Kiperiä kysymyksiä

[Mats]

Mielenkiintoista, jos kyseessä tosiaankin on stressireaktio niin miksi muilla hätätilapotilailla eivät sokerit kohoa samalla lailla vaan ainoastaan aivotapahtumissa?

Teho-osastolla on tavallista, että perusterveelle potilaalle potilasryhmästä riippumatta joutuu aloittamaan insuliini-infuusion, jotta saadaan verensokeri pidettyä kurissa.

[{BS}]

Mielenkiintoista, jos kyseessä tosiaankin on stressireaktio niin miksi muilla hätätilapotilailla eivät sokerit kohoa samalla lailla vaan ainoastaan aivotapahtumissa?

Teho-osastolla on tavallista, että perusterveelle potilaalle potilasryhmästä riippumatta joutuu aloittamaan insuliini-infuusion, jotta saadaan verensokeri pidettyä kurissa.

DM t.1 synnyttäjillä nousee myös verensokeri synnytyksessä. Tämän takia insuliini-infuusio kaliumlisällä ja säätelyyn G-5-infuusio. Useammin joutuu nostamaan insuliini-infuusiota, kuin laittamaan G-5sta lisää.

[SirLucas]

kiittää ja kumartaa näistä lisävalaistuksista

[Telaketju]

eikös sitä mannitolia vieläkin tiputella aivopaineiden noustessa?

[Julma]

Kolme kiperää:

- Mikä aiheuttaa kaikkien raajojen kosketusarkuuden, torson alueella ei moista tuntunut. Jalassa tuore ruusu, mutta eihän sekään kai pitäisi vaikuttaa kuin siihen jalkaan? Ei diabetesta.

- Mikä aiheuttaa verenpaineiden heittelyä välillä syst. 170 - rad-? Pt:llä perussairauksia perussetti, HTA, MCC, CHF jne. Tota paineiden vaihtelua tapahtui puolen tunnin aikana muutamankin kerran. Syketaajuus monitorilta pyöri jossain 90 tienoilla, noin joka toinen qrs oli lisälyönti, ranteelta siis n. 45.

- Mikä voisi aiheuttaa epäsäännöllisin väliajoin (5 min - useampi vuorokausi) toistuvia kohtauksia, joiden aikana potilas höpisee omiaan, eikä reagoi millekään ulkopuoliselle ärsykkeelle? Ainakin aikasemmin mun kylkiluuhieronta on melkein herättänyt kuolleenkin, nyt ei ilmekään värähtänyt. Ei kouristele kohtauksen aikana. Potilas herää itse muutaman minuutin sisällä ja tietää saaneensa kohtauksen, mutta ei muista siitä ajasta mitään. Puolison mukaan kohtaus loppuu aina siten, että vasemman käden sormet alkavat liikkua ja siitä hiljalleen koko ihminen, näin nytkin ne pari kertaa kun tilannetta todistin.

Potilalla oli kunniakas historia alkoholin suurkuluttajana, nytkin kahden promillen paremmalla puolella, joskin ihan orientoitunut ja asiallinen hereillä ollessaan.

[Eza]

Noista kahdesta ensimmäisestä mitään osaa sanoa, mutta voisikos ainakin yksi teoria tohon viimeseen olla kuitenkin jollain tapaa epileptisperäinen, vaikka suoranaista kouristelua ei ilmenekkään. Lapsilla ainakin tollaset poissaolo-oireilla ilmenevät epilepsiat hyvinkin tyypillisiä, aikuisilla tosin ei ehkä niinkään...

[vaniljahani]

1. Morbus mysticus

2. Morbus mysticus

3. Wernicke-Korsakoff

Kolme kiperää:

- Mikä aiheuttaa kaikkien raajojen kosketusarkuuden, torson alueella ei moista tuntunut. Jalassa tuore ruusu, mutta eihän sekään kai pitäisi vaikuttaa kuin siihen jalkaan? Ei diabetesta.

- Mikä aiheuttaa verenpaineiden heittelyä välillä syst. 170 - rad-? Pt:llä perussairauksia perussetti, HTA, MCC, CHF jne. Tota paineiden vaihtelua tapahtui puolen tunnin aikana muutamankin kerran. Syketaajuus monitorilta pyöri jossain 90 tienoilla, noin joka toinen qrs oli lisälyönti, ranteelta siis n. 45.

- Mikä voisi aiheuttaa epäsäännöllisin väliajoin (5 min - useampi vuorokausi) toistuvia kohtauksia, joiden aikana potilas höpisee omiaan, eikä reagoi millekään ulkopuoliselle ärsykkeelle? Ainakin aikasemmin mun kylkiluuhieronta on melkein herättänyt kuolleenkin, nyt ei ilmekään värähtänyt. Ei kouristele kohtauksen aikana. Potilas herää itse muutaman minuutin sisällä ja tietää saaneensa kohtauksen, mutta ei muista siitä ajasta mitään. Puolison mukaan kohtaus loppuu aina siten, että vasemman käden sormet alkavat liikkua ja siitä hiljalleen koko ihminen, näin nytkin ne pari kertaa kun tilannetta todistin.

Potilalla oli kunniakas historia alkoholin suurkuluttajana, nytkin kahden promillen paremmalla puolella, joskin ihan orientoitunut ja asiallinen hereillä ollessaan.

[OldOne]

yksi teoria tohon viimeseen olla kuitenkin jollain tapaa epileptisperäinen, vaikka suoranaista kouristelua ei ilmenekkään. Lapsilla ainakin tollaset poissaolo-oireilla ilmenevät epilepsiat hyvinkin tyypillisiä, aikuisilla tosin ei ehkä niinkään...

Komppaan, kyseessä voi hyvinkin olla joku "Petit mal" tyyppinen epilepsiakohtaus. Toki kyse voi vaikka mistä muustakin asiasta.

[kämping]

nuorin sav taitaa olla 7v poika jota olen kuskannut.

Nuorin, jolla minä olen huomannut SAV kehittymisen, on ollut 6h ikäinen.

Keskonen?

Ei ollut keskonen, mutta luultavasti oli jonkinmoinen kehityshäiriö taustalla. Keskosillehan tulee helpommin vuotoja aivoihin, kuin täysiaikaisille. Tätä pyritään ehkäisemään kortikosteroideilla.

Ja noista aneurysmista.

Noin parikymppinen nainen oli ollut kolarissa toisena osapuolena. Oli kolauttanut päänsä, joten tehtiin CT-kuvaus. Päässä ei mitään kolarista johtuvaa löytynyt, mutta isokokoinen aneurysma löytyi sattumalöydöksenä. Eli joutui kolarin jälkeen suoraan leikkaukseen, jolla ei ollut mitään tekemistä kolarin kanssa.

Tulisi itselle mieleen tuossa vastasyntyneen SAV:ssa ,et kyseessä olisi joku "pahka"... (caput succedaneum)

[{BS}]

nuorin sav taitaa olla 7v poika jota olen kuskannut.

Nuorin, jolla minä olen huomannut SAV kehittymisen, on ollut 6h ikäinen.

Keskonen?

Ei ollut keskonen, mutta luultavasti oli jonkinmoinen kehityshäiriö taustalla. Keskosillehan tulee helpommin vuotoja aivoihin, kuin täysiaikaisille. Tätä pyritään ehkäisemään kortikosteroideilla.

Ja noista aneurysmista.

Noin parikymppinen nainen oli ollut kolarissa toisena osapuolena. Oli kolauttanut päänsä, joten tehtiin CT-kuvaus. Päässä ei mitään kolarista johtuvaa löytynyt, mutta isokokoinen aneurysma löytyi sattumalöydöksenä. Eli joutui kolarin jälkeen suoraan leikkaukseen, jolla ei ollut mitään tekemistä kolarin kanssa.

Tulisi itselle mieleen tuossa vastasyntyneen SAV:ssa ,et kyseessä olisi joku "pahka"... (caput succedaneum)

Pahkathan ovat vastasyntyneelle aivan normaali asia. Oikeastaan kaikille tulee pahka, paitsi jos on hyvinkin nopea synnytys ja pään suhde lantioon hyvä ("iso lantio" tai "pieni pää"). Pahkan "ideana" on tehdä päästä helpommin itselleen tietä raivaava l. kudoksia sivuille painava.

Sitten on kefalhematooma, joka tulee helpoimmin vaikeassa imuvedossa. Suht harvinainen juttu nykyään. Tämän vaikeampi muoto voi sitten muodostua epiduraalihematoomaksi kallon sisäpuolelle ja siten aiheuttaa painetta pään sisään. Sitäkin kautta voi muodostua sitten SAV periaatteessa. Useimmiten SAV:n syynä on kuitenkin jonkinsortin verisuonten kehityshäiriö/heikkous, jos ei ole keskosesta kyse.

[bottom75]

Siihen vs nousuun vielä. Kaikenlaiset elimistön traumat niin sisäiset kun ulkoisetkin vapauttavat adrenaliinia elimistöön joka taasen on insuliinin antagonisti. Tämäkin osaltaan nostanee vs ko. tapauksissa. Lisäksi elimistö reagoi traumoihin vapauttamalla maksan sokerivarastoja

[hiski]

- Mikä aiheuttaa kaikkien raajojen kosketusarkuuden, torson alueella ei moista tuntunut. Jalassa tuore ruusu, mutta eihän sekään kai pitäisi vaikuttaa kuin siihen jalkaan? Ei diabetesta.

Oliko varmasti ruusu, ettei olis ollut erikoisessa paikassa ilmaantunut herpes? Kosketusarkuus jotenkin istuisi herpesinfektioon, esim. vyöruusut on todella kipeitä.

- Mikä aiheuttaa verenpaineiden heittelyä välillä syst. 170 - rad-? Pt:llä perussairauksia perussetti, HTA, MCC, CHF jne. Tota paineiden vaihtelua tapahtui puolen tunnin aikana muutamankin kerran. Syketaajuus monitorilta pyöri jossain 90 tienoilla, noin joka toinen qrs oli lisälyönti, ranteelta siis n. 45.

Automaattinen verenpainemittari...? Noilla tiedoilla aika hankala ottaa mitään kantaa. Oliko tämä pääasiallinen oire, vai todettiinko tämmöinen ilmiö muuta vaivaa tutkittaessa?

Minä mistään mitään tiedä, kunhan arvailen.

[Telaketju]

eiköhän tuo graavimman puoleinen FA ole

[Julma]

- Mikä aiheuttaa kaikkien raajojen kosketusarkuuden, torson alueella ei moista tuntunut. Jalassa tuore ruusu, mutta eihän sekään kai pitäisi vaikuttaa kuin siihen jalkaan? Ei diabetesta.

Oliko varmasti ruusu, ettei olis ollut erikoisessa paikassa ilmaantunut herpes? Kosketusarkuus jotenkin istuisi herpesinfektioon, esim. vyöruusut on todella kipeitä.

Aivan mahdollista.

- Mikä aiheuttaa verenpaineiden heittelyä välillä syst. 170 - rad-? Pt:llä perussairauksia perussetti, HTA, MCC, CHF jne. Tota paineiden vaihtelua tapahtui puolen tunnin aikana muutamankin kerran. Syketaajuus monitorilta pyöri jossain 90 tienoilla, noin joka toinen qrs oli lisälyönti, ranteelta siis n. 45.

Automaattinen verenpainemittari...? Noilla tiedoilla aika hankala ottaa mitään kantaa. Oliko tämä pääasiallinen oire, vai todettiinko tämmöinen ilmiö muuta vaivaa tutkittaessa?

Minä mistään mitään tiedä, kunhan arvailen.

Juu automaattinen mittari, ei tosin kotiomroni. Oireena oli rintatuntemukset ja ortostaattinen huimaus.

[Julma]

Millaiset paineet suurin piirtein peruselvytyksellä saa aikaan, jos sen suorittaa laadukkaasti?

[Mats]

Muistelen parhaimmillaan nähneeni ~50 mmHg keskipainetta elvytyksen aikana invasiivisella verenpaineen mittauksella. Systolinen painehan aika usein on yllättävänkin korkea, jopa 150 mmHg, mutta koska diastolinen paine jää pakostikin matalaksi, mielestäni keskipaine kertoo enemmän.

Kirjallisuudesta muistelen minuuttivirtauksen jäävän parhaimmillaankin kolmasosaan normaalista. Olettaisin, että nimenomaan sydämen minuuttivirtaus kertoisi enemmän elvytyksen tehokkuudesta kuin verenpaine. Varmaankin aiheesta on eläinkokein toteutettuja tutkimuksia.

[Lanssari]

Koska systolinen verenpaine kuvaa ainakin teoriassa parhaiten elinten verenkiertoa, nykykäsityksen mukaan ja teknisistäkin syistä ei juurikaan mietitä minuuttivirtausta vaan nimenomaan SAP:ia. Tähän ajatelmaan liittyy läheisesti mm. adrenaliinin ja nesteytyksen käyttö elvytyksessä.

[Mats]

Teholla keskipaine on käsittääkseni edelleen nimenomaan se kiinnostava elinten perfuusiota kuvaava paine. Jos puhutaan invasiivisesta verenpaineen mittauksesta niin oman näkemykseni mukaan nimen omaan systolisen verenpaineen mittaukseen verrattuna oikeasti kiertävään verivolyymiin liittyy enemmän mittausteknisiä ongelmia kuin keskipaineen mittaukseen. Toki elvytyksessä ei juuri muiden elimien kuin aivojen ja sydämen verenkierrolla ole merkitystä.

Jos käytössä ei ole invasiivista verenpaineen mittausta niin nivusvaltimon pulssiahan perinteisesti tunnustellaan.

Onko antaa lähdettä, mikä tukisi systolisen verenpaineen merkitystä?

[Pöllö]

Millaiset paineet suurin piirtein peruselvytyksellä saa aikaan, jos sen suorittaa laadukkaasti?

Riippuu taas mistä mittaa. Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että systolinen paine voi olla 60 - 80 mmHg, diastolinen jää taas alhaiseksi. Kaulavaltimolta harvoin yli 40 mmHg.

Tuossa muutama artikkeliabstrakti (lontooksi tms) havaituista paineista:

http://www.sciencedi...735675785900038

http://www.resuscita...0126-9/abstract ja lapsilla saatu systoliseksi n. 82 mmHg

http://www.anesthesi...5/1598.full.pdf ja tuossa saatu MAPiksi jopa 50 mmHg ja potilas tajuissaan. Tosin onpa mennyt epinefriiniä eli adrenaliiniakin elvytyksen aikana.

Tuossa sydämen perfuusiopaineen vaikutuksesta selviämiseen: http://www.resuscita...nt.aspx?id=2246

Ja tässä taas rintakehän paineen nostamisesta ventilaattorilla: http://www.sciencedi...140673680906625 ja intratorakaalisen paineen nostoa on näköjään testattu myös vatsan sitomisella (tai olisiko painamisella) (abdominal binding), jotta pallean liike ei vähentäisi paineluelvytyksen tehoa: http://www.sciencedi...140673680906625

Aiheestahan voi googlata esim. mean arterial pressure during cpr....

Sydämen perfuusiopaine on näköjään määritelty esim. aortan diastolisen paineen ja oikean eteisen diastolisen paineen erona. Miten ne sitten käyttäytyvät suhteessa MAPpiin ja systoliseen paineeseen, en ees yritä kahden viikon lentsun jälkeen miettiäkään... Tai miten esim. adrenaliini sitten vaikuttaa noihin suureisiin, kun vähän eri verenpainelääkkeet supistavat/laajentavat suonia eri paikoissa... :w00t:

[Julma]

Kuinka todennäköisesti potilaalla on kehittyvä aivoverenvuoto, mikäli pään traumasta on aikaa vaikka 1, 4, 8, 12, 24 ja 48 tuntia ja ajan mittaushetkellä potilas on oireeton (GCS 15, ei puolieroja, huimausta, pahoinvointia)?

Koitin googlailla, mutta hakusanat ei jostain syystä osu kohdalleen.

[{BS}]

Onko jossain joku ohjeistus tai yleinen käsitys voimassa, että ensihoidossa työskentelevät tutkisivat 791 tehtävässä (eli siis synnytys) kohdunsuun?

Näitä on nimittäin tullut nyt vastaan aika useita. Usein ne ovat vielä tilanteita, joissa supistukset ovat alkaneet tai lapsivesi on mennyt ennenaikaisesti.

[Julma]

Onko jossain joku ohjeistus tai yleinen käsitys voimassa, että ensihoidossa työskentelevät tutkisivat 791 tehtävässä (eli siis synnytys) kohdunsuun?

Näitä on nimittäin tullut nyt vastaan aika useita. Usein ne ovat vielä tilanteita, joissa supistukset ovat alkaneet tai lapsivesi on mennyt ennenaikaisesti.

Kai siitä tuolla hätäsynnytys tms. kurssilla puhetta oli, mutta myönnän että mulla ei ole hajuakaan miten k.o. paikka tutkitaan.

Esitiedoista mulle on jäänyt mieleen GxPx, mahdolliset aiemmat komplikaatiot, lapsiveden tulo ja laskettu aika.

Statuksesta muistan ponnistamisen tarpeen selvittämisen, supistustusten tiheyden ja säännöllisyyden, näkyykö tarjoutuvaa osaa ja sikiön sydänäänten kuuntelun.

Meinasitko BS, että se mielestäsi pitäisi kentällä tutkia ennen konsultaatiota vai että ei pidä mennä sörkkimään?

[{BS}]

Onko jossain joku ohjeistus tai yleinen käsitys voimassa, että ensihoidossa työskentelevät tutkisivat 791 tehtävässä (eli siis synnytys) kohdunsuun?

Näitä on nimittäin tullut nyt vastaan aika useita. Usein ne ovat vielä tilanteita, joissa supistukset ovat alkaneet tai lapsivesi on mennyt ennenaikaisesti.

Kai siitä tuolla hätäsynnytys tms. kurssilla puhetta oli, mutta myönnän että mulla ei ole hajuakaan miten k.o. paikka tutkitaan.

Esitiedoista mulle on jäänyt mieleen GxPx, mahdolliset aiemmat komplikaatiot, lapsiveden tulo ja laskettu aika.

Statuksesta muistan ponnistamisen tarpeen selvittämisen, supistustusten tiheyden ja säännöllisyyden, näkyykö tarjoutuvaa osaa ja sikiön sydänäänten kuuntelun.

Meinasitko BS, että se mielestäsi pitäisi kentällä tutkia ennen konsultaatiota vai että ei pidä mennä sörkkimään?

Ei pitäisi ollenkaan mennä tutkimaan.

[kpl]

miksei pidä mennä sörkkimään? Ja jäin miettimään, että soitellaanko noita ambulansseja paljonkin paikalle kun synnytetään?

nimimerkil. lapseton ei kätilö eikä lanssikuski, mut selvästikin kyselyikä päällä ;D

[{BS}]

miksei pidä mennä sörkkimään? Ja jäin miettimään, että soitellaanko noita ambulansseja paljonkin paikalle kun synnytetään?

nimimerkil. lapseton ei kätilö eikä lanssikuski, mut selvästikin kyselyikä päällä ;D

Syitä on useampia.

-Jos kyseessä on vaikka pieniviikkoinen, niin silloin tutkimisella voidaan saada aikaa kohdunsuun avautumista, kalvojen puhkeaminen jne. Sama myös täysiaikaisessakin.

-Infektioriski

-Se "ei ammattilaisen" tekemä tutkiminen on yhtä tyhjän kanssa saatavan tiedon suhteen. Jos ei tutki kohdunsuita työssään tai ole harjoitellut sitä, niin et tiedä yhtään mistä suunnasta emättimen takaosasta etsit kohdunsuuta, millainen se on ja mitä se missäkin tilanteessa merkitsee. Tätä samaa on jouduttu useasti ensihoitolääkäreillekin sanomaan. Ei riitä sormet ja varpaat niihin kertoihin, kun on ensihoitolääkäri "tutkinut", että kohdunsuu on täysin auki/melkein auki jne. ja todellisuudessa on kohdunsuu suljettuna sisäsuuta myöten, viiden sentin kanavalla.