Kielitaito hoitotyössä

[noor-]

ruotsia osaan ja käytän kiitettävästi. harjoittelujaksoilla olen käyttänyt enemmän ruotsia kuin suomea (kaksi kokonaan ruotsinkielistä paikkaa ja yksi jossa enemmän ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiä... ja noiden lisäksi tähän mennessä on ollut siis vaan 1 kokonaan suomenkielinen paikka ja yksi ulkomaanharjottelu).

töissäkin tulee käytettyä enemmän ruotsia kuin suomea, koska suurinosa asiakkaista (kotipalvelussa) on ruotsinkielisiä.

englantia osaan kai hyvin muttä KÄYTÄN tyydyttävästi. = ei löydy rohkeutta puhua. kai se on se, kun ei sitä englantia ole oikeen koskaan juurikaan tullut käytettyä kun oon aina koittanut pärjätä suomella ja ruotsilla.

[syxid]

Minä aloitin ruotsin opinnot viime viikolla. Enkä muista milloin olisin viimeksi tuntenut itseni yhtä idiootiksi, kuin niillä ruotsin tunneilla. Menin jostain ihmeen syystä aivan lukkoon, enkä saanut suustani yhtään järkevää lausetta ruotsin kielellä. :) Yritän nyt kuitenkin jatkaa sinnikkäästi, jospa se puhe alkaisi jossain kohtaa sujua.

"Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo"!Vain puhumalla oppii puhumaan, eli sinnikästä yritystä vaan niin kyllä se siitä lähtee sujumaan. Auttaa toki, jos lueskelee vähän jotain sanalistoja tai ruotsinkielistä tekstiä/kuuntelee puhetta, niin vaihtuu se "ruotsin vaihe" päälle. Sanalistoista ja teksteistä voi tarttua uusia sanojakin mukaan. Ei sitä takkuamista kohtuuttoman kauan kestä. Tsemppiä! :)

Kiitoksia tsemppauksesta! Sitä todella tarvitsen.  :)Huomenna on seuraava ruotsin tunti ja jännittää jo nyt ihan pirusti. Tämä on ihan käsittämätöntä, en nimittäin yleensä ole mikään jännittäjätyyppi.

Läksyt on tehty, FST viritetty digiboxin suosikit-listalle ja miehelle olen antanut käskyn puhua mulle ruotsia kaikesta vastustelustani huolimatta.

[Vieras: Sara]

suomi ja englanti sujuu.

Ruotsin amk- tason kurssista pääsin kuin pääsinkin läpi... taisin saada 2 tai 3, vaikken osaa yhtään enkä oo kiinnostunu ko. kielestä

[Vieras: meho]

Nimikyltissä on Englannin lippu. Ruotsia en siihen halunnut, vaikka puhun sitä potilaille jonkin verran. Jos nimikyltissä olisi Ruotsinkin lippu, niin pelkäisin, että ruotsinkieliset omaiset lähestyisivät äidinkielellään ja sitten menisi sanat solmuun. Joskus huvittaa, kun ei tuota naapurimaan lippua ole ja omaiset luulevat, etten ymmärrä mitään heidän puheestaan:) Kaikkea hauskaa on tullut kuultua vuosien varrella "salaa".

[tmlo]

Suomi ja karjalan murre, siinä millä pärjää. joskus olen törmännyt ummikko helsinkiläiseen ja siinä on väännetty asiaa rautalangalla.. no mutta tosissaan. Harmi ettei joskus opiskellessa ottanut tuota toista kotimaista niin vakavasti, nyt olis mukava osata sitä. Vanhusten kanssa on kyllä kynnys matalampi puhua kieltä jota ei kovin hyvin osaa, joten on voinu vähän harjoitella.

[gartsu]

Suomi ja karjalan murre, siinä millä pärjää. joskus olen törmännyt ummikko helsinkiläiseen ja siinä on väännetty asiaa rautalangalla.. no mutta tosissaan. Harmi ettei joskus opiskellessa ottanut tuota toista kotimaista niin vakavasti, nyt olis mukava osata sitä. Vanhusten kanssa on kyllä kynnys matalampi puhua kieltä jota ei kovin hyvin osaa, joten on voinu vähän harjoitella.

Sama vika Rahikaisella. Suomea tulee väännettyä ties millä murteella mutta siihen se sitten jääkin. :( 7 vuotta toista kotimaista tuli luettua mutta kun ei ollut halua oppia, niin eihän sitä oppinut. Nyt sitä tarttis välillä töissä.  Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.

[Sistah]

Osaan oikeasti vain suomea ja englantia. Tällä hetkellä sujuisi aika pitkälle hoidollinenkin keskustelu ja lääkärin tulkkaaminen englanniksi, kun on vain vähän aikaa ammatillisen englannin opintojaksosta :-)  (opiskelen th:ksi)

Ruotsia puhun ihan uhmalla jos asiakas on ruotsinkielinen, ainakin vähän, mutta kyllä jää tosi moni sana uupumaan ja ei sitten saa sanottua juuri mitään tai pitää vaihtaa suomeksi.

Yhdellä osastolla, jossa olin keikalla, oli potilas, joka puhui suomea, saksaa ja ruotsia sekaisin (oli muutenkin sekaisin), hämmästytin sekä hänet että yleisön, kun puhuin pitkän lauseen saksaksi. En enää muista mitä sanoin ja osaisinko toista kertaa :-) Aiheena taisi olla jotain siitä, että jos on kovin väsynyt niin voi kyllä mennä omaan huoneeseen nukkumaan. Oikeasti en osaisi sanoa saksaksi tarvittaessa mitään, vain tämmöisiä satunnaisia juttuja.

Haluaisin osata sitä ruotsia. Aaargh. Oj då.

[Vieras: Eristyshoitaja]

Minulta onnistuu suomi mutta kotikielenä on savo, jota puhun mieluiten :( Ruotsi ja englanti onkin jo vaikeempi homma

[kätsä]

Suomi äidinkielenä, englanti sujuu kiitettävästi (lue: hoidan englanninkieliset potilaat), ruotsia edellisessä työpaikassa täytyi hieman viritellä. Ruotsia paremmin sujuu kuitenkin espanja, ja sitäkin kieltä on tullu jnkv tullu käytettyä töissä.

Yleensä meen kuitenkin sieltä mistä aita on matalin ;) eli suomalaisille suomea ja muunkielisille puhun englantia, koska kestää päivä-pari ennenkuin esim. espanja tulee esiin. Saksan sanojakin joskus on pakko muistella, että potilas ymmärtää. Mulle ei oo ikinä tuottanu vaikeuksia puhua vieraalla kielellä. Mieluiten puhun itse (myös kielitaidon ylläpitämis-mielessä) vierasta kieltä, kuin olen epävarma siitä, miten potilas suomea ymmärtää, jos tiedän hänen puhuvan esim. englantia paremmin.

[X-Ray]

Englanti ja suomi sujuu hyvin. Ruotsia en kovin mielellään väännä, mutta kyllä sekin tarvittaessa menee  ;D Ranskaa oon joskus opiskellut, mutta ei siitä kyllä kovinkaan paljon enää muistu mieleen ;D

[holbs]

Oon vielä sen verran keltanokka hoitotyössä etten noita kieliä oo kauheesti joutunu käyttämään.

Englanti varmas olis suomen lisäks se, jota itsekin osaisin puhua. Ruotsia ymmärrän jonku verran, mut en osaa puhua. Saksaaki tullut luettua mut se nyt on todella heikoissa kantimissa.

[{BS}]

Englantia on joutunut useasti käyttämään. Ruotsia harvemmin, mutta hieman(En oo mikään hyvä ruotsissa ollut koskaan, mutta esim tukholmassa silloin tällöin vierailleena oon pärjännyt sillä.). Ja sitten on nämä tapaukset, kun on esim turkkia/koreaa/thaikieltä "puhuttu" osoittelemalla sanakirjasta sanoja toisillemme.

[Veli valkoinen]

Ruotsia joutuu puhumaan päivittäin. Vaikka olen lähes koko ikäni elänyt länsirannikolla ja lukenut A-ruotsin, niin kielen käyttöön tottuminen ottaa tottavie aikansa. Varsinkin ammattisanasto on välillä hukassa. Mutta kyllä sitä pärjää, kun yrittää ja kiertoilmaisuilla pääsee pitkälle. Sitten kun eväät loppuu, niin voi aina pyytää apua.

[pile]

Venäjää tarvitsisi aika usein kun venäläisiä kalastajia rantautuu aina silloin tällöin meille.

[Lääkärihoitaja]

Ruotsia ja enkkua käyttänyt joskus. Kansainvälisiä käsimerkkejä ja selvää artikulaatiota usein.

[Kerde]

Vietnaminkieliset jotka ovat opetelleet ruotsia ovat puhuvinaan jotain ulkoavaruuden ruotsia. Sitä ei tajua hullukaan... Englantiakin olis niiltä helpompi ymmärtää, mut jostain syystä eivät ole vaivautuneet enkkua opettelemaan useinkaan.

Toissapäivänä oli muuten tosi mielenkiintoinen huonoa enkkua puhuva. Ymmärsin hyvin et selkäkipu on se pääasiallinen ongelma, mut en sitä mistä se sai alkunsa. Rouva selittää moneen kertaan "POUP-A test" ja mä ihmettelen mielessäni vaan, että missähän ihmeen paavi-testissä toikin on ollu... ;D (Kello oli paljon...)

No eipä mulle ihan heti ois varmaan suomekskaan tullu mieleen, että papa-testistä voi tulla selkäkipeeks, mut anyway...  :nauraa: