi johtaa tilanteeseen, jossa kiireellistä hoitoa tarvitsevat voivat jäädä huomaamatta sekä lääkärihelikopteritoiminnan liian korkeisiin kustannuksiin.

Myrkytyshälytykset ominaisia Suomelle

FinnHEMSin potilaista enemmistö (63 %) oli miehiä ja potilaiden mediaani-ikä oli vajaat 58 vuotta. Potilaskäynteihin johtaneista syistä yleisin (26 %) oli jokin tapaturmainen vamma, toiseksi yleisin (20 %) oli sydänpysähdys, kolmanneksi (13 %) jokin neurologinen ongelma ja neljänneksi (10 %) myrkytystila.

– Myrkytystila oli useimmiten seurausta lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytöstä, johon saattoi liittyä myös jokin psykiatrinen ongelma. Missään muussa Pohjoismaassa ei ensihoito hoida näin paljon myrkytyksiä kuin Suomessa, Jouni Nurmi sanoo.

Samasta aineistosta on parhaillaan tekeillä useita artikkeleita, joissa FinnHEMSin tietokannan tietoja yhdistetään THL:n hoitoilmoitusrekisteriin ja Väestörekisterikeskuksen kuolleisuustietoihin.

– Lääkärihelikopteritoiminnan ylläpito on kallista, joten on tärkeää tietää, mihin toiminta kohdentuu ja mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää. Tämän tiedon tuottaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Suomessa, Nurmi summaa.

FinnHEMSin lääkärihelikopterit tavoittavat 70 prosenttia suomalaisista 30 minuutin sisällä hälytyksestä ympäri vuorokauden. Viisi FinnHEMS yksikköä sijaitsee yliopistosairaaloiden alueella ja yksi Lapissa. Helikopterissa työskentelee lääkäri, yksi ensihoitaja ja lentäjä, Lapissa kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää. FinnHEMS on voittoa tavoittelematon valtion omistama yhtiö ja se toimii yhteistyössä yliopistollisten sairaaloiden kanssa.

Linkki tutkimusartikkeliin

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...