Jump to content
MAINOS

Hoitajien oma fyysinen kunto


Guest mielipiteitä

Recommended Posts

Guest Eläkeläinen hoitsu.

Yleensä hoitajien (vallankin vanhusten hoidossa) työsopimuksessa lukee, ruokailu työn ohessa!! Elikkä syöt silloin kun ehdit, yleensä siinä käy niin että kun saat evääsi esille, mahdollisesti lämmitettyä sen oikean ruuan mitä toit kotoa, niin asukas kello soi, jätä ruoka siihen ja lähde avustamaan soittajaa, wc-n, päiväunille tai jopa vaihtamaan vaipan mikä on taäynnä ulostetta. Sitten voit yrittää jatkaa syömistä, ellei sinun tarvitse mennä jonkun toisen avuksi jotenka voi olla että ehdit sen ruoka-annoksesi luo tunnin päästä!!!  Jotenka ehkä ne nopeasti, melkein juostessa syödyt leipäeväät lihottaa... Itse olen ollut aina ylipainoinen mutta en ole sen vuoksi ollut sairauslomilla, onneksi ei ollut ihmeemmin flunssa sairauksiakaan, eläkkeelle jouduin kun selkänikama siirtyi pois paikoiltaan avustaessani agressiivista 78 vuotiasta "hoivapotilasta" josta en saanut edes tapaturma korvausta, koska olin yksin yöhoitajana eikä tapahtumalle ollut "todistajaa" !!!!  Jotenka mua ärsyttää aikalailla tällaiset edellä olevat "tietoviisaat" kirjoitukset...  joista kuultaa läpi että; rannalta on hyvä huudella kun ämmä on järvessä...   Jotenka kuinka moni noista kirjoittajista on hoitajia ( pari on kin laittanut olevansa) mutta entä loput....

Link to comment
Share on other sites

MAINOS
  • Replies 55
  • Created
  • Last Reply
Guest Hyvä, mutta kipeä hoitsu

Itse olin hoikka urheileva 40v nainen, kun siirryin vanhusten hoitoalalle. Siis tosi hyväkuntoinen, lääkärikäyntejä oli ollut aikaisemmin vain ehkäisykierukan laitto, joten en sairastellutkaan.  Joskus nuorempana angiinaa ja lasteni synnytykset. Olin ikäni kuntoillut. Lihaskunto todella hyvä.
Joka päivä tein kuntotreenejä ja lenkkeilin. Jos aamuvuoro, tein iltaisin ja jos iltavuoro, aamuisin ja yövuorojen jälkeen iltaisin ennen töihin menoa. 
Ruokavalio oli tarkka, kalaa söin ja lihaa harvoin. Teen itse ruokani, joten eineksetkin jäi kaupan hyllyille. 

Noh...

Töissä oli rankkaa, 6 vuotta tätä alaa ja selkäsärkyä alkoi olla päivittäin. Ensin painoin töitä innolla, sitten sisulla, kunnes itkin töissä ja kotona. Töissä pomo sanoi, että teen ergonomisesti väärin, eipä ollut koskaan katsomassa, kun siirtelin isoja ukkoja käsivoimin sängystä pyörätuoliin ja takaisin. Aina ei toinen hoitaja ehtinyt, kun töitä oli niin paljon. Nosturia ei talossa ollut, eikä paljon muitakaan apuvälineitä. Olin yksityisellä hoitajana. 2 vuotta selkä alituiseen kipeänä jaksoin, sitten menin työterveyslääkärille ja pitkälle sairaslomalle. Selkä niin tulehduksissa, että pullotti koko selkäranka ulospäin...sain kortisoonipiikkejä ja muuta. Olin loppu, henkisesti ja fyysisesti. Painoa oli tullut ja kuntoilut jääneet...miten kipeällä selällä kuntoilet, kun pelkkä kävelykin jo sattui. Kotihommistakaan ei tahtonut tulla mitään, kun aina sattui...

Nyt olen taas aika hyvässä kunnossa, painoa olen saanut laskettua ja kuntoiluakin pikkuhiljaa aloitellut...pelottaa mennä takaisin töihin ja öisin ei tule uni, kun pelkään kipua...se kipu on samaa kuin puukolla tuikattais selkärankaan ja pyöriteltäis vielä sitä siellä....mietin alan vaihtoa. Nosturi on nyt saatu sinne, mutta työkaverit sairaslomilla jatkuvasti, eikä sijaisia saada. Vajaalla tekevät, raukat... 😕

Link to comment
Share on other sites

Guest Täydellinen maailma huoh

Kyl kyl pistäkää vie painoraja ja miks niittä hoitajia ain arvostellaan ja kytätään ottakaa vaan robotit ne ei vissii liho eikä tarvi liikuntaa eikä kahvi ja ruoka tunteja alan olee nii kyllästynyt tähän arvosteluun.... 

Link to comment
Share on other sites

Guest Mitta täynnä

Hei kuulkaas te "viisaat"! Kun askelmittari näyttää yli 10 000 askelta töissä vuorossa, niin eikö muka liikuntaa saa? Kuka jaksaa vielä työpäivän jälkeen lähteä liikkumaan, kun on jo aivan poikki hoitotyön jälkeen töistä????
Ruokatunnit on sitä ja tätä. Aina on joku vailla jotain ja mehän mennään tukkaputkella palvelemaan. Ja ne rasittavat omaiset!! Ne ei varmaan käy töissä, kun eivät tunnu tietävän, että RUOKATUNTI on hoitajillakin, vaikka ei tuntia kestäkkään.
Joten kotona sitten syödään ja levähdetään. Muuta ei jaksa. 
Paska ala, en suosittele kenellekkään. Opetelkoon OMAISET hoitamaan vanhuksensa, on ne vanhuksetkin niitä aikoinaan hoitaneet. Ja penikat perintöjä kuola tippuen odottavat.
Tykkään vanhuksista, mutta en siitä työmäärästä, mikä hoitajille on lykätty. Piste.

Link to comment
Share on other sites

Guest Hoitajapieni
39 minuuttia sitten, Vieras: Hämmästynyt kirjoitti:

Kyllä ei vaikuta kovinkaan moni tähän kommentoinut hoitotyön ammattilainen kykenevän empaattiseen, voimavaralähtöiseen asennoitumiseen. Mielestäni se olisi paljon tärkempää työssäjaksamisen ja työn tuloksellisuuden parantamisessa, kuin toisten tottumusten tai ulkoisen olemuksen retostelu. Tämä on surullinen ketju kaikkiaan.

Kyllä, samaa ajattelin ja vähän surullisena luin.

Link to comment
Share on other sites

Se joka valitti työnantajasta - jos ottaa kaikean p.askan vastaan ja ei pidä edes taukoja tms niin ihan oma vika. Sitä saa mitä tilaa. Valitettavasti kukaan muu ei pidä omaa puolta kuin itse. Ikävä sanoa, maailma on kuitenkin julma.

Se joka valitti keskustelusta -toki lauseet voi muotoilla monella tapaa, mutta se ei poista sitä totuutta, että paremmassa kunnossa olevat jaksavat enemmän ja valittavat vähemmän yleensä. Poliittisen ylikorrektiuden voi mun mielestä unohtaa kun puhutaan terveydestä, vähän sama juttu kuin joku kehopositiivuus, jossa suurin osa selittelee laiskuuttaan ja kansantalouden rasittamista jollain hatusta vedetyllä teorialla, ikään kuin suuri ylipaino ei olisi terveydelle vaarallinen asia. Sama homma kaiken maailman trendiallergioiden tai sairauksien kanssa.

ja uudestaan niille jotka valittaa työnantajasta, katsokaa myös itse peiliin, jos hyväksytte minkä tahansa kohtelun, niin teitä kohdellaan, vanha viidakon sananlasku. Suurimmalla osalla toi koko ajan juostaan töissä on täysi vitsi ja jos juostaan on se ihan älytöntä, koska kaikki tietää että juoksemalla tehdyt saa korjata kahteen kertaan ja tulos on sekundaa, jolloin rauhassa tehty on lopulta ainoa järkevä vaihtoehto. OMG mitä uhritumista, ei millään muulla alalla törmää ihan tollaseen hommaan.

Välillä sitä oikein miettii että mitä aktuaalista ..ttua. Kuinka voi olla joku ala näin saamatonta omien työehtojen tms kanssa. Jätän kommentien ulkopuolelle ne jotka ovat oikeasti sairaita ja ei sen takii pysty pitään terveydestä huolta, silloin toivottavasti ollaan sairaslomalla ja päästään takaisin kiinni elämän syrjään. Aina ei voi valita ja arpa kohtalon on arvaamaton, mutta ehkä justiin siksi ne harmittaa jotka voivat omaan tilanteeseen vaikuttaa, eivät vaan jaksa, viitsi tai tajua.

Link to comment
Share on other sites

Käyn 3 x vk kuntosalilla ja siihen sitten joku aerobinen x 1 sekaan. Eiks tää riitäkään viikon urheiluksi kaiken hyötyliikunnan lisäksi??!!

Link to comment
Share on other sites

17.2.2019 klo 18.23, Vieras: Hoitajan ylipaino kirjoitti:

Hoitajan ylipaino ei kuulu työnantajan maksettavaksi. Pitäisikö hoitajan krapulakin maksattaa työnantajalla. Mitä hoitaja syö/juo vapaa-ajallaan siirtyy työnantajan ongelmaksi. Tai kyllähän se siirtyykin, sairaspoissaoloissa. Mutta kaikista eniten se siirtyy muiden hoitajien ongelmaksi lisääntyvässä työmäärässä, tämän tietää jokainen. Vähän enemmän saa se fyysisesti jaksavampi juosta, tehdä, nostaa, kantaa, siirtää mutta onhan se kirjaaminenkin tärkeää ja viriketoiminta esim. lehdenluku.

Juuri tätä näkökulmaa hainkin, kun yhtenä päivänä mietin poissaoloja meillä töissä. Lapsettomana ihmisenä kateellisena kuuntelin, kun työkaveri ilmoitti jäävänsä töistä pois, kun hänen lapsi oli kuumeessa. Mutta samalla iloisena mietin, että voi kun kiva, että saan lapsettomana tehdä töitä ilman ylimääräisiä vapaita ja tuona yhtenä päivänä, jos sijaista ei saada, niin saan tehdä myös tämän em. työkaverini työt. Onneksi työnantaja maksaa palkan meille kummallekin työntekijälle samalta päivältä. 

PS. Minun kommenttini oli sarkasmia ja sinun kommenttisi maailman typerin. 

Link to comment
Share on other sites

Guest Pläski hoitsu

Hoitoalalla on tullut lihottua kieltämättä, vähän turhankin reilusti. Teen kyllä terveellistä ruokaa valmiiksi annosrasioihin, mut sinne ne jää taukohuoneen jääkaappiin odottamaan, jos huomenna ehtis syödä. Joskus työpäivä on 14 tuntia, kellot soi, eikä syömään, juomaan tai vessaan kunnolla ehdi. Sitten ne  yövuoroputket ja useat illasta aamuun vuorot, joiden väliin jää vähän niukasti aikaa unille. Ruokakaupassa tulee käytyä pääasiassa kotimatkan varrella käytännön syistä, usein nälkäisenä ja väsyneenä, jolloin liian herkästi tarttuu mukaan jotain helppoa ja nopeaa eikä tule tehtyä niitä parhaimpia päätöksiä. Epäsäännöllisen kolmivuorotyön takia säännölliset liikuntaharrastukset ovat jääneet ja entiset liikkumiskaverit eri aikaan vapaalla kuin itse olen. Hoitotyöntekijän elämä tuntuu aika haastavalta, vaikka en hirveän montaa vuotta ole ollut. Elämä tuntuu työn ulkopuolella tuntuu haastavammalta kuin aiemmassa ammatissa toimiessa. Tietenkin katson tässä myös peiliin, minähän se olen, joka syön väsyneenä liikaa ja vääriä asioita. Minähän se olen, joka en keksi sellaisia liikuntaharrastuksia, jotka eivät ole ajasta ja paikasta riippuvaisia. Minähän se myös olen, joka sairastun, jos tämä jatkuu liian pitkään. Olisin työnantajalle kiitollinen ergonomisesta työvuorosuunnittelusta, että jää aikaa nukkua tarpeeksi, työvuoroautonomiasta, että pääsisin jäänneisiin harrastuksiin sekä tarvittavasta määrästä henkilökuntaa vuoroissa, että ehtisi joka päivä syödä ja pitää taukoakin.

Link to comment
Share on other sites

Tuli mieleen kun se on ihan totta kuinka epäterveellistä vuorotyö on, niin yksi vaihtoehto olisi vaihtaa päivätöihin. Sen oikein tuntee kropassa kuinka toi vuorotyö tekee sille pahaa. Vuorotyössä on kyllä ihan maksimi vaikeaa syödä järkevästi ja jaksaa treenaa vapaal kun elimistö on koko ajan totuttautumassa jatkuvasti vaihtuviin unirytmeihin. Mun ratkaisu kyl on päivätyöhön vaihto. Ei enää vuorotyötä, ni ei tarvii sit itelleenkään selitellä miks on ite niin huono omalle kropalle.

Link to comment
Share on other sites

Guest Lähihoitaja

Kyllä oma kunto vaikuttaa työhön. Itselläni on erinomainen kunto polkupyörä ergometrialla testattuna+muut testit lisänä 3-vuotis tarkastuksessa ja ikääkin on jo 58-v. Monelle työkavereistani tuottaa vaikeuksia mennä kyykkyyn saati päästä kyykystä ylös. Painavia vuodepotilaita sängyssä siirtelyssä voimaa ei löydy monellakaan. Kyllä omaan kuntoon pitäisi satsata liikkumalla vapaa-ajallaan sekä harrastamalla.

Lähihoitaja

Link to comment
Share on other sites

Guest Urheileva hoitaja
2 tuntia sitten, Vieras: Lähihoitsu kirjoitti:

Minä oon mielestäni normaali painoinen (n 160cm/53 kg), silti kärsin fyysisistä vaivoista esim selkäkipu +muut nivel sekä lihaskivut. Syy ei aina ole se ylipaino. 

Kyse ei varmastikkaan ole siitä, onko yli-, ali- tai normaalipainoinen, vaan perus- ja lihaskunnosta. 

Liikunta auttaa ja parantaa niin montaa asiaa arjessa, että tuntuu hassulta ettei ihmiset jaksa pitää siitä huolta. 

Joku kirjoittikin että kuntotestit hoitajille. Tämä olisi mielestäni hyvä juttu. Jos itse olen ollut potilaana tai asiakkaana ja saan ohjeita oman terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen ylipainoiselta, väsyneen näköiseltä hoitajalta, kyllä mietin, että miksi hän ei itse noudata antamiaan ohjeita? Ei ihan hirveän tosissaan voi tällaista hoitajaa ottaa.

Link to comment
Share on other sites

Guest Mulla on hyvä 2vuorotyö

Aoppari. Mut hei, kattokaas kun mullon elämä, niin saan aamui tehdä, ni pääsen illal jumppaan... Aatelkaa mullon elämä... 

 

Link to comment
Share on other sites

Guest Teräspakara

Oma työkokemukseni koostuu lähinnä leikkausosastoilta ja täytyy todeta, että niissä porukka vaikuttaa normaalipainoisilta ja elävän aika terveellisesti, aina muutamaa yksittäistapausta lukuunottamatta. Urheillaan (säännöllisen epäsäännöllisesti) ja evääksi näyttää useimmiten valikoituvan salaattia. Silti työntekijöillä esiintyy kohtuu paljon tules-vaivoja, johtuen todennäköisesti työn staattisesta kuormituksesta ja salissa pauhaavasta ilmastoinnista.

Olisi mielenkiintoista tietää miten ilmiö jakautuu eri erikoisalojen ja hoito-osastojen välillä. Selittäviä tekijöitä lihomiselle on ainakin vuorotyön epäsäännöllinen rytmi ja se, että jatkuvan vuorokausirytmin muutoksen aiheuttamaa väsymystä yritetään korvata hiilarimätöllä. Samoin jos on juossut koko päivän, on illalla niin piipussa ettei voimavarat riitä lähteä enää salille töiden jälkeen. 

Link to comment
Share on other sites

Guest HoitsuTyllerö

Niin, tätä on varmaan ihan hyvä miettiä. Itse olen ylipainoinen ja koko aikuiselämäni ollutkin. Elämäntapamuutoksen myötä on hieman alle vuodessa lähtenyt 20 kg painoa ja kyllä huomaa että jaksaa paremmin sekä duunissa että vapaa-ajalla, fyysisesti siis.

No kuitenkin, piti oikeastaan kommentoida se, että mun mielestä on "hauskaa" miten yleensä saadaan kuulostamaan siltä että Vain ylipainoiset hoitajat ovat saikulla selkä/jalka/hartia yms vaivojen takia... Mun työpaikalla se on kyllä ollu ihan toisinpäin: normipainoiset työntekijät ovat kyllä olleet saikulla paljon useammin mainittujen ongelmien takia kuin ylipainoiset. Voi toki olla vaan sattumaakin, enkä nyt väitä ettei ylipaino tuottaisi ongelmia, ärsyttää vaan yleistäminen. 

Link to comment
Share on other sites

Guest Sporttari

Minä harrastan liikuntaa 6-10 tuntia viikossa. Sekä aerobista että salia. Syön terveellisesti, paljon kasviksia ja hedelmiä ja marjoja. Herkuttelen joskus maltilla. Kolmeen vuoteen ei yhtään sairaspoissaoloa, eikä flunssaa.

 

Link to comment
Share on other sites

Guest Henkisyys

Hoitajan työ on kuormittavaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Mielestäni jopa enemmän psyykkisesti. Ulkonäköseikoista ei voi sanoa, onko joku hyvä työssään vai ei.

Hyvän työntekijän mittarina mielestäni saisi toimia tehokkuus. Se ei nimittäin ota työn laatua huomioon.

Henkisestä hyvinvoinnista lähtee myös itsen rakastaminen ja sitä kautta itsestä huolehtiminen - myös fyysisesti. Väitän, että hoitotyön henkinen kuormitus voi toimia esteenä fyysisestä kunnosta huolehtimiselle. Tärkeää on yrittää ymmärtää toista ihmistä, eikä tuomita kehonkuvan vuoksi.

Link to comment
Share on other sites

Guest Yksilöllistä!

Mielestäni ei kannata edes miettiä ko. asiaa tuosta näkökulmasta! Olemmehan alan ammattilaisia, joiden pitäisi jo sentähden tajuta, että jokaisen meidän kohdalla on kysymys yksilöstä ja hänen voinnistaan, ja johon myös vahvasti vaikuttaa esim perimä! Tärkeämpää olisi miettiä, kuinka itse työssä/työyhteisössä voitaisiin ennaltaehkäistä, puuttua ajoissa esim. Juuri näihin yleisimmin esiintyviin sairauksiin: mielenterveysongelmat, tules-vaivat, sydän- ja verisuonisairaudet! 

Link to comment
Share on other sites

Guest Vanhustyö lihottaa!

Vanhustyö lihottaa, ei voi muuta sanoa. Mutta johtuuko se psyykkisestä vai fyysisestä kuormituksesta enemmän, vaikea sanoa. Hullua on kuitenkin syyttää alaa, kun jokainen itse vastaa mitä syö! On myös 'hämärtynyt' kuva siitä mikä on normaalipainoinen. 

Link to comment
Share on other sites

Guest kaloreita palaa

Millähän perusteella vanhustyö lihottaa kun siellä juostaan ku päättömät kanat?

Kaloreita palaa.

Link to comment
Share on other sites

Guest Just a tought
On 2/17/2019 at 4:57 PM, Julma said:

Et varmasti ole lainkaan väärässä vaikka ehkä ulostulossa voi pieni provokaation poikanenkin olla. 

Luulen, että sairaspoissaoloja voisi olla hyvinkin paljon vähemmän, jos viikottaisesta työajasta käytettäisiin kolme tuntia liikuntaan. Olisi hauska nähdä miten sairaslomille ja työhyvinvoinnille kävisi, jos pari keskenään vertailukelpoista kaupunkia otettaisiin tutkimukseen ja toisessa liikuttaisiin kolmesti viikossa työajalla ja toisessa ei. Onhan tuo kallista lyhyellä aikavälillä, mutta en yllättyisi vaikka se toisi säästöjäkin pitkässä juoksussa. 

Tai mitenkä olisi jos vaikka työnantajat tarjoaisivat liikuntaseteleitä kannustaakseen työntekijöitä liikkumaan? Saisi itse valita mitä tekee, haluaako käydä joogassa, pelaamassa sulkapalloa taikka punttisalilla. Ja tästä olisi myös iloa niille hoitotyössä, jotka jo harrastavat liikuntaa. Samalla saataisiin myös annettua porkkanaa töihin, win-win -tilanne työnantajelle ja -tekijälle. Jokaisesta itsestään tosiaan kiinni haluaako niitä käyttää.

Link to comment
Share on other sites

17.2.2019 klo 18.49, Vieras: hämmästynyt kirjoitti:

yhdessä työpaikassa yksi hoitaja söi aamupalaksi:

 

- 2 lihapiirakkaa

- ketsuppia

- 0,5 l coca colaa

- kupin kahvia

-wiineri

- 3-5 irtokarkkia

Ja tämmöinen kollegoiden syömisen kyttääminen aina auttaa rakentamaan hyvää työilmapiiriä... Eiku.

Isona minusta tulee kasanukkuja.

Link to comment
Share on other sites

Guest Emethelia

Erikoista, että automaattisesti oletetaan ylipainoisen ihmisen olevan huonossa kunnossa ja syövän roskaruokaa noin niinkuin pääasiallisesti.

Itse olen tuhti, ylipainoa on reilusti. Ikinä ei ole työnantajani joutunut maksamaan ylipainostani johtuvia sairaslomia (koska niitä ei ole ollut), eikä miettiä, pystynkö tekemään töitä. Päivystysalalla sisätaudeilla teen töitä, ja työajalla olen kun työhevonen, painan menemään vaikka missä väsymyksessä, nälässä ja tauotta, kunnes akuutit tilanteet on saatu hoidettua. Ja jos luppoaikaa jää, täytän kaappeja, oleskelen potilaiden seassa yms.

Inhoan ylipainoisena ihmisenä stereotypioita lihavan ihmisen laiskuudesta ja/tai huonosta kunnosta.

Ps. Vapaa-ajallani syön liian harvoin ja väärin, mutta teen remonttia ja käyn kuntosalilla sekä peuhaan lapsen kanssa. Missään tapauksessa en koe olevani huonossa kunnossa. 

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...