Jump to content
MAINOS

Kiperiä kysymyksiä


{BS}

Recommended Posts

Duodecimin Takapäivystäjän palstalta kysymys:

Kun muistijälki ei tartu

Epäilen potilaalla globaalia anmesiaa, muisti mennyt aiemmin terveeltä 55-vuotiaalta naiselta coituksen jälkeen. Mitä teen? Pitääkö lähettää sairaalaan TK:sta?

Mikäli muistitoiminnot palaavat muutamien tuntien (ad 24 h) kuluessa eikä neurologisia oheisoireita ja poikkeavia statuslöydöksiä (fokaalioireet, kova päänsärky, meningismi) tai liitännäisiä hemodynaamisia tai kardiaalisia oireita esiinny, tilanne sopii TGA:ksi (transient global amnesia). On syytä seurata kunnes muistijälki tarttuu ja kontrolloida kliinisesti sekä laboratoriotutkimuksin kardiovaskulaariset riskitekijät. Komplisoitumattomassa tapauksessa pään TT:tä ja erikoissairaanhoitoon lähettämistä ei tarvita ja varsinkin harvaan asutulla seu-dulla lähettäminen sairaalan poliklinikalle päivystyksenä ei ole tarpeen. TGA ei yleensä toistu eikä ole merkki aivoverenkiertohäiriöstä. Huolellinen potilasinformaatio on tarpeen, koska oire on subjektiivisesti ja omaisille sangen hälyttävä.

Eli jos tulee ensihoidossa keikka asuntoon, jossa petikumppanilta on mennyt yhtäkkiä muisti, ei välttämättä ole kysymys siitä, että mies/nainen haluaa äkkiä päästä pois "yhdenyönjutun" luota.

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Link to comment
Share on other sites

MAINOS
  • Replies 64
  • Created
  • Last Reply

Olen ea-pkl:llä kohdannut yhden naispotilaan joka oli jumppatunnin jälkeen mennyt muistamattomaksi. Palautui 24h jälkeen. Diagnoosina TGA kun neurolta lähti. Oli aika erikoinen tapaus kaikinpuolin. Muisti oli potilaalla lyhyempi kuin dementikolla keskimäärin, noin 30sek. Jatkuvasti kyseli missä on, mitä kävi ja mitä seuraavaksi.

Mahtanut olla hämmentävää. Olisi mielenkiintoista tietää muistaako potilas tästä muistamattomuudestaan mitään, ja jos, niin mitä, ja miltä se tuntui. 

Link to comment
Share on other sites

Olen ea-pkl:llä kohdannut yhden naispotilaan joka oli jumppatunnin jälkeen mennyt muistamattomaksi. Palautui 24h jälkeen. Diagnoosina TGA kun neurolta lähti. Oli aika erikoinen tapaus kaikinpuolin. Muisti oli potilaalla lyhyempi kuin dementikolla keskimäärin, noin 30sek. Jatkuvasti kyseli missä on, mitä kävi ja mitä seuraavaksi.

Mahtanut olla hämmentävää. Olisi mielenkiintoista tietää muistaako potilas tästä muistamattomuudestaan mitään, ja jos, niin mitä, ja miltä se tuntui.

mites tämmönen:jumppatunnilla SAV n20v mimmi>elinsiirtopokaks meni.

"to ride,shoot straight and speak the truth"

Link to comment
Share on other sites

mites tämmönen:jumppatunnilla SAV n20v mimmi>elinsiirtopokaks meni.

Eiks SAV ole just niitä jotka tulee kenelle tahansa missä tahansa ikään ja sukupuoleen katsomatta, ja noi  rasitustilanteet vielä erityisesti ominaisia..?

Link to comment
Share on other sites

nuorin sav taitaa olla 7v poika jota olen kuskannut.

Poikamies voi olla idiootti tietämättään, ukkomies ei ikinä.

Link to comment
Share on other sites

aika monta vuotoo miehillä oon naisen päältä tavannu.yks poika sai runkatessaan vuodon.

"to ride,shoot straight and speak the truth"

Link to comment
Share on other sites

nuorin sav taitaa olla 7v poika jota olen kuskannut.

Nuorin, jolla minä olen huomannut SAV kehittymisen, on ollut 6h ikäinen.

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Link to comment
Share on other sites

nuorin sav taitaa olla 7v poika jota olen kuskannut.

Nuorin, jolla minä olen huomannut SAV kehittymisen, on ollut 6h ikäinen.

Keskonen?

Link to comment
Share on other sites

Itsellä tullut vastaan 4v poika, jonka äiti tuonut päivystykseen epämääräisen väsymyksen takia. Lähti eteenpäin keskussairaalaan. Siellä otetussa pään TT:ssä kohtalaisen kokoinen SAV, aiheuttaja todennäköisimmin jonkinlainen synnynnäinen vika (epäilivät jonkinlaista aneyrysmaa?). Epäilivät myös että hyytymistekijöissä jonkinmoista häikkää.

- Sinähän olet väsynyt, kun on oikein pussitkin silmien alla!

- Ei ne oo pussit, ne on tissit!

Link to comment
Share on other sites

Eiks SAV ole just niitä jotka tulee kenelle tahansa missä tahansa ikään ja sukupuoleen katsomatta, ja noi  rasitustilanteet vielä erityisesti ominaisia..?

Terveysportti kertoo että tämä on nuorten ihmisten vaiva; "SAV kohdistuu työikäiseen väestöön (keski-ikä 51 vuotta) – toisin kuin aivoinfarkti ja aivoverenvuoto." (http://www.terveysportti.fi/ltk/ltk.avaa?p_artikkeli=ykt00890) Ilmeisesti mitään sukupuoleen liittyviä eroja ei ole.

Link to comment
Share on other sites

Niin, kenellä tahansa meistä voi olla (aivo-)valtimossa synnynnäinen/iän myötä kehittynyt aneurysma, joka vain odottaa puhkeamistaan. Joillakin puhkeaa sitten nuorena, jollakin vanhana, jos ollenkaan.

Blame it all upon

A rush of blood to the head.

-Coldplay

Link to comment
Share on other sites

nuorin sav taitaa olla 7v poika jota olen kuskannut.

Nuorin, jolla minä olen huomannut SAV kehittymisen, on ollut 6h ikäinen.

Keskonen?

Ei ollut keskonen, mutta luultavasti oli jonkinmoinen kehityshäiriö taustalla. Keskosillehan tulee helpommin vuotoja aivoihin, kuin täysiaikaisille. Tätä pyritään ehkäisemään kortikosteroideilla.

Ja noista aneurysmista.

Noin parikymppinen nainen oli ollut kolarissa toisena osapuolena. Oli kolauttanut päänsä, joten tehtiin CT-kuvaus. Päässä ei mitään kolarista johtuvaa löytynyt, mutta isokokoinen aneurysma löytyi sattumalöydöksenä. Eli joutui kolarin jälkeen suoraan leikkaukseen, jolla ei ollut mitään tekemistä kolarin kanssa.

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Link to comment
Share on other sites

Ja noista aneurysmista.

Noin parikymppinen nainen oli ollut kolarissa toisena osapuolena. Oli kolauttanut päänsä, joten tehtiin CT-kuvaus. Päässä ei mitään kolarista johtuvaa löytynyt, mutta isokokoinen aneurysma löytyi sattumalöydöksenä. Eli joutui kolarin jälkeen suoraan leikkaukseen, jolla ei ollut mitään tekemistä kolarin kanssa.

Hyvä sattuma. Myöhemmin kun ois revennyt itsestään, niin ties miten pahan invaliditeetin ois aiheuttanut.

Blame it all upon

A rush of blood to the head.

-Coldplay

Link to comment
Share on other sites

  • 1 year later...

Miksi verensokeri nousee aivoinfarktin yhteydessä?

Mitä hyötyä lisähapesta on aivoinfarktiepäilylle, ellei hänellä ole hapen puutetta? Tänään lääkärikonsultaatiossa tuli ohje hapettaa maskilla, vaikka saturaatiot oli kunnossa.

Link to comment
Share on other sites

Miksi verensokeri nousee aivoinfarktin yhteydessä?

Mitä hyötyä lisähapesta on aivoinfarktiepäilylle, ellei hänellä ole hapen puutetta? Tänään lääkärikonsultaatiossa tuli ohje hapettaa maskilla, vaikka saturaatiot oli kunnossa.

Verensokeri nousee koska aivoinfarktin myötä aivopaine kasvaa ja elimistö pyrkii kompensoimaan tätä nostamalla verensokeria jolloin neste siirtyy tehokkaammin kudoksista (ja siis myös aivoista) verenkiertoon koska elimistö pyrkii "laimentamaan" korkeasokerista verta

Mitä jälkimmäiseen kysymykseen tulee, kuten sydäninfarktissa verenkierto on heikentynyt tai täysin pysähtynyt joillain alueilla jolloin hapetuksella pyritään maksomoimaan soluihin siirtyvän hapen määrä jotta vauriot jäisivät mahdollisimman pieniksi

Link to comment
Share on other sites

Kiitosta vastauksesta. Periaatteessa tuosta jälkimmäisestä olikin aanunkia, että siitä lienee kysymys, mutta esim. ensihoito-oppaassa neuvotaan avh-potilaan kohdalla antamaan happea vain jos saturaatiot laskee alle 95%. Kun eikös ns. liiallinen hapetus supista aivojen verisuonia ja jos tukosta onkin jo ennestään?

Link to comment
Share on other sites

Verensokeri nousee koska aivoinfarktin myötä aivopaine kasvaa ja elimistö pyrkii kompensoimaan tätä nostamalla verensokeria jolloin neste siirtyy tehokkaammin kudoksista (ja siis myös aivoista) verenkiertoon koska elimistö pyrkii "laimentamaan" korkeasokerista verta

Erikoinen teoria, en ole kuullutkaan; onko tähän lähdettä?

Itse olen tähän asti pitänyt aivotapahtumissa (ja muissa tilanteissa joissa ihminen kriittisesti sairastuu) tätä verensokerin nousua ihan kortisolin ja muun stressivasteen aiheuttamana; onhan tuo henkilölle ja elimistön homeostaasille melkonen kriisi.

Link to comment
Share on other sites

Verensokeri nousee koska aivoinfarktin myötä aivopaine kasvaa ja elimistö pyrkii kompensoimaan tätä nostamalla verensokeria jolloin neste siirtyy tehokkaammin kudoksista (ja siis myös aivoista) verenkiertoon koska elimistö pyrkii "laimentamaan" korkeasokerista verta

Erikoinen teoria, en ole kuullutkaan; onko tähän lähdettä?

Itse olen tähän asti pitänyt aivotapahtumissa (ja muissa tilanteissa joissa ihminen kriittisesti sairastuu) tätä verensokerin nousua ihan kortisolin ja muun stressivasteen aiheuttamana; onhan tuo henkilölle ja elimistön homeostaasille melkonen kriisi.

Näin meille koulussa opetettiin, voi katsoa jos löydän kyseisesten oppituntien luentomateriaalit kotoa mutta siis samalla periaattella toimii kuten diabeetikko jolla pitkään jatkuneet korkea sokerit kuivaa koska ylimääräinen neste siirtyy veren kautta virtsana pois elimistöstä.

Tuossa jotain lähdettä: The Glucose Paradox of Cerebral Ischaemia Mehta S - J Postgrad Med

Link to comment
Share on other sites

Kiitosta vastauksesta. Periaatteessa tuosta jälkimmäisestä olikin aanunkia, että siitä lienee kysymys, mutta esim. ensihoito-oppaassa neuvotaan avh-potilaan kohdalla antamaan happea vain jos saturaatiot laskee alle 95%. Kun eikös ns. liiallinen hapetus supista aivojen verisuonia ja jos tukosta onkin jo ennestään?

Tuota asiaa täytyy tarkastella ventilaation kautta, eikä pelkästään saturaation - sehän ei kerro kaasujen vaihdosta juuri mitään. Aivojen valtimoverenkiertoa säätelee tehokkaimmin hiilidioksidi ja happi huomattavasti tehottomammin. Eli: jos pt hengittää esim. 14/min ja saturoi ilman lisähappea 96 -> lisähapella 100, on ainoastaan lisätty hapen tarjontaa, ei juurikaan hiilidioksidin poistuulettumista: lisäksi potilaan hengitystaajuus saattaa hiukan laskea. Ongelmaa ei muodostu spontaanihengityksellä. Sen sijaan, mikäli esim. intuboitua aivotapahtumapotilasta hyperventiloidaan 100% hapella (eli SaO2=100) ja CO2 putoaa alle 4.0, alkaa valtimot spasmata.

Joskus kontrolloitua hyperventilaatiota käytettiin kallonsisäisten vuotojen hoidossa kenttävaiheessa, koska oletettiin sen hillitsevän juuri aivovaltimoiden spasmaamisen kautta vuotoa. Tästä on ainakin meillä luovuttu jo kauan sitten.

Muoks: liitin linkin aiheeseen hyperglykemia.

http://stroke.ahajournals.org/cgi/content/full/35/2/363

Jännittää, sanoi mummo kun kahvimerkkiä vaihtoi...

Link to comment
Share on other sites

Muoks: liitin linkin aiheeseen hyperglykemia.

http://stroke.ahajou...t/full/35/2/363

Mielenkiintoista, jos kyseessä tosiaankin on stressireaktio niin miksi muilla hätätilapotilailla eivät sokerit kohoa samalla lailla vaan ainoastaan aivotapahtumissa?

Sydäninfarkteissakin nousee. Muissa ei ole tullut mittailtua kuin näissä. (Koska oireet joskus hyvin epämääräiset.) Harvemmin kolaripotilailta mitään gluk mittaillaan.

Anna muutokselle aikaa. Eihän mikään voi kasvaa pellossa, jota jatkuvasti kynnetään.

Link to comment
Share on other sites

Muoks: liitin linkin aiheeseen hyperglykemia.

http://stroke.ahajou...t/full/35/2/363

Mielenkiintoista, jos kyseessä tosiaankin on stressireaktio niin miksi muilla hätätilapotilailla eivät sokerit kohoa samalla lailla vaan ainoastaan aivotapahtumissa?

Sydäninfarkteissakin nousee. Muissa ei ole tullut mittailtua kuin näissä. (Koska oireet joskus hyvin epämääräiset.) Harvemmin kolaripotilailta mitään gluk mittaillaan.

kyl mä mittaan,voihan hypoglykemia olla sen kolarin aiheuttaja.

"to ride,shoot straight and speak the truth"

Link to comment
Share on other sites

Se on ihan hyvä tapa, että ottaa kanyylia pistäessä sieltä indikaattorikammiosta sokerimittariinkin veren. Potilaalle ei tule turhia pistoja ja sokerikin on sitten mitattu ja merkattu. Itse tulee kyllä mittailtua ja tutkittua muutenkin kaikkea "ylimääräistä" kun kuljetusmatkat maalla on mitä on.

Link to comment
Share on other sites

Se on ihan hyvä tapa, että ottaa kanyylia pistäessä sieltä indikaattorikammiosta sokerimittariinkin veren. Potilaalle ei tule turhia pistoja ja sokerikin on sitten mitattu ja merkattu. Itse tulee kyllä mittailtua ja tutkittua muutenkin kaikkea "ylimääräistä" kun kuljetusmatkat maalla on mitä on.

Itse en tykkää räveltää sen neulan kanssa yhtään ylimääräistä vaan se menee heti neulapulloon, ettei mulle tule turhia pistoja. Vaikka on lyhyet matkat, niin jos vien potilaan sairaalaan, kyllä mittailenkin. Jos ei muuten, niin polilla mua ei saa kiinni mistään ;)

Jännittää, sanoi mummo kun kahvimerkkiä vaihtoi...

Link to comment
Share on other sites

Se on ihan hyvä tapa, että ottaa kanyylia pistäessä sieltä indikaattorikammiosta sokerimittariinkin veren. Potilaalle ei tule turhia pistoja ja sokerikin on sitten mitattu ja merkattu. Itse tulee kyllä mittailtua ja tutkittua muutenkin kaikkea "ylimääräistä" kun kuljetusmatkat maalla on mitä on.

Itse en tykkää räveltää sen neulan kanssa yhtään ylimääräistä vaan se menee heti neulapulloon, ettei mulle tule turhia pistoja. Vaikka on lyhyet matkat, niin jos vien potilaan sairaalaan, kyllä mittailenkin. Jos ei muuten, niin polilla mua ei saa kiinni mistään ;)

Juu tuo työturvallisuusnäkökulma siinä on vastakkain asettelussa. Itse pistän usein neulan pystyyn hoitotilan mattoon tai johonkin muualle niin että se löytyy varmasti ja toisaalta niin että todennäköisesti kukaan ei siihen töpeksi itseään ja pyrin heti tipan teippaamisen jälkeen ottamaan sen sokerin siitä jotta saan hävitettyä neulan.

Varmintahan se olisi laskea kädestään ainoastaan sinne riskijäteastiaan jota kaikki osaavat varoa ilman erillistä ilmoitustakin, autossa tai ei.

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...