Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

{BS}

Kiperiä kysymyksiä

Recommended Posts

{BS}

Duodecimin Takapäivystäjän palstalta kysymys:

Kun muistijälki ei tartu

Epäilen potilaalla globaalia anmesiaa, muisti mennyt aiemmin terveeltä 55-vuotiaalta naiselta coituksen jälkeen. Mitä teen? Pitääkö lähettää sairaalaan TK:sta?

Mikäli muistitoiminnot palaavat muutamien tuntien (ad 24 h) kuluessa eikä neurologisia oheisoireita ja poikkeavia statuslöydöksiä (fokaalioireet, kova päänsärky, meningismi) tai liitännäisiä hemodynaamisia tai kardiaalisia oireita esiinny, tilanne sopii TGA:ksi (transient global amnesia). On syytä seurata kunnes muistijälki tarttuu ja kontrolloida kliinisesti sekä laboratoriotutkimuksin kardiovaskulaariset riskitekijät. Komplisoitumattomassa tapauksessa pään TT:tä ja erikoissairaanhoitoon lähettämistä ei tarvita ja varsinkin harvaan asutulla seu-dulla lähettäminen sairaalan poliklinikalle päivystyksenä ei ole tarpeen. TGA ei yleensä toistu eikä ole merkki aivoverenkiertohäiriöstä. Huolellinen potilasinformaatio on tarpeen, koska oire on subjektiivisesti ja omaisille sangen hälyttävä.

Eli jos tulee ensihoidossa keikka asuntoon, jossa petikumppanilta on mennyt yhtäkkiä muisti, ei välttämättä ole kysymys siitä, että mies/nainen haluaa äkkiä päästä pois "yhdenyönjutun" luota.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
kops

Olen ea-pkl:llä kohdannut yhden naispotilaan joka oli jumppatunnin jälkeen mennyt muistamattomaksi. Palautui 24h jälkeen. Diagnoosina TGA kun neurolta lähti. Oli aika erikoinen tapaus kaikinpuolin. Muisti oli potilaalla lyhyempi kuin dementikolla keskimäärin, noin 30sek. Jatkuvasti kyseli missä on, mitä kävi ja mitä seuraavaksi.

Mahtanut olla hämmentävää. Olisi mielenkiintoista tietää muistaako potilas tästä muistamattomuudestaan mitään, ja jos, niin mitä, ja miltä se tuntui. 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Telaketju

Olen ea-pkl:llä kohdannut yhden naispotilaan joka oli jumppatunnin jälkeen mennyt muistamattomaksi. Palautui 24h jälkeen. Diagnoosina TGA kun neurolta lähti. Oli aika erikoinen tapaus kaikinpuolin. Muisti oli potilaalla lyhyempi kuin dementikolla keskimäärin, noin 30sek. Jatkuvasti kyseli missä on, mitä kävi ja mitä seuraavaksi.

Mahtanut olla hämmentävää. Olisi mielenkiintoista tietää muistaako potilas tästä muistamattomuudestaan mitään, ja jos, niin mitä, ja miltä se tuntui.

mites tämmönen:jumppatunnilla SAV n20v mimmi>elinsiirtopokaks meni.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Maaria

mites tämmönen:jumppatunnilla SAV n20v mimmi>elinsiirtopokaks meni.

Eiks SAV ole just niitä jotka tulee kenelle tahansa missä tahansa ikään ja sukupuoleen katsomatta, ja noi  rasitustilanteet vielä erityisesti ominaisia..?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
bifaasinen

nuorin sav taitaa olla 7v poika jota olen kuskannut.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Telaketju

aika monta vuotoo miehillä oon naisen päältä tavannu.yks poika sai runkatessaan vuodon.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
{BS}

nuorin sav taitaa olla 7v poika jota olen kuskannut.

Nuorin, jolla minä olen huomannut SAV kehittymisen, on ollut 6h ikäinen.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Maaria

nuorin sav taitaa olla 7v poika jota olen kuskannut.

Nuorin, jolla minä olen huomannut SAV kehittymisen, on ollut 6h ikäinen.

Keskonen?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Fiu

Itsellä tullut vastaan 4v poika, jonka äiti tuonut päivystykseen epämääräisen väsymyksen takia. Lähti eteenpäin keskussairaalaan. Siellä otetussa pään TT:ssä kohtalaisen kokoinen SAV, aiheuttaja todennäköisimmin jonkinlainen synnynnäinen vika (epäilivät jonkinlaista aneyrysmaa?). Epäilivät myös että hyytymistekijöissä jonkinmoista häikkää.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
kops

Eiks SAV ole just niitä jotka tulee kenelle tahansa missä tahansa ikään ja sukupuoleen katsomatta, ja noi  rasitustilanteet vielä erityisesti ominaisia..?

Terveysportti kertoo että tämä on nuorten ihmisten vaiva; "SAV kohdistuu työikäiseen väestöön (keski-ikä 51 vuotta) – toisin kuin aivoinfarkti ja aivoverenvuoto." (http://www.terveysportti.fi/ltk/ltk.avaa?p_artikkeli=ykt00890) Ilmeisesti mitään sukupuoleen liittyviä eroja ei ole.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
mur

Niin, kenellä tahansa meistä voi olla (aivo-)valtimossa synnynnäinen/iän myötä kehittynyt aneurysma, joka vain odottaa puhkeamistaan. Joillakin puhkeaa sitten nuorena, jollakin vanhana, jos ollenkaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
{BS}

nuorin sav taitaa olla 7v poika jota olen kuskannut.

Nuorin, jolla minä olen huomannut SAV kehittymisen, on ollut 6h ikäinen.

Keskonen?

Ei ollut keskonen, mutta luultavasti oli jonkinmoinen kehityshäiriö taustalla. Keskosillehan tulee helpommin vuotoja aivoihin, kuin täysiaikaisille. Tätä pyritään ehkäisemään kortikosteroideilla.

Ja noista aneurysmista.

Noin parikymppinen nainen oli ollut kolarissa toisena osapuolena. Oli kolauttanut päänsä, joten tehtiin CT-kuvaus. Päässä ei mitään kolarista johtuvaa löytynyt, mutta isokokoinen aneurysma löytyi sattumalöydöksenä. Eli joutui kolarin jälkeen suoraan leikkaukseen, jolla ei ollut mitään tekemistä kolarin kanssa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
mur

Ja noista aneurysmista.

Noin parikymppinen nainen oli ollut kolarissa toisena osapuolena. Oli kolauttanut päänsä, joten tehtiin CT-kuvaus. Päässä ei mitään kolarista johtuvaa löytynyt, mutta isokokoinen aneurysma löytyi sattumalöydöksenä. Eli joutui kolarin jälkeen suoraan leikkaukseen, jolla ei ollut mitään tekemistä kolarin kanssa.

Hyvä sattuma. Myöhemmin kun ois revennyt itsestään, niin ties miten pahan invaliditeetin ois aiheuttanut.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Miksi verensokeri nousee aivoinfarktin yhteydessä?

Mitä hyötyä lisähapesta on aivoinfarktiepäilylle, ellei hänellä ole hapen puutetta? Tänään lääkärikonsultaatiossa tuli ohje hapettaa maskilla, vaikka saturaatiot oli kunnossa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
SirLucas

Miksi verensokeri nousee aivoinfarktin yhteydessä?

Mitä hyötyä lisähapesta on aivoinfarktiepäilylle, ellei hänellä ole hapen puutetta? Tänään lääkärikonsultaatiossa tuli ohje hapettaa maskilla, vaikka saturaatiot oli kunnossa.

Verensokeri nousee koska aivoinfarktin myötä aivopaine kasvaa ja elimistö pyrkii kompensoimaan tätä nostamalla verensokeria jolloin neste siirtyy tehokkaammin kudoksista (ja siis myös aivoista) verenkiertoon koska elimistö pyrkii "laimentamaan" korkeasokerista verta

Mitä jälkimmäiseen kysymykseen tulee, kuten sydäninfarktissa verenkierto on heikentynyt tai täysin pysähtynyt joillain alueilla jolloin hapetuksella pyritään maksomoimaan soluihin siirtyvän hapen määrä jotta vauriot jäisivät mahdollisimman pieniksi

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Kiitosta vastauksesta. Periaatteessa tuosta jälkimmäisestä olikin aanunkia, että siitä lienee kysymys, mutta esim. ensihoito-oppaassa neuvotaan avh-potilaan kohdalla antamaan happea vain jos saturaatiot laskee alle 95%. Kun eikös ns. liiallinen hapetus supista aivojen verisuonia ja jos tukosta onkin jo ennestään?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
kops

Verensokeri nousee koska aivoinfarktin myötä aivopaine kasvaa ja elimistö pyrkii kompensoimaan tätä nostamalla verensokeria jolloin neste siirtyy tehokkaammin kudoksista (ja siis myös aivoista) verenkiertoon koska elimistö pyrkii "laimentamaan" korkeasokerista verta

Erikoinen teoria, en ole kuullutkaan; onko tähän lähdettä?

Itse olen tähän asti pitänyt aivotapahtumissa (ja muissa tilanteissa joissa ihminen kriittisesti sairastuu) tätä verensokerin nousua ihan kortisolin ja muun stressivasteen aiheuttamana; onhan tuo henkilölle ja elimistön homeostaasille melkonen kriisi.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
SirLucas

Verensokeri nousee koska aivoinfarktin myötä aivopaine kasvaa ja elimistö pyrkii kompensoimaan tätä nostamalla verensokeria jolloin neste siirtyy tehokkaammin kudoksista (ja siis myös aivoista) verenkiertoon koska elimistö pyrkii "laimentamaan" korkeasokerista verta

Erikoinen teoria, en ole kuullutkaan; onko tähän lähdettä?

Itse olen tähän asti pitänyt aivotapahtumissa (ja muissa tilanteissa joissa ihminen kriittisesti sairastuu) tätä verensokerin nousua ihan kortisolin ja muun stressivasteen aiheuttamana; onhan tuo henkilölle ja elimistön homeostaasille melkonen kriisi.

Näin meille koulussa opetettiin, voi katsoa jos löydän kyseisesten oppituntien luentomateriaalit kotoa mutta siis samalla periaattella toimii kuten diabeetikko jolla pitkään jatkuneet korkea sokerit kuivaa koska ylimääräinen neste siirtyy veren kautta virtsana pois elimistöstä.

Tuossa jotain lähdettä: The Glucose Paradox of Cerebral Ischaemia Mehta S - J Postgrad Med

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Lanssari

Kiitosta vastauksesta. Periaatteessa tuosta jälkimmäisestä olikin aanunkia, että siitä lienee kysymys, mutta esim. ensihoito-oppaassa neuvotaan avh-potilaan kohdalla antamaan happea vain jos saturaatiot laskee alle 95%. Kun eikös ns. liiallinen hapetus supista aivojen verisuonia ja jos tukosta onkin jo ennestään?

Tuota asiaa täytyy tarkastella ventilaation kautta, eikä pelkästään saturaation - sehän ei kerro kaasujen vaihdosta juuri mitään. Aivojen valtimoverenkiertoa säätelee tehokkaimmin hiilidioksidi ja happi huomattavasti tehottomammin. Eli: jos pt hengittää esim. 14/min ja saturoi ilman lisähappea 96 -> lisähapella 100, on ainoastaan lisätty hapen tarjontaa, ei juurikaan hiilidioksidin poistuulettumista: lisäksi potilaan hengitystaajuus saattaa hiukan laskea. Ongelmaa ei muodostu spontaanihengityksellä. Sen sijaan, mikäli esim. intuboitua aivotapahtumapotilasta hyperventiloidaan 100% hapella (eli SaO2=100) ja CO2 putoaa alle 4.0, alkaa valtimot spasmata.

Joskus kontrolloitua hyperventilaatiota käytettiin kallonsisäisten vuotojen hoidossa kenttävaiheessa, koska oletettiin sen hillitsevän juuri aivovaltimoiden spasmaamisen kautta vuotoa. Tästä on ainakin meillä luovuttu jo kauan sitten.

Muoks: liitin linkin aiheeseen hyperglykemia.

http://stroke.ahajournals.org/cgi/content/full/35/2/363

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Kerde

Muoks: liitin linkin aiheeseen hyperglykemia.

http://stroke.ahajou...t/full/35/2/363

Mielenkiintoista, jos kyseessä tosiaankin on stressireaktio niin miksi muilla hätätilapotilailla eivät sokerit kohoa samalla lailla vaan ainoastaan aivotapahtumissa?

Sydäninfarkteissakin nousee. Muissa ei ole tullut mittailtua kuin näissä. (Koska oireet joskus hyvin epämääräiset.) Harvemmin kolaripotilailta mitään gluk mittaillaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Telaketju

Muoks: liitin linkin aiheeseen hyperglykemia.

http://stroke.ahajou...t/full/35/2/363

Mielenkiintoista, jos kyseessä tosiaankin on stressireaktio niin miksi muilla hätätilapotilailla eivät sokerit kohoa samalla lailla vaan ainoastaan aivotapahtumissa?

Sydäninfarkteissakin nousee. Muissa ei ole tullut mittailtua kuin näissä. (Koska oireet joskus hyvin epämääräiset.) Harvemmin kolaripotilailta mitään gluk mittaillaan.

kyl mä mittaan,voihan hypoglykemia olla sen kolarin aiheuttaja.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Se on ihan hyvä tapa, että ottaa kanyylia pistäessä sieltä indikaattorikammiosta sokerimittariinkin veren. Potilaalle ei tule turhia pistoja ja sokerikin on sitten mitattu ja merkattu. Itse tulee kyllä mittailtua ja tutkittua muutenkin kaikkea "ylimääräistä" kun kuljetusmatkat maalla on mitä on.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Lanssari

Se on ihan hyvä tapa, että ottaa kanyylia pistäessä sieltä indikaattorikammiosta sokerimittariinkin veren. Potilaalle ei tule turhia pistoja ja sokerikin on sitten mitattu ja merkattu. Itse tulee kyllä mittailtua ja tutkittua muutenkin kaikkea "ylimääräistä" kun kuljetusmatkat maalla on mitä on.

Itse en tykkää räveltää sen neulan kanssa yhtään ylimääräistä vaan se menee heti neulapulloon, ettei mulle tule turhia pistoja. Vaikka on lyhyet matkat, niin jos vien potilaan sairaalaan, kyllä mittailenkin. Jos ei muuten, niin polilla mua ei saa kiinni mistään ;)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Se on ihan hyvä tapa, että ottaa kanyylia pistäessä sieltä indikaattorikammiosta sokerimittariinkin veren. Potilaalle ei tule turhia pistoja ja sokerikin on sitten mitattu ja merkattu. Itse tulee kyllä mittailtua ja tutkittua muutenkin kaikkea "ylimääräistä" kun kuljetusmatkat maalla on mitä on.

Itse en tykkää räveltää sen neulan kanssa yhtään ylimääräistä vaan se menee heti neulapulloon, ettei mulle tule turhia pistoja. Vaikka on lyhyet matkat, niin jos vien potilaan sairaalaan, kyllä mittailenkin. Jos ei muuten, niin polilla mua ei saa kiinni mistään ;)

Juu tuo työturvallisuusnäkökulma siinä on vastakkain asettelussa. Itse pistän usein neulan pystyyn hoitotilan mattoon tai johonkin muualle niin että se löytyy varmasti ja toisaalta niin että todennäköisesti kukaan ei siihen töpeksi itseään ja pyrin heti tipan teippaamisen jälkeen ottamaan sen sokerin siitä jotta saan hävitettyä neulan.

Varmintahan se olisi laskea kädestään ainoastaan sinne riskijäteastiaan jota kaikki osaavat varoa ilman erillistä ilmoitustakin, autossa tai ei.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×

Important Information

By using this site, you agree to our Terms of Use.